Äidin tuloksia. LT, lastenpsykiatrian el Mirjami Mäntymaa TAYS, lastenpsykiatrian klinikka ja Tampereen Yliopisto

Transkriptio

1 Äidin ja lapsen vuorovaikutusväitöskirjatyön tuloksia LT, lastenpsykiatrian el Mirjami Mäntymaa TAYS, lastenpsykiatrian klinikka ja Tampereen Yliopisto ivät 1

2 Early mother-infant interaction: Determinants and predictivity Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus siihen vaikuttavat tekijät ja sen ennustavuus

3 Tutkimuksen taustaa Lapsen kehitykseen vaikuttavat genotyyppi biologinen organisaatio fenotyyppi yksilön n organisaatio envirotyyppi kokemusten organisaatio Mikä on varhaisen vuorovaikutuksen merkitys? tärkein vauvan kokemusta ohjaava tekijä säätely kahdensuuntaista! ivät 3

4 Tutkimuksen taustaa Vauvan kehitys yhteydessä vauvan ja vanhemman suhteeseen Toistuvat vuorovaikutuskokemukset muovaavat vanhempi-lapsi suhdetta Voitaisiinko varhaista vuorovaikutusta arvioimalla tunnistaa lapset joiden kehitys on vaarassa vinoutua? Miten aikaisin? Mitkä piirteet vuorovaikutuksessa ovat tärkeitä tunnistaa? Mitkä asiat vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun? ivät 4

5 Mitä tiedetää ään: Mikä vaikuttaa vuorovaikutukseen? Äidin psykopatologia Masennusta tutkittu eniten masentunut äiti vuorovaikutuksessa: epäsensitiivinen, vähemmän n positiivisia ja enemmän n negatiivisia ilmeitä,, vähemmv hemmän n juttelua, katsovat vauvaa vähemmän n ja koskettavat heitä vähemmän Kolme pääp ääryhmää: vetäytyv ytyvät, t, tunneilmaisultaan latteat intrusiiviset,, vihamieliset äidit hyvin toimivat äidit! masennuksen kesto? Miten 2 kuukauden iässi ssä? muut tekijät, t, esim SES ivät 5

6 Mitä tiedetää ään: Mikä vaikuttaa vuorovaikutukseen? Entä muut psyykkiset häirih iriöt? epävakaa persoonallisuus paniikkihäiri iriö päihderiippuvaiset äidit ahdistuneisuus skitsofrenia Pienet aineistot, tutkittu sairaalahoidossa olevia ym. vaikeuttavat yleistyksiä, mutta näyttää siltä, että kaikki psyykkiset häiriöt voivat heikentää vuorovaikutuksen laatua ivät 6

7 Mitä tiedetää ään: Mikä vaikuttaa vuorovaikutukseen? Äidin läheiset l ihmissuhteet: suhde omaan äitiin (tai isää ään), suhde puolisoon ja suhde lapseen Nämä ihmissuhteet heijastunevat myös s toisiinsa Mekanismit joita tutkittu: käyttäytymismallien ytymismallien jatkuvuus: kaltoinkohtelu, antisosiaalisuus Kiintymyssuhde: jatkuvuus kehityksen kuluessa, jatkuvuus sukupolvien välillv lillä,, jatkuvuus eri ihmissuhteiden välillv lillä Sosiaalinen tuki ivät 7

8 Mitä tiedetää ään: Mikä vaikuttaa vuorovaikutukseen? Vauvasta johtuvat tekijät sairaudet, kehityksen viiveet autismi, aistivammat, keskosuus jne. sairaalahoito voi liittyä ja vaikeuttaa varhaisen vuorovaikutuksen kehitystä Temperamentti miten arvioidaan? Objektiivinen vs subjektiivinen miten syntyy äidin käsitys k lapsensa temperamentista? temperamentin ja varhaisen vuorovaikutuksen yhteys ivät 8

9 Mitä tiedetää ään: Mihin vuorovaikutus vaikuttaa? Biologiset riskit, psykososiaaliset riskit vaikutus varhaisen vuorovaikutuksen kautta hyvä vuorovaikutus voi olla puskurina riskeille Aivojen toiminnallinen kehitys tarpeettomien synapsien karsiutuminen tunnekokemukset myös s oleellisen tärkeitt rkeitä ivät 9

10 Mitä tiedetää ään: Mihin vuorovaikutus Kiintymyssuhde vaikuttaa? yhteys varhaisen vuorovaikutuksen laadusta kiintymyssuhdemalliin kliininen käyttk yttö ongelmallinen? kiintymyssuhde vs psykopatologia? kiintymyssuhdehäiri iriöt ivät 10

11 Mitä tiedetää ään: Mihin vuorovaikutus vaikuttaa? Lapsen kognitiivinen kehitys tutkittu erityisesti synnytyksenjälkeisen masennuksen yhteydessä masennukseen liittyvät t vuorovaikutuksen poikkeavuudet nimenomaan vaikuttivat ei masennus sinäns nsä samanlaisia poikkeavuuksia myös s esim. jos äidillä psykososiaalista kuormittuneisuutta vuorovaikutuksen kannalta erilaisilla masennustyypeillä erilainen vaikutus lapsen kognitiiviseen kehitykseen ivät 11

12 Mitä tiedetää ään: Mihin vuorovaikutus vaikuttaa? Sosioemotionaalinen kehitys tutkimukset vähäisempiv isempiä,, vasta viime vuosina pienten lasten sosioemotionaalisen kehityksen ja oireilun arvioiminen vaikeaa mitkä vuorovaikutuksen piirteet yhteydessä vaikeutuneeseen sosioemotionaaliseen kehitykseen Somaattinen terveys? ei juuri tutkittu ivät 12

13 Tutkimuksen tavoitteet 1. Tutkia, ennustaako varhaisen vuorovaikutuksen (VV) laatu lapsen ollessa 2 kk ikäinen inen lapsen hyvinvointia 2 v iässi ssä Vaikuttaako VV:n laatu lapsen terveydentilaan kahden ensimmäisen isen vuoden aikana? (I) Vaikuttaako VV :n laatu lapsen käyttk yttäytymisen ytymisen tai tunne-el elämän n oireisiin kahden vuoden iässi ssä?? (II) ivät 13

14 Tutkimuksen tavoitteet 2. Tutkia, mitkä tekijät t ovat yhteydessä varhaisen vuorovaikutuksen laatuun Tutkia, ovatko äidin läheiset l ihmissuhteet yhteydessä hänen käyttk yttäytymiseensä VV:ssä vauvansa kanssa (IV) Tutkia, onko äidin mielenterveys yhteydessä hänen käyttk yttäytymiseensä VV:ssä vauvansa kanssa (II, IV) ivät 14

15 Tutkimuksen tavoitteet 3. Tutkia varhaisen vuorovaikutuksen yhteyttä äidin käsitykseen k vauvansa temperamentista (III) 4. Tutkia vauvan roolia varhaisessa vuorovaikutuksessa (I-III) III) ivät 15

16 Osajulkaisut I Mäntymaa M, Puura K, Luoma I, Salmelin R, Davis H, Tsiantis J et al. (2003): Infant-mother interaction as a predictor of child s s chronic health problems. Child Care Health Dev 29: II Mäntymaa M, Puura K, Luoma I, Salmelin RK, Tamminen T (2004): Early mother-infant interaction, parental mental health and symptoms of behavioral and emotional problems in toddlers. Inf Behav Dev 27: ivät 16

17 III Mäntymaa M, Puura K, Luoma I, Salmelin RK, Tamminen T. Mother s s early perception of her infant s s difficult temperament, parenting stress and early mother-infant interaction. Nord J Psychiatry.. In press. IVMäntymaa M, Tamminen T, Puura K, Luoma I, Koivisto A-M, A Salmelin RK. (2006): Early mother-infant interaction: associations with the close relationships and mental health of the mother. J Reprod Inf Psychol 24: ivät 17

18 Aineisto ja menetelmät European Early Promotion Project suomalainen aineisto Neuvolassa terveydenhoitaja pyysi tutkimukseen vuorotellen perheen jossa tuen tarvetta ja perheen jossa ei erityisen tuen tarvetta Perheet joissa vaikeita riskejä suljettiin pois äidin psykoosi, äidin psykiatrinen sairaalahoito vauvan syntymän n jälkeen, j perheet joissa lastensuojelun tarvetta aiemmin lapsen sairaus, vamma, keskosuus ivät 18

19 PHN:s with additional training (Intervention) PHN:s without additional training (Control) Contacts pre- and postnatally to assess the need for support with the Needs Checklist IG NN n = 50 families IG SN n = 43 families CG NN n = 37 families CG SN n = 35 families Research evaluation T1 by independent researchers, 4 11 weeks after birth Follow-up period (Period of intervention) Research evaluation T2 by independent researchers, 24 months after birth IG intervention group, CG Control group, NN no need, SN some need for support PHN public health nurse

20 Aineisto ja menetelmät N = äiti-vauva -paria T1, vauva iältään 4-11 viikkoa Kotikäynti ynti: Äidin haastattelu ja SCID (Structured( Clinical Interview for DSM-IV) Kyselylomakkeet Parenting Stress Index (lyhyt( versio), Vauvan temperamenttikysely: : Infant Characteristics Questionnaire Äidin ja vauvan vuorovaikutuksen videointi, kun vauva 8-11 viikon ikäinen inen Global Rating Scale (Lynn Murray) ivät 20

21 Global Rating Scale Äidin käyttk yttäytyminenytyminen Vauvan käyttäytyminenytyminen Vuorovaikutuskäytt yttäy- tyminen Intrusiivisuus Vetäytyvyys Tunnekäytt yttäytyminenytyminen Vuorovaikutuskäytt yttäy- tyminen Vauvan vetäytyvyys ( pysähtyneisyys) - Ärtyvyys Dyadinen toiminta ivät 21

22 Aineisto ja menetelmät T2, lapsi 2-vuotias2 Äidin haastattelu (modifioitu T1-haastattelusta lapsen ikä huomioon ottaen) ) + SCID CBCL Laajemmassa EEPP tutkimuksessa myös muita mittareita, mutta ei käytetty tässä tutkimuksessa ivät 22

23 Tulokset (1) Vauvan välttelevv lttelevä käyttäytyminenytyminen vuorovaikutuksessa ennusti toistuvia sairasteluja kahden ensimmäisen isen vuoden aikana yhteys vaikka huomioitiin päivp iväkotihoito stressihypoteesi äidin toiminta ivät 23

24 Lapsen sairastelua ennustivat Infant s s health problems at T11 no problems 1.0 problems Day care centre attendance no yes Infant s s interactive behaviour good 1.0 poor Psychiatric problems of the mother no 1.0 yes ivät 24

25 Tulokset (2) Äidin vihamielisyys (2kk) yhteydessä korkeampiin internalisoiviin oirepisteisiin CBCL:ssä (2v) Äidin intrusiivisuus yhteydessä korkeampiin totaalioirepisteisiin Vihamielisyys ja/tai intrusiivisuus yhteydessä korkeampiin internalisoiviin ja totaalioirepisteisiin ivät 25

26 Mikä ennusti lapsen korkeita oirepisteitä CBCL:ssä? Intern.. OR Ekst.OR Tot OR Ps häiriö ennen rask (Äiti) Isän ps häiriö Äidin vihamiel/ intrusiivisuus Varhain aloitettu päivähoito ivät 26

27 Tulokset (3) Riskiä vauvan vaikeaan temperamenttiin lisäsiv sivät Vanhemmuuden stressi OR 10.3 Vauvan välttelevv lttelevä käytös s OR 3.7 Äidin intrusiivisuus OR 7.6 Poikkileikkaustutkimus! ivät 27

28 Tulokset (4) Äidin mielenterveysongelmat eivät t olleet yhteydessä varhaisen vuorovaikutuksen laatuun MIKSI? Huomaa valikointi (poissulkukriteerit), vauva 2kk, monia mt-ongelmia ym. Entä jos varhaisessa vaiheessa muut asiat tärkeämpia varhaisen vuorovaikutuksen laatuun kuin mielenterveys (ainakaan jos ei vakava mthäiriö) ivät 28

29 Tulokset (5) Äidin lapsuudenaikainen suhde hänenh omaan äitiinsä oli yhteydessä siihen, miten äiti toimi vuorovaikutuksessa vauvansa kanssa joilla neutraali tai negatiivinen suhde äitiin - huonompi tunnevuorovaikutus kuin niillä joilla positiivinen suhde joilla negatiivinen suhde äitiin huonompi vuorovaikutuskäytt yttäytyminen ytyminen kuin niillä,, joilla positiivinen suhde ivät 29

30 Tulokset (6) Äidin etäinen parisuhde oli yhteydessä huonompaan vuorovaikutuskäytt yttäytymiseen ytymiseen vauvan kanssa niillä äideillä,, joilla oli mielenterveysongelmia terveillä äideillä huono parisuhde ei vaikuta äidin kykyyn hyvää ään n vuorovaikutukseen vauvansa kanssa ivät 30

31 mother s mental health problems mother s negative childhood relationship with her mother (1 mother s neutral childhood relationship with her mother (1 mother s poor/ disengaged marital relationship (2 mother s poorer interactive behaviour mother s intrusiveness mother s poorer affective behaviour mother s hostility and/or intrusiveness infant s poor interactive behaviour difficult infant temperament high externalising symptom scores (CBCL) high total problem scores (CBCL) chronic or recurrent health problems of the child Assessment at T1, infant 4-11 weeks old 1) as compared to mother's positive childhood relationship with her mother 2) among mothers with mental health problems T2, child 2 years

32 Johtopää äätökset 1. Varhaisessa vuorovaikutuksessa on löydettävissä piirteitä,, jotka ennustavat lapsen hyvinvointia ja kehitystä 1a) Äidin vihamielisyys, intrusiivisuus ja vauvan huono vuorovaikutuskäytt yttäytyminenytyminen (välttely, vähäinen v kommunikaatio ja vähäinen tai puuttuva positiivinen ääntely) tärkeää huomata ivät 32

33 Johtopää äätökset 2. Äidin läheiset l ihmissuhteet voivat olla tärkeämpiä äidin käyttk yttäytymisenytymisen määrittäjiä kuin mielenterveys kun vauva 2kk 2a) Äidin lapsuudenaikainen suhde omaan äitiin merkittävä 2b) Mielenterveysongelmat eivät t tässt ssä vaiheessa välttv lttämättä näy 2c) Parisuhteen ongelmat heijastuvat äideillä joilla on mielenterveysongelmia ivät 33

34 Johtopää äätökset 3. Vaikeudet vv:ssa,, erityisesti äidin intrusiivisuus ja vauvan välttelevv lttelevä käyttäytyminen,, voivat vaikuttaa siihen, että äiti kokee vauvansa temperamentiltaan vaikeaksi 4. Vauva on aktiivinen osapuoli vuorovaikutuksessa jo 2 kk iästi stä alkaen ivät 34

35 Johtopää äätökset 5. Tärkeä vauvan selviytymistä selittävä tekijä on äiti-vauva parin yhteinen sopeutumiskyky kyky sopeutua ja saavuttaa tasapaino paitsi keskenää ään, myös s suhteessa perheen muihin ihmissuhteisiin ja laajempaan ihmissuhdeverkostoon, ja suhteessa muihin sisäisiin isiin ja ulkoisiin tekijöihin. ihin. ivät 35

36 Äiti-vauva parin yhteinen sopeutumiskyky Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus kahdensuuntainen, vastavuoroinen, yhdessä säädelty prosessi, joka pyrkii siihen, että saavutettaisiin tasapainotila vauvan, äidin ja dyadin fysiologisessa tilassa, käyttk yttäytymisessä ja tunnetiloissa molemmat osapuolet vaikuttavat Äidin ja vauvan vuorovaikutuksen vaikutukset lapsen kehitykseen eivät ole suoraviivaisia Äidin mutta myös vauvan toimintaan vuorovaikutuksessa vaikuttavat monet sisäiset iset ja ulkoiset tekijät Kun äidin ja vauvan vuorovaikutusta arvioidaan, täytyy mielessä pitää systeeminen näkökulmakulma Äidin näennäisesti käsittämätön toiminta voi osoittautua ymmärrett rrettäväksi systeemisestä näkökulmastakulmasta ivät 36

37 Sekä äidin että vauvan täytyy sopeutua saavuttaakseen tasapainon paitsi keskenää ään, myös suhteessa perheen muihin ihmissuhteisiin ja ja laajempaan ihmissuhdeverkostoon, ja suhteessa muihin sisäisiin isiin ja ulkoisiin tekijöihin ihin Äiti-vauva parin yhteinen sopeutumiskyky Poikkeavat vuorovaikutuksen piirteet jotka yhteydessä lapsen huonompaan ennusteeseen voidaan nähdä merkkeinä äiti-vauva parin yhteisen sopeutumiskyvyn riittämätt ttömyydestä ivät 37