TAMPEREEN YLIOPISTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN 10.6.2004 YLIOPISTO"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Liiketaloudellinen tutkimus- ja koulutuskeskus ETELÄ-POHJANMAAN KYSYNTÄ- JA TARJONTATUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI Tampereen yliopisto Liiketaloudellinen tutkimus- ja koulutuskeskus KTM Heli Paavola

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TAUSTAA TUTKIMUKSEN TARKOITUS TUTKIMUSMENETELMÄT KESKEISET KÄSITTEET OSTOVOIMAN KEHITYS JA NYKYTILA PALKANSAAJIEN MÄÄRÄN JA TULOTASON KEHITYS VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS JA NYKYTILA VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS SUOMESSA VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS LAPUAN YMPÄRISTÖKUNNISSA Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys ja nykytila Toimipaikka- ja henkilöstömäärän kehitys KILPAILIJA-ANALYYSI TAUSTAA VELJEKSET KESKINEN OY Arkkitehtoninen ja kaupallinen konstruktio Tarjonta Imago ja kohderyhmät VALTATIE 19 RETAIL WAREHOUSE PARK KAUPPAKESKUS ISO KAUPPAKESKITTYMÄTYYPPIEN LUOKITTELU JA ARVIOINTI SCHILLERIN LUOKITUS OXFORD INSTITUTE OF RETAIL MANAGEMENTIN LUOKITUS AMERIKKALAINEN KOLMIPORTAINEN LUOKITUS GENEERINEN KAUPPAKESKUSLUOKITUS SUOMALAINEN KAUPPAKESKUSLUOKITUS LUOKITUSTEN SOVELTAMINEN KAUPPAPAIKKASUUNNITTELUUN POSTIKYSELYN TULOKSET TUTKIMUKSEN TAUSTAA ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS ASUINKUNTAANSA OSTOPAIKKANA OSTOVOIMAN VIRTAUS KULUTTAJASEGMENTIT Taustaa Shoppailijat Tarveostajat Ostosmatkailijat Pieniä myymälöitä suosivat Uskolliset JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET

3 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Etelä-Pohjanmaan kysyntä ja tarjontatutkimus toteutettiin tammi huhti 2004 välisenä aikana n kaupungin toimeksiannosta Liiketaloudellisessa tutkimus- ja koulutuskeskuksessa. Tutkimuspäällikön tehtävistä ja varsinaisesta tutkimustyöstä projektissa vastasi KTM Heli Paavola. 1.2 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä vähittäiskaupan kysynnän ja tarjonnan kehityksestä ja nykytilasta sekä kehitysmahdollisuuksista n, n, n, Kortesjärven, Lappajärven, Alajärven, Ylistaron, Isokyrön, Seinäjoen, Ilmajoen, Nurmon, Kuortaneen ja n alueella. Tutkimus tukee n alueen kauppapaikkasuunnittelua ja alueellista kehittämistä. 1.3 Tutkimusmenetelmät Kysynnän ja tarjonnan kehitystä analysoitiin tilastollisesti 10 vuoden aikajänteellä. Nykytilaa analysoitiin tilastollisesti ja empiirisesti kvantitatiiviseen kyselytutkimukseen perustuen. Tutkimus liittyy tieteenfilosofiselta taustaltaan hermeneuttiseen traditioon ja on metodeiltaan osin kvantitatiivinen ja osin kvalitatiivinen. Tutkimus jakautuu rakenteellisesti kolmeen osioon: kysyntäanalyysiin, tarjonta-analyysiin ja vaihtoehtoisten kauppapaikkakonseptien kartoittamiseen. Eri osiot liittyvät kiinteästi toisiinsa ja muodostavat yhdessä monipuolisen kuvan markkinoista ja sen liiketoimintapotentiaalista kauppapaikkasuunnittelun ja alueellisen kehittämisen tueksi. 1.4 Keskeiset käsitteet Määrittelen seuraavaksi tutkimuksessa käytetyt keskeiset käsitteet. Liikekeskuksella tarkoitetaan yleensä keskustassa sijaitsevaa kauppakeskittymää, jonka arkkitehtoninen konstruktio koostuu yhdestä, yksi- tai kaksikerroksisesta, liiketilaltaan neliömetrin suuruisesta rakennuksesta. Rakennuksessa on useita pieniä myymälöitä ja palveluita, joiden sisäänkäynnit ovat erillisiä, liikekeskuksen ulkopuolelta myymälöihin avautuvia. Kaksikerroksisissa liikekeskuksissa ylemmässä kerroksessa sisäänkäynnit myymälöihin ovat yleensä katetulta käytävältä liikekeskuksen sisältä. 3

4 Kauppakeskuksella tarkoitetaan monikerroksista, liikepinta-alaltaan yli neliömetrin suuruista kauppakeskittymää, joissa on useita myymälöitä. Kauppakeskuksella on yleensä yksi tai kaksi ankkurimyymälää, jotka ovat keskustan ulkopuolisissa kauppakeskuksissa yleensä hypermarketteja (esim. Jumbossa Prisma ja Citymarket) ja keskustan kauppakeskuksissa suuria käyttötavarakauppoja (esim. Tampereen Koskikeskuksessa Intersport). Sisäänkäynnit myymälöihin ovat kauppakeskuksen sisältä, eivät ulkoa kuten liikekeskuksissa. Alueellisella kauppakeskuksella tarkoitetaan monikerroksista, myyntineliön suuruista kauppakeskusta, jonka vaikutusalue on huomattavasti suurempi kuin kauppakeskuksen. Alueellinen kauppakeskus sijaitsee yleensä keskustan ulkopuolella, suurten, vilkasliikenteisten teiden varsilla. Suomen ainoa alueellinen kauppakeskus on Itäkeskus. Retail warehouse parkilla (suom. laatikkomyymäläpuisto) tarkoitetaan keskustan ulkopuolella, suurten, vilkasliikenteisten teiden varsilla sijaitsevia hajanaisia, erillisten kauppojen keskittymiä. Retail warehouse park on yleensä syntynyt vaiheittain, tarjonnaltaan samanlaisten myymälöiden keskittyessä lähelle toisiaan. Retail warehouse parkit ovat yleensä suurten, tilaa vievän käyttötavaran tarjontaan keskittyneitä (esim. huonekalut, kodintekniikka, autot). Koska retail warehouse park on hajanainen, on siellä asiointi asiakkaan näkökulmasta hankalaa (Esim. Tampereella Sammonkadun ja Lielahden retail warehouse park, Nurmossa Hyllykallion retail warehouse park). Retail warehouse parkin myymälät ovat myyntipinta-alaltaan suuria ja arkkitehtonisesti itsenäisiä. Retail parkilla (suom. kauppapuisto) tarkoitetaan liikekeskusmaista keskustan ulkopuolella, suurten, vilkasliikenteisten teiden varsilla sijaitsevia kauppakeskittymiä. Retail parkin arkkitehtoninen konstruktio koostuu yhdestä, yleensä yksikerroksisesta, liiketilaltaan neliömetrin suuruisesta rakennuksesta. Konstruktio voi olla I:n, L:n, hevosenkengän tai kuution muotoinen. Rakennuksessa on muutamia suuria myymälöitä, joiden sisäänkäynnit ovat erillisiä, retail parkin ulkopuolelta myymälöihin avautuvia. Myymälät ovat yleensä suurten, tilaa vievän käyttötavaran tarjontaan keskittyneitä (esim. huonekalut, kodintekniikka, urheiluvälineet). Retail parkeja rakentavat mm. TK Development ja NCC Finland. Hypermarketkeskuksella, keskitetyllä keskuksella tai automarketilla tarkoitetaan kauppakeskittymää, jonka arkkitehtoninen konstruktio koostuu yhdestä, yksi- tai kaksikerroksisesta, liiketilaltaan neliömetrin suuruisesta rakennuksesta. Näitä kolmea käsitettä käytetään tässä tutkimuksessa synonyymeinä. Keskitetyn keskuksen ankkurimyymälä on hypermarket (Prisma, Citymarket, Etujätti). Ankkurimyymälällä on yli puolet keskuksen myyntipinta-alasta käytössään. Muut myymälät ovat myyntipinta-alaltaan pieniä. Niiden tarjonta täydentää ankkurimyymälän tarjontaa, ei kilpaile sen kanssa. Ankkurimyymälän lisäksi keskuksessa on yleensä 4

5 Alko, kahvila, pikaruokaravintola ja apteekki sekä mahdollisesti esim. kampaamo, pikasuutari ja vakuutusyhtiön tai matkatoimiston palvelupiste. Sisäänkäynnit myymälöihin ovat keskuksen sisältä. 2 OSTOVOIMAN KEHITYS JA NYKYTILA 2.1 Palkansaajien määrän ja tulotason kehitys Palkansaajien määrä on noussut Seinäjoella, Nurmossa, lla, Ilmajoella, Alajärvellä ja lla. Muissa kunnissa se on laskenut jonkin verran. Absoluuttiset ja keskimääräiset, palkansaajien määrään suhteutetut, veronalaiset tulot ovat sen sijaan nousseet kaikissa kunnissa. Eniten keskimääräiset veronalaiset tulot ovat nousseet ssä (51,2 %) ja ssä (51,4 %). Pienintä kasvu on ollut Seinäjoella (31,5 %). Suurimmat palkansaajien keskimääräiset tulot olivat vuonna 2001 Nurmossa ( euroa), pienimmät Kortesjärvellä ( euroa). lla keskimääräiset veronalaiset tulot ovat nousseet 37,9 % vuosien 1993 ja 2001 välisenä ajanjaksona. Palkansaajien keskimääräiset veronalaiset tulot lla vuonna 2001 olivat euroa vuodessa, kun ne vuonna 1993 olivat euroa. Tuloja ei ole suhteutettu inflaatioon eikä elintason nousuun. Tulotason kehityksen voidaan tilastojen valossa olettaa jatkuvan nousevana. Veronalaisten tulojen nousevan trendin voidaan ennakoida jatkuvan tulevaisuudessa. Palkansaajien määrän kehitystä ei sen sijaan voi suoraan ennakoida. Kehitykseen vaikuttaa väestönkehityksen ohella mm. muuttoliike ja työttömyyden kehitys. Mikäli myönteinen väestönkasvutrendi jatkuu edelleen lla, kuten tilastot antaisivat aiheen olettaa, myös veronalaiset tulot ja työssäkäyvien määrä kasvavat tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että myös ostovoima kasvaa tulevaisuudessa edellyttäen, että elinkustannusten ja verotuksen kehitys jatkuu samanlaisena. 5

6 Kuvio Palkansaajien veronalaiset tulot lla euroa Palkansaajien veronalaiset tulot lla Vuosi Kuvio Palkansaajien määrä kunnittain Kunta Palkansaajien määrä kunnittain 1993 ja 2001 Seinäjoki Ilmajoki Nurmo Alajärvi Ylistaro Isokyrö Kuortane Lappajärvi Kortesjärvi Lkm

7 Kuvio Palkansaajien keskimääräiset veronalaiset tulot kunnittain Kunta Keskimääräiset palkansaajien veronlaiset tulot kunnittain 1993 ja 2001 Nurmo Seinäjoki Ilmajoki Isokyrö Ylistaro Kuortane Alajärvi Lappajärvi Kortesjärvi Euroa Kuvio Veronalaiset tulot kunnittain Kunta Veronalaiset tulot kunnittain 1993 ja 2001 Seinäjoki Nurmo Ilmajoki Alajärvi Ylistaro Isokyrö Kuortane Lappajärvi Kortesjärvi euroa

8 3 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS JA NYKYTILA 3.1 Vähittäiskaupan kehitys Suomessa Suomalainen vähittäiskauppakehitys on ollut tarjontalähtöistä. Keskeisenä kaupan kehityssuuntana Suomessa on 1960-luvulta alkaen ollut päivittäistavarakaupan toimipaikkojen määrän vähentyminen. Toimipaikkojen lukumäärän pienentyessä toimipaikkakoko on kasvanut ja kauppa on siirtynyt asuinalueilta ja kaupunkikeskustoista valtaväylien varrelle (Kauppa ja yhdyskuntasuunnittelu, 26). Kehityksen takana on ollut monia tekijöitä, kuten kuluttajien liikkuvuuden, vapaa-ajan ja ostokyvyn lisääntyminen, vaatimustason nousu, suurtuotannon edut, kaupan rationalisointipyrkimys sekä voimakas hintakilpailu palvelun kustannuksella (Kilpiö & Pantzar 1993, 3). Myös ketjuuntumisaste on noussut ja kilpailu on muuttunut yksittäisten myymälöiden välisestä ketjujen ja kaupparyhmien väliseksi. Rakennemuutos ei ole ohi: suurien yksiköiden, hypermarkettien ja suurien supermarkettien myynnin kasvu jatkuu muita kauppatyyppejä voimakkaampana, pienten myymälöiden (alle 200 neliötä) myynnin lasku jatkuu ja niiden lukumäärä vähenee, kaikilla vähittäiskauppasektoreilla suurten yksikköjen lukumäärä kasvaa ja keskittyminen keskustojen ulkopuolelle suuriin yksiköihin ja kaupallisiin keskittymiin lisääntyy (Marjanen 1993, 67). Koska Suomi on harvaanasuttu maa, ei kaupungin ruuhkautuminen ole ongelma muualla kuin Etelä-Suomen muutamissa kaupungeissa. Osaksi tästä syystä keskustan ulkopuoliset kauppakeskittymät ovat melko nuori ilmiö Suomessa. Ensimmäisenä keskustoiden ulkopuolelle siirtyivät tilaa vievän tavaran kaupat; autokaupat, huonekalukaupat ja kodinkoneliikkeet. Keskustan ulkopuolella liiketila on halvempaa ja tilat suurempia. Kaupat alkoivat keskittyä lähelle toisiaan, sillä läheisyyden synnyttämä vetovoiman nousu todettiin suuremmaksi kuin kilpailun aiheuttamat todelliset tai vaihtoehtoiskustannukset. Siirtyminen keskustan ulkopuolelle, vähittäiskaupan desentralisaatio- tai hajaantumiskehitys, alkoi näkyvimmin vasta automarkettien rakentamisella 1970-luvun alussa. Ensimmäinen automarket, Maximarket Espoon Leppävaarassa, avattiin Automarkettien rakentamisvauhti hidastui 70-luvun lopulla ja 80-luvulla, todellinen automarketboomi alkoi 90-luvulla, jolloin niiden määrä ja koko kasvoi (Miksi mennä merta edemmäs kauppaan, 8). Vuonna 1994 Suomessa oli 75 automarkettia, joista 23 sijoittui keskusten ulkopuolelle (Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa, 27). Kauppaketjut rakensivat automarketteja pääteiden liittymäkohtiin, jo olemassa oleville erikoistuneille kauppa-alueille suurten asutusalueiden reunoille tai esikaupunkialueelle, keskelle ei-mitään. Automarketit, keskitetyt keskukset tai hypermarketkeskukset ovat saavuttaneet laajan suosion kuluttajien keskuudessa. Kuluttajat ovat oppineet tekemään viikoittaiset päivittäistavaraostoksensa henkilöautolla. Automarketit ovat autolla helposti saavutettavissa. Niissä pysäköinti on maksutonta ja pysäköintitilaa yleensä runsaammin kuin keskustoiden kaupoilla. Auton saa yleensä lähelle myymälää parkkiin. Asioinnista tekee vaivatonta myös se, että laajojen valikoimien vuoksi lähes kaiken samalla ostosmatkalla tarvitsemansa saa saman 8

9 katon alta. Hypermarketin tarjontaa täydentää yleensä apteekki, Alko, optikko, kahvila ja pikaruokaravintola. Kun kaikki on saman katon alla, on myymälästä toiseen siirtyminen mukavaa ja nopeaa säästä huolimatta. Automarketit tai hypermarketkeskukset alkoivat 80-luvun jälkipuoliskolta lähtien muuttua asteittaisten laajennusten kautta retail warehouse parkeiksi, kun niiden ympärille rakennettiin vaiheittain laatikkomyymälöitä, category killereitä tai pienempiä kauppakeskuksia. Retail warehouse parkin konstruktio kehittyy asteittain, jolloin lay-outista tulee hajanaisempi ja konstruktiosta tehottomampi. Retail warehouse parkien lukumäärä ja koko kasvavat koko ajan. Suomalaiset laatikkomyymäläpuistot ovat kuitenkin edelleen melko hajanaisia, laajoja valikoimia tarjoavia, hinnalla kilpailevia kauppapuistoja. Kauppakeskuksia on rakennettu pääsääntöisesti kaupunkien keskustoihin. Katettuja kauppakeskuksia alettiin rakentaa Suomessa rahamarkkinoiden vapauduttua ja liikekiinteistöjen tultua kiinnostaviksi sijoituskohteiksi. Suomen ensimmäinen kauppiastavaratalo on jo vuonna 1968 Tapiolassa avattu Heikintori (Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa, 27) luvun aikana melkein jokaisen kaupungin esikaupunkialueelle rakennettiin pieni, pohjoisamerikkalaistyylinen kauppakeskus (Marjanen 1993, 67). Ensimmäisiä varsinaisia kauppakeskuksia olivat Helsingin Itäkeskuksen ykkösvaihe (1984) ja Forum, joka avattiin Helsingissä vuonna 1985 (Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa, 27-8). Itäkeskus on tyypiltään keskustan ulkopuolella sijaitseva alueellinen kauppakeskus, kun taas Forum on keskustan kauppakeskus. Näitä seurasivat mm. Turun Hansa-keskus, Tampereen Koskikeskus, Porin Be-Pop ja Vaasan Rewel-Center. Kauppakeskukset sijoittuivat pääsääntöisesti ydinkeskustaan tai aluekeskukseen. Keskusten yrittäjien organisoitu yhteistyö antoi mahdollisuuden keskitettyyn markkinointiin ja yhtenäisen imagon kehittämiseen. Kauppakeskusten hyvä sijainti ja saavutettavuus, monipuolinen palvelutarjonta, riittävän suuri koko, riittävät pysäköintitilat ja tilojen kaupallinen viihtyisyys tekivät niistä menestyksellisiä. Kauppakeskusten siirtyminen keskustoiden ulkopuolelle on vielä hyvin nuori ilmiö. Itäkeskus ja Jumbo ovat kuitenkin hyviä esimerkkejä kehityksen tuomasta liiketoimintapotentiaalista. 3.2 Vähittäiskaupan kehitys n ympäristökunnissa Vähittäiskaupan kehitystä ja nykytilaa koskevan tilastotiedon lähteenä ovat Tilastokeskuksen kunnittaiset toimipaikkatilastot. Toimipaikkatilastot perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriin. Tiedot kerätään pääasiassa kahdesta lähteestä: verohallinnon rekistereistä ja omista tiedusteluista. Tieto yrityksen perustamisesta saadaan verohallitukselta ja lopettamisesta omasta tiedustelusta ja/tai verohallitukselta. Aloittaminen ja lopettaminen määräytyvät työnantajana ja/tai arvonlisäverovelvollisena tai ennakkoperintärekisteriin rekisteröitymisestä ja sellaisena lopettamisesta. Verohallituksen eri rekistereistä saadaan aloitus- ja lopetustietojen lisäksi yrityksen kotikunta, alustava toimialatieto uusille yrityksille, liikevaihto ja palkat. Omilla tiedusteluilla kerätään 9

10 vuosittain tiedot kaikilta monitoimipaikkaisilta yrityksiltä ja osalta yksitoimipaikkaisia yrityksiä. Perustetut yritykset sisällytetään yleensä kerran uusien yritysten tiedusteluun melko pian toiminnan aloittamisen jälkeen. Omista tiedusteluista saadaan muun muassa henkilöstön määrä, liikevaihto, toimiala, sijaintikunta ja omistajatyyppi. Tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstön määrä estimoidaan palkkatietojen perusteella. Käsittelen seuraavaksi muutamia Tilastokeskuksen määritelmiä tilastotietojen arvioinnin tueksi. Vähittäiskauppapääluokkaan kuuluu uusien ja käytettyjen tavaroiden myynti pääasiassa yksityisille kuluttajille henkilökohtaiseen tai talouskäyttöön. Myynti tapahtuu tavarataloissa, myymälöissä, myymäläautoissa, myymäläveneissä, kioskeissa, torija hallikaupoissa, myyntikojuissa, postimyyntiliikkeissä, Internetissä, verkostomarkkinointina (myös kotimyynti), kulkukauppiailta tms. Useimmat vähittäismyyjät omistavat myymänsä tuotteet, mutta jotkut toimivat toimeksiantajan välittäjinä ja myyvät tuotteita komissiokaupalla. Vähittäiskaupan yhteydessä tapahtuva sivutoiminen vuokraus ja kotitalousesineiden korjaus kuuluu asianomaiseen vähittäiskaupan luokkaan. Toimipaikka on yhden yrityksen omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava tai myyvä yksikkö. Jokaisella yrityksellä on vähintään yksi toimipaikka, suurimmilla satoja. Varsinainen toimipaikka harjoittaa yrityksen normaalia tuotantotoimintaa. Toimipaikkoja ovat esim. tehdas, myymälä, toimisto ja verstas. Aputoimipaikka sijaitsee erillään varsinaisesta tuotantotoiminnasta ja se tuottaa palveluja (ei tavaroita) vain yritykselle itselleen. Aputoimipaikkoja ovat yrityksen pääkonttori, varasto omia tavaroita varten, korjaamo omien ajoneuvojen korjaamista varten ja tutkimusyksikkö omien tuotteiden kehittelyä varten. Yritystilastoissa yrityksen koko toiminta tilastoidaan yrityksen päätoimialalle. Yksitoimipaikkaisella yrityksellä yrityksen ja toimipaikan toimiala on sama. Monitoimipaikkaisella yrityksellä on yksi päätoimiala, mutta niillä on usein toimipaikkoja, joiden toimiala on eri kuin päätoimiala. Toimipaikkatilastot kootaan toimipaikkojen toimialojen mukaan. Toimipaikoittain yhteenlaskettu henkilöstö eroaa yrityksittäin lasketusta. Ero johtuu siitä, että voittoa tavoittelemattomat yhteisöt eivät sisälly yrityksiin, mutta niiden liiketoimipaikat ovat mukana toimipaikkatilastoissa. 10

11 3.2.1 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys ja nykytila Vähittäiskaupan taloudellinen kehitys on ollut n alueella pääsääntöisesti myönteistä. Vähittäiskaupan liikevaihto on useimpien tutkimukseen valittujen kuntien osalta kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana kuten ao. kuvio osoittaa. Koko alueen liikevaihto kasvoi 32 % vuodesta 1993 vuoteen Eniten liikevaihto kasvoi Nurmossa (87,9 %) ja ssä (81,0 %). Lappajärvellä (-13,4 %) ja ssä (-9,9 %) liikevaihto laski tarkasteluajanjakson aikana. Liikevaihto on suurinta Seinäjoella ( euroa), Nurmossa ( euroa) ja lla ( euroa), kun taas pienintä vähittäiskaupan liikevaihto vuonna 2002 oli Kortesjärvellä ( euroa), Kuortaneella ( euroa) ja ssä ( euroa). Kuvio Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys n seudulla vuosina 1993 ja 2002 Seinäjoki Nurmo Alajärvi Ilmajoki Isokyrö Ylis taro Lappajärvi Kuortane Kortesjärvi euroa

12 Vähittäiskaupan liikevaihto asukaslukuun suhteutettuna samana aikana kasvoi hieman enemmän (32,6 %) kuin absoluuttinen liikevaihto (32,0 %), mikä johtuu alueen asukasluvun pienenemisestä. Suurin liikevaihto asukasta kohti oli vuonna 2002 Seinäjoella (6 507 euroa). Seinäjoella vähittäiskaupan taloudellinen kehitys on ollut tarkasteluajanjaksona kaikilla tunnusluvuilla mitattuna myönteistä. Vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi 41,5 % ja liikevaihto asukasmäärään suhteutettuna 29,0 % Seinäjoella vuosien 1993 ja 2002 välisenä aikana. Myös toimipaikkakohtainen liikevaihto kasvoi. Vuonna 2002 koko tutkitun alueen vähittäiskaupan liikevaihto yhtä asukasta kohden oli Nurmon osalta liikevaihdon kasvu asukasta kohti on ollut suurinta, 59,5 %, 1993 ja 2002 välisenä aikana. lla vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohti on tutkituista kunnista kolmanneksi suurin, euroa. Kasvua tarkasteluajanjaksona n osalta on tapahtunut 17,9 %, mikä on alle kuntien keskiarvon. Alajärvi ylittää kuntien keskiarvon asukasmäärään suhteutetulla liikevaihdolla. Vähittäiskaupan liikevaihto/asukas oli vuonna 2002 Alajärvellä euroa. Kasvua Alajärven osalta on tapahtunut 31,4 % välisenä aikana. Kortesjärvellä vähittäiskaupan liikevaihto/asukas kasvoi merkittävästi, 48,8 % tarkasteluajanjaksona. Isokyrön osalta vähittäiskaupan liikevaihto/asukas kasvoi 45,5 % euroon. n osalta vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohti kasvoi 33,4 %, mikä on hieman alle kuntien keskiarvon. Vuonna 2002 liikevaihto asukasta kohti oli euroa. Heikkenevää liikevaihdon kehitys asukasmäärään suhteutettuna on ollut tarkasteluajanjakson aikana vain n (-1,1 %) osalta. Kuvio Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys suhteutettuna väestömäärän kehitykseen n seudun vähittäiskaupan liikevaihto / asukas vuosina 1993 ja 2002 Seinäjoki Nurmo Alajärvi KUNTIEN KESKIARVO Isokyrö Lappajärvi Kortesjärvi Ylistaro Ilmajoki Kuortane euroa 12

13 Toimipaikkakohtainen liikevaihto on noussut kaikissa tarkastelun kohteena olleissa kunnissa vuosien 1993 ja 2002 välisenä aikana 40,6 %. Suurinta toimipaikkakohtaisen liikevaihdon kasvu on ollut ssä (106,9 %) ja Kortesjärvellä (91,5 %). Nurmossa toimipaikkakohtainen liikevaihto kasvoi 50,4 % ja Seinäjoella 30,6 % tarkasteluajanjakson aikana. Pienintä kasvu oli Ylistaron osalta (3,2 %). Toimipaikkakohtainen liikevaihto on suurin Nurmossa ( euroa), pienin Kuortaneella ( euroa). Toimipaikkakohtainen liikevaihto kertoo vähittäiskaupan keskittymisasteesta ja suuruuden etuihin liittyvästä toiminnan tehokkuudesta. Esim. Nurmon Hyllykalliossa on keskustan ulkopuolinen, kaupan suuryksiköiden muodostama, hajautetusti suunniteltu kauppakeskittymä, retail warehouse park. Kaupankäynti on Nurmossa keskittynyt suuriin yksiköihin samalle alueelle. Tämä selittää suurta toimipaikkakohtaista liikevaihtoa. Seinäjoella on tarjonnan runsauden vuoksi enemmän variaatiota toimipaikkakoon ja tyyppien suhteen, minkä vuoksi toimipaikkakohtainen liikevaihto on Nurmoa alhaisempi. Seinäjoella toimipaikkakohtainen liikevaihto oli vuonna euroa ja lla euroa. n osalta toimipaikkakohtainen liikevaihto on noussut 33,8 % tarkasteluajanjaksona, mikä kertoo toimipaikkakoon ja kysynnän kasvusta. Keskittymistrendi, toimipaikkakoon kasvu näkyy siinä, että toimipaikkamäärä on pienentynyt (-4,2 %), mutta liikevaihto (28,2 %) ja henkilöstömäärä (7,3 %) on noussut Vähittäiskaupan toimipaikkakohtaisen liikevaihdon kehitys Vähittäiskaupan liikevaihto/toimipaikka n ympäristökunnissa vuosina 1993 ja 2002 kunta Nurmo 924,2 1389,5 Seinäjoki 571,7 781,0 KUNTIEN KESKIARVO 473,6 665,8 Alajärvi 474,2 664,3 320,0 662,1 Isokyrö 351,3 626,7 389,8 521,6 402,2 510,4 Lappajärvi 473,2 507,2 393,9 484,0 Ylistaro 434,0 448,0 Ilmajoki 365,1 434,0 Kortesjärvi 198,7 380,4 Kuortane 284,1 377, euroa

14 3.2.2 Toimipaikka- ja henkilöstömäärän kehitys Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä laski 6,1 % vuodesta 1993 vuoteen 2002 koko alueella. Vähittäiskaupan toimipaikkoja oli alueella vuonna 2002 yhteensä 733. Eniten toimipaikkoja on Seinäjoella (259), lla (91) ja lla (78). Toimipaikkojen määrän kasvua tapahtui välisenä aikana alueen kunnista ainoastaan Seinäjoella (3,6 %) ja Nurmossa (25,0 %). Vähittäiskaupan tarjonta on suurinta Seinäjoella toimipaikka- ja henkilöstömäärillä sekä liikevaihdolla mitattuna. Nurmo on toimipaikkamäärällä mitattuna toiseksi suurin markkinaalue. lla vähittäiskaupan liikevaihto on pienempi kuin Nurmossa. Tämä selittyy sillä, että Nurmossa toimipaikkakoko ja kysyntä on suurempaa kuin lla. Nurmossa kaupan keskittymisaste on suurempi. Myös sijainti lähellä valtatie 19 ja Seinäjokea lisää Nurmon kaupallista vetovoimaa. n kaupallinen tarjonta on suunnattu kunnan asukkaille. Tarjontaa on eri tuoteryhmistä, mutta toimipaikkakoko ja toimipaikkojen lukumäärä on pieni ja kaupat sijaitsevat kunnan keskustassa kauempana valtatieltä. lla ei alueellisesti merkittävää kaupallista tarjontaa. Nurmossa sen sijaan toimipaikkamäärästä, toimipaikkakoosta ja alueellisesta ja tuoteryhmäkohtaisesta (huonekalukauppakeskittymä) keskittymisestä johtuen kunnan kaupallinen vetovoima riittää houkuttelemaan asiakkaita myös kunnan rajojen ulkopuolelta. Kuvio Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä n seudulla vuosina 1993 ja 2002 Seinäjoki Alajärvi Ilmajoki Nurmo Ylistaro Isokyrö Kuortane Lappajärvi Kortesjärvi

15 Henkilöstön määrä kasvoi vähittäiskaupassa samana ajanjaksona yhteensä 4,6 %. Eniten henkilöstön määrä kasvoi Nurmossa (56,5 %) ja Seinäjoella (11,4 %), joissa myös toimipaikkamäärä sekä toimipaikkakohtainen ja absoluuttinen liikevaihto kasvoivat. Seinäjoella oli vähittäiskaupan henkilöstöä vuonna ja lla 251. Nurmossa henkilöstöä oli 216. lla oli vuonna 2002 keskimäärin kolme työntekijää toimipaikkaa kohti kun Nurmossa oli viisi. Tämä selittyy sillä, että Nurmossa toimipaikkakoko on suurempi ja vähittäiskauppa on suurelta osin ketjuuntunutta. Henkilöstön määrä laski eniten ssä (-36,6 %) ja Ilmajoella (-20,3 %). Tämä selittyy toimipaikkamäärän pienenemisellä ja kaupan rakennemuutoksella. ssä toimipaikkamäärä aleni -29,0 % ja Ilmajoella -14,5 %. Toimipaikkakohtainen liikevaihto kuitenkin nousi samaan aikaan, mikä kertoo toiminnan tehokkuuden lisääntymisestä ja kaupan keskittymisasteen kasvusta. Kuvio Vähittäiskaupan henkilöstömäärän kehitys Vähittäiskaupan henkilöstön määrä n seudulla vuosina 1993 ja 2002 Seinäjoki Nurmo Alajärvi Ilmajoki Isokyrö Ylistaro Lappajärvi Kuortane Kortesjärvi

16 Kun toimipaikkojen määrää tarkastellaan asukaslukuun suhteutettuna, huomataan, että koko tutkitulla alueella on yhtä vähittäiskaupan toimipaikkaa kohden 157 asukasta. Suhdeluku kuvaa vähittäiskaupan suhteellista tarjonnan määrää ja kaupan keskittymisastetta. Mitä pienempi suhdeluku on, sitä vähemmän on asukkaita yhtä toimipaikkaa kohti, kun taas mitä suurempi suhdeluku on, sitä enemmän on asukkaita yhtä toimipaikkaa kohti. Pienen suhdeluvun kunnissa on toimipaikkamäärällä mitattuna paljon kaupallista tarjontaa tai kauppa on hajaantunut pieniin toimipaikkoihin. Suuren suhdeluvun kunnissa on vähän tarjontaa tai tarjonta on keskittynyt kaupan suuryksiköihin. Vähiten asukkaita yhtä vähittäiskaupan toimipaikkaa kohden on lla ja Seinäjoella. Tarjonta toimipaikkamäärällä mitattuna suhteessa asukasmäärään on siellä laajinta. Myös keskimääräinen toimipaikkakoko on kunnissa pieni. Myös Alajärvi, ja Kortesjärvi ylittävät kuntien keskiarvon. Ko. kunnissa on enemmän toimipaikkoja asukasmäärään nähden kuin alueella keskimäärin. Huomattavasti vähemmän tarjontaa toimipaikoilla mitattuna on Nurmon, n, Ilmajoen ja Isokyrön asukkailla. Nurmon osalta tilannetta selittää väkiluvun kasvaminen 18 %:lla tarkasteluajanjakson aikana ja tarjonnan keskittyminen vähittäiskaupan suuryksiköihin. Tarjonnan keskittyminen näkyy toimipaikkakohtaisen liikevaihdon kasvuna. Nurmossa toimipaikkakohtainen liikevaihto onkin alueen kunnista suurin. Koko alueella viimeisen kymmenen vuoden aikana toimipaikkojen määrä on laskenut asukasmäärään suhteutettuna, mikä heijastaa kysynnän alueellista keskittymistä ja liiketoiminnan tehokkuuden lisääntymistä. Kuvio Väestömäärä/vähittäiskaupan toimipaikat välisenä aikana Asukasluku / vähittäiskaupan toimipaikat n seudulla vuosina 1993 ja 2002 Nurmo Ilmajoki Isokyrö Ylistaro Kuortane Lappajärvi KUNTIEN KESKIARVO Kortesjärvi Alajärvi Seinäjoki

17 4 KILPAILIJA-ANALYYSI 4.1 Taustaa Käsittelemme tässä luvussa kolmea keskustan ulkopuolella sijaitsevaa kauppakeskittymää. Näistä Tuurin ja Nurmon kauppakeskittymiä voidaan pitää potentiaalisina kilpailijoina. Kauppakeskus ISO sen sijaan sijaitsee Ylivieskassa yli kahden tunnin ajomatkan päässä lta. Kauppakeskuksen vaikutusalue ei ulotu lle suunnitellun kauppakeskuksen vaikutuspiiriin. Tästä syystä emme käsittele kauppakeskus ISOa tarkemmin. Näiden kolmen potentiaalisen kilpailijan lisäksi alueen muiden kuntien, erityisesti Seinäjoen, tarjonta on kauppakeskuksen suunnittelussa syytä ottaa huomioon. Olemme käsitelleet kunkin kunnan tarjontaa yksityiskohtaisesti Tilastokeskuksen tietojen ja havainnointitutkimuksen valossa edellisessä luvussa. 4.2 Veljekset Keskinen Oy Veljekset Keskisen kyläkauppa ja sen ympärille muodostunut kauppa-alue on Etelä-Pohjanmaan merkittävin kauppakeskittymä. Sen vaikutusaluetta on tarjonnan laajuuden ja markkinoinnin avulla laajennettu yli Tuurin, Töysän ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan rajojen. Suurena ja vetovoimaisena kauppakeskittymänä kyläkauppa on tärkeää ottaa huomioon uutta kauppakeskittymää suunniteltaessa Arkkitehtoninen ja kaupallinen konstruktio Kyläkauppa koostuu suorakaiteen muotoisesta, betonisesta konstruktiosta, jossa on kaksi erisuuntaista, eri osista koostuvaa siipirakennetta. Toinen siipirakenne koostuu betonisesta, ikkunattomasta varastosta ja aaltopellillä vuoratusta, valkoiseksi maalatusta Ruokapuodista. Toinen siipi muodostaa kyläkaupan julkisivun. Siipirakenteet on liitetty arkkitehtonisesti toisiinsa, mutta niiden sisäänkäynnit ovat erilliset; Tavarapuodilla ja Ruokapuodilla on omat sisäänkäyntinsä ulkoa. Julkisivu itsessään koostuu kolmesta rakennuksesta: hirsisestä maalaistalosta, tiilirakennuksesta ja kivinavetasta. Punamultainen pohjalaismaalaistalo valkoisine ovenpielineen ja porstuoineen toimii Tavarapuodin sisään- ja uloskäyntinä. Keskellä sijaitseva tiilinen rakennus on Toivo Keskisen alkuperäinen kyläkauppa, jossa nykyisin toimii kahvila. Paanukattoinen kivinavetta pitää sisällään ravintolamaailman, jossa on pizzeria, ravintola, pub, grilliravintola ja kahvila. Julkisivun rakennukset on yhdistetty toisiinsa arkkitehtonisesti siten, 17

18 että maalaistalosta on sisäänkäynti kivinavettaan. Tiilirakennus on arkkitehtonisesti erillinen, siihen on erillinen sisäänkäynti ulkokautta. Tavarapuodin ja ruokamaailman välillä on shop-in-shop tila, jossa on mm. taulumyymälä, optikko, kultasepänliike, Veikkauksen toimipiste, Fuji-piste, luontaistuoteliike ja matkailuneuvonta. Ravintolamaailma on toteutettu siten, että grilli, pizzeria ja ravintola ovat samassa avoimessa tilassa, mutta niiden kassat ovat erikseen. Pöytiä on sekä kassojen lähellä että yhteisessä, jaetussa tilassa. Pub ja kahvila ovat omassa, sisäseinillä rajatuissa tiloissaan. Tavarapuoti on jakautunut brandi- ja tavaraperusteisiin osastoihin (esim. metsästys ja kalastus, lasi, valaisimet). Aivan sisäänkäynnin luona ovat tarjoustuotteet ja Iittalan ja Arabian astiastot ja maljakot (esim. Iittalan Mondo, Arabian Illusia, Iittalan Aalto-vaasit). Tarjoustuotteissa hintataso on keskimääräistä alhaisempi, mutta muuten hintataso on keskimääräinen (vastaa esim. Prisman hintatasoa). Brandituotteet (Iittala ja Arabia) on esillä omina kokonaisuuksinaan erillään brandittömistä tuotteista. Tarjoushintaisia brandituotteita oli ko. ajankohtana astiastojen osalta esillä kolmessa esittelypisteessä eri osissa tavarataloa. Brandi-osastot (Marimekko, Esprit, Iittala, Arabia, Kermansavi, Joe Blasco, Lumene) muodostavat oman kokonaisuutensa ilman erillistä kassaa tavaratalomaisesti. Brandiosastoja on muutamia, kun taas suurin osa Tavarapuodista on jakautunut osastoihin tavaraperusteisesti, ei brandiperusteisesti. Tavarapuodin sisustus on materiaaleiltaan halpaa ja karua; seinät ovat betonia, katossa varastotilaa tai tyhjää tilaa, lattiat betonia. Karu sisustus luo osaltaan edullista hintamielikuvaa. Sisustukseen on liitetty täytettyjä eläimiä (karhu, biisoninpää, teeri, kettu jne.). Eläimet on sijoitettu roikkumaan katosta tai hyllyjen päälle. Tarjonta on laajaa ja joidenkin brandien osalta (esim. Esprit, Iittala) valikoimat ovat laajat. Hintataso on edullinen. Tarjontaa on esim. astiastoista, keittiötarvikkeista, vaatteista, kengistä ja laukuista, huoneja puutarhakasveista, erä- ja metsästystarvikkeista, urheiluvälineistä, autotarvikkeista, kodinkoneista, viihdeelektroniikasta, sisustustarvikkeista, kosmetiikasta, rautatarvikkeista, valaisimista, huonekaluista ja armeijan ylijäämätavaroista. Myös Ruokapuodin tarjonta oli suhteellisen laajaa ja hintatasoltaan edullista. Ravintolamaailman tarjonta on kohtuullisen laajaa, fast-food -tyyppiseen tarjontaan keskittyvää (pizzaa, pastaa, grilliruokaa, leikkeitä) ja hintatasoltaan edullista. Kyläkauppa on arkkitehtonisena ratkaisuna absurdi. Erilaisten arkkitehtonisten elementtien yhdistäminen luo visuaalisesti ja tyylillisesti epäyhtenäisen kokonaisuuden. Eri konstruktioiden yhdistäminen tekee myös asioinnista hankalaa. Jos auton pysäköi lähelle Ruokapuotia joutuu Tavarapuodissa käydessään kävelemään yli 200 metrin matkan autojen seassa. Ainoastaan Tavarapuodin ja Ravintolamaailman ja kahvilan välille on avattu sisäkäynnit. Tavarapuodissa ei ole penkkejä, vesiautomaattia tai muuta virkistyspistettä, jossa myymälässä pidemmän aikaa viettävä asiakas voisi hetken levähtää. Virkistysmahdollisuuksia on tarjolla ravintolamaailmassa ja ravintolamaailman ja Tavarapuodin välillä olevan shop-in-shop tilassa. Ravintolamaailmassa on 650 istumapaikkaa, mutta tapahtumien aikana ja lounasaikaan lauantaina niitä on silti liian vähän. Alueen liikennejärjestelyt ovat puutteelliset ja pysäköintitiloja niukasti suhteessa sesonkikauden kävijämääriin. Kevytliikenne ja autot liikkuvat samassa, suorakaiteen muotoisessa tilassa, joka alkaa julkisivua mukaillen ja 18

19 päättyy Ruokapuodin edustalle. Alueelle pääsee vain yhtä, kaksikaistaista tietä pitkin. Päätiellä ei ole erillistä liittymää kääntyville. Tapahtumien aikana päätiellä ja pysäköintialueella on järjestyksenvalvojia ohjaamassa liikennettä. Kaupallisesta näkökulmasta erilaisten kauppaformaattien yhdistäminen on tuottanut kauppakeskittymän, jota ei voi luokitella olemassa olevien luokitusten mukaan. Kyläkauppa on osin galleriatavaratalo, osin shop-in-shop-tavaratalo, osin perinteinen osastoihin jakautunut tavaratalo, osin keskitetty keskus (vrt. hypermarket). Sen voi luokitella keskitetyksi keskukseksi, jossa veturimyymälänä on tavaratalo. Kaupallisena keskittymänä koko kauppa-alue on luokiteltavissa retail warehouse parkiksi, hajautetusti suunnitelluksi, keskustan ulkopuoliseksi kauppakeskittymäksi. Retail warehouse park pitää sisällään tehtaanmyymälöitä, laatikkomyymälöitä ja tavaratalon ympärille rakentuneen keskitetyn keskuksen. Keskisen kyläkauppaa on tarkoitus laajentaa entisestään kahdessa osassa. Lattiapinta-ala kohoaa suunniteltujen laajennuksien myötä yli neliöön. Ensimmäinen laajennus tehdään konstruktion läntiseen osaan. Länteen päin avautuvan laajennuksen julkisivu rakennetaan muistuttamaan keskiaikaista linnaa. Laajennus onkin nimetty OnnenLinnaksi. OnnenLinnan korkein kohta on korkeampi kuin Vapaudenpatsas päästä varpaisiin eli 33,86 metriä. Läntisen julkisivun tarkoitus on profiloida Kyläkauppaa entistä enemmän myös matkailukohteeksi ja viestittää myös laadukkuudesta. Laajennuksen ensimmäiseen osaan tulee maailman suurin pelkästään elintarvikkeita myyvä yksikkö. Osan toteuttaminen aloitettiin marraskuussa Laajennuksen kokonaislattiapintaala on noin neliömetriä, joka jakautuu kolmeen kerrokseen. Niiden pinta-alat ovat seuraavat: kellarikerros neliötä, 1. kerros neliötä ja toinen kerros neliötä. 1. kerrokseen tulee uusi Kyläkaupan ruokaosasto, joka paremmin tunnetaan lämminhenkisesti Ruokapuotina. Toiseen kerrokseen tulee korkeatasoiset, mutta laatuun nähden huokeahintaiset hotellipalvelut kongressitiloineen. Muutamien huoneiden laatu tulee olemaan Helsingin Kämpin tasoa. Kellarikerrokseen tulee mm. monipuolinen ja korkeatasoinen kellariravintola, joka palvelee sekä tavaratalo- että hotelliasiakkaita. Kyläkaupan laajennuksen on määrä valmistua alkuvuodesta Toisen laajennuksen on määrä kolminkertaistaa Tavarapuodin myymäläpinta-ala. Laajennusosa on pinta-alaltaan yli neliömetriä. 1. ja 2. kerrokset ovat myymälätilaa ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on neliötä. Myymälän alle on suunnitellaan parkkihallia, jonka on tarkoitus toimia tarvittaessa myös messuhallina. Parkkihallin pinta-ala on neliötä. Toista laajennusta ryhdytään rakentamaan ensimmäisen laajennuksen valmistumisen jälkeen Tarjonta Veljekset Keskisen kyläkaupan ympärille rakentuneen retail warehouse parkin tarjonta on laaja-alaista. Kauppakeskittymä on asemoitu alhaiseen hintaan perustuen. Kalliimman hintamielikuvan ja korkeamman 19

20 laadun omaavia brandituotteita (Voglia, Pierre Cavallo) on tarjolla tehtaanmyymälöissä. Retail warehouse parkissa on seuraavia toimipaikkoja: 24-h huoltamo Pohjanmaan kaluste Motobaana Alko Tuurin musiikki Autogrilli Tuurin kirppis Nahkapaikka Veljekset Siltala vaatetusliike Kenkätalo (Töysän kenkätehdas) Voglian tehtaanmyymälä Pierre Cavallo Pizzeria Muotiasu Pub Huonekaluliike Asko DNA-liike Talk Veljekset Keskisen kyläkauppa Imago ja kohderyhmät Veljekset Keskisen kauppa on nimetty Suomen suurimmaksi kyläkaupaksi. Keskisen myynti oli vuonna ,9 miljoonaa euroa ja vuonna 2003 noin 140 miljoonaa euroa. Koko maan tarjontaan suhteutettuna Keskisen kyläkauppa on myynniltään toiseksi suurin vähittäiskaupan suuryksikkö Helsingin Stockmannin pitäessä ensimmäistä sijaa 354,2 miljoonan euron myynnillään. Täytyy ottaa kuitenkin huomioon, että todellinen myynti on ilmoitettua alhaisempi, sillä Keskisen ilmoittamissa myyntiluvuissa on sekä tukku- että vähittäismyyntiä. 20

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Liikenne 2007: Kauppa, liikenne ja pysäköinti Helsinki 10.10.2007 Kuluttajako ratkaisee? Kuluttajien

Lisätiedot

Liikekeskus ydinkeskustassa

Liikekeskus ydinkeskustassa LAPPEENRANTA Liikekeskus ydinkeskustassa kaupankäynnin keskipisteessä centrelappeenranta.fi Seitsemän kerrosta miljoonia asiakkaita vuodessa kivijalkatilat, myymälät, toimistot ja panoraamatoimistot keskellä

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Hopeakaivos Varisto, Vantaa. Uusi helpon asioinnin keskus! Realprojekti Oy. www.realprojekti.fi

Hopeakaivos Varisto, Vantaa. Uusi helpon asioinnin keskus! Realprojekti Oy. www.realprojekti.fi Uusi helpon asioinnin keskus! Hopeakaivos Varisto, Vantaa Realprojekti Oy Korkeavuorenkatu 34 FI-00130 Tel. +358 207 207 500 Fax +358 207 207 540 Business ID 0749176-2 Domicile Helsinki VAT Reg. LKV 5/2011

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA. Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus

AJANKOHTAISTA. Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus AJANKOHTAISTA Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus Boknäs laajentaa Toistakymmentä sisustusliikettä, ying, yang, feng shui ja Hong Kong. -Liilassa on kaikki! Boknäs laajentaa parhaillaan Liilassa

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Huonekaluteollisuus nousuun nyt tai ei koskaan Kilpailevatko huonekalualan ketjut itsensä hengiltä vai onko markkinoilla tilaa uusille konsepteille?

Huonekaluteollisuus nousuun nyt tai ei koskaan Kilpailevatko huonekalualan ketjut itsensä hengiltä vai onko markkinoilla tilaa uusille konsepteille? Huonekaluteollisuus nousuun nyt tai ei koskaan Kilpailevatko huonekalualan ketjut itsensä hengiltä vai onko markkinoilla tilaa uusille konsepteille? Kilpailevatko huonekalualan ketjut itsensä hengiltä

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Seinäjoki. Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI KOHDE

Seinäjoki. Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI KOHDE Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 KOHDE KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI Liikekiinteistö Pohja, Välkkilänkatu 1, 5 000 m2 LIIKEKIINTEISTÖHANKE

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Creating success for retailing FI

Creating success for retailing FI Creating success for retailing FI Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppakeskustemme kehittämistä Cityconin kauppakeskukset on suunniteltu vastaamaan kuluttajien erilaisiin tarpeisiin. Tehokas yhteistyö vuokralaistemme

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

KANNELMÄEN KAUPPAKESKUS JA PRISMA - ALUSTAVA TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 27.12.2007. Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.

KANNELMÄEN KAUPPAKESKUS JA PRISMA - ALUSTAVA TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 27.12.2007. Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo. KANNELMÄEN KAUPPAKESKUS JA PRISMA - ALUSTAVA TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 27.12.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi HOK-ELANTO / KIINTEISTÖT KANNELMÄEN

Lisätiedot

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014 Muut yksityiset S-ryhmä Stockmann M-ketju Minimani Tokmanni-konserni K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Lidl SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 20 PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTI 16 705 MILJOONAA EUROA RYHMÄ

Lisätiedot

Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu. Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka

Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu. Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka Asiakas keskiössä Kauppakeskus Veturin toteuttamisen kirkkaana johtotähtenä on alusta lähtien ollut kouvolalaisuus

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa

Lisätiedot

Kaupan tutkimuspäivä. Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen. www.realprojekti.fi

Kaupan tutkimuspäivä. Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen. www.realprojekti.fi Kaupan tutkimuspäivä Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen Realprojekti Oy lyhyesti Määritelmä Kauppakeskuskonsepti Yritysvalinnat Case kauppakeskus Skanssi Yhteenveto Realprojektin liikeidea on tuottaa

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Creating success for retailing

Creating success for retailing Creating success for retailing Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppakeskustemme kehittämistä Cityconin kauppakeskukset on suunniteltu vastaamaan kuluttajien erilaisiin tarpeisiin. Tehokas yhteistyö vuokralaistemme

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppa keskustemme kehittämistä

Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppa keskustemme kehittämistä Suomi Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppa keskustemme kehittämistä Cityconin kauppakeskukset on suunniteltu vastaamaan kuluttajien erilaisiin tarpeisiin. Tehokas yhteistyö vuokralaistemme kanssa on tärkeä

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Kaupan 'la on laajin Suomessa toteute4u tutkimus vähi4äiskauppaketjujen kyvystä johtaa asiakaskokemuksia.

Kaupan 'la on laajin Suomessa toteute4u tutkimus vähi4äiskauppaketjujen kyvystä johtaa asiakaskokemuksia. Kaupan 'la on laajin Suomessa toteute4u tutkimus vähi4äiskauppaketjujen kyvystä johtaa asiakaskokemuksia. Kaupan 'la mi/aa vähi/äiskauppojen kyvyn johtaa asiakaskokemuksia arvioimalla seuraavia osa- alueita:

Lisätiedot

Vertaiskauppa verkossa

Vertaiskauppa verkossa Vertaiskauppa verkossa - Marginaali-ilmiöstä ilmiöksi Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivuilla Tutkimukset-osiossa. Sisällys Tausta ja käytetyt määritelmät Vertaiskauppa

Lisätiedot

Ruokakaupan lippulaiva kohti eurooppalaista kärkeä Lauri Veijalainen, Stockmann & Arttu Laine, SOK

Ruokakaupan lippulaiva kohti eurooppalaista kärkeä Lauri Veijalainen, Stockmann & Arttu Laine, SOK Ruokakaupan lippulaiva kohti eurooppalaista kärkeä 30.6.2017 Lauri Veijalainen, Stockmann & Arttu Laine, SOK Stockmann Herkut Suomessa siirtyvät S-ryhmälle S-ryhmä ostaa Stockmann Herkkujen päivittäistavaraliiketoiminnan

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Yritysrekisterin monet mahdollisuudet. Aluepäällikkö Pekka Kettunen

Tilastokeskuksen Yritysrekisterin monet mahdollisuudet. Aluepäällikkö Pekka Kettunen Tilastokeskuksen Yritysrekisterin monet mahdollisuudet Aluepäällikkö Pekka Kettunen SYÖTTEET Hallinnolliset aineistot n. 70 päivitysprosessia / v. - Verohallinto - Patentti- ja rekisterihallitus - Väestörekisterikeskus

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Creating success for retailing

Creating success for retailing Creating success for retailing Citycon on monipuolinen kauppakeskusosaaja CITYCON on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja kehittäjä. Menestyvät ja kilpailukykyiset kauppakeskuksemme tarjoavat vuokralaisille

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

SÄHKÖTIE 8. K e h i t y s h a n k e k e s k e l l ä Ta m m i s t o a. Parviainen Arkkitehdit Oy

SÄHKÖTIE 8. K e h i t y s h a n k e k e s k e l l ä Ta m m i s t o a. Parviainen Arkkitehdit Oy SÄHKÖTIE 8 K e h i t y s h a n k e k e s k e l l ä Ta m m i s t o a Parviainen Arkkitehdit Oy SÄHKÖTIE 8 Yleistä hankkeesta SÄHKÖTIE 8 Syy tulla kauempaakin Keskellä Tammistoa sijaitseva kiinteistökehityskohde;

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Kauppakeskusjohtamisen tunnusluvut ja barometrin tulokset

Kauppakeskusjohtamisen tunnusluvut ja barometrin tulokset Kauppakeskusjohtamisen tunnusluvut ja barometrin tulokset Kauppakeskusliiketoiminnan vuosiseminaari Jessica Niemi, KTI Kiinteistötieto Oy Esityksen sisältö Nykytila Tuoreet myynti-ja kävijäindeksit Katse

Lisätiedot

Pro gradu Oulun kaupallisten palveluiden koettu saavutettavuus

Pro gradu Oulun kaupallisten palveluiden koettu saavutettavuus Pro gradu Oulun kaupallisten palveluiden koettu saavutettavuus Oulun Yliopisto Taloustieteet, Logistiikka kauppat. yo Marko Peltoniemi marko.peltoniemi@pp2.inet.fi Kaupan tutkimuspäivä erikoiskaupan teemapäivä

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2011. Mika Ihamuotila 17.8.2011

Osavuosikatsaus 1-6/2011. Mika Ihamuotila 17.8.2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 Mika Ihamuotila 17.8.2011 Agenda 1) Keskeiset tapahtumat ja projektit: Kansainvälinen kasvu ja uudet myymälät Tuotelanseeraukset 2) Myynti: Markkinatilanteeseen nähden vahva liikevaihdon

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Yritysrekisteri - monet mahdollisuudet. Tietopalvelusihteeri Tarja Kiviniemi

Tilastokeskuksen Yritysrekisteri - monet mahdollisuudet. Tietopalvelusihteeri Tarja Kiviniemi Tilastokeskuksen Yritysrekisteri - monet mahdollisuudet Tietopalvelusihteeri Tarja Kiviniemi Yritysrekisteri, tietojärjestelmä -> vuositilastoja ja tuoreita yksikkötason tietoja SYÖTTEET Hallinnolliset

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

ARVIO VÄHITTÄISKAUPAN TASOSTA NURMEKSESSA. Kauppa ja palvelut Nurmes 2010

ARVIO VÄHITTÄISKAUPAN TASOSTA NURMEKSESSA. Kauppa ja palvelut Nurmes 2010 ARVIO VÄHITTÄISKAUPAN TASOSTA NURMEKSESSA Apteekit Ruokakaupat Optikkoliikkeet Huoltoasemat Kello- / kulta Kodinkoneliikkeet Rauta / maatalous Kukkakaupat Urheilu / vapaa-aika Lahjatavara Kiitettävä Hyvä

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakyselyn alueelliset tulokset Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläiset kuluttajat

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Text Kuvamestari Kalefoto Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Jukka Liukas - valokuvaaja PK-yrittäjä Syntynyt 1948 1970 Jukka aloitti valokuvausalan yrittäjänä 1970 Foto Mäenpää 1981 FotoForum 1991

Lisätiedot

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan

Lisätiedot

Kauppakeskus Myyrmanni: Paluu tulevaisuuteen

Kauppakeskus Myyrmanni: Paluu tulevaisuuteen Kauppakeskus Myyrmanni: Paluu tulevaisuuteen Kilpailukykyä kokonaisvaltaisella kasvojen kohotuksella 20.3.2013 Kauppakeskus Myyrmanni Vantaalla Myyrmannin vaikutusalue Primäärivaikutusalueella 50.000 kuluttajaa,

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Suomalaiset verkkoasioimassa Tutkimus suomalaisten asiakaskokemuksista verkkokaupassa

Suomalaiset verkkoasioimassa Tutkimus suomalaisten asiakaskokemuksista verkkokaupassa Suomalaiset verkkoasioimassa Tutkimus suomalaisten asiakaskokemuksista verkkokaupassa Redera ja DiVia N=548 kuluttajaa, marraskuu 2011- tammikuu 2012 Joka toinen suomalainen asioi tänä jouluna verkkokaupoissa

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Joulukauppa 2012. Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012

Joulukauppa 2012. Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012 Joulukauppa 2012 Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Yrityksille kohdennettu joulukauppakysely on Kaupan

Lisätiedot

Tiimari Oyj Abp:n yhtiökokous 26.4.2012. Toimitusjohtajan katsaus Niila Rajala

Tiimari Oyj Abp:n yhtiökokous 26.4.2012. Toimitusjohtajan katsaus Niila Rajala Tiimari Oyj Abp:n yhtiökokous 26.4.2012 Toimitusjohtajan katsaus Niila Rajala Tiimari lyhyesti (1.1.2012) Askarteluun, lasten juhliin, sisustukseen, koulu- ja toimistotarvikkeisiin, kortteihin ja lahjapaketointiin

Lisätiedot

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläiset ostajina Suomessa Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläisten matkat joihinkin maihin 4500 4000 3500 3000 1000

Lisätiedot

Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa. Tuula Loikkanen Kaupan liitto

Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa. Tuula Loikkanen Kaupan liitto Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa Tuula Loikkanen Kaupan liitto Vertaiskauppa verkossa - Marginaali-ilmiöstä ilmiöksi 24.11.2015 Tutkimuksen taustaa: tutkimusyhteistyö Tampereen yliopiston kanssa

Lisätiedot

Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011/ Pohjois-Savo. Lähde: TNS Gallup Oy / Pohjois-Savon liitto toukokuu 2012

Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011/ Pohjois-Savo. Lähde: TNS Gallup Oy / Pohjois-Savon liitto toukokuu 2012 Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011/ Pohjois-Savo Lähde: TNS Gallup Oy / Pohjois-Savon liitto toukokuu 2012 Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011 Yleistä Valtakunnallisen Suuren Vaikutusaluetutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

mahdollisuudet Ahti Leinonen 29.10.2009

mahdollisuudet Ahti Leinonen 29.10.2009 Yritysrekisterin monet mahdollisuudet 29.10.2009 Yritys- ja toimipaikkarekisteri! Konserneja noin 6 000! Yrityksiä ja yhteisöjä n. 288 800! Toimipaikkoja yli 326 000! Yritystoiminta: ammatinharjoittajista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 29 22.1.29 Keskon osavuosikatsaus 1-9/29 Ruokakaupan kasvu yli markkinakehityksen ja kannattavuus edelleen hyvällä tasolla Käyttötavarakaupassa K-citymarketin ja Intersportin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Vähittäiskauppa kesällä

Vähittäiskauppa kesällä Vähittäiskauppa kesällä Mitä kesällä ostetaan? Kukkien ja kasvien myynnin sesonki alkaa käynnistyä huhtikuussa ja kuumimmillaan se on touko-kesäkuussa. Toukokuussa kasveja myydään jopa 93 prosenttia keskimääräistä

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Tekstiilien ja vaatteiden valmistus & valmistuttaminen: yritysten lukumäärä, liikevaihto ja henkilöstö Suomessa 2015 (toimialan ydin) Toukokuu 2017

Tekstiilien ja vaatteiden valmistus & valmistuttaminen: yritysten lukumäärä, liikevaihto ja henkilöstö Suomessa 2015 (toimialan ydin) Toukokuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistus & valmistuttaminen: yritysten lukumäärä, liikevaihto ja henkilöstö Suomessa 2015 (toimialan ydin) Toukokuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen ja valmistuttamisen

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot