KARKKILAN SEURAKUNTA TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu KARKKILAN SEURAKUNTA TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 0

2 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu SISÄLLYS YLEISTÄ Kirkkoherran katsaus vuoteen Taloudellinen tilanne Kirkkoneuvoston esitys tilikauden ylijäämästä Jäsenmäärä Kirkolliset vaalit Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset Tarkastajat ja edustajat... 9 SEURAKUNNAN TOIMINNAN ARVIOINTI Yleinen seurakuntatyö Viestintä.... Musiikki....4 Diakonia ja lähetystyö....5 Avoimet perhekerhot, päiväkerho ja koululaisten iltapäiväkerho Aikuistyö Pyhäkoulutyö Nuoriso ja varhaisnuorisotyö Rippikoulutyö Yleishallinto Hautatoimi Kiinteistötoimi... HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS.... Henkilöstön määrä.... Henkilötyövuosien määrä.... Henkilöstön sukupuoli, ikä, koulutus ja henkilömäärät tehtäväryhmittäin....4 Henkilöstökoulutus....5 Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus....6 Työkyky ja terveys....7 Palkka ja henkilöstökustannukset Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukukooste TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Talousinformaation rakenne Käyttötalousosa pääluokittain, talousarviovertailu... 8

3 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 4. Tuloslaskelmaosa, talousarviovertailu Investointien talousarviovertailu Tuloslaskelma, edellisen vuoden vertailu Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ KIRJANPITOKIRJOJA JA TOSITTEITA KOSKEVAT LUETTELOT KUVIOT TAULUKOT... 58

4 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 4 YLEISTÄ. Kirkkoherran katsaus vuoteen 0 Vuoden 0 toimintasuunnitelma tehtiin taloudellisesti epävarmana aikana toiveikkaana, mutta viisaana tulevaisuuteen varautuen. Lähtökohta toiminnan suunnittelulle oli varautuminen mahdollisuuteen tulojen pienenemisestä. Haastavassa tilanteessa suunniteltiin merkittäviä talouden sopeutustoimia, joilla varmistettiin, että seurakunnan kulu ja henkilöstörakenne vastaisivat ennakoitavia tuloja. Merkittävimpinä toiminnallisina ratkaisuina olivat koululaisten iltapäiväkerhon lakkauttaminen ja viikoittaisesta keskiviikkoruokailusta luopuminen. Kiinteistötoimessa säästöjä haettiin uusimalla Pappilan ja Uuden ja Vanhan seurakuntatalon lämmitysjärjestelmä. Sopeuttamistoimiin liittyi Vanhan seurakuntatalon vuokraamisen valmistelu Karkkilan kaupungille viiden vuoden määräajaksi. Kaikilla säästötoimilla haluttiin varmistaa, ettei seurakunnassa tarvitsisi tehdä rakenteellisia uudistuksia ainakaan muutamaan vuoteen. Toimintasuunnitelmaa tehtäessä koettiin tärkeäksi keskittyä seurakunnan ydintoimintaan. Siihen haluttiin myös panostaa. Yksi ydintoimintaan keskittymiseen liittyvistä toimista oli varhaiskasvatusta koskeva uudelleenjärjestely. Seurakunta luopui koululaisten iltapäiväkerhosta ja keskittyi sen sijaan päiväkotityöhön. Tämän takia seurakuntaan perustettiin syksyllä 0 vuoden 05 loppuun asti jatkuva määräaikainen varhaiskasvatuksenohjaajan virka. Virka mahdollisti uudenmuotoisen laajan kristillisen kasvatustyön aloittamisen päiväkodeissa. Syksystä alkaen varhaiskasvatuksen ohjaaja käy pitämässä uskontokasvatusta kuukausittain jokaisessa päiväkoti ja esikouluryhmässä. Vaikka henkilöstövaihdokset pakottivat järjestelemään perhekerhotyön uudelleen, oli lopputuloksena moninkertaisen lapsijoukon tavoittaminen entiseen malliin verrattuna. Päiväkerhotyö jatkui entiseen tapaan yhden lastenohjaajan voimin uudistetussa tilassa Uudessa seurakuntatalossa. Toiminnallisesti vuosi 0 oli seurakunnassa onnistunut. Seurakunta panosti kasvatustyön lisäksi jumalanpalveluselämän kehittämiseen. Seurakunnassa oli pyrkimys monipuolistaa jumalanpalveluselämää toimittamalla erilaisia messuja ja tarjoamalla messuavustajille entistä suurempaa osaa messujen toimittamisessa. Panostus näkyi lisääntyneinä kirkkokäynteinä. Päämessujen kirkkokäynnit lisääntyivät nousten ensimmäisen kerran moneen vuoteen yli viiteen ja puoleen tuhanteen. Kävijämäärän lisäykseen johtuvia tekijöitä olivat säännölliset iltamessut, onnistunut jumalanpalvelussuunnittelu, kasvanut messuavustajatoiminta ja kirkkoherranvaalit. Kirkollisten toimitusten määrä oli edellisten vuosien tasolla. Kasvatusalan merkittävin tapahtuma oli Isoseikkailu, jonka seurakunta järjesti. Seikkailu kokosi Karkkilaan yli 400 isosikäistä nuorta. Supistuneessa työntekijäjoukossa opeteltiin uudenlaista työkulttuuria, jossa töitä tehdään entistä enemmän yhdessä. Työalarajoja pyrittiin häivyttämään muuttamalla seurakunnan organisaatiota. Pienistä tiimeistä luovuttiin ja esimiestyötä selkeytettiin. Pirstaleisen vanhan tiimirakenteen tilalle perustettiin koko kasvatusalan kattava tiimi, jota johtaa kappalainen. Hän toimii uudessa organisaatiossa lähiesimiehenä kaikille kasvatusalan työntekijöille. Uuteen työkulttuuriin kuului lisääntynyt panostus viestintään. Keväällä 0 aloitettiin säännölliset viestintäkokoukset, joissa päätetään mitä viestitään ja kuka vastaa tiedottamisesta. Viestintään panostaminen kannatti, sillä toimintavuoden aikana seurakuntalaiset saivat entistä helpommin tietoa seurakunnan järjestämistä tapahtumista. Viestintäkokoukset paransivat myös työyhteisön sisäistä viestintää. Tiedonkulun lisääntyminen työyhteisön sisällä näytti selkeästi lisäävän työhyvinvointia. Kaiken kaikkiaan vuosi 0 oli sekä taloudellisesti, että toiminnallisesti onnistunut. Erityisesti juhlaaikoina seurakunnan sanoma näkyi ja kuului Karkkilassa ja ihmisiä osallistui toimintaan. Vapaaehtoistyö jatkoi kasvuaan, mikä näkyi etenkin jumalanpalveluselämässä. Vuonna 0 alkanutta tietä kannattaa seuraavana vuonna jatkaa eteenpäin panostamalla ydintoimintaan ja vapaaehtoistyöhön. Hannu Bogdanoff, kirkkoherra

5 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 5. Taloudellinen tilanne Kuvio : Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuonna 0 (0) Kirkollisverokertymä vuonna 0 oli eur (+7,5%). Osuus yhteisöveron tuotosta oli eur (+%) ja kokonaisverokertymä eur (+7%). Suluissa on esitetty vertailu vuoteen 0. Vuoden 0 verokertymään vaikutti positiivisesti elokuussa saatu takautuva verotulooikaisu vuodelta 0, sekä muutos lisäverojen tilittämisessä. Lisäverot tilitetään uudessa järjestelmässä joulukuussa ja seuraavan vuoden helmikuussa. Aiemmin tilitysajankohta oli tammi ja maaliskuu. Kirkollisverokertymä ylitti em. seikkojen tähden budjetin , yhteisöveroosuus jäi budjetista 4.9. Verotulot vuosittain Toteutunut Talousarvio TA TA TA TA TA.5.5 TA Toteutuminen % 99,9 97 0,5 0,4 97,5 04,6 Taulukko : Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosittain

6 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 6 VUOSI Yhteisöveron osuus verotuloista Verotulot/jäsen Vuosikate Vuosikate/jäsen 0,80 9,7 5,08 48,5 Vuosikate %/(toimintatulot + verotulot) 0,7 4,% 0,4% 8,7% Poistot Poistot/jäsen 9,0 9,4 0,6 0,55 Poistot %:ia verotuloista 9,5 8,9 8,9 8,4 Vaihto ja rahoitusomaisuus yhteensä Kassavarat Yli/alijäämä Seurakunnan väkiluku Muutos edelliseen vuoteen Seurakuntaan kuuluminen %:ia 74,6% 7,% 7,6% 7% Taulukko : Karkkilan seurakunnan talouden tunnuslukuja ja seurakunnan väkiluku. Seurakunnan taseessa vaihtuvat vastaavat olivat vuoden 0 päättyessä euroa (445.5 euroa). Ne on sijoitettu rahalaitoksiin ja rahastoihin. Seurakunta on velaton. Rahavarat lisääntyivät vuoden 0 aikana ,6 euroa. Tämä johtui kirkollisveron määrän kasvusta, merkittävistä sopeuttamistoimista seurakunnan toiminnassa sekä siitä, että investoinnit toteutettiin budjetoitua alhaisemmin kustannuksin. Seurakuntataloudessa pyrkimyksenä on, että vuosikatteesta vähennettyjen poistojen jälkeen pitäisi tilikauden tuloksen olla positiivinen. Vuonna 0 verotulot ylittivät euroa budjetin. Toimintatulot olivat jonkin verran ennakoitua suuremmat ja toimintamenot budjetoitua alhaisemmat. Vuosikate oli 8.04 euroa positiivinen. Poistojen ja poistoeron nettovaikutus oli 8.6 euroa. Tilikauden ylijäämä oli 89.4 euroa ( euroa). Talousarvio oli laadittu euroa ylijäämäiseksi. TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE ERO Pääluokat Toteuma Tal.arvio Toteuma Tal.arvio Toteuma Tal.arvio alkuperäinen tal.arvio Yleishallinto Seurakunnallinen toiminta Hautatoimi Kiinteistötoimi Yhteensä Taulukko : Talousarvio vertailu pääluokittain eli toiminnoittain Talousarvion sitovuustasona kirkkovaltuustoon nähden on pääluokkataso. Ulkoinen toimintakate päätyi.449 eur paremmaksi kuin talousarvioon oli budjetoitu. Toimintamenojen alhaisuuteen vaikuttivat ennen kesää tehdyt varhaiskasvatuksen järjestelyt, hautausmaa resurssoinnin muutokset, lämmitysjärjestelmän vaihdos, lauha ja lumeton alkutalvi, tehokas ITyhteistyö sekä entisestään tehostetun ja paikalliseen työhön keskittyvän organisaation yleisesti alhaisempi kustannusrakenne mm. matkakustannusten osalta.

7 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 7. Kirkkoneuvoston esitys tilikauden ylijäämästä Kertomusvuonna tilinpäätös oli 89.4 euroa ylijäämäinen. Talousarvio oli suunniteltu eur ylijäämäiseksi. Tilikauden ylijäämä 89.40,86 eur kirjataan edellisten tilikausien ylijäämätilille..4 Jäsenmäärä Seurakunnan väkiluku (= läsnä oleva väestö) oli vuoden 0 lopussa 6.55 henkilöä. Kaupungin asukasmäärä oli vuoden lopussa henkilöä. Seurakuntaan kuului 7 % kaupunkilaisista. Seurakuntalaisista poissaolevaan väestöön kuului 9 henkilöä. Ulkomaiden kansalaisia kuului seurakuntaa 5 ja jäsenistä 46 oli ruotsinkielisiä. Seurakuntaan muutti kertomusvuoden aikana 75 henkilöä ja poismuuttaneita oli 4 (Vuonna 0 seurakuntaan muutti 8 ja poismuuttaneita oli 49). Seurakuntaan liittyi ja seurakunnasta erosi 64 henkilöä (Vuonna 0 liittyneitä oli 4 ja eronneita 6). Vuonna 0 seurakunnan jäsenyyteen kastettiin 8 henkilöä. Lapsia kastetuista oli 77 ja aikuisia tai nuoria 4. Seurakunnan jäsenistä kuoli vuoden aikana 68. Avioliiton solmi yhteensä 7 paria. Näistä paria sai kirkollisen vihkimisen. Avioliiton kirkollinen siunaaminen toimitettiin yhdelle parille. Avioeroja oli 0. Seurakuntaan liittyneiden ja seurakunnasta eronneiden määrä oli vuoden 0 tasolla. Eronneita oli 4 enemmän kuin liittyneitä. Seurakunnan jäsenmäärä kuitenkin jatkoi pienenemistään entiseen tahtiin kaupungin väkimäärän vähentyessä. Kaikkiaan seurakunnan jäsenluku pieneni 7:llä henkilöllä. Muuttotappion voimakas vaikutus seurakunnan jäsenmäärään on esimerkki siitä, miten toimintaympäristön muutokset vaikuttavat nopeasti seurakunnan jäsenmäärään ja seurakunnan talouteen..5 Kirkolliset vaalit Karkkilan seurakunnassa pidettiin vuonna 0 kirkkoherran vaali. Avoinna ollutta kirkkoherranvirkaa haki kaksi henkilöä: Espoon tuomiokirkkoseurakunnan V kappalainen Seppo Särkiniemi ja Karkkilan seurakunnan vt. kirkkoherra Hannu Bogdanoff. Espoon hiippakunnan tuomikapituli asetti Seppo Särkiniemen ensimmäiselle ja Hannu Bogdanoffin toiselle vaalisijalle. Ensimmäinen vaalisaarna määrättiin pidettäväksi. syyskuuta ja toinen vaalisaarna 8. syyskuuta. Varsinainen kirkkoherran vaali käytiin kirkossa. syyskuuta. Äänestysaika alkoi messun loputtua ja jatkui klo 0.00 asti. Ennakkoäänestys pidettiin kirkkoherranvirastolla Äänestäjille varattiin mahdollisuus kotiäänestykseen. Äänioikeutettuja vaalissa oli 50. Äänestysprosentti oli 9.4 ja ääniä annettiin kaikkiaan 99. Ensimmäisellä vaalisijalla ollut Seppo Särkiniemi sai 60 ääntä ja toisella vaalisijalla ollut Hannu Bogdanoff sai 9 ääntä. Karkkilan seurakunnan kirkkoherraksi valittiin Hannu Bogdanoff..6 Kirkkovaltuusto Karkkilan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenten lukumäärä on kirkkolain mukaisesti 9. Toimintakaudella 0 kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimi Leena Brofeldt ja varapuheenjohtajana Risto Sintonen. Kirkkovaltuuston muut jäsenet olivat: Eija Boije, Sirkku HopeavirtaHanhinen Jorma Kivilä, Tuure Keskinen, Raine Klemola, Henna Mitrunen, Tuija Myntti, Olli Otava, Toini Pakarinen, Titta Rantala, Vesa Ryyppö, Pirkko Saarni, Risto Sintonen, Irja Suikka, Mia Sundström, Vesa Syrjänen, Minna Söderström ja Leena Örn. Valtuuston varajäseniä olivat IngeMaij Bergman, Päivi Koskinen, Liisa Leinamo, Johanna Mikkola, Heidi Otava, Tapani Peltonen, Jouni Saari, Kai Salminen, Martti Sarva, Pirjo Sintonen, Martti Ståhl ja Lauri Väyrynen. Vuoden 0 aikana Tuija Myntti erosi kirkkovaltuuston jäsenyydestä paikkakunnalta muuton takia. Tuija Myntin tilalle kirkkovaltuustoon nousi Jouni Saari. Kirkkovaltuusto kokoontui vuoden aikana varsinaisiin kokouksiin viisi kertaa ja käsitteli yhteensä asiaa.

8 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 8.6. Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset..0 Kirkkovaltuusto valitsi vuosiksi 04 puheenjohtajakseen Leena Brofeldtin ja varapuheenjohtajakseen Risto Sintosen. Samalla kirkkovaltuusto valitsi vuosiksi 04 kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi Jorma Kivilän ja hänelle henkilökohtaiseksi varajäseneksi Vesa Syrjäsen. Muiksi kirkkoneuvoston jäseniksi valtuusto valitsi Tuure Keskisen (Eija Boije), Minna Söderströmin (Tuija Myntti), Kari Laineen (Vesa Ryyppö), Titta Rantalan (Leena Örn) ja Mia Sundströmin (Irja Suikka) Kirkkovaltuuston neuvoston jäsenille valitsemat henkilökohtaiset varajäsenet ovat neuvoston varsinaisten jäsenten nimien jälkeen suluissa. Kirkkovaltuusto pyysi Espoon hiippakunnan tuomiokapitulia julistamaan Karkkilan seurakunnan kanttorin viran uudelleen haettavaksi..5.0 Kirkkovaltuusto tarkasteli vuoden 0 tilinpäätöksen asiakirjoja, tasekirjaa, toimintakertomusta, henkilöstötilinpäätöstä ja tilinpäätöstä ja hyväksyi vuoden 0 tilinpäätöksen, merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Kirkkovaltuusto perusti määräaikaisen varhaiskasvatuksen ohjaajan viran ajalle Viran tehtäväkohtainen palkka on vaativuusryhmä 50:n mukainen. Samalla valtuusto siirsi diakoni Mervi Laamasen hoitamaan kyseistä virkaa ja päätti hankkia hänen tilalleen sijaisen diakonin virkaan ajalle Kirkkovaltuusto päätti vuoden 04 kirkollisveroprosentiksi,50%. Kirkkovaltuusto valtuutti talouspäällikön ja kirkkoneuvoston puheenjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen Uudenmaan sairaalasielunhoidon järjestämisestä isäntäseurakuntamallin mukaisesti. Isäntäseurakuntana toimii Hyvinkään seurakunta. Samalla valtuusto hyväksyi yhteisjohtokunnan johtosääntöehdotuksen sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunnan johtosäännöksi. Kirkkovaltuusto myönsi Tuija Myntille eron kirkkovaltuuston jäsenyydestä ja kirkkoneuvoston varajäsenyydestä. Samalla kirkkovaltuusto valitsi hänen tilalleen kirkkoneuvoston varsinaisen jäsenen Minna Söderströmin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Liisa Leinamon Kirkkovaltuusto hyväksyi Vanhan seurakuntatalon korjausesityksen. Vanha seurakuntatalon korjauksen hankesuunnitteluun päätettiin käyttää vuoden 0 investointimäärärahoista säästyneitä rahoja. Valtuusto antoi vt. kirkkoherralle ja talouspäällikölle valtuudet solmia vuokrasopimus, jolla Vanha seurakuntatalo vuokrataan kaupungille viiden vuoden määräajaksi. Valtuusto päätti antaa talouspäällikölle valtuudet aloittaa rakennuksen korjauksen hankesuunnittelu Kirkkovaltuusto valitsi Karkkilan seurakunnan edustajaksi Mäntsälän kehitysvammatyön johtokuntaan vuosille 045 Heidi Otavan ja hänen varajäsenekseen Titta Rantalan. Kirkkovaltuusto hyväksyi toiminta ja taloussuunnitelman vuodelle 04 sekä ennakkosuunnitelmia vuosille Kirkkovaltuusto valitsi kanttorin vaalissa Karkkilan seurakunnan kanttoriksi MuM Anne RahkoLeinon..7 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvoston tehtävänä on johtaa seurakunnan toimintaa ja edistää sen hengellistä elämään. Käytännössä kirkkoneuvosto hoitaa tehtäväänsä johtamalla seurakunnan hallintoa ja taloutta sekä ylläpitämällä seurakunnan omaisuutta. Kirkkoneuvosto valmistelee kirkkovaltuustolle menevät asiat ja huolehtii valtuuston päätösten toimeenpanosta. Tehtäviään kirkkoneuvosto hoitaa yhteistyössä seurakuntalaisten ja seurakunnan työntekijöiden kanssa.

9 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 9 Karkkilan seurakunnan kirkkoneuvostossa on seitsemän jäsentä. Puheenjohtajana toimii kirkkoherra ja sihteerinä talouspäällikkö. Kirkkolain mukaan kirkkovaltuusto valitsee muut kirkkoneuvoston jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valtuustokauden parittomien vuosien ensimmäisessä kokouksessa kaksivuotiskaudeksi. Vuonna 0 kirkkoneuvoston jäseniksi vuosiksi 04 valittiin: varapuheenjohtaja Jorma Kivilä (Vesa Syrjänen), Tuure Keskinen (Eija Boije), Kari Laine (Vesa Ryyppö), Titta Rantala (Leena Örn), Mia Sundström (Irja Suikka) ja Minna Söderström (Tuija Myntti). Henkilökohtaiset varajäsenet ovat suluissa varsinaisten jäsenten nimien jälkeen. Tuija Myntti erosi syksyllä 0 kirkkoneuvoston varajäsenyydestä. Hänen tilalleen Minna Söderströmin varajäseneksi kirkkovaltuusto valitsi kokouksessaan Liisa Leinamon..7. Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset Kirkkoneuvosto kokoontui vuoden 0 aikana 5 kertaa. Kirkkoneuvosto käsitteli kokouksissaan 7 pykälää. Tärkeimpiä päätöksiä olivat vuoden 0 toimintakertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen ja tilinpäätöksen sekä vuoden 04 toiminta ja taloussuunnitelman valmistelu kirkkovaltuuston päätettäväksi sekä kanttorin vaalin ja määräaikaisen varhaiskasvatuksen ohjaajan viran perustamisen valmistelu kirkkovaltuustolle. Kirkkoneuvosto myös päätti valita Uuden seurakuntatalon, Vanhan seurakuntatalon ja Pappilan uudeksi lämpöjärjestelmäksi kaukolämmön. Kirkkoneuvosto myös valmisteli Vanhan seurakuntatalon vuokraamisen Karkkilan kaupungille viiden vuoden määräajaksi..8 Tarkastajat ja edustajat Tilintarkastajiksi on valittu vuosiksi 0 04 tilintarkastusyhtiö BDO Audiator Oy JHTTyhteisö. Päävastuullisena tarkastajana Raimo VainioKaila (JHTT, HTM).

10 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 0 SEURAKUNNAN TOIMINNAN ARVIOINTI. Yleinen seurakuntatyö Toimintaajatus/tehtävä Toimintaajatuksena on luoda aikaa ja paikka seurakuntalaisten ja Jumalan kohtaamiselle. Seurakunta mahdollistaa hartauden harjoituksen, ehtoollisen nauttimisen, ripin ja yhteisen rukouksen. Käytännössä tämä tapahtuu järjestämällä jumalanpalveluksia kirkkovuoden mukaisesti sunnuntaisin ja muina kirkollisina pyhinä, toimittamalla kirkollisia toimituksia, julistamalla sanaa ja jakamalla sakramentteja, antamalla mahdollisuus yhteydelle ja uskolle sekä luomalla tilaa pyhän kohtaamiselle, rukoukselle, ylistykselle ja hiljaisuudelle. (Perustoimintakuvaus) Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Kaudelle asetetut tavoitteet Kutsumme vapaaehtoisia jumalanpalveluksen toteutukseen ja pyrimme parantamaan heidän mahdollisuuksiaan osallistua suunnitteluun. Järjestämme jumalanpalveluskoulutuksen vapaaehtoisille. Toteutamme kirkkoherranvaalin. Vertaamme jumalanpalveluksiin osallistuneiden määrää vuosiin 00, 0 ja 0. Alamme tilastoida jumalanpalveluksissa avustaneiden maallikoiden määrää. Uusi kirkkoherra valitaan vuoden 0 aikana. Tavoitteiden toteutus Vuoden aikana oli 5 messussa messuavustaja. Lisäksi kaksi vapaaehtoista avusti säännöllisesti suntiota kirkonpalvelijan tehtävissä. Messuavustajien kokouksia pidettiin vuoden aikana kolme. Messuavustajien kanssa suunniteltiin ja toteutettiin kaksi jumalanpalvelusta, yksi keväällä ja toinen syksyllä. Molemmissa saarnan paikalla oli vapaaehtoisten käsikirjoittama ja ohjaama bibliodraama. Syksyllä seurakunta järjesti neliosainen messuavustajakoulutuksen. Se antoi valmiuden toimia sekä messuavustajana, että kirkonpalvelijana. Kurssin käyneet saivat oikeuden toimia ehtoollisavustajina. Kurssin kävi läpi kuusi seurakuntalaista, heistä kolme oli uusia avustajia. Kirkkoherran vaali järjestettiin sunnuntaina. syyskuuta 0. Äänestysprosentti oli 9.4. Kirkkoherraksi valittiin Hannu Bogdanoff, joka sai vaalissa 9 ääntä, Seppo Särkiniemi sai ääniä 60. Karkkilan seurakunta toimitti vuonna 0 64 kpl pääjumalanpalvelusta. Näistä 6 oli messuja ja sanajumalanpalveluksia. Pääjumalanpalveluksissa oli kaikkiaan 56 käyntiä. Vuonna 0 päämessuissa oli kävijöitä 45, vuonna 0: 465 ja vuonna 00: Messuavustajakurssin käyneitä avustajia toimi säännöllisesti eri tehtävissä kpl. Uudeksi kirkkoherraksi valittiin syksyllä toimitetussa vaalissa Hannu Bogdanoff.

11 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu. Viestintä Toimintaajatus/tehtävä Viestinnän toimintaajatuksena ja tehtävänä on tukea kristillisen uskon leviämistä ja kasvua sekä huolehtia siitä, että seurakunnanjäsenillä on riittävästi tietoa seurakunnan toiminnasta, hallinnosta, taloudesta ja suunnitelmista. (Perustoimintakuvaus) Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Kaudelle asetetut tavoitteet Olemme aktiivisia suhteessa lehdistöön. Päivitämme nettisivuja säännöllisesti. Karkkilan seurakunnan profiili facebookiin. Seurakunnan pääsiäis, kesäja joulutiedotteen toteutuminen Karkkilan seurakunnan facebookprofiilin toteutuminen. Tavoitteiden toteutus Seurakunnan viestintä toimintakaudella uudistettiin. Toukokuun alusta alkaen hengellisestä toiminnasta vastaavat työntekijät kokoontuvat kuukauden alussa viestintäkokoukseen. Kokouksessa sovitaan seuraavan kuukauden viestinnän painopisteistä, siitä mistä viestitään, miten viestitään ja kuka vastaa asian viestinnästä. Viestintäkokouksia johtaa seurakuntapastori. Viestinnän parantunut suunnitelmallisuus ja viestintävastuiden jakaminen mahdollisti säännöllisen yhteydenpidon molempiin paikallislehtiin Seurakunnan Facebookprofiili otettiin käyttöön toukokuussa. Samalla sovittiin periaatteet, joilla sivuja päivitetään. Periaatteena on päivitys kerran päivässä. Seurakuntaan laadittiin vuoden aikana myös sosiaalisen median ohjeet, jotka kirkkoneuvosto hyväksyi. Nettisivuja pyrittiin päivittämään säännöllisesti. Sivujen päivittämisessä on kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Seurakunnan pääsiäis, kesä ja joulutiedotteet toteutuivat. Joulutiedotteen muoto ja visuaalinen ilme uudistettiin kauniimmaksi. Vuoden 0 joulutiedote tehtiin seurakunnan joulutervehdyksen muotoon. Se kuitenkin sisälsi myös tiedot jouluajan toiminnasta. Seurakunnan facebookprofiili toteutui.

12 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu. Musiikki Toimintaajatus/tehtävä Musiikkityö on osa seurakunnan evankeliumin julistusta. Musiikkityö vastaa seurakunnan jumalanpalveluselämän musiikin toteuttamisesta. Lisäksi musiikkityön tehtävänä on tarjota seurakuntalaisille mahdollisuuksia musiikin harrastamiseen järjestämällä kuoro ja bänditoimintaa. Musiikkityö vastaa myös hengellisen musiikin konserttien järjestämisestä seurakunnassa. Lisäksi musiikkityö osallistuu rippikouluopetukseen sekä lasten ja nuorten uskontokasvatukseen musiikkitoiminnan kautta. Työala vastaa seurakunnan soitinten huoltotarpeista sekä soitinlaitteistojen ajanmukaisuudesta ja kehittämisestä. Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Kaudelle asetetut tavoitteet Kuorot ja musiikkityön vapaaehtoiset ovat säännöllisesti ja suunnitelmallisesti mukana jumalanpalveluksissa. Tilastoimme vapaaehtoisten soittajien ja laulajien määrät. Tavoitteiden toteutus Seurakunnassa on neljä säännöllisesti kokoontuvaa kuoroa: Kirkkokuoro, rintamaveteraanikuoro HuruUkot, lasten kuorokerho ja Lauluryhmä Sylviat. Seurakunnassa järjestettiin kevät ja syyskaudella kerran kuussa iltamessu, jossa oli mukana musiikin vapaaehtoisista kasattu messubändi. Messubändissä soitti keskimäärin viisi vapaaehtoista. Jokaisessa iltamessussa oli myös vapaaehtoisista koottu messukuoro, joka koostui pääosin kirkkokuorolaisista. Kirkkokuoro osallistui iltamessujen lisäksi kiirastorstain, itsenäisyyspäivän ja joulupäivän jumalanpalveluksiin. Lasten kuorokerho puolestaan oli vuoden aikana toimittamassa kolmea jumalanpalvelusta ja Huruukot itsenäisyyspäivän Jumalanpalvelusta. Lauluryhmä Sylviat hoiti musiikin kirkossa toimitetussa rukousillassa ja seurakuntatalolla järjestetyissä seuroissa. Vapaaehtoisia soittajia osallistui vuoden aikana säännöllisesti jumalanpalvelusten toimittamiseen kaikkiaan kahdeksan kappaletta.

13 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu.4 Diakonia ja lähetystyö Toimintaajatus/tehtävä Diakoniatyön toimintaajatuksena on viedä apua sinne, minne muu apu ei yllä. Näin diakoniatyö toteuttaa kristillistä lähimmäisenrakkautta. Samaa toimintaajatusta noudattaa myös lähetystyö. Toimintaajatusta toteutetaan sekä kokoavan toiminnan, että henkilökohtaisten kontaktien kautta. Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Kaudelle asetetut tavoitteet Kehitämme lähetys ja diakoniatyön vapaaehtoistyötä Tuemme työntekijän jaksamista selkeyttämällä diakonin työviikkoa Tutkimme mahdollisuutta hankkia nimikkolähetin seurakuntaan Kirjaamme vapaaehtoisten kokouksissa saamamme palautteen. Suora palaute diakoniatyön asiakkailta. Vapaaehtoisten koulutustilaisuuksien toteutuminen. Nimikkolähetinsopimuksen solmiminen. Tavoitteiden toteutus Järjestimme Vihdin seurakunnan kanssa vapaaehtoisten peruskoulutuksen. Otimme myös käyttöön vapaaehtoisten henkilötieto/ osaamiskartoituslomakkeen. Siinä on vapaaehtoisten nimen ja yhteistietojen lisäksi heidän taidolliset valmiutensa. Keskitimme diakoniatyöntekijän toimintoja tiettyihin työpäiviin. Samalla siirsimme diakoniapäivystyksen pidettäväksi kerran viikossa, tiistaisin klo 9. Jaoimme vuoden aikana EU:n elintarvikkeita noin 5 kpl ( v kpl). EUruoka loppui syksyllä. Korvasimme sen seurakunnan diakoniatyön varoista hankituilla ruokapaketeilla. Niitä jaoimme loppuvuonna tarvitseville. Samalla aloimme tutkia huolellisemmin ruokaavun jakoperusteita. Viime vuonna avustimme 5 ruokakuntaa (v. 0: ). Aloitimme kerran kuussa tarjottavan diakoniaruokailun vähävaraisille. Ruuan valmistavat vapaaehtoiset. Ruokailun yhteydessä toimitetaan ruuanjako yhteistyössä Helluntaiseurakunnan kanssa. Nimikkolähetin mahdollisuus jäi tutkimatta. Diakoni Mervi Laamasen sielunhoitokoulutus päättyi. Teimme vapaaehtoisten kokouksista muistiot. Jatkoimme lahjakorttien käyttöä. Diakoniatyön asiakkaiden suora palaute otetaan vastaan. Vapaaehtoisten koulutus toteutui. Nimikkolähettisopimusta ei ole solmittu.

14 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 4.5 Avoimet perhekerhot, päiväkerho ja koululaisten iltapäiväkerho Toimintaajatus/tehtävä Karkkilan seurakunnan varhaiskasvatus pohjaa kaste ja lähetyskäskyyn. Tuemme yhdessä vanhempien ja muiden perheelle läheisten ihmisten kanssa lasten ja perheiden kristillistä kasvua ja seurakuntayhteyttä. Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Kaudelle asetetut tavoitteet Vahvistamme ja tuemme ryhmien ja yksilöiden sosiaalisia taitoja Teemme seurakunnan kerhojen yhteisen kevätretken, toimimme ja teemme retkiä kerhon pihapiirissä Käytämme kierrätysmateriaaleja askarteluissa Teemme yhteiset askarteluja seurakunnan kerhoissa, meillä on myös yhteisiä leikkejä, liikuntaa, pelejä sekä tehtävä ja temppurasteja Tutustumme jokamiehen oikeuksiin ja annamme liikenne ja tapakasvatusta Asiakastyytyväisyyskysely keväällä 0 Kävijämäärät kerhoissa ja vanhempainilloissa Tavoitteiden toteutus Päiväkerhojen erityinen teema oli empatia ja erilaisuuden hyväksyminen Perhekerhoissa eriikäiset leikkivät ja toimivat keskenään. Teimme yhteisen kevät ja syysretki perhe ja päiväkerhoissa. Käytimme kierrätysmateriaaleja kaikissa kerhoissa. Kerhojen askarteluissa hyödynsimme yhteisiä suunnitteluja ja malleja Toimintavuonna 0 seurakunnan koululaisten iltapäiväkerho lakkautettiin. Perhekerhojen kävijämäärät vaihtelivat ja muuttuivat vuoden aikana kerhoaikatauluista ja työntekijävaihdoksista johtuen Päiväkerhojen lapsilukumäärä pysyi ennallaan Emme järjestäneet vanhempainiltaa Teimme asiakastyytyväisyyskyselyn päiväkerhossa ja avoimissa perhekerhoissa keväällä. Toteutimme avoimissa perhekerhoissa asiakaskyselyn myös syksyllä.

15 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 5.6 Aikuistyö Toimintaajatus/tehtävä Seurakunnan aikuistyötä tehdään perhetyön yhteydessä sekä mies ja naistyössä. Aikuistyö kutsuu vapaaehtoisuuteen, tukee aikuisten seurakuntayhteyttä ja kokoaa aikuisia seurakuntalaisia yhteen erilaisten kiinnostavien aiheiden pariin. Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Kaudelle asetetut tavoitteet Tuemme naisten ja miestenpiirin vapaaehtoisia tehtävässään Lisäämme yhteistä suunnittelua ja parannamme viestintää Olemme aktiivisesti mukana sidosryhmien järjestämissä tapahtumissa, kuten Pyhäjärven juhannusjuhlassa Tavoitteiden toteutus Naisten ja miestenpiirin vapaaehtoiset kokoontuivat säännöllisesti työntekijän johdolla suunnittelemaan toimintaa. Naisten ja miestenpiirien aiheista julkaistiin juttu paikallislehdissä ja kirkollisissa ilmoituksissa etukäteen Yhteistä juhannusjuhlaa Pyhäjärvellä ei järjestetty sidosryhmien puutteen vuoksi. Seurakunta järjesti oman juhannusjuhlan Leirirannassa. Naisten ja miestenpiiri tekivät molemmat toimintakaudella retken. Naistenpiirin retki kohdistui seurakunnan leirikeskukseen Leirirantaan. Retkelle osallistui 4 retkeläistä. Miestenpiiri puolestaan teki retken Upinniemen varuskuntaan. Retkellä oli mukana 45 piiriläistä. Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Idea ja vapaaehtoiskyselyn toteuttaminen naistenpiirissä keväällä 0 Sidosryhmien kanssa järjestettyjen tapahtumien luku ja osallistujamäärä Naistenpiirissä kerättiin keväällä ideoita uutta toimintakautta varten. Miestenpiirissä aiheen valittiin järjestävän ryhmän kokouksissa. Seurakunnan juhannusjuhlaan osallistui 65 henkilöä. Naistenpiirin kahdeksassa kokoontumisessa oli keskimäärin kävijää. Miestenpiirin seitsemässä kokoontumisessa oli keskimäärin 58 kävijää.

16 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 6.7 Pyhäkoulutyö Toimintaajatus/tehtävä Karkkilan seurakunnan pyhäkoulutyö pohjaa kaste ja lähetyskäskyyn. Tuemme yhdessä kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa lasten kasvua ja seurakuntayhteyttä. Pyhäkoulutyön tarkoituksena on viedä sanomaa rakastavasta Taivaan Isästä päiväkoteihin ja esikouluihin. Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Kaudelle asetetut tavoitteet Pidämme säännöllisesti yhteyttä päiväkoteihin Teemme yhteistyötä kanttorin ja muun henkilökunnan kanssa erityisesti joulun aikaan Yhteistyöpäiväkotien lukumäärä Kirjaamme osallistujamäärät järjestetyissä tapahtumissa Palautekeskustelut päiväkodin henkilökunnan kanssa Tavoitteiden toteutus Keväällä pidimme säännöllisiä kirkkohetkiä muutamassa päiväkodissa. Syksyllä aloitimme säännölliset, kuukausittaiset kirkkohetket kaikissa päiväkodeissa ja esikouluissa. Järjestimme syksyllä kirkkoseikkailun. Pääsiäisenä järjestimme lasten pääsiäisjuhlan. Siihen kuului kirkkohetki sekä yhteinen lounas seurakuntatalolla. Pääsiäisjuhlaan osallistui 0 henkilöä. Toteutimme jouluvaelluksen yhdessä seurakunnan työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa. Vaellukseen osallistujille tarjosimme vaelluksen päätteeksi joulupuuroa. Vaelluksella kävi kaikkiaan 490 henkilöä. Meillä on yhteistyötä 0 päiväkodin ja esikoulun kanssa Olemme kirjanneet varausjärjestelmään kaikkien tapahtumien osallistujamäärät Olemme pyytäneet ja saaneet päiväkodeilta ja esikouluilta sähköisesti palautetta syksyllä Olemme käyneet palautekeskusteluja päiväkotien työntekijöiden kanssa säännöllisesti

17 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 7.8 Nuoriso ja varhaisnuorisotyö Toimintaajatus/tehtävä Nuoriso ja varhaisnuorisotyön toimintaajatuksena on järjestää karkkilalaisille lapsille ja nuorille toimintaa kerhojen, nuorteniltojen, leirien ja retkien muodossa. Toiminnassa pidetään esillä sanomaa Jumalan rakkaudesta ja tuetaan nuoren hengellistä kasvua ja sosiaalisten taitojen kehitystä. Tehtävänä on kertoa lapsille ja nuorille Jumalasta rakastavana Taivaallisena Isänä, Jeesuksesta vapahtajana ja ihmiskunnan syntien sovittajana sekä Pyhästä Hengestä pyhittäjänä. Nuoriso ja varhaisnuorisotyön toiminnassa lapset ja nuoret oppivat osallisuuden kautta kantamaan vastuuta itsestään ja muista ihmisistä. Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Kaudelle asetetut tavoitteet Tuemme kristillistä kasvatusta ja perinnettä alakouluissa mm. oppituntivierailuilla Kutsumme vanhempia ja isovanhempia tutustumaan kerhojen toimintaan esim. kerta/kausi Koulutamme kerhonohjaajia monipuolisesti (esim. ensiapukurssi jne.) Otamme nuoret mukaan suunnitteluun ja tekemiseen. Esimerkkinä ovat Isosseikkailun toteuttaminen helmikuussa sekä kumilapsitoiminnan elvyttäminen Tilastoimme kouluvierailut. Tilastoimme kerhoissa pidettyjen vanhempainiltojen / avoimien ovien määrän. Kerhonohjaajien koulutusten ja kokousten tilastointi. Perustoiminnan huolellinen tilastoiminen. Arvioidaan Isosseikkailun onnistuminen ja tehdään yhteenveto koko projektista. Tavoitteiden toteutus Tarjosimme oppituntivierailuja alakouluille, mutta ne eivät toteutuneet. Salibandykerhoissa kutsuimme vanhemmat mukaan krt/kerho. luokkalaisten salibandykerhossa osa vanhemmista oli mukana joka kerta. Osallistuimme Lohjan rovastikunnan kerhonohjaajien perus ja jatkokurssille. Tapasimme kerhonohjaajat kerran kuukaudessa. Nuoret ovat olleet mukana nuorteniltojen suunnittelussa ja toteutuksessa, mm. varttikirkoissa. Nuoret järjestivät kummilapsitoiminnan hyväksi kahvion sekä keräsivät pulloja. 50 nuorta osallistui isosseikkailun suunnitteluun ja toteutukseen. Tilastoimme kouluvierailut, selvä juttu tunnit ja aamunavaukset, samoin kerhonohjaajien tapaamiset ja koulutukset. Perustoiminnan tilastointina toimivat kirkkohallituksen toimintatilastot. Isosseikkailu toteutettiin rovastikunnallisena tapahtumana yhdessä KRS:n kanssa. Osallistujia oli 400. Tilat ja keittiöpalvelut saatiin yhteiskoululta. Nuoret tekivät lavastukset ja opasteet sekä toteuttivat ohjelmaa. Messubändi koottiin nuorista. Kokonaisuutena isosseikkailun järjestäminen oli haastava projekti, mutta onnistui hienosti ja sai paljon hyvää palautetta.

18 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 8.9 Rippikoulutyö Toimintaajatus/tehtävä Rippikoulutyön toimintaajatuksena on toimia osana seurakunnan kasteopetusta, jota se on sitoutunut antamaan yhdessä lasten vanhempien ja kummien kanssa. Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Kaudelle asetetut tavoitteet Järjestämme neljä rippikoululeiriä. Pyrimme tavoittamaan koko rippikouluikäluokan. Tavoitteenamme on, että koko seurakuntaan kuuluva rippikouluikäluokka konfirmoidaan. Vahvistamme yhteyttä rippikoululaisten vanhempiin kutsumalla heidät yhdessä nuorten kanssa rippikoulun musiikkiiltaan ja vanhempainiltaan. Tilastoimme konfirmoitujen rippikoululaisten määrän. Tilastoimme vanhempien määrän tilaisuuksissa, joihin heidät on kutsuttu. Tavoitteiden toteutus Toteutimme neljä rippileiriä seurakunnan leirikeskuksessa Leirirannassa. Tämän lisäksi järjestimme kahdelle nuorelle iltarippikoulun kevään aikana. Seurakunta järjesti keväällä 0 myös aikuisrippikoulun. Siihen osallistui neljä aikuista, jotka kaikki konfirmoitiin. Pidimme rippikouluinfon koko ikäluokalle yhteiskoulussa. Seurakuntaan kuuluvan rippikouluikäryhmän kuului 85 henkilöä. Nuoria konfirmoitiin 89. Järjestimme riparilauluillan rippikoululaisille ja heidän vanhemmilleen sekä vanhempainillan. Konfirmoituja nuoria oli kaikkiaan 89. Vanhempia osallistui riparilauluiltaan noin 0. Toukokuussa järjestetyssä vanhempainillassa rippikoululaisten vanhempia oli kaikkiaan 6.

19 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 9.0 Yleishallinto Toimintaajatus/tehtävä Yleishallinnossa taloushallinnon tehtävänä on luoda seurakunnan hengelliselle toiminnalle toimintaedellytykset ja tukea seurakunnan ydintehtävän hoitamista. Yleishallinnon kirkonkirjojen pitotoiminto tuottaa väestörekisteripalveluja lakien ja asetusten mukaisesti. Kirkkoherranviraston tehtävänä on antaa henkilökohtaista asiakaspalvelua virastossa asioiville ja tukea seurakunnan ydintehtävän hoitamista. Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Kirkkovaltuusto hyväksyy talousarvion, toimintasuunnitelman, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Se päättää seurakunnan rakennushankkeista sekä perustaa ja lakkauttaa virat. Kirkkovaltuusto valitaan kirkollisvaaleilla neljän vuoden välein. Kirkkoneuvosto johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa, se hoitaa seurakunnan taloutta ja valmistelee asiat kirkkovaltuustolle, huolehtii kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta. Kirkkoneuvoston tehtävät määritetään Kirkkolaissa (KL 0: ). Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Kaudelle asetetut tavoitteet Kirjuri jäsentietojärjestelmän käytön vakiinnuttaminen. Kirkon talouspalvelukeskukseen (Kipa) siirtyminen. Tavoitteiden toteutus Kirjuri järjestelmä vakiinnutettiin vuoden aikana jäsenasioiden pääjärjestelmäksi. Siirryimme KIPAseurakunnaksi.9.0 alkaen. Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Kirjuri jäsentietojärjestelmä toimii asianmukaisesti arjen työvälineenä Karkkilan seurakunnassa. Talousprosessit on siirretty kirkon palvelukeskukseen projektin määräämässä järjestyksessä. Kirjuri toimii jäsentietojen pääjärjestelmänä. Sukuselvitykset tehdään mahdollisimman pitkälle Kirjurijärjestelmää hyödyntäen. Sähköiseksi muunnetun tiedon hyödyntäminen on osittain käytössä (perhekortit), osittain käytetään vielä fyysisiä kirkonkirjoja, kirkonkirjojen sähköisen aineiston tarkastaminen on työn alla. Laskentajärjestelmä vaihdettiin KI PAprojektin mukaisessa järjestyksessä uuteen KIPA laskentajärjestelmään, vanhoista Norlic Oy:n järjestelmistä luovuttiin vuoden loppuun mennessä. KIPAssa toimivat kaikki taloushallinnon osaalueet, palkanlaskenta, kirjanpito, ostolaskut, reskontrat, käyttöomaisuus, matkalaskut. Laskentajärjestelmän vaihdos kesken tilikauden vaikutti vain vähäisesti kirjanpidon sisältöön, esim. tililuettelo säilyi lähes entisellään.

20 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 0. Hautatoimi Toimintaajatus/tehtävä Hautaustoimen tehtävä on lakisääteinen. Hautaustoimen tehtävänä on huolehtia hautojen kaivusta, peitosta, peruskunnostuksesta ja hautausmaiden kesä ja talvikunnossapidosta ja hautausmaiden kauniista yleisilmeestä. Hautatoimen tehtävänä on myös hoitaa hautainhoitosopimuksiin perustuva palvelutyö. Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Kaudelle asetetut tavoitteet Tutkimme kilpailuttamalla onko haudankaivuun ulkoistaminen järkevää. Takaamme arjen työn sujuvuuden myös ylimenokauden ratkaisulla. Edistämme uurnahautauksia Tarjoamme talkoomahdollisuuksia vapaaehtoisille. Laadullisesti ja hinnallisesti arvioitu sopivin ratkaisu prosessin ulkoistamisessa tai sisällä pitämisessä. Kestävä resurssiratkaisu käytössä vuoden 0 loppuun mennessä. Uurnahautauksia yli 40% kaikista hautauksista. Seurakuntalaisille järjestetään talkoot keväällä ja syksyllä. Tavoitteiden toteutus Haudankaivuun tarjouskierrokset toteutettiin vuoden 0 alussa. Hautatoimen lisäresursseina työskenteli yksi määräaikainen osaaikainen henkilö, yksi työharjoittelija ja yksi työkokeiluun osallistuva työntekijä. Toimintojen sujuvuuden takaamiseksi käytiin säännöllistä vuoropuhelua hautaustoimiston kanssa. Yhteistyö palaverit hautaustoimiston kanssa pidettiin vuoden aikana. Tuhkausta pidettiin esillä mahdollisena hautausvaihtoehtona omaisten kohtaamisissa. Käytännön toimena seurakunta otti käyttöön lainauurnamahdollisuuden hankkimalla kaksi tuhkauurnaa lainakäyttöön. Hautausmaan siivoustalkoot toteutuivat suunnitellusti. Haudankaivu ulkoistettiin määräaikaisella sopimuksella. Määräaikana oli sopimus vuoden 04 loppuun. Tavoitteena on pysyvä ulkoistus. Hautausmaa/kiinteistötoimen resursseina sekä suntiosijaisuuksia hoitamassa palvelee yksi erityisammattimies ja yksi kiinteistö/hautausmaatyöntekijä. Kiinteistö/hautausmaantyöntekijän määräaikainen työsuhde vakinaistettiin..0. Kaikista hautauksista 47 % oli uurnahautauksia. Siivoustalkoot järjestettiin vanhalla hautausmaalla keväällä ja syksyllä.

21 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu. Kiinteistötoimi Toimintaajatus/tehtävä Kiinteistötoimen tehtävänä on huolehtia seurakunnan kiinteistöistä, niiden kunnossapidosta, kehittämisestä sekä peruskorjaustarpeista. Kiinteistötoimen tehtäviä määrittävät toiminnasta nousevat tarpeet. Kirkkopalvelut kuuluvat kiinteistötoimeen. Kirkkopalvelutyön tarkoituksena on taata tapahtumien käytännön sujuminen kirkossa, kappelissa, seurakuntatalolla ja leirikeskuksessa. Kirkkopalvelun toimet ovat suntiotoimi ja keittiötoimi. Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat Kaudelle asetetut tavoitteet Talvikunnossapidon ulkoistamisen kilpailutus. Suntioratkaisun vakiinnuttaminen ja riittävät sijaisratkaisut. Otamme vapaaehtoisia mukaan keittiöpalveluun ja kirkonpalvelutyöhön. Tavoitteiden toteutus Tarjouskilpailu järjestettiin niin, että uusi ratkaisu oli käytössä jo 0 talvikauden alusta. Vakituinen suntio palasi suunnitellusti toimeen heinäkuussa alussa. Sijaisratkaisu toimi suunnitellusti. Vapaaehtoisia henkilöitä käytettiin avustamassa sekä kirkonpalvelijoina, että keittiötoimessa toimintasuunnitelman mukaisesti. Toiminnallisten tavoitteiden mittaaminen Kirkonpalvelutyöhön on käytettävissä vähintään kolme suntiotaitoista henkilöä. Avustajia on vuoden mittaan mukana kahvituksissa, ruokatarjoiluissa ja suntion tukena. Kevään 0 kuluessa kiinteistö/hautausmaantyöntekijä on opetellut suntiotyötaidot. Vapaaehtoiset henkilöt ovat olleet keittiön apuna kahvituksissa mm. keskiviikkokerhossa ja kirkkokahveilla mm. keskiviikkokerhon tarjoiluissa ja juhlaaikojen keittiötarjoiluissa. Vapaaehtoiset ovat säännöllisesti olleet suntion apuna messuissa toimimalla erilaisissa kirkonpalvelijan tehtävissä.

22 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS. Henkilöstön määrä Vuoden 0 lopussa Karkkilan seurakunnan palveluksessa oli 6 henkilöä. Vuoden aikana käytettiin myös sijaisia, apulaisia ja kausityöntekijöitä. Työntekijöistä kokoaikaisia oli 4 (88%) ja osaaikaisia (%). Työntekijöistä (8%) oli vakinaisia ja (9%) määräaikaisia. Seurakunnassa oli vuoden 0 lopussa yhteensä 0 virkaa, joista 9 on täytetty. Kirkkoherran, kappalaisen, I seurakuntapastorin, II seurakuntapastorin, diakonin, kaksi nuorisotyönohjaajan, kanttorin, talouspäällikön ja emännän virat. Lisäksi vuoden 0 aikana perustettiin varhaiskasvatustyöalan järjestelyjen yhteydessä yksi määräaikainen varhaiskasvatuksen ohjaajan virka,..05 asti. Viranhaltijat seurakunnan palveluksessa aloittanut määräaikainen seurakunnassa tehtävä/virka Vt. kirkkoherra Hannu Bogdanoff Vs. kappalainen Selja Väistö Vs.. seurakuntapastori Mirka Härkönen (äloma 6.4.lähtien) Vs. seurakuntapastori Riitta Haapaaho Vs kanttori Elina Pikkuhookana Vs varhaiskasvatuksen ohjaaja Mervi Laamanen Vs diakoni Arja Kullanmäki Nuorisotyönohjaaja JariPekka Järvinen Nuorisotyönohjaaja Terhi Manni Talouspäällikkö EevaMari Salmi Emäntä Rita Niinivirta Työsopimussuhteiset Kerhonohjaaja Noora Elberg Kerhonohjaaja Nina Kröger Lastenohjaaja Arja Koijärvi Toimistosihteeri Ritva Lamminluoto Toimistosihteeri Marjatta Syrjänen Hautausmaa ja kiinteistötyöntekijä Laura Ollikainen Erityisammattimies Harri Mononen Suntiokiinteistötyöntekijä Tapio Tuohioja Suntio Hanna Rajala Kesäpastorina toimi kuukauden ajan pastori Helena Sahlstedt. Kesäteologeina työskentelivät Essi Lyytinen ja Heikki Leskinen Hautausmaan määräaikaisina työntekijöinä noin kuuden kuukauden ajan toimivat Kirsti Kotiranta, Tarja Salonen ja Antti Hämäläinen. Lisäksi keittiöapulaisena on tarvittaessa toiminut Riitta Nurmi ja leirirannassa keittiöapulaisena toimi Nea Suorela. Tämän lisäksi hautausmaalla työskenteli henkilöitä kesätyössä, työkokeilussa sekä harjoittelijana. Vuoden 0 aikana seurakunnan varhaisnuorisotyössä työskenteli palkkiotoimisia kerhoohjaajia sekä varhaisnuorten leireillä ja rippikoululeireillä isosia.. Henkilötyövuosien määrä Henkilöstön määrä henkilötyövuosina ilmoitettuna oli vuonna 0 9 htv (0 htv). Tästä ympärivuotisten työntekijöiden osuus oli 6 htv ja kausityöntekijöiden ja sijaisten osuus htv.

23 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu. Henkilöstön sukupuoli, ikä, koulutus ja henkilömäärät tehtäväryhmittäin Henkilöstöstä miehiä oli (9%) ja naisia (8%). Henkilöstön keskiikä oli 46 vuotta ja eivakinaisten 46 vuotta. Henkilöstöstä korkeakouluasteen suorittaneita on 6% ja keskiasteen suorittaneita 7%. Henkilökunnasta 9 työskentelee seurakuntatyön parissa, hallinnossa, hautausmaa ja kiinteistötoimessa ja kirkonpalvelutyössä. Seurakunnan siivoustyö on ulkoistettu Ekpalvelu Oy:öön, taloushallinnon toimintoja Kirkon talouspalvelukeskukseen ja ITtoimi Espoon Seurakuntayhtymään..4 Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on lisätä henkilöstön tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia nykyisissä tehtävissä ja edistää valmiuksia työtehtävissä kehittymiseen ja muuttuvien työtehtävien hoitamiseen. Seurakunnassa noudatettiin vuonna 0 hyväksyttyä kirkon henkilöstön kehittämissopimusta. Henkilöstökoulutus toteutui henkilöstön koulutussuunnitelman mukaisesti. Koulutuspäiviä oli kaikkiaan 59, edellisenä vuonna 57. Koulutukseen osallistui 4 työntekijää. Koulutuskustannukset olivat 7.47 (6.798 ) sisältäen matka ja majoituskustannukset. Koulutuskustannusten osuus henkilöstökuluista oli 0,9% ja koulutuskustannukset olivat 90 /henkilötyövuosi. Diakoni Mervi Laamanen suoritti loppuun sielunhoidon erityiskoulutusohjelman. Pastori Selja Väistö suoritti loppuun pastoraalitutkinnon. Seurakunnan työntekijöitä osallistuu säännöllisesti myös työnohjaukseen..5 Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus Henkilöstön työhistoriaa kuvataan nykyisen työnantajan palveluksessa oloaikana: Kymmenen henkilöä on työskennellyt seurakunnassa alle kymmenen vuotta ja kuusi henkilöä yli kymmenen vuotta. Seurantavuoden kuluessa yksi henkilö on siirtynyt seurakunnan palveluksesta toisen työnantajan palvelukseen. Määräaikaisia palvelussuhteita päättyi neljätoista..6 Työkyky ja terveys Sairaus ja tapaturma poissaoloja seurakunnassa oli 6,6 päivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Edellisen vuoden vastaava luku oli myös 6,6. Kaikkiaan sairauspoissaolopäiviä henkilöstöllä oli 7. Niistä tapaturmista aiheutuvia oli päivää. Sairauspoissaoloprosentti oli,8% henkilötyövuosien määrästä. Sairauspoissaolojen tunnusluvut ovat edelleen hyvät. Työterveyshuollon kustannukset olivat.7 eur eli 6 eur/htv vähennettynä Kelan korvauksen määrällä. Työterveyshuollon kustannukset olivat poikkeuksellisen alhaiset, vuonna 0 työpaikkaselvitysten määrä oli vähäinen, kuten myös terveystarkastusten määrä. Vuonna 0 työterveyshuollon sopimus Karviaisen kanssa päivitettiin, sopimus sisältää suppean sairaudenhoidon. Työterveyshuolto sisältää työhönottotarkastukset, fyysisesti kuormittavissa töissä olevien määräaikaistarkastukset kolmen vuoden välein sekä ikäryhmittäin tehtävät terveystarkastukset, jotka alkavat 5 vuoden iässä. Lisäksi työterveyshuolto antaa neuvontaa ja tukea työkykyä ylläpitävään toimintaan Työhyvinvointia ylläpitävänä toimintana seurakunta kustantaa vakinaisille työntekijöilleen lääkärin määräämänä fysikaalisen hoidon, maksimissaan kymmenen hoitokertaa vuodessa. Työhyvinvoinnin edistämiseksi henkilökunta voi hyödyntää virkistysseteleitä, joiden omavastuu on puolet. Maksimissaan työnantajan osuus on 00 /henkilö. Vuoden 0 aikana otettiin myös käyttöön lounassetelit aiempien ruokalippujen sijaan. Lounasseteli mahdollisuus on lisännyt ravintoedun käyttöä. Vuonna 0 keväällä järjestettiin työhyvinvointi iltapäivä seurakunnan puistossa ja syksyllä virkistyspäivä Nuuksiossa sekä joululounas Heinojan kestituvalla. Hautausmaa ja kiinteistötyöntekijöiden perinteinen opinto ja virkistyspäivä suuntautui elokuussa Hangon seurakunnan kirkkoon ja hautausmaalle. Henkilökuntaetujen ja virkistyksen kustannukset olivat 46 eur/htv.

24 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 4.7 Palkka ja henkilöstökustannukset Henkilöstön palkkakulut vuonna 0 olivat eur ( eur). Henkilöstökulut kokonaisuudessaan olivat eur ( eur.) Henkilöstökustannukset alenivat edelleen tehtyjen uudelleen järjestelyjen vuoksi Henkilöstökulut olivat 4.70 eur edellisvuotta alhaisemmat, joka on 5%. Samaan aikaan lakisääteinen palkankorotus oli,4%. Myös henkilöstön hyvä terveyskehitys on edelleen vaikuttanut positiivisesti maksettaviin palkkakustannuksiin.

25 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 5.8 Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukukooste HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUKOOSTE 0 Tunnusluku Vuosi 0 Vuosi 0 Vuosi 0 Vuosi 00 Vuosi 009 Vuosi 008 Vuosi 007 Henkilöstön määrä Kokoaikaiset Osaaikaiset Vakinaiset Eivakinaiset Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Henkilötyövuosien määrä Henkilötyövuosien (htv) määrä 9,5 9,9,85,7, 0,86 0,7 Henkilöstön sukupuoli Miehiä Naisia Henkilöstön rakenne Henkilöstön määrä tehtäväryhmittäin Seurakuntatyö Hallinto Hautausmaa Kiinteistö ja kirkonpalvelutyö Henkilöstön ikä Henkilöstön ikäjakauma: 59vuotiaat 04vuotiaat 59vuotiaat 4044vuotiaat 4549vuotiaat 5054vuotiaat 5559vuotiaat 6064vuotiaat 65vuotiaat ja sitä vanhemmat Henkilöstön keskiikä Vakinaiset Eivakinaiset vuotta vuotta vuotta ,65 44,7 6,66 44,00 4,64 47,00

26 Kirkkoneuvosto.4.04 Sivu 6 Koulutus Henkilöstö koulutusasteittain: Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkeaaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon Henkilöstökoulutus Koulutuspäivät Koulutusta saaneet Koulutuskustannukset Koulutuskustannusten osuus henkilöstökustannuksista Koulutuskustannukset/htv euroa % euroa , , , , , ,6 0,46 85, ,7,0 77,80 Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus Palveluksessaoloaika: alle vuotta 4 vuotta 59 vuotta 04 vuotta 59 vuotta 04 vuotta 5 vuotta tai enemmän Vaihtuvuus: Toisen työnantajan palvelukseen siirtyneet Eläkkeelle siirtyneet Yksilöllinen varhaiseläke Määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen Työkyky ja terveys Sairaus ja tapaturmapoissaolojen kesto: päivä päivää 40 päivää 60 päivää yli 60 päivää Sairaus ja tapaturmapäivät/htv Sairaus ja tapaturmapäivät yhteensä Työterveyshuollon kustannuk euroa , , , , ,4 set/htv 8,8 80,97 Henkilökuntaedut ja virkistys /htv euroa ,8 4, Palkka ja henkilöstökustannukset Palkkakustannukset Henkilöstökustannukset euroa euroa Henkilötyövuoden hinta euroa Matkakustannukset Kilometrikorvaukset ja päivärahat/htv euroa ,