IT2010-päivät, Joensuu. Johtaja Hannu Sirén

Transkriptio

1 IT2010-päivät, Joensuu Johtaja Hannu Sirén

2 OKM:n tulevaisuuskatsaus virkamiesvalmisteluna laadittu analyysi haasteista ja toimista, joilla OKM osallistuu Suomen elinvoiman, menestyksen ja hyvinvoinnin rakentamiseen 2010-luvulla perustuu ennakointiverkoston työhön, OKM:n strategiaan 2020 ja muihin toimialakohtaisiin strategioihin ja selvityksiin toimenpide-esitykset koskevat hallinnonalaa, hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja eräiltä osin muita hallinnonaloja

3 Keskeiset näkökulmat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistäminen tietoyhteiskuntakehityksen mahdollisuuksien hyödyntäminen väestökehityksen ja alueellisen erilaistumisen vaikutusten huomioiminen palveluissa kansalaisten osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen

4 Tietoyhteiskuntakehitys digitalisoituminen monipuolistaa oppimisympäristöjä oppiminen ja osallistuminen yhä enemmän tietoverkoissa tai teknologiaa muuten hyödyntäen lähiopetus + virtuaalisuus, uudenlaiset opetus- ja oppimistavat tieteen tekeminen muuttuu digitalisoitumisen myötä sähköisessä muodossa olevan tutkimusaineiston saatavuus, säilytys, hyödyntäminen kulttuurin ja taiteen tuottamisen ja välittämisen uudet tavat kirjastojen tehtäväkentän laajentuminen digitaalisen kulttuurin tietovarastot ja niiden pitkäaikaissäilyttäminen, kansallinen digitaalinen kirjasto audiovisuaalisen kulttuurin siirtyminen digitaaliseen tuotantoon ja jakeluun liiketoimintamallit tekijänoikeusjärjestelmät

5 Keskeiset tavoitteet työllisyysasteen nostamista ja kilpailukykyä tuetaan osaamisen kehittämisellä ja opintoja nopeuttamalla elinikäisen oppimisen kehittäminen panostetaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan panostetaan kansainvälistymiseen kulttuurin kansantaloudellista merkitystä vahvistetaan kansalaisten osallisuutta ja hyvinvointia tuetaan ja vähennetään syrjäytymistä sivistykselliset perusoikeudet ja alueellisten koulutus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden saatavuus turvataan kuntataloutta ja -rakennetta kehitetään siten, että peruspalvelut voidaan turvata kulttuurin perustaa ja luovan työn yhteiskunnallista vaikuttavuutta vahvistetaan kehitetään rahoitusta ja terävöitetään ohjausta hallinnonalojen välistä yhteistyötä selkeytetään

6 Koulutus- ja tiedepolitiikka kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantaminen, työllisyysasteen nostaminen työvoiman saatavuuden turvaaminen: nousevat toimialat, vihreä teknologia, uudet innovaatiot palveluja tuotantorakenteissa koulutustason nosto segregaation vähentäminen kaikille perusasteen päättäville opiskelupaikka ja kattavat ohjauspalvelut maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielen opetuksen laajentaminen ja osaamisen tunnustaminen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen ja korkeakouluverkon tiivistäminen kansallisen tutkimusjärjestelmän kehittäminen, tutkijan urapolut, e-tiede kielten opetuksen vahvistaminen opintojen nopeuttaminen ja elinikäisen oppimisen edistäminen työelämässä olevien mahdollisuus täydentää osaamistaan työuran aikana perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen pääsyn turvaaminen ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen näyttötutkintojen suorittamisen lisääminen korkeakoulujen valintajärjestelmän kehittäminen korkeakoulujen aikuiskoulutustarjonnan vahvistaminen ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat aikuisten opiskelumahdollisuuksien parantamiseen

7 kansainvälistymisen edistäminen liikkuvuuden edistäminen koulutuksessa ja tutkimuksessa EU:n koulutus- ja tutkimuspolitiikkaan vaikuttaminen ulkomaisen T&k-rahoituksen lisääminen eurooppalainen tutkimusalue ja infrastruktuurit sivistyksellisten perusoikeuksien ja koulutuksen alueellisen saatavuuden turvaaminen esi- ja perusopetuksen turvaaminen lähipalveluna, muiden koulutuspalvelujen saatavuuden turvaaminen yhdenvertaisuuden varmistaminen hyvä ja laadukas koulutus kaikille oppilaille ja opiskelijoille lisäresurssit oppilas- ja opiskelijahuollon palveluihin lukiokoulutuksen kehittäminen oppimisympäristöt, oppilaitosten infrastruktuuri ja e-oppimateriaalit

8 osallisuuden tukeminen ja syrjäytymisen vähentäminen koulutuksen keinoin oppilaiden ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet koulussa aamu- ja iltapäivätoiminta ja kerhotoimintaa tarpeiden mukaan lisäopetuksen, valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan selkeyttäminen monikulttuurisuuteen liittyvän osaamisen vahvistaminen rahoituksen kehittäminen ja ohjauksen terävöittäminen voimavarojen vahvistaminen ja käytön tehostaminen, rahoituspohjan laajentaminen ylläpitäjämallin säilyttäminen rahoituksen ja rahoitusmallien uudistukset (AM, AMK, YO) koulutusviennin esteiden poistaminen vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten turvaaminen ja rakenteellinen kehittäminen t&k-rahoitus vähintään 4 % bkt:sta toisen asteen opintotuen parantaminen ja muu opintotuen kehittäminen

9 Tausta kuvattuna RAKETTI-hankkeen alkuvaiheessa Periaatteet sähköisen asioinnin toteuttamisesta korkeakoulujen virtuaalihankkeissa Sähköinen asiointi korkeakouluissa -seminaari Sähköisen asioinnin edistäminen korkeakouluissa -työryhmä 12/2005 OPM:n hallinnonalan tietohallintostrategiatyö 1 11/2006 Tietohallinto korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä -muistio ja siihen liittyvä seminaari 2/2008 Ammattikorkeakoulujen ProAMK Tiivistetty muistio esillä johdon seminaarissa ja tavoite- ja tulosneuvotteluissa RAKETTI käynnistyi ohjausryhmän asettamisella

10 RAKETTI: tavoitteet Käynnistysvaihe tavoitteena on korkeakoululaitoksen ohjauksessa ja vaikuttavuuden seuraamisessa sekä korkeakoulujen sisäisessä johtamisessa tarvittavan tiedon sekä käytössä olevien IT-ratkaisujen laadun, yhteentoimivuuden ja käytettävyyden edistäminen kansallisella tasolla

11 RAKETTI: tavoitteet Hankkeen tavoitteena on tuoda korkeakoululaitoksen tietojärjestelmien kehittämistyö tiiviimmin korkeakoulujen toiminnan tavoitteiden yhteyteen. Lisäksi hankkeessa kehitetään yhteisiä kansallisia tietojärjestelmiä tietyille erikseen määritellyille alueille (opintohallinto, tutkimushallinto, johtaminen) tukemaan korkeakoulujen prosesseja Korkeakoulujen johtamisen ja koko korkeakoululaitoksen ohjauksen käyttöön saadaan näin riittävän kattava ja luotettava tietopohja. Samalla edistetään käytössä olevien IT-ratkaisujen laatua ja yhteentoimivuutta. Hankkeen odotetaan synnyttävän edellytyksiä keskustella ja sopia suunnittelu-, kehitys- ja palvelutuotantoasioista ja tehdä niihin liittyviä koko korkeakoululaitosta koskevia yhteisiä päätöksiä ja linjauksia.

12 RAKETTI-KOKOA Käynnistysvaihe: luodaan korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurimalli, joka tukee korkeakoulun johdon ja tietohallinnon yhteistyötä erityisesti muutostilanteissa kuten yliopistolain muutos tai korkeakoulujen yhdistymiset

13 RAKETTI-KOKOA RAKETTI-KOKOA -osahankkeessa kehitetään yksittäisen korkeakoulun toiminnan, tietojen, tietojärjestelmien ja teknologian rakenteita ja keskinäisiä suhteita niin, että ne vastaavat yhä paremmin korkeakoulun toiminnan tarpeisiin. Tätä tarkastelunäkökulmaa kutsutaan kokonaisarkkitehtuuriksi. RAKETTI-KOKOA -osahankkeen toinen keskeinen tavoite on laatia korkeakoululaitokselle yhteistä kokonaisarkkitehtuuria valtiohallinnon yhteentoimivuuslakiehdotuksen mukaisesti, osana kansallista kokonaisarkkitehtuurityötä. Tässä työssä tavoitteena on korkeakoulujen toimintatapojen, tietojen ja tietojärjestelmien parempi yhteentoimivuus sekä niiden lisääntyvä yhteistyö tietohallinnon palveluiden tuotannossa ja kehittämisessä.

14 RAKETTI-OPI Käynnistysvaihe tuottaa opintohallinnon perustietojärjestelmän tukemaan korkeakoulujen koulutustehtävän hoitamista taustalla voi toimia uusi tai jo käytössä oleva tietojärjestelmä

15 RAKETTI-OPI OPI-osahankkeessa määritellään ja toteutetaan kaikille korkeakouluille palveluna tarjottavia opintohallinnon järjestelmäpalveluja sekä viitearkkitehtuuri tukemaan korkeakoulujen koulutustehtävän hoitamista. Korkeakouluille tarjotaan mahdollisuus joustavaan siirtymiseen uusien, modulaaristen palveluiden käyttäjiksi siinä vaiheessa, kun korkeakouluissa käytössä olevat järjestelmät vanhenevat. Yhteisten palvelujen määrää kasvatetaan kysynnän mukaan ja samalla käytössä olevien opintotietojärjestelmien lukumäärä vähenee oleellisesti. Perustavoitteen tukemiseksi opintohallinnon tietojärjestelmäkehityksessä otetaan käyttöön RAKETTI-XDW -osahankkeessa syntyvä, operatiivisen toiminnan tarpeiden mukaan laajennettava kansallinen käsite- ja tietomalli tietojen yhteismitallisuuden varmistamiseksi. Samanaikaisesti korkeakoulujen opintohallinnon tietojärjestelmien kehittämishankkeiden kansallista koordinointia tehostetaan ja keskitetty palvelun tuottaja tarjoaa kehittämishankkeissa syntyvät osajärjestelmät korkeakouluille palveluna.

16 RAKETTI-TUTKI Ei mukana käynnistysvaiheessa TUTKI-osahankkeessa luodaan yhtenäinen tapa kuvata tutkimustoiminnan prosesseja, tuloksia ja vaikuttavuutta, sekä tarvittava tietojärjestelmä tiedon keruuseen ja raportointiin. Lisäksi selvitetään muita tutkimusprosessissa ja hallinnossa tarvittavia tietojärjestelmätarpeita ja tarpeiden selvittyä edistetään näiden toteuttamista. Ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan ja toteutetaan tutkimustiedon raportoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa tarvittava rekisteri, johon kerätään tiedot korkeakoulujen tekemästä tutkimuksesta.

17 RAKETTI-XDW Käynnistysvaihe luodaan korkeakoulujen käyttöön yhteinen tietovarastoratkaisu yhteismitallisen ja vertailukelpoisen raportointitiedon tuottamiseksi korkeakoululaitoksen toiminnasta laajennetaan yliopistojen käsitemalli kattamaan ammattikorkeakoulujen käsitteet

18 RAKETTI-XDW Osahankkeen tavoitteena on rakentaa keskitettynä palveluna tarjottava korkeakoulujen yhteinen tietovarasto, joka tuottaa johtamisen tueksi ajantasaista tietoa. Sen avulla voidaan toteuttaa strategista, taktista ja operatiivista raportointia ilman, että asiakaskorkeakoulun tarvitsee rakentaa oma tietovarasto. Keskitetty tietovarasto, sen palveluarkkitehtuuri, hinnoittelu ja toimintamalli dokumentoidaan riittävän selkeästi, että korkeakouluilla on mahdollisuus tehdä hyvin informoitu päätös rakentaako se oman tietovaraston vai ostaako sen palveluna. Olennainen osa yhteistä tietovarastoa on korkeakoulujen yhteinen käsitemalli ja sen jatkuvan ylläpidon organisointi. Yhteinen tietovarasto mahdollistaa luotettavan ja vertailukelpoisen trenditiedon niin yksittäisen korkeakoulun kuin koko korkeakoululaitoksen kehityksestä, ja tarjoaa työkalun niin yksittäisen korkeakoulun johdolle kuin koko korkeakoululaitosta ohjaavalle opetus- ja kulttuuriministeriölle.

19

20

21

22

23

24

25

26