LOGHU2. Logistiikan huoltovarmuuden varmistaminen ja kehittäminen TYÖRYHMÄT 2007 JOHDON RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOGHU2. Logistiikan huoltovarmuuden varmistaminen ja kehittäminen 2006-2008 TYÖRYHMÄT 2007 JOHDON RAPORTTI 19.11.2007"

Transkriptio

1 Puolustusvoimat LOGHU2 Logistiikan huoltovarmuuden varmistaminen ja kehittäminen TYÖRYHMÄT 2007 JOHDON RAPORTTI LOGHU2/Johdon raportti 1 (9)

2 Logistiikan huoltovarmuuden varmistaminen ja kehittäminen (LOGHU2) - projektin lähtökohtana oli kartoittaa sellaisia ilmiöitä ja kehityssuuntia, jotka voivat aiheuttaa huoltovarmuutta uhkaavia logistisia häiriöitä sekä selvittää toimenpiteitä, joilla tällaiset häiriöt voitaisiin ehkäistä. Projektin merkittävänä tietolähteenä oli kuusi logistisen järjestelmän toimijoista koostuvaa asiantuntijakokousta, joiden osanottajat edustivat elinkeinoelämää ja viranomaistahoja niin, että logistiikan kokonaisuus oli katettu. Koko työryhmäprosessin tärkeimmät johtopäätökset on tiivistetty dokumenttiin LOGHU2. Työryhmät Johdon raportti. Työryhmissä käytetty ja tuotettu aineisto sekä muistiinpanot käydyistä keskusteluista on koottu dokumenttiin LOGHU2. Työryhmät Työryhmäraportti. Työryhmäprosessin projektointi, käytetty materiaali, tulokset ja saadut kokemukset on koottu dokumenttiin LOGHU2. Työryhmät Prosessiopas. Työryhmätyöskentelyssä käytetty tausta-aineisto on koottu dokumenttiin LOGHU2. Työryhmät Taustamateriaali. LOGHU2/Johdon raportti 2 (9)

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TAUSTATIETOA LOGISTIIKAN HUOLTOVARMUUDEN JATKUVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JOHTOPÄÄTÖKSET... 7 LOGHU2/Johdon raportti 3 (9)

4 1 Johdanto Tämä raportti on tiivistelmä vuonna 2007 järjestettyjen LOGHU2-projektin (Logistiikan huoltovarmuuden varmistaminen ja kehittäminen ) työryhmäkokousten herättämistä johtopäätöksistä painotettuina prosessia ohjanneen suunnitteluryhmän näkökulmilla. LOGHU on lyhenne sanoista logistiikan huoltovarmuus. Logistiikan huoltovarmuudella tarkoitetaan logistisen järjestelmän kykyä tuottaa eri huoltoalojen tarvitsemia kuljetus-, varastointi- ja jakelupalveluja. Logistinen järjestelmä koostuu toimijoista, niiden käyttämistä resursseista ja infrastruktuurista, johon kuuluvat esimerkiksi väylät, solmujen kiinteät rakenteet sekä sähkö- ja tietoliikenneverkot. Huoltovarmuuskeskuksen laatiman määritelmän mukaan huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Valmiuslaki antaa viranomaisille lisävaltuuksia poikkeusoloissa. Näiden lisävaltuuksien käyttöönoton kynnys on kuitenkin korkea. Normaalioloissa logistiikan huoltovarmuus toimii markkinalähtöisesti. Kriisiä lähestyttäessä markkinoiden normaali toiminta ei kuitenkaan aina tuota tarvittavaa huoltovarmuutta. Logistiikan toimijat toivovat, että tällä niin sanotulla harmaalla alueella elinkeinoelämällä olisi mahdollisuus soveltaa tavanomaista vahvempia keinoja kriittisen kehityksen pysäyttämiseksi, ennen kuin viranomaiset alkavat ohjata toimintaa valmiuslain tai puolustustilalain valtuuksin. Keinoja olisivat esimerkiksi mahdollisuus ylittää lainsäädännössä asetettuja työaikarajoja mahdollisuus poiketa kuljettajien ajo- ja lepoaikasäännöksistä mahdollisuus poiketa henkilöliikenteen reittivelvollisuuksista sopimus- ja rahoituskäytännöt, joilla varmistetaan logistisen verkoston kiinnostus toimia harmaan alueen häiriötilanteissa viranomaisten priorisoimalla tavalla järjestelmä, jolla harmaan alueen keinojen käyttämisestä päätetään. Näiden asioiden hallintaan tarvitaan viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä normaalioloissa. Sillä varmistetaan muun muassa realistisen tiedon saanti yksittäisten toimijoiden logistiikkavalmiuksista ja resursseista sekä logistisen järjestelmän kokonaisuudesta. Yritysten oman näkemyksen mukaan ne pystyvät ohjaamaan operatiivista toimintaansa viranomaisia tehokkaammin myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, kunhan tavoitteet ovat selvillä. Tällöin noudatettaisiin työnjakoa, jossa viranomaiset asettavat tärkeysjärjestyksen ja logistiikkatoimijat toteuttavat operaationsa sen mukaisesti. Nyky-yhteiskunnan haasteena on altistuminen pitkälle optimoitujen logististen järjestelmien häiriöille jo normaalioloissa sekä järjestelmien kasvava riippuvuus muista tekijöistä kuten energiasta, tietotekniikasta tai infrastruktuurin toimivuudesta. Äärimmilleen optimoidut toimintamallit ja monimutkaistuva teknologiamaailma saattavat yhdessä häiriintyessään siirtyä nopeasti normaalitilasta vakavaan häiriötilaan, jonka laukaisemiseen tarvitaan nopeasti vaikuttavia vastatoimenpiteitä. LOGHU2/Johdon raportti 4 (9)

5 2 Taustatietoa Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja puolustustaloudellinen suunnittelukunta (PTS) ovat roolinsa mukaisesti tuottaneet uhkakuvia käsitteleviä raportteja huoltovarmuutta tukevan varautumissuunnittelun tueksi. Uhkakuvien tarkentaminen ja varautumisen oikea kohdistaminen ovat edellyttäneet aineiston keruuta, jota tavoitetta LOGHU2-tutkimusprojektissa on toteutettu hyödyntämällä nykyistä HVK/PTS:n asiantuntijaverkostoa ja työryhmäkokousten sarjaa. Tutkimusprojekti LOGHU2 selvittää Suomen logistiikkaan kohdistuvia uhkia ja uhkien vaikutuksia logistiikan huoltovarmuuteen sekä laatii ehdotuksia uhkien ehkäisemiseksi sekä logistiikan häiriönkestävyyden ja toipumiskyvyn parantamiseksi. LOGHU2 hyödyntää keväällä 2006 valmistuneen LOGHU1-menetelmäprojektin tuloksia. PTS:n keskusjaosto hyväksyi LOGHU1-raportin ja antoi periaatteellisen hyväksynnän jatkotoimenpiteille. Tutkimuskokonaisuus tarkastelee kuljetusten infrastruktuurin ja keskeisten logististen ketjujen rakenteita, niihin vaikuttavia häiriöitä sekä tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. Tavoitteena on tunnistaa markkinoiden normaaliin toimintaan vaikuttavat, logistiikan suorituskykyä heikentävät ja huoltovarmuuteen muutoksia aiheuttavat uhkat ja häiriöt kehittää varautumissuunnittelua valtioneuvoston vuonna 2006 antaman periaatepäätöksen Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETTS) mukaiseksi. Tutkimus tuottaa PTS:n seuraavalle suunnittelukaudelle suosituksia logistiikan varautumisen painopisteistä. Tutkimuskokonaisuus toteutetaan liikenne- ja viestintäministeriön, HVK/PTS:n ja puolustusvoimien, VTT:n sekä MATINE:n yhteistutkimuksena. 3 Logistiikan huoltovarmuuden jatkuvuuteen vaikuttavat tekijät Perinteinen huoltovarmuusajattelu on perustunut poikkeusoloissa hyödynnettävän ylimäärän olemassaoloon. On oletettu esimerkiksi, että huoltovarmuuden tarvitseman logistiikan takaamiseksi riittää, jos 50 % merikuljetusresursseista on käytettävissä. Yritykset ovat kuitenkin optimoineet logistiikan toimintaympäristön ja kuljetusresurssien käyttöasteen niin pitkälle jo normaaliaikana, että ylimäärää ei käytännössä ole. Kun nykymaailmassa lisäksi kuljetetaan enemmän ja varastoidaan vähemmän kuin ennen, huoltovarmuuden turvaaminen edellyttää huomattavasti korkeampaa toiminnan jatkuvuuden astetta kuin mihin 50 % resurssivaatimus riittää. Muita tärkeitä logistiikan huoltovarmuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat keskittyminen ja suuruuden ekonomia ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitseminen logistiikkajärjestelmien eriytyminen logistiikkajärjestelmien kyky sietää häiriöitä kasvava pula ammattitaitoisesta työvoimasta LOGHU2/Johdon raportti 5 (9)

6 Seuraavassa on selostettu edellä lueteltuja tekijöitä yksityiskohtaisemmin. Keskittyminen ja suuruuden ekonomia Pääosa maailman logistisesta järjestelmästä on globaalien rahoittajien ja toimijoiden ohjauksessa. Logistiikasta on tullut myös merkittävä sijoituskohde. Kansainvälisessä tavaraliikenteessä on varauduttava logistisiin ratkaisuihin, joita yritykset tekevät nopealla aikataululla ja globaaleista näkökulmista. Taloudellisen tuloksen tavoitteet johtavat toiminnan keskittymiseen, yksikkökokojen kasvamiseen ja liikenteen valtavirtojen kanavoitumiseen entistä harvemmille väylille. Vastaava kehitys on meneillään myös kansallisesti: kuljetus-, varastointi- ja jakelujärjestelmä sekä huoltovarmuudelle merkittävät yritykset keskittyvät alueille, joilla väestön ja ostovoiman kehitys luovat riittävän kasvualustan kannattavalle liiketoiminnalle. Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitseminen Euroopan mittapuussa Suomi on pinta-alaltaan laaja mutta harvaan asuttu maa. Logistiikkakustannusten osuus kansantuotteesta on suurempi kuin teollisuusmaissa yleensä. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävät poliittiset päätökset ja viranomaistoimet heijastuvat kuljetuksiin nostamalla polttoaineiden hintaa ja logistiikkakustannuksia. Tämä lisää entisestään logistisen järjestelmän optimointiin kohdistuvia paineita. Aikaisempaa tiheämmin esiintyvät säiden ääri-ilmiöt edellyttävät myös julkiselta vallalta huomattavaa panostusta liikenneväylien ja muun infrastruktuurin kunnossapitoon. Logistiikkajärjestelmien eriytyminen Kansainvälistä kauppaa käyvien yritysten kilpailukyky on edellyttänyt logistiikkakustannusten jatkuvaa minimointia. Tämä on johtanut yrityksiä palvelevien logistiikkajärjestelmien eriytymiseen, joka tarkoittaa sekä erilaistumista että erikoistumista asiakkaan tai toimialan logististen tarpeiden mukaisesti. Eriytyminen näkyy erilaisina kuljetusmuotojen ja reittien, resurssien sekä toimintatapojen valintoina: esimerkiksi raskasta perusteollisuutta palveleva kuljetusketju ei pysty täyttämään kaupan kuljetustarpeita. Tämän suuntainen kehitys heikentää yksittäisten resurssien ja jopa kokonaisten solmujen välistä korvattavuutta. Perinteisten klusterirakenteiden kansainvälistyminen ja suurten kansallisten klustereiden tuotantorakenteiden osittainen hajoaminen voivat asettaa uudenlaisia vaatimuksia eriytyville logistiikkajärjestelmille. Logistiikan ulkoistaminen siirtää päätösvaltaa kuljetusten reitityksistä suurille kansainvälisille logistiikkatoimijoille ja niiden kumppanuusverkostolle, joiden intresseissä on yksikkökustannusten alentaminen yhdistämällä ja keskittämällä ohuita kuljetusvirtoja. Tämä voi johtaa kansallisten huoltovarmuustavoitteiden vastaisiin ratkaisuihin. Logistiikkajärjestelmien kyky sietää häiriöitä Logistiikkajärjestelmät kykenevät sopeutumaan nopeasti vaihteleviin tilanteisiin. Eräänlainen jatkuva häiriötila kuuluu toimijoiden jokapäiväiseen normaalitoimintaan, josta ihmiset ja järjestelmät ovat tottuneet selviämään osana työtehtäviään. Häiriönhallinta on mukana prosesseissa niin, että toimijoiden on vaikea kuvitella huoltovarmuusuhkaksi asti kehittyvää häiriötilannetta, jos häiriönhallinnan mahdollistavat instrumentit ovat olemassa. Näitä mahdollistajia ovat ammattitaitoiset ihmiset, energia, ICT, raha ja toimiva ohjaus, joiden kaikkien saatavuus on varmistettava ennen fyysisten resurssien varmistamista. Myös maantiekuljetusyritysten riittävästä kotimaisuusasteesta on huolehdittava, jotta tarvittava määrä Suomesta ohjattavaa ajoneuvokalustoa olisi käytettävissä häiriötilanteissakin. LOGHU2/Johdon raportti 6 (9)

7 Kasvava pula ammattitaitoisesta työvoimasta Suomessa on pula ammattitaitoisesta logistiikka-alan työvoimasta, mutta tilanne on sama koko vanhan EU:n alueella. Meillä kuljetuselinkeinon yrittäjävaltaisuus, yrittäjien eläköityminen, sukupolvenvaihdokset ja alalta poistumisen nopeutuminen kärjistävät ongelmaa. Logistiikkatyön imago on heikko, joten se ei houkuttele nuoria hakeutumaan alalle, vaikka se pystyykin tarjoamaan kilpailukykyiset palkat. Koulutusjärjestelmät eivät ole kyenneet tuottamaan logistiikkatyöntekijöitä siinä määrin kuin yritykset olisivat tarvinneet. Pula ammattitaitoisista logistiikka-alan työntekijöistä kuitenkin kasvaa, ja samasta työvoimasta kilpailevat myös muut palvelualan sektorit. Mahdollisesti uutta työvoimaa tulee maahanmuuton kautta: monessa lähtömaassa logistiikka-ammatin arvostus on paljon korkeampi kuin Suomessa. Yrittäjyyden tukeminen, nuorten ihmisten koulutus ja maahanmuuttajien integrointi logistiikkatöihin ovat avainasemassa ratkaisuja etsittäessä. 4 Johtopäätökset LOGHU2-työryhmäkokousten avaintuloksia olivat havainnot häiriöiden laajenemista hillitsevien vastatoimenpiteiden tarpeellisuudesta poikkeusoloja lievemmällä, niin sanotulla harmaalla alueella. Harmaalla alueella on tunnistettavissa kaiken kaikkiaan kolme eri toimenpidetasoa huoltovarmuuden turvaamiseksi: markkinareaktio ( raha ratkaisee ) logistiikkatoimijoiden oma häiriönhallinta toimijoiden ja viranomaisten väliset sopimukset. Valtaosa vastatoimenpiteistä on kuitenkin normaalioloissa toteutettavia keinoja, joilla pyritään kääntämään ennakoitavissa olevaan kehityksen suuntaa häiriösietoisemmaksi. Vaikuttamisen kohteita ovat liiketoimintaverkon hallinta liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelun tukeminen ammattitaitoisen työvoiman riittävyyden varmistaminen kuljetuskaluston ja -kapasiteetin saatavuuden varmistaminen viranomaistoiminta. Seuraavassa on selostettu kohdealueita yksityiskohtaisemmin. Liiketoimintaverkon hallinta Häiriötilanteissa logistiikka perustuu normaaliolojen logistisen verkoston toimintaan. Tällöin korostuu verkoston hyödyntäminen, osaaminen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön ja päätöksenteon tehokkuus. Nykyisen huoltovarmuusosaamisen ja -asenteen siirtyminen seuraavalle sukupolvelle on varmistettava hoitamalla myös yhteistyöverkoston sukupolvenvaihdos hallitusti. Muita hallinnan välineitä ovat logistisen toimintaverkoston suunnittelu ja toimintaa ohjaavien sopimusmallien laatiminen ICT-toimialan kokemuksia hyödyntäen sekä harjoittelu yhteistyöverkoston puitteissa. LOGHU2/Johdon raportti 7 (9)

8 Lisäksi tulisi selvittää sopimuspohjaisten virtuaalisten tilaaja-tuottajakeskuksien hyödyntäminen, kuten valtioneuvoston selonteossa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2004 on ehdotettu. Keskuksille annettaisiin huoltovarmuustavoitteet ja ne toimisivat vapaaehtoisena logistiikan yhteistyö- ja ohjausjärjestelmänä harmaan alueen häiriötilanteissa. Liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelun tukeminen PTS etsii keinoja liiketoimintaverkon hallitsemiseksi ja jatkuvuuden tukemiseksi. Sen tehtävänä on pitää esillä huoltovarmuuteen vaikuttavia tekijöitä ja ilmiöitä. Keskeinen alue on tietojärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien varmistaminen, mikä on häiriötilanteissakin toimivan logistiikan edellytys. Jos järjestelmät tai tietoliikenneyhteydet pettävät, logistiikkajärjestelmä ei pysty toimimaan manuaalisesti. Varmistaminen on paitsi tekninen myös osaamis- ja yhteistyökysymys. Ammattitaitoisen työvoiman riittävyyden varmistaminen Työvoimapulaan tehokkaimmin vaikuttava keino on logistiikan ammatillisen koulutusjärjestelmän kehittäminen siten, että alalle saadaan riittävästi uusia, nuoria työntekijöitä. Syrjäytyneet nuoret ja maahanmuuttajat on saatava koulutuksen kautta työelämään. Koulutusjärjestelmän pitäisi olla realistinen ja tuottaa lyhyempää ammatillista peruskoulutusta suoritusportaalle. Myös oppisopimuskoulutusta pitäisi tukea. Puolustusvoimissa koulutetuista kuljettajista pitäisi saada nykyistä suurempi osa ammattiliikenteen palvelukseen varusmiespalveluksen jälkeen. Lisäksi kuljetusalan käytännön koulutustarpeet pitäisi ottaa huomioon kuljetusalan elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelussa. Logistiikkatoimialan houkuttelevuutta on parannettava erilaisin markkinointikeinoin, joita alan järjestöt ovatkin toteuttaneet syksyn 2007 kuluessa. Alalle tulleiden työntekijöiden palkkakehityksen on oltava kilpailukykyinen muiden alojen kanssa. Erityinen huomion kohde on yrittämiselle uusia rajoituksia asettava EU-lainsäädäntö, jonka vaikutuksesta kiinnostus toimia kuljetusalan yrittäjänä vähenee. Kuljetuskaluston ja -kapasiteetin saatavuuden varmistaminen Olisi selvitettävä yksityiskohtaisemmin kuljetuskapasiteetin riittävyyttä ja käytettävyyttä tilanteissa, joissa logistiikan huoltovarmuus ei toimi markkinalähtöisesti. Tarvitaan tarkempaa tiedonhankintaa ja analyysia siitä, mikä olisi tällöin todellinen kuljetustarve. Myös kalustorekisteriä tulisi kehittää; siihen tarvitaan yksityiskohtaisempaa tietoa kaluston omistuksesta, siirrettävyydestä ja käytettävyydestä. Pohjana voi toimia PTS:n maakuljetuspoolin Pooleri-tietojärjestelmä, jonne on jo koottu huoltovarmuuskriittiset yritykset sekä niiden resurssit. Erityishuomiota tulee kiinnittää polttonesteiden kuljetuskaluston varmistamiseen. Tähän kuuluu suunnitelma siitä, miten kalustoa korvataan, miten polttonesteet lastataan ja puretaan, mitkä ovat käytettävissä olevat terminaalit sekä miten maakaasun korvaava polttoaine pystytään tarvittaessa kuljettamaan. Viranomaistoiminta Huoltovarmuuden toimenpidealueisiin kuuluu myös lainsäädäntöön ja siihen liittyvään viranomaistoimintaan osallistuminen. Keskeisiksi tiedostettuja tavoitteita ovat säädösten toteuttaminen ja seuranta siten, että toimenpiteet eivät vääristä kilpailua mutta kuitenkin turvataan riittävät resurssit tilanteissa, joissa huoltovarmuus ei toteudu markkinalähtöisesti LOGHU2/Johdon raportti 8 (9)

9 markkinoiden normaali toiminta niin, että kotimaasta, EU:n alueelta ja EU:n ulkopuolelta tulevat logistiikan toimijat saavat tasapuolisen viranomaiskohtelun osallistuminen KTM:n säädösvalmisteluun. Viranomaisyhteistyön laajentaminen Tullin suuntaan hyödyttäisi erityisesti ulkomaankaupan kuljetuksissa, johon osallistuvia yrityksiä se valvoo ja arvioi. Tulli tuottaa myös huomattavan määrän tilastoja. LOGHU2/Johdon raportti 9 (9)

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus Miten yrityksesi toiminta jatkuu, kun sähkönsaannissa on pitkäkestoinen katko tietoliikenneyhteydet ovat poikki myrskyn vuoksi tuotantokiinteistö tuhoutuu tulipalossa tärkeimmän raaka-ainetoimittajan tai

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa

Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa Varmistamme, että yhteiskunta toimii myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että arkipäiväiset asiat toimivat.

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

CERT-CIP seminaari 20.11.2008

CERT-CIP seminaari 20.11.2008 CERT-CIP seminaari 20.11.2008 Johtaja Veli-Pekka Kuparinen Viestintävirasto Helsinki 24.11.2008 1 Huoltovarmuusorganisaatio 01.07.2008 Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittänyt 11 jäsentä 4 yksityiseltä

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Huoltovarmuuden turvaamiseen tähtäävä logistisen järjestelmän riskianalyysimenetelmä

Huoltovarmuuden turvaamiseen tähtäävä logistisen järjestelmän riskianalyysimenetelmä ESPOO 2006 VTT PUBLICATIONS 602 Huoltovarmuuden riskienhallintaprosessi Päivitetty huoltovarmuuden tilannekuva Huoltovarmuuden turvaaminen rakenteelliset muutokset logistisessa järjestelmässä uhkien monitorointi

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa

Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa Vakuutusalan varautumisen uudet haasteet -koulutustilaisuus 1.2.2011 Jukka Vesala, apulaisjohtaja Fivan missio Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Helsingin valmiussuunnitelma

Helsingin valmiussuunnitelma Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin

Lisätiedot

Puolustusvoimat LOGHU3. Johdon yhteenveto 31.3.2011. LOGHU3-suunnitteluryhmä

Puolustusvoimat LOGHU3. Johdon yhteenveto 31.3.2011. LOGHU3-suunnitteluryhmä Puolustusvoimat LOGHU3 Johdon yhteenveto 31.3.2011 LOGHU3-suunnitteluryhmä LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke, joka tarkastelee kuljetuslogistiikan

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Liiketoiminnan ICT-riippuvuus kasvaa hallitaanko riskit?

Liiketoiminnan ICT-riippuvuus kasvaa hallitaanko riskit? Liiketoiminnan ICT-riippuvuus kasvaa hallitaanko riskit? Mika Ollikainen, Tutkimusjohtaja j Keskeisiä tuloksia 10.5.2010 2 Tutkimuksen sisältö Tutkimuksen kannalta keskeiset kysymykset jaettiin viiteen

Lisätiedot

PTS:n uusi organisaatio ja suunnittelutavoitteet 2004-2008 Ilkka Kananen PTS:n suunnitteluseminaari 6. 7.10.2005 Sannäs Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toimintamalli Toimintaympäristö Uhkat Tärkeysluokitellut

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Heikki Pajuoja Toimitusjohtaja heikki.pajuoja@metsateho.fi Puutavaran kaukokuljetuksen tehostaminen Metsäalan strategisen ohjelman seminaari puutavaran kuljetuslogistiikasta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Koulutusohjelmat vuodelle 2015 1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Sisältää henkilöliikenteen kuljettajan lainsäädännölliset oikeudet ja velvollisuudet häiriö-, vaara ja onnettomuustilanteissa.

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI LAUSUNTO Versio 1.0F 1 (5) Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Korkeavuorenkatu 30 A 01300 Helsinki 24.4.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite Lausuntopyyntö 19.3.2012,

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN 8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN HUOLTOVARMUUSTAVOITTEET- JA ORGANISAATIO LÄHTÖKOHDAT Huoltovarmuuden turvaaminen eri muodoissaan on aina ollut maamme yleisen turvallisuuspolitiikan osa, jonka avulla on

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA Prof. Jarkko Rantala RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA 24.3.2014, Citylogistiikkaseminaari, Helsinki Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN VIRVE-päivä 19.3.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1. Miksi Suomessa tarvitaan huoltovarmuutta? 2. Mihin huoltovarmuus perustuu? 3. Miten huoltovarmuutta turvataan?

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö TIETO2007-OPIT Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Pääesikunta, Johtamisjärjestelmäosasto TIETO 2007 TIETO 2007 Valtakunnallinen tietojärjestelmäalan valmiusharjoitus Turvallisuustilanteiden yhteistoimintaa

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä

Luottamusta lisäämässä Luottamusta lisäämässä Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa osana Viestintävirastoa 1.1.2014. Se vahvistaa Viestintäviraston jo vuodesta 2001 lähtien hoitamia tietoturvatehtäviä.

Lisätiedot

KULJETUSALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN

KULJETUSALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU LIITE 2 1 KULJETUSALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN 1. Koulutuksen kokonaistavoitteet n työnjohtokoulutuskokeilun tavoitteena on kouluttaa henkilöitä, jotka osaavat

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Huomisen huoltovarmuus 22.1.2014 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1 HUOLTOVARMUUS häiriöiden ja kriisien vaikutukset Varaudutaan mahdollisimman laaja-alaisesti

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT ÄLYKÄS JA VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE VTT:N LIIKENTEEN KÄRKIOHJELMA 2013 - Liikenteen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

LOGHU3. Logistiikan huoltovarmuuden varmistaminen ja kehittäminen. Häiriöcase 31.3.2011. Irmeli Rinta-Keturi ja Pekka Rautiainen, Talent Partners Oy

LOGHU3. Logistiikan huoltovarmuuden varmistaminen ja kehittäminen. Häiriöcase 31.3.2011. Irmeli Rinta-Keturi ja Pekka Rautiainen, Talent Partners Oy LOGHU3 Logistiikan huoltovarmuuden varmistaminen ja kehittäminen 2008-2010 Häiriöcase 31.3.2011 Irmeli Rinta-Keturi ja Pekka Rautiainen, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030. TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT

TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030. TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030 TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT TransSmart tiekarttatyön tavoite Luoda kärkiohjelmalle yhteinen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN HUOMIOMINEN OHJELMISTON HANKINTAKETJUSSA

TURVALLISUUDEN HUOMIOMINEN OHJELMISTON HANKINTAKETJUSSA TURVALLISUUDEN HUOMIOMINEN OHJELMISTON HANKINTAKETJUSSA Turvallinen ohjelmistokehitys seminaari 30.9.2008 1 Turvallisuusvaatimukset ohjelmiston hankinnassa Tehtävä/toiminta liittyvä toiminnot/prosessit

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Puolustusvoimat LOGHU3. Johdon yhteenveto 31.3.2011. LOGHU3-suunnitteluryhmä

Puolustusvoimat LOGHU3. Johdon yhteenveto 31.3.2011. LOGHU3-suunnitteluryhmä Puolustusvoimat LOGHU3 Johdon yhteenveto 31.3.2011 LOGHU3-suunnitteluryhmä LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke, joka tarkastelee kuljetuslogistiikan

Lisätiedot

Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta. Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut

Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta. Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Verkkojen toiminta tulee varmistaa puheen, datan tai kuvansiirtoon

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten?

Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten? Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten? 20.11.2015 Kimmo Rousku, VAHTI-pääsihteeri Julkisen hallinnon ICT-toiminto Kyberturvallisuus- ja infrastruktuuriyksikkö

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot