HANKETYÖ Työsuojelukonsulttikoulutus Heli Kannisto TYÖSUOJELUN TILANNEARVIO JA SEN MONET MAHDOLLISUUDET

Transkriptio

1 HANKETYÖ Työsujeluknsulttikulutus Heli Kannist TYÖSUOJELUN TILANNEARVIO JA SEN MONET MAHDOLLISUUDET 1

2 JOHDANTO Nykyisessä työelämän vauhdissa muuts n tullut jäädäkseen llen jatkuvaa. On kuitenkin tietisesti ltava tarkkana työpaikan riskeistä ja samalla pyrkiä hallitsemaan niitä. Työntekijöiden terveydestä ja työpaikan turvallisuudesta eivät eniten hyödy pelkästään työntekijät itse vaan myös työnantaja ja kk yhteiskunta. Työpaikalla kaikkien timijiden n tärkeää tunnistaa työstä aiheutuvat mahdlliset haitta- ja vaaratekijät ja pyrkiä hallitsemaan niitä. Näihin luetaan myös stressi ja psykssiaaliset riskit, ihminen n psykfyysinen kknaisuus. Psykssiaalisten riskien vähentäminen auttaa terveellisen työympäristön lumisessa. Työympäristön, jssa työntekijät tuntevat itsensä arvstetuksi ja vivat tehdä työnsä hyvässä ja kannustavassa työilmapiirissä. Samalla työn tuttavuus n parempi. Työperäistä stressiä ilmenee kun työn vaatimukset ylittävät työntekijän kyvyn selviytyä niistä, sen vaikutukset ja ireet vivat vaihdella humattavasti eri yksilöiden välillä. Kurmittuminen vi ilmaantua jk fyysisenä tai psyykkisenä ja pitkittyessään aiheuttaa työntekijälle vakavia terveysngelmia. Työperäistä stressiä ja haitallista kurmitusta vivat aiheuttaa mm. työn fyysiset, psyykkiset, ssiaaliset, työturvallisuuteen ja työaikihin liittyvät kurmitustekijät. Työntekijöiden kkeman haitallisen stressin määrä n merkittävä työympäristön laatuun vaikuttava tekijä, jta vi esiintyä missä tahansa työpaikassa. On tärkeää muistaa ja humata myös, ettei välttämättä kaikki työstressi ja kurmittuminen jhdu itse työstä tai työpaikasta sekä pyrkiä tunnistamaan ja erttamaan nämä tisistaan. Työympäristö vi lla samalla terve, innstava jskin tisinaan haastava, sekä hyvinvintia tukeva. Työympäristö, jssa työntekijöitä innstetaan ja kannustetaan kehittämään itseään ja suriutumaan työstään parhaan kykynsä mukaan. Työntekijöiden ja työyhteisön videssa hyvin työ n laadukasta ja timinta tehkasta. Työlt, työvälineet sekä turvallinen ja terveellinen timintaympäristö vat työnten perusedellytykset jiden kunnssa leminen takaa työn sujuvuuden. 2

3 Työpaikan kehittämisen tulisi perustua jatkuvaan vurpuheluun, jssa työntekijän rli n timia yhtenä sallistujana, sen tulee lla kaksisuuntaista, työnantajan ja työntekijöiden välistä vurpuhelua. Työntekijöiden sallistuminen ennalta ehkäisevien timien suunnitteluun parantaa yleistä työmraalia ja takaa käyttöön tettujen timenpiteiden tehkkuuden ja tarkituksenmukaisuuden. Työnantajalle, rganisaatille psykssiaalisten riskien hunsta hallinnasta aiheutuu haittja, jtka vivat näkyä mm. työntekijöiden lisääntyneinä pissalina, työtapaturmien lisääntymisenä tai työntekijä saattaa lla sairaana töissä kykenemättä työskentelemään kuitenkaan täysipainisesti (presenteismi), myös varhaiseläkkeelle hakeutuvien määrä vi khta. Psykssiaalisten riskien hunsta hallinnasta aiheutuvat kustannukset vatkin yleensä suuremmat kuin niihin panstettu hyvä hallinta ja kehittäminen. TYÖSUOJELUN TILANNEARVIO Omassa työpaikassani työsujelun timesta päädyttiin kehittämään arviintimenetelmä, jka tulisi vastaamaan työturvallisuuslain (738/2002) työljen seurantavelvitetta. Työturvallisuuslaki (738/2002) Tämän lain tarkituksena n parantaa työympäristöä ja työlsuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja trjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä jhtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittja. 1 Arviintimenetelmän nimeksi tuli Työsujelun tilannearvi, jnka n tarkitus timia jatkuvan seurannan ja parantamisen työkaluna työsujelu- ja turvallisuusasiissa. Tilannearvita kehitettiin vusina , jnka jälkeen sitä n tteutettu työsujelun pulelta työsujeluvaltuutetun timesta. Työsujeluvaltuutetun rli tilannearvin prsessissa n merkittävä ja aktiivinen. Työsujelun tilannearvi n sa työljen seurantaa ja riskien ennakintia, jka sisältää kaikki keskeiset työsujelun ja turvallisuuden sisältöalueet. Se n tarkitettu esimiesten ja henkilökunnan työvälineeksi, työljen kehittämiseksi, työsujelutimijiden työvälineeksi ja 3

4 työterveyshulln avuksi. Työsujelun tilannearvissa nusevat esiin yksikön mahdlliset epäkhdat, kehittämistä vaativat ja välitöntä krjaamista vaativat ngelmat, mutta samalla se tu esiin myös yksikön asiat, jtka vat hyvin ja kunnssa levia, eikä timi vain ngelmakeskeisesti. Tilannearvi tteutetaan yksikössä arvin nimenmaisesti laadittujen kysymysten ja arviintikhtien avulla jihin henkilökunta pääsee vastaamaan. Yksikön henkilökunta n myös mukana kun heidän vastauksiaan ja arviitaan käydään yhteisesti keskustelemalla läpi. TYÖSUOJELUN TILANNEARVIOPROSESSIN ERI VAIHEET 1. Työsujelun tilannearviinnin käynnistäminen yksikössä työsujeluvaltuutettu ja yksikön esimies spivat prsessin alittamisesta ja tteuttamisen aikataulusta tilannearvin llessa vieras esimiehelle, tapaa työsujeluvaltuutettu esimiehen ja kert arviinnista ennen prsessin alittamista Tärkeää n spia j etukäteen arviinnin alustavasta aikataulusta ja tuda arviinti tutuksi kk yksikön henkilökunnalle ja antaa yksikölle aikaa miettiä ja täyttää arviintiin liittyvät lmakkeet. 2. Arviinnin tteutus Tiednkeruuta yksiköstä Yksikön henkilökunta yhteisesti arvii man yksikkönsä, työpaikkansa tilaa ja kirjaa asiat ylös arviinti vi tapahtua svitussa työpaikkakkuksessa, jssa mukana lisi mahdllisimman paljn yksikön henkilökuntaa. Esimies jhtaa tilannetta. arviinnissa apuna käytetään tilannearvin kehitettyjä lmakkeita Yksiköissä, jissa tehdään klmivurtyötä, täytetään arvita useampanakin kertana, jtta mahdllisimman mni pääsisi tumaan man näkemyksensä esiin. Lmakkeet saattavat lla kmmentitavina esim. tauktilan pöydällä. 4

5 Taustatiet- ja arviintilmakkeet, jtka yksikkö täyttää taustatietlmakkeista selviää mm. yksikön henkilökunta- ja ikärakenne timinnan lunne työajat käytössä levat kemialliset aineet mahdlliset timinnan muutkset esim. käynnissä tai tulssa levat remntit arviintilmakkeeseen n kerätty yksitista eri arviintiryhmää, jiden jkaisen alla n erilaisia sisältöalueita arviitavana arviitavat ryhmät vat: Työympäristö Työtehtävät ja työn sisältö Henkinen työhyvinvinti Ohjeistus Laitteet ja työvälineet Siirrt, nstt ja kantaminen Valaistus Lämpölt ja ilmanvaiht Äänilt Väkivaltatilanteet Työyksikön sisäiset vaaratilanteet Näitä arviintiryhmiä mine sisältöalueineen arviidaan numerilla = tteutumatta 1 = työn alla / valmistelussa / kkeilussa 2 = tteutunut / kunnssa E = ei sisälly yksikkömme timintaan / työhön 5

6 3. Tietjen kirjaaminen jkaiselle yksikölle n lutu ma sähköinen kansi, jnne esimiehet pääsevät tekemään kirjaukset valmiit arviinnit kirjataan sähköiseen mutn edellä mainittuihin taustatiet- ja arviintilmakkeisiin Sähköinen kirjaus varmistaa hyvän ja helpn tiednkulun yksikön ja työsujeluvaltuutetun välillä. 4. Arviinnin tarkastelu työsujeluvaltuutettu perehtyy yksikön työsujelun tilannearviinnista täytettyihin arviinti- ja taustatietlmakkeisiin ja vi tarvittaessa tarkentaa vastauksia valtuutettu tekee alustavan suunnitelman ja valmistelee mahdlliset työhygieeniset mittaukset tai muut vastaavat valmistautuu yhteiseen tapaamiseen yksikön kanssa 5. Arviintikäynti svitussa sast-, työpaikkakkuksessa käydään yhteisesti läpi yksikössä tehtyjä humiita keskustelulle varataan tunti aikaa Arviintikäynnissä lisi hyvä, että mahdllisimman mni yksikön työntekijä lisi mukana laajemmassa yhteiskeskustelussa ja että keskustelua käytäisiin mniammatillisesti käynnillä mahdlliset kehittämis- ja krjaustarpeet ja muut humit kirjataan ylös yksikön fyysiset tilat kierretään myös läpi Arviintikäynti mahdllistaa yhteisen keskustelun laajemmin, jssa yksiköllä n mahdllisuus tuda arviintikhdista sisällöllisesti enemmän tieta valtuutetulle ja muille sallistujille. Epäkhdista keskustellaan ja samanaikaisesti saatetaan löytää j ratkaisua tai kehitysehdtusta niihin. Tarvittaessa varataan vielä uusi tapaaminen js kaikkia asiita ei ehditä käymään läpi. 6

7 6. Dkumentinti, seuranta ja päivitys Tapaamisessa nusseet kehittämis- ja krjaustarpeet dkumentidaan yksikön maan sähköiseen kansin Seurantalmakkeet timivat jatkuvana kertmuksena ja elävät sen mukaan kun yksikön esimies kirjaa mahdlliset krjaus-, kehittämistimenpiteet tehdyiksi. Työsujeluvaltuutetulla n tarvittaessa mahdllisuus myös kirjata tehtyjä timenpiteitä, esim. svitun melumittauksen tuls. Optimaalisesti lisi hyvä uusia työsujelun tilannearvi yksikössä aina 2-3 vuden välein. Tilannearvi timii hyvänä tietpankkina ja yksikön tallennetut tilannearvitiedt timivat parhaimmillaan jhtamisen, kehittämisen ja seurannan tukena. Tänä vunna Työsujelun tilannearvin kehitettiin uusi lisäpalikka timinnan tukemiseen ja kehittämiseen, jatkssa lisäpalikita n tarkitus kehittää lisää. Lisäpalikiden avulla lisi mahdllisuus npeaan väliintuln yksikön sen hetkiseen/ kulliseenkin mahdlliseen haasteeseen liittyen. Lisäpalikka vi timia myös laajemmin kskettaen useampaa yksikköä kerrallaan kun halutaan kartittaa jtain tiettyä asiaa tai tilannetta, esimerkiksi lyhyt kysely pisttapaturmiin liittyen. Lisäpalikka ajatus lähti erään yksikön tarpeesta krjata heidän työilmapiiriään. Tilanne kski yksikön kk henkilökuntaa. Yksikössä li tehtynä myös muutaman vuden takainen työsujelun tilannearvi, jka li keskusteluttanut ilmapiirin salta henkilökuntaa, mutta jäänyt jiltakin sin käsittelemättä tai avimeksi asiaksi. Tilannearvita tehdessä khdat Työtehtävät ja työn sisältö sekä Henkinen työhyvinvinti siltaan vivat nstaa mahdllisia työilmapiiriin liittyviä asiita yksikössä keskusteluun. Ilmapiirikartituskysely kehitettiin periaatteella; työntekijän n helpp ja npea vastata. Kyselyyn li mahdllista vastata nimettömänä Webrpl kyselyn kautta tai lähettää paperiversi 7

8 työsujeluvaltuutetulle. Ilmapiirikartituksessa kysymyksiä li 14, jista klme li avinkenttä kysymyksiä. Kyselyn vastausprsentti li hyvä, sillä yksikön kaikki työntekijät vastasivat kyselyyn. Suurin sa vastasi kyselyyn sähköisesti, muutamalta palautui paperiversi, jka tuli suraan työsujeluvaltuutetulle. Kyselyn päätyttyä työsujeluvaltuutettu keräsi vastausten tulkset. Vastauksista työsujeluvaltuutettu pimi esiin muutaman eniten kyselyn perusteella esiin nusseen kysymyksen, jka vaatisi työyhteisössä muutsta parempaan ja kysymyksen jka timi ja li hyvin työyhteisössä. Näiden kysymysten phjalta käytiin yhteistä keskustelua työyhteisön kanssa heidän tilanteestaan. Esimerkkiyksikössä työntekijät yhdessä spivat knkreettisen tavan miten timivat jatkssa, jtta ilmapiiriasia saataisiin parempaan suuntaa. Työsujeluvaltuutetun kanssa svittiin asian tiimilta jatktapaaminen muutaman kuukauden päähän. Työyksikkö li lähtenyt tteuttamaan kehitysehdtustaan, kkenut sen psitiivisena ja jatkaa työtä edelleen. Prsessin käynnistämisestä työyksikön ulkpulisen avulla pidettiin hyvänä ja kmmentinti: se sai meidät pysähtymään ja miettimään, emme varmasti lisi lähteneet tätä min vimin työstämään tuki ilmapiirikartituksen tekemistä. Sama kysely päätettiin tteuttaa vuden päästä uudelleen. POHDINTA Työsujelun tilannearvissa n sittain samja elementtejä kuin riskien arviintimenetelmässä tai työterveyshulln tekemässä lakisääteisessä työpaikkakäynnissä. Riskien arviintimenetelmään nähden tilannearvi n suppeampi. Työterveyshulln tekemään työpaikkakäyntiin nähden tilannearvi n reaaliaikaisempi, kska se päivitetään useammin yksikössä kuin työpaikkakäynnit. Tilannearvi tekemällä mahdllistetaan hyvä työljen seuranta ja samalla tiedstamalla mahdlliset tulevat haasteet vidaan niitä kenties j ennaltaehkäistä. Työsujelun kannalta päästäisiin pis jatkuvasta tulipaljen sammuttamisen tunteesta. 8

9 Työsujelun tilannearvin tekemisessä työsujeluvaltuutetulla n merkittävä rli. Työsujeluvaltuutettu laittaa alulle ja päättää yhdessä yksikön esimiehen kanssa tilannearvin alittamisesta yksikössä. Tarkastelee yksikön tekemiä arviinteja, timii svitussa sastkkuksessa arviintikeskustelun vetäjänä, tekee mat havaintnsa ja kirjauksensa lmakkeisiin. Seuraa työsujelun tilannearvin tehtyjä kehittämisehdtuksia, krjaustarpeita, humiita ym. Nykyisessä tilanteessa dtukset työsujelun tilannearvin tekemiseen yksiköissä kahden-klmen vuden välein n haaste. Aiempaa kkemusta näin määrätietiseen tekemiseen ei le. Tilannearvit eivät le eläneet yksiköissä niin hyvin kuin ne visivat, vaan työsujeluvaltuutetun tekemä arviintiprsessi yksikön kanssa n jäänyt valmistumisensa jälkeen suvantvaiheeseen, ikään kuin dttamaan seuraavan tekemistä. Tilannearvin tekeminen säännöllisesti mahdllisesti auttaisi sen mielessä pysymisen yksikössä ja myös sen aktiivisemman käyttämisen ja hyödyntämisen. Yhdessä muistamisen, mitkä asiat vat yksikössämme timivia, mitä tulisi kehittää ja parantaa tai mahdllisesti krjata, jtta kaikilla työntekijöillä lisi mahdllisimman terveelliset ja turvalliset työlt. Tilannearvi n parhaimmillaan myös iva työvälinen yksikön esimiehen vaihtuessa. Uusi esimies vi katsa tilannearviista tehdyt kirjaukset, mahdlliset haasteet, muutstimenpiteet ym. jita yksikössä n vusien aikana llut. Työsujeluvaltuutetun vaihtuminen tu myös mat haasteensa ja mahdllisuutensa. Uusi valtuutettu vi tuda tilannearvin uusia näkökulmia, jita hyödyntää ja tisaalta kk tilannearviprsessiin perehtyminen ja sisälle pääseminen mnine yksiköineen vie valtuutetulta man aikansa. Jkainen valtuutettu tekee malla persnallaan töitä, tilannearviprsessi tu mat raaminsa minkä puitteissa timia. Valtuutettuhan vi vaihtua jka neljäs vusi alittaen perehtymisensä työsujeluvaltuutetun mnipulisiin tehtäviinsä, jihin mm. tilannearvin tekeminen n katsttu kuuluvaksi. 9

10 Työsujelun tilannearvin ympärille kehitettiin työnimekseen saaneen lisäpalikan, jnka avulla lisi mahdllista pikaisestikin tarttua yksikön haasteeseen. Hanketyössä esimerkkitapauksena timi yksikön työilmapiiriasia, jhn tivttiin muutsta. Työsujelun mahdllisuutta auttaa yksikköä hankalassa tilanteessa kyselyn avulla, n aina kuitenkin tärkeää miettiä kyselyn tarkituksellisuutta, kyselyä ei pidä tteuttaa vain kysymisen vuksi. Hyvin suunnitellulla ja suunnatulla kyselyllä n mahdllista saada npea ns. matalan kynnyksen väliintul työyhteisön tilanteeseen. Kun kyselyn tteuttajana timii työsujeluvaltuutettu takaa se, kyselyn säilymisen luttamuksellisena, eikä kenenkään tarvitse pelätä tulevansa tunnistetuksi vastauksensa perusteella. Kyselyn tulsten yhteisessä käsittelyssä n tärkeää, että kyselyyn vastaajat kkevat, että heidän vastaamisellaan n llut merkitystä, sitä arvstetaan ja se tetaan vakavasti, he tulevat nähdyksi ja kuulluksi. Kyselyn avulla työryhmä n saanut aidsti kerta mielipiteensä ja kkemuksensa työryhmän timivuudesta. Työntekijät vat antaneet j kyselyyn vastaamalla maa aikaansa aiheeseen. Työsujeluvaltuutetun tuleekin suunnitella hulella kyselyn purkutilaisuuden lunne, jtta sen hyöty n mahdllisimman hyvä, keskustelun ilmapiiri säilyisi avimena, rakentavana, turvallisena ja tavitteellisena. Esimerkkitapauksessa yksikköön tehdystä kyselystä nstettiin esiin vain ne khdat, jtka vastausten perusteella timivat hyvin yksikössä ja jissa lisi parantamisen varaa. Kyselyn vastaukset, jtka eivät vastaajien kesken erityisesti nusseet esiin, jätettiin kknaan käymättä läpi. Mielestäni tämä mahdllisti yhteisen keskustelun keskittymisen muutamaan tärkeään asiaan, jllin työyhteisö sai myös knkreettisesti svituksi miten jatkssa timivat. Purkutilaisuudessa keskusteltiin sekä työryhmän vahvuuksista, että kehittämiskhteista. Svittavia asiita, kehittämiskhteita ei llut liikaa, jka mahdllistaa myös svitun asian hyvän tteutumiseen. Samalla svimme muutaman kuukauden päähän uuden tapaamisen, jssa kävimme keskustelua miten työyhteisö n vienyt eteenpäin timintaansa ja kehitysehdtustaan. Esimerkkitapauksessa timinta li edennyt svitulla tavalla ja työ jatkuu edelleen. 10

11 Ihminen haluaa tulla humatuksi, rakastetuksi ja arvstetuksi, tämä j lapsena saatu tarve säilyy mukanamme kk elämämme ajan. Vastavurisuus timii kaikilla tasilla, lipa kyse jhdn, esimiehen, alaisen välisestä kmmunikaatista. LÄHTEET: Kauranen T., Kskensalmi S., Multanen L., Vanhala A. (2011). Ilmapiirikysely. Helsinki, Työterveyslaits. Työturvallisuuslaki (2002). Sveltamispas. Helsinki, Työterveyslaits. Vartia M., Lahtinen M., Jki M., Sini S. (2009). Työyhteisötörmäyksiä. Helsinki, Työterveyslaits. Lahes T. (2011). Samassa veneessä. Slar Slutins Oy Parantainen A., Sini S. (2010). Riskinarviinnilla turvallisuutta terveydenhitalalle. Helsinki, Työterveyslaits. Kampanjapas (2013). Terveellinen työ. Eurpan työterveys- ja työturvallisuusvirast. 11