TAMPEREEN YLIOPISTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN 10.6.2004 YLIOPISTO"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Liiketaloudellinen tutkimus- ja koulutuskeskus ETELÄ-POHJANMAAN KYSYNTÄ- JA TARJONTATUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI Tampereen yliopisto Liiketaloudellinen tutkimus- ja koulutuskeskus KTM Heli Paavola

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TAUSTAA TUTKIMUKSEN TARKOITUS TUTKIMUSMENETELMÄT KESKEISET KÄSITTEET OSTOVOIMAN KEHITYS JA NYKYTILA PALKANSAAJIEN MÄÄRÄN JA TULOTASON KEHITYS VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS JA NYKYTILA VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS SUOMESSA VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS LAPUAN YMPÄRISTÖKUNNISSA Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys ja nykytila Toimipaikka- ja henkilöstömäärän kehitys KILPAILIJA-ANALYYSI TAUSTAA VELJEKSET KESKINEN OY Arkkitehtoninen ja kaupallinen konstruktio Tarjonta Imago ja kohderyhmät VALTATIE 19 RETAIL WAREHOUSE PARK KAUPPAKESKUS ISO KAUPPAKESKITTYMÄTYYPPIEN LUOKITTELU JA ARVIOINTI SCHILLERIN LUOKITUS OXFORD INSTITUTE OF RETAIL MANAGEMENTIN LUOKITUS AMERIKKALAINEN KOLMIPORTAINEN LUOKITUS GENEERINEN KAUPPAKESKUSLUOKITUS SUOMALAINEN KAUPPAKESKUSLUOKITUS LUOKITUSTEN SOVELTAMINEN KAUPPAPAIKKASUUNNITTELUUN POSTIKYSELYN TULOKSET TUTKIMUKSEN TAUSTAA ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS ASUINKUNTAANSA OSTOPAIKKANA OSTOVOIMAN VIRTAUS KULUTTAJASEGMENTIT Taustaa Shoppailijat Tarveostajat Ostosmatkailijat Pieniä myymälöitä suosivat Uskolliset JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET

3 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Etelä-Pohjanmaan kysyntä ja tarjontatutkimus toteutettiin tammi huhti 2004 välisenä aikana n kaupungin toimeksiannosta Liiketaloudellisessa tutkimus- ja koulutuskeskuksessa. Tutkimuspäällikön tehtävistä ja varsinaisesta tutkimustyöstä projektissa vastasi KTM Heli Paavola. 1.2 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä vähittäiskaupan kysynnän ja tarjonnan kehityksestä ja nykytilasta sekä kehitysmahdollisuuksista n, n, n, Kortesjärven, Lappajärven, Alajärven, Ylistaron, Isokyrön, Seinäjoen, Ilmajoen, Nurmon, Kuortaneen ja n alueella. Tutkimus tukee n alueen kauppapaikkasuunnittelua ja alueellista kehittämistä. 1.3 Tutkimusmenetelmät Kysynnän ja tarjonnan kehitystä analysoitiin tilastollisesti 10 vuoden aikajänteellä. Nykytilaa analysoitiin tilastollisesti ja empiirisesti kvantitatiiviseen kyselytutkimukseen perustuen. Tutkimus liittyy tieteenfilosofiselta taustaltaan hermeneuttiseen traditioon ja on metodeiltaan osin kvantitatiivinen ja osin kvalitatiivinen. Tutkimus jakautuu rakenteellisesti kolmeen osioon: kysyntäanalyysiin, tarjonta-analyysiin ja vaihtoehtoisten kauppapaikkakonseptien kartoittamiseen. Eri osiot liittyvät kiinteästi toisiinsa ja muodostavat yhdessä monipuolisen kuvan markkinoista ja sen liiketoimintapotentiaalista kauppapaikkasuunnittelun ja alueellisen kehittämisen tueksi. 1.4 Keskeiset käsitteet Määrittelen seuraavaksi tutkimuksessa käytetyt keskeiset käsitteet. Liikekeskuksella tarkoitetaan yleensä keskustassa sijaitsevaa kauppakeskittymää, jonka arkkitehtoninen konstruktio koostuu yhdestä, yksi- tai kaksikerroksisesta, liiketilaltaan neliömetrin suuruisesta rakennuksesta. Rakennuksessa on useita pieniä myymälöitä ja palveluita, joiden sisäänkäynnit ovat erillisiä, liikekeskuksen ulkopuolelta myymälöihin avautuvia. Kaksikerroksisissa liikekeskuksissa ylemmässä kerroksessa sisäänkäynnit myymälöihin ovat yleensä katetulta käytävältä liikekeskuksen sisältä. 3

4 Kauppakeskuksella tarkoitetaan monikerroksista, liikepinta-alaltaan yli neliömetrin suuruista kauppakeskittymää, joissa on useita myymälöitä. Kauppakeskuksella on yleensä yksi tai kaksi ankkurimyymälää, jotka ovat keskustan ulkopuolisissa kauppakeskuksissa yleensä hypermarketteja (esim. Jumbossa Prisma ja Citymarket) ja keskustan kauppakeskuksissa suuria käyttötavarakauppoja (esim. Tampereen Koskikeskuksessa Intersport). Sisäänkäynnit myymälöihin ovat kauppakeskuksen sisältä, eivät ulkoa kuten liikekeskuksissa. Alueellisella kauppakeskuksella tarkoitetaan monikerroksista, myyntineliön suuruista kauppakeskusta, jonka vaikutusalue on huomattavasti suurempi kuin kauppakeskuksen. Alueellinen kauppakeskus sijaitsee yleensä keskustan ulkopuolella, suurten, vilkasliikenteisten teiden varsilla. Suomen ainoa alueellinen kauppakeskus on Itäkeskus. Retail warehouse parkilla (suom. laatikkomyymäläpuisto) tarkoitetaan keskustan ulkopuolella, suurten, vilkasliikenteisten teiden varsilla sijaitsevia hajanaisia, erillisten kauppojen keskittymiä. Retail warehouse park on yleensä syntynyt vaiheittain, tarjonnaltaan samanlaisten myymälöiden keskittyessä lähelle toisiaan. Retail warehouse parkit ovat yleensä suurten, tilaa vievän käyttötavaran tarjontaan keskittyneitä (esim. huonekalut, kodintekniikka, autot). Koska retail warehouse park on hajanainen, on siellä asiointi asiakkaan näkökulmasta hankalaa (Esim. Tampereella Sammonkadun ja Lielahden retail warehouse park, Nurmossa Hyllykallion retail warehouse park). Retail warehouse parkin myymälät ovat myyntipinta-alaltaan suuria ja arkkitehtonisesti itsenäisiä. Retail parkilla (suom. kauppapuisto) tarkoitetaan liikekeskusmaista keskustan ulkopuolella, suurten, vilkasliikenteisten teiden varsilla sijaitsevia kauppakeskittymiä. Retail parkin arkkitehtoninen konstruktio koostuu yhdestä, yleensä yksikerroksisesta, liiketilaltaan neliömetrin suuruisesta rakennuksesta. Konstruktio voi olla I:n, L:n, hevosenkengän tai kuution muotoinen. Rakennuksessa on muutamia suuria myymälöitä, joiden sisäänkäynnit ovat erillisiä, retail parkin ulkopuolelta myymälöihin avautuvia. Myymälät ovat yleensä suurten, tilaa vievän käyttötavaran tarjontaan keskittyneitä (esim. huonekalut, kodintekniikka, urheiluvälineet). Retail parkeja rakentavat mm. TK Development ja NCC Finland. Hypermarketkeskuksella, keskitetyllä keskuksella tai automarketilla tarkoitetaan kauppakeskittymää, jonka arkkitehtoninen konstruktio koostuu yhdestä, yksi- tai kaksikerroksisesta, liiketilaltaan neliömetrin suuruisesta rakennuksesta. Näitä kolmea käsitettä käytetään tässä tutkimuksessa synonyymeinä. Keskitetyn keskuksen ankkurimyymälä on hypermarket (Prisma, Citymarket, Etujätti). Ankkurimyymälällä on yli puolet keskuksen myyntipinta-alasta käytössään. Muut myymälät ovat myyntipinta-alaltaan pieniä. Niiden tarjonta täydentää ankkurimyymälän tarjontaa, ei kilpaile sen kanssa. Ankkurimyymälän lisäksi keskuksessa on yleensä 4

5 Alko, kahvila, pikaruokaravintola ja apteekki sekä mahdollisesti esim. kampaamo, pikasuutari ja vakuutusyhtiön tai matkatoimiston palvelupiste. Sisäänkäynnit myymälöihin ovat keskuksen sisältä. 2 OSTOVOIMAN KEHITYS JA NYKYTILA 2.1 Palkansaajien määrän ja tulotason kehitys Palkansaajien määrä on noussut Seinäjoella, Nurmossa, lla, Ilmajoella, Alajärvellä ja lla. Muissa kunnissa se on laskenut jonkin verran. Absoluuttiset ja keskimääräiset, palkansaajien määrään suhteutetut, veronalaiset tulot ovat sen sijaan nousseet kaikissa kunnissa. Eniten keskimääräiset veronalaiset tulot ovat nousseet ssä (51,2 %) ja ssä (51,4 %). Pienintä kasvu on ollut Seinäjoella (31,5 %). Suurimmat palkansaajien keskimääräiset tulot olivat vuonna 2001 Nurmossa ( euroa), pienimmät Kortesjärvellä ( euroa). lla keskimääräiset veronalaiset tulot ovat nousseet 37,9 % vuosien 1993 ja 2001 välisenä ajanjaksona. Palkansaajien keskimääräiset veronalaiset tulot lla vuonna 2001 olivat euroa vuodessa, kun ne vuonna 1993 olivat euroa. Tuloja ei ole suhteutettu inflaatioon eikä elintason nousuun. Tulotason kehityksen voidaan tilastojen valossa olettaa jatkuvan nousevana. Veronalaisten tulojen nousevan trendin voidaan ennakoida jatkuvan tulevaisuudessa. Palkansaajien määrän kehitystä ei sen sijaan voi suoraan ennakoida. Kehitykseen vaikuttaa väestönkehityksen ohella mm. muuttoliike ja työttömyyden kehitys. Mikäli myönteinen väestönkasvutrendi jatkuu edelleen lla, kuten tilastot antaisivat aiheen olettaa, myös veronalaiset tulot ja työssäkäyvien määrä kasvavat tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että myös ostovoima kasvaa tulevaisuudessa edellyttäen, että elinkustannusten ja verotuksen kehitys jatkuu samanlaisena. 5

6 Kuvio Palkansaajien veronalaiset tulot lla euroa Palkansaajien veronalaiset tulot lla Vuosi Kuvio Palkansaajien määrä kunnittain Kunta Palkansaajien määrä kunnittain 1993 ja 2001 Seinäjoki Ilmajoki Nurmo Alajärvi Ylistaro Isokyrö Kuortane Lappajärvi Kortesjärvi Lkm

7 Kuvio Palkansaajien keskimääräiset veronalaiset tulot kunnittain Kunta Keskimääräiset palkansaajien veronlaiset tulot kunnittain 1993 ja 2001 Nurmo Seinäjoki Ilmajoki Isokyrö Ylistaro Kuortane Alajärvi Lappajärvi Kortesjärvi Euroa Kuvio Veronalaiset tulot kunnittain Kunta Veronalaiset tulot kunnittain 1993 ja 2001 Seinäjoki Nurmo Ilmajoki Alajärvi Ylistaro Isokyrö Kuortane Lappajärvi Kortesjärvi euroa

8 3 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS JA NYKYTILA 3.1 Vähittäiskaupan kehitys Suomessa Suomalainen vähittäiskauppakehitys on ollut tarjontalähtöistä. Keskeisenä kaupan kehityssuuntana Suomessa on 1960-luvulta alkaen ollut päivittäistavarakaupan toimipaikkojen määrän vähentyminen. Toimipaikkojen lukumäärän pienentyessä toimipaikkakoko on kasvanut ja kauppa on siirtynyt asuinalueilta ja kaupunkikeskustoista valtaväylien varrelle (Kauppa ja yhdyskuntasuunnittelu, 26). Kehityksen takana on ollut monia tekijöitä, kuten kuluttajien liikkuvuuden, vapaa-ajan ja ostokyvyn lisääntyminen, vaatimustason nousu, suurtuotannon edut, kaupan rationalisointipyrkimys sekä voimakas hintakilpailu palvelun kustannuksella (Kilpiö & Pantzar 1993, 3). Myös ketjuuntumisaste on noussut ja kilpailu on muuttunut yksittäisten myymälöiden välisestä ketjujen ja kaupparyhmien väliseksi. Rakennemuutos ei ole ohi: suurien yksiköiden, hypermarkettien ja suurien supermarkettien myynnin kasvu jatkuu muita kauppatyyppejä voimakkaampana, pienten myymälöiden (alle 200 neliötä) myynnin lasku jatkuu ja niiden lukumäärä vähenee, kaikilla vähittäiskauppasektoreilla suurten yksikköjen lukumäärä kasvaa ja keskittyminen keskustojen ulkopuolelle suuriin yksiköihin ja kaupallisiin keskittymiin lisääntyy (Marjanen 1993, 67). Koska Suomi on harvaanasuttu maa, ei kaupungin ruuhkautuminen ole ongelma muualla kuin Etelä-Suomen muutamissa kaupungeissa. Osaksi tästä syystä keskustan ulkopuoliset kauppakeskittymät ovat melko nuori ilmiö Suomessa. Ensimmäisenä keskustoiden ulkopuolelle siirtyivät tilaa vievän tavaran kaupat; autokaupat, huonekalukaupat ja kodinkoneliikkeet. Keskustan ulkopuolella liiketila on halvempaa ja tilat suurempia. Kaupat alkoivat keskittyä lähelle toisiaan, sillä läheisyyden synnyttämä vetovoiman nousu todettiin suuremmaksi kuin kilpailun aiheuttamat todelliset tai vaihtoehtoiskustannukset. Siirtyminen keskustan ulkopuolelle, vähittäiskaupan desentralisaatio- tai hajaantumiskehitys, alkoi näkyvimmin vasta automarkettien rakentamisella 1970-luvun alussa. Ensimmäinen automarket, Maximarket Espoon Leppävaarassa, avattiin Automarkettien rakentamisvauhti hidastui 70-luvun lopulla ja 80-luvulla, todellinen automarketboomi alkoi 90-luvulla, jolloin niiden määrä ja koko kasvoi (Miksi mennä merta edemmäs kauppaan, 8). Vuonna 1994 Suomessa oli 75 automarkettia, joista 23 sijoittui keskusten ulkopuolelle (Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa, 27). Kauppaketjut rakensivat automarketteja pääteiden liittymäkohtiin, jo olemassa oleville erikoistuneille kauppa-alueille suurten asutusalueiden reunoille tai esikaupunkialueelle, keskelle ei-mitään. Automarketit, keskitetyt keskukset tai hypermarketkeskukset ovat saavuttaneet laajan suosion kuluttajien keskuudessa. Kuluttajat ovat oppineet tekemään viikoittaiset päivittäistavaraostoksensa henkilöautolla. Automarketit ovat autolla helposti saavutettavissa. Niissä pysäköinti on maksutonta ja pysäköintitilaa yleensä runsaammin kuin keskustoiden kaupoilla. Auton saa yleensä lähelle myymälää parkkiin. Asioinnista tekee vaivatonta myös se, että laajojen valikoimien vuoksi lähes kaiken samalla ostosmatkalla tarvitsemansa saa saman 8

9 katon alta. Hypermarketin tarjontaa täydentää yleensä apteekki, Alko, optikko, kahvila ja pikaruokaravintola. Kun kaikki on saman katon alla, on myymälästä toiseen siirtyminen mukavaa ja nopeaa säästä huolimatta. Automarketit tai hypermarketkeskukset alkoivat 80-luvun jälkipuoliskolta lähtien muuttua asteittaisten laajennusten kautta retail warehouse parkeiksi, kun niiden ympärille rakennettiin vaiheittain laatikkomyymälöitä, category killereitä tai pienempiä kauppakeskuksia. Retail warehouse parkin konstruktio kehittyy asteittain, jolloin lay-outista tulee hajanaisempi ja konstruktiosta tehottomampi. Retail warehouse parkien lukumäärä ja koko kasvavat koko ajan. Suomalaiset laatikkomyymäläpuistot ovat kuitenkin edelleen melko hajanaisia, laajoja valikoimia tarjoavia, hinnalla kilpailevia kauppapuistoja. Kauppakeskuksia on rakennettu pääsääntöisesti kaupunkien keskustoihin. Katettuja kauppakeskuksia alettiin rakentaa Suomessa rahamarkkinoiden vapauduttua ja liikekiinteistöjen tultua kiinnostaviksi sijoituskohteiksi. Suomen ensimmäinen kauppiastavaratalo on jo vuonna 1968 Tapiolassa avattu Heikintori (Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa, 27) luvun aikana melkein jokaisen kaupungin esikaupunkialueelle rakennettiin pieni, pohjoisamerikkalaistyylinen kauppakeskus (Marjanen 1993, 67). Ensimmäisiä varsinaisia kauppakeskuksia olivat Helsingin Itäkeskuksen ykkösvaihe (1984) ja Forum, joka avattiin Helsingissä vuonna 1985 (Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa, 27-8). Itäkeskus on tyypiltään keskustan ulkopuolella sijaitseva alueellinen kauppakeskus, kun taas Forum on keskustan kauppakeskus. Näitä seurasivat mm. Turun Hansa-keskus, Tampereen Koskikeskus, Porin Be-Pop ja Vaasan Rewel-Center. Kauppakeskukset sijoittuivat pääsääntöisesti ydinkeskustaan tai aluekeskukseen. Keskusten yrittäjien organisoitu yhteistyö antoi mahdollisuuden keskitettyyn markkinointiin ja yhtenäisen imagon kehittämiseen. Kauppakeskusten hyvä sijainti ja saavutettavuus, monipuolinen palvelutarjonta, riittävän suuri koko, riittävät pysäköintitilat ja tilojen kaupallinen viihtyisyys tekivät niistä menestyksellisiä. Kauppakeskusten siirtyminen keskustoiden ulkopuolelle on vielä hyvin nuori ilmiö. Itäkeskus ja Jumbo ovat kuitenkin hyviä esimerkkejä kehityksen tuomasta liiketoimintapotentiaalista. 3.2 Vähittäiskaupan kehitys n ympäristökunnissa Vähittäiskaupan kehitystä ja nykytilaa koskevan tilastotiedon lähteenä ovat Tilastokeskuksen kunnittaiset toimipaikkatilastot. Toimipaikkatilastot perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriin. Tiedot kerätään pääasiassa kahdesta lähteestä: verohallinnon rekistereistä ja omista tiedusteluista. Tieto yrityksen perustamisesta saadaan verohallitukselta ja lopettamisesta omasta tiedustelusta ja/tai verohallitukselta. Aloittaminen ja lopettaminen määräytyvät työnantajana ja/tai arvonlisäverovelvollisena tai ennakkoperintärekisteriin rekisteröitymisestä ja sellaisena lopettamisesta. Verohallituksen eri rekistereistä saadaan aloitus- ja lopetustietojen lisäksi yrityksen kotikunta, alustava toimialatieto uusille yrityksille, liikevaihto ja palkat. Omilla tiedusteluilla kerätään 9

10 vuosittain tiedot kaikilta monitoimipaikkaisilta yrityksiltä ja osalta yksitoimipaikkaisia yrityksiä. Perustetut yritykset sisällytetään yleensä kerran uusien yritysten tiedusteluun melko pian toiminnan aloittamisen jälkeen. Omista tiedusteluista saadaan muun muassa henkilöstön määrä, liikevaihto, toimiala, sijaintikunta ja omistajatyyppi. Tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstön määrä estimoidaan palkkatietojen perusteella. Käsittelen seuraavaksi muutamia Tilastokeskuksen määritelmiä tilastotietojen arvioinnin tueksi. Vähittäiskauppapääluokkaan kuuluu uusien ja käytettyjen tavaroiden myynti pääasiassa yksityisille kuluttajille henkilökohtaiseen tai talouskäyttöön. Myynti tapahtuu tavarataloissa, myymälöissä, myymäläautoissa, myymäläveneissä, kioskeissa, torija hallikaupoissa, myyntikojuissa, postimyyntiliikkeissä, Internetissä, verkostomarkkinointina (myös kotimyynti), kulkukauppiailta tms. Useimmat vähittäismyyjät omistavat myymänsä tuotteet, mutta jotkut toimivat toimeksiantajan välittäjinä ja myyvät tuotteita komissiokaupalla. Vähittäiskaupan yhteydessä tapahtuva sivutoiminen vuokraus ja kotitalousesineiden korjaus kuuluu asianomaiseen vähittäiskaupan luokkaan. Toimipaikka on yhden yrityksen omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava tai myyvä yksikkö. Jokaisella yrityksellä on vähintään yksi toimipaikka, suurimmilla satoja. Varsinainen toimipaikka harjoittaa yrityksen normaalia tuotantotoimintaa. Toimipaikkoja ovat esim. tehdas, myymälä, toimisto ja verstas. Aputoimipaikka sijaitsee erillään varsinaisesta tuotantotoiminnasta ja se tuottaa palveluja (ei tavaroita) vain yritykselle itselleen. Aputoimipaikkoja ovat yrityksen pääkonttori, varasto omia tavaroita varten, korjaamo omien ajoneuvojen korjaamista varten ja tutkimusyksikkö omien tuotteiden kehittelyä varten. Yritystilastoissa yrityksen koko toiminta tilastoidaan yrityksen päätoimialalle. Yksitoimipaikkaisella yrityksellä yrityksen ja toimipaikan toimiala on sama. Monitoimipaikkaisella yrityksellä on yksi päätoimiala, mutta niillä on usein toimipaikkoja, joiden toimiala on eri kuin päätoimiala. Toimipaikkatilastot kootaan toimipaikkojen toimialojen mukaan. Toimipaikoittain yhteenlaskettu henkilöstö eroaa yrityksittäin lasketusta. Ero johtuu siitä, että voittoa tavoittelemattomat yhteisöt eivät sisälly yrityksiin, mutta niiden liiketoimipaikat ovat mukana toimipaikkatilastoissa. 10

11 3.2.1 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys ja nykytila Vähittäiskaupan taloudellinen kehitys on ollut n alueella pääsääntöisesti myönteistä. Vähittäiskaupan liikevaihto on useimpien tutkimukseen valittujen kuntien osalta kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana kuten ao. kuvio osoittaa. Koko alueen liikevaihto kasvoi 32 % vuodesta 1993 vuoteen Eniten liikevaihto kasvoi Nurmossa (87,9 %) ja ssä (81,0 %). Lappajärvellä (-13,4 %) ja ssä (-9,9 %) liikevaihto laski tarkasteluajanjakson aikana. Liikevaihto on suurinta Seinäjoella ( euroa), Nurmossa ( euroa) ja lla ( euroa), kun taas pienintä vähittäiskaupan liikevaihto vuonna 2002 oli Kortesjärvellä ( euroa), Kuortaneella ( euroa) ja ssä ( euroa). Kuvio Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys n seudulla vuosina 1993 ja 2002 Seinäjoki Nurmo Alajärvi Ilmajoki Isokyrö Ylis taro Lappajärvi Kuortane Kortesjärvi euroa

12 Vähittäiskaupan liikevaihto asukaslukuun suhteutettuna samana aikana kasvoi hieman enemmän (32,6 %) kuin absoluuttinen liikevaihto (32,0 %), mikä johtuu alueen asukasluvun pienenemisestä. Suurin liikevaihto asukasta kohti oli vuonna 2002 Seinäjoella (6 507 euroa). Seinäjoella vähittäiskaupan taloudellinen kehitys on ollut tarkasteluajanjaksona kaikilla tunnusluvuilla mitattuna myönteistä. Vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi 41,5 % ja liikevaihto asukasmäärään suhteutettuna 29,0 % Seinäjoella vuosien 1993 ja 2002 välisenä aikana. Myös toimipaikkakohtainen liikevaihto kasvoi. Vuonna 2002 koko tutkitun alueen vähittäiskaupan liikevaihto yhtä asukasta kohden oli Nurmon osalta liikevaihdon kasvu asukasta kohti on ollut suurinta, 59,5 %, 1993 ja 2002 välisenä aikana. lla vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohti on tutkituista kunnista kolmanneksi suurin, euroa. Kasvua tarkasteluajanjaksona n osalta on tapahtunut 17,9 %, mikä on alle kuntien keskiarvon. Alajärvi ylittää kuntien keskiarvon asukasmäärään suhteutetulla liikevaihdolla. Vähittäiskaupan liikevaihto/asukas oli vuonna 2002 Alajärvellä euroa. Kasvua Alajärven osalta on tapahtunut 31,4 % välisenä aikana. Kortesjärvellä vähittäiskaupan liikevaihto/asukas kasvoi merkittävästi, 48,8 % tarkasteluajanjaksona. Isokyrön osalta vähittäiskaupan liikevaihto/asukas kasvoi 45,5 % euroon. n osalta vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohti kasvoi 33,4 %, mikä on hieman alle kuntien keskiarvon. Vuonna 2002 liikevaihto asukasta kohti oli euroa. Heikkenevää liikevaihdon kehitys asukasmäärään suhteutettuna on ollut tarkasteluajanjakson aikana vain n (-1,1 %) osalta. Kuvio Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys suhteutettuna väestömäärän kehitykseen n seudun vähittäiskaupan liikevaihto / asukas vuosina 1993 ja 2002 Seinäjoki Nurmo Alajärvi KUNTIEN KESKIARVO Isokyrö Lappajärvi Kortesjärvi Ylistaro Ilmajoki Kuortane euroa 12

13 Toimipaikkakohtainen liikevaihto on noussut kaikissa tarkastelun kohteena olleissa kunnissa vuosien 1993 ja 2002 välisenä aikana 40,6 %. Suurinta toimipaikkakohtaisen liikevaihdon kasvu on ollut ssä (106,9 %) ja Kortesjärvellä (91,5 %). Nurmossa toimipaikkakohtainen liikevaihto kasvoi 50,4 % ja Seinäjoella 30,6 % tarkasteluajanjakson aikana. Pienintä kasvu oli Ylistaron osalta (3,2 %). Toimipaikkakohtainen liikevaihto on suurin Nurmossa ( euroa), pienin Kuortaneella ( euroa). Toimipaikkakohtainen liikevaihto kertoo vähittäiskaupan keskittymisasteesta ja suuruuden etuihin liittyvästä toiminnan tehokkuudesta. Esim. Nurmon Hyllykalliossa on keskustan ulkopuolinen, kaupan suuryksiköiden muodostama, hajautetusti suunniteltu kauppakeskittymä, retail warehouse park. Kaupankäynti on Nurmossa keskittynyt suuriin yksiköihin samalle alueelle. Tämä selittää suurta toimipaikkakohtaista liikevaihtoa. Seinäjoella on tarjonnan runsauden vuoksi enemmän variaatiota toimipaikkakoon ja tyyppien suhteen, minkä vuoksi toimipaikkakohtainen liikevaihto on Nurmoa alhaisempi. Seinäjoella toimipaikkakohtainen liikevaihto oli vuonna euroa ja lla euroa. n osalta toimipaikkakohtainen liikevaihto on noussut 33,8 % tarkasteluajanjaksona, mikä kertoo toimipaikkakoon ja kysynnän kasvusta. Keskittymistrendi, toimipaikkakoon kasvu näkyy siinä, että toimipaikkamäärä on pienentynyt (-4,2 %), mutta liikevaihto (28,2 %) ja henkilöstömäärä (7,3 %) on noussut Vähittäiskaupan toimipaikkakohtaisen liikevaihdon kehitys Vähittäiskaupan liikevaihto/toimipaikka n ympäristökunnissa vuosina 1993 ja 2002 kunta Nurmo 924,2 1389,5 Seinäjoki 571,7 781,0 KUNTIEN KESKIARVO 473,6 665,8 Alajärvi 474,2 664,3 320,0 662,1 Isokyrö 351,3 626,7 389,8 521,6 402,2 510,4 Lappajärvi 473,2 507,2 393,9 484,0 Ylistaro 434,0 448,0 Ilmajoki 365,1 434,0 Kortesjärvi 198,7 380,4 Kuortane 284,1 377, euroa

14 3.2.2 Toimipaikka- ja henkilöstömäärän kehitys Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä laski 6,1 % vuodesta 1993 vuoteen 2002 koko alueella. Vähittäiskaupan toimipaikkoja oli alueella vuonna 2002 yhteensä 733. Eniten toimipaikkoja on Seinäjoella (259), lla (91) ja lla (78). Toimipaikkojen määrän kasvua tapahtui välisenä aikana alueen kunnista ainoastaan Seinäjoella (3,6 %) ja Nurmossa (25,0 %). Vähittäiskaupan tarjonta on suurinta Seinäjoella toimipaikka- ja henkilöstömäärillä sekä liikevaihdolla mitattuna. Nurmo on toimipaikkamäärällä mitattuna toiseksi suurin markkinaalue. lla vähittäiskaupan liikevaihto on pienempi kuin Nurmossa. Tämä selittyy sillä, että Nurmossa toimipaikkakoko ja kysyntä on suurempaa kuin lla. Nurmossa kaupan keskittymisaste on suurempi. Myös sijainti lähellä valtatie 19 ja Seinäjokea lisää Nurmon kaupallista vetovoimaa. n kaupallinen tarjonta on suunnattu kunnan asukkaille. Tarjontaa on eri tuoteryhmistä, mutta toimipaikkakoko ja toimipaikkojen lukumäärä on pieni ja kaupat sijaitsevat kunnan keskustassa kauempana valtatieltä. lla ei alueellisesti merkittävää kaupallista tarjontaa. Nurmossa sen sijaan toimipaikkamäärästä, toimipaikkakoosta ja alueellisesta ja tuoteryhmäkohtaisesta (huonekalukauppakeskittymä) keskittymisestä johtuen kunnan kaupallinen vetovoima riittää houkuttelemaan asiakkaita myös kunnan rajojen ulkopuolelta. Kuvio Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä n seudulla vuosina 1993 ja 2002 Seinäjoki Alajärvi Ilmajoki Nurmo Ylistaro Isokyrö Kuortane Lappajärvi Kortesjärvi

15 Henkilöstön määrä kasvoi vähittäiskaupassa samana ajanjaksona yhteensä 4,6 %. Eniten henkilöstön määrä kasvoi Nurmossa (56,5 %) ja Seinäjoella (11,4 %), joissa myös toimipaikkamäärä sekä toimipaikkakohtainen ja absoluuttinen liikevaihto kasvoivat. Seinäjoella oli vähittäiskaupan henkilöstöä vuonna ja lla 251. Nurmossa henkilöstöä oli 216. lla oli vuonna 2002 keskimäärin kolme työntekijää toimipaikkaa kohti kun Nurmossa oli viisi. Tämä selittyy sillä, että Nurmossa toimipaikkakoko on suurempi ja vähittäiskauppa on suurelta osin ketjuuntunutta. Henkilöstön määrä laski eniten ssä (-36,6 %) ja Ilmajoella (-20,3 %). Tämä selittyy toimipaikkamäärän pienenemisellä ja kaupan rakennemuutoksella. ssä toimipaikkamäärä aleni -29,0 % ja Ilmajoella -14,5 %. Toimipaikkakohtainen liikevaihto kuitenkin nousi samaan aikaan, mikä kertoo toiminnan tehokkuuden lisääntymisestä ja kaupan keskittymisasteen kasvusta. Kuvio Vähittäiskaupan henkilöstömäärän kehitys Vähittäiskaupan henkilöstön määrä n seudulla vuosina 1993 ja 2002 Seinäjoki Nurmo Alajärvi Ilmajoki Isokyrö Ylistaro Lappajärvi Kuortane Kortesjärvi

16 Kun toimipaikkojen määrää tarkastellaan asukaslukuun suhteutettuna, huomataan, että koko tutkitulla alueella on yhtä vähittäiskaupan toimipaikkaa kohden 157 asukasta. Suhdeluku kuvaa vähittäiskaupan suhteellista tarjonnan määrää ja kaupan keskittymisastetta. Mitä pienempi suhdeluku on, sitä vähemmän on asukkaita yhtä toimipaikkaa kohti, kun taas mitä suurempi suhdeluku on, sitä enemmän on asukkaita yhtä toimipaikkaa kohti. Pienen suhdeluvun kunnissa on toimipaikkamäärällä mitattuna paljon kaupallista tarjontaa tai kauppa on hajaantunut pieniin toimipaikkoihin. Suuren suhdeluvun kunnissa on vähän tarjontaa tai tarjonta on keskittynyt kaupan suuryksiköihin. Vähiten asukkaita yhtä vähittäiskaupan toimipaikkaa kohden on lla ja Seinäjoella. Tarjonta toimipaikkamäärällä mitattuna suhteessa asukasmäärään on siellä laajinta. Myös keskimääräinen toimipaikkakoko on kunnissa pieni. Myös Alajärvi, ja Kortesjärvi ylittävät kuntien keskiarvon. Ko. kunnissa on enemmän toimipaikkoja asukasmäärään nähden kuin alueella keskimäärin. Huomattavasti vähemmän tarjontaa toimipaikoilla mitattuna on Nurmon, n, Ilmajoen ja Isokyrön asukkailla. Nurmon osalta tilannetta selittää väkiluvun kasvaminen 18 %:lla tarkasteluajanjakson aikana ja tarjonnan keskittyminen vähittäiskaupan suuryksiköihin. Tarjonnan keskittyminen näkyy toimipaikkakohtaisen liikevaihdon kasvuna. Nurmossa toimipaikkakohtainen liikevaihto onkin alueen kunnista suurin. Koko alueella viimeisen kymmenen vuoden aikana toimipaikkojen määrä on laskenut asukasmäärään suhteutettuna, mikä heijastaa kysynnän alueellista keskittymistä ja liiketoiminnan tehokkuuden lisääntymistä. Kuvio Väestömäärä/vähittäiskaupan toimipaikat välisenä aikana Asukasluku / vähittäiskaupan toimipaikat n seudulla vuosina 1993 ja 2002 Nurmo Ilmajoki Isokyrö Ylistaro Kuortane Lappajärvi KUNTIEN KESKIARVO Kortesjärvi Alajärvi Seinäjoki

17 4 KILPAILIJA-ANALYYSI 4.1 Taustaa Käsittelemme tässä luvussa kolmea keskustan ulkopuolella sijaitsevaa kauppakeskittymää. Näistä Tuurin ja Nurmon kauppakeskittymiä voidaan pitää potentiaalisina kilpailijoina. Kauppakeskus ISO sen sijaan sijaitsee Ylivieskassa yli kahden tunnin ajomatkan päässä lta. Kauppakeskuksen vaikutusalue ei ulotu lle suunnitellun kauppakeskuksen vaikutuspiiriin. Tästä syystä emme käsittele kauppakeskus ISOa tarkemmin. Näiden kolmen potentiaalisen kilpailijan lisäksi alueen muiden kuntien, erityisesti Seinäjoen, tarjonta on kauppakeskuksen suunnittelussa syytä ottaa huomioon. Olemme käsitelleet kunkin kunnan tarjontaa yksityiskohtaisesti Tilastokeskuksen tietojen ja havainnointitutkimuksen valossa edellisessä luvussa. 4.2 Veljekset Keskinen Oy Veljekset Keskisen kyläkauppa ja sen ympärille muodostunut kauppa-alue on Etelä-Pohjanmaan merkittävin kauppakeskittymä. Sen vaikutusaluetta on tarjonnan laajuuden ja markkinoinnin avulla laajennettu yli Tuurin, Töysän ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan rajojen. Suurena ja vetovoimaisena kauppakeskittymänä kyläkauppa on tärkeää ottaa huomioon uutta kauppakeskittymää suunniteltaessa Arkkitehtoninen ja kaupallinen konstruktio Kyläkauppa koostuu suorakaiteen muotoisesta, betonisesta konstruktiosta, jossa on kaksi erisuuntaista, eri osista koostuvaa siipirakennetta. Toinen siipirakenne koostuu betonisesta, ikkunattomasta varastosta ja aaltopellillä vuoratusta, valkoiseksi maalatusta Ruokapuodista. Toinen siipi muodostaa kyläkaupan julkisivun. Siipirakenteet on liitetty arkkitehtonisesti toisiinsa, mutta niiden sisäänkäynnit ovat erilliset; Tavarapuodilla ja Ruokapuodilla on omat sisäänkäyntinsä ulkoa. Julkisivu itsessään koostuu kolmesta rakennuksesta: hirsisestä maalaistalosta, tiilirakennuksesta ja kivinavetasta. Punamultainen pohjalaismaalaistalo valkoisine ovenpielineen ja porstuoineen toimii Tavarapuodin sisään- ja uloskäyntinä. Keskellä sijaitseva tiilinen rakennus on Toivo Keskisen alkuperäinen kyläkauppa, jossa nykyisin toimii kahvila. Paanukattoinen kivinavetta pitää sisällään ravintolamaailman, jossa on pizzeria, ravintola, pub, grilliravintola ja kahvila. Julkisivun rakennukset on yhdistetty toisiinsa arkkitehtonisesti siten, 17

18 että maalaistalosta on sisäänkäynti kivinavettaan. Tiilirakennus on arkkitehtonisesti erillinen, siihen on erillinen sisäänkäynti ulkokautta. Tavarapuodin ja ruokamaailman välillä on shop-in-shop tila, jossa on mm. taulumyymälä, optikko, kultasepänliike, Veikkauksen toimipiste, Fuji-piste, luontaistuoteliike ja matkailuneuvonta. Ravintolamaailma on toteutettu siten, että grilli, pizzeria ja ravintola ovat samassa avoimessa tilassa, mutta niiden kassat ovat erikseen. Pöytiä on sekä kassojen lähellä että yhteisessä, jaetussa tilassa. Pub ja kahvila ovat omassa, sisäseinillä rajatuissa tiloissaan. Tavarapuoti on jakautunut brandi- ja tavaraperusteisiin osastoihin (esim. metsästys ja kalastus, lasi, valaisimet). Aivan sisäänkäynnin luona ovat tarjoustuotteet ja Iittalan ja Arabian astiastot ja maljakot (esim. Iittalan Mondo, Arabian Illusia, Iittalan Aalto-vaasit). Tarjoustuotteissa hintataso on keskimääräistä alhaisempi, mutta muuten hintataso on keskimääräinen (vastaa esim. Prisman hintatasoa). Brandituotteet (Iittala ja Arabia) on esillä omina kokonaisuuksinaan erillään brandittömistä tuotteista. Tarjoushintaisia brandituotteita oli ko. ajankohtana astiastojen osalta esillä kolmessa esittelypisteessä eri osissa tavarataloa. Brandi-osastot (Marimekko, Esprit, Iittala, Arabia, Kermansavi, Joe Blasco, Lumene) muodostavat oman kokonaisuutensa ilman erillistä kassaa tavaratalomaisesti. Brandiosastoja on muutamia, kun taas suurin osa Tavarapuodista on jakautunut osastoihin tavaraperusteisesti, ei brandiperusteisesti. Tavarapuodin sisustus on materiaaleiltaan halpaa ja karua; seinät ovat betonia, katossa varastotilaa tai tyhjää tilaa, lattiat betonia. Karu sisustus luo osaltaan edullista hintamielikuvaa. Sisustukseen on liitetty täytettyjä eläimiä (karhu, biisoninpää, teeri, kettu jne.). Eläimet on sijoitettu roikkumaan katosta tai hyllyjen päälle. Tarjonta on laajaa ja joidenkin brandien osalta (esim. Esprit, Iittala) valikoimat ovat laajat. Hintataso on edullinen. Tarjontaa on esim. astiastoista, keittiötarvikkeista, vaatteista, kengistä ja laukuista, huoneja puutarhakasveista, erä- ja metsästystarvikkeista, urheiluvälineistä, autotarvikkeista, kodinkoneista, viihdeelektroniikasta, sisustustarvikkeista, kosmetiikasta, rautatarvikkeista, valaisimista, huonekaluista ja armeijan ylijäämätavaroista. Myös Ruokapuodin tarjonta oli suhteellisen laajaa ja hintatasoltaan edullista. Ravintolamaailman tarjonta on kohtuullisen laajaa, fast-food -tyyppiseen tarjontaan keskittyvää (pizzaa, pastaa, grilliruokaa, leikkeitä) ja hintatasoltaan edullista. Kyläkauppa on arkkitehtonisena ratkaisuna absurdi. Erilaisten arkkitehtonisten elementtien yhdistäminen luo visuaalisesti ja tyylillisesti epäyhtenäisen kokonaisuuden. Eri konstruktioiden yhdistäminen tekee myös asioinnista hankalaa. Jos auton pysäköi lähelle Ruokapuotia joutuu Tavarapuodissa käydessään kävelemään yli 200 metrin matkan autojen seassa. Ainoastaan Tavarapuodin ja Ravintolamaailman ja kahvilan välille on avattu sisäkäynnit. Tavarapuodissa ei ole penkkejä, vesiautomaattia tai muuta virkistyspistettä, jossa myymälässä pidemmän aikaa viettävä asiakas voisi hetken levähtää. Virkistysmahdollisuuksia on tarjolla ravintolamaailmassa ja ravintolamaailman ja Tavarapuodin välillä olevan shop-in-shop tilassa. Ravintolamaailmassa on 650 istumapaikkaa, mutta tapahtumien aikana ja lounasaikaan lauantaina niitä on silti liian vähän. Alueen liikennejärjestelyt ovat puutteelliset ja pysäköintitiloja niukasti suhteessa sesonkikauden kävijämääriin. Kevytliikenne ja autot liikkuvat samassa, suorakaiteen muotoisessa tilassa, joka alkaa julkisivua mukaillen ja 18

19 päättyy Ruokapuodin edustalle. Alueelle pääsee vain yhtä, kaksikaistaista tietä pitkin. Päätiellä ei ole erillistä liittymää kääntyville. Tapahtumien aikana päätiellä ja pysäköintialueella on järjestyksenvalvojia ohjaamassa liikennettä. Kaupallisesta näkökulmasta erilaisten kauppaformaattien yhdistäminen on tuottanut kauppakeskittymän, jota ei voi luokitella olemassa olevien luokitusten mukaan. Kyläkauppa on osin galleriatavaratalo, osin shop-in-shop-tavaratalo, osin perinteinen osastoihin jakautunut tavaratalo, osin keskitetty keskus (vrt. hypermarket). Sen voi luokitella keskitetyksi keskukseksi, jossa veturimyymälänä on tavaratalo. Kaupallisena keskittymänä koko kauppa-alue on luokiteltavissa retail warehouse parkiksi, hajautetusti suunnitelluksi, keskustan ulkopuoliseksi kauppakeskittymäksi. Retail warehouse park pitää sisällään tehtaanmyymälöitä, laatikkomyymälöitä ja tavaratalon ympärille rakentuneen keskitetyn keskuksen. Keskisen kyläkauppaa on tarkoitus laajentaa entisestään kahdessa osassa. Lattiapinta-ala kohoaa suunniteltujen laajennuksien myötä yli neliöön. Ensimmäinen laajennus tehdään konstruktion läntiseen osaan. Länteen päin avautuvan laajennuksen julkisivu rakennetaan muistuttamaan keskiaikaista linnaa. Laajennus onkin nimetty OnnenLinnaksi. OnnenLinnan korkein kohta on korkeampi kuin Vapaudenpatsas päästä varpaisiin eli 33,86 metriä. Läntisen julkisivun tarkoitus on profiloida Kyläkauppaa entistä enemmän myös matkailukohteeksi ja viestittää myös laadukkuudesta. Laajennuksen ensimmäiseen osaan tulee maailman suurin pelkästään elintarvikkeita myyvä yksikkö. Osan toteuttaminen aloitettiin marraskuussa Laajennuksen kokonaislattiapintaala on noin neliömetriä, joka jakautuu kolmeen kerrokseen. Niiden pinta-alat ovat seuraavat: kellarikerros neliötä, 1. kerros neliötä ja toinen kerros neliötä. 1. kerrokseen tulee uusi Kyläkaupan ruokaosasto, joka paremmin tunnetaan lämminhenkisesti Ruokapuotina. Toiseen kerrokseen tulee korkeatasoiset, mutta laatuun nähden huokeahintaiset hotellipalvelut kongressitiloineen. Muutamien huoneiden laatu tulee olemaan Helsingin Kämpin tasoa. Kellarikerrokseen tulee mm. monipuolinen ja korkeatasoinen kellariravintola, joka palvelee sekä tavaratalo- että hotelliasiakkaita. Kyläkaupan laajennuksen on määrä valmistua alkuvuodesta Toisen laajennuksen on määrä kolminkertaistaa Tavarapuodin myymäläpinta-ala. Laajennusosa on pinta-alaltaan yli neliömetriä. 1. ja 2. kerrokset ovat myymälätilaa ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on neliötä. Myymälän alle on suunnitellaan parkkihallia, jonka on tarkoitus toimia tarvittaessa myös messuhallina. Parkkihallin pinta-ala on neliötä. Toista laajennusta ryhdytään rakentamaan ensimmäisen laajennuksen valmistumisen jälkeen Tarjonta Veljekset Keskisen kyläkaupan ympärille rakentuneen retail warehouse parkin tarjonta on laaja-alaista. Kauppakeskittymä on asemoitu alhaiseen hintaan perustuen. Kalliimman hintamielikuvan ja korkeamman 19

20 laadun omaavia brandituotteita (Voglia, Pierre Cavallo) on tarjolla tehtaanmyymälöissä. Retail warehouse parkissa on seuraavia toimipaikkoja: 24-h huoltamo Pohjanmaan kaluste Motobaana Alko Tuurin musiikki Autogrilli Tuurin kirppis Nahkapaikka Veljekset Siltala vaatetusliike Kenkätalo (Töysän kenkätehdas) Voglian tehtaanmyymälä Pierre Cavallo Pizzeria Muotiasu Pub Huonekaluliike Asko DNA-liike Talk Veljekset Keskisen kyläkauppa Imago ja kohderyhmät Veljekset Keskisen kauppa on nimetty Suomen suurimmaksi kyläkaupaksi. Keskisen myynti oli vuonna ,9 miljoonaa euroa ja vuonna 2003 noin 140 miljoonaa euroa. Koko maan tarjontaan suhteutettuna Keskisen kyläkauppa on myynniltään toiseksi suurin vähittäiskaupan suuryksikkö Helsingin Stockmannin pitäessä ensimmäistä sijaa 354,2 miljoonan euron myynnillään. Täytyy ottaa kuitenkin huomioon, että todellinen myynti on ilmoitettua alhaisempi, sillä Keskisen ilmoittamissa myyntiluvuissa on sekä tukku- että vähittäismyyntiä. 20

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Liikenne 2007: Kauppa, liikenne ja pysäköinti Helsinki 10.10.2007 Kuluttajako ratkaisee? Kuluttajien

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Creating success for retailing FI

Creating success for retailing FI Creating success for retailing FI Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppakeskustemme kehittämistä Cityconin kauppakeskukset on suunniteltu vastaamaan kuluttajien erilaisiin tarpeisiin. Tehokas yhteistyö vuokralaistemme

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Creating success for retailing

Creating success for retailing Creating success for retailing Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppakeskustemme kehittämistä Cityconin kauppakeskukset on suunniteltu vastaamaan kuluttajien erilaisiin tarpeisiin. Tehokas yhteistyö vuokralaistemme

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppa keskustemme kehittämistä

Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppa keskustemme kehittämistä Suomi Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppa keskustemme kehittämistä Cityconin kauppakeskukset on suunniteltu vastaamaan kuluttajien erilaisiin tarpeisiin. Tehokas yhteistyö vuokralaistemme kanssa on tärkeä

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Creating success for retailing

Creating success for retailing Creating success for retailing Citycon on monipuolinen kauppakeskusosaaja CITYCON on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja kehittäjä. Menestyvät ja kilpailukykyiset kauppakeskuksemme tarjoavat vuokralaisille

Lisätiedot

Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa. Tuula Loikkanen Kaupan liitto

Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa. Tuula Loikkanen Kaupan liitto Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa Tuula Loikkanen Kaupan liitto Vertaiskauppa verkossa - Marginaali-ilmiöstä ilmiöksi 24.11.2015 Tutkimuksen taustaa: tutkimusyhteistyö Tampereen yliopiston kanssa

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Uudet paikannus- ja havainnointitekniikat

Uudet paikannus- ja havainnointitekniikat Uudet paikannus- ja havainnointitekniikat ostokäyttäytymistutkimuksen apuna SMTS Kuluttaja vähittäiskaupassa 9.6.2011 Maritta Palvas 1 Ostosmatkan varrella monta mutkaa.. Tarve Ostajasegmentointi 1 Ostopaikan

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen / Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen

Kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen / Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen Kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen / Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen Asukastiedotustilaisuus 8.10.2013 Risto Seppo Citycon johtava kauppakeskusten omistaja ja kehittäjä Pohjoismaissa ja Baltiassa

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit Kauppakeskusbarometri 2016

Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit Kauppakeskusbarometri 2016 Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit Kauppakeskusbarometri 2016 Kauppakeskusliiketoiminnan vuosiseminaari 20.10.2016 Hanna Kaleva, KTI Kiinteistötieto Oy Suomen Kauppakeskusyhdistys ry PÄÄKAUPUNKISEUTU

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Jukka Erlund

Tilinpäätöstiedote Jukka Erlund Tilinpäätöstiedote 2016 3.2.2017 Jukka Erlund Keskon uudistumisen vuosi 2016 Liikevaihto kääntyi merkittävään kasvuun ja kannattavuus parani Päivittäistavarakaupan strategia eteni vahvasti K-Market- ja

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

Kaupan näkymät

Kaupan näkymät Kaupan näkymät 2017 2018 Joitakin poimintoja ennusteesta Koko materiaali on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivujen Tutkimuksia ja tilastoja -osiosta. Vuosi 2016: liikevaihto Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

KODIN KESKUS, JOENSUU m²

KODIN KESKUS, JOENSUU m² KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI LIIKERAKENNUS VUOKRATAAN TOIMITILAA Joensuun Raatekankaalle keskeiselle kaupan alueelle Lieksaan ja Nurmekseen sekä Kontiolahdelle/Kajaaniin

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisterin monet mahdollisuudet. Tietopalvelusihteeri Tarja Kiviniemi

Tilastokeskuksen yritysrekisterin monet mahdollisuudet. Tietopalvelusihteeri Tarja Kiviniemi Tilastokeskuksen yritysrekisterin monet mahdollisuudet Tietopalvelusihteeri Tarja Kiviniemi Yritysrekisteri, tietojärjestelmä -> vuositilastoja ja tuoreita yksikkötason tietoja SYÖTTEET Hallinnolliset

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010 2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2010 TAMMI-KESÄKUU 2010 Tammi-kesäkuussa 2010 Marimekko-konsernin liikevaihto laski hieman ja oli 31,8 milj. euroa (32,3 milj. euroa). Liikevoitto parani selvästi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin 13.9.212 Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 212 24.1.212 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon tammi-syyskuu 212 Keskon liikevaihto 7,2 mrd. euroa, kasvua 3,6 % Myynnin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q Mikko Helander

Osavuosikatsaus Q Mikko Helander Osavuosikatsaus Q3 2016 26.10.2016 Mikko Helander Kesko myy Venäjän päivittäistavarakauppansa Lentalle Kesko Food Russia Holding Oy on 26.10.2016 sopinut myyvänsä päivittäistavarakaupan liiketoimintansa

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 1. Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Alkon myymälöiden vaikutus niiden välittömässä läheisyydessä tai vaikutuspiirissä

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat energianero Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat TOIMITILOJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA Tikkurila lyhyesti Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa palvelut ovat lähellä. Keskustassa

Lisätiedot

Visit Optimoinnilla parempaan tulokseen!

Visit Optimoinnilla parempaan tulokseen! Visit Optimoinnilla parempaan tulokseen! Montako asiakasta teillä käy päivittäin? Moniko heistä on todellinen ostaja? Kuinka monet poistuvat ostamatta? Osaatko optimoida oikean henkilökuntamäärän kullekin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Päätös 1 / 5

Espoon kaupunki Päätös 1 / 5 Espoon kaupunki Päätös 1 / 5 179/10.03.01/2011 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja 8 7.2.2011 8 Alueiden varaaminen Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Entresselle ja Citycon Oyj:lle Espoon keskuksesta kauppakeskus

Lisätiedot

S-ryhmä teki ennätystuloksen - asiakasomistajat keskittivät ostojaan entistä enemmän

S-ryhmä teki ennätystuloksen - asiakasomistajat keskittivät ostojaan entistä enemmän S-ryhmä teki ennätystuloksen - asiakasomistajat keskittivät ostojaan entistä enemmän Liiketoiminnallisesti vuosi 2004 oli historian paras 100-vuotisjuhlia viime vuonna viettäneelle S-ryhmälle. Koko ryhmän

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Renkomäen kauppa-alue, 14 500 m2. Lahti KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Renkomäen kauppa-alue, 14 500 m2. Lahti KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI Renkomäen kauppa-alue, 14 500 m2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI Renkomäen kauppa-alue, 14 500 m2 LISÄTIEDOT, MYYNTI- JA VUOKRAUSNEUVOTTELUT: Erkki Pursiainen,

Lisätiedot

Case Marks & Spencer. Lingerie Heaven

Case Marks & Spencer. Lingerie Heaven Case Marks & Spencer Lingerie Heaven Marks & Spencer casen taustaa Marks & Spencerin alamäki vuosina 1997-2000 oli yhtä paljon puhuttu kuin sen virkoaminen vuosina 2001-2003. Myynnin alamäen aikana alusvaatteet

Lisätiedot

Kaupassakäyntitutkimus

Kaupassakäyntitutkimus Tutkija: Ossi Taavitsainen Kaupassakäyntitutkimus Koillis-Savo, kevät 2015 Yleistä Tutkimusalue: Juankoski, Kaavi, Nilsiä, Rautavaara, Tuusniemi Otannan koko: 1940 kotitaloutta Vastaajien määrä: 692 Vastausprosentti:

Lisätiedot

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin huomiot OKM:n toimipisteja henkilöstötiedonkeruuseen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus OKM:n tiedonkeruu yliopistojen

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2013 / Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Lapsiperheet Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten Viron matkailu Päivämatkat

Lisätiedot

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Muutokset tilastoissa Aiempina vuosina Jämsän ja Himoksen matkailukeskuksia on tarkasteltu erikseen. Uusimmassa tilastossa laskenta pohjautuu päivitettyyn

Lisätiedot

Panorama Tower Espoo - Leppävaara

Panorama Tower Espoo - Leppävaara Panorama Tower Espoo - Leppävaara Loistavia liiketiloja Espoossa Panorama Towerin näyttävät sekä korkeatasoiset toimisto- ja liiketilat palvelevat yrityksesi liiketoimintaa alle 20 minuutin päässä Helsingistä

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Pirteä kuusikymmpinen kauppakeskus Helsingin ytimessä. (Forum kauppakeskuksen uudistus- ja laajennusprojekti )

Pirteä kuusikymmpinen kauppakeskus Helsingin ytimessä. (Forum kauppakeskuksen uudistus- ja laajennusprojekti ) Pirteä kuusikymmpinen kauppakeskus Helsingin ytimessä (Forum kauppakeskuksen uudistus- ja laajennusprojekti 2010-2015) 19.4.2016 19.4.2016 Forumin juuret ovat syvällä Helsingin keskustassa 19.4.2016

Lisätiedot