TERVEISET TYÖRYHMISTÄ

Transkriptio

1 TERVEISET TYÖRYHMISTÄ Terveyssosiaalityön valtakunnalliset päivät Terveyssosiaalityö kulttuurien kohtaamispisteessä

2 1. OSALLISUUS JA HARKINTA VAMMAISSOSIAALITYÖN ERI TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ Vammaisten ihmisten osallisuuden positioita (lähteenä vammaisten haastattelut) Osattomuuden subjektipositioita: kerjääjä, luovuttaja, selittäjä, säälittävä, tyytyjä, sopeutuja, köyhä, tietämätön, vammainen, sairas Osallisia identiteettejä: rohkea, sisukas, aktiivinen, menestyjä, kriittinen, taistelija, sopeutuja Puhe osallisuudesta, toimijuudesta ja harkintavallasta Kenen osallisuus/ toimijuus / harkintavalta sosiaalityöntekijä, asiakas, läheiset, omaiset Kenellä harkintavaltaa on? Sosiaalityöntekijällä? Asiakkaalla? Omaisilla? Mikä on asiakkaan toimijuus? Mikä sosiaalityöntekijän toimijuus?

3 2. MIELENTERVEYSSOSIAALITYÖ Sairaus köyhdyttää köyhyys sairastuttaa Sosiaalityön kokonaisvaltainen ja laaja-alainen vastuunotto ja rooli muuttuvissa rakenteissa ja suhteessa sosiaaliturvaan sekä sen katvealueet erityisen tuen tarpeessa olevien potilaiden kohdalla Toimintakulttuureiden ja yhteiskunnallisten rakenteiden aktiivisen kyseenalaistamisen merkitys kohti ihmiskeskeisempää ja psykososiaalisempaa työskentelyotetta

4 3. TERVEYSSOSIAALITYÖ JA SOMAATTISET SAIRAUDET Biolääketieteellinen paradigma on hallitseva, mutta sosiaalinen tunnetaan ja on tunnustettu Sosiaalityö toimii neuvottelijana somaattisen sairauden ja asiakkaan arjen välillä Yhteisen ymmärryksen rakentaminen lääketieteen ja sosiaalityön välille tulisi alkaa jo eri ammattiryhmien peruskoulutuksissa

5 4. TERVEYSSOSIAALITYÖN TOIMINTATAVAT JA TYÖMENETELMÄT Tekniikka tuo sosiaalityön palveluihin uudenlaista asiakaslähtöisyyttä ja esimerkiksi nuorten asiakkaiden valmiudet ja halukkuus etävastaanottoon hyvät Onko yhteistyö jälleen nousussa? Yhteistyö nivoutuu sosiaaliseen kuntoutukseen ja voi johtaa rakenteellisiin uudistuksiin. Matalalla kynnyksellä ja uusia työpajoja kokeillen psykiatrian ja päihdetyön palveluissa. Esimerkiksi kokemusasiantuntijat tulevat mukaan palveluihin.

6 5. TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA TOIMINTAKYVYTTÖMÄN AHDINKO Diagnoosi ei ratkaise toimintakyvyttömän ahdinkoa Toimintakyvyn määritelmä; toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä, ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää Määritelmä sisältää ajatuksen sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnin ja mittaamisen tärkeydestä. vastuu arvioinnin ja mittaamisen kehittämisestä kuuluu sosiaalityölle -> terävöittää sosiaalityön osaamisen näkyvyyttä Monitasoisen ympäristön merkitys ja sen muuttaminen tärkeätä kuntoutumisessa ja siinä huomioitava työn edellyttämä herkkyys, asiakkaan osallisuus ja yksilöllisyys

7 6. KUOLEMA TERVEYSSOSIAALITYÖN KONTEKSTISSA Kulttuurisen tabun murtaminen ja puheeksi ottaminen Arvokkaan kuoleman pohtiminen ja ajankohtaisuus Kuoleman näkymättömyys sosiaalityön koulutuksessa

8 7. TERVEYSSOSIAALITYÖN MALLIT JA MALLINNUKSET Sosiaalityön prosessikuvaukset avaavat ja jäsentävät työn sisältöjä ja menetelmiä. Kuvausten työstäminen voi parhaimmillaan kirkastaa ydintehtävää ja auttaa näkemään kehittämisen paikkoja. Psykiatrian sosiaalityön palvelukuvausten työstämisen tavoitteena edistää palveluiden kehittämistä soteympäristössä ja toimia pohjana tuotteistamiselle ja laadun hallinnalle. Virtuaalinen palvelu ei korvaa kasvokkaista sosiaalityötä, mutta se täydentää palveluita. Kokemuksia monikanavaisista palveluista haetaan mm. taloudellisen ahdingon omahoidosta.

9 8. YHTEISTYÖ LASTEN KALTOINKOHTELUUN LIITTYVISSÄ KYSYMYKSISSÄ jatkuu... Työryhmässä keskusteltiin aktiivisesti lapsiin kohdistuvan fyysisen väkivallan epäilyyn ja sen selvittämiseen liittyvistä käytännöistä terveydenhuollossa sekä käynnissä olevan että jo valmiin tutkimuksen pohjalta. -> Todettiin, että alueellisesti on olemassa erilaisia toimintakäytäntöjä: jo pitkään toiminnassa olleita ja toimivia sekä puutteellisempia. Näitä käytäntöjä jaettiin työryhmässä. -> Toimiviksi asioiksi todettiin mm. selkeät ohjeistukset tilanteissa toimimiseksi sekä jatkuva koulutus ja tiedon sekä ruohonjuuritason viranomaisyhteistyön tekeminen ja keskustelun käyminen. -> Pohdittiin myös jälkihoidon tarvetta, erityisesti tilanteissa, joissa epäily on osoittautunut vääräksi.

10 8. YHTEISTYÖ LASTEN KALTOINKOHTELUUN LIITTYVISSÄ KYSYMYKSISSÄ Työryhmässä keskusteltiin myös traumapsykiatrisesta hoidosta käytännössä ja sen vaikuttavuutta mittaavasta tulossa olevasta opinnäytetyöstä. -> Keskusteltiin mm. rajapinnasta lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian välillä: erilaisia alueellisia eroja ja käytäntöjä mm. sen suhteen, kuinka tiukka raja on.

11 Työpaja: PÄIVYSTYS JA TERVEYSSOSIAALITYÖ

12 Työpaja: MONIKULTTUURISUUS TYÖELÄMÄSSÄ

13 Työpaja: PERUSTERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖ

14 POSTERIT Asenne ratkaisee monikulttuurisessa työyhteisössä mikä on sinun arvomaailmasi? Terveydenhuollon sosiaalityön akateeminen tutkimus näkyväksi Reaaliaikainen etäsosiaalityö videovälitteinen sosiaalityö työkäytännöksi Tuotteistaminen ja sosiaalityö kohtaamispisteessä Organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä asiakkaan parhaaksi Moniammatillisen sosiaalityön opetusta n ja terveydenhuollon sosiaalityöntekijöiden yhteistyönä Kuntien työntekijöiden näkemyksiä kehitysvammaisten asiakkaitten suunterveydenhuollon palveluista Interrai-id-kehitysvammatyön pilottihankkeen tuloksia Monialainen palveluasuminen Sosiaalityöntekijän osuus mielentilatutkimuksessa Death coming back to home? Wishes and plans for the end-of-life care