KARKKILAN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTON LAATIMA KERTOMUS VUODEN 2008 TOIMINNASTA JA TALOUDESTA

Transkriptio

1 KARKKILAN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTON LAATIMA KERTOMUS VUODEN 008 TOIMINNASTA JA TALOUDESTA

2 Sisällysluettelo I Yleistä Seurakunnan olemus ja tehtävä Taloudellinen tilanne Kirkkoneuvoston esitys tilikauden ylijäämästä Jäsenmäärä 5 Henkilökunta 5 II Käyttötalousosa 7. Yleishallinto 0 Kirkolliset vaalit 7 0 Kirkkovaltuusto 7 0 Kirkkoneuvosto 8 Tarkastajat ja edustajat 0 05 Taloushallinto 06 ja 08 Kirkkoherranvirasto. Seurakunnallinen toiminta 00 Yleinen seurakuntatyö 00 Musiikkityö 0 Lapsi ja nuorisoyö 0 Päiväkerhotyö 0 Pyhäkoulutyö 5 0 Varhaisnuorisotyö 6 0 Iltapäiväkerho 7 05 Rippikoulutyö 8 06 Nuorisotyö 0 0 Diakoniatyö 060 Lähetystyö. Hautatoimi 5. Kiinteistötoimi 6. Henkilöstötilinpäätös seurakuntavaalien tulokset Tehtäväalueen edessä olevat arabialaiset numerot viittaavat kirjanpidon tilikarttaan

3 I YLEISTÄ Tässä toimintakertomuksessa vuoden 008 toimintaa peilataan Perustoimintokuvaus 007 asiakirjan kautta. Toimintaa ja sille asetettuja toiminnallisia tavoitteita arvioidaan lyhyesti perustoimintokuvauksen kautta ja strategiasta käsin. Asiakirja on antanut työvälineitä niin luottamushenkilöille kuin työntekijöille toiminnan ja talouden arvioimiseen sitä rakentavasti yhteistyössä kehittäen seurakuntalaisten parhaaksi. Edellisten suunnitelmavuosien keskeisimpiä prosesseja on ollut strategiatyöskentely yhdessä työntekijöiden kanssa. Kirkkovaltuusto hyväksyi talvella 008. SEURAKUNNAN OLEMUS JA TEHTÄVÄ Lähetyskäskyssään Kristus itse antaa seurakunnalleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. (Matt. 8:90) Lähetyskäsky on pohjimmiltaan muuttumaton, vaikka käskynannosta on jo kulunut miltei kaksi tuhatta vuotta. Maailma on paljon muuttunut tuon ajan kuluessa, siksi lähetyskäskyn toteuttaminen edellyttää jatkuvaa luovuutta ja uusien toimintamuotojen kehittämistä. Kristuksen antama käsky on seurakunnalle ensimmäinen ja ylin ohje ja seuraaviksi täsmentäviksi ohjeiksi tulevat niin tunnustuskirjojen määrittelemät linjaukset kuin kirkkolain ja kirkkojärjestyksen määräykset. Kirkkolaki määrittelee seurakunnan tehtävät ytimekkäästi: Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus ja palvelutehtävistä. (KL : ja vielä yksityiskohtaisemmin KJ. luku) Seurakunnan tilaisuudet ja toiminta tavoittaa suuren ihmisjoukon yksittäisiä ihmisiä unohtamatta, näin tuleekin olla. Kuitenkin on tärkeää kehittää toimintaa siten, että yhä useampi tuntee kotiseurakunnan omakseen samalla kasvaen yhteiseen kristilliseen vastuuseen. Näistä lähtökohdista käsin määräytyvät seurakunnan toiminnan tavoitteet, joita pyritään kertomuksessa myös arvioimaan. TALOUDELLINEN TILANNE Seurakunnan talous on säilynyt velattomana. Talousarvion sitovuustasona on tehtäväaluetaso netto. Kertomusvuonna työttömyysaste pysyi alkuvuoden Karkkilan kaupungissa noin 6 %:n tasolla, mutta lähti jo vuoden lopussa laman seurauksena nousuun. Yksittäisten henkilöiden tuloverotus on pääasiallinen seurakunnan tulonlähde. Verotulot on kirjattu nettomääräisinä. Paikkakunnalla on työpaikkoja 78, joista maa ja metsätaloudessa %, teollisuudessa 8 %, palveluissa 7 % ja toimiala tuntematon %. Kaupungin ulkopuolella käy huomattava määrä seurakunnan jäseniä töissä. Verotulojen kehitystä ja samalla ennustetta vuositasolla voi tarkastella oheisesta taulukosta Verovuosi Verotulot toteutuneina Ennuste TA TA TA.0.90 TA TA.0.80 TA.9.88 Toteutuminen %,,5 97, 97, 00, 99,9

4 Arviovaiheen voimakkaasta talouskasvusta huolimatta seurakunnan tulojen kehitystä arvioitiin varovaisesti. Vuoden 008 tulot ovat yhteensä.6 euroa pienemmät kuin edellytettiin talousarviossa, yhteisöverojen osuus tuotosta oli 6.50 euroa. Yhteisöverojen osuuden ennustettavuus on ollut historiassa asiantuntijoillekin vaikea tehtävä. Nyt yhteisöverojen osuus oli hieman ennakoitua suurempi ja tuloverojen osuus puolestaan ennakoitua pienempi. Ohessa talouden ja taloudellisen kehityksen tunnuslukuja Yhteisöveron osuus verotuloista Verotulot/jäsen Vuosikate Vuosikate/jäsen 8,8,7,50 Vuosikate %/(toimintatulot + verotulot) 7,9 0,60 9,8 Poistot Poistot/jäsen,,95,5 Poistot %:ia verotuloista 6,9 7, 6,99 Toimintajäämä % verotuloista 8,50 9,55 8,0 Vaihto ja rahoitusomaisuus yhteensä Kassavarat Yli/alijäämä Talousarvion toimintamenojen (ulkoiset) arviointi onnistui seuraavasti: budjetin käyttötalouden ensimmäisen pääluokan kohdalla eli hallinnon osalta arvion toteutumisprosentti on 88,. Toisen pääluokan eli seurakunnallisen toiminnan osalta toteutumisprosentti oli 9,. Hautatoimen toteutumisprosentti oli 97 ja kiinteistötoimen osalta 0. Talousarvion ylityksiä on yhteensä yhdeksällä eri tehtäväalueella, joilla ei ole oleellista merkitystä. Varsinaisen toiminnan nettomenot pääluokissa 6 rahoitetaan pääsääntöisesti kirkollisveroilla. Pyrkimyksenä on ollut se, että vuosikatteen tulisi toiminnallisten tulojen ja menojen sekä vero ja korkotulojen jälkeen olla sellainen, että poistojen jälkeen tulos olisi positiivinen. Seurakunnan talletusvarat ovat turvallisella tasolla. Vaihto ja rahoitusomaisuus on yhteensä euroa, jotka ovat sijoitettuna paikkakunnan rahalaitoksiin, josta 7.7 Osuuspankkiin,.9 LänsiUudenmaan Säästöpankkiin,.795 Nordeaan ja Sampoon. Rahoitusomaisuusarvopapereita on yhteensä.5 arvosta: OP euro rahastoihin , OP:n jatkuva tuottotili 8.95 ja Nordean Pro Euro Korko kasvuun 0.8. Kantavana ajatuksena on soveltaa taloudessa sadan päivän sääntöä: tulojen vähentyessä voidaan vielä kyseinen aika käyttää esimerkiksi taloudelliseen lamaan valmistautumiseen, toki jo huomioiden laihat ajat. KIRKKONEUVOSTON ESITYS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄSTÄ Kertomusvuoden tilinpäätös on ylijäämäinen 6.95, vaikka se oli suunniteltu ohjeistuksen mukaisesti alijäämäiseksi. Suunnitelman mukainen alijäämä oli Kolmen edellisen vuoden tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä yhteensä 97.. Ylijäämä kirjataan ylijäämätilille. Ylijäämät tullaan kohdentamaan uuden seurakuntatalon remonttiin ja toiminnan turvaamiseen taloudellisessa lamassa huomioiden samalla vuoden 00 taloussuunnittelu

5 5 JÄSENMÄÄRÄ Seurakunnan väkiluku (=läsnä oleva väestö) oli kertomusvuoden lopussa henkilöä, koko kaupungin asukasmäärä oli Väestörekisterikeskuksen ennakkotiedon mukaan kertomusvuoden lopussa 9076 (007: 8.996) henkilöä eli kirkkoon kuului 76,6 %:ia kaupungin asukkaista. Poissaolevaan väestöön kuului henkilöä, ulkomaiden kansalaisia oli, ruotsinkielisiä 5. Seurakunnan jäsenmäärä yhteensä oli (007: 7.097) henkilöä. Seurakuntaan on muuttanut kertomusvuoden aikana läsnä olevaan väestöön 65 henkilöä ja seurakunnasta läsnä olevasta väestöstä muuttanut 7 henkilöä. Seurakuntaan kastettiin 80 lasta ja aikuiskasteita oli, ja kuolleita seurakunnan jäseniä oli 79. Seurakunnan jäsenyydestä erosi 69 henkilöä ja kirkon jäsenyyteen liittyi 5 henkilöä. Avioliiton solmi yhteensä paria ja näistä 0 paria sai kirkollisen vihkimisen, paria solmi avioliiton siviilivihkimisessä. Avioeroja oli. Jäsenyyskehityksessä tulevaisuuden kannalta huomioitavia seikkoja ovat: ensimmäisenä kirkosta eroamisen kasvu; toisena se, etteivät kaupunkiin muuttavat uudet asukkaat enää ole kirkon, seurakunnan jäseniä. Nämä seikat tuovat oman haasteensa tulevaisuudessa. Vuosi Seurakunnan väkiluku Muutos edelliseen vuoteen Seurakuntaan kuuluminen %:ia 77,9 77,5 76,6 HENKILÖKUNTA Viranhaltijat Seurakunnan palveluksessa Kirkkoherra Juhani Korte ( ) Kappalainen Matti Pirhonen Seurakuntapastori Hannu Bogdanoff Seurakuntapastori Selja Väistö Kanttori Hanna Lehtonen Diakoni Mervi Laamanen (vv ) Vs. Arja Kullanmäki Nuorisonohjaaja JariPekka Järvinen (vv ) vs SiniMarja Ahovalkamo Nuorisonohjaaja Terhi Manni (vv Talouspäällikkö Ulla Laitonen..976 Emäntä Tarja Seppänen (vv Vs. Rita Niinivirta Työsopimussuhteiset, sivutoimiset ja osaaikaiset Iltapäiväkerhonohjaaja Pia Heikkinen Iltapäiväkerhonohjaaja Sari Vahtera Lastenohjaaja Arja Koijärvi Toimistosihteeri Ritva Lamminluoto Toimistosihteeri Tuula Rantanen Toimistosihteeri Marjatta Syrjänen Työnjohtaja Janne Nummela Hautausmaakiinteistötyöntekijä Seppo Laitaoja Hautausmaakiinteistötyöntekijä Harri Mononen Hautausmaakiinteistötyöntekijä Arto Konttinen..008 Suntio Hanna Rajala.0.99 Nuoriso ja rippikoulutyön hengellisinä kesätyöntekijöinä toimivat Teija Liukko ja Tuomas Tulenheimo.

6 6 Hautausmaan kesätyöntekijät: Riitta Hela, Erja Ilmonius, Kirsti Kotiranta, Airi Sunabacka, Iina Lehtonen ja Matias Kalkkila ja Krista Kotiranta. Keittiöapulainen Leirirannassa: Henry Wollsten Henkilöstömenot yhteensä Henkilöstömenot %:ia toimintakuluista 6,9 55, 65,0 Henkilöstökulut / jäsen ,59 Kertomusvuoden lopussa seurakunnan palveluksessa oli 0 työntekijää, joista yksi oli äitiyslomalla. Työntekijöistä kokoaikaisia oli 5 (75 %) ja osaaikaisia 5 (5 %). Vakinaisia työntekijöitä oli 7 eli 85 % ja määräaikaisia eli 5 %. Seurakunnassa oli yhteensä 0 virkaa ja työsopimussuhteisia oli vuoden lopussa. Kesällä seurakunnassa oli kolme määräaikaista viranhaltijaa ja kahdeksan työsopimussuhteista työntekijää. Nuorisonohjaajan virka täytettiin..007 alkaen. Diakonian viranhaltija on virkavirkavapaalla ja hänen sijaisenaan oli diakonissa. Suunnitteluvuoden aikana oli varhaisnuorisotyössä palkkiotoimisia kerhonohjaajia ja varhaisnuorten, nuorten ja rippikululeirin isosia 6. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina vuonna 008 oli 0,86 htv. Ympärivuotisten työntekijöiden osuus oli 7, htv, sekä kausi ja kesätyöntekijöiden osuus oli,5 htv. Viranhaltijoista naisia oli 6 ja miehiä. Työsopimussuhteisista työntekijöistä naisia oli 7 ja miehiä. Koko henkilöstöstä 65 % oli naisia ja 5 % miehiä. Henkilöstön keskiikä oli,65 vuotta. Sairaspoissaolojen määrä oli yhteensä päivää ja työterveyshuollon kustannukset jaettuna henkilötyövuosilla oli 8,8 /htv ja virkistystoiminnan kustannukset 8,8 7htv. Seurantavuoden henkilöstökustannukset olivat 0.,9 euroa/htv, joka on 9, % enemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutuspäiviä henkilöstöllä oli yhteensä 58 ja henkilöstökoulutukseen käytettiin rahaa.86,6 euroa eli 85,6 euroa//henkilötyövuosi. Koulutukseen osallistui 6 työntekijää. Tämä kertoo osaltaan sen, että koulutussuunnitelman kehittäminen tasapuolisesti koko henkilöstölle on tulevaisuuden haaste niin seurakunnalle kuin koko kirkolle. Syksyn toimintaa nuoriso, ja varhaisnuorityössä vaikeutti ja muita työntekijöitä kuormitti huomattavasti se, ettei nuorisonohjaajien viransijaisuuksia saatu täytettyä.

7 7 II KÄYTTÖTALOUSOSA YLEISHALLINTO 0 KIRKKOVALTUUSTO Karkkilan seurakunnan valtuuston jäsenten lukumäärä on 9 kirkkolain mukaisesti. Seuraavat henkilöt on yleisillä vaaleilla valittu jäseniksi vuosiksi 00700: I Sos. Dem. Yhteisvastuu ääntä, 7 paikkaa Ahjoniemi, Markku; HopeavirtaHanhinen, Sirkku, Ekola, Irma; Keskinen, Tuure; Kuusela, Eeva Maija; Kuusela, Matti; Sintonen, Risto. Varalla: Ståhl, Matti; Loukusa, Sulo ja Ilonen, Jarkko. II Kotiseurakunta 0 ääntä, 6 paikkaa Brofeldt, Leena; Eronen, Essi; Kunttu, Pertti; Niemi, Mirja, Söderström, Minna; Suikka, Irja. Varalla: Kääriäinen, Anne ja Rantala, Klaus. III Kirkko keskellä ihmisen arkea ääntä, 6 paikkaa Kivilä, Jorma; Otava, Heidi; Peltonen, Tapani; Saarni, Pirkko; Syrjänen, Vesa; Örn, Leena. Varalla: Seppälä, Jarkko; Tauriainen MeriTuuli ja Sarva, Martti. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana on toiminut Leena Brofeldt ja varapuheenjohtajana Risto Sintonen. Kirkkovaltuusto kokoontui vuoden aikana yhteensä viisi kertaa ja käsitteli yhteensä asiaa. Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden seminaari pidettiin Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset: Valitsi puheenjohtajaksi Leena Brofeldtin ja varapuheenjohtajaksi Risto Sintosen. Valitsi Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymän kehitysvammatyön johtokuntaan jäseneksi Heidi Otavan ja varalle Anne Kääräinen. Hyväksyi Jäsenensä arjessa ja juhlassa Karkkilan seurakunnan strategia vuoteen 05 Vahvisti toimituspalkkiosuositussopimuksen. Vahvisti kokouspalkkion suuruudeksi 8,7. Piti vaalikokouksen koskien kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston edustajien vaalia Hyväksyi vuoden 007 talousarvion ylitykset. Myönsi Vanhalle hautausmaalle investointiin lisämäärärahan Hyväksyi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 007 Päätti, ettei ole mukana rovastikunnallisessa seurakuntien yhdistymishankkeessa. Varasi määrärahan seurakuntapastorin palkkaamiseksi vuodelle 009. Varasi määrärahan diakoniatyöntekijän palkkaamiseksi 60 % vuodelle

8 8 Hyväksyi kirkollisveroprosentiksi,5 % vuodelle Hyväksyi toiminta ja taloussuunnitelman 009 sekä ennakkosuunnitelmia vuoteen 0. Hyväksyi hautainhoitorahaston talousarvion vuodelle 009. Päätti perustaa osaaikaisen diakonianviran vuodelle 009. Päätti talousarvion sitovuustasoksi pääluokkatason ulkoiset tulot ja ulkoiset menot netto. 0 KIRKKONEUVOSTO Kirkkoneuvostossa on kuusi luottamushenkilöä. Sen tehtävä on johtaa seurakunnan toimintaa, edistää hengellistä elämää, johtaa hallintoa sekä talouden ja omaisuuden ylläpitoa ja huolehtia kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta. Kirkkoneuvosto valmistelee kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat. Kirkkoneuvosto voi asettaa alaisuuteensa työryhmiä ja toimikuntia, jotka ovat työntekijöiden kanssa yhdessä mukana käytännön työssä. Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston kahdeksi vuodeksi kerrallaan, puheenjohtajana ovat virkansa puolesta kirkkoherra ja sihteerinä seurakunnan talouspäällikkö. Kirkkoneuvosto käsitteli vuoden aikana 8 kokouksessa yhteensä asiaa. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana kirkkovaltuuston valitsemana on vuosina Jorma Kivilä ja hänen henkilökohtaisena varajäsenenään Vesa Syrjänen. Jäsenet ovat, varajäsenet suluissa, Matti Kuusela (Tuure Keskinen), Sirkku HopeavirtaHanhinen (EevaMaija Kuusela), Minna Söderström (Essi Eronen), Mirja Niemi (Irja Suikka) ja Kari Laine (Tapani Peltonen) Kirkkoneuvosto on tehnyt seuraavia keskeisiä ratkaisuja: Päätti esittää ylityspyynnön kirkkovaltuustolle koskien perheasianneuvottelukeskuksen laskua. Hyväksyi kellotapulin aluesähköistyksen ja valvonnan suunnitelmat Hyväksyi Vanhan hautausmaan sadevesiviemäröinti ja kasteluvesijohtojen uusimisen suunnitelmat Päätti siirtää iltapäiväkerhonohjaajat kuukausipalkkaisiksi Käsitteli henkilötilinpäätöksen vuodelta 007. Käsitteli vuoden 007 talousarvion ylitykset, hyväksyi tilikohtaiset ylitykset ja päätti viedä tehtäväaluekohtaiset ylitykset kirkkovaltuuston käteltäväksi. Valitsi emännän viransijaiseksi Rita Niinivirran. Valitsi kellotapulin sähköurakoitsijaksi SähköWiik Oy:n Valtisi Vanhan hautausmaan sadevesiviemäröinti ja kastelujohtojen uusimisen Karkkilan LVI Palvelu Oy:ltä ja maanrakennustyöt Ilkka ja Aki Vuoriselta. Valittiin Uuden seurakuntatalon remontin suunnittelijaksi Heikki Tallamäki Käsitteli toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 007, hyväksyi ja allekirjoitti se ja lähetti sen edelleen kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi. Päätti esittää kirkkovaltuustolle, että se myöntäisi lisämäärärahan Vanhan hautausmaan investointeihin. Lisämääräraha katetaan edellisten vuosien ylijäämillä Päätti hautausmaiden kesätyöntekijöiden tehtävä vaativuusryhmän ja peruspalkan Päätti jatkaa Vanhan seurakuntatalon katon uusimisen tarjousaikaa, koska määraikaan mennessä ei jätetty yhtään tarjousta.

9 9 Päätti työntekijöiden vuosilomat ja vahvisti hengellisten työntekijöiden vapaaaikasuunnitelaman. Merkitsi tiedoksi kaupungin Pappilankujan parannushankkeen. Samalla totesi, että tonttia (noin 70 m ) koskeva maanluovutus ei ole seurakunnan omassa päätäntävallassa. Samassa yhteydessä päätettiin lähettää hanke kirkkovaltuustolle tiedoksi. Päätti esittää kirkkovaltuustolle (äänin 5), ettei seurakunta ole mukana seurakuntien yhteistyöhankeprosessissa, eikä seurakunta anna myöskään asiasta lausuntoa. Päätti käynnistää Vanhan hautausmaan investointien käynnistämisestä. Urakkasopimukset solmittiin Maanrakennus I Vuorisen, SähköWiik Oy:n ja Karkkilan LVIpalvelut kanssa. Samassa yhteydessä nimettiin työn valvojaksi Toivo Ahonen. Päätti varata määrärahan toisen seurakuntapastorin palkkaamiseen vuodelle 009 ja esittää sitä kirkkovaltuustolle. Päätti varata vuoden 009 talousarvioon määrärahan toisen diakoniatyöntekijän palkkaamiseen 60 % ja esittää sitä kirkkovaltuustolle. Hyväksyi rippikoulun vuosisuunnitelman. Perusti toimikunnan flyygelin hankintaa varten Uudelle seurakuntatalolle. jäseniksi valittiin Matti Kuusela, Hanna Lehtonen ja Liisa TuohiniemiTikkanen. Päätti päiväkerhon ja iltapäiväkerhonohjaajien kesäajan työaikajärjestelyistä. Hyväksyi nuorisosohjaaja JariPekka järvisen virkavapaaanomuksen ajalle Samassa yhteydessä päätti julistaa viransijaisuuden avoimeksi Päätti vuokrata Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiöltä taulut Ripillä, Kristus, Portti ja Kuoleman viikatemies, samalla päätti korvata säätiölle 500 kadonneesta taulusta Naisen muotokuva. Päätti hankkia kirkkoon vihreän sarjan tarpeelliset tekstiilit Sacrumista ja jättää muiden kirkkotekstiilien osalta suunnittelun ja hankinnan myöhäisempään ajankohtaan Päätti esittää Espoonn hiippakunnan tuomikapitullille, että seurakuntapastori Selja Väistön virkamääräystä jatketaan..009 saakka. Päätti solmia yhteistyösopimuksen kaupungin SOSKUhankkeen kanssa. Päätti solmia tarjousten perusteella Vanhan seurakuntatalon kattoremontin urakoitsijaksi T:mi Esko Nikanderin. Työn valvojaksi valittiin Toivo Ahonen. Valitsi vs. ainoahan hakijana nuorisonohjaajaksi SiniMarja Ahovalkamon ajalle Päätti työntekijöiden vaativuusryhmät ja peruspalkat Merkitsi tiedoksi Vanhan seurakuntatalon vesivahingon. Urakoitsijan vakuutus korvaa vahingon. Samalla merkittiin tiedoksi päiväkerhon ja iltapäiväkerhon järjestelyt johtuen kyseisestä vahingosta. Merkitsi tiedoksi kattoremontin tilanteen sekä hyväksyi urakoitsijan lisätyötarjouksen. Hyväksyi paikallisneuvottelujen tuloksen SVTL:n riitautuksia koskien vaativuusryhmiin asettamista. Riitautukset päätöksen seurauksena raukesivat. Päätti esittää kirkkovaltuustolle kirkollisveroprosentiksi,5 vuodelle Päätti siirtää Messut kirkossa Uudella seurakuntatalolla.9. ja johtuen Vanhan hautausmaan LVISperusparannustyöstä ja varmistaakseen seurakuntalaisten turvallisuuden. Myönsi nuorisonohjaaja Terhi Mannille virkavapautta ajalle ja julisti viransijaisuuden avoimeksi. Hyväksyi Karkkilan seurakunnan hankintasäännön. Päätti seurakunnan perimät maksut vuodelle Hyväksyi työnjohtajan vuorotteluvapaaanomuksen ajalle Päätti, että Keskiviikkokerhon ruokailu toteutetaan joka keskiviikko.

10 Hyväksyi urakoitsija I Vuorisen lisätyötarjouksen koskien Vanhan hautausmaan asfaltin poistoa ja massanvaihtoa niiltä alueita, joissa ei tehdä kaivutöitä. Hyväksyi hengellisten työntekijöiden loma ja vapaaaikasuunnitelman Päätti hankkia Turvatiimi Oyj:ltä videovalvontajärjestelmän Vanhalle hautausmaalle Päätti hankkia toimikunnan esityksen mukaisesti Alestra Oy Henrik Alestalolta Bösendorfmerkkisen flyygelin Päätti esittää kirkkovaltuustolle osaaikaisen (60 %) diakonianviran vuodelle Päätti esittää kirkkovaltuustolle että talousarvion ja toimintakertomuksen sitovuustaso olisi pääluokka vuodesta 009 alkaen ulkoiset menot ja ulkoiset tulot netto kirkkovaltuustoon nähden. Kirkkoneuvoston sitovuustaso on tehtäväalue. Päätti julistaa nuorisonohjaajan viran uudelleen haettavaksi Päätti lähettää Toiminta ja taloussuunnitelman vuodelle 009 ja ennakkosuunnitelmia vuoteen 0 kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Päätti lähettää hautainhoitorahaston talousarvion vuodelle 009 kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Päätti vaihtaa sähköpianon kirkkoon Hyväksyi koulutussuunnitelman vuodelle 009. Hyväksyi kolehtisuunnitelman vuodelle 009. Päätti julistaa osaaikaisen määräaikaisen diakonianviran avoimeksi. Päätti perustaa diakonia ja lähetystyön toimikunnan. Jäseniksi valittiin esityksen mukaisesti luottamushenkilöistä Heidi Otava, EevaMaija Kuusela, Irja Suikka ja Mirja Niemi. Vapaaehtoisista valittiin Anneli Alapeuso, Viljo Juvonen, Ritva Kunttu ja Lea Akkanen. Merkitsi tiedoksi, että vs. nuorisonohjaaja SiniMarja Ahovalkamo irtisanoutui virastaan koeajalla Valitsi osaaikaiseksi diakonianvirkaan diakonissa Arja Kullanmäen vuodelle 009. Nuorisonohjaajien avoimien virkojen vuoksi päätti virkajärjestelyistä seuraavaa: diakoni Mervi Laamanen siirtyy tekemään varhaisnuorisotyötä 0 % vuoden 009 alusta ja diakoni Arja Kullanmäki siirtyy tekemään diakoniatyötä 00 % vuoden 009 alusta. Hyväksyi Uuden seurakuntatalon suunnitelmat ja lähetti ne kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Hyväksyi tuomikapitulin edellyttämän ja kirkkoherran laatiman skenaarion. Hyväksyi tallentavan kamerajärjestelmän rekisteriselosteen Hyväksyi Messukellon vuodelle 009. TARKASTAJAT JA EDUSTAJAT Tilintarkastajiksi on valittu vuosiksi Håkan Palm (puheenjohtaja) ja Raimo VainioKaila (JHTT,HTM), varalla tilintarkastusyhtiö Oy Audiator Ab JHTTyhteisö ja Lauri Moisander. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajina toimivat Esa Laaksonen ja Pentti Bäckström, varalla Markkku Ahjoniemi ja Tapani Peltonen. Uudenmaan sairaalasielunhoitotyön seurakuntaliiton liittovaltuuston jäseneksi valittiin Irja Suikka, varalla Tarja Kalatie.

11 Kirkkovaltuuston suhteellisten vaalien vaalilautakuntaan varsinaisiksi jäseniksi Sirkku Hopeavirta Hanhinen, Minna Söderström ja Jorma Kivilä. Varalle: EevaMaija Kuusela, Essi Eronen ja Heidi Otava. Rovastikuntaedustajaksi Matti Kuusela ja Pertti Kunttu, varalle Risto Sintonen ja Pirkko Saarni. 05 TALOUSHALLINTO Kertomusvuonna toimittiin perustoimintokuvauksen mukaisesti. Vuoden 008 painopistealueena oli järjestää arkisto arkistosäännön mukaisesti. Siinä ei onnistuttu, mutta työtä jatketaan. Toinen painopistealue oli kirkon palkkausjärjestelmän uudistamisen toteuttaminen paikallisella tasolla. Tehtävänkuvausten mukaiset vaativuusryhmiin sijoittelut ja peruspalkkojen määrittely on tehty. Työ jatkuu Kirkon työmarkkinalaitoksen antaman aikataulun mukaisesti. 06 JA 08 KIRKKOHERRANVIRASTO Kertomusvuonna toimittiin perustoimintokuvauksen mukaisesti.. SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA 00 YLEINEN SEURAKUNTATYÖ Seurakunnan toiminta on keskittynyt seurakunnan omiin toimitiloihin, vuonna 78 rakennettuun puukirkkoon, viereisen korttelin uuteen ja vanhaan seurakuntataloon. Suurimpana hankkeena oli kirkon maalaus. Ennakoimaton hanke oli Vanhan seurakuntatalon lämminvesijärjestelmän putkivaurio uudemman kerran, joka vaikeutti työskentelyä vielä syksyllä. Pappilan piharakennuksessa on askarteluverstas. Uudella hautausmaalla, noin km keskustasta on siunauskappeli ja konehalli. Noin 9 km kaupungin keskustasta sijaitsee seurakunnan kesätoiminnan keskus Leiriranta. Vakinaisissa viroissa on ollut kirkkoherra, kappalainen ja kanttori. Kappalaisena on toiminut Matti Pirhonen.. seurakuntapastorin virassa toimi Hannu Bogdanoff. Selja Väistö. seurakuntapastorin virassa kymmenen kuukautta. Yhteisestä työnjaosta on sovittu, että kirkkoherra Juhani Korte vastasi yleisestä johtamisesta ja tiedotuksesta, seurakuntapastori Hannu Bogdanoff vastasi kasvatustyöstä käsittäen varhaisnuoriso ja nuorisotyön. Selja Väistö vastasi puolestaan perhe, aikuis ja lapsityöstä. Kappalaisen työalueena olivat sekä lähetys että diakoniatyö. Yhteistyö ortodoksisen seurakunnan kanssa jatkui sitten, että he pitivät liturgian erikseen sovittuina aikoina seurakuntatalon kerhohuoneessa isä Kalevi Kasalan johdolla. Viisikymmentä vuotta sitten rippikoulunsa käyneille seurakuntalaisille lähetettiin henkilökohtainen kutsukirje yhteiseen Messuun ja tapaamiseen seurakuntatalolle. Myös Pyhäinpäivän iltahartauteen kirkkoon kutsuttiin henkilökohtaisesti vuoden aikana lähiomaisensa menettäneitä. Miestenpiiri, lähinnä sotainvalideille ja veteraaneille, kokoontui kerran kuussa seurakuntatalossa ja sotainvalidien toimisto toimi tiistaisin seurakuntatalossa.

12 Naistenpäivä järjestettiin yhdessä muiden kristillisten järjestöjen ja kirkkokuntien kanssa lokakuussa seurakuntatalossa. Naisten toimintaan kaivataan selkeästi naispuolista vetäjää. Yksi myönteisimmistä toimintamuodoista oli perjantaiaamuisin kokoontuva sauvakävelyryhmä Sauvarit ja Perjantaikahvila. Molemmat ryhmät toimivat vapaaehtoisen maallikkovastuunkannon periaatteella ja toiminnasta kertyvä tuotto menee lähetyksen ja diakonian hyväksi. Aktiiviseurakuntalaisten pyynnöstä vuoden aikana toteutettiin seurakunnan papiston voimin Sisälle Raamattuun alustus ja keskustelusarja seurakuntatalossa sekä kevät että syyskaudella. Osallistujia oli 8 seurakuntalaista. Valmisteluun nähden tilaisuudet eivät tavoittaneet riittävää osallistujamäärää. Rukouspiiri kokoontui maanantaisin seurakuntatalossa. Lähetyspiiri kokoontui seurakuntatalossa joka toinen torstai ja osallistui palmusunnuntain ja ensimmäisen Adventin myyjäisiin. Tämän lisäksi lähetyspiiri piti lähetystoria kesäkauden jokaisena perjantaina. Lähetyksen ja diakonian merkeissä vapaaehtoiset talkoohenkiset seurakuntalaiset keittivät aamupuuroa perjantaisin kevät ja syyskaudella. Seurakunnan tiedotus on tapahtunut paikallislehtien välityksellä. Internetsivusto tuotettiin Finnish Net Solutionin kautta ( Seurakunnan internetsivustolla vierailtiin kertomusvuonna yhteensä kertaa. Päivittäinen vierailujen keskiarvo oli kertaa ja kuukauden keskiarvo vierailuille oli 7. vierailua. Eniten vierailuja oli helmikuussa yhteensä.8 kertaa. Suosituimmat aiheet olivat yllättäen henkilöstötilinpäätös, toimintakertomus, perustoimintokuvaus ja strategia. Strategian hyväksyminen helmikuussa näyttää nostaneen vierailujen määrää. Näiden aihepiirien jälkeen kiinnostivat selkeästi kuvat seurakuntamme toimitiloista ja kirkolliset toimitukset. TILAISUUDET KIRKOSSA, KAPPELISSA JA SEURAKUNTATALOSSA Tilaisuus Lukumäärä Osanottajia Keskimäärin Päiväjumalanpalvelus Muu kirkkotilaisuus Musiikkitilaisuus Hartaus kappelissa Tilaisuudet yhteensä Kaste Vihkiminen Hautaus kirkossa Hautaus kappelissa Toimitukset yhteensä Ehtoolliset kirkossa ja kappelissa Yhteensä

13 Verrattaessa alla olevaan perustoimintokuvauksen tavoitteisiin voidaan todeta, että päiväjumalanpalvelukseen osallistuneiden määrä on huomattavasti tavoitearvoa vähemmän. Osasyynä asiaan on se, että II rippikoululeirin konfirmaatio (0 henkeä) toteutettiin viikolla ja kirjautui muihin kirkkotilaisuuksiin. Selkeänä syyseuraussuhteena on se, että kirkolliset toimitukset tuovat myös muita osallistujia kirkkoon. Toinen trendi on se, että ihmiset osallistuvat mieluummin vaihtoehtoisiin jumalanpalveluksiin ja musiikkitapahtumiin. Kappelissa järjestettiin yksi Messu ja se on kirjattu kirkkopäiväkirjaan. Tilaisuus Lukumäärä / v Osallistujia Keskimäärin Päiväjumalanpalvelus Muu kirkkotilaisuus Musiikkitilaisuus Hartaus kappelissa 5 7 Ehtoolliset kirkossa YHTEENSÄ MUSIIKKITYÖ Musiikkityön tavoite vuodelle 008 oli siirtää painopistettä lasten ja nuorten musiikkitoimintaan. Tavoite toteutui ja musiikkityön uutena suosion saavuttaneena toimintamuotona syksyllä 008 aloitti lapsikuorotoiminta johtajanaan musiikinopettaja Elina Pikkuhookana. Lapsikuoron osallistujamäärä on ollut noin 0 lasta. Harjoitukset alkoivat yhdellä ryhmällä, mutta tarve jakaa lapset iän perusteella kahtia tuntui mielekkäämmältä. Syksyn edetessä syntyi kaksi ryhmää pienemmille ja isommille omansa. Yhteistyö lapsi ja perhetyön kanssa on ollut hedelmällistä ja lapsikuoro onkin osallistunut syksyn aikana kahteen perhemessuun; Mikkelinpäivänä ja.adventtina. Perustoimintokuvaukseen on syytä tehdä lisäys siitä, että seurakunnassa toimii lapsikuoro, joka osallistuu perhemessujen toteutukseen ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin yhteistyössä musiikkityön ja lapsi ja perhetyön kanssa. Nuorten bänditoiminta näkyi kesän rippikouluissa ja konfirmaatioissa. Lisäksi toukokuussa toteutimme yhdessä nuorten ja Cantandokuoron kanssa Pekka Simojoen & AnnaMari Kaskisen Afrikkalaisen gospelmessun. Suunniteltu yhteistyö syksylle 008 bänditoiminnan kehittämisen suhteen yhdessä nuorisotyön kanssa paloi pienellä liekillä nuorisonohjaajien kokonaan puuttuessa. Toivottavasti uudet mahdollisuudet tämän toimintamuodon kanssa jatkossa kuitenkin avautuvat. Seurakunnan kuorot; kirkkokuoro, Huruukot, Cantando ja Raili Pajun Sylviat ovat osallistuneet säännöllisesti messujen toteuttamiseen ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin. Kauneimmat joululaulut tilaisuudet saivat uudenlaisen kokeiluformaatin. Edelleenkin on kaksi kirkkotilaisuutta, joista nyt ensimmäinen, lapsiperheille suunnattu kauneimmat joululaulut oli jo kello 5 (mukana Cantandokuoro) ja jälkimmäinen, perinteisempi kauneimmat joululaulut(mukana kirkkokuoro) tutulla paikalla klo Tilaisuuksien välissä tarjoiltiin glögiä ja pidettiin joulumyyjäiset. Oli hyvä, että tilaisuudet olivat selkeästi eri kohderyhmille suunnattuja. Jouluaaton hartaus ja jouluyön messu ovat Kauneimpien joululaulujen lisäksi musiikkityön näkökulmasta joulunajan käyntikortit. Varsinkin jouluyön messulla on aivan oma paikkansa, luonteensa ja seurakuntansa. Vuoden 008 jouluyön messu toteutettiin tiimillä, jossa mukana olivat seurakunnan kanttorin Hanna Lehtosen lisäksi Mika Nikander, Elina Pikkuhookana ja Satu Tikkanen. Jouluyön messu onnistui; jotain uutta ja erilaista ja elämystä ihmiset kaipaavat jouluyönä.

14 Jotta ihmiset löytäisivät tiensä sankoin joukoin kirkkoon myös muina kirkkovuoden ajankohtina kuin jouluna tarvitaan näkyvyyttä. Moderni keino ihmisten saavuttamiseen on jatkossa nettinäkyvyyden kehittäminen. Koulutustarpeista jatkossa; jumalanpalveluselämän kehittämiseen liittyvät kurssit 0 LAPSI JA NUORISOTYÖ PERUSTEHTÄVÄ Perustoimintokuvauksen mukaan Karkkilan seurakunnan lapsi ja perhetyön tarkoituksena on tarjota kasteeseen perustuvaa kristillistä kasvatusta. Toiminnan tarkoituksena on tukea perheitä elämänkaaren eri tilanteissa ja vahvistaa seurakuntayhteyttä. Perustehtävää toteutetaan käytännössä ylläpitämällä päiväkerhoa ja koululaisten iltapäiväkerhoa ja avoimia perhekerhoja sekä pyhäkoulua. LAPSI PERHE JA AIKUISTYÖN VUOSI 008 PÄÄPIIRTEITTÄIN Päiväkerhon ja koululaisten iltapäiväkerhon toiminta oli vakaata ja säännöllistä, samoin avointen perhekerhojen. Suurimpana muutoksena syyskauden 008 alussa toteutettiin päiväkerhojen ryhmien yhdistäminen. Ryhmät jaettiin uudelleen siten, että neljän päiväkerhoryhmän sijasta muodostettiin kaksi päiväkerhoryhmää Perhoset ja Ampiaiset, joissa molemmissa aloitti noin 0 lasta. Kerhonsa aloittaneet lapset olivat iältään 6 vuotiaita. Ampiaiset kokoontuivat syyskaudella 008 maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9.0 ja Perhoset tiistaisin ja torstaisin klo Suuren ryhmäkoon takia ohjaajia tuli olla molemmissa päiväkerhoryhmissä paikalla aina kaksi. Tämä aiheutti muutoksia kerhonohjaajien työajoissa. Arja Koijärvi vastasi edelleen päiväkerhon käytännön työstä, mutta työparina hänellä oli iltapäiväkerhon käytännön työstä vastaava Sari Vahtera tai avointen kerhojen ja vauvapiirin käytännön työstä vastaava Pia Heikkinen. Syksyllä 008 toteutetuilla työaikamuutoksilla oli vaikutuksena myös iltapäiväkerhon toimintaan. Arja Koijärvi, Sari Vahtera ja Pia Heikkinen työskentelivät kukin myös iltapäiväkerhossa syksyllä 008. Pyhäkoulutyötä käynnistettiin kevään ja syksyn aikana päiväkotipyhäkouluna. Syksyllä 008 Karkkilan kaupungin päiväkodeista pyhäkoulutyöhön osallistuivat Haapalan ja Toivikkeen päiväkodit. Avoimet kerhot kokoontuivat kaksi kertaa viikossa aamupäiväisin seurakuntatalon rippikoulusalissa ja seurakuntatalon kahviossa. Vauvapiiri kokoontui puolestaan kerran viikossa. Pia Heikkinen vastasi avoimista kerhoista. Kesäkuussa pidettiin monen vuoden tauon jälkeen myös pihakerhoa, jonka vetäjinä toimivat Arja Koijärvi ja Pia Heikkinen. Pihakerhoon oli tarkoitettu 6 vuotiaille ja se oli maksuton. Mukaan mahtui 0 lasta, jotka ilmoittautuivat kerhoon toukokuun aikana. Pihakerhon suosio yllätti positiivisesti, minkä tähden pihakerhon toimintaa lienee syytä jatkaa myös kesällä PÄIVÄKERHOTYÖ PÄIVÄKERHO Alle kouluikäisille lapsille (6v.) tarkoitetut päiväkerhot ovat tärkeä osa karkkilalaisille lapsiperheille suunnattua seurakunnan viikoittaista toimintaa. Päiväkerho toimi syksyn 008 remonttia lukuun ottamatta vanhalla seurakuntatalolla omissa tiloissa kahden päiväkerhonohjaajan johdolla. Päiväkerhon käytännön työstä vastaavana toimi Arja Koijärvi. Päiväkerhon lukuvuosi noudatti

15 5 koulun lukuvuotta. Päiväkerholaisten koteihin seurakunta pitää yhteyttä tiedottamalla heille erilaisista seurakunnan tilaisuuksista päiväkerholaisten mukana lähetetyillä tiedotteilla sekä järjestämällä seurakunnan kerhojen yhteisen vanhempainillan syksyllä. Kehtoluokkakortteja seurakunta lähetti vuotiaille. Päiväkerhossa pidettiin lukuvuoden loppuessa keväällä päättäjäiset ja jouluna joulujuhla, joihin päiväkerholaisten perheet kutsuttiin mukaan. Päiväkerholaiset kutsuttiin seuraamaan Peili ja Jouluyö nukketeatteriesityksiä seurakuntatalolle ( Peili toukokuussa 008, Jouluyö joulukuussa 008). Päiväkerhot osallistuivat myös seurakunnan puurojuhlaan. Päiväkerholaisia perheineen kutsuttiin myös perhemessuihin, joita pidettiin laskiaisena, perheen sunnuntaina, mikkelinpäivänä ja ensimmäisenä adventtina. Syksyllä myös päiväkerhoissa aloitettiin pappien tai muiden hengellisten työntekijöiden pitämät hartaushetket kerran kuussa. Hartauksissa käydään läpi pelastushistoriaa, Jumalan suurta pelastussuunnitelmaa. Teema jatkuu keväällä 009 ja se on yhteinen kaikille seurakunnan varhaiskasvatuksen kerhoille. TOIMINNAN ARVIOINTIA Vuoden 008 toimintasuunnitelmassa päiväkerhotyölle ei asetettu painopistealueita tai erityisiä tavoitteita. Toiminta täytti perustoimintokuvaksen sisällöt. Päiväkerhon voimavarat ja toiminta muuttuivat kuitenkin jonkin verran vuonna 008. Päiväkerhoryhmiä muodostui syksyllä neljän sijasta kaksi ja samalla myös kerhoajat muuttuivat. Edelleen seurakunnan päiväkerhon suosio on laskussa ja pidemmällä aikavälillä on tarkasteltava, miten ryhmäkoon muuttaminen vaikuttaa kerhon suosioon. Tulevaisuudessa on myös syytä painottaa kerhonohjaajien jatkokouluttautumisen tärkeyttä, jotta varhaiskasvatuksen perustehtävä voisi toteutua. Vuoden 00 kelpoisuusasetuksen vaatimukset täyttää / seurakunnan kerhojen työntekijöistä. Kirkkotyönantaja edellyttää seurakunnan aamutai iltapäiväkerhonohjaajalta vähintään lapsi ja perhetyön perustutkinnon suorittamista (Petäjä 008). TUNNUSLUKUJA 007 kevät / syksy 008 kevät / syksy Päiväkerhoryhmiä kpl / kpl kpl / kpl Lapsia yhteensä 8 kpl / kpl kpl/ 8 kpl 0 PYHÄKOULUTYÖ Pyhäkoulu on osa lapsille suunnattua kasteopetusta, jota Karkkilan seurakunta järjestää mahdollisuuksien mukaan. Kevään 007 pyhäkoulu toimi sakastipyhäkouluna, joka järjestettiin joka toinen sunnuntai jumalanpalveluksen yhteydessä. Pyhäkoulunopettajina toimivat Kati Levola ja Emilia Oja. Pyhäkoulun ongelma on vuosia ollut houkuttelevan muodon ja ajankohdan löytäminen. Syksyllä suunniteltiin pyhäkoulun muuttamista sunnuntaiiltapäivänä järjestettäväksi erilliseksi pyhäkouluksi. Halukkaita lapsia ilmaantui vain kaksi, joten pyhäkoulua ei kannattanut aloittaa, etenkin kun halukkaista pyhäkoululaisista toinen oli liian nuori toimimaan pyhäkouluryhmässä. Aloitus ikärajaksi oli sovittu vuotta. Vuoden lopussa pyhäkoulu lopetti toistaiseksi toimintansa. TOIMINNAN ARVIOINTIA Seurakunnan pyhäkoulu on toiminut neljän viimeisen vuoden aikana iltapäivänä toimivana kerhopyhäkouluna seurakuntatalolla, lauantaina iltapäivänä toteutettuna kotipyhäkouluna ja viime vuonna sakastipyhäkouluna jumalanpalveluksen yhteydessä. Mikään toimintamuodoista ei ole saavuttanut lasten varauksetonta suosiota. Syytä huonoon vetovoimaan on vaikea käsittää. Pyhäkoulu pidetään tavoitteissa mukana.

16 6 0 VARHAISNUORISOTYÖ PERUSTEHTÄVÄ Varhaisnuorisotyön perustehtävä on pitää esillä sanomaa Jumalan rakkaudesta tukemalla lasten hengellistä kasvua sekä sosiaalisten taitojen kehittymistä. Tehtävää toteutetaan pitämällä päivänavauksia alakouluissa, järjestämällä Karkkilan varhaisnuorille ja koululaisille toimintaa kerhojen, leirien ja retkien muodossa. Varhaisnuorisotyön toiminnan kautta lapsilla on mahdollisuus tutustua Karkkilan Ev. lut. seurakunnan työntekijöihin ja seurakunnan toimintaan sekä elää mukana seurakuntayhteydessä. Vuonna 008 piti seurakunnassa pyrkiä vakiinnuttamaan viikoittain pidettävien varhaisnuorten kerhojen määrä vuoden 007 tasolle. Päämäärään piti pyrkiä rekrytoimalla seurakuntaan lisää kerhonohjaajia. Kerhojen määrä kuitenkin supistui syksyllä kevään kahdeksasta kerhoryhmästä viiteen kerhoryhmään. Yhteistyö alakoulujen kanssa toimi entisten vuosien malliin. Seurakunta järjesti Nyhkälän koululla päivänavauksen kerran viikossa ja Ahmoon, Tuorilan ja Haukkamäen kouluilla kerran kuukaudessa. Joulukirkko järjestettiin kirkossa yhdessä Nyhkälän ja Haukkamäen koulujen kanssa. Perinteinen meidän messu toteutettiin taas yhdessä Haukkamäen ja Tuorilan koulujen kanssa kiirastorstaina. Kesän varhaisnuorten leirit ja kevään retki toteutuivat edellisten vuosien malliin. TOIMINNAN ARVIOINTIA Vuoden 008 toimintasuunnitelmassa esitetyt tavoitteet seurakunnan varhaisnuorisotyössä eivät toteutuneet. Ensiksikin viikoittaisten varhaisnuorten kerhojen määrä supistui. Syynä vähennykseen oli työntekijäpula, jonka aiheutti molempien nuorisonohjaajien jääminen virkavapaalle. Nuorisonohjaajien puuttumista oli mahdotonta korvata täysimääräisesti muiden työntekijöiden työpanoksella. Tämä puolestaan johti kerhonohjaajien valvonnan ja ohjauksen vähenemiseen. Myös vastuu kerhojen toiminnasta kasautui liikaa nuorten kerhonohjaajien harteille. Tiivis yhteys kerhonohjaajien ja seurakunnan viranhaltijoiden välillä on välttämätöntä, jotta kerhot toimisivat. Liikuntakerhojen tilavaraukset oli lisäksi keväällä jätetty tekemättä, mikä vaikeutti liikuntakerhojen toiminnan aloittamista Kerhoja 9 kpl 8 kpl 7 kpl Jäseniä kerhoissa 60 kpl 07 kpl 70 kpl Toinen painopistealue oli koulujen kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen. Tämänkin tavoitteen saavuttaminen epäonnistui työvoimapulan takia. Yhteistyö toimi edellisten vuosien tapaan, mutta sen laajentamiseen ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia Kouluvierailuja 8 kpl 86 kpl 8 kpl Vuoden 009 haasteena on varhaisnuorisotyöstä vastaavan työntekijän saaminen seurakuntaan. Tavoitteena on, että toinen nuorisotyönohjaajista vastaa varhaisnuorisotyöstä ja hänen vuosittainen koulutuksensa suuntautuu myös tätä tarvetta vastaavaksi. KOULUTUKSELLISET TARPEET Tulevien vuosien koulutustarpeiksi havaittiin ainakin erityislapset eli ne kerholaiset ja leiriläiset, joilla on oireita / diagnoosi oppimiseen, käyttäytymiseen tai sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvästä sairaudesta tai vaikeudesta. Näiden kohtaaminen on arkipäivää myös seurakunnan varhaisnuorisotyössä.

17 7 Lisäksi todettiin, että kaivataan lisää koulutusta ja konkreettisia välineitä koulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön. 0 ILTAPÄIVÄKERHO Koululaisten iltapäiväkerho kokoontui vuonna 008 maanantaista perjantaihin klo Kerhotilana oli vanha seurakuntatalo, ja kerhoohjaajina toimivat Sari Vahtera, Pia Heikkinen ja Arja Koijärvi. Koululaisten iltapäiväkerhon käytännön työstä vastasi Sari Vahtera. Kerhovuosi noudatti koulun lukuvuotta. Kerhon aloittaneiden määrä oli edellisvuoden tapaan syksyllä. Seurakunta järjesti koululaisten iltapäiväkerhon vuonna 008 itsenäisesti, yhteistyösopimusta kaupungin kanssa ei uusittu. Iltapäiväkerhon vastuuhenkilönä toimi Sari Vahtera. Koululaisten iltapäiväkerhossa oli edellisen vuoden tapaan runsaasti.luokkalaisia, lähes %.. luokkalaisia iltapäiväkerhon aloittaneista oli noin 65 % ja.luokkalaisia noin %. Iltapäiväkerhossa järjestettiin kerran kuussa oma hartaushetki, jonka pitämisestä vastasi pappi tai diakoni. Iltapäiväkerholaisten ja päiväkerholaisten vanhemmille pidettiin yhteinen vanhempainilta syksyllä. TOIMINNAN ARVIOINTIA Vuoden 008 toimintasuunnitelmassa koululaisten iltapäiväkerhotyölle ei asetettu painopistealueita tai erityisiä tavoitteita. Toiminta täytti perustoimintokuvaksen sisällöt. Kerholaisten perheitä sekä iltapäiväkerholaisia kutsuttiin vuoden aikana erilaisiin seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin, kuten nukketeatteriesityksiin (ks. päiväkerhon toimintakertomus) sekä perhemessuihin. Ensimmäisen adventin perhemessua valmisteltiin yhdessä iltapäiväkerholaisten kanssa. Moni iltapäiväkerholainen osallistui myös syksyllä toimintansa aloittaneeseen lapsikuoroon. Lapsikuoro esiintyi mikkelinpäivän ja ensimmäisen adventin perhemessuissa (lapsikuoron toiminnasta ks. musiikkityön toimintakertomus). Osallistujamäärät olivat perhemessuissa suuret ja messuissa oli myös paljon eriikäisiä lapsia vanhempineen. Vuodelle 007 asetettu tavoite toteutui näin vuonna 008. TUNNUSLUKUJA Perhemessut Vuosi Kirkkovuosi Läsnä 006 Kouluun lähtevien siunaaminen adventti Kouluun lähtevien siunaaminen adventti Kouluun lähtevien siunaaminen adventti 50 Kun verrataan perhejumalanpalveluksia, joissa on toimitettu kouluun lähtevien siunaaminen, voidaan todeta että osallistujamäärät ovat vähäisempiä kuin muissa perhejumalanpalveluksissa. Vuonna 008 läsnäolijoiden määrä kasvoi kuitenkin noin % verrattuna edellisiin vuosiin. Vuonna 008 ensimmäisen adventin perhemessun osallistujamäärä kasvoi 50 % verrattuna vuoteen PERHETYÖ Avoimet perhekerhot ovat seurakunnan säännöllinen perhetyön muoto. Perhekerhot jakautuvat avoimiin kerhoihin sekä vauvapiiriin. Perhetyön avoimet kerhot toimivat säännöllisesti kokoontuen edellisten vuosien tapaan kolmena arkiaamuna viikossa. Syksyllä 008 kerhot kokoontuivat maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin. Muutoksen kokoontumisajankohdissa aiheutti helluntaiseurakunnan vastaava kerhotoiminta. Helluntaiseurakunnassa perhekerho kokoontuu

18 8 keskiviikkoisin. Kokoontumispaikka oli edelleen seurakuntatalo ja kokoontumisaika aamupäivällä kello Piirien ohjelma oli vaihteleva: Joskus piirissä oli vierailija (esim. Karkkilan perhetyöntekijät), toisinaan ohjelmasta (esim. askartelu) vastasi kerhon vetäjä ja joskus ohjelma koostui pääasiassa yhdessä olemisesta ja vertaisryhmässä keskustelemisesta. Kerhokerrat päättyivät yhteiseen kahvi ja mehutilaisuuteen. Keväällä (8.5) tehtiin perhekerhojen yhteinen retki Rehndahliin. Muskaritoimintaakin kokeiltiin Elina Pikkuhookanan johdolla syyskaudella. Perhekerhot osallistuivat myös puurojuhlaan Avoimissa kerhoissa järjestettiin niin ikään kerran kuukaudessa hartaus, jonka piti pappi tai diakoni. Hartauselämässä noudatettiin yhteistä ohjelmaa päiväkerhon ja koululaisten iltapäiväkerhon kanssa. Avointen kerhojen ja vauvapiirin vastuuhenkilönä toimi Pia Heikkinen. TOIMINAN ARVIOINTIA Vuoden 008 toimintasuunnitelmassa perhetyölle ei asetettu painopistealueita tai erityisiä tavoitteita. Toiminta täytti perustoimintokuvaksen sisällöt. On huomattava, että avoimissa kerhoissa on käynyt vuoden aikana muutamia perhepäivähoitajia, mikä on muuttanut toimintakauden aikana lasten ja aikuisten suhdelukua aiempiin vuosiin verrattuna Kokoontumiskertoja Kerhoryhmiä kpl kpl kpl Käyntikertoja lapsia aikuisia AIKUISTYÖ Naistyötä käynnistettiin uudelleen syksyllä, kun Anne Pohtamo vieraili Karkkilassa. Tilaisuuden järjesti Karkkilan seurakunta yhdessä Karkkilan helluntaiseurakunnan kanssa. Osallistujia Pohjanpirtillä järjestetyssä tilaisuudessa oli runsaasti, lähes 50. Miestenpiiri jatkoi säännöllisiä kokoontumisiaan seurakuntatalolla. Miesten osallistuminen piiriin on ollut vilkasta, ja vierailevat alustajat ja luennoitsijat ovat saaneet laajan kuuntelijakunnan. Syksyllä käynnistetty Miessakit ry:n toimintaan pohjautuva miestyö ei kuitenkaan kohdannut seurakuntalaisten tarpeita, joten työmuoto lopetettiin kolmen kerran jälkeen. Toukokuussa järjestettiin afrikkalainen gospelmessu, joka oli suunnattu nuorille ja aikuisille. TOIMINNAN ARVIOINTIA Yhteistyötä helluntaiseurakunnan kanssa on hyvä jatkaa aikuistyön saralla, näin voidaan palvella mahdollisimman monia Karkkilan kristittyjä. Vapaan lähetysseurakunnan kanssa yhteistyö on muodostunut vaikeaksi, sillä he eivät hyväksy luterilaisen kirkon virkakäsitystä. Erilaiset teemalliset iltamessut voivat olla keino, jolla seurakunta tavoittaa eriikäisiä aikuisia ihmisiä. 05 RIPPIKOULUTYÖ PERUSTEHTÄVÄ Rippikoulu on viimeinen osa seurakunnan antamaa kasteopetusta. Rippikoulutyön tehtävänä on syventää rippikoululaisten kristinopin tuntemusta, ohjata heitä henkilökohtaiseen uskonelämään rohkaisemalla jäsentämään usko osaksi omaa elämää sekä kannustaa seurakuntayhteyteen.

19 9 VUODEN 008 TOIMINTAKERTOMUS Karkkilan seurakunnassa pidettiin vuonna 008 neljä leiririppikoulua ja päivärippikoulu. Kaikki oli suunnattu vuonna 99 syntyneelle ikäluokalle. Leiririppikoulut koostuivat kolmesta osasta: seurakuntaan tutustumisjaksosta, päivän kestäneestä alkujaksopäivästä seurakuntatalolla ja kahdeksan vuorokautta kestäneestä varsinaisesta leirijaksosta seurakunnan leirikeskuksessa. Päiväkoulu taas toteutettiin viiden arkipäivän mittaisena päiväkouluna seurakuntatalolla. Seurakuntaan tutustumisjaksolla rippikoululaiset osallistuivat kymmeneen seurakunnan tilaisuuteen. Leirijaksoa seurasi seuraavana sunnuntaina toteutettu konfirmaatio. Rippikoulun sisältö noudatti rippikoulun runkosuunnitelmaa. Oppikirjana käytettiin kirjapajan kustantamaa Elämän puu kirjaa. Rippileirikoulun opettajina toimivat kirkkoherra Juhani Korte, kappalainen Matti Pirhonen,. srkpastori Hannu Bogdanoff,. srkpastori Selja Väistö, nuorisonohjaajat JariPekka Järvinen ja Terhi Manni, kanttori Hanna Lehtonen, diakoni Mervi Laamanen sekä määräaikaiset viranhaltijat Teija Liukko ja Tuomas Tulenheimo. Jokaisella leirillä oli mukana teologi, nuorisonohjaaja ja määräaikainen viranhaltija sekä vähintään viisi isosta. (tarkemmin vuoden 008 rippikoulupäiväkirjat). Päiväkoulusta päävastuun kantoivat kirkkoherra Juhani Korte, kappalainen Matti Pirhonen ja nuorisonohjaaja Terhi Manni. Vuoden 009 rippikouluun ilmoittautuminen oli syksyllä 008. Vuoden 009 rippikouluikäluokka vanhempineen kutsuttiin henkilökohtaisella kirjeellä..08 pidettyyn rippikoulumessuun, jonka jälkeen srktalolla pidettiin rippikouluinfo rippikoululaisille ja heidän vanhemmilleen. Tilaisuudessa otettiin vastaan vuoden 009 rippikouluilmoittautumiset. TUNNUSLUKUJA Rippikouluja kpl kpl 5 kpl 5 kpl Rippikoulun käyneitä yhteensä oman seurakunnan jäseniä 96 kpl 8 kpl 0 kpl 85 kpl 85 kpl 78 kpl 0 kpl (ilmoittautuneita) muita 6 kpl 6 kpl kpl muualla käyneitä kpl 9 kpl kpl yksityisrippikoululaisia kpl kpl kpl TOIMINNAN ARVIOINTIA Seurakunta järjesti vuonna 008 viisi rippikouluryhmää. Jatkossa kannattaa edelleen tarjota erilaisia rippikouluvaihtoehtoja, jotta kaikki halukkaat pystyvät käymään rippikoulun. Viime kesän leirit onnistuivat hyvin. Haasteena tulee olemaan rippikoulun sisällöllinen kehittäminen, jotta mahdollisimman moni Karkkilan seurakunnassa rippikoulun käynyt nuori kokisi käymänsä rippikoulun elämyksenä, jota voi muistella tyytyväisenä. Leirimme olivat savuttomia ja päihteettömiä. Ongelmatilanteissa noudatamme toimintaohjetta, jota päivitettiin 008. Molempien nuorisonohjaajien virkavapaiden alkaminen syksyllä 008 hankaloitti seuraavan vuoden rippikoulun suunnittelua ja seurakuntaan tutustumisjakson ohjelman toteuttamista. Rippikoulutyössä, kuten muussakin nuoriin kohdistuvassa toiminnassa, jatkuvuus ja tuttuus edistävät toiminnan onnistumista. Henkilöstövaihdokset ja etenkin vajaus henkilöstössä puolestaan näkyvät pienellä viiveellä toiminnan notkahtamisena.

20 0 06 NUORISOTYÖ PERUSTEHTÄVÄ Nuorisotyön tehtävänä on kertoa Jumalasta taivaallisena Isänä ja Jeesuksesta Vapahtajana, sekä opettaa kantamaan vastuuta paitsi itsestä myös kaikista lähimmäisistä henkilöön katsomatta. Erityisenä haasteena on tavoittaa erityisesti ne nuoret, jotka jäävät kaiken muun harrastustoiminnan ulkopuolelle. VUODEN 008 TOIMINTA Seurakunnan nuorisotyö on toiminut perustoimintokuvauksen ja vuoden 008 toimintasuunnitelman mukaisesti. Painopisteenä oli alun perin tarkoituksena olla isoskoulutus ja sen kehittäminen, mutta työvoimapulan takia toiminnan kehittämiseen ei ole ollut mahdollisuuksia. Nuorisotyön toiminta koostui edellisvuosien tapaan erilaisten nuorteniltojen säännöllisestä järjestämisestä, isoskoulutuksesta, päivänavauksista yhteiskoululla, erilaisten kerhojen, retkien ja leirien järjestämisestä sekä osallistumisesta jumalanpalveluselämän toteuttamiseen ja suunnitteluun Karkkilan seurakunnassa. TOIMINNAN ARVIOINTIA Vuoden 008 keväällä isoskoulutus toimi hyvin, minkä takia kesän leireillä oli runsaasti isosia. Myös syksyn 008 isoskoulutukseen ilmoittautui yli 0 nuorta. Työvoimapulan takia syksyllä alkanut isoskoulutus oli suunniteltava kevyemmäksi kuin mitä toimintasuunnitelmassa oli kaavailtu: laajentuneena sitä ei käytettävissä olleilla työvoimaresursseilla olisi kyetty viemään läpi. Koulutukseen osallistuneita Isosina toimineita kpl kpl 50 kpl 5 kpl 6 kpl 8 kpl Nuorten illat ja suunnitellut retket toteutuivat lähes suunnitelmien mukaisesti: ainoastaan joulukuussa jouduttiin muutamia lauantaiillan jobbiksia peruuttamaan työvoiman riittämättömyyden takia. Nuorten sählykerhon vetämiseen ei syksyllä ollut enää mahdollisuuksia. Osa syyskauden nuortenilloista toteutettiin keikkatyöläisten voimin. Nuorten määrä toiminnassa pysyi hyvällä tasolla, ja tilaisuuksien määrä jopa kasvoi edellisistä vuosista. Jos työvoimapula jatkuu loppuvuoden kaltaisena, vähentää vetäjien jatkuva vaihtuminen varmasti toiminnassa mukana olevien nuorten määrää. Nuorteniltoja Osallistuneita yhteensä kpl 5 kpl 66 kpl kpl kpl kpl Bändikämppä valmistui vuoden 007 aikana, mutta mitään säännöllistä toimintaa sinne ei ole pystytty järjestämään. Joitakin jumalanpalveluselämään liittyviä yksittäisiä projekteja on kämpässä harjoiteltu. Tulevaisuudessa kämpän hyödyntäminen tulee olemaan suuri haaste, sillä musiikkityön voimavarat eivät riitä sen toiminnan pyörittämiseen. Yhteiskoulun kaiutinjärjestelmän hajoaminen vuoden 008 helmikuussa lopetti seurakunnan päivänavaustoiminnan kyseisessä koulussa. Vuoden loppuun mennessä järjestelmää ei ollut korjattu, joten vierailukertoja koululla oli paljon vähemmän kuin vuonna 007.