Terveyssosiaalityön päivät
|
|
- Martti Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveyssosiaalityön päivät TYÖRYHMIEN JA TYÖPAJOJEN KUVAUKSET TORSTAI KELLO OSALLISUUS JA HARKINTA VAMMAISSOSIAALITYÖN ERI TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ (pj:t Mari Kivistö ja Marjo Romakkaniemi) Harkinta ja harkintavalta ymmärretään useimmiten ammatilliseksi toiminnaksi ja sosiaalityöntekijän asemaan kuuluvaksi vallaksi. Työryhmässä pohditaan sosiaalityöntekijään kiinnittyneen harkinnan ohella myös asiakkaan harkintaa sekä yhteiskunnallista harkintaa. Asiakaskohtaisessa vammaissosiaalityössä harkinta kiinnittyy asiakkaan arkeen konkreettisesti, ennakointi ja muutos ovat harkinnassa läsnä ja toiminnalla pyritään vaikuttamaan tulevaisuuteen. Harkinnan pohjaksi on tarjolla monia tietolähteitä ja tilanteen tulkintoja; ja harkinnassa päätetään käyttää tai ollaan käyttämättä valtaa asiakkaan tilanteeseen vaikuttamiseksi. Usein harkinnan tulokset tai johtopäätökset myös kiistetään ja niistä neuvottelu uusitaan. Harkintavallan analyysissa on keskeistä yhtäältä harkinta, joka viittaa paneutuvaan työskentelyyn. Vammaissosiaalityön asiakaskohtaista harkintaa raamittavat taloudelliset odotukset, juridiikka, organisaation toimintakäytännöt, toimintaohjeet, standardit (esim. ICF) ja mittarit. Raamituksen monisärmäisyys korostaa harkinnan vaikeutta ja lopputulosten kiistettävyys kasvaa. Sosiaalityön asiantuntemus tulee monelta suunnalta haastetuksi. Sosiaalityöllisessä harkinnassa tapahtuu paikanottoa, tiedostetusti tai huomaamatta. Harkintavallan analyysissä on toisaalta kyse vallasta. Valta voi näyttäytyä yksisuuntaiselta (ylhäältä tulevalta) päätökseltä, jolloin siinä on pakottavia tai alistavia piirteitä. Toisaalta se voi näyttäytyä vapauttavana ja mahdollistavana. Harkintavallassa pyrittänee siihen, että vallan käyttöä suunnattaessa oltaisiin valistuneita, mutta valistuneisuuskaan ei takaa, että monisärmäisessä toimintaympäristössä sosiaalityöntekijän asiantuntijuus tai asiakkaan osallisuus olisivat harkinnassa täysimääräisesti käytössä. Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan edun ajaminen kuuluvat sosiaalityön itseymmärrykseen, työtapoihin ja toiminnan tavoitteisiin. Viime vuosina asiakkaan osallisuutta ja kokemusasiantuntijuutta on korostettu laajemminkin hyvinvointipalveluissa. Kokemusasiantuntijuuden odotetaan vahvistavan järjestelmätasoista asiakasosallisuutta. Asiakas ymmärretään paitsi oman asiansa asiantuntijana, myös palvelujärjestelmän suunnittelun, ohjauksen ja arvioinnin asiantuntijana. Kokemusasiantuntijuuden odotetaan uudistavan harkintavallan käyttöä ja käyttäjiä.
2 Työryhmään toivotaan esityksiä, joissa käsitellään työntekijän tai asiakkaan osallisuuden ja harkintavallan toteutumista vammaissosiaalityössä. Miten harkinta, asiakasprosessi ja päätöksenteko raamittuvat tai toteutuvat? Miten harkinta toteutuu erilaisten asiakasryhmien kohdalla? Millaista on vammaissosiaalityön harkinta esim. pitkissä tai lyhyissä asiakassuhteissa; eri sukupuolten, eri-ikäisten, vammautuneiden, pitkäaikaissairaiden, erilaisten kulttuuritaustaisten, eri tavoin kommunikoivien ihmisten kanssa. Kuinka toteutuu vaikeissa elämäntilanteissa elävien vammaisten osallisuus ja kokemusasiantuntijuuden saaminen harkintatilanteeseen? Millaista harkintavaltaa erilaiset työkäytännöt luovat? Kuinka työntekijän ja asiakkaan harkinta kohtaavat toisensa ja tilanteen raamit? Millainen on vammaissosiaalityön asiantuntemuksen näkyvyys vammaissosiaalityön harkinnassa? MIELENTERVEYSSOSIAALITYÖ (pj:t Mirja Pirttijärvi ja Leena Leinonen) Mielenterveystyötä tehdään sekä julkisissa organisaatioissa että järjestöissä ja lisääntyvästi myös yksityissektorilla. Mielenterveystyön paradigma, tarkastelukehikko, on muuttunut viime vuosikymmeninä sosiaalipsykiatrisesta lääketieteellis-psykiatriseen, millä on ollut seurauksensa asiakastyöhön, asiantuntijuuden käyttöön ja palvelujärjestelmän rakenteisiin. Palvelujärjestelmä on muuttunut, kun sairaalahoidot ovat lyhentyneet, psykiatrista avohoitoa on organisoitu uudella tavalla ja sosiaalitoimistojen toimintarakenteita on muutettu. Tällä on ollut vaikutuksensa mielenterveyssosiaalityöntekijän työhön. Vaikka mielenterveyssosiaalityöntekijän roolit ja tehtävät vaihtelevat toimintaympäristön mukaan, arjen jatkuvuuden ja sujuvuuden tukeminen on kuitenkin edelleen pysynyt mielenterveyssosiaalityön fokuksessa. Myös yhteistyötä omaisten ja läheisten kanssa on kehitetty sekä järjestöissä että julkisella sektorilla. Tässä työryhmässä käydään tutkimukseen ja käytännön työn jäsennyksiin ja kehittämiseen perustuvaa keskustelua mielenterveystyön tilasta, toimintatavoista, asiakkuudesta, mielenterveyssosiaalityöntekijän asiantuntijuudesta, ammatti-identiteetistä ja muista mahdollisista teemoista. TERVEYSSOSIAALITYÖ JA SOMAATTISET SAIRAUDET (pj:t Suvi Holmberg ja Tiina Toiminen) Liittyykö somaattisesti sairaiden ihmisten kanssa tehtävään terveyssosiaalityöhön erityispiirteitä? Millaisia? Työryhmä kokoaa yhteen somaattisesti sairaiden ihmisten kanssa tehtävää sosiaalityötä käsitteleviä tutkimuksellisia esityksiä ja käytännönläheisiä esityksiä. Tavoitteena on avata keskustelua somaattisilla osastoilla tehtävän sosiaalityön erityisyydestä, toimintatavoista, haasteista ja kehitysmahdollisuuksista niin asiakkaiden, läheisten kuin sosiaalityöntekijöidenkin näkökulmista. Lisäksi työryhmässä pohditaan asiakkaan elämänkerrallisen toimijuuden tukemista erilaisten terveysparadigmojen kontekstissa. TERVEYSSOSIAALITYÖN TOIMINTATAVAT JA TYÖMENETELMÄT (pj:t Raija Leppälahti ja Anni Vanhala) Sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvassa toimintaympäristössä myös terveyssosiaalityön toimintatapojen ja työmenetelmien on uudistuttava ja luotava entistä parempia palveluprosesseja asiakkaiden auttamiseksi. Uusi sosiaalihuoltolaki nostaa entistä vahvemmin esille palvelutuotannon tavoitteeksi avuntarvitsijoiden helpon pääsyn laaja-alaiseen palvelutarpeiden arvioon ja ohjaukseen, moniammatillisen verkostoyhteistyön ja käyttäjien osallisuuden palvelutoiminnassa sekä omatyöntekijän palvelut erityisen tuen tarpeessa oleville.
3 Lisäksi digitaaliset ja virtuaaliset työmenetelmät avaavat uusia mahdollisuuksia päästä helposti ja jopa anonyymisti sosiaalityöntekijän vastaanotolle. Toisaalta yhteiskunnan murroksessa ja haasteellisten elämäntilanteiden keskellä ihmiset hakevat tukea ja elämänsä peilauspintoja erilaisista yhteisöistä ja vaihtoehtoliikkeistä. Esimerkiksi asuinyhteisöissä sosiaalityön menetelmin voidaan tasoittaa kulttuurisia jännitteitä, etsiä ratkaisuja arjen haasteisiin ja luoda myönteistä vuorovaikutusta asukkaiden kesken. Tähän työryhmään ovat tervetulleita esitykset terveyssosiaalityön asiakasprosesseista, moniammatillisista työkäytännöistä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistyneistä toimintamenetelmistä. Myös uudet, innovatiiviset palvelumallit asiakkaiden kohtaamisessa ja tukemisessa ovat erityisen toivottuja esityksen aiheita. TYÖPAJA: PÄIVYSTYS JA TERVEYSSOSIAALITYÖ (Vetäjä Miia Ståhle) Työpajassa keskustellaan vapaamuotoisesti ajankohtaisesta aiheesta koskien lakiesitystä terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolain muuttamiseksi päivystystoimintojen osalta. Kesän aikana lausunnolla olleen lakiesityksen keskeisiä ajatuksia oli sosiaalityön roolin vahvistaminen terveydenhuollon yksiköissä ja mahdollisesti sosiaalipäivystyksen toiminnan sijoittaminen päivystyksen yhteyteen. Lausuntoaika päättyi syyskuussa ja kaikki annetut noin 300 lausuntoa on luettavissa STM:n sivuilta. Terveyssosiaalityöntekijät ry laati oman lausuntonsa ja kannanottonsa laajojen keskustelujen jälkeen. Lisäksi yhdistys oli erikseen kuultavana ministeriössä. Työpajassa esitellään yhdistyksen antama lausunto ja käsitellään lakiesityksen ajankohtaista tilannetta. Eri puolilla Suomea on tehty pilotti-kokeiluja asian tiimoilta. Työpajassa kuullaan ainakin Keski- Suomen sairaanhoitopiirin pilotista ja sitä tulevat esittelemään sosiaalityöntekijät Juhani Luotola ja Riikka Niemi. Mahdollisuuksien mukaan työryhmään kutsutaan myös muualla erilaisia pilotteja tehneitä työryhmiä kertomaan omista kokemuksistaan ja havainnoistaan. Olisi toivottavaa, että mikäli haluat kertoa kokemuksistanne, olisit etukäteen yhteydessä työryhmän puheenjohtajaan ajankäytön suunnittelemiseksi. Työpajassa voidaan keskustella ja vaihtaa ajatuksia sekä päivystysuudistuksesta että parhaillaan lausuntokierroksella olevasta sote- ja maakuntauudistuksesta. Kaikki lakiesityksiin liittyvät luonnokset löytyvät alueuudistus.fi sivun kautta kohdasta ajankohtaista ja lausuntopyynnöt. TYÖPAJA: MONIKULTTUURISUUS TYÖELÄMÄSSÄ - RAJOJA JA RIIPPUVUUKSIA, KERTOMUKSIA JA KOHTAAMISIA (pj. Marja Katisko) Suomalainen työelämä on kansainvälistynyt kuluneiden vuosikymmenten aikana. Kohtaamme arjessa esimiehinä, työkavereina ja asiakkaina yhä enemmän ihmisiä, joiden juuret ovat jossain muualla. Tarkastelemme työyhteisöä sosiaalisena ja paikallisena yhteisönä, jossa globaali toteutuu. Kohtaaminen on sosiaali- ja terveysalan ydinasia sekä työyhteisössä että asiakassuhteissa. Miten kulttuurienvälinen vastavuoroisuus muodostuu ihmisten välisessä kohtaamisissa? Työyhteisössä toimiminen muodostaa merkittävän areenan osallisuudelle, kuulumiselle, kuulluksi tulemiselle. Työyhteisö mahdollistaa jokainen päivä puhumisen paikkoja ja kompetenssi on tietoa, joka kasvaa vuorovaikutuksessa syntyvästä onnistumisen prosessissa.
4 Esimiestyö on tärkeä elementti työyhteisön monikulttuurisen osaamisen esilletuomisessa ja hyödyntämisessä. Työpajassa tarkastelemme monikulttuurista sosiaali- ja terveysalan työyhteisöä puheenvuorojen ja hanke-esittelyn kautta. Lisäksi paljon keskustelua, vuorovaikutusta, ilmiön monipuolista tarkastelua. PERJANTAI KELLO TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA TOIMINTAKYVYTTÖMÄN AHDINKO (pj:t Tuula Haukka-Wacklin ja Merja Mustaniemi) Kohtaamme terveydenhuollossa enenevästi ihmisiä, joiden toimintakyky on romahtanut mutta oireille ei löydy medikaalista selitystä. Asiakkaiden ongelmat eivät ole ratkenneet bioprosessien avulla, vaikka he ovat kulkeneet useilla eri erikoisaloilla ja eri tutkimuksissa. Toimintakyvyn ongelmat saattavat ilmetä esimerkiksi voimakkaana väsymisenä, liikuntakyvyn heikentymisenä, aistin herkistymisenä tai menetyksenä. Näihin oireisiin ei ole osattu todentaa lääketieteelliseen näyttöön perustuvaa syytä. On myös tilanteita, joissa on tehty useita diagnooseja, mutta toimintakyky ei ole kohentunut. Terveyssosiaalityössä lähtökohtana on ihmisen arki ja hänen toimintakykynsä. Tämä on lähtökohtana myös Kelan vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa, jossa on vuoden 2016 alusta alettu korostaa ihmisten pärjäämistä arjessa. Siinä korostetaan toimintakykyä ja osallistumiseen liittyviä huomattavia rajoitteita, joten diagnoosi ei ratkaise. Kuitenkin sosiaalivakuutusjärjestelmä perustuu diagnooseihin ja lausuntoihin, joita terveydenhuolto velvoitetaan tuottamaan. Entä, jos diagnoosia ei tutkimuksista huolimatta löydy tai siitä ollaan eri mieltä? Eri erikoisaloilla, ammattilaisilla ja asiakkailla tai hoitavilla lääkäreillä ja korvauksesta päättävillä vakuutuslääkäreillä voi olla erilaisia tulkintoja. Miten toimimme, kun diagnoosia ei löydy, mutta ihminen ei pärjää arjessa? Kroonistunutta kipua ja oirehtimista hoidetaan huonosti, koska niin helposti unohdamme psykologiset, sosiaaliset ja (moni)kulttuuriset tekijät. Tämä voi johtaa asiakkaiden kohtaamaan institutionaaliseen kaltoinkohteluun. Miten tuemme arjessa pärjäämistä niin, että se lisää asiakkaan osallisuutta yhteiskunnassa? Tämä kysymys korostuu myös toisista kulttuureista tulevien ihmisten tilanteissa ja heidän oikeudessaan tulla kohdatuiksi oman kulttuurinsa, äidinkielensä ja uskontonsa huomioiden. Luottamuksellinen ilmapiiri on keskeistä. Luottamusta saattavat rapauttaa kielteiset kokemukset eri asiantuntijoiden vastaanotoilla. Lisäksi luottamus palvelujärjestelmään ja siinä toimiviin työntekijöihin on erityisesti vieraasta kulttuurista tuleville ihmisille vaikeaa. Miten terveyssosiaalityöntekijä voi auttaa omalla toiminnallaan saavuttamaan luottamuksen? Mitä oikeus omaan kulttuuriin, äidinkieleen ja vakaumukseen tarkoittaa lainsäädännön näkökulmasta? Työryhmämme tarkoituksena on keskustella terveyssosiaalityön toimintakykyä ja osallisuutta tukevasta työstä. Erityisesti kutsumme työryhmään terveyssosiaalityöntekijöitä, jotka ovat kohdanneet työssään asiakkaita, joilla on esimerkiksi krooninen kipu, uupumus, selittämättömiä oireita tai mielenterveysongelmia. Toivomme kokemuksellista tietoa ja esityksiä, jotka tuovat esiin ristiriitoja tai hyviä käytäntöjä. Myös tutkimukselliset esitykset ovat tervetulleita.
5 KUOLEMA TERVEYSSOSIAALITYÖN KONTEKSTISSA (pj:t Suvi Holmberg ja Heli Valokivi) Sosiaalityössä kuolemaa kohdataan monin tavoin. Kuolema tulee lähelle esimerkiksi sairastumisen, onnettomuuden, itsemurhan, läheisensä menettäneiden tai asiakkaan menehtymiseen liittyvien kohtaamisten kautta. Elämän loppuvaiheeseen ja kuolemaan voidaan valmistautua ja tehdä järjestelyjä. Terveyssosiaalityön kontekstissa kuolemaan liittyvät kysymykset ovat usein merkittävä osa työtä, kun kuolema konkretisoituu arjessa esimerkiksi parantumattoman sairauden, äkillisen kuoleman tai saattohoidon erityiskysymysten yhteydessä. Joskus kuoleman kohtaa ihminen, jonka hautaan saattamisessa sosiaalityöntekijän toiminta on keskeisessä asemassa, koska omaisia ei ole. Lisäksi on tärkeä ymmärtää, että kuolemaan liittyvät kysymykset eivät ole itsestään selviä vaan ne koskettavat, aiheuttavat surua ja menevät myös sosiaalityöntekijän ihon alle. Työryhmään ovat tervetulleita sekä käytännönläheiset että tutkimukselliset puheenvuorot kuolemaan liittyvistä teemoista terveyssosiaalityössä. Esitykset voivat käsitellä mitä tahansa kuolemaan liittyvää aluetta terveydenhuollon piirissä tai arjen tilanteissa. Tavoitteena on herättää keskustelua sosiaalityön merkityksestä kuoleman yhteydessä sekä tuoda esille kuolemaan liittyviä käytäntöjä ja kysymyksiä, vaiettujakin alueita, osana sosiaalityötä. TERVEYSSOSIAALITYÖN MALLIT JA MALLINNUKSET (pj:t Raija Leppälahti ja Anni Vanhala) Sosiaali- ja terveydenhuollon muutokset ovat maassamme laaja ja monimuotoinen prosessi, jolloin myös terveyssosiaalityön on arvioitava asiakaspalvelun ulottuvuuksia. Organisaatiouudistusten ohella muun muassa sosiaalihuoltolain uudistus vaikuttaa palvelujen sisältöön. Henkilöstö- ja organisaatiouudistusten sekä lakiuudistusten vaikutukset ulottuvat myös terveyssosiaalityön asiakasprosesseihin ja prosessien kehittämisessä on huomioitava terveydenhuollon toimintastrategian tavoitteet. Vallitsevassa muutostilanteessa terveyssosiaalityöhön kohdistuu odotuksia tehtävän erityispiirteiden määrittämisessä, työnvaikuttavuuden arvioinnissa, sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä. Terveydenhuollossa sosiaalityön erityispiirteenä on etenkin terveys- ja sosiaalipalvelujen samanaikainen tarjoaminen moniammatillisena yhteistyönä. Terveydenhuollon sosiaalityön prosessit kytkeytyvät useisiin eri asiakaspalvelusektoreihin, kuten toimeentulotuki, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä lastensuojelu. Näiden lisäksi yhteistyö ja toimijatahoina voivat olla esimerkiksi Kela, vakuutusyhtiöt, TE-toimistot ja erilaiset kansalaisjärjestöt unohtamatta myöskään asiakkaan läheisiä. Sosiaalityön moniulotteisen toiminnan kuvaaminen kokonaisuutena on haastava asia. Käytännön asiakastyössä toiminnan ydin hahmotetaan usein asiakaslähtöiseksi palveluprosessiksi, jossa sosiaalisen tilanteen selvittämisen kautta edetään interventioihin. Sote-yhdyspinnoilla terveyssosiaalityöntekijän rooli tulee asiakkaalle ja moniammatilliselle tiimille näkyviin erityisesti kohdassa, jossa tarvitaan palvelu- ja etuusjärjestelmän tuntemusta ja verkostoivaa työotetta. Sujuvat, koordinoidusti ja oikea-aikaisesti rajoja ylittävät asiakasprosessit voivat itsessään toimia näyttönä työn vaikuttavuudesta, ainakin organisaatioiden näkökulmasta. Asiakkaan antama palaute ja kokemus autetuksi tulemisesta on toinen näkökulma näytön hankkimiseen. Työn tuloksellisuuden mittaaminen on sosiaalityössä haasteellinen, mutta ei sivuutettavissa oleva asia. Näyttöön perustuvien käytäntöjen vaatimus on erityisesti terveydenhuollon kentällä keskeinen argumentti tänä päivänä.
6 Työryhmään toivotaan esityksiä sosiaalityön prosessien näkyväksi tekemisestä, mallinnuksista sekä hyvien käytäntöjen prosessikuvauksista. Sosiaalityön toimintaa näkyväksi tekevän tiedon tuottamisesta ja sen käyttämisestä etenkin terveydenhuollon organisaatioissa toivotaan esimerkkejä. Näyttö, kuten sosiaalityön prosessien vaikutusten ja tuloksellisuuden arviointi ja mittaaminen voivat olla esityksen aiheena. Esimerkit voivat liittyä palvelutoiminnan kehittämisen haasteisiin ja moniammatillisiin käytäntöihin, joissa sosiaalityö on mukana. Työryhmä voi toimia vertaisarvioinnin paikkana myös kyseessä olevaan aihepiiriin liittyville luonnosvaiheessa oleville suunnitelmille. YHTEYSTYÖ LASTEN KALTOINKOHTELUUN LIITTYVISSÄ KYSYMYKSISSÄ (pj Essi Julin) Viime vuosina suomalainen lainsäädäntö on korostanut lasten yksilöoikeutta fyysiseen koskemattomuuteen laajentamalla viranomaisten ilmoitusvelvollisuutta. Lastensuojelulain mukaisilla ilmoitusvelvollisilla on jo jonkin aikaa ollut suora ilmoitusvelvollisuus lastensuojelun lisäksi myös poliisille epäiltäessä lapseen kohdistunutta seksuaali- tai pahoinpitelyrikosta. Lisäksi muilla kuin ilmoitusvelvollisilla on oikeus tehdä lastensuojeluilmoitus epäillessään lapseen kohdistunutta kaltoinkohtelua. Mitä enemmän lasten kaltoinkohtelun eri muodoista puhutaan julkisesti, myös kansalaiset aktivoituvat ja osaavat ottaa yhteyttä viranomaisiin. Terveydenhuollolla on usein portinvartijan rooli lapseen kohdistuvan kaltoinkohtelun tunnistamisessa ja siitä eteenpäin ilmoittamisessa. Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen, sen selvittäminen sekä siihen puuttuminen edellyttävät sekä luottamuksellista asiakassuhdetta että tiivistä viranomaisyhteistyötä erityisesti lastensuojelun, poliisin ja terveydenhuollon kesken. Myös tuleva sote-uudistus tähtää sosiaali- ja terveydenhuollon raja-aitojen madaltumiseen ja poistumiseen. Jokaisen viranomaisen ja organisaation toimintaa kuitenkin määrittävät osin erilaiset lainsäädännöt, toimintakulttuurit ja orientaatiot. Yhteistyön sujuvuus on tärkeää sekä lasten turvallisuuden että perheiden elämän kannalta. Ryhmässä tarkastellaan myös kompleksisesti traumatisoituneiden lasten ja perheiden perheterapeuttista hoitoa Taysin Lasten traumapsykiatrian yksikössä. Työskentely on ensisijaisesti vakauttavaa, moniäänistä, läpinäkyvää dialogia, jossa vuorovaikutussuhteet ja traumakokemukset tulevat uudella tavalla tarkastelun kohteeksi. Tärkeintä on turvallisen työskentelytilan luominen, joka mahdollistaa vaikeiden elämänkokemusten käsittelyn tukea tuovassa ja empaattisessa kontekstissa. Vaikuttavuustutkimuksissa esiin tulevat common factors-elementit vaikuttavat terapeuttisen suhteen muodostumiseen ja hoidon lopputulokseen. TYÖPAJA: PERUSTERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖ (pj:t Salla Nyholm ja Seija Välimäki-Adie) Terveyssosiaalityöntekijä millainen on paikkasi perusterveydenhuollossa? Kartoitamme keskustellen terveyssosiaalityön nykytilaa terveyskeskuksessa ja terveyskeskussairaalassa. Kuka toimii lähiesimiehenäsi? Millainen on työyhteisösi? Onko työhuoneesi terveydenhuollon tiloissa? Toimitko päätöksentekijänä? Millainen on suhteesi terveyssosiaalityöntekijöihin erikoissairaanhoidossa? Entä millainen on suhteesi sosiaalityöntekijöihin aikuissosiaalityössä, lastensuojelussa, vammaispalvelussa ja vanhustyössä? Millaisia terveyssosiaalityön kehittämisen näkökulmia olet työssä havainnut? Millaista tukea olet saanut tai kaivannut kehittämistyössä? Oletko tutkinut perusterveydenhuollon sosiaalityötä? Oletko osallistunut työnohjaukseen? Onko sinulla kokemusta mentorista? Oletko toiminut
7 työnohjaajana? Entä mentorina? Onko sinulla ollut ilo toimia käytännön opettajana sosiaalityön opiskelijalle? Sote-uudistuksen yksi keskeinen tavoite on vahvistaa perusterveydenhuoltoa. Miten sosiaalityötä vahvistetaan osana perusterveydenhuoltoa? Talentia vaati lausunnossa jo vuonna 2011 terveyssosiaalityön osuuden lisäämistä perusterveydenhuollossa. Vahvistuuko sosiaalityö perusterveydenhuollossa kunnan aikuissosiaalityön, lastensuojelun, vammaispalvelun ja gerontologisen sosiaalityön lähentymisen kautta? Entä miten erikoissairaanhoidon terveyssosiaalityö vahvistaa perusterveydenhuollon sosiaalityön osaamista? Tulevaisuusdialogi Kuvittele myöhäistä maaliskuun iltaa kansainvälisen sosiaalityön päivänä vuonna Perusterveydenhuolto on vahvistunut, terveyssosiaalityössä on poweria! Millainen fiilis on toteutuneesta Sote-uudistuksesta, mikä on tilanteesi? Mitä on tapahtunut kuluneen 2 vuoden 4 ja puolen kuukauden aika? Mitä on tehty? Millainen on monialainen työyhteisösi? Motto Millainen on terveyssosiaalityön mottosi perusterveydenhuollossa?
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotTERVEISET TYÖRYHMISTÄ
TERVEISET TYÖRYHMISTÄ Terveyssosiaalityön valtakunnalliset päivät Terveyssosiaalityö kulttuurien kohtaamispisteessä 1. OSALLISUUS JA HARKINTA VAMMAISSOSIAALITYÖN ERI TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ Vammaisten ihmisten
LisätiedotPosken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely Marjo Romakkaniemi
Posken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely 17.1.2017 Marjo Romakkaniemi Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosesseissa 2 TL
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotTerveyssosiaalityön valtakunnalliset päivät Terveyssosiaalityö kulttuurien kohtaamispisteessä
Terveyssosiaalityön valtakunnalliset päivät 20. 21.10.2016 Terveyssosiaalityö kulttuurien kohtaamispisteessä Tampereen yliopisto, Päätalo (Kalevantie 4) TERVETULOA Järjestelytoimikunnan puolesta minulla
LisätiedotAsiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa
Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n
Lisätiedoti sosiaalityön muutoksen paikannuksia
sisällys Anneli Pohjola, Tarja Kemppainen, Asta Niskala & Nina Peronius Murroksen ajan sosiaalityö paikkaansa jäsentämässä 11 i sosiaalityön muutoksen paikannuksia Anneli Pohjola, Tarja Kemppainen, Asta
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotOsallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.
Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.2017 Marjo Romakkaniemi Hankkeen perusta Kestävää kasvua ja
LisätiedotSosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?
Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Petteri Paasio FL, tutkija SoccaPetteri Paasio 1 Huhtikuussa 2015 voimaan tullut
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja
SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotMonitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset
Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Eteneminen kohti yhteistä näkemystä LAPE päivät 5.-6.2.2018 Työ on jatkunut THL aivoriihessä, jossa mukana STM, OKM ja OPH Työrukkasessa
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖ JA SOSIAALIPÄIVYSTYS, Miia Ståhle, johtava sosiaalityöntekijä, HUS, Lohjan sairaanhoitoalue
TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖ JA SOSIAALIPÄIVYSTYS, 4.9.2017 Miia Ståhle, johtava sosiaalityöntekijä, HUS, Lohjan sairaanhoitoalue TERVEYSSOSIAALITYÖ Sosiaalityötä terveydenhuollossa potilaan terveyden,
LisätiedotPEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake
Kuvastin PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake Peilisalin itsearviointiteemojen avulla työntekijä voi reflektoida tekemäänsä työtä ja asiakkaan tilannetta ikään kuin ulkopuolisen
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotSosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta
Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta Sosnetin työvaliokunta 2017 - Valvira Sosnet: Sanna Lähteinen, sihteeri ja esittelijä Helsingin yliopisto: Mirja
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli Satakunnan Osallisuusmalli Sosiaalisen kuntoutuksen malli Sosiaalisen kuntoutuksen malli (kesken) Vammaispalveluiden työ-
LisätiedotSOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI
SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:
LisätiedotSenioriKaste. Johtajat
SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia
LisätiedotEtelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
YHYRES TEHEREN - Etelä-Pohjanmaan TYP ja OSMO - Osallisuutta moniammatillisesti hanke Marjo Taittonen, E-P TYP johtaja Maarit Pasto, hankekoordinaattori Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
LisätiedotSosiaalityön palvelut terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksien päivä Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys
Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa Potilaan oikeuksien päivä 17.4.2018 Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys Terveyssosiaalityö Terveydenhuollon organisaatiossa toteutettua sosiaalityötä
LisätiedotNUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo
NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava
LisätiedotPaja 3, Tampere
Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30
LisätiedotLainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl
Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön
LisätiedotMitä sote-uudistus tarkoittaa minulle
Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki ErinOmainen-hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuulit sä meitä? - Erityislapsiperheiden moninaiset
LisätiedotKUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERIKOISLALA. Anne Korpelainen, YTM, gerontologinen sosiaalityöntekijä
KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERIKOISLALA Anne Korpelainen, YTM, gerontologinen sosiaalityöntekijä Koulutustarve ja osaamistavoitteet Koulutustarve perustuu - uudenlaisiin osaamisvaateisiin, jotka liittyvät
LisätiedotAsiakasturvallisuus SOCOBA -työpaja
Asiakasturvallisuus SOCOBA -työpaja 27.9.2018 Kymenlaakso A. Pehkonen 25.10.2018 1 Esityksen rakenne: Asiakasturvallisuuden määrittelyn ajankohtaisuus Asiakasturvallisuuden määrittely Sosiaalityöntekijän
Lisätiedot1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön
Palveluohjaus 1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa
LisätiedotTiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus
Tiekartta onnistuneeseen integraatioon Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus 25.1.2018 Parempi Arki kehittämishanke (2015-2017) Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotPalvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa. Mari Niemi
Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa Mari Niemi 5.12.2018 Miten olemme valmistelleet kokonaisuutta Valmistelua on tehty osin elämänkaarimallin, osin läpileikkaavien teemojen mukaisesti Tavoitteena
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotLAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS
LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA
LisätiedotSosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa
Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä
LisätiedotTulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet
Kuntamarkkinat 12.9.2018 Muutos onnistuu strategisella henkilöstöjohtamisella - seminaari Tulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet Professori Vuokko Niiranen Sosiaali- ja terveysjohtamisen
LisätiedotSaamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa
Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN
LisätiedotYhdistelmäyksikkö lasten vaativiin palvelutarpeisiin Länsi-Suomen OT-alue. Valtakunnallinen OT-päivä Jussi Ketonen
Yhdistelmäyksikkö lasten vaativiin palvelutarpeisiin Länsi-Suomen OT-alue Valtakunnallinen OT-päivä 12.6.2018 Jussi Ketonen Työryhmä 11/17 4/18 Jussi Ketonen, pj. Anniina Kaittila, siht. Pekka Kuru Kim
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotVahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.
Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa
LisätiedotAjankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ VIITEKEHYS POHJOIS-POHJANMAALLA Lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuudistus Varhaiskasvatus ja koulu keskiössä mutta
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotVamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen
VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen Osallisuuden ja asumisen alueellinen kierros Lapissa seminaari 20.9.2018 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Nelli Lindroos Rovaniemen kaupungin vammaissosiaalityön
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotFINSOTE KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA
FINSOTE 2018- KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA Asiakkaat ja Sote-seminaari Anna-Mari Aalto Tutkimuspäällikkö, THL 25.2.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 MIKSI VÄESTÖN KOKEMUKSILLA PALVELUJÄREJSTELMÄSTÄ
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi
POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Levi 24.3.09 I-VAIHEEN Lapin osuus: perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotMYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa
MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017
LisätiedotAjankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotMukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija
Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa
LisätiedotSosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi
Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta
LisätiedotArjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa
Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen
LisätiedotSosiaalityön tulevaisuusselvitys
Sosiaalityön tulevaisuusselvitys Pekka Karjalainen, THL Maakunnallistuva aikuissosiaalityö -kehittämisverkosto 6.11.2018 6.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 Asettaminen STM on asettanut 2.10.2018 selvityshenkilöryhmän
LisätiedotSOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1
SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa
Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Marianne Kuorelahti 5.10.2017 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Mukana seitsemän osaamiskeskusta, 95 kuntaa, Suomen kuntaliitto ja Jyväskylän yliopisto/kokkolan
LisätiedotJärjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista
Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista MIPA-päätösseminaari 6.2.2019 Diak, Helsinki Jouni Tourunen Rakenne Tutkimusteemoittain -Taustaa: mitä tutkittu, mistä keskusteltu
LisätiedotKykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä
Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä Kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisestä Laukaassa 2015-2017 Laukaan Sosku Prosos seminaari Helsinki 6.10.2017 Työpajan esitys Seija Kerkelä 6.10.2017
LisätiedotErityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala
Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt
LisätiedotPalveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli
Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Etelä-Suomen kehittäjäverkoston työpaja 26.5.2015 1 Työpajan alustus Mitä palveluohjaus on? Mitä vastuu asiakkuudesta tarkoittaa? Miten toimitaan monialaisessa työssä
LisätiedotUnohtuuko hiljainen asiakas?
Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen
LisätiedotSosiaalipäivystys uhka vai mahdollisuus?
Sosiaalipäivystys uhka vai mahdollisuus? Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa 14.9.2017 Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
LisätiedotSote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko
Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla Päivi Saukko 04.10.2017 Etelä- Pohjanmaa Evijärvi KESKI-POHJANMAA Kauhava Lappajärvi Vimpeli POHJANMAA Isokyrö Alajärvi Lapua Soini Kuortane Ilmajoki Seinäjoki KESKI-SUOMI
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet
LisätiedotSatakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos
Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos 10.10.17 Satakunnan perhekeskus Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Verkostomainen palvelukokonaisuus Kokoaa yhteen
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotVerkkokonsultaatio - Ihmisen kohtaaminen verkossa. 19.4.2010 Kerttu Vesterinen, erityissosiaalityöntekijä
Verkkokonsultaatio - Ihmisen kohtaaminen verkossa 19.4.2010 Kerttu Vesterinen, erityissosiaalityöntekijä Visio sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä neuvonta- ja konsultaatiopalveluista Kansalaiset
LisätiedotKasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,
LisätiedotAikuissosiaalityön kehityskulku - mistä mihin? Anneli Pohjola Lapin yliopisto Aikuissosiaalityön päivät Lahti
Aikuissosiaalityön kehityskulku - mistä mihin? Anneli Pohjola Lapin yliopisto Aikuissosiaalityön päivät Lahti 25.1.2017 Aikuissosiaalityö mistä? Vastinpari lastensuojelun sosiaalityölle (jota tehdään vanhempien
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotTERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)
TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,
LisätiedotKOHTI PAREMPAA KUNTOUTUMISTA!
KOHTI PAREMPAA KUNTOUTUMISTA! Moniammatillinen näkökulma kuntoutussuunnitelmassa Terveyssosiaalityön palvelut lakkautettu - Äänekoskelta - Äänekoski, Suolahti, Sumiainen - Jämsästä - Jämsä, Jämsänkoski,
LisätiedotAmmattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista?
Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista? Outi Hietala, erikoistutkija kehittäjä, VTT Kuntoutuspäivät 17. 18.3.2016 Työryhmä 2 Palvelujärjestelmä
LisätiedotKokemuksia VamO-hankkeesta - Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa
Kokemuksia VamO-hankkeesta - Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa Martina Nygård, erityisasiantuntija, THL Katariina Kontu, kehittäjä-sosiaalityöntekijä,
LisätiedotLapsikeskeisyys lastensuojelun arvioinnissa 2000-luvun kehityksen ja nykytilan arviointia Tampere LasSe ja LaskeTut seminaari
Lapsikeskeisyys lastensuojelun arvioinnissa 2000-luvun kehityksen ja nykytilan arviointia Tampere LasSe ja LaskeTut seminaari Tiina Muukkonen Kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto Hanna Tulensalo
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotSoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita
LisätiedotTyöryhmäkysymykset THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 2. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa
LisätiedotOrientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta
TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi
LisätiedotOMAVALVONTA. Valviran näkökulmasta. Riitta Husso
OMAVALVONTA Valviran näkökulmasta Riitta Husso 2.11.2015 1 OMAVALVOTA sote-palveluissa Yksityinen sosiaalihuolto Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 6 Julkiset vanhuspalvelut Vanhuspalvelulaki
LisätiedotSOSIAALITYÖN ERIKOISOSAAMINEN SOTESSA?
SOSIAALITYÖN ERIKOISOSAAMINEN SOTESSA? Tervetuloa! Johdatus päivän teemaan Merja Anis 31.1.2018 Sosiaalityön erikoistumiskoulutusten taustaa Sosnet-yliopistoverkoston yhteistyö kuuden sosiaalityön koulutusta
Lisätiedot