ISO/IEC 29881:2010 => SFS-ISO 29881:2013. FiSMA 1.1 menetelmä vihdoin myös suomeksi. Pekka Forselius, Senior Advisor, FiSMA ry

Transkriptio

1 ISO/IEC 29881:2010 => SFS-ISO 29881:2013 FiSMA 1.1 menetelmä vihdoin myös suomeksi Pekka Forselius, Senior Advisor, FiSMA ry

2 Ohjelmistojen toiminnallisen laajuuden mittaaminen Ison ohjelmiston kehittäminen vaatii enemmän työtä kuin pienen. Iso ohjelmisto on yleensä kalliimpi kuin pieni. Jos emme pysty mittaamaan määritellyn ohjelmiston toiminnallista laajuutta, ei sitä kukaan pysty toteuttamaankaan. Aivan liian moni ohjelmistoprojekti epäonnistuu tai tuntuu epäonnistuneelta, kun aikaansaannosten laajuutta ei mitata missään vaiheessa. FiSMA

3 Toiminnallisen laajuuden ja toimintopisteiden hyödyntäminen FiSMA

4 Mielipide MAANANTAINA It-hankinnoissa voidaan onnistua "Väljästi määritellyssä projektissa tilaajan ja toimittajan välinen liiketoimintasuhde on haastava." Markku Marjamäki valvontajohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Vesa Teikari käsitteli (HS Mielipide ) it-hankintoja mielenkiintoisella tavalla. Teikarin mukaan monimutkaisen tietojärjestelmän yksityiskohtainen määrittäminen etukäteen on mahdotonta. Tilaajan ja toimittajan välinen suhde tulisi järjestää niin, että alussa sovittaisiin vain suurista linjoista. Käytännön asioista ja osavaiheiden hyväksymisehdoista neuvoteltaisiin projektin aikana. Omat kokemukseni työsuojeluhallinnon valvontatietojärjestelmän luomisesta tukevat Teikarin näkemystä. Projekti alkoi vuonna Alun perin osatoimitusprojekteja oli suunnitelmissa neljä, nyt hanke koostuu viidestä toimitusprojektista. Lisäksi tietojärjestelmän ominaisuudet ovat laadullisesti hyvin toisenlaiset kuin alussa suunniteltiin. Tietojärjestelmien kehittäminen liittyy kiinteästi toiminnan muuhun kehittämiseen. Siksi suunnitelmia on jouduttu päivittämään ja täydentämään, jotta uusi järjestelmä pystyisi palvelemaan mahdollisimman hyvin työsuojeluvalvonnan tarpeita. On täysin epärealistista kuvitella, että vuonna 2008 olisimme voineet määrittää tarkasti kaikki ne ominaisuudet, joita uudelta toimivalta tietojärjestelmältä lopulta edellytetään. Teikarin mukaan tällainen on vallitseva tilanne tietojärjestelmäprojekteissa. Väljästi määritellyssä projektissa tilaajan ja toimittajan välinen liiketoimintasuhde on haastava. Riittääkö vain "tiivis ja läpinäkyvä yhteistyö" kuten Teikari esittää? Mielestäni ei. Projektin aikana käytäviä neuvotteluja varten tarvitaan työkalu, jolla sekä tilaaja että toimittaja voivat arvioida it-projektissa tehtävää työtä sekä laadullisesti että määrällisesti mahdollisimman puolueettomasti. Työsuojeluhallinnon valvontatietojärjestelmän kehittämisessä on käytetty apuna niin sanottua toimintopistemenetelmää (Fisma 1.1). Se perustuu standardoituun tapaan arvioida muun muassa sitä, kuinka paljon järjestelmä sisältää näyttöjä, liittymiä muihin tietojärjestelmiin sekä kuinka paljon tietoa tallennetaan tietovarastoihin. Kun tietojärjestelmän rakentamisessa poiketaan ennakkomäärittelyistä tai toteutetaan aivan uusia osia, työkalun avulla voidaan arvioida muutoksia niin tilaajan kuin toimittajankin näkökulmasta. Sopimuksissa perinteinen tapa on määritellä lisätöiden työtunnin hinta. Työsuojeluhallinnon tietojärjestelmäprojektin kilpailutus perustui keskeisiltä osiltaan toimintopisteen hintaan. Tämä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Tarkentavat sopimusneuvottelut ovat sujuneet tilaajan ja toimittajan välillä vaivattomasti. Valvontatietojärjestelmää koskevassa projektissa toimintopistemenetelmää on käytetty laajasti. Sitä on hyödynnetty projektin alustavan laajuuden selvittämisessä, lopullisen tietojärjestelmän laajuuden mittaamisessa tilaajan ja toimittajan välisissä sopimusasioissa sekä toimittajan työn edistymisen seurannassa. Kokemukset toimintopistemenetelmän käyttämisestä ovat rohkaisevia. Tutkimuksella on selvitetty, miten 107 julkishallinnossa toteutettua tietojärjestelmäprojektia ovat onnistuneet. Työsuojeluvalvonnan tietojärjestelmän kaksi ensimmäistä toimitusprojektia ovat tässä joukossa toimitustehokkuudeltaan kaksi parasta. FiSMA

5 Top metriikkaa ohjelmiston ostajan näkökulmasta 1. Toimitettu ohjelmisto paransi liiketoimintaa (htpv ennen ja jälkeen, keskimääräiset läpimenoajat keskeisissä käyttötilanteissa) 2. Ohjelmiston jatkokehittäminen, tuki ja kunnossapito on tehokasta (kustannukset/vuosi, vastatut tukipyyntöpuhelut) 3. Ohjelmiston hankintahinta oli edullinen verrattaessa muihin vastaaviin (laajuus/fp, /fp) 4. Ohjelmisto toimitettiin nopeasti (fp/kk) 5. Toimitetun ohjelmiston laatu on odotusten mukainen (käyttäjätyytyväisyys, virheitä/virheluokka/1000 fp/vuosi) 6. Ohjelmisto toimitettiin luvatussa aikataulussa (toteutunut/luvattu projektin kesto kk, %) 7. Ohjelmistotoimitus pysyi kustannusarviossaan (käytetty/luvattu, %) FiSMA

6 SFS-ISO tilanne Lausuntokierros menossa asti Julkaiseminen heti sen jälkeen FiSMA