Hyvä vastaanotto Perusturvakuntayhtymä Karviainen
|
|
- Emma Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvä vastaanotto Perusturvakuntayhtymä Karviainen Työryhmä Ritva Räikkönen, Tarja Purje, Katri Loskin, Sari Riekkinen, Benita Lepistö, Anni Siren, Sari Strengell, Tuulia Saren-Heinonen, Anja Laurila Mikko Purhonen, Jenni Savolainen, Elina Mäkelä, Mia Jernfors
2 Tiivistelmä Suomen perusterveydenhuolto on viime aikoina ollut merkittävien muutospaineiden alla. Perusterveydenhuolto on kärsinyt toisaalta resurssipulasta, ja toisaalta sille on asetettu uusia tehtäviä väestön terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön ylläpitämän sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) yhtenä tavoitteena on parantaa terveyspalveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Hyvä vastaanotto (Bra Mottagning) on yksi kehittämisohjelman hankkeista jo vuodesta 2010, ja sen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta terveydenhuollossa. Menetelmä on kehitetty Jönköpingin kehittämisyksikkö Qulturumissa Ruotsissa. Suomessa Kaste I - hankkeen aikana on viety läpi kuusi kierrosta ja 60 terveydenhuollon yksikköä on osallistunut 2/2010-5/2012 aikavälillä Hyvä vastaanotto- työskentelyyn. Kaudella (Kaste II) hanketta hallinnoi Espoon kaupunki, ja työskentelyyn osallistuu 5 Hyvä vastaanotto kierrosta. Valtaosa osallistujista on ollut terveysasemia, tämän lisäksi mukana oli yksiköitä myös avoterveydenhuollon muista yksiköistä sekä erikoissairaanhoidosta. Hyvässä vastaanotossa terveydenhuollon yksiköt tarkastelevat kriittisesti oman yksikkönsä toimintaa keskittyen sisäisiin rutiineihin, työohjelmiin ja ajanvarauskirjoihin, puhelinrutiineihin sekä yksikön osaamisen hyödyntämiseen. Yksiköt mittaavat oman toimintansa sen hetkisen kysynnän, tarjonnan sekä niiden vaihtelun, asettavat yhteisiä tavoitteita liittyen saatavuuteen sekä toteuttavat konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. Kehittämistä prosessoidaan työseminaareissa, jossa merkittävässä osassa ovat hyvät esimerkit, jotka perustuvat muiden kokemuksiin ja onnistumisiin kehittämistyössä. Seminaarien välillä muutostyötä tehdään omassa toimipisteessä. 2
3 Sisällys 1. Karviaisen esittely Lähtötilanne Hyvä vastaanottoon mentäessä Ongelmat ja tavoitteet Toiminnan mittaaminen ja tulokset Suoritetut mittaukset Tulokset Työryhmät Hoitopolkujen kehittäminen Ajanvarauskirjojen muokkaaminen Hoidontarpeen arvion (HTA) kehittäminen Hoitosuunnitelman ottaminen käyttöön Hoitokirjeen ottaminen käyttöön Muita muutoksia vastaanottotoiminnassa Pohdinta Lopuksi
4 1. Karviaisen esittely Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan kaupungin ja Vihdin kunnan muodostama perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä Länsi-Uudellamaalla. Kuntayhtymän väestöpohja on noin asukasta. Henkilökuntaa kuntayhtymän eri tehtävissä on n. 450 henkilöä. Kuntayhtymän toiminnan järjestäminen perustuu elämänkaarimalliin. Karviainen on jaettu palvelukokonaisuuksiin ikäryhmittäin. Näitä palvelukokonaisuuksia nimitetään palvelulinjoiksi: lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten palvelujen linja. Perusturvakuntayhtymän palvelualueella toimii kaksi terveysasemaa: Vihdin kunnan alueella Nummelan terveysasema sekä Karkkilan kaupungin alueella Karkkilan terveysasema. Nummelan terveysaseman väestöalueeseen kuuluu n henkilöä, Karkkilan terveysaseman väestöalue on henkilöä. Molemmilla terveysasemilla päivystyksen lääkäripalvelut hoitaa yksityinen palveluntuottaja, hoitohenkilökunta on kuntayhtymän omassa palveluksessa. Karkkilan terveysasemalla on käytössä työparityöskentely -malli, työpareja on viisi. Tämän lisäksi Karkkilan terveysasemalla toimii osa-aikaisena sisätautien erikoislääkäri, liikuntalääketieteeseen perehtynyt yleislääkäri, diabeteslääkäri sekä diabeteshoitaja. Päivystyksessä työskentelee kolme sairaanhoitajaa. Työparisairaanhoitajilla on lisäksi myös erityisvastuualueita kuten hengityselinsairaudet, osteoporoosi, reumataudit, Marevan-hoito, aikuisväestön ehkäisy, joita he hoitavat oman parityöskentelyn rinnalla. Karkkilassa työskentelee sairaanhoitajien lisäksi yksi vastaanottohoitaja, joka palvelee asiakaspalvelutehtävissä. Nummelassa vastaanottotyöhön on varattu 14 lääkärin resurssi ja terveysasemalla toimii 13 sairaanhoitajaa, joista kaksi toimii diabeteshoitajana. Lisäksi Nummelassa on kuusi vastaanottohoitajaa (terveyskeskusavustajia tai lähihoitajia). Loput sairaanhoitajista toimivat päivystyksessä sekä hallinnollisissa tehtävissä. Nummelassa sairaanhoitajilla on samoja erityisvastuualueita kuin Karkkilassa. Myös lääkärit ovat voineet vaikuttaa omaan työnkuvaansa hankkimalla erikoisosaamista oman mieltymyksensä mukaan (reumataudit, naistentaudit, diabetes jne.). Heidän lisäkseen asemalla työskentelee osa-aikaisina sisätautien erikoislääkäri, diabetekseen erityispätevyyden omaava yleislääkäri, korvatautien erikoislääkäri sekä psykiatri. Karviaisessa molempien terveysasemien hoitotyötä johtaa yksi osastonhoitaja, hänen lisäkseen terveysasemilla on vastaavat hoitajat. Lääkäreiden esimies on johtava ylilääkäri, avoterveydenhuollon ylilääkäri toimii operatiivisena johtajana. Karviaisella on oma työterveyshuollon yksikkö, joka tuottaa palvelut Karviaisen työntekijöille sekä paikallisille yrityksille. Työterveyshuollossa toimii kolme lääkäriä. Karviaisen ikäihmisten palvelulinjalla työskentelee 2 lääkäriä osastotyössä sekä ikäihmisten palvelulinjan ylilääkäri. 4
5 2. Lähtötilanne Hyvä vastaanottoon mentäessä Karviaisen alueella lääkäritilanne oli Karkkilan terveysasemalla ollut edeltävästi ajoittain hyvinkin heikko, mutta kevään 2013 aikana lääkärimiehitys oli saatu normaalistumaan ja lääkäripaikat täytettyä. Karkkilan terveysasemalla on ollut hoitajien suhteen etenkin päivystyksen sairaanhoitajien osalta, millä on ollut merkittävää vaikutusta koko työskentely-yhteisön dynamiikkaan sekä ilmapiiriin. Nummelan terveysasemalla lääkärimiehitys on ollut pääsääntöisesti hyvä ja sairaanhoitajien kohdalla vaihtelua on ollut vähemmän kuin Karkkilassa. Nummelassa työhön on vaikuttanut ja tulevina vuosina vaikuttaa henkilöstön runsas vaihtuminen eläköitymisen myötä. Lisäksi sairaanhoitajien vakanssimäärä suhteessa väestöön on ollut aliresursoitu, ja tämä on näkynyt kiireettömien ajanvarausaikojen riittämättömyytenä hoitotyössä. Terveysasemilla on ennen Hyvä Vastaanoton alkua ollut käytössä takaisinsoittojärjestelmä, jonka käytettävyys on ollut alkeellinen. Tästä syystä puhelujen läpipääsyn kanssa on ollut ongelmia molemmilla terveysasemilla. Nummelassa kahden erillisen numeron vuoksi kiireelliseen numeroon vastaamisessa on ollut viivästymistä, sen sijaan kiireettömiin puheluihin vastausprosentti on ollut hyvä (98% tasolla). Karkkilassa on ollut käytössä sama numero kiireellisille sekä kiireettömille asioille, joka on aiheuttanut ruuhkautumista puhelinvastaamisessa. Karviainen on suhteellinen uusi kuntayhtymä, vanhastaan molemmilla terveysasemilla ovat vahvat omaleimaiset työskentelytavat. Myös kaupunkien sosioekonomiset rakenteet ovat erilaiset, mikä heijastuu palvelutarpeeseen. Hoitokäytäntöjen muokkaaminen yhtenäisemmäksi on keskeinen kehittämisen osa-alue, samoin hoitopolkujen tunnistaminen ja käyttäminen on havaittu puutteelliseksi. Toisaalta monet prosessit, mm Marevan hoitopolku, on ollut hyvä ja toimiva. Vuoden 2012 loppupuolella e-reseptin käyttöönotto on ollut hyvin nopea ja kattava. Vain hyvin harvoja paperisia reseptejä liikkuu terveysasemilla. 3. Ongelmat ja tavoitteet Yhdeksännen kierroksen ensimmäinen Hyvä vastaanotto seminaari pidettiin Riihimäellä tammikuussa Seminaarin työskentelymallien avulla kehittämiskentiksi nimettiin lääkärien kiireettömien aikojen riittämättömyys (jonot kiireettömälle vastaanotolle jopa yli 6 vk) sekä lääkärien työpohjien sekavuus, puhelinsaatavuuden heikko taso etenkin kiireellisen hoidontarpeen arviossa. Myöhemmissä seminaareissa asetettiin kehittämisen kohteiksi viisi keskeistä osa-aluetta, joihin on syksyn 2013 aikana keskitetty. Seminaarityöskentelyn alkuvaiheissa pohdittiin myös mahdollisuutta siirtää Nummelassa yksi lääkäri ns. konsulttilääkäriksi, jonka työnkuvaa pohdittaisiin hankkeen edetessä. Kehittämisohjelman konkreettisiksi tavoitteiksi asetettiin pääsy lääkärin kiireettömälle vastaanotolle kaksi viikkoa (14 vuorokautta) pääsy hoitajan kiireettömälle vastaanotolle kaksi kolme vuorokautta puhelinsaatavuuden parantaminen 5
6 4. Toiminnan mittaaminen ja tulokset 4.1. Suoritetut mittaukset Kolmannen vapaan ajan (T3) mittaaminen alkoi viikolla kuusi molemmilla terveysasemilla. Seurantaa varten molemmilla terveysasemilla mittaus on toteutettu erikseen sekä lääkärien että sairaanhoitajien osalta. T3- mittausta jatketaan edelleen viikoittain. Tasapainolaskuriin liittyvä mittaus toteutettiin 2 viikon jaksossa sekä lääkäreille että hoitajille sisältäen myös kysynnän ja tarjonnan mittaamisen. Lääkäreiden osalta mittaus on toistettu viikon jaksona. Kyseisenä aikana mitattiin työajan jakautumista, ei kysyntää ja tarjontaa. Viimeisimmän mittauksen tulokset eivät teknisistä syistä ole käytettävissä. Tämän lisäksi henkilökunnalle tehtiin työtyytyväisyysmittaus keväällä Tulokset T3-aika on lähtökohtaisesti ollut korkea molemmilla terveysasemilla. Useassa mittauspaikassa 42 vuorokautta määritetään maksimiajaksi ja sen ylittäviä vuorokausia ei erikseen ilmoiteta. Karviasen mittaus on suoritettu koko ajan merkitsemällä todellinen T3-aika. Lääkäreillä mediaanilla kuvattu jonotusaika kertoo hyvin kokoyksikön toiminnoista, koska asemilla työskentelee kokeneita haluttuja lääkäreitä, joiden vastaanotolle jonotetaan omasta tahdosta, vaikka nopeammin olisi aika tarjottavissa. Lääkäreiden osalta molemmissa yksiköissä T3-aika näyttää syksyllä 2013 lupaavan laskevalta, ottaen huomioon että varsinainen kehitystyö eri työryhmissä on vasta kehitysasteella. Karkkilan piikki sairaanhoitajien alkusyksyn T3- ajassa osuu pitkän työloman alkamiseen sekä työntekijöiden vaihtumiseen. Nummelassa väliaikainen piikki liittyy sairaanhoitajien lomien kasaantumiseen sekä sijaisten puutteeseen (kuvat 1,2,3 ja 4). Kuva 1. Karkkilan lääkärien T3-aika 6
7 Kuva 2. Nummelan lääkärien T3-aika Kuva 3. Karkkilan hoitajien T3-aika 7
8 Tid (angiven redovisningstidsenhet) Kuva 4. Nummelan hoitajien T3-aika Balanssimitauksissa lääkäreiden osalta todettiin negatiivinen balanssi ja suhteutettuna yksiköiden kokoon kysyntään voitaisiin vastaamalla luomalla jokaiselle lääkärille 2 vastaanottoaikaa lisää viikossa (kuva 5). Kuvassa 6 näkyy selvästi suunnittelussa tapahtuva vastaanottotyön ja puhelinaikojen aliresursointi, ja toisaalta tarkempi tarkastelu osoittaa ajanvarauspohjien suunnittelussa olevan tyhjää koulutusten, kokousten ja toimistoajan suunnittelussa. Kuva 5. Balans efterfrågan / planerad kapacitet Saldo Balanslinje 295 Övr Mott Grupp Int. 100 Ext Efterfrågan -22 Plan. Kapacitet Balansli nje 8
9 Tid (angiven redovisningstidsenhet) Kuva Plan Kap Utfall 50 0 lvo puh päiv toim kok res kons pois neuvkouluthtauko palv vos matka ksh Kuva 7 osoittaa sairaanhoitajille suunnitellussa mittauksessa hyvän tasapainon kysynnän ja tarjonnan välillä ottaen huomioon mittaukseen osuneen äkillisen sairaanhoitajan poissaolon, joka näkyy tarkemmassa analyysissä (kuva 8). Kuva 7. Balans efterfrågan / planerad kapacitet Saldo Balanslinje Övr Mott 200 Grupp Efterfrågan Plan. Kapacitet Int. Ext. Balansli nje 9
10 Kuva Plan Kap 50 0 shvo puh inr kons res toim pois tauko shpäiv kok matka ryhmä Työtyytyväisyyskysely toteutettiin kertaluonteisena kyselynä, ja arvosteluasteikko oli välillä 1-5 (1 tyytymättömin - 5 tyytyväisin), Koko henkilöstön työtyytyväisyyden keskiarvo oli 4 (melko hyvä). 5. Työryhmät Syyskuun seminaarin jälkeen mittausten antamalla pohjalla päädyimme fokusoimaan kehitystyötä hoitopolkujen kehittämiseen, ajanvarauskirjojen muokkaamiseen, hoidontarpeen arvion kehittämiseen, hoitosuunnitelman käyttöönottamiseen sekä hoitokirjeen käyttöönottamiseen. Työryhmät ovat työskentelyn apuna käyttäneet PDSA-sykliä, jonka käyttöä oli seminaarin aikana opeteltu Hoitopolkujen kehittäminen Hoitopolut selkeyttävät hoidontarpeen arviota ja ovat tukena hoitosuunnitelmassa sekä uusien henkilöiden perehdyttämisessä. Ryhmä on kartoittanut syksyn aikana mitä hoitopolkuja on olemassa sekä mitä hoitopolkuja tarvitaan jatkossa kehittää. Merkittävä määrä hoitopolkuja on jo tuotettu vuokaavion malliin. Seuraava askel ryhmän kohdalla on miettiä, mihin olemassa olevat ja kehitettävät kirjataan jatkossa ja ovat helposti löydettävissä. (Intra? Yhteinen tiedostokansio?) Jatkossa tarkoituksena on kouluttaa henkilökunta hoitopolkujen käyttöön sekä niissä luotujen toimintatapojen noudattamiseen Ajanvarauskirjojen muokkaaminen Tavoitteena on ajanvarauskirjojen selkiyttäminen ja saada suunniteltu työ vastaamaan toteutunutta työtä. Ongelmana on ollut vääränlainen ajanvarauskirjan suojaaminen esim. ylimääräisiltä potilailta ylipitkillä ruokatunneilla, jotka ovat todellisuudessa olleet toimistoaikaa. Ajanvarauskirjojen muokkaamisen pohjana ovat balanssilaskelmat kevään ja syksyn lääkärien työn mittauksista, minkä pohjalta pyritään suunnittelemaan kiireettömän vastaanoton tarjonta. Toinen merkittävä asia on ajanvarauskirjojen kunnioituksen opettelua, jolloin ylimääräisiä aikoja ei laiteta lääkäreille ilman lupaa. Vuodenvaihteen jälkeen lääke-esittelyaikojen ajankohtia muutetaan kokousten yhteyden, jotta iltapäivät rikkonaisuus vähenisi. Alkusyksyllä on yhdessä lääkärien kanssa kokouksessa poh- 10
11 dittu kontrolliaikojen käytännön sopiminen mahdollisimman yhtenäiseksi. Yhteisesti on sovittu myös lääkärikokousten käytännön muuttamisesta siten, että samalla viikolla kerran kuussa oleva ns. suuren kokouksen (osuu tietojärjestelmäpäivityksen yhteyteen) kanssa ei tarvita enää toista viikoittaista lääkärikokousta. Lääkäreitä on erityisesti itse kannustettu kriittisesti arvioimaan omaa ajanvarauskirjaa: onko minulla kirja ajan tasalla, teenkö suunnitelman mukaisesti, onko minulla myös iltapäiväaikoja, annanko kerran kuussa vapautuva ylimääräisen kokousajan vastaanottokäyttöön Hoidontarpeen arvion (HTA) kehittäminen Ryhmä asetti tavoitteeksi tasalaatuisen hoidon tarpeen arvioon tekemisen ja potilaan pääsyn oikeaan aikaan oikeaan paikkaan (oikealle ammattihenkilölle). HTA lisää tasapuolisuutta ja potilasturvallisuutta ja antaa paremmat edellytykset toimia yhdenmukaisesti molempien toimipisteiden välillä. Ryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja on luonut kirjallisen vuokaavion prosessista. Vuokaavion kehittämisessä on työyhteisöltä pyydetty kommentteja kaavion kehittämisessä. Kaavion toimivuutta testataan viikoilla 51 ja 52, testauksessa arvioidaan ohjautuvatko potilaat ohjeistuksen myötä oikealle henkilölle. Vuokaavio ohjaa myös ajanvarauksen yhteydessä tukeutumaan jo mahdollisesti olevaan hoitosuunnitelmaan Hoitosuunnitelman ottaminen käyttöön Ryhmän tavoitteena on saada hoitosuunnitelmat tehtyä kaikille asiakkaille ennen sähköistä potilasasiakirja-arkistoa. Tavoitteena on ohjata kirjaamaan suunnitelma oikeaan kohtaan rakenteellisessa Pegasoksessa. Tavoitteena on myös luoda riittävän tarkka suunnitelma, joka on yksiselitteinen potilaalle, hoitajille, lääkäreille ja joka helpottaa hoidontarpeenarviointia ja ohjaa potilaat oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Toimiva hoitoketju parantaa saatavuutta ja lisää potilasturvallisuutta. Hoitosuunnitelma tehdään alussa jokaiselle pitkäaikaissairauden seurantakäynnille tai muulle kontrollikäynnille tulevalle potilaalle. Mikäli hoitosuunnitelmaa ei ole tehty, voidaan suorittaa ns. esikonsultaatio toimistoajalla, jossa olemassa olevien tietojen perusteella tehdään suunnitelma mahdollisia esivalmisteluja varten (labra, rtg, RR-seuranta, sokerimittauksen ohjaus jne.) Tavoitteen toteutumista mitataan esim. esikonsultaatioiden lukumäärän vähenemisellä. Syksyllä on tehty viikon koejakso, jossa pienellä henkilömäärällä testattiin esikonsultaatioiden toimivuutta hoidontarpeen arvion yhteydessä. Ryhmä pohtii sisällöllisesti hyvää hoitosuunnitelmaa ja koulutuksen avulla jalkauttaa sen tekemisen ja seuraamisen työyhteisöön Hoitokirjeen ottaminen käyttöön Ryhmä on luonut tavoitteeksi hoitokirjeen ottamisen (pääasialliseksi) viestintävälineeksi esim. vastausten antamisessa potilaille. Aikaisemmin vain muutamalla lääkärillä on hoitokirje ollut käytössä. Hoitokirjeen Tavoitteena vähentää hoitopuheluja ja korvata ne kirjevastauksilla. Ryhmä on pohtinut kenelle hoitokirje soveltuu ja kuinka informaatio potilaalle vastausten antamisesta kulkeutuu. Pohdittavana on myös ollut miten tiedonkulku potilaan tutkimusten valmistumisesta saavuttaa hoitavan / vastauksen antavan henkilön (lääkäri/hoitaja). Hoitokirjeestä on syksyn aikana tehty pienimuotoinen kokeilu, jonka yhteydessä on luoto uusi vastaanottomuoto (KIRJE). Osa lääkäreistä on ottanut kirjeen jo vakituiseksi työkalukseen puhelinaikoja korvaamaan. 11
12 6. Muita muutoksia vastaanottotoiminnassa Karviasessa on laajempana kokonaisuutena menossa vastaanottojen kehittämishanke VOTKE , jonka puitteissa osallistuminen HVO- hankkeeseen käynnistyi. Muita osa-hankkeita ovat Sujuvasti sisälle eli Ilmoittautuminen ja asiakasohjaus terveysasemien sisällä. Mallikkaasti Marevania antikoagulanttihoidon prosessin ja voimavarojen kohdentamisen kehittämiseksi MBO hanke haltuun jo aikaisemmin tehdyn työn juurruttaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa Asiakasvastaava auttaa hankkeessa palveluja eniten käyttävät potilaat ohjataan asiakasvastaavalle, joka koordinoi potilaiden hoitoa. Hanke toiminnan lisäksi elokuussa Nummelassa yhden lääkärin toimenkuva muutettiin konsultoivan lääkärin tehtäväksi. Hänen työnkuvansa luotiin ensisijaisesti hoitajien tarpeiden kartoituksen avulla. Kartoituksen jälkeen lääkärit saivat vaikuttaa myös työnkuvan luomiseen. Konsultoivan lääkärin tehtävänä on ensisijaisesti toimia terveysasemalla hoitajien hoidontarpeen arvion tukena ja antaa tukea sairaanhoitajille heidän tehdessään omaa listatyötä. Konsultoiva lääkäri on jalkautuva ja helposti lähestyttävä tuki hoitajien työskentelyssä. Kuluneen syksyn aikana on otettu käyttöön Nummelassa kiireettömän ajanvarauksen ja Karkkilassa koko vastaanottotoimintaa koskevan ajanvarauksen takaisinsoittojärjestelmä. Marraskuun lopussa terveysasemille asennetaan ja otetaan käyttöön itseilmoittautumisjärjestelmä (potilasvirranohjausjärjestelmä), jonka toivotaan vähentävän ruuhkaa terveyskeskusavustajien toimipisteissä. 7. Pohdinta Hyvä vastaanotto on tarjonnut erinomaisia työkaluja omien työyhteisöjen toiminnan arviointiin sekä keskeisten ongelma-alueiden nimeämiseen. Karviaisen Hyvä vastaanottohankkeen taakkana on ollut työryhmän vaihtuvuus kauden aikana. Ennen viimeistä seminaaria työryhmään siirtyi myös kesän lopussa työnsä aloittanut uusi avoterveydenhuollon ylilääkäri. Syyskuun seminaarin jälkeen toiminta terveysasemilla käynnistyi tehokkaana. Työryhmät keskittyivät tehtäviinsä tehokkaasti ja lokakuun alussa viisi ryhmää esittelivät työ-yhteisölle työnsä hedelmiä. Esittelytilaisuuden tarkoituksen oli tuoda esille kehityskohteita sekä auttaa henkilökuntaa ymmärtämään että todellisuudessa ryhmätyöt eivät ole erillisiä projekteja vaan nivoutuvat keskeisesti toisiinsa vaikuttaen koko vastaanoton toimintaan (kuva 9). Kuva 9. 12
13 Hoitosuunni telma Lääkärinajat Hoidontarpeen arvio SAATAVUUS Hoitokirje Hoito-polut Hankkeen alkuvaiheessa tavoitteeksi asetettiin lääkäreille kiireettömälle ajanvaraukselle pääsy kahdessa viikossa. Hankkeen aikana tavoitteeseen ei ylletty, mutta T3 mittauksissa tapahtui paranemista molemmissa toimipisteissä. Etenkin Karkkilassa kevään jälkeen tapahtui jo merkittävää paranemista T3- ajan ollen keskimäärin 21. Karkkilan parantunutta tilannetta selittää se että lääkärien resurssit ovat saatu täytettyä ja suurempia puutoksia ei ole ollut. Nummelassa T3 on vielä tavoitteisiin nähden liian korkea. Työryhmien luomista uusista toimintatavoista toivotaan löytyvän työkaluja ajan hallintaa. Toisaalta lääkärien työkirjoissa tapahtuu vasta vuodenvaihteen jälkeen muutoksia, jotka vähentävät iltapäivien pirstaleisuutta. ja toiminnan katkeamista. Balanssimittauksen tulosten mukaan vastaanottoresursseja on mitoitettu liian vähän, toisaalta kysyntään nähden kyse on kahdesta ajasta lääkäriä kohden viikossa. Tavoite olisi helposti saavutettavissa. Mittaus näyttää osoittavan sen että oheistoimintoihin on liikaa suunniteltu ajankäyttöä. Tätä muutostyötä hankaloittaa Karviaisen linja-malli, jossa lasten ja nuorten palvelulinjalle toimitetaan lääkäriresurssit laskennallisten lukujen perusteella. Tässä suhteessa linja-malli tuottaa hieman jäykkyyttä toimintojen resurssien ohjauksen senhetkisen tarpeen mukaan. Sairaanhoitajilla tavoitteeseen päästä kiireettömälle vastaanotolle on onnistuttu paremmin, vaikkakin vuoden aikana nimenomaan hoitajien resursseissa on ollut välillä merkittävää puutetta. Erityisesti Karkkilassa hoitajatyövoimassa on ollut vajetta, mutta siellä on tehty isoja hallinnollisia muutoksia toimintatavoissa (kuten hoitajien ajanvarauspohjia yhtenäistämällä ja puhelinaikoja porrastamalla). Karkkilassa viimeisten viikkojen sairaanhoitajien T3 aika on hienot neljä vuorokautta keskimäärin. Erittäin hyvään tulokseen on sairaanhoitajilla päästy myös Nummelan osalta. T3 on alkusyksystä ollut jopa tavoitteessa, mutta viime viikkojen aikana ei ole voitu tarjota vapaata aikaa välttämättä viikonkaan aikana. Uuden takaisinsoittojärjestelmän myötä on sekä Nummelassa että Karkkilassa päästy hyvin vastausprosentteihin. Sairaanhoitajat tuntuvat olevan tyytyväisiä uudesta työkalusta työn hallinnan kannalta. 13
14 Konsulttilääkäritoiminta elokuussa lähti hyvin toimimaan. Tyytyväisiä ollaan sekä hoitajien että lääkärien puolelta siihen, että toimenluvan rakentaminen lähti nimenomaan työntekijöiden tarpeista. Ensimmäisen kuukauden jälkeen hoitaja- ja lääkärikokouksissa käytiin arviokeskustelu työnkuvan toiminnasta ja etenkin hoitajilta tuli myönteistä palautetta siitä, että heidän ei tarvitse etsiä lääkäriä ongelmatilanteissa, vaan tietävät, kenen puoleen kääntyä. Toisaalta konsulttilääkäri on yksittäisissä tapauksissa toiminut varaihmisenä sairaustapauksissa, mutta tämä ei ole toiminnan tarkoitus eikä sitä juuri tässä muodossa ole käytetty. 8. Lopuksi Hyvä vastaan oton ydinajatus on tehdä tämän päivän työt tänään. Se ei ole meidän tavoite kuitenkaan ollut, vaan maltillisesti lääkärien vastaanottoaikojen tavoitteeksi asetettiin 14 vuorokautta kiireettömissä tilanteissa. Todellinen työ tavoitteen saavuttamiseksi on meillä Karviaisessa vasta hyvässä juoksussa. Merkittävä saavutus mielestämme on ohi virallisten tavoitteiden, että näillä moniammatillisilla taloja sekoittavilla ryhmillä pääsemme helpommin yhtenäistämään Karkkilan ja Nummelan terveysasemien toimintatapoja ja luomaan myös yhteishenkeä. 14
HYVÄ POTKU. HELSINGIN KAUPUNKI SUUN TERVEYDENHUOLTO Hoitolaryhmä1:Kannelmäki, Malminkartano, Pitäjänmäki, LOPPURAPORTTI KIERROS 8, 2015
HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI KIERROS 8, 2015 HELSINGIN KAUPUNKI SUUN TERVEYDENHUOLTO Hoitolaryhmä1:Kannelmäki, Malminkartano, Pitäjänmäki, Sofianlehto ja Vallila Osallistujat: hml Aini Kalju ja shg Matti Saksa
LisätiedotKESKUSTAN JA ROUTION PALVELUALUEIDEN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS. Keskustan terveysasema
2011-2012 KESKUSTAN JA ROUTION PALVELUALUEIDEN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS Keskustan terveysasema 2011-2012 LOHJAN TERVEYSKESKUKSEN KESKUSTAN JA ROUTION HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
LisätiedotHoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014
0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna
LisätiedotESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010
LOPPURAPORTTI 5.11.2010 /JL, HMT, HL ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 Osallistujat: Helena Lappalainen, apulaisylilääkäri Liselott
LisätiedotHyvä Potku kehittämistyön loppuraportti
Hyvä Potku kehittämistyön loppuraportti Suomussalmen terveyskeskus Lääkäri Pertti Pasanen Terveydenhoitaja Erja Helttunen Terveyskeskuksen esittely Suomussalmen terveyskeskus on osa Kainuun sosiaali- ja
LisätiedotKotkansaaren ja Länsi-Kotkan terveysasemat HYVÄ VASTAANOTTO 2010
Kotkansaaren ja Länsi-Kotkan terveysasemat HYVÄ VASTAANOTTO 2010 Reima Lavikainen ylilääkäri Saija Hämäläinen osastonhoitaja Kristina Könönen osastonhoitaja Janica Miettinen sairaanhoitaja Sirpa Borodulin
LisätiedotKuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk
Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen
LisätiedotMÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN
2011-2012 MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS Mäntynummen terveysasema 2011-2012 LOHJAN TERVEYSKESKUKSEN MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN HYVÄVASTAANOTTOHANKEEN LOPPURAPORTTI
LisätiedotKysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014
0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO -HANKE LOPPURAPORTTI Nastolan terveysasema Suun terveydenhuolto
2013 HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE LOPPURAPORTTI Nastolan terveysasema Suun terveydenhuolto Sisällys 1. Johdanto 2. Lähtötilanne 3. Tavoitteet 4. Mittaukset 4.1 Tasapainolaskurimittaukset 4.2 Tulokset tasapainolaskurista
LisätiedotOulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti
Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3
LisätiedotHyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015
Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Siilaisen terveysasema, Joensuu Heiskanen Maili, osastonhoitaja Katajavuori Tuulia, apulaisylilääkäri Kosunen Tiina, sairaanhoitaja
LisätiedotHyvä Potku. Oulun kaupunki/suun terveydenhuolto. Loppuraportti 6.5.2015 1(11)
1(11) Hyvä Potku Oulun kaupunki/suun terveydenhuolto Loppuraportti 6.5.215 2(11) 1. Lähtötilanne... 3 2. Tavoitteet... 3 3. Mittaukset... 3 3.1 Tasapainolaskurit... 4 3.1.1 Hammaslääkärit... 4 3.1.2 Suuhygienistit...
LisätiedotTammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti
Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.
LisätiedotPIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA
PIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA Työpaikan tiedot: Omapihlaja Kehräsaaren terveysasema Henkilökunta 20 Väestöpohja 18 900 Työparityöskentelymalli Lääkäri-hoitajatyöparimallin
LisätiedotLOPPURAPORTTI. Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa
LOPPURAPORTTI Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa Sisällys 1.Johdanto... 3 1.1 Liminka kuntana... 3 1.2 Limingan terveyskeskus... 3 2. Hyvä Potku-hanke... 4 2.1 Hyvä Potku-hanke Limingassa...
LisätiedotHyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema
Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula
LisätiedotPALVELUNKUVAUS / VÄHIMMÄISVAATIMUKSET HAMMASHOITAJAT JA SUUHYGIENISTIT OSA-ALUE D
LIITE 1D HANKINNAN KOHDE PALVELUNKUVAUS / VÄHIMMÄISVAATIMUKSET HAMMASHOITAJAT JA SUUHYGIENISTIT OSA-ALUE D 1. TIETOJA HANKINTAYKSIKÖSTÄ Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan, Nummi-Pusulan (31.12.2012
LisätiedotHelsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2)
HYVÄ POTKU 8. KEHITTÄMISTYÖN RAPORTOINTI Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) Hoitolaryhmä 2:een kuuluvat
LisätiedotRanuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010
Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010 Terveydenhoitaja Marjatta Pernu ja suunnittelija Jaana Kupulisoja 30.10.2010 Sisällysluettelo
LisätiedotTERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015
1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta
LisätiedotLoppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015
Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 KOKKOLA... 1 KRUUNUPYY... 3 2 HYVÄ POTKU -HANKE KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN TERVEYSASEMILLA 5 LÄHTÖTILANNE...
Lisätiedot1. Esitiedot. Ilta- ja yöpäivystys on ulkoistettu.
. Esitiedot Helsinki on jaettu neljään alueeseen, joissa jokaisessa on vaihteleva määrä terveysasemia. Jokaisella alueella on johtava ylilääkäri ja jokaisella terveysasemalla on apulaisylilääkäri tai ylilääkäri.
LisätiedotOMA LÄÄKÄRISI MATINKYLÄ
OMA LÄÄKÄRISI MATINKYLÄ Esittely 10.12.2018 Suurpellon ja Henttaan asukkaille Wera Sinkkonen ESITTÄYTYMINEN Wera Sinkkonen Oma Lääkärisi Vastaava lääkäri Yleislääketieteen erikoislääkäri Oma Lääkärisi
LisätiedotVäliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA. Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi
Väliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi Tiina Saarto, yl., professori, HUS Minna-Liisa Luoma, dosentti,
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 28.3.218] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 218 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Helmikuu 218 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 218 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO. Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Matinkylän terveysasema
HYVÄ VASTAANOTTO Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Matinkylän terveysasema 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Tausta... 3 1.2 Tavoitteet... 3 1.3 Terveysasematiedot... 3 2 Lähtötilanne terveysasemalla...
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 2.3.217] KUUKAUSIRAPORTTI TAMMIKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Tammikuu 217 TAMMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tammikuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 29.11.216] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Lokakuu 216 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotSaamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa
Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotPALVELUNKUVAUS / VÄHIMMÄISVAATIMUKSET HOITAJAT OSA-ALUE B
LIITE 1B HANKINNAN KOHDE PALVELUNKUVAUS / VÄHIMMÄISVAATIMUKSET HOITAJAT OSA-ALUE B 1. TIETOJA HANKINTAYKSIKÖSTÄ Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan, Nummi-Pusulan (31.12.2012 asti) ja Vihdin
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotÄänekosken terveyskeskus. Ylilääkäri Keijo Lukkarinen
Äänekosken terveyskeskus Ylilääkäri Keijo Lukkarinen Shp:n talousarvio 2018 Shp:n talousarviossa on Äänekosken osuus 22,425 miljoonaa euroa ( + 2,2 % verrattuna vuoden 2017 ennusteeseen) Kaupungin raami
LisätiedotHYVÄ POTKU. Loppuraportti. Lappeenrannan keskustan ja Lauritsalan neuvolat
HYVÄ POTKU Loppuraportti Lauritsalan neuvolat Osallistujat: Terveydenhoitaja Taru Järvinen Terveydenhoitaja Outi Martikainen Terveydenhoitaja Krista Keskisaari Perheohjaaja Anu Simpura Palveluesimies Anu
LisätiedotVuoden menestyjät - Laatu- ja kehittämispalkinto 2017
Vuoden menestyjät - Laatu- ja kehittämispalkinto 2017 1. Tulosalue ja vyks Tulosalue - Lapsiperhepalvelut Vastuuyksikkö - Lapsiperheiden tuki 2. Kehittämisen kohde vuoden 2017 menestysteoksi - Hyvinvointikuntayhtymän
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen
LisätiedotPALVELUNKUVAUS / VÄHIMMÄISVAATIMUKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT OSA-ALUE E
LIITE 1E HANKINNAN KOHDE PALVELUNKUVAUS / VÄHIMMÄISVAATIMUKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT OSA-ALUE E 1. TIETOJA HANKINTAYKSIKÖSTÄ Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan, Nummi-Pusulan (31.12.2012 asti)
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI
HYVÄ VASTAANOTTO 28.9.2011 26.09.2012 KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI 1 Sisällysluettelo 2. Sisällysluettelo 3. Yleistä Osallistujat 4. Ongelmat 5. Tavoitteet 6. Keinot 7. Toteutus 8. Mittauksia
LisätiedotPALVELUNKUVAUS / VÄHIMMÄISVAATIMUKSET
LIITE 1 HANKINNAN KOHDE PALVELUNKUVAUS / VÄHIMMÄISVAATIMUKSET 1. TIETOJA HANKINTAYKSIKÖSTÄ Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin perustama perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 25
17.02.2016 Sivu 1 / 1 259/2016 06.00.00 25 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoonpääsyn toteutumisesta Espoon perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen,
LisätiedotHYVÄ POTKU 1 LOPPURAPORTTI Askolan kunta / terveyskeskus Suun terveydenhuolto
HYVÄ POTKU 1 LOPPURAPORTTI 2014 Askolan kunta / terveyskeskus Suun terveydenhuolto 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. LÄHTÖTILANNE 3. TAVOITTEET 4. MITTAUKSET - Tasapainolaskurimittaukset - Muut mittaustulokset
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen
LisätiedotHyvä Potku-työryhmä 21.4.2015
ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvä Potku Loppuraportti Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015 Loppuraportissa kuvataan avovastaanoton kehittämistyötä Hyvä Potku-hankkeessa 10.9.2014-13.5.2015 2 1. OSALLISTUJAT Hyvä Potku
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotHärkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke
Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke Sairaanhoitaja (astmahoitaja) Katja Matikka Terveyskeskuslääkäri Maarten de Vocht 9.3.2017 Härkätien kartalla Valtakunnallisen astma-ohjelman
LisätiedotPALVELUNKUVAUS/VÄHIMMÄISVAATIMUKSET TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIT OSA-ALUE A
LIITE 1A HANKINNAN KOHDE PALVELUNKUVAUS/VÄHIMMÄISVAATIMUKSET TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIT OSA-ALUE A 1. TIETOJA HANKINTAYKSIKÖSTÄ Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan, Nummi-Pusulan (31.12.2012 asti)
LisätiedotParaisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:
LisätiedotHyvä vastaanotto loppuraportti
Hyvä vastaanotto loppuraportti Oulun kaupungin suun terveydenhuolto Kaijonharjun, Rajakylän ja Keskustan suun terveydenhuollon piirit (KaRaOKe) Osallistujat: Työryhmä: Tuula Hannu, Taina Hurskainen, Reija
LisätiedotHYVÄ POTKU HANKE. Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015
HYVÄ POTKU HANKE Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015 Huusko Jarkko Kinnunen Marke Kipinä Heli Laasonen Marja Mustakangas Pirjo Oinas Tarja Seppälä Marja-Liisa Suomi Katja 1 Sisältö sivu 1.
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotOpiskelijan parempaa terveyttä
Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 13.3.218] KUUKAUSIRAPORTTI TAMMIKUU 218 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Tammikuu 218 TAMMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tammikuun 218 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 1
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017 1 Vanhusneuvosto 29.05.2017 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 10 Klaukkalan terveysaseman toiminnan esittely / asiantuntijasairaanhoitaja Merja Tuominen 11 Edellisen kokouksen pöytäkirjan
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008
Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO/ BRA MOTTAGNING
HYVÄ VASTAANOTTO/ BRA MOTTAGNING kierros nro 1, 2010 Loppuraportti Sipoon terveyskeskus Yleistä Sipoon kunnassa on n. 18 000 asukasta. Sipoon terveyskeskukseen kuuluu kaksi terveysasemaa, joista toinen,
LisätiedotK A R V I A I S E N PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA. Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille.
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ K A R V I A I S E N TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille. Tiedot on koottu Karviaisen 27.4.2010 päivittämästä palveluoppaasta.
LisätiedotSenioriKaste. Johtajat
SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia
LisätiedotTerveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.
LisätiedotHyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015
Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015 Työryhmä: Broström Eila, sh Hernetkoski Maili, lh Niskakangas Peppina, tkl Paaso Saara, sh Pikkarainen Mari, tkl Pennanen Harri, tkl
LisätiedotPerusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE
Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori, yleislää ääketieteen erikoislää ääkäri 7.12.2009 1 KANSALLINEN KASTE- OHJELMA KASTE ohjelma 2008-2011 on valtioneuvoston 31.1.2008
LisätiedotPumppu-hanke Laurean osahanke. Kehittämässä terveyttä edistäviä palveluita Karkkilan ja Vihdin alueella Projektitutkija Hanna Tuohimaa
Pumppu-hanke Laurean osahanke Kehittämässä terveyttä edistäviä palveluita Karkkilan ja Vihdin alueella Projektitutkija Hanna Tuohimaa Case Karviainen - tavoitteet Kuvata terveyden edistämisen palveluita
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO HANKE 24.8.2011-11.5.2012
HELSINGIN TERVEYSKESKUS HAAGAN TERVEYSASEMA HYVÄ VASTAANOTTO HANKE 24.8.2011-11.5.2012 LOPPURAPORTTI Projektiin osallistuneet: Ylilääkäri Outi Sammalkorpi, osastonhoitaja Eija Korhonen, tk-lääkäri Arja
LisätiedotPALVELUNKUVAUS / VÄHIMMÄISVAATIMUKSET HAMMASLÄÄKÄRIT OSA-ALUE C
LIITE 1C HANKINNAN KOHDE PALVELUNKUVAUS / VÄHIMMÄISVAATIMUKSET HAMMASLÄÄKÄRIT OSA-ALUE C 1. TIETOJA HANKINTAYKSIKÖSTÄ Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan, Nummi-Pusulan (31.12.2012 asti) ja Vihdin
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 31.1.217] KUUKAUSIRAPORTTI SYYSKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Syyskuu 217 SYYSKUU PÄHKINÄNKUORESSA Syyskuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
Lisätiedot40 vuotta potilaan parhaaksi
40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.
LisätiedotJonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi
Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa
LisätiedotYhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa
Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa Hyvinvointiareena 18.9.2019 Ylilääkäri Eija Puhalainen Rehtori Antti Lautala 20.9.2019 Eija Puhalainen ja Antti Lautala 1 Kouvolan Liikkuva koulu
LisätiedotLähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen
Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 7.2.218] KUUKAUSIRAPORTTI JOULUKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Joulukuu 217 JOULUKUU PÄHKINÄNKUORESSA Joulukuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta
LisätiedotHYVÄ POTKU PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN VASTAANOTOILLA EIHÄN SIELTÄ SAA AJAN KUIN KAUSTISLAISET!
HYVÄ POTKU PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN VASTAANOTOILLA EIHÄN SIELTÄ SAA AJAN KUIN KAUSTISLAISET! SISÄLTÖ 1 PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TERVEYSKESKUKSET... 3 2 POTKUA VASTANOTTOTYÖHÖN TÄMÄN PÄIVÄN TYÖT
LisätiedotAvo- ja asumispalvelut/vastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto Dno TRE: 5133/ /2018
Selvitys 1 (5) Aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Sosiaali- ja terveysyksikkö LSSAVI/3692/05.07.04/2018 LSSAVI/5203/00.02.00/2018 LSSAVI/5653/06.03.00/2018 Vastaus aluehallintoviraston
LisätiedotSelvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa
Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa Anu Nemlander Mari Sjöholm Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelikysely
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotYhtymähallitus Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012
Yhtymähallitus 24.4.2012 52 Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/34 TIIVISTELMÄ + Karviaisen nettomenot ovat talousarvion mukaiset. Kunnittain; Vihti yli, Karkkila ja Nummi-Pusula
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli
LisätiedotYhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI
Yhtymähallitus 22.5.2012 63 Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/35 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun yhteenveto löytyy maaliskuun osavuosikatsauksesta. KUUKAUSIRAPORTTI
LisätiedotJyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu hanke Riitta Pylvänen projektipäällikkö
Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu hanke 2.10.2017 Riitta Pylvänen projektipäällikkö 16.10.2017 Valinnanvapauskokeilun toteutus Jyväskylässä Kokeilu käynnistyi Jyväskylässä 20.2.2017 Kolme palvelutuottajaa
LisätiedotLOPPURAPORTTI Hyvä Potku hanke
2015 LOPPURAPORTTI Hyvä Potku hanke Raahen terveyskeskuksen vastaanotolla Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Pääterveysasema 30.4.2015 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. Johdanto... 3 1.1 Raahen
LisätiedotTiedolla johtaminen Case Samarian terveysasema
Tiedolla johtaminen Case Samarian terveysasema Paula Pallasaho, Apulaisylilääkäri, Samarian terveysasema Dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Lähtötilanne 1/2013 Ongelmat 2 2500
LisätiedotPerusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri
Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000
LisätiedotHyvä vastaanotto Pälkäneen terveysasemilla Kierros
KANGASALAN KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TERVEYSPALVELUT Hyvä vastaanotto Pälkäneen terveysasemilla Kierros 10 11.4.2013-29.11.2013 Mukana kehittäjätiimissä: Marja Mustalahti tkl, Maija Mäkinen oh,
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotEspoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema
Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotSystemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen
Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus
LisätiedotHyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus
Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO. Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Puolarmetsän terveysasema
HYVÄ VASTAANOTTO Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Puolarmetsän terveysasema 2 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 3 1.1 Tausta... 3 1.2 Tavoite... 3 1.3 Osallistujat... 3 1.4 Terveysasematiedot...
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon
Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotMITÄ MIELTÄ ASIAKKAAT TERVEYSKESKUSTEN VASTAANOTTOPALVELUISTA
MITÄ MIELTÄ ASIAKKAAT TERVEYSKESKUSTEN VASTAANOTTOPALVELUISTA Asiakkaat ja sote: kohtaamisten kehässä 7.2.2019 KANSALLISTEN ASIAKASPALAUTEKYSELYJEN HYÖDYT THL-kyselyt: terveyskeskusten vastaanotot, hammashoitolat,
LisätiedotHoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja
Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen
LisätiedotKiireettömään hoitoon pääsy
Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin
LisätiedotVakanssinumero 45 30.6.2009
Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero
LisätiedotHeinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen
Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015
HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015 Loppuraportti Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus Yleistä Valkeakosken kaupungissa on n. 21 200 asukasta. Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskuksessa on yksi terveysasema.
Lisätiedot[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI
[julkaisu ja jakelu 6.2.217] KUUKAUSIRAPORTTI JOULUKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/2 Joulukuu 216 JOULUKUU PÄHKINÄNKUORESSA Karviainen valmistautuu tilinpäätöksen 216 loppuun saattamiseen. Jäsenkuntien
LisätiedotLääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä
Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos
LisätiedotUudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön
Lisätiedot