KARKKILAN SEURAKUNTA TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 Kirkkoneuvosto..00 Sivu KARKKILAN SEURAKUNTA TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 009

2 Kirkkoneuvosto..00 Sivu SISÄLLYS YLEISTÄ.... Seurakunnan olemus ja tehtävä.... Taloudellinen tilanne.... Kirkkoneuvoston esitys tilikauden ylijäämästä Jäsenmäärä Henkilökunta Kirkolliset vaalit Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset Tarkastajat ja edustajat Yleishallinto ja kirkkoherranvirasto... SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA.... Yleinen seurakuntatyö.... Tiedotus ja viestintä.... Musiikkitoiminta.... Lapsi, perhe ja aikuistyö..... Lapsi, perhe ja aikuistyön päälinjat..... Päiväkerho..... Koululaisten iltapäiväkerho Pyhäkoulu Perhetyö Aikuistyö Varhaisnuorisotyö Varhaisnuorisotyön tehtävä ja tavoitteet Kuvaus toiminnasta Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Rippikoulutyö Rippikoulutyön tehtävä ja tavoitteet Kuvaus toiminnasta Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Nuorisotyö Nuorisotyön tehtävä ja tavoitteet Kuvaus toiminnasta Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta...0

3 Kirkkoneuvosto..00 Sivu.8 Diakoniatyö Lähetystyö... HAUTATOIMI... KIINTEISTÖTOIMI... 5 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilöstön määrä Henkilötyövuosien määrä Henkilöstön sukupuoli, ikä, koulutus ja henkilömäärät tehtäväryhmittäin Henkilöstökoulutus Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus Työkyky ja terveys Palkka ja henkilöstökustannukset Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukukooste TALOUSINFORMAATIO Talousinformaation rakenne Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Tase Käyttötalousosa, talousarviovertailu Tuloslaskelmaosa, talousarviovertailu Investointien talousarviovertailu Tuloslaskelma, edellisen vuoden vertailu Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot...9

4 Kirkkoneuvosto..00 Sivu YLEISTÄ. Seurakunnan olemus ja tehtävä Lähetyskäskyssään Kristus itse antaa seurakunnalleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. (Matt. 8:9 0) Lähetyskäsky on pohjimmiltaan muuttumaton, vaikka käskynannosta on jo kulunut miltei kaksi tuhatta vuotta. Maailma on paljon muuttunut tuon ajan kuluessa, siksi lähetyskäskyn toteuttaminen edellyttää jatkuvaa luovuutta ja uusien toimintamuotojen kehittämistä. Kristuksen antama käsky on seurakunnalle ensimmäinen ja ylin ohje ja seuraaviksi täsmentäviksi ohjeiksi tulevat niin tunnustuskirjojen määrittelemät linjaukset kuin kirkkolain ja kirkkojärjestyksen määräykset. Kirkkolaki määrittelee seurakunnan tehtävät ytimekkäästi: Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus ja palvelutehtävistä. (KL : ja vielä yksityiskohtaisemmin KJ. luku) Seurakunnan tilaisuudet ja toiminta tavoittaa suuren ihmisjoukon yksittäisiä ihmisiä unohtamatta, näin tuleekin olla. Kuitenkin on tärkeää kehittää toimintaa siten, että yhä useampi tuntee kotiseurakunnan omakseen samalla kasvaen yhteiseen kristilliseen vastuuseen. Näistä lähtökohdista käsin määräytyvät seurakunnan toiminnan tavoitteet, joita pyritään kertomuksessa myös arvioimaan. Toimintakertomuksessa vuoden 009 toimintaa peilataan Perustoimintokuvaus 007 asiakirjan kautta. Toimintaa ja sille asetettuja toiminnallisia tavoitteita arvioidaan lyhyesti perustoimintokuvauksen kautta ja strategiasta käsin. Asiakirja on antanut työvälineitä niin luottamushenkilöille kuin työntekijöille toiminnan ja talouden arvioimiseen sitä rakentavasti yhteistyössä kehittäen seurakuntalaisten parhaaksi. Edellisten suunnitelmavuosien keskeisimpiä prosesseja on ollut strategiatyöskentely yhdessä työntekijöiden kanssa.. Taloudellinen tilanne Tilitetty verotulo Karkkilan seurakunta vuosi 009 (008) 0,80 0,60 0,0 0,0 0,00 0,080 0,060 0, m 008 m 0,00 0,000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kirkollisverokertymä vuonna 009 oli.08.7 (+,6 %), yhteisövero ( %), koko verokertymä..8 (0,5 %), suluissa vertailu vuoteen 008. Vuoden 009 talousarvio oli.8.0, joten verotuloja kertyi 6.8 eli % budjetoitua vähemmän, ja jättämä aiheutui valtaosin yhteisöveroosuuden vähenemästä, johon taloudellinen lama vaikutti. Kesä

5 Kirkkoneuvosto..00 Sivu 5 kuussa 009 kunnille ja seurakunnille määräajaksi myönnetty yhteisöverojakoosuuden muutos helpotti toisen vuosipuoliskon verokertymää. Vuosittaiset verotulokertymät on esitetty seuraavassa taulukossa: Verotulot vuosittain Toteutunut Talousarvio TA TA.0.90 TA TA.0.80 TA.9.88 TA.8.0 Toteutuminen %,5 97, 97, 00, 99,9 97 Karkkilan työttömyysaste on kasvanut 6 %:sta 0,7 %:iin vuoden 009 aikana. Tammikuussa 00 työttömyysaste oli 0, %. Työpaikkoja Karkkilan kaupungissa oli vuoden 009 lopussa 597. Maa ja metsätaloudessa työpaikkoja oli %, teollisuudessa 8 %, palveluissa 8 % ja muissa %. Huomattava määrä kaupunkilaisia käy töissä naapurikunnissa. Seurakunnan taseessa vaihtuvat vastaavat ovat , jotka ovat sijoitettuna rahalaitoksiin. Seurakunnan talous on säilynyt velattomana. Seurakunnan tulorahoitus eli vuosikate oli.590. Kun tulorahoituksesta vähennetään investoinnit 6.797, kassavirta investointien jälkeen oli negatiivinen. Seurakuntataloudessa pyrkimyksenä on, että kun vuosikatteesta vähennetään poistot, pitäisi tilikauden tuloksen olla positiivinen. Vuonna 009 vuosikate oli.590 ja poistojen ja poistoeron yhteismäärä 0.790, joten tilikauden ylijäämä oli Lamavuonna 009 seurakuntatalous siis pysyi tasapainoisena, talousarviossa 00 on varauduttu siihen, että laman vaikutukset seurakuntatalouteen syvenevät. Talousarvion sitovuustasona kirkkovaltuuston nähden on pääluokkataso. Ulkoiset toimintamenot jäivät 7 00 alhaisemmiksi kuin talousarvioon oli budjetoitu. Oleellisin säästö syntyi seurakunnallisessa toiminnassa, jossa alkuvuoden resurssivaje vaikutti kustannusten alhaisuuteen, jolloin myös toiminnan organisointi oli haasteellista. Kaikki pääluokkatasot, yleishallinto, seurakunnallinen toiminta, hautatoimi ja kiinteistötoimi toteutuivat talousarviota alhaisemmin kustannuksin. Seuraavassa talouden ja taloudellisen kehityksen tunnuslukuja edelliseltä neljältä vuodelta: Yhteisöveron osuus verotuloista Verotulot/jäsen Vuosikate Vuosikate/jäsen 8,8,7,50 6,9 Vuosikate %/(toimintatulot + verotulot) 7,9 0,60 9,8 7, Poistot Poistot/jäsen,,95,5 7, Poistot %:ia verotuloista 6,9 7, 6,99 8, Vaihto ja rahoitusomaisuus yhteensä Kassavarat Yli/alijäämä Kirkkoneuvoston esitys tilikauden ylijäämästä Kertomusvuoden tilinpäätös on ylijäämäinen 7.800, talousarvio oli suunniteltu alijäämäiseksi Tilinpäätös toteutui ylijäämäisenä, koska toteutuneet toimintamenot olivat oleellisen paljon alhaisemmat kuin budjetoidut menot. Tilikauden ylijäämä kirjataan ylijäämätilille.

6 Kirkkoneuvosto..00 Sivu 6. Jäsenmäärä Seurakunnan väkiluku (=läsnä oleva väestö) oli kertomusvuoden lopussa 6.9 henkilöä, koko kaupungin asukasmäärä oli Väestörekisterikeskuksen ennakkotiedon mukaan kertomusvuoden lopussa 9.0 (008: 9.076) henkilöä eli kirkkoon kuului 75,9 %:ia kaupungin asukkaista. Poissaolevaan väestöön kuului 0 henkilöä, ulkomaiden kansalaisia oli 9, ruotsinkielisiä 55. Seurakuntaan on muuttanut kertomusvuoden aikana läsnä olevaan väestöön henkilöä ja seurakunnasta läsnä olevasta väestöstä muuttanut 9 henkilöä. Seurakuntaan kastettiin 88 lasta ja kuolleita seurakunnan jäseniä oli 79. Seurakunnan jäsenyydestä erosi 6 henkilöä ja kirkon jäsenyyteen liittyi 0 henkilöä. Avioliiton solmi yhteensä 5 paria ja näistä 5 paria sai kirkollisen vihkimisen, 0 paria solmi avioliiton siviilivihkimisessä. Avioeroja oli. Jäsenyyskehityksessä tulevaisuuden kannalta huomioitavia seikkoja ovat: ensimmäisenä kirkosta eroaminen; toisena se, etteivät kaupunkiin muuttavat uudet asukkaat enää ole kirkon, seurakunnan jäseniä. Nämä seikat tuovat oman haasteensa tulevaisuudessa. Vuosi Seurakunnan väkiluku Muutos edelliseen vuoteen + Seurakuntaan kuuluminen %:ia 77,5 76,6 75,9.5 Henkilökunta..009 Viranhaltijat Seurakunnan palveluksessa Kirkkoherra Juhani Korte (..989 ) Kappalainen Matti Pirhonen (vv ) Vs. kappalainen Hannu Bogdanoff Seurakuntapastori Hannu Bogdanoff Vs.. seurakuntapastori Selja Väistö Seurakuntapastori Selja Väistö Vs.. seurakuntapastori Kimmo Hujanen Kanttori Hanna Lehtonen Diakoni Mervi Laamanen Diakoni, 60 % Arja Kullanmäki Nuorisonohjaaja JariPekka Järvinen (vv ) vs. Heidi Tikka Nuorisonohjaaja Terhi Manni (vv vs. Marja Gröndahl Talouspäällikkö Ulla Laitonen (eläkkeelle) EevaMari Salmi Emäntä Tarja Seppänen (vv ) Vs. Rita Niinivirta ( vakinainen) Työsopimussuhteiset, sivutoimiset ja osaaikaiset Iltapäiväkerhonohjaaja Pia Heikkinen Iltapäiväkerhonohjaaja Sari Vahtera Lastenohjaaja Arja Koijärvi Toimistosihteeri Ritva Lamminluoto Toimistosihteeri Tuula Rantanen Toimistosihteeri Marjatta Syrjänen Työnjohtaja Janne Nummela Hautausmaakiinteistötyönt. Seppo Laitaoja Hautausmaakiinteistötyönt. Harri Mononen Hautausmaakiinteistötyönt. Arto Konttinen Suntio Hanna Rajala.0.99

7 Kirkkoneuvosto..00 Sivu 7 Hautausmaan määräaikaisina kesätyöntekijöinä noin 6 kuukauden ajan toimivat: Kirsi Eskelinen, Erja Ilmonius, Kirsti Kotiranta ja Airi Sunabacka. Musiikinopettaja Elina Pikkuhookana on tukenut musiikkitoiminnassa sijaisena sekä vastannut lapsikuoron toiminnasta. Kesäteologeina nuoriso ja rippikoulutoiminnassa työskentelivät Anu Nieminen ja Jarno Nykänen. Lisäksi seurakunta on vuoden kuluessa käyttänyt sijaisia ja apulaisia erilaisissa tehtävissä..6 Kirkolliset vaalit Kertomusvuonna ei ollut kirkollisia vaaleja..7 Kirkkovaltuusto Karkkilan seurakunnan valtuuston jäsenten lukumäärä on 9 kirkkolain mukaisesti. Seuraavat henkilöt on yleisillä vaaleilla valittu jäseniksi vuosiksi : I Sos. Dem. Yhteisvastuu ääntä, 7 paikkaa Ahjoniemi, Markku; Hopeavirta Hanhinen, Sirkku, Ekola, Irma; Keskinen, Tuure; Kuusela, EevaMaija; Kuusela, Matti; Sintonen, Risto. Varalla: Ståhl, Matti; Loukusa, Sulo ja Ilonen, Jarkko. II Kotiseurakunta 0 ääntä, 6 paikkaa Brofeldt, Leena; Eronen, Essi; Kunttu, Pertti; Niemi, Mirja, Söderström, Minna; Suikka, Irja. Varalla: Kääriäinen, Anne ja Rantala, Klaus. III Kirkko keskellä ihmisen arkea ääntä, 6 paikkaa Kivilä, Jorma; Otava, Heidi; Peltonen, Tapani; Saarni, Pirkko; Syrjänen, Vesa; Örn, Leena. Varalla: Seppälä, Jarkko; Tauriainen MeriTuuli ja Sarva, Martti. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana on toiminut Leena Brofeldt ja varapuheenjohtajana Risto Sintonen. Kirkkovaltuusto kokoontui vuoden aikana yhteensä viisi kertaa ja käsitteli yhteensä asiaa. Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden seminaari pidettiin Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset Valitsi puheenjohtajaksi Leena Brofeldtin ja varapuheenjohtajaksi Risto Sintosen. Valitsi kirkkoneuvoston jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäseniksi seuraavat henkilöt vuosiksi : kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi Jorma Kivilä ja hänelle henkilökohtaiseksi varajäseneksi Vesa Syrjänen ja jäseniksi: Matti Kuusela (Tuure Keskinen); Sirkku Hopeavirta Hanhinen (EevaMaija Kuusela); Kari Laine (Tapani Peltonen); Minna Söderström (Anne Kääriäinen) ja Mirja Niemi ja (Irja Suikka) Hyväksyi Uuden seurakuntatalon remonttisuunnitelmat ja siihen liittyvä investointirahoituksen Hyväksyi suositussopimuksen toimituspalkkioista Hyväksyi vuoden 008 talousarvion ylitykset Merkitsi tiedoksi piispantarkastuksen ajankohdan muuttumisen lokakuulle 00. Hyväksyi vuoden 008 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen Merkitsi tiedoksi KEHÄIT hankeen tilanteen Hyväksyi ja perusti toisen diakonian viran (60 %) ja varasi määrärahan talousarvioon. Varasi määrärahan II seurakuntapastorin virkaan vuodelle 00 ja virka on voimassa toistaiseksi. Tapani Peltosen esityksestä kirjattiin pöytäkirjaan, että talousarvio on laadittava tasapainoiseksi.

8 Kirkkoneuvosto..00 Sivu Hyväksyi kirkkoneuvoston esityksen veroprosentiksi,5. Merkitsi tiedoksi, että Uuden seurakuntatalon nuorisopuolen remontti alkaa Päätti esittää tuomikapitulille vs. kappalaiseksi Hannu Bogdanoffia ja vs. I seurakuntapastoriksi Selja Väistöä, viransijaisuuksien jälkeen he palaavat omiin virkoihinsa, sekä vs. II seurakuntapastoriksi esitettiin Kimmo Hujasta ajalle Päätti pyytää kirkkovaltuustolta oikeutta ylittää investointimäärärahaa Leirirannan tien asfaltoinnin vuoksi Merkitsi tiedoksi kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajien pöytäkirjan. Valitsi Heidi Otavan Mäntsälän seurakunnan kehitysvammatyön johtokuntaan läsnäolojäseneksi vuosiksi Merkitsi tiedoksi investointimäärärahojen käytön Hyväksyi KEHÄIT sopimuksen Järvenpään seurakunnan kanssa ja valitsi johtokunnan jäseneksi Eeva Mari Salmen ja varalle Juhani Korte. Hyväksyi toiminta ja taloussuunnitelman vuodelle 00 ja ennakkosuunnitelmia vuoteen 0. Hyväksyi hautainhoitorahaston talousarvion vuodelle 00. Merkitsi tiedoksi piispatarkastuksen uuden ajankohdan Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvostossa on kuusi luottamushenkilöä. Sen tehtävä on johtaa seurakunnan toimintaa, edistää hengellistä elämää, johtaa hallintoa sekä talouden ja omaisuuden ylläpitoa ja huolehtia kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta. Kirkkoneuvosto valmistelee kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat. Kirkkoneuvosto voi asettaa alaisuuteensa työryhmiä ja toimikuntia, jotka ovat työntekijöiden kanssa yhdessä mukana käytännön työssä. Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston kahdeksi vuodeksi kerrallaan, puheenjohtajana ovat virkansa puolesta kirkkoherra ja sihteerinä seurakunnan talouspäällikkö. Kirkkoneuvosto käsitteli vuoden aikana 0 kokouksessa yhteensä 9 asiaa. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana kirkkovaltuuston valitsemana on vuosina Jorma Kivilä ja hänen henkilökohtaisena varajäsenenään Vesa Syrjänen. Jäsenet ovat, varajäsenet suluissa, Matti Kuusela (Tuure Keskinen), Sirkku Hopeavirta Hanhinen (EevaMaija Kuusela), Minna Söderström (Anne Kääriäinen), Mirja Niemi (Irja Suikka) ja Kari Laine (Tapani Peltonen).8. Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset..009 Hyväksyi luottotappiot vuodelta 008 Merkitsi tiedoksi kirkkovaltuuston valinnat Päätti palkkausjärjestelmäeron käytöstä Päätti lähettää Uuden seurakuntatalon remonttisuunnitelmat urakkalaskentaan saatuaan valtuudet kirkkovaltuustolta hankkeen eteenpäin viemiseen Käsitteli nuorisotyön ja diakonian virkajärjestelyjä johtuen työntekijävajauksista Käsitteli työntekijöiden laatimat toimintakertomukset ja lähetti ne jatkovalmisteluun. Merkitsi tiedoksi taloudellisen tilanteen Valitsi nuorisonohjaajien sijaisiksi TM Heidi Tikan ja TK Maarit Maatraivan..009 lukien.

9 Kirkkoneuvosto..00 Sivu Käsitteli urkujen huoltoa niissä esiintyneen lyijysokerin vuoksi, asia jätettiin selvitettäväksi määrärahan selvittämistä varten. Päätti olla hyväksymättä tarjouksia rakennusteknisten töiden osalta koskien Uuden seurakuntatalon remonttia, koska myönnetty investointimääräraha olisi ylittynyt. päätti pyytää uudet tarjoukset eriteltynä. Hyväksyi tarjoukset koskien sähkötöitä; SähköWiik Oy; IVtyöt IVTekniikka Ky ja LVtyöt Karkkilan LVIpalvelu Oy. Päätti varata määrärahan vuoden 00 talousarvioon kosken urkujen perushuoltoa. Päätti lähettää suositussopimuksen toimituspalkkioista kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. päätti lähettää vuoden 008 talousarvion ylitykset kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi Hyväksyi henkilöstötilinpäätöksen ja lähetti sen kirkkovaltuustolle tiedoksi. Hyväksyi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 008 ja lähetti sen tilintarkastajille. Vahvisti järjestelmänmukaiset palkat..009 lukien. Päätti järjestelmän mukaisen palkkojen umpeen kuromisesta palkkausjärjestelmäerän käytön yhteydessä Päätti lähettää toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä tilintarkastajien kertomuksen vuodelta 008 kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Merkitsi tiedoksi hankkeen KEHÄIT hankkeesta, joka tuli Espoon hiippakunnassa pikaisesti valmisteltavaksi kirkkohallituksen velvoituksella. Kävi lävitse eri järjestelyjä kappalaisen virkavapauden johdosta, jotta kesän toiminta saadaan hoidettua Hyväksyi Maalaamo Asko Anttilan tarjouksen Uuden seurakuntatalon nuorten puolen peruskorjauksesta Päätti henkilöstön vuosilomat ja esitti papiston työjaon tuomiokapitulille virkamääräysehdotuksineen. Päätti osallistu KEHÄ IT hankkeen kehittämiseen. Solmi urakkasopimukset eri toimijoiden kanssa koskien Uuden seurakuntatalon urakkatarjouksia. Hyväksyi johtoryhmän esityksen luottamushenkilöiden ja työntekijöiden seminaarin ohjelmaksi. Merkitsi tiedoksi kirkkoherran saaman kirjeen Ilmari Huitti Säätiön puheenjohtaja Jaakko Ahopalolta. Kadonnut taulu Naisen muotokuva on löytynyt Säätiön museovarastosta Päätti solmia aiesopimuksen Järvenpään seurakunnan kanssa KEHÄ IT hankkeesta hankkeen eteenpäinviemiseksi ja kirkkohallituksen tuen saamiseksi. Päätti esittää kirkkovaltuustolle perustettavaksi toista (60 %) diakonian virkaa ja määrärahaa vuodelle 00 II seurakuntapastorin palkkaamiseen seminaarin työn tuloksena. Käytiin lävitse vuoden 00 budjetin raamit. Merkittiin tiedoksi Hetahankkeen tilanne Talouspäällikkö Ulla Laitonen jätti eroanomuksensa vanhuuseläkkeelle siirtymistä johtuen lukien. kirkkoneuvosto kiitti pitkästä työstä ja julisti viran avoimeksi Valitsi talouspäällikön virkaan EevaMari Salmen Myönsi eron viroista vs. nuorisonohjaaja Maarit Maatraivalle, hän siirtyy papiksi Kotkaan ja emäntä Tarja Seppäselle, hän siirtyy Hämeenlinnan seurakunnan palvelukseen. Käsitteli KEHÄ IT hanketta ja sen alustavaa talousarviota Teki katselmukset Uudella ja Vanhalla hautausmaalla Esitti kirkkovaltuustolle veroprosentiksi,5 ja esitti samalla, että talousarvio käsitellään noin kuukautta myöhemmin. Valitsi Uuden seurakuntatalon peruskorjauksen töiden valvojaksi Toivo Ahosen.

10 Kirkkoneuvosto..00 Sivu Valitsi emännän virkaan Rita Niinivirran. Antoi seurakunnan lausunnon Hetahankkeesta. Päätti osaltaan seurakunnan perimistä maksuista vuodelle 00. Käsitteli varautumista HN virukseen Antoi lausunnon koskien keskustataajaman osayleiskaavaa Käsitteli työntekijöiden laatimat toimintasuunnitelmat vuodelle 00. Kävi lävitse KEHÄIT hankeen etenemisen Hyväksyi työntekijöiden vuosilomat ja hengellisten työntekijöiden vapaapäiväsuunnitelman. Valmisteli vuoden 00 talousarviota ja määritteli sille raamit. Tutustui Uuden seurakuntatalon nuorten puolen remonttiin Käsitteli kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajien lausunnon ja lähetti sen kirkkovaltuustolle Kävi lävitse talouskatsauksen ja käsitteli talousarviota. Merkitsi KEHÄIT hankkeen tilanteen tiedoksi. Käsitteli koulutussuunnitelmaa vuodelle Hyväksyi Uuden seurakuntatalon kalustehankintoja koskevat hankkeet. Hyväksyi koulutussuunnitelma vuodelle 00. Käsitteli talousarviota. Hyväksyi kolehtisuunnitelma vuodelle 00. Hyväksyi nuorisonohjaaja Terhi Mannin anomuksen virkavapaudesta ajalle hyväksyi hautainhoitorahaston talousarvion ja päätti lähettää sen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi Hyväksyi talousarvion vuodelle 00 ja ennakkosuunnitelmia vuoteen 0 ja lähetti sen kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi. Päätti esittää KEHÄIT hankkeeseen liittymistä kirkkovaltuustolle. Esitti valtuustolle valittavaksi kehitysvammatyön johtokuntaan läsnäolojäsenen valitsemista Hyväksyi kirkkoneuvoston kokousaikataulusuunnitelman vuodelle 00. Hyväksyi Uuden seurakuntatalon kalustehankinnat koskien nuorten puolta ja keittiötä Päätti esittää tuomikapitulille pastori Kimmo Hujasen virkamääräyksen jatkamista vs. II seurakuntapastorin virassa.8.00 saakka. Päätti tilata urkujen perushuollon Urkurakentamo Veikko Virtaselta. Päätti esittää kirkkovaltuustolle vaalilautakunnan valinnan sekä puheenjohtajien valinnan Hyväksyi vuoden 00 messukellon Hyväksyi kanttori Hanna Lehtosen osaaikaisen virkavapausanomuksen (0 %) opiskelujen vuoksi ajalle Tarkastajat ja edustajat Tilintarkastajiksi on valittu vuosiksi Håkan Palm (puheenjohtaja) ja Raimo VainioKaila (JHTT, HTM), varalla tilintarkastusyhtiö Oy Audiator Ab JHTTyhteisö ja Lauri Moisander. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajina toimivat Esa Laaksonen ja Pentti Bäckström, varalla Markku Ahjoniemi ja Tapani Peltonen.

11 Kirkkoneuvosto..00 Sivu Uudenmaan sairaalasielunhoitotyön seurakuntaliiton liittovaltuuston jäsen valittiin Irja Suikka, varalla Tarja Kalatie. Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymän kehitysvammatyön johtokunnan jäsen Heidi Otava ja varalla Anne Kääriäinen Kirkkovaltuuston suhteellisten vaalien vaalilautakuntaan valittiin varsinaisiksi jäseniksi Sirkku Hopeavirta Hanhinen, Minna Söderström ja Jorma Kivilä. Varalle: EevaMaija Kuusela, Essi Eronen ja Heidi Otava Rovastikuntaedustajaksi Matti Kuusela ja Pertti Kunttu, varalle Risto Sintonen ja Pirkko Saarni..0 Yleishallinto ja kirkkoherranvirasto Karkkilan seurakunta liittyi loppuvuodesta 009 Järvenpään seurakunnan isännöimään seurakunnan ITyhteistyöalueeseen, jonka nimi on KehäIT. Sen tehtävänä on keskitetysti hallinnoida sopijaseurakuntien ITasioita. Sopijaseurakunnat vastaavat KehäIT:n kustannuksista jäsenmäärien sekä johtokunnan määrittämien jakoosuuksien suhteessa. Karkkilan Seurakunnan ITjärjestelmät siirtyvät uuteen rakenteeseen lokakuussa 00. Ratkaisu lisää oleellisesti tietoturvaa, vapauttaa yksittäisen seurakunnan erityisosaamistarpeesta, pitkällä tähtäimellä luo kustannussäästöjä. Kirkkohallituksessa on myös selvitelty henkilöstö ja taloushallinnon palvelukeskuksen perustamista seurakuntien taloushallinnon tehtävien hoitamista varten, tätä on nimitetty Hetahankkeeksi. Kirkolliskokous on tässä hankkeessa päättävänä osapuolena, mutta päätökset ovat vielä kesken. Paikallisina hankkeina kertomuskaudella on toteutettu arkiston siivousta, seurakunnan palvelin on uusittu, kustannussäästöjen aikaansaamiseksi avainhankintakanavat on pyritty vahvistamaan sopimuksin ja sopimusten läpikäyntiä jatketaan vuodella 00. SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA. Yleinen seurakuntatyö Seurakunnan toiminta on keskittynyt seurakunnan omiin toimitiloihin, vuonna 78 rakennettuun puukirkkoon, viereisen korttelin uuteen ja vanhaan seurakuntataloon. Suurimpana hankkeena oli Uuden seurakuntatalon nuorten puolen remontti. Pappilan piharakennuksessa on askarteluverstas, jonne muutti seurakuntamme aktiivinen lähetys ja diakoniaväki kangaspuineen remontin tieltä. Uudella hautausmaalla, noin km keskustasta on siunauskappeli ja konehalli. Noin 9 km kaupungin keskustasta sijaitsee seurakunnan kesätoiminnan keskus Leiriranta, jonka tie asfaltoitiin syksyllä. Vakinaisissa viroissa tuomiokapitulin antamalla valtakirjalla on ollut kirkkoherra, kappalainen ja kanttori. Kappalaisena on toiminut Matti Pirhonen, hän oli suuren osan vuotta virkavapaana. Tämän vuoksi. seurakuntapastorin virassa toimiva Hannu Bogdanoff oli kappalaisen sijaisena. Selja Väistön. seurakuntapastorin virka päätettiin voimassa olevaksi toistaiseksi. Selja Väistö toimi I seurakuntapastorin viransijaisena. II seurakuntapastorin viransijaisina toimivat kesällä pastorit Anna Maria Inkala ja Karoliina Käpysalo. Lokakuusta lähtien II seurakuntapastorin viransijaisuutta on hoitanut pastori Kimmo Hujanen. Yhteisestä työnjaosta on sovittu niin, että kirkkoherra Juhani Korte vastasi yleisestä johtamisesta ja tiedotuksesta, seurakuntapastori Hannu Bogdanoff vastasi kasvatustyöstä käsittäen varhaisnuoriso ja nuorisotyön. Selja Väistö vastasi perhe, aikuis ja lapsityöstä. Kimmo Hujasen työalueena olivat sekä lähetys että diakoniatyö. Yhteistyö ortodoksisen seurakunnan kanssa jatkui sitten, että he pitivät liturgian erikseen sovittuina aikoina seurakuntatalon kerhohuoneessa isä Kalevi Kasalan johdolla.

12 Kirkkoneuvosto..00 Sivu Viisikymmentä vuotta sitten rippikoulunsa käyneille seurakuntalaisille lähetettiin henkilökohtainen kutsukirje yhteiseen Messuun ja tapaamiseen seurakuntatalolle. Myös Pyhäinpäivän iltahartauteen kirkkoon kutsuttiin henkilökohtaisesti vuoden aikana lähiomaisensa menettäneitä. Miestenpiiri, lähinnä sotainvalideille ja veteraaneille, kokoontui kerran kuussa seurakuntatalossa ja sotainvalidien toimisto toimi tiistaisin seurakuntatalossa. Yksi myönteisimmistä toimintamuodoista oli perjantaiaamuisin kokoontuva sauvakävelyryhmä Sauvarit ja Perjantaikahvila. Molemmat ryhmät toimivat vapaaehtoisen maallikkovastuunkannon periaatteella ja toiminnasta kertyvä tuotto menee lähetyksen ja diakonian hyväksi. Rukouspiiri kokoontui maanantaisin seurakuntatalossa. Merkittävä vaikutus on seurakunnan lapsikuorolla, joka toimiin Elina Pikkuhookanan johdolla. Lapsikuoro, aktiivinen perhetyö ja perhemessujen kehitystyö on nostanut perhemessujen osallistujien määrää. Kari Vepsän joulukonsertti yhteistyössä paikkakunnan Lions Klubin kanssa kokosi kirkon täyteen kuuntelijoita. Myös kauneimmat joululaulut kokosivat laulajia kaksi kertaa kolmantena adventtina. Seurakuntapiiri lähetys ja diakonian merkeissä kokoontui seurakuntatalossa joka toinen maanantai ja osallistui Adventtiajan myyjäisiin. Tämän lisäksi piiri piti lähetystoria kesäkauden jokaisena perjantaina. Lähetyksen ja diakonian merkeissä vapaaehtoiset talkoohenkiset seurakuntalaiset keittivät aamupuuroa perjantaisin kevät ja syyskaudella. Kirkkotilaisuuksien tilastointikäytäntö muuttui kertomusvuonna. Huomioitavaa on se, että erityisjumalanpalvelusten ja perhemessujen kohdalla on selkeää kasvua. Erityisjumalanpalveluksessa on myös ehtoollisella kävijöiden määrä suurempi. Tilaisuus Lukumäärä / v Osallistujia Keskimäärin Pääjumalanpalvelukset Ehtoolliset 8 57 Perhe jp:t Muut erityis jp:t 85 5 Ehtoollisella, muut tilaisuudet Musiikkitilaisuus Muut kirkkotilaisuudet 7 86 YHTEENSÄ Tiedotus ja viestintä Seurakunnan tiedotus on tapahtunut paikallislehtien välityksellä. Internetsivusto tuotettiin Finnish Net Solutionin kautta ( Seurakunnan internetsivustolla vierailtiin kertomusvuonna yhteensä 5.68 kertaa. Päivittäinen vierailujen keskiarvo oli 97 kertaa ja kuukauden keskiarvo vierailuille oli 99 vierailua. Suosituimmat sivut olivat edelleen seurakunnan hallintoon liittyvät Strategia, perustoimintokuvaus, toimintakertomus ja toimintasuunnitelma. Toisena ryhmänä selkeästi esille tiedon etsiminen: verkkovierailijat hakivat tietoa Leirirannasta ja siunauskappelista. Kirkolliset ilmoitukset julkaistiin molemmissa paikallislehdissä kerran viikossa. Tämän lisäksi lehdissä julkaistiin jonkin verran erillisiä ilmoituksia tilaisuuksista.. Musiikkitoiminta Vuoden 009 painopistealueena oli lasten ja nuorten musiikkitoiminta.

13 Kirkkoneuvosto..00 Sivu Lapsikuoro, musiikinopettaja Elina Pikkuhookanan johdolla, on osallistunut vuoden aikana ansiokkaasti perhemessuihin sekä kauneimmat joululaulut tapahtumaan. Lapsikuoron lukumäärä kasvaa ja tällä hetkellä kuorolaisia on. Nuorten bänditoiminta on kehittynyt ja seurakunnassa voi jo sanoa syntyneen oman nuorten kuoron ja bändin. Lokakuussa toteutettu nuoren seurakunnan veisuja sisältänyt Tilkkutäkki messu kokosi tuon tällä hetkellä noin 0 hengen joukkueen kokoon. Nuorten ja allekirjoittaneen lisäksi panoksensa konserttiin antoivat Elina Pikkuhookana ja JariPekka Järvinen. Keikkakalenteriin on tulossa jatkoa ja kuoro ja bändi kokoontuvat projektiluonteisesti. Tilkkutäkkikonsertin lisäksi vuoden teemaa "gospel eilen ja tänään" siivittivät Petri Laaksonen huhtikuussa ja gospelbändi Exit syyskuussa. Exit konsertin väkimäärä oli n.70, joka jäi tavoitteesta. Jatkossa tämän kaltaisten satsausten yhteydessä on entistäkin enemmän panostettava yhteistyöhön eri työalojen välillä. Kirkkokuoron ja Huruukkojen esiintymiset seurasivat pääosin kirkkovuotta ja muita seurakunnan tilaisuuksia. Kirkkokuoro ja Raili Pajun luotsaama Sylviat lauluryhmä toteuttivat yhteisen kuoroprojektin.adventin messuun. Musiikillinen panostus juhlamessuihin vierailevien esiintyjien ja musiikkityön kanssa yhteistyössä näkyi kiirastorstain, pyhäinpäivän, jouluaaton ja jouluyön messuissa. Mika Nikander, Raakel Lehtonen, Leena Virtanen (sello), Ida Wiik (huilu) oman väen ja allekirjoittaneen lisäksi ovat antaneet pikantin säväyksen messujen kirjoon. Oma lukunsa on suntiomme ja viulistimme Hanna Rajala, joka moninaisissa messuissa ja musiikkitilaisuuksissa on antanut viulunsa ja lahjansa käyttöömme. Jo aikaisemmin mainittujen konserttien lisäksi Karkkilan seurakunnassa konsertoi huhtikuussa mezzosopraano Minna Sisko Mutanen ja elokuussa baritoni Jukka Romu. Huhtikuussa Keskiviikkokerhossa kuultiin kanttorin oma Merikantokonsertti yhdessä Elina Pikkuhookanan kanssa. Lions klubin järjestämä Kari Vepsän joulukonsertti kokosi varmasti vuoden pääsaaliin; ääriään myöten täynnä olevan kirkon! Vokaaliyhtye Incanto ja kamariorkesteri Refugium pitivät kirkossa Notte di Natale konsertin. Ohjelmassa kuultiin Bachin joulunajan kantaatteja. Vuosi 009 seurasi pääosin perustoimintokuvauksessa ja toimintasuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Tulevinakin vuosina lasten ja nuortenmusiikkitoiminta pysyy vahvana painopistealueena, kuten myös kattavasti seurakunnan koko musiikkielämän rikastuttaminen moninaisin musiikin keinoin. Kanttorin henkilökohtaisena tavoitteena on jatkossakin kehittää ammattitaitoaan niin kirkon virkaan liittyvissä koulutuksissa kuin myös opinnoissaan SibeliusAkatemiassa.. Lapsi, perhe ja aikuistyö Perustoimintokuvauksen mukaan Karkkilan seurakunnan lapsi ja perhetyön tarkoituksena on tarjota kasteeseen perustuvaa ja siihen pohjautuvaa kristillistä kasvatusta. Toiminnan tarkoituksena on tukea perheitä elämänkaaren eri tilanteissa ja vahvistaa seurakuntayhteyttä. Perustehtävää toteutetaan käytännössä ylläpitämällä päiväkerhoa ja koululaisten iltapäiväkerhoa ja avoimia perhekerhoja sekä päiväkotipyhäkoulua... Lapsi, perhe ja aikuistyön päälinjat Päiväkerhon ja koululaisten iltapäiväkerhon toiminta oli vakaata ja säännöllistä, samoin avointen perhekerhojen. Päiväkerhot jatkoivat kahtena suurena ryhmänä ( Touhuset ja Puuhaset ), joita ohjasi kaksi työntekijää. Arja Koijärvi vastasi päiväkerhon käytännön työstä, mutta työparina hänellä oli iltapäiväkerhon käytännön työstä vastaava Sari Vahtera tai avointen kerhojen ja vauvapiirin käytännön työstä vastaava Pia Heikkinen. Syksyllä 008 toteutettu kerhouudistus vaikutti iltapäiväkerhoon myös vuoden 009 aikana. Arja Koijärvi, Sari Vahtera ja Pia Heikkinen työskentelivät kukin myös iltapäiväkerhossa koko vuoden ajan. Vuoden lopussa aloitettiin työaikojen uudelleenjärjestely, joka jatkuu keväällä 00.

14 Kirkkoneuvosto..00 Sivu Pyhäkoulutyötä jatkui päiväkotipyhäkouluna. Vuonna 009 Karkkilan kaupungin päiväkodeista pyhäkoulutyöhön osallistuivat Haapalan, Toivikkeen ja kaupungintalon päiväkodit. Syksyllä 009 useat päiväkodit ja esikouluryhmät osallistuivat Kotikirkko tutuksi tapahtumaan. Osallistujia oli yhteensä 7. Luku sisältää myös avointen kerhojen kirkkoon tutustumisen. Puurojuhlan suuri suosio jatkui vuonna 009. Puurojuhlan kirkkohetkeen osallistui 50 henkilöä, varsinaiseen puurojuhlaan vielä 50 henkilöä enemmän. Avoimet kerhot kokoontuivat kaksi kertaa viikossa aamupäiväisin. Vauvapiiri kokoontui puolestaan kerran viikossa. Syksyllä avoimen kerhon toimintaan vaikutti seurakuntatalon remontti. Avoimet kerhot kokoontuivat remontin ajan kerhohuoneessa, mikä ei kuitenkaan tilastojen valossa vaikuttanut kävijämäärään. Vauvapiirin kävijämäärään vaikutti hetkellisesti erityisesti HN epidemia. Pia Heikkinen vastasi avoimista kerhoista. Kesäkuussa kokoontui pihakerho, johon ilmoittautui lasta... Päiväkerho Seurakunnan päiväkerho on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille (6v). Viikoittain kerho kokosi yhteen noin 50 seurakuntaan kuuluvaa lasta. Päiväkerho toimi vanhalla seurakuntatalolla omissa tiloissa kahden päiväkerhonohjaajan johdolla. Päiväkerhon käytännön työstä vastaavana toimi Arja Koijärvi. Päiväkerhon lukuvuosi noudatti koulun lukuvuotta. Päiväkerholaisten koteihin seurakunta pitää yhteyttä tiedottamalla heille erilaisista seurakunnan tilaisuuksista päiväkerholaisten mukana lähetetyillä tiedotteilla sekä järjestämällä seurakunnan kerhojen yhteisen vanhempainillan syksyllä. Kehtoluokkakortteja seurakunta lähetti vuotiaille. Päiväkerhossa pidettiin lukuvuoden loppuessa keväällä päättäjäiset kirkossa (osallistujia 0). Syyslukukaudella järjestettiin vanhempien pikkujoulut vanhalla seurakuntatalolla (osallistujia n. 0) sekä joulun alla joulujuhla kirkossa (osallistujia 0). Päiväkerhot osallistuivat myös seurakunnan puurojuhlaan. Päiväkerholaisia perheineen kutsuttiin myös perhemessuihin, joita pidettiin palmusunnuntaina (osallistujia 50), helluntaina (osallistujia 75), perheen sunnuntaina (osallistujia (70) ja mikkelinpäivänä (osallistujia 50). Joulun aikaan päiväkerholaisia perheineen kutsuttiin Kauneimmat joululaulut tilaisuuteen, jossa osallistujia oli 80, yhteensä Kauneimpia joululauluja kävi laulamassa 90 ihmistä. Jouluyön messussa osallistujia oli 00 henkeä. Nukketeatteria seurasi seurakuntalaista. Pappi vieraili ja piti hartaushetken päiväkerhossa noin kerran kuukaudessa. Kevään hartauksissa jatkettiin pelastushistorian teemaa, syksyllä aiheena oli Jeesus ja hänen ihmetekonsa. oli yhden papin vajaus lähes koko vuoden ajan. TUNNUSLUVUT 008 kevät / syksy 009 kevät/syksy Päiväkerhoryhmiä / / Lapsia yhteensä / 8 50 / 50 TOIMINNAN ARVIOINTIA Vuoden 009 painopisteenä oli lasten ja perheiden kutsuminen jumalanpalvelusyhteyteen. Osallistuminen perhejumalanpalveluksiin ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin olikin runsasta. Tavoitteena oli myös yhteistyö seurakunnan musiikkitoiminnan kanssa. Vuoden 009 aikana Elina Pikkuhookanan työ profiloitui aiempaa enemmän lapsi ja perhetyöhön muun sijaisuustyön ohella. Päiväkerhoon ilmoittautuneiden lasten määrä kasvoi viime vuoteen verrattuna noin kymmenellä lapsella. Näin ollen keväällä 009 kerholaisia oli n. % enemmän ja syksyllä puolestaan n. % enemmän kuin vertailuvuonna 008.

15 Kirkkoneuvosto..00 Sivu 5 Työntekijöiden kanssa tarkastelimme seurakunnan perustoimintokuvauksen yhteensopivuutta kirkon varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelman kanssa. Perustoimintokuvauksen muokkaaminen ei kuitenkaan toteutunut vuonna 009. Suurena vaikuttavana tekijänä.. Koululaisten iltapäiväkerho Koululaisten iltapäiväkerho kokoontui vanhalla seurakuntatalolla vuonna 009 maanantaista perjantaihin klo Vuoden lopussa päätettiin, että keväällä 00 kerhon aukioloaikaa supistetaan klo 6:0:een. Kerhoohjaajina toimivat Sari Vahtera, Pia Heikkinen ja Arja Koijärvi. Koululaisten iltapäiväkerhon käytännön työstä vastasi Sari Vahtera. Aiempina vuosina ryhmän koko on ollut korkeintaan 5 lasta. Vuoden 009 syksyllä siirryttiin kuitenkin noudattamaan kirkkohallituksen suositusta, jonka mukaan suositus on iltapäiväkerhossa 5 8 lasta. Tämä toteutui toimintavuoden 009 aikana hyvin. Iltapäiväkerhossa järjestettiin kerran kuussa oma hartaushetki, jonka pitämisestä vastasi hengellisen työn tekijä. Iltapäiväkerholaisten ja päiväkerholaisten vanhemmille pidettiin yhteinen vanhempainilta syksyllä. Osallistujia oli 0. TOIMINNAN ARVIOINTIA Vuoden 009 toimintasuunnitelmassa painopisteenä oli lapsen osallisuus jumalanpalveluksen toteuttamisessa. Moni iltapäiväkerholaisista osallistuikin perhemessujen toteutukseen lapsikuoron myötä. Kouluun lähtevien siunaaminen toteutettiin juuri ennen syyslukukauden alkua perheen sunnuntaina. Messussa esiintyi teatteri Agape. Messun jälkeen oli myös koulustartti, jossa jaettiin tietoa seurakunnan varhaisnuorisotyön kerhoista ja koululaisten iltapäiväkerhosta. Osallistujien määrä kouluun lähtevien siunaamisessa kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna n. 7 %. Perhemessut olivat kautta linjan vuonna 009 runsasväkisiä: TUNNUSLUVUT Perhemessut Vuosi Kirkkovuosi Läsnä 009 palmusunnuntai helluntai kouluun lähtevien siunaaminen mikkelinpäivä 50.. Pyhäkoulu Pyhäkoulu on osa lapsille suunnattua kasteopetusta. Vuoden 009 aikana pyhäkoulut jatkuivat päiväkotipyhäkouluina Haapalan ja Toivikkeen päiväkodeissa sekä kaupungintalon päiväkodin Nokilaaksoryhmässä. Nyhkälän esikouluryhmät kutsuttiin pääsiäisenä seuraamaan pientä pääsiäisnäytelmää seurakuntatalolle. Osallistujia oli 50. Syksyllä 009 seuraavat päiväkodit ja esikouluryhmät osallistuivat Kotikirkko tutuksi tapahtumaan: Haapalan päiväkoti, Högforsin päiväkoti, Kaupungintalon päiväkoti (Nokilaakso) ja Nyhkälän esikouluryhmät. Osallistujia oli yhteensä. Karkkilan päiväkotilapset ja esikoululaiset kutsuttiin seurakunnan puurojuhlaan, johon kuului draamallinen kirkkohetki. Osallistujia oli yhteensä 50. TOIMINNAN ARVIOINTIA Vuoden 009 toimintasuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin pyhäkoulutyön suuntaaminen päiväkoteihin. Tavoitteena oli myös kehittää uusia työmuotoja. Pyhäkoulutyö jatkui päiväkodeissa vuoden 008 tasolla. Yhden papin vajaus vaikutti siihen, että uusia yhteistyöpäiväkoteja ei aktiivisesti hankittu, sillä pyhäkoulu

16 Kirkkoneuvosto..00 Sivu 6 työtä on tehnyt vain varhaiskasvatuksesta vastaava pastori. Uutena toimintamuotona kehitettiin Kotikirkko tutuksi kirkkoseikkailu, jonka myötä luotiin päiväkoteihin myös uusia kontakteja...5 Perhetyö Seurakunnan avoimet perhekerhot muodostuivat avoimesta kerhosta sekä vauvapiiristä. Perhetyön avoimet kerhot toimivat säännöllisesti kokoontuen edellisten vuosien tapaan kolmena arkiaamuna viikossa. Vuonna 009 kerhot kokoontuivat maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo Kokoontumispaikka vaihtui toimintavuoden puolivälissä, kun seurakuntatalon rippikoulupäädyn remontti alkoi. Syksyllä avoimet perhekerhot kokoontuivat seurakuntatalon pienessä kerhohuoneessa. Piirien ohjelma oli vaihteleva: Joskus piirissä oli vierailija (esim. Elina Pikkuhookana piti musiikkileikkituokioita), toisinaan ohjelmasta (esim. askartelu) vastasi kerhon vetäjä Pia Heikkinen ja joskus ohjelma koostui pääasiassa yhdessä olemisesta ja vertaisryhmässä keskustelemisesta. Kerhokerrat päättyivät yhteiseen kahvi ja mehutilaisuuteen. Keväällä (8.5) tehtiin perhekerhojen yhteinen retki Korkeasaareen. Osallistujia oli yhteensä 5. Avoimet kerhot kutsuttiin myös puurojuhlaan Avoimissa kerhoissa järjestettiin niin ikään kerran kuukaudessa hartaus, jonka piti hengellisen työn tekijä. Hartauselämässä noudatettiin yhteistä ohjelmaa päiväkerhon ja koululaisten iltapäiväkerhon kanssa. Avointen kerhojen ja vauvapiirin vastuuhenkilönä toimi Pia Heikkinen. TOIMINNAN ARVIOINTIA Vuoden 009 toimintasuunnitelmassa perhetyön tavoitteena oli kutsua eriikäisiä seurakuntalaisia erityisjumalanpalveluksiin ja lisätä vuorovaikutusta seurakuntalaisten ja työntekijöiden välillä. Osallistuminen perheille suunnattuihin tilaisuuksiin olikin runsasta. Hartaushetkien kautta hengellisen työn tekijät näkyivät perhetyössä ja osallistuminen Reilu kahvihetki kilpailuun tutustutti avointen kerhojen väkeä myös seurakuntamme diakoniin. Lapsiperheille suunnattu Kauneimmat joululaulut tilaisuus kokosi myös sankan joukon eriikäisiä seurakuntalaisia yhteen. Pekka Simojoen konsertti sitä vastoin kokosi vain 75 seurakuntalaista yhteen. Seurakuntatalon remontti valmistui vasta vuoden vaihteeksi, joten uusien tilojen vaikutus kerhojen kävijämäärään voidaan havaita vasta vuonna 00. TUNNUSLUVUT Kokoontumiskertoja Kerhoryhmiä Käyntikertoja lapsia aikuisia Aikuistyö Naistyö jatkui edelleen helluntaiseurakunnan kanssa. Naisten ilta järjestettiin ensimmäisenä adventtina 9.. Pohjanpirtillä. Puhujavieraana oli Mirja Ojares, joka on TaivasTV:n toinen perustaja. Tapahtumaan osallistui 55 henkilöä. Miestenpiiri jatkoi säännöllisiä kokoontumisiaan seurakuntatalolla. Miesten osallistuminen piiriin on ollut vilkasta, ja vierailevat alustajat ja luennoitsijat ovat saaneet laajan kuuntelijakunnan. TOIMINNAN ARVIOINTIA Yhteistyötä helluntaiseurakunnan kanssa on hyvä edelleen jatkaa aikuistyön saralla, näin voidaan palvella mahdollisimman monia Karkkilan kristittyjä. Tosin yhteisiä toimintatapoja on syytä kehittää, sillä vuoden 009 perusteella evankelisluterilaisen seurakunnan rooli on lähinnä maksajan.

17 Kirkkoneuvosto..00 Sivu 7.5 Varhaisnuorisotyö.5. Varhaisnuorisotyön tehtävä ja tavoitteet Varhaisnuorisotyön tehtävä on kertoa koululaisille kolmiyhteisestä Jumalasta, ohjata heitä kantamaan vastuuta itsestään ja lähimmäisistään sekä luoda onnistumisen kokemuksia kaikille toimintaan osallistuville. Varhaisnuorisotyön tavoitteet vuonna 009 olivat. Kehittää varhaisnuorten kerhotoimintaa erityisesti toimintakerhojen osalta ja säilyttää hyvä liikuntakerhoperinne sählytoiminnan kautta.. Ideoida kerhotoimintaa rikkaammaksi sekä saavuttaa perustoiminnan kautta yhä uusia koululaisia.. Panostaa jatkossa enemmän kerhonohjaajakoulutukseen ja kerhonohjaajatapaamisten lisäämiseen..5. Kuvaus toiminnasta Varhaisnuorten kerhotoiminta alkoi normaalisti tammikuun kolmannella viikolla. Kerhoja oli neljä: kolme sählykerhoa ja kokkikerho. Tammihelmikuussa seurakunnan molemmat nuorisotyönohjaajanvirat olivat täyttämättä, mikä vaati työyhteisössä erityisjärjestelyjä: Diakoni Mervi Laamanen teki päivää viikossa varhaisnuorisotyötä, mikä mahdollisti kerhojen aloittamisen. Maaliskuussa tilanne normalisoitui, kun seurakuntaan palkattiin kaksi nuorisonohjaajan viransijaista. Kesällä kerhoja ei pidetty. Syksyllä kokkikerho aloitti syyskuussa, mutta sählykerhojen aloitus siirtyi lokakuuhun toisen viransijaisen vaihtumisen takia. Joulukuussa varhaisnuorille järjestettiin projektityyppisesti viiden kerran jouluaskartelu toiminnan monipuolistamiseksi. Sählykerhojen kanssa lokakuussa aloitettuun toimintakerhoon puolestaan ei tullut kävijöitä riittävästi. Toiminta keskeytettiin kolmen kokoontumiskerran jälkeen ja siirrettiin kevääseen 00. Syy huonoon alkuun oli varmasti erikoinen aloitus ajankohta lokakuussa sekä puutteellinen mainonta. Kymmenpaikkainen kokkikerho toimi hieman vaajana kevään, mutta täyttyi syksyllä. Kokkikerhosta vastasi kaksi kerhoohjaajaa. Kyselyjä vapaista paikoista on tullut pitkin syksyä. Vuoden 00 alusta ryhmän otetaan lasta. Myös sählykerhot olivat syksystä lähtien suosittuja ja kävijämäärä kasvoi koko ajan. Kerhoa on ollut vetämässä nuorisonohjaaja sekä kerhoohjaaja apuohjaajana. Sählykerhot: syksy 009 ikäryhmä lk ikäryhmä.. lk ikäryhmä 5.6. lk Keskiarvo 0 8 Käynnit yhteensä Projektityyppinen jouluaskartelu ylitti kaikki odotukset. Viiden kerhokerran mittaisen kerhon kävijäkeskiarvo oli lasta. Jouluaskartelun suosion takasi onnistunut tiedotus, joka kohdistettiin suoraan kouluihin sekä seurakunnan iltapäiväkerhoon. Jouluaskartelussa olleet lapset toivoivat kevääksi jatkoa ja toimintakerho vastaa keväällä 00 toiminnan jatkosta. Ohjaajina oli kaksi nuorisoohjaajaa ja kaksi kerhoohjaajaa. Lapset ja vanhemmat toivoivat kerhoa uudelleen ensi vuonnakin. Alaasteiden päivänavauksia seurakunta piti aikaisempien vuosien tavoin: Nyhkälän koulun päivänavauksen seurakunta hoiti kerran viikossa, Haukkamäen, Tuorilan ja Ahmoon koulun puolestaan kerran kuukaudessa. Myös varhaisnuorten leiritoiminta oli edellisen vuoden kaltaista. Seurakunta järjesti kaksi kolmen päivän leiriä seurakunnan leirikeskuksessa. Leireistä vastasivat nuorisonohjaajat, määräaikaiset viranhaltijat, lastenohjaaja sekä heidän apunaan toimineet isoset..5. Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Kerhotoiminnan sisällöllisen ja määrälliset tavoitteet pystyttiin saavuttamaan, vaikka henkilöstön vaihdokset tekivät toimintavuodesta haasteellisen. Kerhotoiminta monipuolistui jouluaskartelulla. Kerhonohjaajien koulutus toteutettiin edellisten vuosien tapaan rovastikunnallisena yhteistyönä. Nuorisonohjaajat

18 Kirkkoneuvosto..00 Sivu 8 onnistuivat panostamaan ohjaajien tukemiseen säännöllisissä tapaamisissa. Liikuntakerho perinne pystyttiin pitämään voimissa, ja sitä jopa saatiin nostettua uuteen nousuun. Syynä onnistumiseen olivat osaavat ja innostuneet viransijaiset, jotka syksyn toimintakaudella pystyivät ideoimaan, toteuttamaan ja markkinoimaan seurakunnan kerhotoimintaa tehokkaasti vaivojaan säästämättä..6 Rippikoulutyö.6. Rippikoulutyön tehtävä ja tavoitteet Rippikoulun tehtävänä Karkkilan seurakunnassa on syventää kristinopin tuntemusta, ohjata rippikoululaisia henkilökohtaiseen uskonelämään, kannustaa heitä seurakuntayhteyteen sekä rohkaista jäsentämään usko osaksi omaa elämää. Rippikoulutyön tavoitteet vuodelle 009 olivat. Rippikoulun suorittaneiden määrä vähintään 0 nuorta (Seurakuntaan kuului vuonna 009 kaikkiaan 0 nuorta, joista naisia 5 ja miehiä 5.) Koko ikäluokan koko oli nuorta, joista 59 naisia ja 55 miehiä.). Kehittää rippikoulun sisältöä rippikoulusuunnitelman ja rippikoulun paikallissuunnitelman mukaisesti..6. Kuvaus toiminnasta Rippikoulut toteutettiin rippikoulusuunnitelman mukaisesti. Rippikouluryhmiä oli viisi: neljä leiririppikoulua ja päiväkouluryhmä. Leirikoulut pidettiin omassa leirikeskuksessa, päiväkouluryhmä puolestaan uudella seurakuntatalolla. Opetusmateriaalina oli Oma ripari oppikirja, Raamattu ja katekismus. Sisällöltään koulut noudattivat piispainkokouksen v. 00 hyväksymää rippikoulusuunnitelman. Rippikoulun kokonaisuus muodostui kolmesta osasta: seurakuntaan tutustumisjaksosta, varsinaisesta intensiivijaksosta ja konfirmaatiosta. Seurakuntaan tutustumisjakso koostui kymmenestä erilaisesta seurakunnan järjestämästä tilaisuudesta, johon rippikoululaiset velvoitettiin osallistumaan. Leiriryhmissä intensiivijakso käsitti yhden koulupäivän kaltaisen päivän seurakuntatalolla ja kahdeksan päivän mittaisen leirin. Päiväkoulu puolestaan oli seitsemän arkipäivän mittainen. Konfirmaatiot pidettiin intensiivijaksoja seuraavana sunnuntaina. Rippikoulut toteutettiin seurakunnan työalojen yhteistyönä. Leiririppikouluryhmän ohjaajina toimi kolme seurakunnan viranhaltijaa: pappi, nuorisotyönohjaaja ja määräaikainen kesätyöntekijä. Muista viranhaltijoista kanttori ja diakonityöntekijä osallistuivat ryhmien opetukseen. Apuohjaajina leireillä toimi 67 isoskoulutuksen käynyttä nuorta (kaikkiaan 6 kpl). Päiväkoulun opetuksen päävastuu oli seurakuntapastorilla Rippikouluryhmiä kpl 5 kpl 5 kpl 5 kpl Rippikoulun käyneitä yhteensä 0 kpl 85 kpl 06 kpl ilmoittautuneita oman seurakunnan jäseniä 85 kpl 78 kpl 0 kpl 95 kpl muita 6 kpl kpl kpl muualla käyneitä 9 kpl kpl kpl yksityisrippikoululaisia kpl kpl kpl.6. Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Karkkilan seurakunnassa vuonna 009 kävi rippikoulun 0 henkilöä. Karkkilan seurakunnan järjestämän rippikoulun kävi 0 nuorta. Lisäksi kaksi seurakuntamme jäsentä kävi aikuisrippikoulun. Kaksi seurakunnan nuorista puolestaan kävi rippikoulun muualla. Numeraalista tavoitetta rippikoulutyössä ei aivan saavutettu, sillä tavoitteena oli tarjota rippikouluopetusta 0 karkkilalaiselle nuorelle.

19 Kirkkoneuvosto..00 Sivu 9 Laadullinen tavoite pyrittiin täyttämään kehittämällä rippikoulun toiminnallissuutta ja panostamalla erityisesti rippikoulujen hartauselämän kehittämiseen..7 Nuorisotyö.7. Nuorisotyön tehtävä ja tavoitteet Nuorisotyön tehtävänä on kertoa nuorelle Jumalasta: Taivaallisesta isästä, Jeesuksesta vapahtajasta ja Pyhästä hengestä pyhittäjästä. Nuorisotyö tukee nuorta kasvamaan kristittynä sekä löytämään oman paikkansa ja tehtävänsä seurakunnassa. Nuorisotyössä järjestetään toimintaa, jonka tavoitteena on tukea nuoren hengellistä kasvua ja sosiaalisten taitojen vahvistumista. Nuorisotyön tavoitteet vuodelle 009 olivat. Turvata nuorten viikkotoiminnan jatkuvuus Karkkilan seurakunnassa. Kouluttaa Isoskoulutuksen kautta sekä uusista, rippikoulunsa juuri käyneistä, että myös vanhoista nuorista reippaita ja ahkeria vastuunkantajia nuorisotyön eri muotoihin.. Panostaa nuorisotyössä musiikkiin, mikä näkyy mm. Maata Näkyvissä festareille osallistumisena sekä toteuttamalla ensi syksynä Pekka Simojoen & Exit yhtyeen konserttivierailun Karkkilassa yhteistyössä seurakuntamme rippikoulutyön ja musiikkityön kanssa..7. Kuvaus toiminnasta Tammihelmikuussa molemmat nuorisonohjaajanvirat olivat täyttämättä, minkä vuoksi alkuvuoden nuortenilloissa käytettiin apuna tilapäistä työvoimaa. Lauantaiiltojen jobbikset ja torstaiiltojen avoimet ikkunat toteutettiin tavalliseen tapaan seurakuntatalon rippikoulusalissa. Torstainen nuortenilta avoin ikkuna jatkui katkeamattomana kesän nimellä kesäikkuna. Jobbiksia" nuorisotyö ei kesällä järjestänyt. Syksystä aina vuodenvaihteeseen asti nuortenillat toteutettiin Vanhalla seurakuntatalolla nuorisotilan remontin vuoksi nuorteniltoja 5 kpl 66 kpl 7 kpl osallistujia Isoskoulutus toteutettiin edellisten vuosien tapaan joka toinen viikko. Syksyllä seurakunta aloitti isoskoulutuksessa rovastikunnallisen yhteistyön. Tämän johdosta seurakunta pystyi järjestämään koulutusta myös toisen ja kolmannen vuoden isosille. Viikonlopun mittaiset isosleirit pidettiin totutusti Leirirannassa keväällä ja syksyllä. Lisäksi toisen ja kolmannen vuoden isosille oli omat leirinsä yhdessä Nummi Pusulan ja Nummelan seurakuntien kanssa. Nuorisotyö osallistui Maata Näkyvissä festareille runsaslukuisena ( nuorta), lisäksi osallistuimme Nummelassa järjestettyyn Free to ride konserttiin. Exit yhtyeen konsertti Karkkilan kirkossa toteutui, mutta osallistujamäärä oli vähäinen. Vuonna 009 toteutettiin nuorten Tilkkutäkkimessu, johon karkkilan seurakuntanuorista koostuva kuoro ja bändi toteuttivat musiikin. Tilkkutäkkitiimin toiminta jatkuu edelleen. Koulutyössä jatkettiin moni ammatillista yhteistyötä ennaltaehkäisevän päihdetyön Pilkeryhmän merkeissä. Keväällä toteutettiin kouluvierailut 6luokkalaisille ja syksyllä Kännikapinarata 7luokkalaisille. Yhteiskoulun keskusradio korjattiin syksyksi 009 ja seurakunnan jokaviikkoiset aamunavaukset päästiin taas toteuttamaan. Yhteiskristillisen Hope Cafeen pyörittämiseen Karkkilan seurakunnan nuorisotyö osallistui kolme kertaa syksyllä 009. Marrasjoulukuussa nuorisotyö toteutti projektiluontoisena tuunauskerhon (5 kokoontumiskertaa). Kerhoon osallistui keskimäärin viisi nuorta. Nuorten sählykerho pyöri keväällä, mutta kerhoon osallistui vain muutama nuori. Syksyllä nuorisotyössä oli muutaman kuukauden

20 Kirkkoneuvosto..00 Sivu 0 ajan vain yksi työntekijä, joten nuorten sählykerho pystyttiin aloittamaan vasta lokakuussa. Syksyllä sählyn osallistujamäärät kasvoivat tuntuvasti (KA=)..7. Arviointi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta Vuonna 009 Karkkilan seurakunnassa onnistuttiin säilyttämään ja jopa lisäämään nuorteniltojen määrää. Kohdattujen nuorten määrä kasvoi edellisistä vuosista (kts. taulukko). Nuorisotyössä saavutettiin ja jopa ylitettiin asetetut tavoitteet. Toiminnassa jatkettiin hyväksi havaittuja toimintamuotoja ja yhteistyökuvioita ja kokeiltiin myös rohkeasti uutta..8 Diakoniatyö Diakoniatyössä toimittiin vuoden 007 perustoimintokuvauksen mukaisesti. Diakoniassa toimii kaksi diakonia, joista toinen tekee 60 % virkaa. Diakoniasta vastaava pappi käyttää työajastaan noin 0 % diakoniatoimintaan. Tammihelmikuun aikana diakonia resursseja järjesteltiin niin, että voitiin tukea nuorisotoimintaa, jossa oli resurssivajausta. Diakoniatoiminnasta vastaava pappi oli valtaosan vuotta virkavapaalla, joten alkuvuodesta oli resurssivajausta, mutta elokuusta lähtien saatiin diakonia papin tehtävään viransijainen. Painopistealueena oli vanhustyö ja mielenterveystyö. Toimintasuunnitelman kotikäyntimäärä alitettiin mutta toisaalta niihin osallistuneiden määrä nousi. Vanhustyön osalta kotikäyntejä pystyttiin lisäämään, ja pyyntöjä tuli myös runsaasti eriikäisiltä, joihin vastattiin. Todellisuudessa kotikäyntien tarve erityisesti vanhusten luona on vielä suurempi, koska osa tarvitsevista yksinäisistä ei saa otettua yhteyttä. Toisaalta hartauskäynnit lisääntyivät ja samalla kertaa tavoitettiin vanhusväestöä laajemmin, mutta yksilökohtainen työ jäi vähemmälle. Syntymäpäiväkäynti tavoitteesta jäätiin hieman, sillä kaikki sankarit eivät halua juhlia tai ottaa vastaan työntekijää. Tosin kaikkiin päivänsankareihin on saatu puhelinkontakti ja näin onniteltu heitä. Mielenterveystyön painopisteeseen vastattiin hoidollisella ryhmätoiminnalla, yksilökohtaisilla keskusteluilla, mm. taloudellisia ongelmia ratkaistaessa. Yleisen laman vaikutuksesta on työttömyys kasvanut ja näin myös mielenterveysongelmat lisääntyneet. Taloudellinen avustaminen vei diakoniatyön ajasta entistä suuremman osan. EUruuan hakijoita oli 90 eli huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä johtui siitä syystä, että saimme poikkeuksellisesti EUruokaa kolme kertaa vuoden aikana. Muuta taloudellista avustamista oli vuonna 009 huomattavasti enemmän kuin oli suunnitelmissa, sillä haimme ja saimme hiippakunnalta huomattavan summan. Keväällä 009 oli Karkkilassa paljon työttömyyden aiheuttamaa köyhyyttä ja se varmasti tulee näkymään jatkossa diakoniatyön asiakkaiden ongelmissa ja taloudellisissa tilanteissa. Toimistopäivystysten asiakkaiden määrä lisääntyi. Ihmisten ongelmat ovat monisyisiä, joten yhtä ihmistä kohden työaikaa menee huomattavasti enemmän verrattuna aikaisempaan ja samassa se vaatii enemmän puhelin ja sähköpostikontakteja sekä virka ja laitoskäyntejä asiakkaiden kanssa. Kerhojen ja piirien osalta perustoimintakuvauksessa on joissakin tilanteissa tärkeä huomata kiinteä yhteistyö diakonia ja lähetystyön välillä. Muut hoidolliset ryhmäkäynnit lisääntyivät pyyntöjen vuoksi huomattavasti. Messussa avustamisia tuli luonnollisesti enemmän diakoniatyön juhlien ja tapahtumien yhteydessä olevissa messuissa ja osallistumista rippikoulukasvatuksessa päästiin tavoitteeseen. Toimintasuunnitelmaan 009 viitaten ei muutettu perustoimintokuvausta vastaamaan parantunutta tilannetta, sillä työntekijämäärät ja muutokset seurakunnan työaloissa ei ollut tiedossa. Etsivään vanhustyöhön vastattiin niin hyvin kuin suinkin oli mahdollista yhteistyössä kaupungin kotihoidon kanssa. Lisäksi perustettiin luottamushenkilöistä ja seurakuntaaktiiveista koostuva diakonian ja lähetyksen työryhmä, joka kokoontui 5 kertaa. Kokoontumisissa suunnittelimme tulevaa toimintaa ja kerroimme diakonian ja lähetystyöntyökentästä sekä toteutettiin tapahtumia ja muuta toimintaa.