KARKKILAN SEURAKUNTA TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu Kirkkovaltuusto.5.0 KARKKILAN SEURAKUNTA TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 0

2 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu Kirkkovaltuusto.5.0 SISÄLLYS YLEISTÄ.... Seurakunnan olemus ja tehtävä.... Taloudellinen tilanne Kirkkoneuvoston esitys tilikauden alijäämästä Jäsenmäärä Kirkolliset vaalit Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset Tarkastajat ja edustajat....9 Yleishallinto ja kirkkoherranvirasto... SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA.... Yleinen seurakuntatyö.... Tiedotus ja viestintä.... Musiikkityö..... Kuvaus toiminnasta..... Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta.... Lapsi, perhe ja aikuistyö..... Lapsi, perhe ja aikuistyön päälinjat..... Päiväkerho Koululaisten iltapäiväkerho Pyhäkoulu Perhetyö Aikuistyö Varhaisnuorisotyö Kuvaus toiminnasta Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Rippikoulutyö Kuvaus toiminnasta Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Nuorisotyö Kuvaus toiminnasta Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Diakoniatyö Kuvaus toiminnasta... 0

3 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu Kirkkovaltuusto Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta....9 Lähetystyö Kuvaus toiminnasta Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta... HAUTATOIMI..... Kuvaus toiminnasta..... Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta... KIINTEISTÖTOIMI..... Kuvaus toiminnasta..... Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta... 5 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilöstön määrä Henkilötyövuosien määrä Henkilöstön sukupuoli, ikä, koulutus ja henkilömäärät tehtäväryhmittäin Henkilöstökoulutus Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus Työkyky ja terveys Palkka ja henkilöstökustannukset Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukukooste TALOUSINFORMAATIO Talousinformaation rakenne Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Tase Käyttötalousosa, talousarviovertailu Tuloslaskelmaosa, talousarviovertailu Investointien talousarviovertailu Tuloslaskelma, edellisen vuoden vertailu Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot... 7 KUVIOT TAULUKOT... 57

4 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu Kirkkovaltuusto.5.0 YLEISTÄ. Seurakunnan olemus ja tehtävä Kaste ja lähetyskäskyssään antaa Kristus seurakunnalleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. (Matt. 8:9 0) Lähetyskäsky on muuttumaton, vaikka käskynannosta on kulunut lähes kaksi tuhatta vuotta. Maailma sen sijaan on muuttunut. Kristuksen antama käsky on ensimmäinen ja ylin ohje, joka määrittelee seurakunnan perustehtävän myös muuttuneessa maailmassa. Seuraavia täsmentäviä ohjeita ovat luterilaisissa tunnustuskirjoissa määritellyt muotoilut sekä kirkkolain ja kirkkojärjestyksen määräykset. Kirkkolaki määrittelee seurakunnan tehtävät ytimekkäästi: Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus ja palvelutehtävistä (KL : ja vielä yksityiskohtaisemmin KJ. luku). Seurakunnan tehtävänä on ensisijaisesti toteuttaa Kristuksen antamaa ohjetta. Perustehtävän hoitaminen vaatii keskittymistä jumalanpalveluselämään, kirkollisiin toimituksiin ja lähetystyöhön. Jotta kirkkolain antaman velvoitteet tulevat täytetyiksi, pitää seurakunnan toiminnassa panostaa myös rippikouluopetukseen, kristilliseen kasvatustyöhön sekä diakoniaan ja sielunhoitoon. Seurakunnan toimintaympäristö vaikuttaa seurakunnan mahdollisuuksiin toteuttaa tehtäväänsä. Kun ympäröivässä yhteiskunnassa menee huonosti, heikkenee myös seurakunnan mahdollisuus hoitaa tehtäväänsä. Vuonna 0 Karkkilan seurakunnan talouskehitys pakotti miettimään miten nykyisessä laajuudessaan oleva toiminta rahoitetaan. Vuoden 0 aikana seurakunnassa suunniteltiin säästöjä, joiden toteuttaminen tapahtuu vuosien 0 ja 0 aikana. Tulevat säästöt tulevat vaikuttamaan seurakunnan toimintaan. Jotain on tulevina vuosina tehtävä eri tavalla ja jotain on jätettävä tekemättä. Seurakunnan toimintaa on tärkeää kehittää niin, että yhä useampi kuntalainen tuntee kotiseurakunnan omakseen ja kasvaa yhteiseen kristilliseen vastuuseen. Seurakunnan jäsenmäärän pieneneminen on saatava loppumaan. Seurakunnan on jatkossa keskityttävä perustehtäviin, jotka tulee toimittaa laadukkaasti seurakuntalaisia toimintaan kutsuen. Kristuksen käsky ja kirkkolaki ovat ohjeita, jotka ohjaavat kehittämään toimintaa tiettyyn suuntaan. Seurakunta päättää näiden ohjeiden tulkitsemisesta ja käytännön toteuttamisesta. Toimintakertomuksessa vuoden 0 toimintaa ja sille asetettuja tavoitteita peilataan seurakuntamme perustoimintokuvaukseen, vuoden 0 talous ja toimintasuunnitelmaan sekä seurakunnan strategiaan.

5 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu 5 Kirkkovaltuusto.5.0. Taloudellinen tilanne Kuvio : Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosi 0 (00) Kirkollisverokertymä vuonna 0 oli eur (+5%). Osuus yhteisöveron tuotosta oli eur (+%) ja kokonaisverokertymä.6.7 eur (+7%). Suluissa on esitetty vertailu vuoteen 00. Vuoden 0 talousarvioon budjetoitu verotulokertymä oli eur. Verotuloja kertyi.7 eur (+%) budjetoitua enemmän. Yhteisöveron tuotto oli oleellisesti budjetoitua korkeampi ja verotulokertymän budjettiylitys perustui tähän. Vuoden 0 kirkollisverotuoton kehitykseen vaikutti talouden hidastunut kasvu, kirkonjäsenkehitys ja paikkakunnan muuttotappio. Verotulot vuosittain Toteutunut Talousarvio TA TA.0.80 TA.9.88 TA.8.0 TA TA Toteutuminen % 97, 00, 99,9 97 0,5 0, Taulukko : Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosittain Vuoden 0 aikana Karkkilan työttömyys väheni. Vuoden lopussa työttömyysaste oli 8,%, kun se tammikuun lopussa oli ollut 9%. Karkkilalaisista kuului kirkkoon 000luvun alussa yli 79%. Vuoden 0 lopussa kirkkoon kuului enää noin 7% kaupunkilaisista. Jäsenmäärän muutos vaikuttaa oleellisesti kirkollisverokertymään.

6 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu 6 Kirkkovaltuusto.5.0 VUOSI Yhteisöveron osuus verotuloista Verotulot/jäsen Vuosikate Vuosikate/jäsen,50 6,9 0,80 9,7 Vuosikate %/(toimintatulot + verotulot) 9,8 7, 0,7,% Poistot Poistot/jäsen,5 7, 9,0 9, Poistot %:ia verotuloista 6,99 8, 9,5 8,9 Vaihto ja rahoitusomaisuus yhteensä Kassavarat Yli/alijäämä Seurakunnan väkiluku Muutos edelliseen vuoteen 7 8 Seurakuntaan kuuluminen %:ia 76,6 75,9 7,6% 7,% Taulukko : Karkkilan seurakunnan talouden tunnuslukuja ja seurakuntalaisten määrä. Seurakunnan taseessa vaihtuvat vastaavat olivat vuoden 0 päättyessä 7. eur (.5 eur). Ne on sijoitettu rahalaitoksiin. Seurakunta on velaton. Rahavarat lisääntyivät hieman vuoden 0 aikana. Yhteiskunta on siirtynyt hitaamman kasvun aikaan ja verotulojen kasvu on taittunut. Verotulot riittävät kattamaan toimintamenot, mutta poistojen jälkeen tulos on alijäämäinen. Investointeihin ei ole varaa. Tämän takia seurakunnassa tehtiin vuoden 0 aikana toiminnan ja talouden sopeutussuunnitelma, joka ohjasi jo vuoden 0 suunnittelua. Sopeuttamissuunnitelma määritteli keinoja, joilla toiminta ja talous saadaan tasapainoon valtuustokauden 0 0 aikana. Sopeutusratkaisuilla oli vaikutuksia jo vuoden 0 aikana. Seurakunnan vuosikate oli 6.5 eur ( 5.98 eur ) positiivinen. Kun vuosikatteesta vähennetään korjausinvestoinnit 8.69 eur, on kassavirta investointien jälkeen.5 eur ( 7.68 eur) positiivinen. Seurakunnassa on kahden vuoden aikana tehty vain välttämättömiä korjausinvestointeja. Niiden arvo on oleellisesti poistoja alhaisempi. Seurakuntataloudessa pyrkimyksenä on, että vuosikatteesta vähennettyjen poistojen jälkeen pitäisi tilikauden tuloksen olla positiivinen. Vuonna 0 vuosikate oli 6.5 eur positiivinen. Poistojen ja poistoeron nettovaikutus tilikauden alijäämään oli.056 eur. Tilikauden alijäämä oli 58.9 eur ( eur). Talousarvio oli laadittu 7.8 eur alijäämäiseksi. Sopeutustoimet vaikuttivat jo vuoden 0 aikana, mutta vuoden 0 myötä ne ovat täydessä käytössä. Seurakunnan veroprosentti nostettiin vuoden 0 alusta,50 %:iin. Seurakunnallisessa toiminnassa pappien määrä vähennettiin neljästä kolmeen ja 60% diakonin virka lopetettiin. Hartauselämän tehtäviä resurssoitiin hieman uudella tavalla. Hallintoa tiivistettiin jo vuoden 00 aikana yhdellä henkilöllä ja kiinteistö ja hautausmaatehtäviä organisoitiin uudella tavalla kun yksi työntekijä vaihtoi työnantajaa. Karkkilan seurakunnassa työskentelee vuoden 0 alussa 8 henkilöä. Henkilömäärä vuoden 0 syksyllä oli.

7 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu 7 Kirkkovaltuusto.5.0 Pääluokat TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE ERO Toteuma Tal.arvio Toteuma Tal.arvio Lisätal. arvio Toteuma Tal.arvio Lisätal.arvio sisältyen Yleishallinto Seurakunnallinen toiminta Hautatoimi Kiinteistötoimi Yhteensä Taulukko : Talousarvio vertailu pääluokittain eli toiminnoittain Talousarvion sitovuustasona kirkkovaltuustoon nähden on pääluokkataso. Ulkoinen toimintakate päätyi.80 eur paremmaksi kuin talousarvioon oli budjetoitu. Lisäksi kirkkovaltuusto hyväksyi 6.0 eur lisätalousarvion, joka liittyi ulkoistettuihin palveluihin. Toimintakate oli lisätalousarvion jälkeenkin 0.86 eur budjetoitua parempi. Pääluokkatasojen yleishallinto, seurakunnallinen toiminta ja kiinteistötoimen toimintakate toteutui budjetoitua parempana. Hautaustoimen pääluokkataso ylittyi 8.5 eur. Talousarvioon suunniteltua työkonevaihtoa leasingrahoituksella ei toteutettu, eikä myyntivoitto realisoitunut. Hautausten lukumäärä oli 8% edellisvuotta alhaisempi, joten hautaustoimen tuotot jäivät budjetoitua alhaisemmiksi.. Kirkkoneuvoston esitys tilikauden alijäämästä Kertomusvuonna tilinpäätös oli 58.9 euroa alijäämäinen. Talousarvio oli suunniteltu 7.8 eur alijäämäiseksi. Tilikauden alijäämä 58.9 eur kirjataan edellisten tilikausien ylijäämätilille.. Jäsenmäärä Seurakunnan väkiluku (=läsnä oleva väestö) oli kertomusvuoden lopussa 6.78 henkilöä. Kaupungin asukasmäärä oli vuoden lopussa 9.90 henkilöä. Seurakuntaan kuului 7% kaupunkilaisista. Poissaolevaan väestöön kuului 8 henkilöä. Ulkomaiden kansalaisia oli 0 ja ruotsinkielisiä 59. Seurakuntaan on muuttanut kertomusvuoden aikana (9) henkilöä ja poismuuttaneita on ollut 98 (06). Seurakuntaan liittyi (9) henkilöä ja seurakunnasta erosi 8 (5) henkilöä. Vuonna 0 liitettiin lapsikasteessa seurakunnan jäsenyyteen 76 lasta. Aikuisia tai nuoria seurakuntaan liittyi kuusi. Seurakunnan jäseniä kuoli vuoden aikana 70. Avioliiton solmi yhteensä 8 paria. Näistä 5 paria sai kirkollisen vihkimisen. Avioliiton kirkollinen siunaaminen toimitettiin kahdelle parille. Avioeroja oli. Seurakunnan jäsenyydestä eroaminen hidastui. Seurakunnan jäsenmäärä kuitenkin jatkoi pienenemistään entiseen tahtiin, sillä kunnan väkiluku kääntyi laskuun. Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat seurakunnan jäsenmäärään ja seurakunnan talouteen..5 Kirkolliset vaalit Kertomusvuonna ei ollut kirkollisia vaaleja..6 Kirkkovaltuusto Karkkilan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenten lukumäärä on kirkkolain mukaisesti 9. Seuraavat henkilöt on yleisillä vaaleilla valittu jäseniksi vuosiksi 00.

8 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu 8 Kirkkovaltuusto.5.0 I Kotiseurakunta 90 ääntä, 6 paikkaa Brofeldt Leena, Klemola Raine, Myntti Tuija, Suikka Irja, Sundström Mia, Söderström Minna. Varalla Leinamo Liisa, Saari Jouni. II Kirkko keskellä arkea 6 ääntä, 8 paikkaa Kivilä Jorma, Mitrunen Henna, Otava Olli, Rantala Titta, Ryyppö Vesa, Saarni Pirkko, Syrjänen Vesa, Örn Leena. Varalla Koskinen Päivi, Mikkola Johanna, Otava Heidi, Peltonen Tapani, Sarva Martti. III Sos.dem. Yhteisvastuu ääntä, 5 paikkaa Boije Eija, HopeavirtaHanhinen Sirkku, Keskinen Tuure, Pakarinen Toini, Sintonen Risto. Varalla Bergman IngeMaij, Salminen Kai, Sintonen Pirjo, Ståhl Martti, Väyrynen Lauri. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimi Leena Brofeldt ja varapuheenjohtajana Risto Sintonen. Kirkkovaltuusto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja käsitteli yhteensä 8 asiaa. Lisäksi pidettiin valtuustoseminaari 5..0 ja valtuuston iltakoulu Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset..0 Valitsi kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi Leena Brofeldtin ja varapuheenjohtajaksi Risto Sintosen. Valitsi suhteellisen vaalilautakunnan jäseniksi Mia Sundströmin, Sirkku HopeavirtaHanhisen ja Jorma Kivilän. Heidän varamiehikseen valittiin Tuija Myntti, Toini Pakarinen ja Vesa Ryyppö. Valitsi kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi Jorma Kivilän (Vesa Syrjänen) ja kirkkoneuvoston jäseniksi Minna Söderströmin (Tuija Myntti), Mia Sundsrömin (Irja Suikka), Tuure Keskisen (Eija Boije), Kari Laineen (Vesa Ryyppö) ja Titta Rantalan (Leena Örn), heidän henkilökohtaiset varajäsenet suluissa. Valitsi tilitarkastajaksi vuosiksi 00 Audiator Ab JHTTyhteisön. Päätti kokouspalkkioiden arvosta KirVESTES:in 6 mukaisesti, uudet palkkioarvot astuvat voimaan..0 lähtien..5.0 Valitsi KehäIT:n johtokunnan jäsenet kaudelle 00. Hyväksyi vuoden 00 tasekirjan, toimintakertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen ja tilinpäätöksen. Merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen vuodelta 00. Myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille vuodelta 00. Päätti kirkollisveroprosentiksi, Hyväksyi kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen noudatettavaksi Karkkilan seurakunnassa Päätti lakkauttaa toisen diakoniaviran (60%) Karkkilan seurakunnassa. 60% diakonian virka on strategiassa määritetty tarkasteltavaksi parittomina vuosina. Hyväksyi lisätalousarviopyynnön liittyen Lohjan perheasiainneuvottelukeskuksen takautuviin veloituksiin vuosilta Hyväksyi toiminta ja taloussuunnitelman vuodelle 0 sekä ennakkosuunnitelmia vuosille 00. Perusti vaalilautakunnan vuonna 0 toteutettavia kirkkoherranvaaleja varten. Vaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Jorma Kivilä. Vaalilautakunnan varsinaiset jäsenet ovat Pirkko Saarni, Jorma Kivilä, Leena Brofeldt ja Sirkku HopeavirtaHanhinen, varajäseniksi valittiin Eija Boije, Irja Suikka, Minna Söderström ja Kari Laine. Hyväksyi lisätalousarviopyynnön liittyen KehäIT:n kustannuksiin..7 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvostossa on kuusi luottamushenkilöä. Sen tehtävä on johtaa seurakunnan toimintaa, edistää hengellistä elämää, johtaa hallintoa sekä talouden ja omaisuuden ylläpitoa ja huolehtia kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta. Kirkkoneuvosto valmistelee kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat. Kirkkoneuvosto voi asettaa alaisuuteensa työryhmiä ja toimikuntia, jotka ovat työntekijöiden kanssa

9 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu 9 Kirkkovaltuusto.5.0 yhdessä mukana käytännön työssä. Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston kahdeksi vuodeksi kerrallaan, puheenjohtajana ovat virkansa puolesta kirkkoherra ja sihteerinä seurakunnan talouspäällikkö. Kirkkoneuvosto käsitteli vuoden aikana 6 kokouksessa yhteensä 75 asiaa. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana kirkkovaltuuston valitsemana on vuosina 0 0 Jorma Kivilä ja hänen henkilökohtaisena varajäsenenään Vesa Syrjänen. Muut jäsenet ovat Minna Söderström (Tuija Myntti), Mia Sundsröm (Irja Suikka), Tuure Keskinen (Eija Boije), Kari Laine (Vesa Ryyppö) ja Titta Rantalan (Leena Örn), heidän henkilökohtaiset varajäsenensä on merkitty sulkuihin..7. Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset 9..0 Nimesi työryhmän, joka keskittyy suunnittelemaan, kuinka toiminnan ja talouden tasapaino voidaan turvata ja saavuttaa kuluvan valtuustokauden aikana. Hyväksyi yhteistyösopimuksen KLKuntahankintojen kanssa, tämä mahdollistaa Karkkilan seurakunnan hyödyntämään yhteiskilpailutuksen tuloksia hankintatoimen eri alueilla Käsitteli työalojen toimintakertomuksia ja lähetti ne jatkovalmisteluun. Päätti kanttorin sijaisen määräaikaisesta virkasuhteesta ajalle Päätti liittyä KLkuntahankintojen yhteishankintasopimukseen polttoaineiden osalta, hankintakanava on Teboil. Käsitteli KehäIT:n asioita, hyväksyttiin johtosääntömuutos, käsiteltiin etäkäyttösopimuksia sekä esitettiin johtokunnan jäseniksi EevaMari Salmea ja varalle Juhani Korte. Päätti kerhohuoneen remontin toteuttamisesta...0 Kävi lävitse 00 alustavan tulos, tase ja rahoituslaskelman sekä tehtäväalueittaiset menojen ylitykset ja alitukset. Kävi lävitse yhteistyötoimikunnan työsuunnitelman vuodelle 0. Hyväksyi käyttöönotettavaksi Karkkilan seurakunnassa työkyvyn tukemisen mallin. Merkitsi tiedoksi, että Karkkilan seurakunnassa käyttöönotetaan sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä Katrina Kävi lävitse tasekirjan. version, sisältäen toimintakertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen, talousarvion toteutumisvertailun, tuloslaskelman, taselaskelman, rahoituslaskelman ja investointilaskelman ja lähetti aineiston jatkovalmisteluun, lopullinen tasekirja tulee esittelyyn seuraavaan kokoukseen. Merkitsi tiedoksi talouspäällikön yamktutkinnon opinnäytetyön valmistumisen, aiheena Johtamisen työkalujen kehittäminen Karkkilan seurakunnassa Hyväksyi osaltaan vuoden 00 tasekirjan, toimintakertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen ja tilinpäätöksen ja lähetti tasekirjan edelleen tilintarkastettavaksi. Kuuli toiminta ja taloustyöryhmää tuotetusta ajankohtaisraportista sekä päätti, että kirkkovaltuustolle pidetään toiminnansopeuttamissuunnitelmien tiimoilta iltakoulu Lähetti tilintarkastetun tasekirjan, joka sisältää toimintakertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen ja tilinpäätöksen kirkkovaltuustolle käsiteltäväksi. Merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen ja lähetti sen edelleen kirkkovaltuustolle. Hyväksyi toiminta ja taloustyöryhmän suunnitelman talouden tasapainottamiseksi, jota käsiteltiin kirkkovaltuuston iltakoulussa..0. Esitti kirkollisveroprosentin tarkistamista,50%:iin vuoden 0 alusta osana tasapainottamissuunnitelmaa. Esitti, että kirkkovaltuusto valitsee Espoon hiippakunnan piispanvaaliin kuusi maallikkovaltsijaa.

10 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu 0 Kirkkovaltuusto Päätti, että Karkkilan seurakunnalle sopivin aika liittyä kirkon taloushallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi on vuonna 0. Päätti kesäajan kirkkoherranviraston ja päivystävän papin palveluajoista..6.0 Hyväksyi talousarvioraamin vuodelle Hyväksyi osaltaan Karkkilan seurakunnassa noudatettavaksi kirkon henkilöstön kehittämissopimusta..8.0 Suoritti hautausmaakatselmuksen uudella ja vanhalla hautausmaalla ja totesi hautausmaat hyvin hoidetuiksi. Hyväksyi suunnitteluolettamukset toiminnan ja talouden suunnittelulle vuodelle 0. Hyväksyi vuoden 0 hinnastomuutokset. Päätti muuttaa kirkkoherranviraston ja päivystävän papin päivystysajan toistaiseksi, uusi palveluaika on arkipäivisin kello Käsitteli työalojen toimintasuunnitelmia vuodelle 0 ja lähetti suunnitelmat jatkovalmisteluun. Keskusteli ostopalvelusopimuksen solmimisesta Lohjan perheasiainneuvottelukeskuksen kanssa. Käsitteli KehäIT:n ajankohtaisia kuulumisia ja keskusteli lisätalousarviopyynnöstä. Päätti liittyä KLkuntahankintojen yhteishankintasopimukseen sähkön osalta, hankintakanava on Oulun sähkönmyynti Oy, sopimusaika Päätti osaltaan nuorisoohjaajien tehtävänimikkeen muuttamisesta nuorisotyönohjaajiksi. Käsitteli vuoden 0 työntekijä resurssointia..0.0 Käsitteli vuoden 0 talousarvion. versiota ja lähetti sen jatkovalmisteluun. Hyväksyi koulutussuunnitelman vuodelle Antoi Espoon tuomiokapitulille lausunnon kirkkoherran viran avoimeksi julistamista varten. Päätti osaltaan lakkauttaa toisen diakonianviran, joka on 60% diakonian virka, ja strategiassa määritelty tarkistettavaksi parittomina vuosina. Päätti osaltaan irtisanoa 60% diakonianvirkaa hoitavan viranhaltijan Hyväksyi ostopalvelusopimuksen Lohjan perheasiainneuvottelukeskuksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Hyväksyi osaltaan lisätalousarvion koskien perheasiainneuvottelukeskuksen suorittamien palvelujen takautuvista veloituksista vuosilta ja lähetti sen edelleen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Päätti vanhalla hautausmaalla tehtyjen katselmusten perusteella ja tehtyjen huomautusten seurauksena lunastaa haudat, jotka yhä olivat hoitamatta seurakunnan haltuun ja julistaa hautaoikeus menetetyksi. Hyväksyi osaltaan toiminta ja taloussuunnitelmat vuodelle 0 sekä ennakkosuunnitelmat vuosille 00. Päätti vuoden 0 kokousaikatauluista. Päätti kolehtisuunnitelmasta vuodelle 0. Esittää kirkkovaltuustolle vaalilautakunnan perustamista kirkkoherran vaalia varten. Päätti seurakuntatalon ja pappilan valvontakameroiden hankinnasta. Hyväksyi osaltaan KehäIT:n esittämän lisätalousarvion.

11 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu Kirkkovaltuusto Päätti kanttorin sijaisen ja hartaustoimen avustajan tehtävänkuvasta ja määräaikaisesta tilapäisestä virkasuhteesta määräajalle Päätti statuspapinkirja jäsentietojärjestelmän irtisanomisesta alkaen..0, koska Kirjuri jäsentietojärjestelmä tulee käyttöön vuoden 0 aikana. Merkitsi tiedoksi KehäIt:n ajankohtaiskatsauksen..8 Tarkastajat ja edustajat Tilintarkastajiksi on valittu vuosiksi 0 0 tilintarkastusyhtiö Oy Audiator Ab JHTTyhteisö. Päävastuullisena tarkastajana Raimo VainioKaila (JHTT, HTM). Uudenmaan sairaalasielunhoitotyön seurakuntaliiton liittovaltuuston jäsenenä vuoden 0 loppuun asti on toiminut Irja Suikka. Eteva kuntayhtymän kehitysvammatyön johtokunnan läsnäolojäsenenä on toiminut kausilla 000 Heidi Otava..9 Yleishallinto ja kirkkoherranvirasto Karkkilan seurakunta on ollut mukana Järvenpään seurakunnan isännöimässä ITyhteistyöalueessa, KehäIT:ssä. KehäIT:n tehtävänä on keskitetysti hallita sopijaseurakuntien ITasioita. Karkkilan seurakunta on hyödyntänyt IT palveluita niin laajasti kuin se on ollut mahdollista. Loppuvuoden 0 aikana kävi selväksi, ettei KehäIT ei pysty lunastamaan sille osoitettua tehtävää. Siksi sopijaseurakunnat päättivät purkaa yhteistyöalueen. KehäIT:n palvelemat seurakunnat joutuvat vuoden 0 alkupuolen aikana liittymään johonkin toiseen ITalueeseen. Karkkilan seurakunta aloitti neuvottelut Espoon seurakuntayhtymän kanssa ITyhteistyöstä. Karkkilan seurakunta solmi raamisopimuksen KLkuntahankintojen kanssa, jolloin seurakunta pystyy liittymään KLkuntahankintojen neuvottelemiin hankintasopimuksiin. Vuonna 0 päätettiin öljyn ja sähkön hankkimisesta KLkuntahankintojen hankintakanavien kautta. Vuonna 0 on jatkettu käytäntöä, että kaikkien oleelliset hankintakanavat on katettu sopimuksin. Kirkkohallituksen keskitetyn jäsentietojärjestelmän, Kirjurin, käyttöönotto on siirtynyt. Karkkilan seurakunta osallistuu hankkeen etenemiseen kirkkohallituksen ja rovastikunnallisen tukirenkaan ohjeiden mukaan. Kirjurin käyttöönotto on suunniteltu 0 syksyyn. Kirkkohallituksen toinen keskitetty hanke, henkilöstö ja taloushallinnon palvelukeskus, on edennyt. Pilottiseurakunnat aloittavat vuoden 0 aikana. Karkkilan seurakunnan liittymisajankohdaksi on suunniteltu loppuvuotta 0, joka on viestitty kirkkohallitukseen. Karkkilan seurakunnassa otettiin keväällä 0 käyttöön sähköinen Katrina toiminnanohjausjärjestelmä, jossa hallitaan tapahtumien ja henkilöiden varauksia, työ, vapaaaika ja lomajärjestelyjä. Katrina toimii tiedotuksen apuna ja tilastointitiedon keruujärjestelmänä. SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA. Yleinen seurakuntatyö Seurakunnan toiminta on keskittynyt omiin toimitiloihin: vuonna 78 rakennettuun puukirkkoon sekä viereisessä korttelissa sijaitseviin uuteen ja vanhaan seurakuntataloon. Virastotalo on samassa korttelissa sijaitsevassa vanhassa pappilarakennuksessa. Korttelissa on lisäksi piharakennus, jossa on tila lähetysja diakoniatyön kangaspuille. Rakennuksessa on myös EUruuan varasto. Uudella hautausmaalla, noin kolmen kilometrin päässä keskustasta, on siunauskappeli ja konehalli. Seurakunnan leirikeskus Leiriranta sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä kaupungin keskustasta Pienojanlammen rannalla. Vakinaisissa viroissa tuomiokapitulin antamalla valtakirjalla on seurakunnassa kirkkoherra, kappalainen ja kanttori. Kirkkoherrana toimi Juhani Korte. Kappalaisen viranhaltija Matti Pirhonen oli koko vuoden virkavapaalla. Kappalaisen virkaa hoiti. seurakuntapastorin virassa oleva Hannu Bogdanoff..

12 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu Kirkkovaltuusto.5.0 seurakuntapastorin viransijaisena toimi Selja Väistö, jonka on. seurakuntapastorin viranhaltija.. seurakuntapastorin virkaa hoiti Mirka Härkönen. Papiston työnjaon mukaan kirkkoherra vastasi yleisestä johtamisesta ja tiedotuksesta, vs. kappalainen lähetys ja diakoniatyöstä, vs.. seurakuntapastori perhe, aikuis ja lapsityöstä ja vs.. seurakuntapastori rippikoulu, varhaisnuoriso ja nuorisotyöstä. Yleisessä seurakuntatyössä toimittiin perustoimintokuvauksen mukaisesti. Kirkon vuosien 000 teeman Pyhä mukaisesti seurakunnan tavoitteena oli kehittää jumalanpalvelus ja hartauselämää. Vuoden aikana toimitettiin kolme erityisiä panostuksia vaatinutta Jumalanpalvelusta: Motoristikirkko keväällä Karkkilan torilla, rovastikunnallisen lähetysjuhlan jumalanpalvelus marraskuussa sekä kirkkoherra Juhani Kortteen läksiäisjumalanpalvelus joulukuun alussa. Myös joulu ja pääsiäisajan sekä itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukset toteutettiin voimavaroja säästämättä. Vaihtoehtoisia toteutuksia messuille olivat toukokuussa toteutettu Taize lauluja sisältänyt messu ja juhannuspäivänä pidetty AnnaMari Kaskisen kansanlaulujen sävelmiin sanoittama kansanlaulukirkko sekä nuorisotyön kanssa yhteistyössä toteutettu 0synttäreiden Gospeljuniormessu. Ruotsinkielisille seurakuntalaisille järjestettiin Svenskspråkig bönekväll, ruotsinkielinen hartaus kirkossa. Sen toteutuksesta vastasi teologiharjoittelija EvaLotta Blom yhdessä kanttorin kanssa. Toinen tavoite oli järjestää messuavustajakoulutus seurakunnan vapaaehtoisille. Isoskoulutuksessa messukoulutus toteutettiin jo keväällä. Sen yhteydessä tulevat isoset avustivat jumalanpalveluksissa. Seurakunnan muille vapaaehtoisille koulutus toteutettiin syksyllä 0. Vapaaehtoisten kouluttajina toimivat kirkkoherra Juhani Korte ja suntio Hanna Rajala. Koulutus sisälsi neljä opetusjaksoa, joissa käytiin läpi kirkonpalvelijan ja ehtoollisavustajan tehtäviä. Koulutuksen kävi läpi seurakuntalaista. Kirkkoherra myönsi heistä yhdeksälle oikeuden toimia seurakunnan messussa ehtoollisavustajana. Seurakunta lähetti viisikymmentä vuotta sitten rippikoulunsa käyneille seurakuntalaisille henkilökohtaisen kutsukirjeen messuun ja messun jälkeisille kirkkokahveille seurakuntatalolle. Pyhäinpäivän iltahartauteen Karkkilan kirkkoon sai kutsun jokainen vuoden aikana lähiomaisensa menettänyt. Seurakunta aloitti vuoden 0 alussa kaksi uutta hartaustilaisuutta: Kerran kuukaudessa kirkossa pidettävän hiljaisen rukouksen tunnin ja kerran viikossa seurakuntatalolla toimitettavan kompletorion. Hiljaisen rukouksen tunnista vastaa seurakunnan luottamushenkilöihin kuuluva Titta Rantala. Kompletorion toimittamisesta puolastaan vastaa nuorisotiimi. Sotainvalidien toimisto toimi tiistaisin seurakuntatalossa. Maanantaisin seurakuntatalon kerhohuoneessa kokoontui rukouspiiri, joka toimi vapaaehtoisvoimin. Yhteistyö ortodoksisen seurakunnan kanssa jatkui. Ortodoksit toimittivat liturgian erikseen sovittuina aikoina seurakuntatalon kerhohuoneessa isä Kalevi Kasalan johdolla. 00 Kaikkiaan 00 Keskiarvo 0 Kaikkiaan 0 Keskiarvo Pääjumalanpalvelukset, messu Pääjumalanpalvelukset, sanajumalanpalvelus Muut Jumalanpalvelukset 67 6, Kaikki Jumalanpalvelukset , Ehtoollisvieraat päämessuissa Musiikkitilaisuudet 60 0, 068 Muut seurakuntatilaisuudet

13 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu Kirkkovaltuusto.5.0 Taulukko : Jumalanpalveluksien ja musiikkitilaisuuksien käyntikerrat vuonna 0.. Tiedotus ja viestintä Seurakunnan tiedotus on tapahtunut paikallislehtien välityksellä. Kirkolliset ilmoitukset julkaistaan molemmissa paikallislehdissä kerran viikossa. Tapahtumista ilmoitetaan myös tarvittaessa erilaisin mainoksin. Seurakunnan tilaisuuksiin on aktiivisesti kutsuttu paikallislehtien edustajia mukaan. Karkkilan seurakunta on mukana Karkkilan palveluhakemistossa ja Koti Karkkilassa julkaisussa. Karkkilalaisiin koteihin on paikallislehden liitteenä lähetetty tiedote seurakunnan ajankohtaisista tapahtumista ennen pääsiäistä ja joulua. Seurakunnalla on internetsivusto ( jossa kirkolliset ilmoitukset ja ajankohtaiset asiat ovat esillä. Kirkkoherra kutsuu kaikki seurakuntaan muuttavat tervetulleeksi Karkkilan seurakuntaan erityisellä tervehdyskirjeellä. Erilaisista netissä toimivista hakupalveluista on tietoisesti hankkiuduttu eroon ja keskitytty paikalliseen näkyvyyteen.. Musiikkityö.. Kuvaus toiminnasta Seurakuntamme kuorotoiminta oli vuoden aikana vilkasta. Seurakunnassa toimi säännöllisesti neljä kuoroa: Kanttorin johtamat Kirkkokuoro ja veteraanikuoro Huruukot, Elina Pikkuhookanan johtama lasten kuorokerho ja Raili Pajun johtama lauluryhmä Sylviat. Kirkkokuoro, Huruukot, lasten kuorokerho, lauluryhmä Sylviat sekä projektiluonteisesti kokoontunut nuorten bändi ja kuoro vierailivat säännöllisesti jumalanpalveluksissa rikastuttamassa jumalanpalveluselämän musiikkia. Erityinen panostus kuoroilla oli vuoden 0 aikana neljässä jumalanpalveluksessa. Motoristikirkossa oli mukana Kirkkokuoro sekä nuorten bändin ja lauluryhmä. Rovastikunnallisen lähetysjuhlan messussa lauloivat Kirkkokuoro ja lauluryhmä Sylviat. Kirkkoherra Juhani Kortteen läksiäismessua olivat toimittamassa Kirkkokuoro, Huru ukot ja lauluryhmä Sylviat. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelusta olivat toimittamassa Kirkkokuoro, Huruukot ja lasten kuorokerho. Kirkkokuoro lauloi helmikuussa 70vuotiaiden kutsumessussa, kauneimmat joululaulut tilaisuudessa, jouluaamun messussa, pitkäperjantain jumalanpalveluksessa ja. pääsiäispäivän messussa. Lauluryhmä Sylviat oli mukana. adventin messussa. Lasten kuorokerho puolestaan osallistui vuoden aikana kolmeen perhemessuun. Perheille suunnattu Kauneimmat joululaulut IItilaisuus toteutettiin yhdessä kuorokerhon ja vapaaehtoisten bändin kanssa. Huruukot esiintyivät maaliskuussa ja joulukuussa työväentalolla, veteraanipäivän hartaudessa huhtikuussa, toukokuussa Kaunialan sotavammasairaalassa ja marraskuussa keskiviikkokerhossa. Kirkkokuoro Huruukot Sylviat Kuorokerho Jäseniä 6 kpl 0 kpl 8 kpl 7 kpl Taulukko 5: Kuorolaisten lukumäärä kuoroittain. Yhteislaulutilaisuuksia seurakunnassa oli kolme: Raili Pajun johtama Toivevirsitilaisuus huhtikuussa, kansanlaulukirkko keskiviikkokerhossa toukokuussa sekä isänmaallisia virsiä tilaisuus reserviläisten hengellisen illan yhteydessä tammikuussa. Konsertteja oli vuoden aikana kaikkiaan kymmenen kappaletta: Karkkisällien yhteisvastuukonsertti ja musiikinopettaja Anna Tallgrénin johtama koululaiskonsertti rippikoululaisille maaliskuussa, Minna Sisko Mutasen Palmusunnuntainkonsertti huhtikuussa, Kalevi Kiviniemen urkukonsertti ja Hanna Lehtosen johtama Rautapäivien konsertti toukokuussa, Jussi Syrenin johtama Sulattokonsertti elokuussa ja neljä jouluajan konserttia (MikaAnteron joukonsertti, Lionsin järjestämä Fredin joulukonsertti, Sampopankin isännöimä Tommi Soidinmäen joulukonsertti ja Hannan ja Elinan joulukonsertti keskiviikkokerhossa).

14 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu Kirkkovaltuusto Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Musiikkityön painopiste oli lasten ja nuorten musiikkitoiminnassa sekä seurakunnan jumalanpalveluselämän monimuotoisuudessa ja vaihtoehtoisuudessa. Painopiste jumalanpalveluselämän monimuotoisuudessa toteutui kuorojen yhteistyönä. Yhteiskuoroprojektit rikastuttivat messuja ja loivat niihin yhteisöllisyyden tuntua. Yhteistyö yhdisti työaloja ja jakoi iloa yhteisen tavoitteen saavuttamisesta. Onnistumisesta kertoi seurakuntalaisten hyvä palaute. Monimuotoisuuden ja vaihtoehtoisuuden toteutuminen näkyi myös lasten ja nuorten musiikkitoiminnassa. Erityisesti perhemessujen musiikillinen panostus ja kuorokerhon mukanaolo toivat perhemessuihin uudenlaista sisältöä. Nuorten bänditoiminta oli aktiivista. Tärkeä rooli bänditoiminnassa oli nuorisotyönohjaaja JariPekka Järvisellä, joka oli mukana nuorten bändissä. Motoristikirkko oli esimerkki työalojen hyvästä yhteistyöstä, samoin konfirmaatiomessujen musiikin bänditoiminta. Vuoden aikana jumalanpalveluselämässä näkyi sukupolvien kohtaaminen. Huruukot ja lasten kuorokerho lauloivat yhdessä itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa. Kuorojen yhdessä esittämä veteraanin iltahuuto jumalanpalveluksen lopussa sai kiitosta. Idean toteuttamista seuraavana itsenäisyyspäivänä kannattaa harkita. Joulunajan juhlamessujen tavoitteet toteutuivat. Vierailevien muusikoiden panostus välittyi Jouluyön messun elämyksellisyydessä. Musiikillisen panoksensa antoivat Mika Nikander, Raakel Lehtonen ja Satu Tauro. Suntio Hanna Rajala toimi vuoden aikana viulistina monessa messussa. Vuoden konserttielämä oli aktiivista ja monipuolista. Yhteistyö eri tahojen kanssa oli tärkeää. Näin kustannukset pysyivät kurissa. Suunnitellut hää ja hautajaismusiikkikonsertit jäivät toteutumatta.. Lapsi, perhe ja aikuistyö.. Lapsi, perhe ja aikuistyön päälinjat Päiväkerhon ja koululaisten iltapäiväkerhon sekä avointen perhekerhojen toiminta oli vuonna 0 säännöllistä. 6 vuotiaiden päiväkerhoryhmiä oli kolme: Touhuset, Puuhaset ja Veitikat. Kolmivuotiaiden päiväkerhoryhmiä oli vuonna 0 kaksi: Tiuhtit ja Viuhdit. Arja Koijärvi vastasi 6 vuotiaiden päiväkerhon käytännön työstä työparinaan joko iltapäiväkerhon käytännön työstä vastaava Sari Vahtera tai avointen kerhojen, vauvapiirin ja vuotiaiden päiväkerhon käytännön työstä vastaava Pia Heikkinen. Kolmivuotiaiden päiväkerhoa ohjasi Pia Heikkinen ilman työparia. Keväällä kerhoissa työskenteli myös Tia Mutikainen, mutta hänen määräaikaisuuttaan ei syksyllä 0 enää jatkettu talouden sopeuttamistoimenpiteiden vuoksi. Arja Koijärvi ja Sari Vahtera ohjasivat myös koululaisten iltapäiväkerhoa koko vuoden ajan. Koululaisten iltapäiväkerho kokoontui koulujen lukuvuoden mukaisesti arkisin klo.6.0. Seurakunnan perhekerhot eli avoimet kerhot ja vauvapiiri kokoontuivat keväällä kolme kertaa viikossa aamupäivisin. Suuren suosion vuoksi uusi avoimen kerhon ryhmä perustettiin maanantaiiltapäivään. Perhekerhojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Pia Heikkinen. Pyhäkoulutyö jatkui päiväkotipyhäkouluna. Yhteistyöpäiväkodeiksi tuli vuoden aikana Toivikkeen päiväkoti Ahmoolla ja Högforsin päiväkoti keskustassa. Yhteistyötä Nyhkälän esiopetusryhmien kanssa tiivistettiin. Yhteisenä painopisteenä varhaiskasvatuksessa oli luomakunta. Yhteistyötä nuorisotyön tiimin kanssa kehitettiin vuoden aikana. Yhteisiä hankkeita olivat kymppisynttärit ja varhaisnuorten leirit kesällä. Kesäkahvilaa pidettiin kesäkuun ajan auki vanhan seurakuntatalon pihalla. Kaikkia kerholaisia vanhempineen kutsuttiin vuoden aikana järjestettyihin perhemessuihin ja muihin perheille suunnattuihin seurakunnan tilaisuuksiin, kuten kauneimmat joululaulut tilaisuuteen.

15 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu 5 Kirkkovaltuusto Päiväkerho... Kuvaus toiminnasta 6 vuotiaiden ja vuotiaiden päiväkerhot kokosivat tilastojen mukaan seurakunnan toimintaan 88 lasta. Päiväkerhon lukuvuosi noudatti koulun lukuvuotta. Puuhaset kokoontuivat kolmena aamuna viikossa, Touhuset kahtena. Veitikat kokoontuivat iltapäivisin kahdesti viikossa. Tiuhtit ja Viuhdit kokoontuivat kerran viikossa aamupäivisin. Vuoden alussa 6 vuotiaiden päiväkerhoryhmiä ohjasi kaksi työntekijää, mutta ryhmäkoon pienennyttyä syksyllä työntekijäresursseja vähennettiin päiväkerhotyöstä ja suunnattiin koululaisten iltapäiväkerhoon. Päiväkerhoissa luomakuntapainopiste näkyi kierrätysmateriaalien käyttönä sekä erilaisissa askarteluissa. Päiväkerhossa tehtiin myös retkiä luonnon keskelle. Päiväkerhoissa järjestettiin kevätjuhla.5. Tilaisuudessa oli 8 henkilöä. Päiväkerhot osallistuivat myös lasten ja nuorten puurojuhlaan sekä lasten puurojuhlakirkkoon. Pappi piti kirkkohetken tai hartauden päiväkerholaisille kaksi kertaa lukukauden aikana. Päiväkerholaisia perheineen kutsuttiin vuoden aikana myös kaikkiin perhemessuihin, perheille suunnattuihin joulunajan tapahtumiin laadittiin erillinen kutsu.... Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Vuoden 0 aikana oli tarkoitus pitää päiväkerholaisille ja heidän perheilleen pieniä kirkkohetkiä Karkkilan kirkossa. Kevään aikana osallistujamäärät tippuivat kuitenkin niin paljon, että kerhohartauksien suhteen palattiin vanhaan käytäntöön, jossa pappi vieraili kerhon arjessa. Päiväkerhon arki toteutui toimintasuunnitelman mukaisesti. Hyvin suosittuja olivat päiväkerhon retket: Nummelan Liikuntasampoon 0.5. osallistui runsaasti päiväkerholaisia vanhempineen. Myös kerhopäivän aikana toteutetut retket lähiympäristöön Nyhkälänharjulle ja Asemasuolle keräsivät positiivista palautetta kerholaisten vanhemmilta. vuotiaiden päiväkerhossa ryhmät olivat täynnä, mutta 6 vuotiaiden kerhossa tapahtui selvää pudotusta. Syksyllä kerhossa oli lasta vähemmän kuin keväällä (0%). 009 kevät / syksy 00 kevät/syksy 0 kevät / syksy Päiväkerhoryhmiä / /5 5/5 Lapsia yhteensä 50/50 50/76 59/7 Taulukko 6: Päiväkerhoryhmien ja lasten määrä vuosina Koululaisten iltapäiväkerho... Kuvaus toiminnasta Koululaisten iltapäiväkerho keräsi tilastojen mukaan vuonna 0 kouluikäistä lasta. Keväällä ilmoittautuneita lapsia oli 7 ja kerhossa oli Sari Vahteran lisäksi toinen kerhonohjaaja. Syksyllä ilmoittautuneiden määrä laski kuitenkin alle kymmeneen (9 ilmoittautui, 7 aloitti), joten syksyllä Sari Vahtera jatkoi kerhonohjaajana ilman työparia. Kerholasten lukumäärässä tapahtui selvää laskua syksyyn 00 verrattuna. Prosentuaalisesti kerholasten määrä väheni 59%:a. Koululaisten iltapäiväkerho kokoontui kouluvuoden mukaan arkisin klo Pappi vieraili koululaisten iltapäiväkerhossa kaksi kertaa lukukauden aikana.... Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Vuoden 0 toimintasuunnitelmassa koululaisten iltapäiväkerhon painopisteenä oli niin ikään luomakunta ja pyhän yhteydessä. Pyhäpainopiste näkyikin kerhon arjessa; hartaushetkiä oli lähes viikoittain,

16 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu 6 Kirkkovaltuusto.5.0 vaikka Viivi Villava hahmo osoittautui käytännössä koululaisille soveltumattomaksi. Iltapäiväkerhossa harjoiteltiin toimintasuunnitelman mukaisesti yhdessä olemisen taitoja. Toimintasuunnitelmasta poiketen iltapäiväkerhossa ei opeteltu perinneleikkejä. Kouluun lähtevien siunaaminen toteutettiin juuri ennen syyslukukauden alkua perheen sunnuntaina 7.8. Sunnuntain jumalanpalvelukseen osallistui 60 henkilöä. Vuonna 00 vastaavaan jumalanpalvelukseen osallistui 5 henkilöä. Kasvua oli näin ollen 5 henkilön verran (+%)... Pyhäkoulu... Kuvaus toiminnasta Vuonna 0 yhteistyötä päiväkotien kanssa tiivistettiin. Prosessi alkoi keväällä, kun karkkilalaisia päiväkoteja kutsuttiin seurakuntatalolla järjestettyyn pääsiäisvaellukseen (8. ja..). Osallistujia oli runsaasti. Päiväkodeille jaettiin tilaisuudessa yhteystieto ja esittelylomake seurakunnan tarjoamasta yhteistyömahdollisuudesta. Kaksi päiväkotia, Högfors ja Toivike, sekä Nyhkälän koulun esiopetusryhmät ilmaisivat halukkuutensa yhteistyöhön. Syksyllä näille ryhmille järjestettiin kirkkoseikkailu Karkkilan kirkossa. Osallistujia oli yhteensä yli 60, joista valtaosa oli lapsia. Tämän lisäksi pappi ja osaaikainen kanttori vierailivat yhteistyöpäiväkodeissa syksyllä. Ennen seurakunnan puurojuhlaa järjestettiin yhteistyöpäiväkodeissa joululaulumuskari, jossa harjoiteltiin puurojuhlakirkon lauluja ja virsiä. Kaikki Karkkilan päiväkotilapset ja esikoululaiset kutsuttiin seurakunnan puurojuhlaan, johon kuului draamallinen kirkkohetki. Osallistujia näissä tilaisuuksissa oli yhteensä 0. Kehtoluokkakortteja seurakunta lähetti vuotiaille.... Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Vuoden 0 toimintasuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin, että päiväkodit tavoitettaisiin vuoden aikana kertaa. Tämä tavoite saavutettiin ja ylitettiin yhteistyöpäiväkotien kanssa (5 kohtaamista). Muut päiväkodit tavoitettiin kaksi kertaa vuoden aikana pääsiäisvaelluksen ja puurojuhlan kautta. Pyhäkoulutyö kasvoi ja selkiytyi vuoteen 00 verrattuna. Yhteistyökumppaneiden kanssa neuvoteltiin yhdessä toiminnan sisällöstä suunnittelupalavereissa. Elina Pikkuhookanan mukanaolo joululaulumuskareissa loi monipuolisuutta yhteistyöhön. Seurakunta sai siitä paljon positiivista palautetta...5 Perhetyö..5. Kuvaus toiminnasta Vuonna 0 seurakunnan perhekerhot, eli avoimet kerhot ja vauvapiiri, kokoontuivat kertaa: avoimet kerhot 9 kertaa ja vauvapiiri 9. Osallistujia oli vuoden aikana 96 aikuista ja 96 lasta. Avoimet kerhot kokoontuivat kolmena arkiaamuna viikossa maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo Perhekerhojen suosio oli keväällä niin suuri, että syksyllä perustettiin uusi ryhmä maanantaiiltapäivään klo.0.0. Piirien ohjelman laati Pia Heikkinen kevät ja syyslukukaudelle. Vapaan jutustelun ja yhdessäolon lisäksi kerhoissa muun muassa askarreltiin Pia Heikkisen tai muun ohjaajan johdolla. Jouluaskarteluun osallistui myös seurakunnan vapaaehtoisia. Elina Pikkuhookana piti vuoden aikana myös perhekerhoissa muskarituokioita. Kerhokerrat päättyivät yhteiseen hiljentymiseen ja hartauteen sekä emännän valmistamaan välipalaan. Pappi vieraili perhekerhoissa kaksi kertaa lukukauden aikana Kokoontumiskertoja Kerhoryhmiä ja Käyntikertoja lapsia aikuisia

17 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu 7 Kirkkovaltuusto.5.0 Taulukko 7: Perhekerhoihin osallistujamäärät vuosina Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Vuoden 0 toimintasuunnitelmassa perhetyön tavoitteena oli säilyttää suuri osallistujamäärä. Kokoontumiskertojen määrä kasvoi vuoden aikana :lla. Keskimäärin kerhossa oli vuonna 0 yksi lapsi kerhokerralla enemmän kuin vuonna 00, aikuisia oli puolestaan keskimäärin,5 enemmän. Perhekerhojen jumalanpalvelus ja hartauselämä kehittyi vuoden aikana merkittävällä tavalla: Pia Heikkinen piti jokaisen kerhokerran yhteydessä pienen hartauden. Perheiden kirkkohetket Karkkilan kirkossa kuitenkin lopetettiin vähäisen osallistujamäärän takia, ja perhekerhoissa palattiin käytäntöön, jossa pappi vieraili kerhossa ja piti hartauden. Toimintasuunnitelmasta poiketen kahta asiantuntijaluentoa ei onnistuttu vuoden aikana järjestämään kaupungin perhetyöntekijöiden aikataulujen takia, mutta kerhossa vieraili askartelun ohjaaja Susanna Heikkala, joka opasti aikuisia jouluaskarteluissa. Perhekerhoissa tehdyt retket saavuttivat suuren suosion: kevätretkelle.5. osallistui 80 henkilöä ja.0. syksyn laavuretkelle 88 henkilöä...6 Aikuistyö..6. Kuvaus toiminnasta Miestenpiiri kokoontui säännöllisesti seurakuntatalolla kuun alussa perjantaiaamuisin. Läsnä piirissä on ollut järjestään yli 0 henkilöä. Miestenpiirin ohella seurakunnassa aloitti naistenpiiri vapaaehtoisten aloitteesta. Naistenpiiri kokoontui säännöllisesti seurakuntatalolla kuun ensimmäisenä sunnuntaina klo Naistenpiirissä kuten miestenpiirissäkin vieraili usein luennoitsija. Yhteiset lauluillat kokosivat runsaan osallistujamäärän (>0). Muuten naistenpiiriin osallistui noin 0 henkilöä. Seurakuntatalolla järjestettiin myös yhteiskristillinen naistenilta yhteistyössä helluntaiseurakunnan kanssa. Osallistujia oli noin 50. Perhemessuja järjestettiin vuoden aikana viisi: Marianpäivänä 7.., rukoussunnuntaina 9.5., perheen sunnuntaina 7.8., Mikkelinpäivänä.0. ja. adventtina Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Naistenpiirin kävijämäärät ovat osoittaneet, että säännöllisille kokoontumisille on tarvetta. Vapaaehtoiset ovat olleet aktiivisia vieraiden hankkimisessa ja toiminnan suunnittelussa. Vapaaehtoiset ovat kantaneet vastuun myös piirin hartauselämästä. Tällaista toimintaa on syytä tukea tulevaisuudessakin. Yhteiskristillinen naistenilta oli myös suosittu. Resurssien vähyyden vuoksi yksi tapahtuma vuodessa riittänee jatkossakin. Vuoden 0 tavoitteena oli järjestää yksi gospelmessu tai muu vastaava nuorille aikuisille. Tällainen järjestettiin. pääsiäispäivänä seurakuntatalolla. Osallistujia oli 5, joista valtaosa ei kuitenkaan kuulunut kohderyhmään. Kutsumessua Karkkilaan muuttaneille ei järjestetty resurssien vähäisyyden vuoksi. Tavoitteena oli järjestää vuoden aikana neljä perhemessua. Perheiden jumalanpalveluksia järjestettiin vuoden aikana viisi. Toimintasuunnitelmaan kirjattu yhteistyö jumalanpalvelusten suunnittelemisesta kerhojen kanssa ei toteutunut. Keskimääräinen osallistujatavoite 75 henkilöä messua kohden saavutettiin juuri ja juuri, vaikka kolmessa perhemessussa kävijämäärät kasvoivat. On syytä miettiä keinoja, miten saamme perhemessut yhä houkuttelevammiksi. Perheiden kauneimmissa joululauluissa oli 5 henkilöä. Vuosi Kirkkovuosi Läsnä 00/0 palmusunnuntai/marianpäivä 88/00 00/0 helluntai/rukoussunnuntai 90/60 00/0 kouluun lähtevien siunaaminen/sama 5/60 00/0 mikkelinpäivä/sama 7/90 0. adventti 65 Taulukko 8: Perhekirkkoihin osallistujamäärät vuosina 00 0

18 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu 8 Kirkkovaltuusto Varhaisnuorisotyö.5. Kuvaus toiminnasta Vuonna 0 seurakunnan varhaisnuorten kerhotoiminta lisääntyi. Kevätkaudella oli neljä salibandykerhoa ja kaksi kokkikerhoa. Syyskaudella pidettiin neljää salibandykerhoa, kokkikerhoa, toimintakerhoa ja näytelmäkerhoa. Vuoden aikana kerhoihin osallistui kaikkiaan n. 50 lasta. Kerhoihin osallistuneista 00 oli poikia ja 50 tyttöjä. Osallistujien määrä lähes kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Kerhoissa toimi ohjaajina vuoden aikana yhteensä rippikoulukoulun käynyttä kerhonohjaajaksi koulutettua nuorta. Heistä neljä oli poikia ja kahdeksan tyttöä. Kerhonohjaajien koulutus toteutettiin Lohjan rovastikunnan seurakuntien yhteistyönä. Kerhonohjaajien jatkokurssi pidettiin lauantaina 5.. Karkkilassa ja peruskurssi Vihdin Riuttarannassa. Huhtikuussa pidettiin Selvä Juttu ennaltaehkäisevän päihdetyön koulutusta alakoulujen kuudensille luokille. Selvä Juttu toteutettiin Noppateatterin esityksen ja siihen liittyvien oppituntivierailujen muodossa. Selvä Juttu pidettiin aikaisempien vuosien tapaan yhteistyössä kaupungin nuorisotoimen, koulujen ja poliisin kanssa. Kesällä järjestettiin kaksi varhaisnuortenleiriä Leirirannassa teemalla: Daavid paimenpojasta kuninkaaksi. Ensimmäinen leiri pidettiin ja toinen leiri..8. Ensimmäiselle leirille osallistui lasta ja toiselle lasta. Seurakunnan päiväkerhonohjaajat olivat mukana leirien toteutuksessa. Kymppisynttärit seurakunnan vuonna 00 syntyneille jäsenille pidettiin seurakuntatalolla.9. yhteistyössä seurakunnan lapsi ja musiikkityön kanssa. Kutsuja kymppisynttäreille lähetettiin 89 ja osallistuneita oli 7. Päivänavauksia pidettiin alakouluilla entiseen tapaan Nyhkälässä kerran viikossa ja Ahmoolla, Tuorilassa ja Haukkamäessä kerran kuukaudessa. Varhaisnuorisotyöstä vastaava viranhaltija aloitti kerhotyön erityisosaamisen koulutuksen, jonka yhteydessä käynnistettiin kerhotoiminnan kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on tiivistä koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä erityisesti kerhotoiminnan osalta..5. Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Kerhojen kasvaneet osallistujamäärät ja lisääntynyt kerhotarjonta johtuivat kerhotoimintaan suunnatuista voimavaroista. Seurakuntamme hyvillä ja sitoutuneilla kerhonohjaajilla oli suuri merkitys kerhojen suosion kasvuun. Varhaisnuorten molemmat leirit olivat täynnä. Kymppisynttärit kokosivat kolmanneksen ikäluokasta. Suosio osoittaa, että kymppisynttäreiden kaltaiselle, tietylle ikäryhmälle suunnatulla, toiminnalla on kysyntää. Salibandykerhojen osallistuminen JiiPeeturnaukseen jäi toteutumatta järjestäjän vaihdettua ajankohtaa. Yhteistyö alakoulujen kanssa jäi tavoiteltua pienemmäksi..6 Rippikoulutyö.6. Kuvaus toiminnasta Karkkilan seurakunnan rippikoulut toteutettiin rippikoulusuunnitelman mukaisesti. Rippikouluryhmiä oli neljä: kolme leiririppikoulua ja yksi päiväkouluryhmä. Päiväkoulun kävi viisi nuorta. Leirikouluissa osallistujia oli 66. Leirit pidettiin omassa leirikeskuksessa ja päiväkouluryhmä kokoontui seurakuntatalolla. Oppilaan ja opettajankirjoina rippikouluissa oli Quo Vadis kirjasarja. Sisällöltään rippikoulut noudattivat piispainkokouksen v. 00 hyväksymää rippikoulusuunnitelmaa. Rippikoulu koostui seurakuntaan tutustumisjaksosta, varsinaisesta intensiivijaksosta ja konfirmaatiosta. Seurakuntaan tutustumisjakso koostui 0 erilaisesta tilaisuudesta, joista rippikoululaiset keräsivät merkinnät rippikoulukorttiin. Leiriryhmissä intensiivijakso käsitti kaksi koulupäivää seurakuntatalolla ja seit

19 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu 9 Kirkkovaltuusto.5.0 semän päivän mittaisen leirin. Päiväkoulu kesti seitsemän arkipäivää. Konfirmaatiot pidettiin intensiivijaksoja seuraavana sunnuntaina. Rippikouluryhmien ohjaajina toimi kolme seurakunnan viranhaltijaa: pappi, nuorisotyönohjaaja ja määräaikainen kesätyöntekijä. Muista viranhaltijoista kanttori ja diakonityöntekijä osallistuivat ryhmien opetukseen. Apuohjaajina leireillä toimi 67 isoskoulutuksen käynyttä nuorta (rippileirien isosia oli kaikkiaan 7.). Päiväkoulun opetuksessa ei ollut mukana isosia Rippikouluryhmiä 5 kpl 5 kpl 5 kpl kpl Rippikoulun käyneitä yhteensä 85 hlöä 06 hlöä 9 hlöä ilmoittautuneita oman seurakunnan jäseniä 78 hlöä 0 hlöä 9 hlöä 78 hlöä muita hlöä hlöä hlöä muualla käyneitä hlöä hlöä hlöä yksityisrippikoululaisia hlöä hlöä Taulukko 9: Rippikouluryhmät vuosittain.6. Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Vuonna 0 Karkkilan seurakunnassa kävi rippikoulun 7 nuorta. Karkkilan seurakunnan järjestämän rippikoulun kävi 7 nuorta. Syksyllä 00 Karkkilan seurakuntaan kuului 75 vuonna 996 syntynyttä nuorta ja tavoitteena oli vähintään 75 karkkilalaisnuoren rippikoulun suorittaminen ja konfirmointi vuonna 0. Rippikoulutyön määrällistä tavoitetta ei saavutettu. Myös päiväkoulun suosio laski edellisvuodesta rajusti. Kun vuonna 00 päiväkoulun kävi nuorta, vuonna 0 päiväkoululaisia oli vain viisi. Tämä johti siihen, että seuraavan vuoden rippikoulut toteutetaan leirimuotoisina. Rippikoulun suosio on laskenut viime vuosina koko maassa ja etenkin EteläSuomessa. Sama kehitys on saavuttanut myös Karkkilan seurakunnan. Jatkossa on tarpeellista toteuttaa rippikoulutyötä niin, että Karkkilan seurakunnan rippikoulutyö tavoittaa mahdollisimman hyvin koko rippikouluikäluokan tulevina vuosina. Rippikoulutyön tavoitteena oli jatkaa rippikoulujen jumalanpalvelus ja hartauselämän kehittämistä. Rippikoulujen jumalanpalvelus ja hartauselämää kehitettiin muokkaamalla leirijumalanpalveluksen aiheita rippikoulujen lukujärjestyksen mukaan. Tavoite toteutui myös rippikoululaisten messukoulutuksen myötä. Jumalanpalveluselämä tuli lähelle rippikoululaisia, kun he osallistuivat messukoulutukseen ja messuissa avustamiseen seurakuntaan tutustumisjaksolla. Hartauselämä rippikoulutyön painopistealueena toteutui myös isoskoulutuksen osalta, kun nuorteniltojen hartauselämää toteutettiin Varttikirkon kompletorion kaavalla..7 Nuorisotyö.7. Kuvaus toiminnasta Nuorisotyön viikkotoimintaa järjestettiin ympäri vuoden. Kevät ja syyskaudella nuorteniltoja oli kahdesti viikossa, torstaisin Avoin ikkuna ja lauantaisin Jobbis. Kesäkaudella nuorteniltoja pidettiin kerran viikossa. Avoimen ikkunan yhteyteen liitettiin Varttikirkko, joka on kaikille seurakuntalaisille avoin hartaushetki. Päivänavauksia pidettiin Yhteiskoulussa ja Lukiossa kerran viikossa. Yhteistyössä kaupungin työntekijöiden kanssa seurakunnan nuorisotyö toteutti keskiviikkoisin nuorten iltapäivätoimintaa, Olkkaria. Hiihtolomalla järjestettiin yhteistyössä kaupungin nuorisotyön kanssa laskettelumatka Himokselle. Syyskaudella osallistuttiin kahteen musiikkitapahtumaan, syyskuussa toteutettiin päiväretki Tampereelle Ristirockiin ja marraskuussa tehtiin viikonloppumatka Maata näkyvissä festareille Turkuun. Isoskoulutusta järjestettiin kevätkaudella vanhan mallin mukaisesti joka toinen viikko. Syyskaudella uuden isoskoulutusryhmän aloittaessa aikataulua muutettiin ja otettiin käyttöön isoskoulutuskortti, johon koulutettavat keräsivät merkintöjä toimintaan osallistumisesta ja siinä avustamisesta. Isoskoulutusta oli syyskaudella kerran kuukaudessa kolme tuntia kerrallaan. Lisäksi jokainen isoskoulutettava nuori suoritti isoskortin tehtäviä, tai jatkaa niiden suorittamista vuoden 0 keväällä. Isoskoulutuskorttiin merkinnät

20 Kirkkoneuvosto 8..0 Sivu 0 Kirkkovaltuusto.5.0 kerätään nuortenillan ohjelman ja hartauden toteuttamisesta, Varttikirkossa sekä sunnuntain messussa avustamisesta ja nuorteniltoihin osallistumisesta. Viikonlopun mittaiset isoskoulutusleirit järjestettiin touko ja syyskuussa. Isoskoulutusnuoret osallistuivat Isosseikkailu tapahtumaan Vihdissä.. ja. vuoden isosten jatkokoulutus järjestettiin rovastikunnallisesti.. vuoden koulutus toteutettiin viikonloppuleirinä, mutta. vuoden koulutus pidettiin päivämuotoisena vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Kerhonohjaajien koulutus järjestettiin myös rovastikunnallisena yhteistyönä. Viikonlopun mittainen peruskurssi oli elokuussa ja päivän mittainen jatkokurssi oli helmikuussa nuorteniltoja 7 kpl 6 kpl 66 kpl osallistujia Taulukko 0: Nuorteniltojen ryhmät ja osallistujat vuosittain.7. Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Painotimme hartauselämän tärkeyttä Pyhäpainopisteen mukaisesti. Tavoitteenamme oli kehittää hartauselämää ja sen tuloksena syntyi Varttikirkko, jossa käytetään kompletorion kaavaa. Varttikirkko lähti alkuvuodesta käyntiin hienosti, mutta nuorten into hiipui kesän aikana. Syksyllä saimme kävijämäärät nousuun. Muita seurakuntalaisia Varttikirkko ei tavoittanut toivotulla tavalla. Syynä todennäköisesti oli myöhäinen kellonaika ja epäselvä mainonta. Nuorten osallistaminen hartauselämään on ollut Varttikirkon kautta luontevaa, koska siellä on erilaisia palvelutehtäviä. Kaikki isoset saivat alkuvuodesta messukoulutuksen. He ovat palvelleet erilaisissa tehtävissä messussa. Edelleen vaaditaan kuitenkin työtä sen eteen, että nuoret aktiivisemmin osallistuisivat hartauksien toteutukseen..8 Diakoniatyö.8. Kuvaus toiminnasta Diakoniatyön toimintaympäristö oli hyvin samantapainen kuin edellisenä vuonna. Toiminta koostui viikoittaisesta toiminnasta; päivystyksistä, kotikäynneistä, asiakastapaamisista, puhelinkontakteista ja yhteyksistä eri viranomaisiin ja järjestöihin. Iso osa viikoittaista toimintaa oli asiakkaiden henkilökohtainen ohjaaminen ja tukeminen, kerho ja ryhmätoiminnat sekä vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen ja organisoiminen perjantaikahvilassa. Satunnaisia toimintoja olivat vuosittainen Yhteisvastuukeräyksen organisointi, erilaiset leirit, retket, juhlat ja tempaukset. Diakoniatyössä kokeilimme vapaaehtoisten kanssa myyjäisten ja tapahtumien järjestämistä hiukan eritavoin. Tänä vuonna pidimme joulumyyjäiset Ruukin markkinoilla Karkkilan torilla. Vuosittainen diakonian jouluaaton ruokailu järjestettiin ensi kertaa aatonaattona. Tilaisuus oli samalla henkilökunnan jouluruokailu. Koska painopiste oli ylivelkaantuneiden perheiden tukeminen, tuettiin perheitä taloudellisesti diakoniatyön avustuksilla ja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lastensuojelun perhetyön kanssa tehdyllä ryhmätoiminnalla. Perheryhmä aloitti kokoontumiset vuoden 00 syksyllä ja jatkoi toimintaansa kevään 0. Ryhmän tavoitteena oli koota erityisesti yksinhuoltajia erilaisten teemojen ympärille ja antaa heille tietoa ja kokemuksia vertaisryhmästä. Lisäksi perheille tarjottiin mahdollisuus osallistua kesällä järjestettävälle retkelle Hop Lop seikkailupuistoon. Retkeen saimme taloudellista tukea Karkkilan Lions Clubilta. Järjestimme myös toiminnallisen perhepäivän Vihdin seurakunnan leirikeskuksessa yhteistyössä Vihdin seurakunnan ja Vihdin ja Karkkilan lastensuojelun perhetyön kanssa. Lisäksi diakoniatyö ideoi kumppaneiden kanssa (srk:n nuorisotyö, karviaisen lastensuojelun perhetyö ja kaupungin nuorisotyö) eriikäisille lapsille ja nuorille, joiden perheet ovat syrjäytymisvaarassa, ryhmätoimintaa. Projektiluontoiseen toimintaan haimme rahoitusta EU:lta. Päätös rahoituksesta ei tullut vuoden loppuun mennessä, joten projektin tulevaisuus on avoin.