Orientaatioseminaarin koonti 2010

Transkriptio

1 Orientaatioseminaarin , ryhmäkeskusteluiden kooste: Päälliköiden ryhmäkokoontuminen orientaatioseminaarissa Paikalla Espoon ja Helsingin päälliköitä. Kirjaajana toimi Tuulikki. Vilkkaan ja antoisan keskustelun myötä seuraavia asioita nousi esille. VKK:lle esitettiin toive tutkimuspäiväkotien johtajille järjestettävästä projektinhallintakoulutuksesta keväällä 2010, jossa asiaa lähestyttäisiin pedagogisen johtajuuden näkökulmasta. Koulutus olisi hyvä suunnata sekä johtajille että varajohtajille. Jos tilaa jää, voisivat vanhojen tutkimuspäiväkotien johtajat osallistua mukaan. Vanhoille tutkimuspäiväkodeille pyydettiin järjestämään jonkinlaista jälkihoitoa esim. syksyllä 2010, jolloin tulee kuluneeksi vuosi tutkimuspäiväkotiverkoston vaihtumisesta. Päälliköt ehdottivat myös mentoroinnin hyödyntämistä uusien ja vanhojen tutkimuspäiväkotien välillä. Se voisi tapahtua esim. vertaistapaamisen muodossa. Uudet tutkimuspäiväkodit voisivat ottaa yhteyttä johonkin vanhaan, samaa aihepiiriä kehittäneeseen päiväkotiin tai vastaavasti johonkin täysin ulkopuoliseen päiväkotiin ja sopia vertaiskäynnistä puolin ja toisin. Vanhoille tutkimuspäiväkodeille voitaisiin syksyn jälkihoitotapaamisessa tiedottaa tästä jo ennakkoon. Yleensä oltiin sitä mieltä, että koulutuksellista tukea tarvittaisiin erityisesti oman toiminnan havainnointiin lapsiryhmässä. Lapsia ja heidän toimintaansa osataan heidän mielestään havainnoida paremmin kuin oman toiminnan vaikutusta siihen. Koettiin, että VKK voisi osallistua, päällikön sitä pyytäessä, hänen alueensa johonkin tapaamiseen, jossa käsiteltäisiin alueelle ajankohtaista teemaa. Valmistelu olisi hyvä suorittaa päällikön ja VKK:n yhteistyönä. Tätä kautta myös VKK-metro tulisi kentän väelle tutummaksi. Lisäksi esitettiin, että VKK-Metro voisi järjestää kaikille alueiden päälliköille ja yläjohdolle yhteisen tapaamispäivän. Osa päivästä voisi käsitellä VKK:n asioita ja osa päivästä voitaisiin varata muille kuntien välisille asioille. 1

2 Helsingin (I) ryhmäkeskustelu, kirjaajana Birgitta Päiväkoti Herttua Tavoitteena paneutua lapsen osallisuuden vahvistamiseen erityisesti arjen perushoitotilanteissa. Henkilökuntaa puhuttaa myös dokumentointi. Päiväkodissa toimintaa on kuvattu jonkin verran, mutta ainoastaan juhlatilanteissa ja retkillä. Nyt he haluaisivat paneutua dokumentointiin arjen tilanteissa. Päiväkoti Inkivääri Päiväkoti on aloittanut toimintansa elokuussa henkilökunta lähtee kehittämään vasumaista työtapaa. Kyseisellä työtavalla he tähtäävät sellaiseen varhaiskavastukselliseen toimintaan, jossa talon VASUa työstetään vasta siinä vaiheessa, kun he tietävät, mikä on heidän tapansa toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta. Tavoitteena on siis luoda VASU, joka vastaa todellisuutta eikä sisällä vain yleviä korulauseita. myös kasvatuskumppanuus halutaan liittää osaksi VASU-prosessia. Näin myös vanhempien osallisuus saadaan mukaan. Lisäksi talossa on käytössä Connected Day-palvelu, jota he mahdollisesti hyödyntävät kehittämistoiminnassaan. Henkilökunnan innostuneisuus puskee eteenpäin. Vain taivas on kattona! Päiväkoti Liinakko Kehittämisteemana on lasten osallisuuden vahvistaminen pienryhmätoiminnan avulla. Hankkeessa on mukana myös alle 3-vuotiaat. Päiväkodin esimiehen Tuijan sanojen mukaan ollaan aivan alussa, mutta uteliaina ja odottavin tunnelmin matkaan lähdössä. Lisäksi Tuija kertoi bussissa eräänä aamuna saamastaan suuresta oivalluksesta sitä kehittämistähän me teemme kaiken aikaa. Ei se ole mitään työstä irrallista, vaan juuri sitä perustyötä, josta päivämme koostuu Päiväkoti Suursuo Päiväkoti on mukana Annantalon taideprojektissa, jobnka he haluavat yhdistää omaan kehittämisteemaansa tässä hankkeessa. Tavoitteena on tuoda taide osaksi lasten arkea siten, että lapset (erityisesti pojat) oma-aloitteisesti valitsisivat taidepainotteisia tekemisiä muiden jo käytössä olevien tuttujen tekemisten sijaan. Henkilökunta on innolla lähdössä mukaan. Yhtenä vaihtoehtona he näkevät videoinnin hyödyntämisen toimintansa kehittämisessä. Yleisesti keskustelusta kummunnutta 2

3 Yhdessä pohdimme, kuinka taata tiedonkulku hankkeen etenemisestä koko työyhteisölle. Tämän katsottiin vahvistavan kaikkien sitoutumista yhteiseen asiaan. Tiimien moniammatillisuus koettiin haasteena lähdettäessä kehittämään päiväkodin toimintaa yhdessä valitun aiheen suuntaan. Ryhmässä tuotiin esille, että tärkeintä on halu lähteä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kehittämään toimintaa kollektiivisen flow voimalla. Seppo Sarras toi omalta osaltaan esille, että meillä on vaara mokatakin, sillä se kuuluu elämään eikä ole vaarallista. Tavoitteenahan meillä kaikilla on kuitenkin varhaiskasvatuksellisten ominaistapojen löytyminen. Ryhmä Helsinki 2 : Kirjaajana Saila - päiväkodit Katiska, Vankkuri, Nuotti, Lappi ja Savotta -ohjaajat: Irma Marttila, Pasi Brandt ja Risto Keskinen Keskustelussa tuli esiin seuraavat teemat ja ajankohtaiset kysymykset: - miten sovittaa yhteen hankeen yhteiset teemat ja päiväkodin omista tarpeista lähtevät kehittämistarpeet ja miten velvoittavia yhteiset kehittämisteemat ovat? - miten innostaa kaikki kehittämistyöhön ja miten toisaalta rauhoittaa ihmisiä, että kaiken ei tarvitse olla heti selvää ja valmista. - pohdittiin osallisuusteemaa. Mitä se tarkoittaa eri-ikäisillä lapsilla ja miten vanhempien osallisuutta voi kehittää - monet yksiköt ovat kiinnostuneita kehittämään pienryhmätoimintaa. Joissain taloissa tämä on jo ollut kehittämisteemana, jota nyt jatketaan ja syvennetään. - kehittämistyöhön osallistuvien yksiköiden tilanteet ja toimintaympäristöt vaihtelevat, keskusteltiin esimerkiksi miten alle 3-vuotiaiden toimintaa kehitetään ja mitä kehittämisteemoja vuoropäivähoitoa antavassa päiväkodissa nousee esiin. - keskustelussa nostettiin esille yhdyshenkilöiden rooli ja tehtävät, mm. kuinka paljon työtä yhdyshenkilönä toimiminen teettää - pohdittiin sitä, miten pystyy kokoamaan monet erilaiset vireillä olevat asiat järkeväksi kokonaisuudeksi, että asiat voi hallita. Yhdistäväksi tekijäksi löytyy Vasu. 3

4 - toisten tutkimuspäiväkotien kehittämishankkeista kuuleminen ja yhteinen pohdinta virittävät ja selkiyttävät ajattelua. Siksi tilaisuudet, joissa on mahdollisuus kuunnella ja keskustella muiden kanssa ovat antoisia Espoon ja Kauniaisen ryhmä, kirjurina toimi Anna-Riitta Mäkitalo 1.Lintumetsän päiväkoti, ohjaaja: varh.kasv. asiantuntija Elina Pulli keskustelua käytiin "nykyvanhemmista", miten heitä osallistetaan? mikä heitä kiinnostaa? Mitä tehdä, kun kaikkia vanhempia ei varhaiskasvatuksen arki kiinnosta? Vanhemmat ovat voimavara, kaikkea ei tehdä valmiiksi. Mitä osallistaminen on? Tunnetta vai konkreettista tekemistä? Pohdittiin sitä, teemmekö työtä vanhempien vai lasten osallistamiseksi? Kumpaakin, mutta näkökulma ja painotukset? Nämä prosessit ovat erilaisia. Kehittämistehtävästä: Onko tehty oikeita asioita? Onko se riittävää? Liian paljon? Tekojen kautta tunteita Lintuvaaran päiväkoti, ohjaaja: kehittämispäällikkö Virpi Mattila lasten näkökulma, aikuisen sensitiivisyys suhteessa lapsiin tavoitteena kehittää toimintaa niin, että kaikki lapset olisivat osallisina lapsiryhmässä haasteena toimintakäytäntöjen kehittäminen opiskelija mukana; YAMK Tiina Siira / videointi Kuinka monet ryhmät mukana? 1, 2 vai vielä useampi? 3. Lystimäen päiväkoti, ohjaaja: varh.kasvatuksen asiantuntija Liisa Ollikainen osallisuus - lapsen äänen kuuluvaksi tekeminen / vanhempien kautta vai henkilökunnan havaintojen kautta (kasvun kansiot) moninaisuus lapsiryhmissä kehittämisen kulttuuri innostusta, mutta epävarmuutta tästä muutoksesta 4

5 opiskelijat mukana kehittämisessä kiinnostukset kohdistuvat erityisesti vanhempien kanssa tehtävä työ ja vanhempainkeskustelujen hyödyllisyys opiskelijoita 6 mukana 4. Auroranportin päiväkoti, ohjaaja: varh.kasv. asiantuntija Päivi Rasmus koko talo lähtee mukaan ( 2 ryhmää) kohde: vanhempien osallisuus lapsen VASUssa, etenkin erityisen tuen tarpeessa olevien lasten vanhemmille miten? A..Miten konkretisoidaan se, mitä pk:ssa todella tapahtuu ( videointi?) B. Miten Vasu näyttää lapsen polun? Dokumentoinnin käytännöt C. Oman työn näkyväksi tekeminen vanhemmille 5. Hösmärinpuiston päiväkoti ohjaaja: varh.kasv. asiantuntija Anna-Liisa Nuolivirta koko työyhteisö lähtee mukaan ( 7 ryhmää, 111 lasta) vanhempien osallistaminen - monikulttuurisuus / monikulttuurisen varhaiskasvatustyön yhtenäistäminen. Mitä se vanhempien osallisuus itse asiassa pitää sisällään? konkreettisia työkäytäntöjä ja rakenteita arkeen erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa työskentely yhteinen aika! Mistä sitä järjestetään? Haaste: miten näin iso työyhteisö saadaan yhteisönä ja erillisinä työntekijöinä mahdollisimman hyvin? Kaikki halusivat olla mukana. 4 opiskelijaa jo mukana 6. Kasavuoren päiväkoti, ohjaaja: konsultoiva erityisopettaja Marjut Stubbe kaksikielinen päiväkoti, suomenkielinen ryhmä pääasiallinen toimija ryhmän ajankohtaiset haasteet: pienryhmätoiminnan kehittäminen, jotta yksilölliset tarpeet paremmin huomioon 5

6 mistä arkipäivän tilanteista lähdetään etsimään ratkaisuja? ruokailu? dokumentointina otetaan käyttöön videointi ajankäytön ratkaisut tuntuvat haasteelliselta Vantaa: (Kirjaajana Sylvia) Vantaan ryhmässä keskustelun jäsentelyä ohjasi ohjaajien puute. Paikalla oleva ohjaajana oli päiväkodin johtaja Tuula Tolonen. Hän toimii Koskikujan päiväkodin ohjaajana. Hän avasi keskustelua ohjaajan näkökulmasta ja kertoi kokemuksistaan tutkimuspäiväkodin johtajan roolistaan vuosina Koskikuja on pohtinut aiheekseen lasten osallistamista toiminnan suunnitteluun. He ideoivat ryhmässä sitä, mitkä olisivat konkreettisia tapoja lapsen aitoon kuunteluun. Yhtenä osa-alueena he haluaisivat vahvistaa kuvien käyttöä osallistamisen välineenä. Mistelin päiväkodin osallistujat, (ohjaajana toimii Jarmo Lounassalo), pohtivat johtajansa kanssa sitä, että mistä he ovat aloittaneet kehittämisen ja missä vaiheessa he ovat nyt. Lapsen osallisuutta he ovat miettineet paljon, pohdittuja kysymyksiä: Mitä lapsi saa päivähoidosta? Ovatko tyttöjen ja poikien roolit rajoittamassa väärällä tavalla lasten oikeutta olla oma itsensä? Löytyykö kehittämistyön kautta dokumentointiin uusi väline, jossa lapsen osallisuus näkyisi aidosti? Rajoittavatko rutiinit turhaan lasten toimintaa? Miten metsäympäristö vaikuttaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen käytökseen? Onko lapsen helpompi olla? SUVAUS projekti (sukupuolten välinen tasa-arvo) liittyy tähän myös Tarkemmaksi kehittämisen alueekseen he ovat miettineet metsäretkiä ja lapsen osallisuutta retkien suunnitteluun, toteutukseen ja dokumentointiin. Siihen liitetään lasten kansiot ja mahdollisesti videotyöskentely, jossa lapsen ääni näkyisi ja kuuluisi myös suunnittelusta toteutukseen. Pehtoorin päiväkodin (ohjaaja Leena-Mari Tornivaara) osallistuja kertoi, että heillä on varsin uusi päiväkoti ja toimintakulttuuri on vielä hakemassa linjaansa. Vaihtuvuus henkilökunnassa on suurta myös, joten haasteita riittää. He ovat ajatelleet keskittyvänsä erityisesti lapsen osallisuuden vahvistamiseen fyysisen oppimisympäristön kehittämisen kautta. Oppimisympäristössä on selkeitä puutteita, esim. suurta liikuntatilaa tai salia ei ole ja huoneet ovat pieniä. He haluavat löytää mahdollisimman hyviä 6

7 ratkaisuja näihin tiloihin. Kuvien käytön syventäminen kiinnostaa, myös vertaiskäyntien mahdollisuus. Tutustuminen päiväkotiin olisi hyvä, jossa kuvia käytetään rikkaasti. (Ryhmästä löytyi myös vierailukohde, Linnoituskujan päiväkoti) Kuvien käyttö lasten oman toiminnan ohjaukseen ja osallisuuden tukemiseen on yhtenä ajatuksena. Linnoituskujan päiväkodin (ohjaajana Eeva Pursimo) tunnelmat olivat muista poiketen nousua pohjalta ylöspäin. He eivät olleet täysin varmoja osallistumisen tuomista mahdollisuuksista, mutta asian kypsyttely ja seminaari oli tuonut heille valoa tähän näkökulmaan. Päiväkodissa on paljon eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia, ja he haluaisivat työvälineitä siihen liittyvien käytäntöjen kehittämiseen. Kysymyksiä: Miten kohdata kielitaidoton mahdollisimman hyvin, sekä lapsi että vanhempi? Miten tulisimme tietoisemmaksi toisistamme? Mikä voisi korvata vanhempainillan niin, että nämä ryhmät kokisivat osallistumisen mielekkääksi? Esim. Vanhempainkahvila? Päiväkoti Metsälintu (ohjaajanaan Anne Sivén) haluaa perehtyä lasten tunteiden havaitsemiseen, tunnistamiseen ja nimeämiseen. He ovat huomanneet, että aikuinen liian helposti tuntee ja tietää lapsen puolesta. Aikuisen omien tunteiden vaikutukset ja niiden tunnistaminen on myös tarkastelun kohteena. Vanhempien kanssa lasten tunteista keskustelu on haastavaa ja lähtökohtana on, ettei lasten tarvitse olla kilttejä, vaan negatiivisetkin tunteet kertovat lapsen elämästä kasvattajille arvokasta tietoa ja ovat suuri kasvun mahdollisuus. Myös perheiden kriisitilanteissa selkeät toimintatavat olisivat turvana. SUVAUS- projekti on myös Metsälinnussa. Osallisuutta vahvistamaan luotuja toimintatapoja päiväkodissa on käytössä mm. lasten kokous, vastuukasvattaja, pienryhmätoiminta Pysähtyminen lapsen äärelle arjen kiireessä herättää ajatuksia. Näkyykö jokainen lapsi omana itsenään ryhmän toiminnassa mahdollisimman hyvin? Entä lapsi, joka ei puhu? Mitkä ovat ne keinot, joilla huomaamattomat lapset saataisiin esiin? Roolileikkien osuus tunteiden tunnistamisessa ja kehittymisessä halutaan nostaa tarkasteluun. Havainnointiin, dokumentointiin ja arviointiin kaivataan työvälineitä. Heille tärkeää on sanoa ääneen, että autetaan toinen toistamme! 7