KARKKILAN SEURAKUNTA TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu Kirkkovaltuusto..0 KARKKILAN SEURAKUNTA TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 00

2 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu Kirkkovaltuusto..0 SISÄLLYS YLEISTÄ.... Seurakunnan olemus ja tehtävä.... Taloudellinen tilanne.... Kirkkoneuvoston esitys tilikauden alijäämästä Jäsenmäärä Henkilökunta Kirkolliset vaalit Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset Tarkastajat ja edustajat....0 Yleishallinto ja kirkkoherranvirasto... SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA.... Yleinen seurakuntatyö.... Tiedotus ja viestintä.... Musiikkitoiminta.... Lapsi, perhe ja aikuistyö..... Lapsi, perhe ja aikuistyön päälinjat..... Päiväkerho..... Koululaisten iltapäiväkerho Pyhäkoulu Perhetyö Aikuistyö...7. Varhaisnuorisotyö Varhaisnuorisotyön tehtävä ja tavoitteet Kuvaus toiminnasta Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Rippikoulutyö Rippikoulutyön tehtävä ja tavoitteet Kuvaus toiminnasta Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Nuorisotyö Nuorisotyön tehtävä ja tavoitteet Kuvaus toiminnasta Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta...0

3 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu Kirkkovaltuusto..0.8 Diakoniatyö Lähetystyö Lähetystyön tavoitteet vuodelle Kuvaus toiminnasta Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta... HAUTATOIMI... KIINTEISTÖTOIMI... HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS.... Henkilöstön määrä.... Henkilötyövuosien määrä.... Henkilöstön sukupuoli, ikä, koulutus ja henkilömäärät tehtäväryhmittäin.... Henkilöstökoulutus.... Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus....6 Työkyky ja terveys....7 Palkka ja henkilöstökustannukset Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukukooste...6 Taulukko : Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukukooste...8 KUVIOT...9 TAULUKOT...9

4 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu Kirkkovaltuusto..0 YLEISTÄ. Seurakunnan olemus ja tehtävä Lähetyskäskyssään Kristus itse antaa seurakunnalleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. (Matt. 8:9 0) Lähetyskäsky on pohjimmiltaan muuttumaton, vaikka käskynannosta on jo kulunut miltei kaksi tuhatta vuotta. Maailma on paljon muuttunut tuon ajan kuluessa, siksi lähetyskäskyn toteuttaminen edellyttää jatkuvaa luovuutta ja uusien toimintamuotojen kehittämistä. Kristuksen antama käsky on seurakunnalle ensimmäinen ja ylin ohje ja seuraaviksi täsmentäviksi ohjeiksi tulevat niin tunnustuskirjojen määrittelemät linjaukset kuin kirkkolain ja kirkkojärjestyksen määräykset. Kirkkolaki määrittelee seurakunnan tehtävät ytimekkäästi: Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus ja palvelutehtävistä. (KL : ja vielä yksityiskohtaisemmin KJ. luku) Seurakunnan tilaisuudet ja toiminta tavoittaa suuren ihmisjoukon yksittäisiä ihmisiä unohtamatta, näin tuleekin olla. Kuitenkin on tärkeää kehittää toimintaa siten, että yhä useampi tuntee kotiseurakunnan omakseen samalla kasvaen yhteiseen kristilliseen vastuuseen. Näistä lähtökohdista käsin määräytyvät seurakunnan toiminnan tavoitteet, joita pyritään kertomuksessa myös arvioimaan. Toimintakertomuksessa vuoden 00 toimintaa peilataan Perustoimintokuvaus 00 asiakirjan kautta. Toimintaa ja sille asetettuja toiminnallisia tavoitteita arvioidaan lyhyesti perustoimintokuvauksen kautta ja strategiasta käsin. Asiakirja on antanut työvälineitä niin luottamushenkilöille kuin työntekijöille toiminnan ja talouden arvioimiseen sitä rakentavasti yhteistyössä kehittäen seurakuntalaisten parhaaksi. Edellisten suunnitelmavuosien keskeisimpiä prosesseja on ollut strategiatyöskentely yhdessä työntekijöiden kanssa. Taloudellinen tilanne Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 7 Edell.vuosi Yhteisövero '0 Kirkollisvero '0 Budjetti

5 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu Kirkkovaltuusto..0 Kuvio : Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosi 00 (009) Kirkollisverokertymä vuonna 00 oli.8.6 eur (7%), osuus yhteisöveron tuotosta oli.07 eur (+%), kokonaisverokertymä oli.70. eur (,%), suluissa vertailu vuoteen 009. Vuoden 00 talousarvio oli eur, joten verotuloja kertyi 0. eur (,%) budjetoitua enemmän. Taantumavuoden 009 talouselämän vaikutukset näkyivät seurakunnan verotulossa vuoden 00 lopulla, jolloin vuoden 009 veronoikaisut tapahtuivat. Karkkilan seurakunnan verotulokertymä väheni oleellisesti kertomusvuonna ja jäi vuoden 007 tasolle. Verotulot vuosittain Toteutunut Talousarvio TA.0.90 TA.98.0 TA.0.80 TA.9.88 TA.8.0 TA Toteutuminen % 97, 97, 00, 99,9 97 0, Taulukko : Karkkilan seurakunnan verotulokertymät vuosittain Vuoden 00 aikana Karkkilan työttömyys aleni jonkin verran. Työttömyys oli 0,% tammikuussa 00 ja tammikuun 0 lopussa työttömyysaste oli 9%. Työttömänä Karkkilassa tammikuussa 0 oli 9 henkilöä 8 hengen työvoimasta. Seurakunnan taseessa vaihtuvat vastaavat olivat vuoden 00 päättyessä. eur ( eur), jotka ovat sijoitettuna rahalaitoksiin. Seurakunnan talous on säilynyt velattomana, mutta rahavarat ovat ehtyneet. Kiinteistöjen perusremontit, verotulojen oleellinen lasku aiemmista vuosista sekä toiminnan vakauttaminen normaalitasolle vuoden 009 henkilöstövajausten jälkeen ovat olleet vaikuttimina tähän kehitykseen. Seurakunnan vuosikate oli.98 eur negatiivinen, kun vuosikatteesta vähennetään korjausinvestoinnit 69.0 eur on kassavirta investointien jälkeen negatiivinen 7.68 eur. Seurakuntataloudessa pyrkimyksenä on, että kun vuosikatteesta vähennetään poistot, pitäisi tilikauden tuloksen olla positiivinen. Vuonna 00 vuosikate oli.98 euroa negatiivinen ja poistojen ja poistoeron yhteismäärä.69 eur, joten tilikauden alijäämä oli eur ( eur), talousarvio oli laadittu 6.97 eur alijäämäiseksi. Talousarvion sitovuustasona kirkkovaltuustoon nähden on pääluokkataso. Ulkoinen toimintakate jäi 0. eur paremmaksi, kuin talousarvioon oli budjetoitu. Pääluokkatasojen yleishallinto, seurakunnallinen toiminta ja hautatoimen toimintakate toteutui budjetoitua parempana, mutta kiinteistötoimen pääluokkataso ylittyi eur, tähän vaikutti kylmä ja luminen talvi sekä öljyn hinnan nousu. Karkkilan kaupunkilaisista kuului kirkkoon 000luvun alussa yli 79% kaupunkilaisista, vuoden 00 lopussa kirkkoon kuului enää noin 7,6% kaupunkilaisista. Jäsenmäärän muutos on vaikuttanut oleellisesti kirkollisverokertymään. Hallinnossa on työskennelty kustannustehokkuuden eteen. Kaikkiin oleellisiin hankintoihin on sovittu pääkumppani ja hinnat on neuvoteltu ja vahvistettu sopimuksin. Vuonna 00 on sopimukset neuvoteltu tai päivitetty mm. öljyyn, sähköön, elintarvikkeisiin, siivoukseen, vartiointiin, vakuutuksiin, toimistotarvikkeisiin. ATKlaitteiden hankinnassa hyödynnetään KEHÄIT:n hankintakanavaa. Karkkilan seurakunta on vuoden 0 alussa tehnyt raamisopimuksen KLKuntahankinojen kanssa, jolloin seurakunta voi hyötyä isoista volyymieduista eri hankintaalueilla. Arvion mukaan osto ja palvelukustannusten tasoa ja nousupainetta on sopimuksia tehden voitu alentaa noin 6% edellisen puolentoista vuoden aikana.

6 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu 6 Kirkkovaltuusto..0 Yhteiskunnassa on nyt siirrytty hitaamman kasvun aikaan, ja verotulojen kasvu on taittunut. Verotulot riittävät juuri kattamaan toimintamenot, mutta poistojen jälkeen tulos on alijäämäinen, korjausinvestointeihin ei ole varaa. Karkkilan seurakunnassa onkin käynnistetty vuoden 0 alussa toiminnan ja taloudensuunnittelutyöryhmä, jonka tehtävänä on löytää ne keinot, joilla toiminta ja talous saadaan tasapainoon valtuustokauden 0 0 aikana. Projektissa löydettyjä keinoja aletaan toteuttaa heti vuoden 0 alusta. VUOSI Yhteisöveron osuus verotuloista Verotulot/jäsen Vuosikate Vuosikate/jäsen,7,0 6,9 0,80 Vuosikate %/(toimintatulot + verotulot) 0,60 9,8 7, 0,7 Poistot Poistot/jäsen,9, 7, 9,0 Poistot %:ia verotuloista 7, 6,99 8, 9, Vaihto ja rahoitusomaisuus yhteensä Kassavarat Yli/alijäämä Seurakunnan väkiluku Muutos edelliseen vuoteen + 7 Seurakuntaan kuuluminen %:ia 77, 76,6 7,9 7,6% Taulukko : Karkkilan seurakunnan talouden tunnuslukuja ja seurakuntalaisten määrä edelliseltä neljältä vuodelta.. Kirkkoneuvoston esitys tilikauden alijäämästä Kertomusvuonna tilinpäätös oli alijäämäinen eur, talousarvio oli suunniteltu alijäämäiseksi 6.97 eur. Tilikauden alijäämä kirjataan edellisten tilikausien ylijäämätilille.. Jäsenmäärä Seurakunnan väkiluku (=läsnä oleva väestö) oli kertomusvuoden lopussa henkilöä, koko kaupungin asukasmäärä oli vuoden lopussa 9.09 henkilöä, eli kirkkoon kuului 7,6% kaupunkilaisista. Poissaolevaan väestöön kuului henkilöä, ulkomaiden kansalaisia oli 8, ruotsinkielisiä 6. Seurakuntaan on muuttanut kertomusvuoden aikana 9 henkilöä ja poismuuttaneita on ollut 06. Seurakuntaan liittyi 9 henkilöä ja seurakunnasta erosi henkilöä. Seurakuntaan kastettiin 8 lasta ja aikuiskasteita oli. Kuolleita seurakunnan jäseniä oli 88. Avioliiton solmi yhteensä 8 paria ja näistä 9 paria sai kirkollisen vihkimisen, 9 paria solmi avioliiton siviilivihkimisessä. Yhden avioparin kohdalla toimitettiin avioliiton kirkollinen siunaaminen. Avioeroja oli. Jäsenyyskehityksessä tulevaisuuden kannalta huomioitavia seikkoja ovat: ensimmäisenä kirkosta eroaminen; toisena se, etteivät kaupunkiin muuttavat uudet asukkaat enää ole kirkon, seurakunnan jäseniä. Nämä seikat tuovat oman haasteensa tulevaisuudessa.. Henkilökunta..00 Viranhaltijat seurakunnan palveluksessa Kirkkoherra Juhani Korte (..989 ) Kappalainen Matti Pirhonen (vv ) Vs. kappalainen Hannu Bogdanoff

7 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu 7 Kirkkovaltuusto..0. Seurakuntapastori Hannu Bogdanoff Vs.. seurakuntapastori Selja Väistö (vv ). Seurakuntapastori Selja Väistö Vs.. seurakuntapastori Mirka Makkonen Kanttori Hanna Lehtonen Diakoni Mervi Laamanen Diakoni, 60 % Arja Kullanmäki Nuorisonohjaaja JariPekka Järvinen (vv ) Nuorisonohjaaja Terhi Manni Talouspäällikkö EevaMari Salmi Emäntä Rita Niinivirta Työsopimussuhteiset Iltapäiväkerhonohjaaja Pia Heikkinen Iltapäiväkerhonohjaaja Sari Vahtera Lastenohjaaja Arja Koijärvi Toimistosihteeri Ritva Lamminluoto Toimistosihteeri Marjatta Syrjänen Toimistosihteeri Tuula Rantanen Työnjohtaja Janne Nummela Erityisammattimies Seppo Laitaoja Erityisammattimies Harri Mononen Suntio Hanna Rajala.0.99 II seurakuntapastorin viransijaisena on toiminut Kimmo Hujanen kevätkaudella ja I seurakuntapastorin viransijaisena syyskaudella Johanna YlärantaSuha. Hautausmaan määräaikaisina työntekijöinä noin kuuden kuukauden ajan ovat toimineet Erja Ilmonius, Kirsti Kotiranta, Arto Konttinen, Minna Tuominen ja siviilipalvelusta noin kuukautta on suorittanut Osmo Ollonqvist. Musiikinopettaja Elina Pikkuhookana on toiminut kanttorin sijaisena, työskennellyt nuorten bändin ja kuoron kanssa sekä vastannut lapsikuoron toiminnasta. Birsen Aldemir ja Toni Wollsten ovat työskennelleet keittiöapulaisina. Kesäteologeina nuoriso ja rippikoulutoiminnassa työskentelivät Johan Savola ja Jarno Nykänen..6 Kirkolliset vaalit Kertomusvuonna järjestettiin seurakunnalliset vaalit. Karkkilan seurakunnan.89 äänioikeutetusta jäsenestä 88 käytti äänestysoikeuttaan, Karkkilan seurakunnan äänestysprosentti oli,8. Koko maassa äänestysprosentti oli 7. Karkkilan seurakunnan valtuuston jäsenten lukumäärä on 9 kirkkolain mukaisesti. Seuraavat henkilöt valittiin yleisissä vaaleissa kirkkovaltuuston jäseniksi vuosiksi 0 0: I Kotiseurakunta, 6 paikkaa Brofeldt Leena, Klemola Raine, Myntti Tuija, Suikka Irja, Sundström Mia, Söderström Minna. Varalla: Leinamo Liisa, Saari Jouni II Kirkko keskellä arkea, 8 paikkaa Kivilä Jorma, Mitrunen Henna, Otava Olli, Rantala Titta, Ryyppö Vesa, Saarni Pirkko, Syrjänen Vesa, Örn Leena. Varalla: Koskinen Päivi, Mikkola Johanna, Otava Heidi, Peltonen Tapani, Sarva Martti, III Sos.dem. yhteisvastuu, paikkaa Boije Eija, HopeavirtaHanhinen Sirkku, Keskinen Tuure, Pakarinen Toini, Sintonen Risto, Varalla: Bergman IngeMaij, Salminen Kai, Sintonen Pirjo, Ståhl Matti, Väyrynen Lauri

8 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu 8 Kirkkovaltuusto..0.7 Kirkkovaltuusto Karkkilan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenten lukumäärä on 9 kirkkolain mukaisesti. Seuraavat henkilöt ovat olleet kirkkovaltuutettuja vuosina I Sos. Dem. Yhteisvastuu ääntä, 7 paikkaa Ahjoniemi, Markku; Hopeavirta Hanhinen, Sirkku, Ekola, Irma; Keskinen, Tuure; Kuusela, EevaMaija; Kuusela, Matti; Sintonen, Risto. Varalla: Ståhl, Matti; Loukusa, Sulo ja Ilonen, Jarkko. II Kotiseurakunta 0 ääntä, 6 paikkaa Brofeldt, Leena; Eronen, Essi; Kunttu, Pertti; Niemi, Mirja, Söderström, Minna; Suikka, Irja. Varalla: Kääriäinen, Anne ja Rantala, Klaus. III Kirkko keskellä ihmisen arkea ääntä, 6 paikkaa Kivilä, Jorma; Otava, Heidi; Peltonen, Tapani; Saarni, Pirkko; Syrjänen, Vesa; Örn, Leena. Varalla: Seppälä, Jarkko; Syrjänen MeriTuuli ja Sarva, Martti. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana on toiminut Leena Brofeldt ja varapuheenjohtajana Risto Sintonen. Kirkkovaltuusto kokoontui vuoden aikana yhteensä neljä kertaa ja käsitteli yhteensä 7 asiaa. Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden seminaari pidettiin Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset Kirkkovaltuusto kokoontui vuonna 00 neljä kertaa, lisäksi pidettiin valtuustoseminaari Valitsi kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi Leena Brofeldtin ja varapuheenjohtajaksi Risto Sintosen. Hyväksyi vuoden 009 investointibudjettn ylityksen.600, kustannukset ylittyivät %:lla. Vaalilautakuntaan valittiin jäseniksi Pauli Otava, Leena Brofeldt, Jorma Kivilä ja EevaMaija Kuusela sekä varajäseniksi Mirja Niemi, Matti Kuusela, Irja Suikka ja Vesa Syrjänen. Vaalilautakunnan puheenjohtajaksi nimettiin Pauli Otava...00 Hyväksyi vuoden 009 tasekirjan ja toimintakertomuksen sekä henkilöstötilinpäätöksen. Vahvisti peruspääomaksi eur, joka on 70% pysyvien vastaavien määrästä Päätti kirkollisveroprosentiksi,...00 Hyväksyi Perustoimintokuvaus 00. Hyväksyi toiminta ja taloussuunnitelman vuodelle 0 ja ennakkosuunnitelmia vuoteen 0..8 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvostossa on kuusi luottamushenkilöä. Sen tehtävä on johtaa seurakunnan toimintaa, edistää hengellistä elämää, johtaa hallintoa sekä talouden ja omaisuuden ylläpitoa ja huolehtia kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta. Kirkkoneuvosto valmistelee kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat. Kirkkoneuvosto voi asettaa alaisuuteensa työryhmiä ja toimikuntia, jotka ovat työntekijöiden kanssa yhdessä mukana käytännön työssä. Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston kahdeksi vuodeksi kerrallaan, puheenjohtajana ovat virkansa puolesta kirkkoherra ja sihteerinä seurakunnan talouspäällikkö. Kirkkoneuvosto käsitteli vuoden aikana 6 kokouksessa yhteensä 7 asiaa.

9 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu 9 Kirkkovaltuusto..0 Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana kirkkovaltuuston valitsemana on vuosina Jorma Kivilä ja hänen henkilökohtaisena varajäsenenään Vesa Syrjänen. Jäsenet ovat, varajäsenet suluissa, Matti Kuusela (Tuure Keskinen), Sirkku Hopeavirta Hanhinen (EevaMaija Kuusela), Minna Söderström (Anne Kääriäinen), Mirja Niemi (Irja Suikka) ja Kari Laine (Tapani Peltonen).8. Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset Kävi lävitse talouskatsauksessa investoinnit ja talousennusteen vuodelta 009 Pyysi ylityslupaa kirkkovaltuustolta investointibudjettiin.600, investoinnit olivaty! %:ia korkeammat arvioidusta. Päätti keskittää seurakunnan rahaliikenteen Sampo pankkiin. Päätti hankkia kokonaan uuden roskakatoksen Karkkilan Lava ja Huollolta. Syynä uusimisen on edellisen katoksen ilkivaltainen poltto vuoden alussa. Osa kustannuksista katetaan vakuutuskorvauksista Kävi lävitse nuorten toiminnan katsauksen, esittäjänä oli vs. nuorisonohjaaja Heidi Tikka. Käsitteli työntekijöiden laatimat toimintakertomukset ja lähetti ne jatkovalmisteluun. Sopi tilinpäätöksen aikataulusta. Nimesi rovastikunnan neuvottelukuntaan edustajiksi Leena Brofeldtin ja Sirkku HopeavirtaHanhisen. Kävi lävitse talouspäällikkö EevaMari Salmen ylemmän opinnäytetyön aihepiiriä Johtamisen työkalujen kehittäminen, Case Karkkilan Seurakunta. Sopi, että kokouskutsut ja materiaali lähetetään kirkkoneuvoston jäsenille ainoastaan sähköisesti...00 Kävi lävitse diakoniantyöalan katsauksen. Esittelijöinä olivat pastori Kimmo Hujanen, diakoni Mervi Laamanen ja diakonissa Arja Kullanmäki. Kävi lävitse vuoden 009 tulos, tase, tase ja rahoituslaskelman sekä hyväksyi tehtäväalueiden ylitykset. Lähetti henkilötilinpäätöksen vuodelta jatkovalmisteluun. Kävi lävitse KehäIT tilanteen. Muutti diakoniaviran 60% diakonissa Arja Kullanmäen anomuksesta 0 %:iin ajalle Päätti hankkia uuden monitoimilaitteen Benecan Oy:ltä, syynä se että 7 vuotta vanhaan Kyocera laitteeseen ei enää saatu huoltosopimusta Kävi lävitse kiinteistö ja hautausmaatyöalan katsauksen, esittelijänä työnjohtaja Janne Nummela. Kirkkoneuvosto pyysi tutkimaan kirkon vesilistojen kaltevuuden ja tutkimaan mahdollisuutta sähköiseen hautausmaakarttaan. Totesi samassa yhteydessä hautausmaiden olevan kauniisti hoidetut. Kävi lävitse työsuojeluohjelman ajantasaistuksen. Kävi lävitse tasekirjan I version. Päätti, että messut järjestetään seurakuntatalossa urkuhuollon aikana Vahvisti talouspäällikkö EevaSari Salmen koeajan päättyneeksi ja vahvisti valinnan, samassa yhteydessä 0 % virkavapautta toukokesäkuun ajaksi opintoja varten. Päätti, että Karkkila seurakunta voi olla siviilipalveluspaikka ja otti Osmo Ollonqvistin siviilipalvelukseen ajalle Kävi lävitse helmikuun 00 talouskatsauksen Hyväksyi pastori Hannu Bogdanoffin laatiman rippikoulusuunnitelman vuodelle 00 Päätti ehtoollisviinin alkoholittomasta vaihtoehdosta ja ehtoollisleipänä voi olla myös paikallisesti leivottua leipää Päätti siirtää seurakunnan vuoden 009 ylijäämän 7.800, kirjaamisesta ylijäämätilille. Hyväksyi hautainhoitorahaston tilinpäätöksen vuodelta 009 ja lähetti sen tilintarkastajille

10 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu 0 Kirkkovaltuusto..0 Hyväksyi osaltaan vuoden 009 tasekirjan, toimintakertomuksen ja henkilötilinpäätöksen ja lähetti sen tilintarkastajille Kävi lävitse maalisuun talouskatsauksen ja verokertymän..00 Kävi lävitse pastori Selja Väistön esityksen aikuis, perhe ja lapsityöalan katsauksen. Totesi kerhotoiminnan olevan tällä hetkellä seurakunnan yksi menestys, johon on hyvä panostaa jatkossa. Aikuistyössä on haasteena tavoittaa työikäiset seurakunnan jäsenet. Hyväksyi työntekijöiden vuosilomat osaltaan Hyväksyi pastori Hannu Bogdanoffin laatiman rippikoulun vuosisuunnitelman. Päätti lähettää tilintarkastajien tarkastaman tasekirjan vuodelta 009 kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi. Käsitteli tilintarkastuskertomuksen vuodelta 009 ja lähetti sen kirkkovaltuustolle. Päätti esittää kirkkovaltuustolle peruspääoman vahvistamista tilintarkastajien muistion perusteella. Edellisten vuosien ylijäämistä siirretään 6.6,98 peruspääoman tilille, jolloin peruspääomaksi tulee.0 ja on 70 % pysyvien vastaavien määrästä. Käsitteli valtuustoeseminaarin..00 ohjelmaa. Kävi lävitse taloudellisen tilanteen Hyväksyi uuden perintäjärjestelmän, päätti vuosien osalta vanhat saamiset luottotappioksi ja vuoden 009 osalta tehdään erityinen perintäkierros. Hyväksyi työterveyshuollon sopimuksen Perusturvayhtymä Karviaisen kanssa, samassa yhteydessä hyväksyttiin sopimus suppean tason sairaanhoidosta ajalle Käsitteli päiväkerhon resurssitarpeita, koska kysytä on noussut Hyväksyi työntekijöiden päivitetyt tehtävänkuvat Kävi lävitse talouskatsauksen ja kustannusennusteen toukokuun loppuun Suoritti katselmukset Uudella ja Vanhalla hautausmaalla. Päätti asettaa hoitokehotukset vanhalla hautausmaalla hoitamattomille haudoille. Teki katselmuksen kappelilla, jonka seurauksena päätti käynnistää peruskorjauksen suunnittelutyön kuntokartoituksella. Kartoituksen tekee Toivo Ahonen. Päätti kellotapulin luukkujen ja soittokoneiston uusimisesta. Päätti jatkaa neuvotteluja huoltoliike EL Ringmanin kanssa asennuksen hintatarjouksesta. Päätti tilata Vanhan hautausmaan asfaltoinnin NCC:ltä, asfaltoitava alue on noin 60m Päätti ulkoistaa palkanlaskennan Norlic Oy:ltä, koska yksi toimistosihteeri on irtisanoutunut. Kirkkoherranviraston sijaistamistarpeisiin haetaan tukea Vihdin seurakunnasta. Käsiteltiin talouskatsaus kesäkuulta. Päätti esittää kirkollisveroprosentiksi, vuodelle 0. Valitsi vaaliluettelon tarkastajiksi Mirja Niemen ja Jorma Kivilän. Antoi myönteisen lausunnon tuomiokapitulille koskien kappalainen Matti Pirhosen virkavapautta ja samassa yhteydessä myönteisen lausunnon pastori Johanna YlärantaSuhalle seurakuntapastorin viransijaiseksi ajalle Kävi lävitse musiikkityön katsauksen, esittelijänä kanttori Hanna Lehtonen. Hyväksyi kirkon kellotapulin luukkujen ja soittokoneiston uusimisen. totetuttajina ELRingman ja Maalaamo Asko Anttila. Hyväksyi osaltaan Perustoimintokuvaus 00 ja lähetti sen kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi. Kävi lävitse vuoden 0 toiminta ja taloussuunnittelun aikataulun. Päätti toteuttaa pappilan sadevesiviemäröinnin korjauksen, syynä elokuun myrskyissä useamman kerran tapahtuneet vesivahingot. Suunnittelun tekee Voitto Suonpää ja toteutus ei saa ylittää investointimäärärahoja

11 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu Kirkkovaltuusto..0 Kävi lävitse toimintasuunnitelman työalojen suunnitelmat ja määritteli raamit taloussuunnittelulle. Kävi lävitse piispantarkastuksen ohjelman. Kävi lävitse talouskatsauksen Käsitteli toimintasuunnitelmaa vuodelle 0 ja painopisteenä olivat varhaiskasvatus ja sen resurssit. Lähetettiin jatkovalmisteluun. Päätti vuoden 0 hinnastot. Päätti lähettää kokouspalkkiot kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Päätti taseessa olevien tuloksi kirjaamattomat rahavarat muut toimeksiantojen varat kirjattavaksi tilille 800 muut tuotot. Päätti kuuluttaa katselmuksen perusteella hoitamattomista haudoista. Antoi myönteisen lausunnon Espoon hiippakunnan tuomiokapitulille TM Mirka Makkosen virkamääräyksestä vs. seurakuntapastoriksi ajalle Käsitteli piispantarkastuskertomuksen Kävi lävitse talouskatsauksen syyskuulta. Käsitteli taloussuunnitelman 0I versiota I ja lähetti sen jatkovalmisteluun. Valtuutti talouspäällikön käynnistämään kappelin peruskorjaussuunnitelman kuntokartoitusraportin pohjalta. Kävi lävitse seurakunnan jäsenkehityksen Käsitteli toiminta ja taloussuunnitelman 0ja ennakkosuunnitelmia vuosiksi 0 ja 0 versio II ja lähetti sen jatkovalmisteluun. Hyväksyi koulutussuunnitelman vuodelle 0. Hyväksyi osaltaan avustusanomukset kosken kirkkokuoroa, Karkkilan Musiikkikoulua, kirkon Ulkomaanapua, Suomen merimieskirkkoa SLS:aa ja SPS:aa Kävi lävitse lokakuun talouskatsauksen. Hyväksyi osaltaan Toiminta ja taloussuunnitelman vuodelle 0, sekä ennakkosuunnitelmia vuodelle 0 ja 0 ja lähetti sen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi Hyväksyi vuoden 0 kokousten aikataulun. Hyväksyi kolehtisuunnitelman ja jumalanpalveluskellon vuodelle 0. Hyväksyi hautainhoitorahaston veloitusperusteiden periaatteet. Hyväksyi nuorisonohjaajien tehtäväkuvaukset. Hyväksyi osaltaan työntekijöiden talvikauden lomasuunnitelman..9 Tarkastajat ja edustajat Tilintarkastajiksi on valittu vuosiksi Håkan Palm (puheenjohtaja) ja Raimo VainioKaila (JHTT, HTM), varalla tilintarkastusyhtiö Oy Audiator Ab JHTTyhteisö ja Lauri Moisander. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajina toimivat Esa Laaksonen ja Pentti Bäckström, varalla Markku Ahjoniemi ja Tapani Peltonen. Uudenmaan sairaalasielunhoitotyön seurakuntaliiton liittovaltuuston jäsen valittiin Irja Suikka, varalla Tarja Kalatie. Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymän kehitysvammatyön johtokunnan jäsen Heidi Otava ja varalla Anne Kääriäinen

12 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu Kirkkovaltuusto..0 Kirkkovaltuuston suhteellisten vaalien vaalilautakuntaan valittiin varsinaisiksi jäseniksi Sirkku Hopeavirta Hanhinen, Minna Söderström ja Jorma Kivilä. Varalle: EevaMaija Kuusela, Essi Eronen ja Heidi Otava Rovastikuntaedustajaksi Matti Kuusela ja Pertti Kunttu, varalle Risto Sintonen ja Pirkko Saarni..0 Yleishallinto ja kirkkoherranvirasto Karkkilan seurakunta on mukana Järvenpään seurakunnan isännöimässä ITyhteistyöalueessa, Kehä IT:ssä. KehäIT:n tehtävänä on keskitetysti hallita sopijaseurakuntien ITasioita. KehäITn johtokunnassa on Karkkilan seurakunnan edustajana toiminut talouspäällikkö EevaMari Salmi. Karkkilan seurakunta on hyödyntänyt KehäIT:n palveluita kertomusvuonna maksimaalisesti, aito palvelimen siirtyminen Kehä IT:n haltuun on jonkin verran viivästynyt, mutta tapahtuu vuoden 0 aikana. Kirkkohallituksessa on edetty henkilöstö ja taloushallinnon palvelukeskuksen edistämisessä. Henkilöstöja taloushallinnon palvelukeskuksia tulee Suomeen neljä, pilotti seurakunnat aloittavat vuonna 0, palvelukeskus on tarkoitus saada tuotantoon vuonna 0, seurakuntien liittymisaikataulut tulevat suunniteltaviksi vuoden 0 kuluessa. Kirkkohallituksen hankkeen keskitetyn Kirjuri jäsentietojärjestelmän käyttöönotto on siirtynyt vuoden 0 lopulle. Karkkilan seurakunnassa hankkeeseen on valmistauduttu niin, että perhekorttien ja kirkonkirjojen digitointi on saatu suoritettua vuoden 00 aikana. Koulutus uuteen järjestelmään on ajankohtainen vuoden 0 aikana. Hallinnon toimintoja uudelleen järjesteltiin vuoden 00 aikana, kun kolmas toimistosihteeri rekrytoitui uuden työnantajan palvelukseen. Palkanlaskenta ulkoistettiin Norlic Oy:lle ja muita hallinnon toimintoja organisoitiin uudelleen, sijaisjärjestelyjen kehittämistä jatketaan vielä vuonna 0. Katrina seurakuntien toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa on valmisteltu vuoden loppupuolella, Katrina järjestelmä käyttöönotetaan keväällä 0. Johtamisjärjestelmien kehittämistä on tehty talouspäällikön Laurean ammattikorkeakouluun tekemän opinnäytetyön yhteydessä. Avainalueita tässä tutkimus ja kehittämistyössä ovat olleet johtaminen, esimiestyö ja työhyvinvointi. SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA. Yleinen seurakuntatyö Seurakunnan toiminta on keskittynyt seurakunnan omiin toimitiloihin, vuonna 78 rakennettuun puukirkkoon, viereisen korttelin uuteen ja vanhaan seurakuntataloon. Uuden seurakuntatalon nuorten puolen remontin valmistumisen myötä toiminta saanut aivan uutta vireyttä niin varhaiskasvatuksen kuin nuorisotyön alueella. Pappilan piharakennuksessa on askarteluverstas, jossa toimii seurakuntamme aktiivinen lähetys ja diakoniaväki kangaspuineen. Uudella hautausmaalla, noin km keskustasta on siunauskappeli ja konehalli. Noin 9 km kaupungin keskustasta sijaitsee seurakunnan kesätoiminnan keskus Leiriranta. Vakinaisissa viroissa tuomiokapitulin antamalla valtakirjalla on ollut kirkkoherra, kappalainen ja kanttori. Kappalaisena on toiminut Matti Pirhonen, hän oli suuren osan vuotta virkavapaana. Tämän vuoksi. seurakuntapastorin virassa toimiva Hannu Bogdanoff oli kappalaisen sijaisena. Selja Väistön. seurakuntapastorin virka päätettiin voimassa olevaksi toistaiseksi. Selja Väistö toimi I seurakuntapastorin viransijaisena. II seurakuntapastorin viransijaisina toimivat pastori Kimmo Hujanen, Johanna Yläranta Suha. Joulukuussa vihittiin vs. seurakuntapastorin virkaan Mirka Makkonen.

13 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu Kirkkovaltuusto..0 Yhteisestä työnjaosta on sovittu niin, että kirkkoherra Juhani Korte vastasi yleisestä johtamisesta ja tiedotuksesta, seurakuntapastori Hannu Bogdanoff vastasi kasvatustyöstä käsittäen varhaisnuoriso ja nuorisotyön. Selja Väistö vastasi perhe, aikuis ja lapsityöstä. Kimmo Hujasen työalueena olivat sekä lähetys että diakoniatyö. Yhteistyö ortodoksisen seurakunnan kanssa jatkui sitten, että he pitivät liturgian erikseen sovittuina aikoina seurakuntatalon kerhohuoneessa isä Kalevi Kasalan johdolla. Viisikymmentä vuotta sitten rippikoulunsa käyneille seurakuntalaisille lähetettiin henkilökohtainen kutsukirje yhteiseen Messuun ja tapaamiseen seurakuntatalolle. Myös Pyhäinpäivän iltahartauteen kirkkoon kutsuttiin henkilökohtaisesti vuoden aikana lähiomaisensa menettäneitä. Miestenpiiri, lähinnä sotainvalideille ja veteraaneille, kokoontui kerran kuussa seurakuntatalossa ja sotainvalidien toimisto toimi tiistaisin seurakuntatalossa. Yksi myönteisimmistä toimintamuodoista oli perjantaiaamuisin kokoontuva sauvakävelyryhmä Sauvarit ja Perjantaikahvila. Molemmat ryhmät toimivat vapaaehtoisen maallikkovastuunkannon periaatteella ja toiminnasta kertyvä tuotto menee lähetyksen ja diakonian hyväksi. Rukouspiiri kokoontui maanantaisin seurakuntatalossa. Merkittävä vaikutus on seurakunnan lapsikuorolla, joka toimiin Elina Pikkuhookanan johdolla. Lapsikuoro, aktiivinen perhetyö ja perhemessujen kehitystyö on nostanut perhemessujen osallistujien määrää. Seurakunnassa pidettiin piispantarkastus Piispa Mikko Heikka ja tuomikapitulin henkilöstö vieraili seurakunnasamme viikon ajan tarkastaen seurakunnan taloutta, hallintoa ja toimintaa. Piispa vieraili päiväkerhossa, nuortenillassa ja Keskiviikkokerhossa. Tarkastusviikko päättyi messuun kirkossa. Piispantarkastuskertomuksessaan hän esitti vahvan kiitoksen luottamushenkilöille ja työntekijöille toiminnan kehittämisestä. Hän jätti myös rakentavia ehdotuksia siitä, miten toimintaa voidaan edelleen kehittää. Joel Hallikaisen joulukonsertti yhteistyössä paikkakunnan Lions Klubin kanssa kokosi kirkon täyteen kuuntelijoita. Myös kauneimmat joululaulut kokosivat laulajia kaksi kertaa kolmantena adventtina. Seurakuntapiiri lähetys ja diakonian merkeissä kokoontui seurakuntatalossa joka toinen maanantai ja osallistui Adventtiajan myyjäisiin. Tämän lisäksi piiri piti lähetystoria kesäkauden jokaisena perjantaina. Lähetyksen ja diakonian merkeissä vapaaehtoiset talkoohenkiset seurakuntalaiset keittivät aamupuuroa perjantaisin kevät ja syyskaudella. LÄSNÄ YHTEENSÄ KESKIMÄÄRIN PÄÄJUMALANPALVELUKSISSA, MESSUT PÄÄJUMALANPALVELUKSISSA, SANANJP MUISSA JUMALANPALVELUK SISSA 67 6,7 KAIKISSA JUMALANPALVELUK SISSA 89 77, EHTOOLLISVIERAITA PÄÄMESSUISSA 67 MUISSA JUMALANPALV:SSA 98 7 KAIKISSA TIL:SSA JOISSA EH TOOLLINEN LÄSNÄ MUSIIKKITILAI SUUKSISSA 60 0, LÄSNÄ MUISSA SRK TILAISUUKSISSA 8 Taulukko : Jumalanpalveluksiin ja musiikkitilaisuuksiin osallistumiset vuonna 00.

14 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu Kirkkovaltuusto..0. Tiedotus ja viestintä Seurakunnan tiedotus on tapahtunut paikallislehtien välityksellä. Internetsivusto tuotettiin Finnish Net Solutionin kautta ( Seurakunnan internetsivustolla vierailtiin kertomusvuonna yhteensä 7.0 kertaa. Päivittäinen vierailujen keskiarvo oli 0 kertaa ja kuukauden keskiarvo vierailuille oli 00 vierailua. Suosituimmat sivut olivat edelleen seurakunnan hallintoon liittyvät Strategia, perustoimintokuvaus, toimintakertomus ja toimintasuunnitelma. Toisena ryhmänä selkeästi esille tiedon etsiminen: verkkovierailijat hakivat tietoa Leirirannasta ja siunauskappelista. Kirkolliset ilmoitukset julkaistiin molemmissa paikallislehdissä kerran viikossa. Tämän lisäksi tiedotusta kehitettiin paikkakunnan lehdissä ja tämän seurauksena julkaistiin jonkin verran erillisiä ilmoituksia tilaisuuksista.. Musiikkitoiminta Musiikkityön painopistealue oli vuonna 00 lasten ja nuorten musiikkitoiminnassa. Nuorten Tilkkutäkkikuoro ja bändi esiintyivät tammikuussa nuorten tilan siunaamisessa, toukokuussa rippikoululaisten vanhempainillassa, lokakuussa iltamessussa, jossa tulevat rippikoululaiset ilmoittautuivat kesän rippikouluihin sekä joulukuussa Kauneimmat joululauluttilaisuudessa. Lapsikuoro esiintyi perhemessuissa maaliskuussa laskiaissunnuntaina, toukokuussa kaatuneitten muistopäivänä, lokakuussa Mikkelinpäivänä ja piispan messussa,.adventin messussa sekä Kauneimmat joululaulut tilaisuudessa. Konserttitoiminta vuonna 00 oli seuraavanlaista: Janne Lehtisen kitarakonsertti maaliskuussa Raili Pajun sävellyskonsertti toukokuussa, pianisti Erkki Kallion konsertti syyskuussa, Sampopankin järjestämä Tommi Soidinmäen joulukonsertti, sekä LionsClubin järjestämä Joel Hallikaisen joulukonsertti. Lisäksi keskiviikkokerhossa musiikkityö näkyi kolmen konsertin muodossa: Hannan ja Elinan joulukonsertti, sekä kirkkokuoron ja Huru ukkojen konsertit. Kirkkokuoron muut esiintymiset olivat messussa helmikuussa, pitkäperjantaina, pääsiäispäivänä ja helatorstaina. Toukokuussa kirkkokuoro lauloi talouspäällikkö EevaMarin ja emäntä Ritan virkaan siunaamisessa, jossa mukana oli myös kuorovieraita Salon seurakunnasta. Lokakuussa kirkkokuoroa kuultiin piispan messussa sekä joulukuussa Itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa yhdessä Huruukkojen kanssa. Lisäksi kirkkokuoroa kuultiin Kauneimmat joululaulut tilaisuudessa, joululaulukiertueella laitoksissa sekä jouluaamun jumalanpalveluksessa. Huruukot antoivat myös panoksensa joululaulukiertueella Marjaanakodissa sekä Harjukadun tilaisuudessa. Keväällä Huruukot tekivät perinteisen esiintymismatkan Kaunialan sotavammasairaalaan. Osa juhlamessuista toteutettiin jälleen yhteistyössä vierailevien muusikoiden kanssa sekä kanttoreiden Hannan ja Elinan yhteistyönä. Vierailevia muusikoita messuissa olivat Mika Nikander, Ida Wiik, huilu, Leena Virtanen, sello ja Satu Tauro, viulu, Hanna Rajala, viulu sekä Raakel Lehtonen. Juhlamessuja, jotka toteutettiin yhteistyönä vierailevien muusikoiden kanssa olivat pääsiäispäivän messu ja pitkäperjantain jumalanpalvelus, kiirastorstain iltamessu, piispan messu, pyhäinpäivän iltamessu, Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus, jouluyön messu ja jouluaamun jumalanpalvelus. Näiden messujen lisäksi suntio Hanna Rajala on ollut mukana viulistina vuoden aikana myös muissa messuissa. Vuosi 00 seurasi perustoimintokuvausta ja painopiste toteutui hienosti lasten ja nuorten musiikkitoiminnassa. Suurten juhlapyhien musiikkielämän rikastuttaminen onnistui myös ja niihin on tärkeää jatkossakin panostaa. Yhteistyö Elina Pikkuhookanan kanssa ja hänen panoksensa lasten ja nuorten musiikkitoiminnassa on jatkossa tärkeää, jotta näitä työmuotoja voidaan edelleen kehittää ja saada uusia nuoria seurakuntamme jäseniä mukaan toimintaamme.. Lapsi, perhe ja aikuistyö Perustoimintokuvauksen mukaan Karkkilan seurakunnan lapsi ja perhetyön tarkoituksena on tarjota kasteeseen perustuvaa ja siihen pohjautuvaa kristillistä kasvatusta. Toiminnan tarkoituksena on tukea

15 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu Kirkkovaltuusto..0 perheitä elämänkaaren eri tilanteissa ja vahvistaa seurakuntayhteyttä. Perustehtävää toteutetaan käytännössä ylläpitämällä päiväkerhoa ja koululaisten iltapäiväkerhoa ja avoimia perhekerhoja sekä päiväkotipyhäkoulua... Lapsi, perhe ja aikuistyön päälinjat Päiväkerhon ja koululaisten iltapäiväkerhon sekä avointen perhekerhojen toiminta oli vakaata ja säännöllistä. Päiväkerhot jatkoivat kahtena suurena ryhmänä, joita ohjasi kaksi työntekijää. Arja Koijärvi vastasi päiväkerhon käytännön työstä työparinaan joko iltapäiväkerhon käytännön työstä vastaava Sari Vahtera tai avointen kerhojen ja vauvapiirin käytännön työstä vastaava Pia Heikkinen. Arja Koijärvi, Sari Vahtera ja Pia Heikkinen työskentelivät kukin myös iltapäiväkerhossa koko vuoden ajan. Pyhäkoulutyö jatkui päiväkotipyhäkouluna. Puurojuhlan suuri suosio jatkui vuonna 00. Avoimet kerhot kokoontuivat kaksi kertaa viikossa aamupäiväisin, vauvapiiri kokoontui kerran viikossa... Päiväkerho Seurakunnan päiväkerho on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille. Viikoittain kerho kokosi yhteen noin 60 lasta. Päiväkerho toimi vanhalla seurakuntatalolla, omissa tiloissa kahden päiväkerhonohjaajan johdolla. Päiväkerhon käytännön työstä vastaavana toimi Arja Koijärvi. Vuonna 00 aloitettiin kaksi uutta vuotiaiden päiväkerhoryhmää. Päiväkerhon lukuvuosi noudatti koulun lukuvuotta. Syyskaudella aloitti uusi päiväkerhoryhmä, päiväkerhoryhmiä syyskaudella toimi kolme, kukin ryhmä kokoontui kertaa viikossa. Päiväkerholaisten koteihin seurakunta piti yhteyttä tiedottamalla heille erilaisista seurakunnan tilaisuuksista päiväkerholaisten mukana lähetetyillä tiedotteilla sekä järjestämällä seurakunnan kerhojen yhteisen vanhempainillan syksyllä. Kehtoluokkakortteja seurakunta lähetti vuotiaille. Päiväkerhossa pidettiin lukuvuoden loppuessa keväällä päättäjäiset kirkossa. Syyslukukaudella järjestettiin vanhempien pikkujoulut vanhalla seurakuntatalolla. Päiväkerhot osallistuivat seurakunnan järjestämään puurojuhlaan. Päiväkerholaisia perheineen kutsuttiin myös perhemessuihin, joita järjestettiin neljästi. Pappi piti kirkkohetken päiväkerholaisille noin kerran kuukaudessa. Joulun aikaan päiväkerholaisia perheineen kutsuttiin Kauneimmat joululaulut tilaisuuteen. TOIMINNAN ARVIOINTIA Vuoden 00 painopisteenä oli lasten ja perheiden kutsuminen jumalanpalvelusyhteyteen. Osallistuminen perhejumalanpalveluksiin ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin olikin runsasta. Päiväkerhoon ilmoittautuneiden lasten määrä kasvoi jälleen viime vuoteen verrattuna kevät / syksy kevät/syksy kevät / syksy Päiväkerhoryhmiä / / / Lapsia yhteensä /8 0/0 0/76 Taulukko : Päiväkerhoryhmien ja lasten määrä vuosina 00800

16 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu 6 Kirkkovaltuusto..0.. Koululaisten iltapäiväkerho Koululaisten iltapäiväkerho kokoontui vanhalla seurakuntatalolla vuonna 00 maanantaista perjantaihin klo Kerhoohjaajina toimivat Sari Vahtera ja Arja Koijärvi sekä Kirsti Kotranta. Koululaisten iltapäiväkerhon käytännön työstä vastasi Sari Vahtera. Yhteensä iltapäiväkerhoissa kävi säännöllisesti 7 lasta. Iltapäiväkerholaisten ja päiväkerholaisten vanhemmille pidettiin yhteinen vanhempainilta syksyllä. TOIMINNAN ARVIOINTIA Vuoden 00 toimintasuunnitelmassa painopisteenä oli yhteinen vastuumme. Seurakunnan avoimet kerhot ottivat vuodeksi kummikohteen Suomen Lähetysseuran kautta. Kohde oli kehitysvammaisten koulu Nepalissa. Vuoden aikana tehtiin tutuksi myös muita vaikuttamisen tapoja, jotka edistävät oikeudenmukaisuuden toteutumista maailmassa. Näitä olivat esimerkiksi Yhteisvastuu sekä Reilu kauppa. Kouluun lähtevien siunaaminen toteutettiin juuri ennen syyslukukauden alkua perheen sunnuntaina. TUNNUSLUVUT Vuosi Kirkkovuosi Läsnä palmusunnuntai 88 helluntai 90 kouluun lähtevien siunaaminen mikkelinpäivä 7 Taulukko : Perhemessuihin osallistuja vuonna 00.. Pyhäkoulu Pyhäkoulu on osa lapsille suunnattua kasteopetusta. Vuoden 00 aikana pyhäkoulut jatkuivat päiväkotipyhäkouluina yhteistyöpäiväkotien kanssa. Karkkilan päiväkotilapset ja esikoululaiset kutsuttiin myös seurakunnan puurojuhlaan, johon kuului draamallinen kirkkohetki. TOIMINNAN ARVIOINTIA Vuoden 00 toimintasuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin pyhäkoulutyön suuntaaminen päiväkoteihin.. Pyhäkoulutyö jatkui päiväkodeissa vuoden 009 tasolla. Yhden papin vajaus vaikutti kuitenkin siihen, että uusia yhteistyöpäiväkoteja ei aktiivisesti hankittu, sillä pyhäkoulutyötä on tehnyt vain varhaiskasvatuksesta vastaava pastori... Perhetyö Seurakunnan avoimet perhekerhot muodostuivat avoimesta kerhosta sekä vauvapiiristä. Perhetyön avoimet kerhot toimivat säännöllisesti kokoontuen edellisten vuosien tapaan kolmena arkiaamuna viikossa. Vuonna 00 kerhot kokoontuivat maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo Piirien ohjelma oli vaihteleva: Joskus piirissä oli vierailija (esim. Elina Pikkuhookana piti musiikkileikkituokioita), toisinaan ohjelmasta (esim. askartelu) vastasi kerhon vetäjä Pia Heikkinen ja joskus ohjelma koostui pääasiassa yhdessä olemisesta ja vertaisryhmässä keskustelemisesta. Kerhokerrat päättyivät yhteiseen kahvi ja mehuhetkeen. Avoimissa kerhoissa järjestettiin niin ikään kerran kuukaudessa hartaus, jonka piti hengellisen työn tekijä. Hartauselämässä noudatettiin yhteistä ohjelmaa päiväkerhon ja koululaisten iltapäiväkerhon kanssa. Avointen kerhojen ja vauvapiirin vastuuhenkilönä toimi Pia Heikkinen.

17 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu 7 Kirkkovaltuusto Kokoontumiskertoja Kerhoryhmiä Käyntikertoja lapsia 9 79 aikuisia 9 97 Taulukko 6: Perhekerhoihin osallistujamäärät vuonna 00 TOIMINNAN ARVIOINTIA Vuoden 00 toimintasuunnitelmassa perhetyön tavoitteena oli kutsua lapsiperheitä seurakunnan tilaisuuksiin, kuten perhemessuihin. Osallistuminen perheille suunnattuihin tilaisuuksiin olikin runsasta. Hartaushetkien kautta hengellisen työn tekijät näkyivät perhetyössä. Lapsiperheille suunnattu Kauneimmat joululaulut tilaisuus kokosi myös sankan joukon eriikäisiä seurakuntalaisia yhteen...6 Aikuistyö Miesten piiri jatkoi säännöllisiä kokoontumisiaan seurakuntatalolla. Miesten osallistuminen piiriin on ollut vilkasta, ja vierailevat alustajat ja luennoitsijat ovat saaneet laajan kuuntelijakunnan. TOIMINNAN ARVIOINTIA Yhteistyötä helluntaiseurakunnan kanssa on hyvä edelleen jatkaa aikuistyön saralla. Näin voidaan palvella mahdollisimman monia Karkkilan kristittyjä. Yhteisiä toimintatapoja on kuitenkin syytä kehittää, sillä vuoden 00 perusteella evankelisluterilaiselle seurakunnalle on jäänyt lähinnä maksajan rooli.. Varhaisnuorisotyö.. Varhaisnuorisotyön tehtävä ja tavoitteet Varhaisnuorisotyön tehtävä on pitää esillä sanomaa Jumalan rakkaudesta, ohjata heitä kantamaan vastuuta itsestään ja lähimmäisistään sekä luoda onnistumisen kokemuksia kaikille toimintaan osallistuville. Varhaisnuorisotyön tavoitteet vuodelle 00 olivat:.. Vakiinnuttaa syksyllä 009 alkanut kerhotoiminta siten, että sähly, toiminta, kokki ja jouluaskartelukerhojen toiminta jatkuisi vähintään edellisen vuoden laajuisena.. Yhteistyötä koulujen kanssa jatketaan aamunavausten ja Selvä Juttupäihdekasvatuskampanjan muodossa. Lisäksi toteutetaan Pekka Simojoen akustinen koulukonserttikiertue alaasteille ja osallistutaan Tuorilan koulun tapakasvatukseen.. Järjestetään kesällä kaksi varhaisnuorten leiriä ja osallistutaan rovastikunnan yhteiselle Lasten Lähetysleirille Vuoden aikana toteutetaan kaksi varhaisnuorten retkeä.

18 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu 8 Kirkkovaltuusto..0.. Kuvaus toiminnasta Varhaisnuorten kerhotoiminta palasi joulutauolta viikolla. Kevätkaudella kerhoja oli viisi: kolme sählykerhoa, kokkikerho ja toimintakerho. Tammihelmikuussa kerhotoiminnasta vastasi toinen vs. nuorisotyönohjaaja. Maaliskuussa toinen vakinainen viranhaltija palasi töihin, joka otti vastuulleen kokkikerhon. Sählykerhot oli jaettu puoliksi ja toimintakerhosta vastasi vs. nuorisotyönohjaaja. Keväällä kerhoissa toimi nuorisotyönohjaajien lisäksi viisi koulutettua kerhonohjaajaa. Kesällä kerhoja ei pidetty. Kerhotoiminta jatkui jälleen syyskuussa, jolloin myös toinen vakinainen viranhaltija oli palannut töihin. Syksyllä kerhoja oli viisi: kolme sählykerhoa ja kaksi kokkikerhoa. Syksyllä kerhoissa toimi nuorisotyönohjaajien lisäksi kuusi koulutettua kerhonohjaajaa. Vuoden 00 aikana kerhoihin osallistui yhteensä 88 lasta, joista poikia oli 6 ja tyttöjä. Alaasteiden päivänavauksia seurakunta piti aikaisempien vuosien tavoin: Nyhkälän koulun päivänavauksen seurakunta hoiti kerran viikossa, Haukkamäen, Tuorilan ja Ahmoon koulun puolestaan kerran kuukaudessa. Pekka Simojoki piti kirkossa kaksi konserttia alakouluille ja niihin osallistuivat Nyhkälän, Haukkamäen ja Tuorilan koulujen oppilaat. Konsertti tavoitti n. 00 alakouluikäistä. Selvä Juttupäihdekasvatuskampanja toteutettiin kaikkien alakoulujen kuudensilla luokilla yhdessä kaupungin ja poliisin kanssa. Seurakunnan työntekijä osallistui myös Tuorilan koulun tapakasvatukseen teemalla Hautajaiset. Myös varhaisnuorten leiritoiminta oli edellisen vuoden kaltaista. Seurakunta järjesti kaksi kolmen päivän leiriä seurakunnan leirikeskuksessa kesäheinäkuussa. Leireistä vastasivat nuorisonohjaajat, määräaikaiset viranhaltijat, lastenohjaaja sekä heidän apunaan toimineet isoset. Leireille osallistui yhteensä lasta... Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Kerhotoiminnan sisällöllisen ja määrälliset tavoitteet saavutettiin melko hyvin. Asetetuista tavoitteista jäi toteutumatta syksyn osalta toiminta ja jouluaskartelukerhot, sekä osallistuminen rovastikunnalliselle lähetysleirille. Kerhotoiminnan kohdalla oma vaikutuksensa oli toisen vakinaisen viranhaltijan töihin palaaminen, joka ajoittui kerhotoiminnan suunnittelun kannalta hankalaan kohtaan, syyskuun alkuun. Kerhotoimintaan saatiin kuitenkin toinen kokkikerho, jolla voitiin vastata kovaan kysyntään. Sählykerhojen suosio säilyi lähes ennallaan, pientä pudotusta nuorimpien kerhon osanottajamäärässä oli havaittavissa. Kerhonohjaajien koulutus toteutettiin edellisten vuosien tapaan rovastikunnallisena yhteistyönä. Rovastikunnalliselle lähetysleirille ei ilmoittautunut yhtään karkkilalaista lasta, joten osallistuminen leirille peruuntui. Leiriä markkinoitiin internetissä, lehdissä ja kouluissa, mutta se ei ilmeisesti tavoittanut asiasta kiinnostuneita tai sitten tilausta kyseiselle leirille ei vain ollut. Vuoden 00 painopiste oli hartauselämässä, jota kerho ja leiritoiminnassa pyrittiin painottamaan ja lisäämällä sen monipuolisuutta..6 Rippikoulutyö.6. Rippikoulutyön tehtävä ja tavoitteet Rippikoulun tehtävänä Karkkilan seurakunnassa on syventää kristinopin tuntemusta, ohjata rippikoululaisia henkilökohtaiseen uskonelämään, kannustaa heitä seurakuntayhteyteen sekä rohkaista jäsentämään usko osaksi omaa elämää. Rippikoulutyön tavoitteet vuodelle 00 olivat. Rippikoulun suorittaneiden määrä vähintään 0 nuorta. (Seurakuntaan kuului syksyllä 009 kaikkiaan 0 vuonna 99 syntynyttä nuorta, joista tyttöjä oli 6 ja poikia 0. Koko ikäluokka:, joista 9 tyttöjä ja poikia.). Kehittää rippikoulun sisältöä rippikoulusuunnitelman ja rippikoulun paikallissuunnitelman mukaisesti. Painopistealueena hartauselämä.

19 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu 9 Kirkkovaltuusto Kuvaus toiminnasta Rippikoulut toteutettiin rippikoulusuunnitelman mukaisesti. Rippikouluryhmiä oli viisi: neljä leiririppikoulua ja yksi päiväkouluryhmä. Päivärippikoulu oli poikkeuksellisen suosittu, tulijoita olisi ollut enemmän, kuin voitiin ottaa. Päiväkoulun kävi kaksitoista nuorta. Leirikoulut pidettiin omassa leirikeskuksessa ja päiväkouluryhmä kokoontui uudella seurakuntatalolla. Oppikirjaa ei rippikouluissa käytetty, opetusmateriaalina olivat Katekismus ja Raamattu. Opetuksen toteutus koettiin kuitenkin työlääksi, joten toivottiin jatkossa oppikirjamateriaalia rippikoulujen käyttöön. Sisällöltään rippikoulut noudattivat piispainkokouksen v. 00 hyväksymää rippikoulusuunnitelmaa. Rippikoulu koostui seurakuntaan tutustumisjaksosta, varsinaisesta intensiivijaksosta ja konfirmaatiosta. Seurakuntaan tutustumisjakso koostui kymmenestä erilaisesta seurakunnan tilaisuudesta, johon rippikoululaiset velvoitettiin osallistumaan. Leiriryhmissä intensiivijakso käsitti kaksi koulupäivää seurakuntatalolla ja seitsemän päivän mittaisen leirin. Päiväkoulu kesti seitsemän arkipäivää. Konfirmaatiot pidettiin intensiivijaksoja seuraavana sunnuntaina. Leiririppikouluryhmän ohjaajina toimi kolme seurakunnan viranhaltijaa: pappi, nuorisotyönohjaaja ja määräaikainen kesätyöntekijä. Muista viranhaltijoista kanttori ja diakonityöntekijä osallistuivat ryhmien opetukseen. Apuohjaajina leireillä toimi 67 isoskoulutuksen käynyttä nuorta (kaikkiaan 7 kpl). Päiväkoulun opetuksen päävastuu oli seurakuntapastorilla Rippikouluryhmiä kpl kpl kpl kpl Rippikoulun käyneitä yhteensä 8 kpl 06 kpl 9 kpl ilmoittautuneita oman seurakunnan jäseniä 78 kpl 0 kpl 9 kpl 78 kpl muita kpl kpl kpl muualla käyneitä kpl kpl kpl yksityisrippikoululaisia kpl kpl 0 kpl Taulukko 7: Rippikouluryhmät vuosittain.6. Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Karkkilan seurakunnassa vuonna 00 kävi rippikoulun 9 nuorta. Karkkilan seurakunnan järjestämän rippikoulun kävi 9 nuorta. Numeraalista tavoitetta rippikoulutyössä ei saavutettu, sillä tavoitteena oli tarjota rippikouluopetusta 0 karkkilalaisnuorelle. Laadullista tavoitetta saavutettiin panostamalla erityisesti rippikoulujen hartauselämän kehittämiseen. Hartauselämä rippikoulutyön painopistealueena toteutui leirijumalanpalveluksen kehittämisessä, uuden leirikirkon toteutuksessa sekä leirijumalanpalvelusten teemavirsissä, jotka noudattivat kirkkovuoden kulkua..7 Nuorisotyö.7. Nuorisotyön tehtävä ja tavoitteet Nuorisotyön tehtävänä on kertoa nuorelle Jumalasta: Taivaallisesta isästä, Jeesuksesta vapahtajasta ja Pyhästä hengestä pyhittäjästä. Nuorisotyö tukee nuorta kasvamaan kristittynä sekä löytämään oman paikkansa ja tehtävänsä seurakunnassa. Nuorisotyössä järjestetään toimintaa, jonka tavoitteena on tukea nuoren hengellistä kasvua ja sosiaalisten taitojen vahvistumista. Nuorisotyön tavoitteet vuodelle 00 olivat. Kasvattaa nuorteniltojen kävijämäärää noin %.

20 Kirkkoneuvosto 0..0 Sivu 0 Kirkkovaltuusto..0. Jatkaa rovastikunnallista yhteistyötä järjestämällä. ja. vuoden isosille jatkokoulutusta.. Aloittaa hartauselämän kehittäminen. Nuorisotyössä paneudutaan messukoulutukseen ja sitoudutaan jumalanpalveluselämän kehittämiseen yhdessä muiden työmuotojen kanssa..7. Kuvaus toiminnasta Tammikuussa nuortenillat järjestettiin vanhalla seurakuntatalolla varsinaisen nuorisotilan remontin vuoksi. Helmikuussa uudet tilat siunattiin käyttöön ja toiminta siirtyi jälleen seurakuntatalolle. Maaliskuun alussa toinen vakinainen viranhaltija palasi hoitovapaalta. Nuorteniltoja järjestettiin kaksi kertaa viikossa, torstaisin Avoin ikkuna ja lauantaisin Jobbis. Avoin ikkuna jatkui myös kesäkaudella nimellä Kesäikkuna. Keskiviikkoisin pidettiin kaupungin nuorisotyön kanssa yhteistyössä nuorten Olkkaria. Syyskausi päästiin aloittamaan niin, että molemmat vakinaiset viranhaltijat olivat töissä nuorteniltoja 66 kpl 7 kpl 6 kpl osallistujia 6 06 Taulukko 8: Nuorteniltojen ryhmät ja osallistujat vuosittain Isoskoulutus toteutettiin edellisten vuosien tapaan joka toinen viikko. Isosten jatkokoulutuksessa jatkoimme rovastikunnallista yhteistyötä. Viikonlopun mittaiset isosleirit pidettiin totutusti Leirirannassa keväällä ja syksyllä. Lisäksi toisen ja kolmannen vuoden isosille oli omat leirinsä yhdessä NummiPusulan seurakunnan kanssa. Nuorisotyöllä oli kevätkaudella harjoittelija kuukauden ajan. Nuorisotyö osallistui Maata näkyvissä festareille tällä kertaa koko viikonlopun retkenä. Muita retkiä ei tehty. Keväällä järjestettiin Pekka Simojoen konsertti, joka oli kaikille avoin. Tilkkutäkkikuoron ja bändin toiminta oli aktiivista koko vuoden. Keikkoja oli neljä vuoden aikana. Lokakuussa järjestettiin synttärit Team Jobin vuotisen taipaleen kunniaksi. Juhliin kutsuttiin kaikkia toiminnassa mukana olleita nuoria vuosien varrelta. Osallistujamäärä olikin hyvä, n.0 henkeä. Esiintyjänä oli Kalle Kivi. Koulutyössä jatkettiin moniammatillista yhteistyötä ennaltaehkäisevän päihdetyön Selvä juttuprojektissa. Keväällä toteutettiin kouluvierailut 6luokkalaisille ja syksyllä kertauksenomainen oppitunti 7 luokkalaisille. Yhteiskoulu oli remontissa syksyllä ja aamunavaukset olivat tauolla sen aikaa. Yhteiskristillisen Hope Cafeen pyörittämiseen Karkkilan seurakunnan nuorisotyö osallistui neljä kertaa keväällä. Syksyllä sen toiminta oli tauolla..7. Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Vuonna 00 Karkkilan seurakunnassa onnistuttiin ylittämään kirkkaasti kävijämäärätavoitteet, vaikka nuorteniltoja oli vähemmän kuin edellisvuonna. Uudet ja asianmukaiset tila olivat varmasti tärkeässä roolissa tässä. Isosten jatkokoulutus järjestettiin tavoitteiden mukaisesti. Hartauselämää lähdettiin kehittämään tekemällä seurakunnan oma kompletorio, jota aletaan pitää Avoimessa ikkunassa vuoden 0 alusta. Messukoulutuksen järjestäminen siirtyi myös vuoden 0 alkuun..8 Diakoniatyö Toimimme vuoden 00 diakonian perustoimintokuvauksen mukaisesti. Diakoniassa toimi kaksi diakonia työntekijää, joista toinen teki 60 % virkaa kk aikana ja 0 % työpanosta 7 kk aikana (maalissyyskuussa). Diakoniatoiminnasta vastaava pappi, joka käytti työajastaan 0 %, toimi vain puoli vuotta diakoniatyössä ja toisen puoli vuotta olimme ilman papin panosta.