Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Laukaa Hankasalmi. Jyväskylä. Muurame. Toivakka. Joutsa Luhanka

Transkriptio

1 ainen Laukaa Hankasalmi Jyväskylä Muurame Toivakka Joutsa Luhanka 1 Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät: Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari, Jouko Luukkonen

2 Kannen kuvat vasemmalta oikealle: 1. Hankasalmi, kuvaaja Tanja Huuskonen 2. Joutsa, Joutsan liikuntahalli, kuvaaja Heli Kuurne 3. Jyväskylä, Kuokkalan silta, kuvaaja Juhana Konttinen 4. Laukaa, avanto satamassa, kuvaaja Eino Viinikainen 5. Luhanka, kirkonkylä, kuvaaja Jyri Hietanen 6. Muurame, kuvaaja Tähtikuva/Pekka Rötkönen 7. Petäjävesi, vanha kirkko, Unesco-kohde, kuvaaja Robert Quentin 8. Toivakka, kuvaaja Matti Ilmonen 9. Uurainen, Höytiä, kuvaaja Tiina Häkkinen

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 ESIPUHE KUNTAUUDISTUS KUNTARAKENNELAIN VELVOITTEET KUNTAJAKOSELVITYKSELLE MUUT KÄYNNISSÄ OLEVAT KUNTIA KOSKEVAT UUDISTUSHANKKEET KUNTARAKENNELAIN TÄYDENNYS SELVITYKSEN LÄHTÖKOHTA, TAVOITE JA TAUSTA SELVITYKSEN ETENEMINEN KUNTIEN RIIPPUVUUS SEUDUN JA TYÖSSÄKÄYNTIALUEEN YHTEISRESURSSEISTA JYVÄSKYLÄN SELVITYSALUE VÄESTÖN JA VÄESTÖRAKENTEEN KEHITYS KUNTIEN YHTEISTOIMINTA SELVITYSALUEELLA KUNTARAKENNEMUUTOKSET SEUDULLA ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA ELINKEINOT KAUPUNKISEUDUN KILPAILUKYKY ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO YHDYSKUNTARAKENNE, ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ TYÖSSÄKÄYNTI, ASIOINTI JA LIIKKUMINEN SISÄINEN MUUTTOLIIKE ASUMINEN JA ASUNTOMARKKINAT YHTEENVETO PALVELUT PALVELUTARPEEN MUUTOS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT OPETUS-, KULTTUURI- JA LIIKUNTAPALVELUT Varhaiskasvatus Perusopetus Lukio-opetus Vapaa-aika- ja kirjastopalvelut sekä kansalaisopistot TEKNISET, KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖTOIMEN PALVELUT HALLINTO- JA TUKIPALVELUT YHTEENVETO TALOUS TALOUDEN NYKYTILANNE TULEVAT TALOUSNÄKYMÄT ODOTEKUSTANNUKSET JA SÄÄSTÖPOTENTIAALI YHTEENVETO HENKILÖSTÖ YHTEENVETO DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN KUNTALAISTEN VAIKUTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN

4 10.2 POLIITTINEN JOHTAMINEN ORGANISAATIO JA KONSERNIRAKENTEET Organisaatiorakenteet Konsernirakenteet ja -ohjaus YHTEENVETO KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOT SELVITYSALUEELLA KUNTARAKENNEMUUTOKSEN MAHDOLLISUUDET JA VAIKUTUKSET ELINVOIMAINEN JA TOIMINTAKYKYINEN UUSI KAUPUNKI SELVITYSAINEISTO LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 KUNTIEN YHTEISTOIMINTA SELVITYSALUEELLA VUONNA LIITE 2 KUNTIEN SÄÄSTOPOTENTIAALIT LIITE 3 KUNTIEN TOIMIELINRAKENTEET LIITE 4 KUNTIEN TYTÄRYHTEISÖT, OSAKKUUSYHTEISÖT JA SÄÄTIÖT LIITE 5 KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOT SELVITYSALUEELLA LIITE 6 KUNTIEN ANTAMAT LAUSUNNOT ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VÄLIRAPORTOINNISTA LIITE 7 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT -TYÖRYHMÄN MUISTIO

5 1 ESIPUHE Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen asetti kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen, Joutsan, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kuntien sekä Jyväskylän kaupungin välille. Selvitysajaksi määriteltiin Meidät nimettiin kuntajakoselvittäjiksi tehtävänä tuottaa selvitys ja tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää selvitysalueen kunnat tai osa kunnista. Teimme selvitystyön alkuosuuden joulukuun puoleenväliin ja esittelimme selvityksen välituloksia Keskeinen osa väliraportoinnissa oli vaihtoehtoisilla kuntarakennemalleilla. Väliraportoinnista saimme kunnilta näkemyksiä raportoinnin sisältöön ja selvitysprosessiin. Usean kunnan näkemys oli, ettei kunta ota kantaa kuntarakenteen muutosesitykseen ennen kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislaki on hyväksytty. Kuntien esittämien näkemysten perustella harkitsimme selvitysaikataulua uudelleen ja esitimme työn jatkamista. Valtiovarainministeriö katsoi tarkoituksenmukaiseksi jatkaa työtä syyskuun loppuun 2014 saakka. Olemme jäsentäneet selvityksen elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmien mukaisesti. Näkökulmat ovat vetovoima ja kilpailukyky, yhdyskuntarakenne ja ympäristö, palvelut, talous- ja henkilöstöresurssit sekä johtaminen ja demokratia. Olemme analysoineet tietoja ja esittäneet tuloksia tämän jäsennyksen pohjalta. Oman työmme lisäksi olemme hyödyntäneet kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden asiantuntemusta. Lisäsi kuntien asiantuntijoista kootut työryhmät ovat tuottaneet aineistoja ja esittäneet johtopäätöksiä sekä raportoineet tuloksistaan. Tämän monilähteisen työn pohjalta olemme dokumentoineet analyysit, yhteenvedot ja johtopäätökset tähän selvitysraporttiin. Voidaan väittää, että yksittäisen kunnan menestyksen ratkaisee kahdeksankymmentäprosenttisesti toimintaympäristö eli se, missä osassa maata kunta sijaitsee ja mikä on aluetalouden tilanne. Kaksikymmentäprosenttisesti menestymisen ratkaisee se, miten kunta asemaansa hyödyntää. Tämä on riippuvaista kunnan poliittisen ja ammatillisen johdon osaamisesta, yhteistyöstä ja tahdosta. Suurten kaupunkiseutujen menestymisessä korostuu muita alueita huomattavasti enemmän seudun vetovoima ja kilpailukyky sekä maankäyttö, asuminen ja liikenne. Jyväskylän kaupunkiseudun kilpailukyky ja vetovoima on ollut hyvä, mutta viime vuosina on näkynyt merkkejä suhteellisen aseman heikkenemisestä. Elinkeinoelämän kehityksen ja kuntien taloudellisten haasteiden vuoksi tulevaisuus edellyttää voimakkaampaa panostusta seudun elinvoiman vahvistamiseksi ja kilpailuaseman säilyttämiseksi sekä edellytysten luomista yhtenäisillä maankäyttöratkaisuilla. Seudun ja Keski-Suomen etujen vuoksi tarvitaan voimakkaampaa yhtenäistä ja yksimielistä vaikuttamista valtakunnallisiin päätöksiin mm. valtion aluehallinnon järjestelyissä sekä myös uuden sotealueen lainsäädännön valmisteluun, järjestämisorganisaation ja tuotantotapojen ratkaisuihin. Samoin on tarve voimistaa vaikuttamista valtion linjauksiin; mm. maantie-, rautatie- ja muihin infrastruktuuriinvestointeihin, erityisesti äskettäisen julkistetun metsäteollisuusinvestointisuunnitelman vuoksi. Yhteisen päätöksenteon puute heikentää yksimielistä ja vaikuttavaa edunvalvontaa

6 Tällä hetkellä selvitysalueen yhteiset elinvoiman ja kehittämisen tavoitteet puuttuvat ja elinkeinojen kehittämispanokset ovat suurelta osin kuntakohtaisia. Jykes Oy:n osakkuuskunnilla on yhteistyötä elinkeinoasioissa. Yhtiön toiminnasta ja tulevaisuudesta on käynnissä arviointi, mikä mahdollistaa myös osakkuuksien uudelleen arvioinnin. Keskeinen kysymys onkin, parantaisiko kuntarakennemuutos, ja sen myötä yksi vastuutaho ja yhteiset resurssit, seudun vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä alueen elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Jyväskylän kaupunki ja Muuramen kunta sekä myös suurelta osin Laukaan kunta ovat yhtenäistä yhdyskuntarakenteellista taajamaverkkoa. Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunta sekä Jyväskylän kaupunki ovat myös tiivistä työssäkäyntialuetta. Työssäkäynti, opiskelu, asiointi ja harrastukset eli ihmisten luonnollinen elämänpiiri on tehnyt alueesta yhtenäisen kaupungin, vaikka vanhat hallinnolliset rajat ovat olemassa. Hyvin toimiva yhdyskuntarakenne on edellytys asukkaiden hyvinvoinnille. Hyvä yhdyskuntarakenne edellyttää erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelurakenteen tehostamista ja elinkeinoelämän sijaintiin liittyvien toimintaedellytysten turvaamista. Vaikka Jyväskylän seudulle on laadittu toimivan yhdyskuntarakenteen kehitystä linjaava maankäytön rakennemalli, on sen tasapainoinen ja yhtenäinen toteutus haasteellinen tehtävä nykyisellä kuntarakenteella. Erityisesti seudun ennustetun väestönkasvun vaatima hallittu asuntorakentamisen ohjaus edellyttää yhteisiä asuntopoliittisia linjauksia. Hajautunut päätöksenteko mahdollistaa epäterveen kilpailun ja osaoptimoinnin, joka voi pahimmillaan hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja heikentää seudun asukkaiden arjen sujuvuutta. Toinen keskeinen kysymys onkin, parantaisiko kuntarakenteen muutos alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja asukkaiden arjen sujuvuutta sekä ympäristön kestävää kehitystä. Kunnalle omien verotulojen kehityksellä on tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys. Kansantalouden ja alueen kehitys on edelleenkin epävarmuuden tilassa. Kunnan tuloista valtionosuuksien suhteellinen osuus vähenee. Palvelujen kasvupaineet ovat lisääntymässä ikäihmisten määrän kasvun myötä, eivätkä kuntalaisvaateet muidenkaan palvelujen osalta vähene. Kunnat joutuvat sopeuttamaan palveluja ja palveluverkkoja sekä etsimään uusia tuottavampia toimintatapoja ja siirtämään vastuuta kuntalaisille. Kolmas keskeinen kysymys onkin, parantaisiko kuntarakennemuutos mahdollisuuksia työllisyyden parantumiseen ja sen myötä verotulojen lisäämisen sekä uusien tuottavuutta parantavien rakenteiden ja toimintamallien käyttöönottoon. Sosiaali- ja terveyspalveluja on tarkasteltu uusien tuotantotapojen näkökulmasta, kun selvityksen aikana järjestämisvastuuvaihtoehtoina olivat vastuukunta tai kuntayhtymä. Keskeistä on ollut miten lähipalvelut organisoidaan eli millä tasolla turvataan palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Tällöin keskiössä ovat lapset ja vanhukset eli ne kuntalaiset jotka eivät vielä tai enää liiku ilman tukea. Lisäksi on tarkasteltu sitä, missä sosiaali- ja terveystoimen palveluissa tuottajan vastuulla oleva saatavuus sekä erikoistumisen ja skaalaetujen hyödyntäminen voitaisiin hoitaa asiakaslähtöisesti. Hallituksen ja opposition tekemä sosiaali- ja terveyspalvelujen linjaus lisäsi selvitysalueella painetta arvioida ja suunnitella yhdessä, miten vaikuttaa palvelujen organisointiin suurella ervaalueella. Uudella yli 0,8 miljoonan asukkaan sote-palvelujen järjestämisalueella Keski-Suomen ja Jyväskylän seudun vaikutusvallan turvaaminen sote-kuntayhtymässä edellyttää sisäisesti entistä yhtenäisempää päätöksentekoa ja voimakasta yhtä ääntä. Toinen näkökulma on, miten säilyä sote-palvelujen tuottajana, jolla todennäköisesti on huomattava vaikutus tuotannon organisointiin ja lähipalvelujen sijoitukseen. Sote-alue joutuu hyvin todennäköisesti oman toiminnan hallintakykynsä vuoksi järjestämään palvelut suurempina kokonaisuuksina (tilaamaan suuria eriä ). Siten tarvitaan tuottajan suurta kokoa ja laajaa osaamista. Neljäs keskeinen kysymys onkin, turvaako kuntarakennemuutos Sote-Suomessa nykyistä hajanaista kuntarakennetta paremmin sote-palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä myös todellisen vaikuttamisen

7 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuista riippumatta kuntien on huolehdittava, että peruskoulu, varhaiskasvatus, keskiasteen koulutus, yhdyskunta ja ympäristö kehittyvät. Näiden palvelujen ja sote-palvelujen integrointitarve elämänvaiheen perusteella ei katoa vaan pikemminkin korostuu. Kunnan koko ratkaisee, onko tuottajana toimimiseen resursseja ja monipuolista osaamista. Todennäköisesti mahdollisuudet vaikuttaa palvelujen organisointiin ovat paremmat isossa kuin pienessä kunnassa. Viides keskeinen kysymys onkin, voidaanko kuntarakennemuutoksella varmistaa palvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen kuntalaislähtöisesti. Selvityksessä on voimakkaasti noussut esiin kysymys siitä, miten mahdollinen kuntarakennemuutos vaikuttaa lähipalveluihin ja demokratiaan sekä elinkeinojen kehitykseen. Uusi kunta on aina kokonaisuus, jossa kaupunkikeskustan, kaupunginosien ja taajamien sekä kylien kehitys on riippuvaista toisistaan. Elinvoima ja kuntalaisten hyvinvointi ei eriydy kunnan sisällä, päinvastoin suuremman kunnan antamat isommat resurssit ja alueiden erilaisuuden vahvuudet pitäisi osata yhdistää. Tämä on suurelta osin poliittisen ja ammatillisen johdon osaamisen varassa, samalla uhka ja mahdollisuus. Kuudes keskeinen kysymys on, onko mahdollista rakentaa taajamittain ja taajamaryhmittäin aluekehitysmalli, jossa toiminnallisesti olisi koottu lähipalvelut ja elinkeinojen kehittäminen sekä kuntalaisten lähidemokraattinen vaikuttaminen. Olemme tarkastelleet eri teemojen näkökulmista muutokseen liittyviä mahdollisuuksia ja myös riskejä. Rakennemuutoksiin kuuluvat aina myös riskit, mutta suurin riski voi olla muutosten tekemättömyys. Voivatko esimerkiksi sote-palvelujen uudelleen järjestelyjen jälkeen kuntarakenteet jäädä entiselleen? Suurten muutosten uhkien edessä myös mahdollisuuksien ikkuna on kevään ja vielä syksynkin aikana avoinna. Lähdetäänkö omaan kuntarakennemuutokseen vai odotetaanko mitä ulkopuoliset ratkaisut, kuten suuri sote-uudistus, vaikuttavat omaan valtaan ja kuntalaisten elämään. Olemme tarkastelleet selvitysalueen ja kuntien menneisyyttä ja nykyisyyttä sekä ennakoineet tulevaisuutta. Pohdinnoissamme katse on ollut 2030-luvulla. Se on yhteiskunnallisessa kehityksessä lyhyt aikajakso, yksilön elämässä syntymästä täysi-ikäisyyteen. Syyskuun loppuun mennessä valmistuu ehdotuksemme kuntajaon muutoksesta Jyväskylän kaupunkiseudulla sekä tähän liittyvä yhdistymissopimus tai tarvittaessa -sopimukset. Toukokuun 2014 alusta kuntajakoselvittäjänä toimivat Jarmo Asikainen ja Paavo Kaitokari. Jouko Luukkosen toimeksianto päättyy huhtikuun lopussa. Selvitystyön ja raportoinnin tukihenkilönä toiminut Anni Antila jatkaa työtä valtiovarainministeriön projektiasiantuntijana toukokuusta alkaen. Omalta osaltamme kiitämme selvitysryhmän ja työvaliokunnan sekä työryhmien jäseniä ja muita kuntien asiantuntijoita hyvästä yhteistyöstä ja selvitystyön tukemisesta. Kiitämme myös kuntien valtuustoja ja hallituksia yhteisistä tapaamisista sekä myös kuntalaistilaisuuksiin ja sidosryhmätapaamisiin osallistuneita. Jyväskylässä Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen Paavo Kaitokari Jouko Luukkonen - 5 -

8 2 KUNTAUUDISTUS Hallitusohjelman mukaan pääministeri Jyrki Kataisen hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta voi myös vastata tuloksellisesta elinkeinopolitiikasta ja kehittämistyöstä sekä vastata tehokkaasti yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Tässä luvussa on kerrottu tiivisti parhaillaan käynnissä olevat selvitys- ja uudistushankkeet, jotka ovat osa käynnistynyttä kuntauudistusta. 2.1 KUNTARAKENNELAIN VELVOITTEET KUNTAJAKOSELVITYKSELLE Uusi kuntarakennelaki (478/2013) tuli voimaan heinäkuussa Kuntarakennelain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Pykälän mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto päätä alueellisen eheyden osalta toisin erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntarakennelain 1 a -luvussa säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Luvussa määritellään perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c ), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d ) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f ). Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä kuntarakennelain 4 c 4 f pykälissä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Tämän lisäksi kuntien tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Kunnan, jossa on alle asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 henkilöä

9 Selvitysalueen kunnista ainoastaan Jyväskylän väestöpohja ylittää asukkaan rajan. Vuonna 2013 alle 1-vuotiaita oli alle 50 Luhangassa (6), Toivakassa (24) ja Joutsassa (35). Muista kunnista Petäjävedellä (56), Hankasalmella (63) ja Uuraisilla (57) raja-arvo ylittyy niukasti. Kunnalla on selvitysvelvollisuus työpaikkaomavaraisuusperusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Selvitysalueella tämä peruste täyttyy Muuramessa (61 %), Uuraisilla (63 %), Toivakassa (63 %), Petäjävedellä (66 %), Laukaassa (72 %), Luhangassa (76 %) ja Hankasalmella (77 %). Jyväskylän työssäkäyntialueella kuntien tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos niiden työssäkäyvästä väestöstä vähintään 35 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella (työssäkäyntiperuste). Tämä peruste täyttyi vuoden 2011 tilastotietojen mukaan Muuramessa (59 %), Laukaassa (44 %), Toivakassa (42 %), Petäjävedellä (39 %) ja Uuraisilla (36 %). Peruste ei täyttynyt Hankasalmella, Joutsassa ja Luhangassa. Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta. Lisäksi peruste täyttyy, jos keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ylittää kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkittävästi toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan. Yhdyskuntarakennetarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Selvitysalueen kunnista Jyväskylä, Laukaa ja Muurame täyttävät yhdyskuntarakenneperusteen. Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat rajaarvot (ns. kriisikunta); 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä (ns. kriisiytyvä kunta); tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. Yksikään selvitysalueen kunta ei täytä yllä mainittuja raja-arvoja. Taulukossa 1 on esitetty selvitysalueella täyttyvät kriteerit

10 Raja-arvo Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Taulukko 1. Selvitysvelvollisuuden raja-arvojen täyttyminen selvitysalueella Selvitysperuste Palvelu a) väestöpohja * b) alle 1- vuotiaat* Työssäkäynti keskuskaupunkiin** 35 % Yhdyskuntarakenne ** Työpaikkaomavaraisuus*** 75, 80 % 77,2 86,2 108,4 72,1 7 61,3 65,5 63,3 62,8 Talous **** a) kriisikunta b) kriisiytyvä kunta Selvitysperuste täyttyy 1+1 v 6/ v 4/ * Väestötiedot , Tilastokeskus, ** Valtiovarainministeriö Kriteerikartta, *** Elinkeinorakenne- ja työssäkäyntitiedot 2011, Tilastokeskus, **** Kuntien tilinpäätökset (kriisikunta) ja tilinpäätökset (kriisiytyvä kunta) Uudet sote-linjaukset poistivat yhteyden kuntauudistuksen toteuttamisen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen väliltä. Kuitenkaan linjaus ei vaikuta kuntien selvitysvelvollisuuteen ja kuntarakenteen muutospaineisiin, varsinkaan suurilla kaupunkiseuduilla. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli asiaa ja totesi, että kuntarakennelain selvitysvelvollisuudella halutaan selvittää kunnan tulevaa kantokykyä vastata muidenkin palveluiden kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirto ei myöskään poista tarvetta ratkaista alueiden kilpailukykyyn ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä ongelmia

11 2.2 MUUT KÄYNNISSÄ OLEVAT KUNTIA KOSKEVAT UUDISTUSHANKKEET Kuntalain kokonaisuudistus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon muun muassa uusista kuntahallinnon rakenteista sekä kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä aiheutuvat muutostarpeet. Uudistuksella pyritään myös vähentämään erityislainsäädännön tarvetta. Valtiovarainministeriö asetti heinäkuussa 2012 kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja valmistelujaostot (toimielimet ja johtaminen -jaosto, demokratiajaosto, talousjaosto sekä kunnat ja markkinat -jaosto). Niiden toimikausi päättyy huhtikuussa Hallituksen esitysluonnos uudesta kuntalaista on tarkoitus laittaa lausunnoille toukokuussa 2014 ja lausuntoaika päättyisi Uuden kuntalain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) linjasi kuntalain kokonaisuudistuksen jatkovalmistelun linjauksia syyskaudella 2013 sekä tammikuussa Linjausten mukaan mm.: Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta ilman mahdollisuutta taloussuunnitelmassa lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan. Lain voimaan tullessa kaikkein alijäämäisimmille kunnille turvataan voimaantulosäännöksellä kuusi vuotta aikaa kattaa alijäämänsä. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. Valmistellaan valtuuston toimikauden aikaistaminen. Valmistelu sovitetaan yhteen oikeusministeriön valmistelun kanssa. Valtuuston kokoa koskevaa sääntelyä muutetaan siten, että kunta voisi päättää valtuutettujen määrästä. Kuntalaissa säädetään ainoastaan kunnan asukaslukuun sidotusta valtuutettujen vähimmäismäärästä erikokoisissa kunnissa. Kuntalaissa säädetään mahdollisuudesta valita päätoiminen tai osa-aikainen kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kuntalaissa velvoitetaan kunta tekemään johtajasopimus, jolla tuetaan kunnan johtamisen edellytyksiä. Johtajasopimuksen vähimmäissisällöstä säädetään kuntalaissa. Uudessa kuntalaissa tuodaan nykyistä selkeämmin esille kunnan mahdollisuus asettaa alueellisia toimielimiä. Alueellisten toimielinten asettaminen, kokoonpano ja tehtävät jäävät valtuuston harkintaan. Lakiin otetaan säännös vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta alueellisille toimielimille. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen eli sote-uudistuksen tarkoituksena on taata ihmisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sote-uudistuksessa yhdistetään sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut. Kuntalaisten lähipalvelut varmistetaan uusilla toimintamalleilla ja kokoamalla palvelujen järjestämisvastuu nykyistä laajemmalle ja vahvemmalle pohjalle. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). Järjestämislain valmisteluryhmän laatima hallituksen esitys luovutettiin ja kunnat antoivat lausuntonsa maaliskuussa Hallituksen esitys oli tarkoitus käsitellä eduskunnassa keväällä 2014 siten, että laki olisi tullut voimaan Hallitus- ja oppositiopuolueet sopivat sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta. Tarkoitus on järjestää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Keski-Suomi kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) erityisvastuualu

12 eeseen. Sote-alueen hallinto järjestetään kuntayhtymänä. Rahoitus tulee kunnilta painotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että sote-alueen väestömäärä painotetaan ikärakenteella ja sairastavuudella. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt työn sote-palveluiden rahoituksen uudistamiseksi ja tätä työtä tullaan hyödyntämään myös sote-alueiden rahoitusmallin jatkokehittelyssä. Sote-alue järjestää palvelut, mutta jatkossakin kunta toimii tuottajana. Kuntien työntekijät jatkaisivat kuntien palveluksessa. Ainoastaan sairaanhoitopiirien toiminta, kiinteistöt ja henkilökunta siirtyisivät alustavan tiedon mukaan sote-alueelle. Tämä asia selviää jatkovalmistelussa. Uudistukselle asetetaan suppea parlamentaarinen seurantaryhmä, jota johtaa peruspalveluministeri Susanna Huovinen. Hallituksen esityksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskunnan käsittelyyn esitys tulee syysistuntokaudella. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa aiemman suunnitelman mukaisesti vuoden 2017 alusta. Valtionosuusuudistus Kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistustyö käynnistyi kesällä Järjestelmää selkeytetään ja vahvistetaan, jotta peruspalvelujen järjestäminen voidaan turvata kaikkialla Suomessa. Tavoitteena on muun muassa poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmästä kuntaliitoksia vaikeuttavia tekijöitä. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tuli tarkastella muun muassa perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Selvitysmies Arno Miettisen alustava hallituksen esitysluonnos kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta annettiin helmikuussa Kunnat antoivat lausuntonsa mennessä. Valtioneuvosto hyväksyi esityksen annettavaksi eduskunnalle. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Uudistukseen sovelletaan viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka tarkoitus on tasoittaa muutosta. Valtionosuusjärjestelmästä ehdotetaan poistettaviksi nykyiset erilliset valtionosuusperusteet, jotka koskevat yleisen osan määräytymisperusteita, sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennallisia kustannuksia sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteita. Samalla määräytymisperusteiden lukumäärää vähennettäisiin ja poistettaisiin päällekkäisyyksiä sekä määräytymisperusteiden porrasteisuus. Jälkimmäisellä lisätään valtionosuusjärjestelmän kuntaliitosneutraalisuutta ja yhdistymisistä aiheutuvat valtionosuusmenetykset olisivat nykyistä vähäisemmät. Tavoitteen mukaisesti uudistuksessa siirrettäisiin valtionosuuksia kustannusten tasauksesta verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen. Tämä antaa mahdollisuuden verotuloihin perustuvaan tasausjärjestelmään kuuluvien tasausrajan ja tasausvähennyksen tai -lisän prosenttirajojen muuttamisen siten, että kuntien yhdistymistilanteissa valtionosuuksien muutos (menetys) jäisi nykyistä vähäisemmäksi. Uudistuksella helpotettaisiin näin ollen myös hallituksen tavoitetta kuntaliitosten lisäämiseksi. Kuntarakennelain mukaan kuntien yhdistymisistä johtuvat valtionosuuksien vähennykset korvataan kunnille täysimääräisesti vuoteen 2019 saakka. Kuntien tehtävien arviointi Jyrki Kataisen hallitus päätti osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa ( ), että kuntien toimintamenoihin tavoitellaan yhden miljardin euron kokonaisvähennystä vuoden 2017 tasolla tehtäviä ja velvoitteita karsimalla. Selvitystyön aikana tehtiin karkea arvio kuntien tehtävien vähentämisen vaikutuksesta selvitysalueen kunnissa. Miljardin euron säästö tarkoittaisi väestöön suhteutettuna selvitysalueella noin 33,4 miljoonan euron suuruista vähennystavoitetta selvitysalueen kuntien toimintamenoihin. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungissa tämä tarkoittaisi 24,3 miljoonan euron ja Luhangassa euron säästötavoitetta. Tämän kokoluokan menojen vähennykset edellyttävät jo merkittäviä tehtävien vähennyksiä

13 Hallitus hyväksyi päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Sen mukaisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään, toimintaa tehostetaan ja maksuperusteita tarkistetaan siten, että toimenpiteiden kokonaisvaikutus kuntatalouteen on vuoteen 2017 mennessä yhteensä miljoonaa euroa. Ohjelman toimenpiteet edellyttävät sekä lainsäädännön muutoksia että kuntien päätöksiä. Hallitus on päättänyt myös, että vuoden 2014 alussa käynnistetään paikallisia kokeiluja kuntien tehtävien vähentämiseksi, mistä valtiovarainministeriö on käynyt keskusteluja suurimpien kaupunkien (mm. Jyväskylän) kanssa. Kokeiluun pääseminen edellyttää, että kunta täyttää rakennelain mukaiset kriteerit. Tämä merkitsee, että lähtökohtaisesti selvitysalueen kunnista vain Jyväskylällä olisi mahdollisuus hakeutua kokeiluun. Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen totesi kuitenkin Keski-Suomen kuntajohtajien tapaamisessa, että kokeiluun voi päästä mukaan myös selvitysalueena. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että kokeiluun voivat päästä mukaan ne selvitysalueen kunnat, jotka selvityksen johdosta päättävät edetä kuntaliitokseen. Valtiovarainministeriö käynnisti loppuvuodesta 2013 haun, jossa kunnat saivat hakeutua kuntakokeiluun. Määräaikaan mennessä kokeiluun haki 28 kuntaa tai kuntaryhmää. Ministeriö päätti maaliskuussa 2014 kutsua kuntakokeilujen jatkoneuvotteluihin 17 kuntaa tai kuntaryhmää. Jatkoneuvottelut käydään kutsuttujen kuntien kanssa hakemusten mukaisesti toimintamalleittain. Jyväskylän kaupunki haki kuntakokeiluun ja neuvottelee valtion kanssa seuraavista toimintamalleista: hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, valvonnan toimintamalli, kuntien ja Kelan yhteistyömalli sekä nuorisotakuun toimintamalli. Jatkoneuvotteluissa selvitetään kokeiluun lopullisesti osallistuvat kunnat. Huhtikuussa 2014 valtiovarainministeriöstä kerrottiin, että päätökset asiasta siirtyvät syksyyn KUNTARAKENNELAIN TÄYDENNYS Hallituksen syksyllä 2013 päättämän rakennepoliittisen ohjelman mukaan aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palveluiden tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Hallituksen esitys lähetettiin lausunnolle siten, että lausuntoaika päättyi Lain on tarkoitus tulla voimaan Ehdotuksen mukaan valtioneuvostolle olisi annettu lisää toimivaltaa päättää kuntarakenteen muutoksista kaupunkiseuduilla kriteerit täyttävien kuntien osalta. Hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat , että lakiehdotusta ei viedä eteenpäin. Kuntaministeri Virkkusen mukaan maaliskuussa 2014 kaikkien eduskuntapuolueiden kesken tehty sote-ratkaisu muuttaa kuntien tilannetta suuresti, mutta ei kuitenkaan poista tarvetta vahvistaa kuntarakennetta

14 3 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHTA, TAVOITE JA TAUSTA Valtiovarainministeriön asettaman Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta valmistui helmikuussa Jyväskylän kaupunkiseudulle esitettiin kuntaliitoksen selvitysaluetta, jonka muodostaisivat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Mahdollisesti mukaan otettaviksi mainittiin myös Keuruu ja Multia. Selvityksen valmistuttua toteutettiin alueellinen kuntien kuulemiskierros. Jyväskylän kaupunki teki esityksen valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta perustuen kaupunginvaltuuston päätökseen ( ). Selvitysalueeseen esitettiin kuuluvaksi Jyväskylän kaupunkiseudun seitsemän kuntaa: Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen sekä lisäksi Joutsa, Luhanka ja mahdollisesti myös Keuruu ja Multia. Kuntarakennelain 15 :n mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta tai muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten ministeriö asettaa kyseessä olevia kuntia kuultuaan yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Valtiovarainministeriön on kuultava asianomaisia kuntia ennen erityisen kuntajakoselvityksen määräämistä alueella. Selvitysalueeseen kuuluvaksi esitetyt kunnat sekä Konneveden kunta antoivat lausuntonsa osallistumisesta erityiseen kuntajakoselvitykseen. Hankasalmi, Joutsa, Laukaa, Luhanka, Toivakka ja Uurainen ilmoittivat lausunnoissaan olevansa valmiita osallistumaan erityiseen kuntajakoselvitykseen. Muuramen kunta ei lausuntonsa mukaan nähnyt tarvetta tällä hetkellä erityisen kuntajakoselvittäjän asettamiselle. Muurame lausui aikaisemmin selvitysvelvollisuuden osalta, että kunta on kuitenkin valmis aitoon selvitystyöhön, jonka pohjalta kunnat tekevät itsenäiset ratkaisut omasta tulevaisuudestaan. Myöskään Petäjäveden, Keuruun, Konneveden ja Multian kunnat eivät nähneet tarvetta osallistua erityiseen kuntajakoselvitykseen. Valtiovarainministeriö antoi valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen toimesta määräyksen kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten välillä. Selvitystyö alkoi ja päättyy selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään mennessä. Samalla kuntajakoselvittäjäksi asetettiin alkaen HTM Jarmo Asikainen. Myöhemmin alkaen kuntajakoselvittäjiksi asetettiin talousneuvos, YTM Paavo Kaitokari ja HTM, MBA Jouko Luukkonen. Selvittäjien tulee suorittaa kuntarakennelain 16 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Kuntajakoselvittäjien on tehtävä muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntajaon muuttamisesta, jos he katsovat sen selvityksen perusteella tarpeelliseksi. Ehdotuksen tulee sisältää kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus, ja tarvittaessa voidaan esittää kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä. Valtiovarainministeriö jatkoi tehdyllä päätöksellä erityisen kuntajakoselvityksen toimikautta saakka. Samalla jatkettiin kuntajakoselvittäjien toimikautta Jarmo Asikaisen ja Paavo Kaitokarin osalta saakka ja Jouko Luukkosen osalta saakka

15 3.1 SELVITYKSEN ETENEMINEN Selvitystyötä varten organisoitiin kuntien edustajista kootut selvitysryhmä, työvaliokunta sekä valmistelevat asiantuntijatyöryhmät. Selvitysryhmä on kuntajakoselvittäjien ja kuntien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon yhteinen foorumi, jonka jäseniä ovat kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistot sekä puheenjohtajistojen ulkopuolisten valtuustoryhmien edustajat. Lisäksi ammattijärjestöt nimesivät selvitysryhmään omat edustajansa. Selvitysryhmässä selvittäjät raportoivat selvitysteemoista ja selvitysprosessin kulusta. Selvitysryhmän tehtävänä on välittää kuntien valtuustojen ja luottamushenkilöiden näkemyksiä ja odotuksia selvitystyöstä sekä kommentoida selvityksen teemoja ja niistä tehtäviä johtopäätöksiä. Tarvittaessa selvitysryhmä ohjeistaa työvaliokuntaa tietojen hankinnassa ja selvitykseen liittyvien tehtävien organisoinnissa. Työvaliokunta on selvitysryhmää avustava kuntajohtajien ryhmä, joka organisoi ja ohjeistaa kuntien asiantuntijoiden ja työryhmien työskentelyä kuntajakoselvittäjien tarvitsemien tietojen saamisessa. Työvaliokunnan sopimusten mukaan kukin kuntajohtaja vastaa oman organisaationsa avusta selvitystyölle. Työvaliokunta kutsuu tarpeen mukaan eri teemojen alueilta asiantuntijoita kokouksiinsa ja selvitysryhmän kokouksiin. Työvaliokunnan jäsenet osallistuvat myös selvitysryhmän työskentelyyn. Asiantuntijatyöryhmien tehtävänä on työvaliokunnan apuna organisoida tarvittavien tietojen hankinta kuntajakoselvittäjien käyttöön. Työryhmiä nimettiin seuraaville toimialoille: hallinto- ja tukipalvelut, opetus- ja kulttuuripalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi todettiin, että Jyväskylän seudulla toimiva ns. verkkarit-ryhmä toimii MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) -työryhmänä. Jokaisessa työryhmässä on selvitysalueen kunnan asiantuntijaedustus ja lisäksi kaksi kuntajohtajaa. Työryhmät luovuttivat raporttinsa Työryhmät jatkoivat työtään vuoden 2014 alusta analysoimalla nykytilanteen edut/haitat ja mahdollisuudet/uhat sekä pohtimalla, miten toiminnot olisivat organisoitavissa, jos kuntarajoja ei olisi. Nämä työryhmien raportit valmistuivat mennessä. Syksyn 2013 aikana kuntajakoselvittäjät ovat vierailleet kuntien valtuustoissa sekä mahdollisuuksien mukaan tavanneet kuntien YT-elimiä. Selvityksen aikana järjestettiin tapaamisia eri sidosryhmien kuten elinkeinoelämän edustajien, maakuntaliiton edustajien, Kauppakamarin ja seurakuntien kanssa. Selvitykselle on perustettu verkkosivut osoitteeseen erityisselvitys.jyvaskylanseutu.fi, jossa on julkaistu selvitystyöskentelyyn liittyviä materiaaleja. Kuntajakoselvitystä varten organisoitiin viestintäryhmä, joka laati viestintäsuunnitelman sekä avusti tiedottamisessa. Kuntajakoselvittäjät esittelivät kuntien valtuustoille alustavat kuntarakennevaihtoehdot Laukaassa. Vaihtoehtojen pohjalta järjestettiin keskustelutilaisuuksia kuntalaisille ja kuntien valtuustoille jokaisessa selvitysalueen kunnassa ( ). Tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 900 henkilöä. Lisäksi selvitystyön aikana on järjestetty muita tilaisuuksia eri sidosryhmille, kuten selvitysalueen ulkopuolisten kuntien edustajille (Keuruu, Konnevesi, Multia ja Äänekoski), ammattiyhdistysten, seurakuntien ja nuorison edustajille sekä muiden organisaatioiden edustajille ja asiantuntijoille. Lisäksi selvitystyön aloitusvaiheessa ja väliraportoinnin jälkeen kuntalaisille järjestettiin mahdollisuus ottaa kantaa Ota kantaa -palvelun kautta

16 3.2 KUNTIEN RIIPPUVUUS SEUDUN JA TYÖSSÄKÄYNTIALUEEN YHTEISRESURSSEISTA Kunnat ovat tiiviillä kaupunkiseuduilla riippuvaisia toisistaan yhteisen toimintaympäristön vuoksi. Kuva 1. Kaupunkiseudun kuntien yhteiset resurssit ja kuntien riippuvuus Työvoima- ja asuntomarkkinat sekä kauppa ovat seudullisia, yhteisiä vetovoimatekijöitä ja resursseja. Seudun vetovoimatekijät houkuttelevat työn ja opiskelun ohella asukkaita ja yrityksiä. Seudun kunnat kilpailevat erityisesti asukkaista, koska asumispaikka antaa kunnalle verotusoikeuden. Asuntomarkkinat ovat asukkaiden kannalta yhteiset, mutta kuntien kannalta erilliset. Kunnat voivat vaikuttaa kaavoituksella kunnan asumismuotoihin ja asukasrakenteeseen sekä kilpailla ns. hyvistä veronmaksajista. Kaupan palvelut ovat erikoisliikkeiden osalta seudullisia ja keskittyneet keskuskaupunkiin. Päivittäistavarakauppakin näyttää osittain keskittyvän suuriin marketteihin mm. yhä kasvavasta pendelöinnistä johtuen. Vetovoimatekijöitä ovat työpaikkojen ja oppilaitosten sekä asuntomarkkinoiden lisäksi kulttuuri- (teatteri, orkesteri, museo jne.) ja liikuntapalvelut. Keskuskaupunki ylläpitää pääosan seudullisista kulttuuripalveluista ja niiden tiloista samoin kuin liikuntatiloista. Muiden kuntien asukkaat hyödyntävät laajasti keskuskaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Samoin opiskelumahdollisuudet (yliopisto, ammattikorkeakoulu, ammattikoulu jne.) ovat vetovoimatekijöitä. Yrityksille vetovoimatekijä on myös työvoiman saatavuus ja yritysten tarpeita vastaava osaaminen. Seudullisten voimavarojen määrä, laatu ja toimivuus vaikuttaa voimakkaasti kuntien mahdollisuuksiin toimia, saada asukkaita ja yrityksiä sekä niiden myötä verotuloja. Siten kunnan menestymisen on suurelta osin riippuvainen toimintaympäristöstä ja seudun yhteisistä voimavaroista. Tämä toimintaympäristön erilaisuus näkyy Suomen eri alueilla kuntien menestyksessä. Seudun yhtenäisyyden ja asukkaiden tasavertaisuuden näkökulmasta yhteinen paikallishallinnon vastuu ja päätöksenteko puuttuu Jyväskylän selvitysalueella. Alueen yhteisten voimavarojen hyödyt jakautuvat kuntien ja kuntalaisten kesken eri tavalla. Kasvuseudun erilliset kunnat ja niiden itsenäinen päätöksenteko mahdollistaa mm. kaavoituksen avulla kilpailun seudun sisällä veronmaksukykyisistä asukkaista. Sisäinen kilpailu asukkaista ja yrityksistä ei tuo seudulle lisäarvoa, vaan syö kuntien voimavaroja ja hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Seudun kunnat eivät pysty hyödyntämään käytettävissä olevia kehittämisresursseja ja -potentiaalia seudun yhteisen tulevaisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, koska seudulta puuttuu yhteinen päätöksenteko näiden asioiden osalta

17 4 JYVÄSKYLÄN SELVITYSALUE Kuntajakoselvityksen selvitysalueeseen kuuluvat Hankasalmen, Joutsan, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat sekä Jyväskylän kaupunki. Selvitysalueen kunnat kuuluvat Keski-Suomen maakuntaan ja kahteen seutukuntaan; Joutsan seutukuntaan (Joutsa ja Luhanka) sekä muista kunnista koostuvaan Jyväskylän seutukuntaan. Selvitysalueella asuu noin asukasta eli kaksi kolmannesta maakunnan asukkaista. Maakunnan muita keskusalueita ovat teollisuusalueet Jämsä ja Äänekoski, jotka yhdessä Jyväskylän kanssa muodostavat ns. JJÄkehittämisvyöhykkeen. Selvitysalue on monimuotoinen ja siihen kuuluu sekä taajaan asuttuja (Laukaa ja Muurame) että maaseutumaisia kuntia. Jyväskylän kaupunki luokitellaan kaupunkimaiseksi kunnaksi ja se on selkeä seutukuntansa ja maakunnan keskus. Lisäksi mm. Hankasalmen, Joutsan, Luhangan ja Toivakan kunnissa on paljon vapaa-ajan asutusta. Jyväskylän kaupunkiseutu kuuluu isomman kokoluokan keskisuuriin kaupunkiseutuihin Oulun, Lahden, Porin ja Kuopion kanssa. Näillä seuduilla suurimmassa keskustaajamassa on yli asukasta sekä yli työpaikkaa. (Ristimäki, Kalenoja, Helminen & Söderström 2013.) 4.1. VÄESTÖN JA VÄESTÖRAKENTEEN KEHITYS Jyväskylän seutu on vahvasti kasvava kaupunkiseutu, jonka väestönkehitys on voimakkaasti riippuvainen Jyväskylän asukasmäärän kehityksestä. Vuoden 2013 lopussa Jyväskylän selvitysalueella asui kuntalaista (Tilastokeskus, ennakkoväestötieto). Selvitysalueen kuntien väestömäärät vaihtelevat Suomen seitsemänneksi suurimmasta Jyväskylän kaupungista Manner-Suomen pienimpään Luhangan kuntaan (alle 800 asukasta). Jyväskylän kaupungin asukasmäärä on noin 73 prosenttia koko selvitysalueen väestöstä. Kuva 2. Väestömäärän kehitys sekä väestöennuste Lähde: Tilastokeskus 2013 Selvitysalueen vuoden 1990 jälkeisestä väestönkasvusta yli 80 prosenttia on Jyväskylän kaupungin väestönlisäystä. Selvitysalueen kunnista suhteellinen väestökasvu on ollut suurinta Muuramessa, Jyväskylässä ja Uuraisilla luvulla ja 2000-luvun alussa Petäjäveden asukasmäärä laski, mutta vuodesta 2004 alkaen kunnan asukaspohja on kasvanut huomattavasti. Myös Toivakan väkiluku on alkanut kasvaa 2000-luvulla. Samankaltainen kehitys on tapahtunut Uuraisten kunnassa, jonka asukasmäärä on kasvanut 1980-luvulta alkaen ja erityisesti viimeisimpien vuosien aikana. Hankasalmen (- 5 %),

18 2012=100 Joutsan (-10 %) ja Luhangan (yli -15 %) kunnissa prosentuaalinen asukasmäärän väheneminen on ollut suurinta. Joutsassa ja Luhangassa kesäasukkaiden määrä on suuri. Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. Ennusteen mukaan selvitysalueen asukasluku nousee 12 prosenttia eli yli asukkaalla vuoteen 2029 mennessä. Prosentuaalisesti nousu on selvästi suurempi kuin koko maassa ja koko Keski-Suomen maakunnassa. Keski-Suomen väestö siis keskittyy selvitysalueelle, joka on yksi koko maan kasvukeskuksista. Väestöennusteen mukaan selvitysalueen kunnat jakautuvat selvästi kolmeen ryhmään. Väestöennuste on keskimääräistä positiivisempi Uuraisilla (+ 25 %), Petäjävedellä (+ 20 %), Toivakassa (+ 18 %), Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Muuramessa (+ 15 %), Laukaassa (+ 13 %) ja Jyväskylässä (+ 13 ). Hankasalmi (+ 2 %) kykenee ennusteen mukaan pitämään nykyisen väkimääränsä, mutta Joutsan (- 9 %) ja Luhangan (- 11 %) asukasluvut Jyväskylän ovat selvästi laskussa. selvitysalue e 2021e 2025e 2029e 1-6-vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö Lähde:Tilastokeskus e 2021e 2025e 2029e alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki Kuva 3. Ennustettu väestönkehitys ikäluokittain Jyväskylän selvitysalueella. Lähde: Tilastokeskus Selvitysalueen huoltosuhde on 0,56. Väestöennusteen mukaan huoltosuhde tulisi heikkenemään, ollen 0,72 vuoteen 2029 mennessä. Tämä johtuu vanhusväestön (yli 75-vuotiaat) suhteellisen osuuden kasvamisesta väestössä. Huoltosuhde pysyy kuitenkin koko maan keskiarvoa parempana. Selvitysalueen väestön ennustetaan kasvavan kaikissa ikäryhmissä. Kaikkein voimakkainta (89 %) väestönkasvu tulee kuitenkin olemaan vanhusväestössä (yli 75-vuotiaat). Myös vuotiaiden ikäryhmässä kasvu on voimakasta (26 %). Sen sijaan työikäisten ( vuotiaat) ikäryhmässä kasvu on vain 2 prosenttia. Kasvu näkyy myös kouluikäisten (7 18 -vuotiaat) määrän kasvuna Toivakassa (+ 76 %), Uuraisilla (+ 47 %) ja Petäjävedellä (+ 44 %)

19 Kuva 4. Kuntien väestörakenne vuonna 2012 Ikäryhmittäisessä väestöennusteessa on selviä kuntakohtaisia eroja. Vanhusten osuus kasvaa kaikissa selvitysalueen kunnissa prosenttia. Voimakkainta kasvun ennustetaan olevan Muuramessa (+ 151 %), Jyväskylässä (+ 96 %) ja Laukaassa (+ 88 %). Sen sijaan Luhangassa, jossa vanhusten osuus väestöstä on jo nyt korkea, vanhusväestö kasvaa vain 25 prosenttia. Myös Joutsan nykyinen väestörakenne poikkeaa muista selvitysalueen kunnista. Yhteenveto Selvitysalueen väestömäärä on kasvanut ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Väestönlisäys koko maakunnassa on kuitenkin riippuvainen Jyväskylän seudusta ja siellä erityisesti Jyväskylän kaupungista. Selvitysalueen kunnista Joutsa ja Luhanka poikkeavat väestörakenteeltaan muista kunnista. Niissä vanhusväestön osuus on selvästi muita korkeampi. Selvitysalueella kaikkien ikäryhmien määrä kasvaa. Selkeästi voimakkainta kasvu on yli 75- vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä. Tämä asettaa paineita palvelutarpeisiin, tulorahoitukseen sekä henkilöstöresursseihin. 4.2 KUNTIEN YHTEISTOIMINTA SELVITYSALUEELLA Jyväskylän seudulla on pitkä kokemus yhteistyöstä erityisesti elinkeinopolitiikassa. Yhteistyön pohjaa vahvisti erityisesti 2000-luvun alussa käynnistynyt verkostokaupunkihanke. Kuntien yhteisiä sosiaalipalveluita on järjestetty 1990-luvulta lähtien, muun muassa lastensuojelun sijaishuoltoa sekä talous- ja velkaneuvontaa vastuukuntamallilla. Jyväskylän seudulla laadittiin vuonna 2007 Paras-puitelain mukainen kaupunkiseutusuunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä yli kuntarajojen voidaan parantaa seudulla. Suunnitelman laadintaan osallistuivat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi ja Toivakka. Vapaaehtoisina suunnitelmaan osallistuivat myös Hankasalmen ja Uuraisten kunnat. Kaupunkiseutusuunnitelmia sekä niiden toteutumista on arvioitu kahdesti. Arvioinneissa esille nousi kuntien seutuyhteistyöhön sitoutuminen ja yhteistyön organisoituneisuus, jossa Jyväskylän kaupunkiseutu sijoittui pisteytyksessä suurten kaupunkiseutujen sarjassa ensimmäiselle sijalle. (Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä 2012.) Verkostokaupunkihankkeen vaikuttavuutta ja tuloksia arvioitiin PARAS-hankkeen selvitystyön yhteydessä. Varovaisena päätelmänä oli silloin, että seudullisten intressien kokoaminen itsenäisten kuntien päätöksenteon kautta on muodostunut haasteelliseksi. Selvitysalueella ei ole organisoitu erillisiä strategisen yhteistyön foorumeita, joihin osallistuisivat sekä selvitysalueen päättäjät että kuntajohtajat. Kuntajohtajien yhteistyö tapahtuu lähinnä epävirallisten verkostojen ja maakuntaliiton kautta. Lisäksi esimerkiksi sektorikohtaisesti on joitakin vahvoja viranhaltijayhteistyön käytänteitä, kuten maakunnan sosiaali- ja terveysjohdon yhteistyökokoukset kaksi

20 kertaa vuodessa sekä kaavoituksen ns. verkkarit-ryhmä, johon kuuluvat myös maakuntaliiton, Jämsän ja Äänekosken edustajat. Selvitysalueen kuntien palveluyhteistyö on muotoutunut sektoreittain, eikä yhteistyölle ole yhtenäisiä rakenteita. Palvelujen järjestämistavat, hallinnointi, rahoitus ja toimintatavat on sovittu kussakin palvelussa erikseen. Tavanomaisten palvelujen ostamisen lisäksi käytössä on erilaisia yhteistyö- ja hallintomuotoja. Palveluita järjestetään ja tuotetaan yhteisesti yhtiömuotoisina, kuntayhtymissä, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitoksissa, vastuukuntaperiaatteella ja muihin sopimuksiin perustuen. Selvitysalueen kunnat ovat omistajakuntina yhteensä viidessä kuntayhtymässä, joista Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja maakuntaliitto ovat laajimmat. Muut kuntayhtymät tuottavat terveys- ja koulutuspalveluja osalle selvityskunnista. Yhtiömuotoisia ovat Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen omistamat Jykes Kiinteistöt Oy, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy ja Mustankorkea Oy sekä seudullinen kehittämisyhtiö Jykes Oy, jossa myös Uuraisten kunta on omistajana. Keski-Suomen pelastuslaitos toimii maakunnan laajuisesti Jyväskylän kaupungin organisaatiossa kunnallisena liikelaitoksena. Vastuukuntamallilla on järjestetty maaseutuhallinnon, lomitus- sekä monia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Muita kuntien rahoitukseen ja yhteistyösopimuksiin perustuvia yhteistyötoimintoja ovat mm. yhdistyspohjaiset Kriisikeskus Mobile ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, joka kehittämistoiminnan lisäksi toimii sosiaaliasiamiesalan yhteisten työntekijöiden työnantajaorganisaationa. Selvitysalueen kunnat ovat järjestäneet yhteistä palvelutuotantoa erilaisilla kokoonpanoilla ja maantieteellisillä alueilla, osin maakunnan rajat ylittäen. Esimerkiksi lomituspalveluissa selvitysalue jakautuu kolmeen maakunnan rajat ylittävään toimialueeseen. Terveydenhuollossa kunnat jakautuvat kahteen yhteistoiminta-alueeseen. Joutsa, Laukaa, Luhanka, Petäjävesi, Toivakka sekä kolme selvitysalueen ulkopuolista kuntaa kuuluu Keski-Suomen seututerveyskeskukseen, joka on hallinnollisesti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitos. Jyväskylä toimii vastuukuntana Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskukselle, joka tuottaa terveyspalvelut Hankasalmen, Jyväskylän, Muuramen ja Uuraisten kunnille. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut ja osin järjestää myös perusterveydenhuollon palveluita selvitysalueella. Sairaanhoitopiiri vastaa muun muassa yöpäivystyksestä, sairaankuljetuksesta ja ensihoidosta, laboratorio- ja röntgenpalveluista, lääkehuollosta, aikuispsykiatrian avohuollosta sekä pääosin psykiatrisesta palveluasumisesta. Jyväskylän kunnallinen liikelaitos tuottaa työterveyshuollon palvelut kaikille selvitysalueen kunnille. Sosiaalipalveluissa kuntien yhteistyö perustuu palvelukohtaisiin sopimuksiin. Toiminta-alueet, järjestämistavat ja rahoitusperusteet poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi Jyväskylän järjestämän maakunnallisen Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonnan kuntaosuus jaetaan kuntien asukaslukujen perusteella, mutta sosiaalipäivystyksen kustannuksista Jyväskylän osuus on 60 prosenttia ja loppu jaetaan muiden kuntien asukaslukujen suhteessa. Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön kustannuksista osa määritellään kuntien asukaslukujen suhteessa ja osa suoritteiden perusteella. Varhaiskasvatuksessa selvitysalueen kunnat Joutsaa lukuun ottamatta kuuluvat seudulliseen päivähoitoalueeseen, jossa asiakasperheet voivat valita päivähoitopaikan kuntarajasta riippumatta. Perusopetuksen oppilaat käyvät jonkin verran kuntien raja-alueilla koulua naapurikunnassa, yhteisiä kouluinvestointeja ei ole toteutettu. Jyväskylä järjestää muun muassa vieraskielistä opetusta, vammaisopetusta ja koulupsykologipalveluja muiden kuntien oppilaille. Lukio-opetusta järjestetään Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja kuntien omissa lukioissa. Luhangan oppilaat suuntautuvat pääosin Joutsan lukioon. Toivakasta ja Uuraisilta suuntaudutaan lähinnä Jyväskylän lukioihin. Kuntien yhteisesti järjestämää ammatillista koulutusta tuottavat Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Äänekosken koulutuskuntayhtymä (POKE), johon kuuluvat selvitysalueen kunnista Laukaa ja Uurai

21 nen. POKE on pienellä osuudella osakkaana Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy:ssä, jonka pääomistaja on Jyväskylän kaupunki. Kansalaisopistotoiminnassa Hankasalmi ja Joutsa järjestävät vastuukuntina palveluita myös maakunnan ulkopuolisille kunnille. Jyväskylän kansalaisopisto tuottaa palveluja myös muille kunnille. Laukaassa on oma kansalaisopisto, Petäjävesi hankkii palvelut Keuruulta. Maakunnan kirjastot muodostavat yhtenäisen verkostokirjaston (Keski-kirjastot), kun yhteinen tietokanta on otettu käyttöön syksyllä Kuntien talouden kannalta merkittävimpiä yhteisiä toimintoja ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja muut terveydenhuollon yhteiset organisaatiot. Tulevat valtakunnalliset sote-ratkaisut saattavat johtaa merkittäviin muutoksiin palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut tulee integroida vertikaalisesti ja horisontaalisesti vuoden 2015 alusta, joten nykyiset perusterveydenhuollon järjestelyt tulevat arvioitaviksi jo sen perusteella. Sosiaalihuoltolakiin säädettiin kunnille mahdollisuus poiketa sosiaalihuollon tehtävien siirrosta vuoden 2017 alkuun saakka, mikäli kunnat valmistelevat viimeistään vuoden 2017 alusta käynnistyvää kuntaliitosta tai sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien hoitamista yhdessä suuremman asukasmäärän kokonaisuudessa kuin mitä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain nojalla on päätetty. Tätä poikkeamisoikeutta tuli hakea erikseen vuoden 2013 loppuun mennessä ja valtioneuvosto tekee asiaa koskevat mahdolliset päätökset mennessä. Muissa palveluissa yhteisten palvelujen volyymit ovat pienempiä erityisesti Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntarajan hävittyä, kun ne muodostivat uuden kunnan yhdessä Korpilahden kanssa vuonna Vuonna 2012 toteutetun kuntien yhdistymisen arvioinnin mukaan palvelujen toimivuus sekä vetovoimaisuus ja kilpailukyky olivat lisääntyneet, mutta talouden tavoitteet eivät olleet täyttyneet. Erityisesti yhdyskuntarakenteen kehittämisessä sekä kaavoituksen ja yhdyskuntarakentamisen prosessissa oli saavutettu nopeasti hyviä tuloksia. Palveluissa kehittämistä nähtiin tarvittavan etenkin terveyspalveluissa. Hallinnossa oli hyödynnetty henkilöstömuutosten ja eläköitymisen potentiaalia, mutta haasteeksi nähtiin suuren organisaation prosessien sujuvuus. Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 muodostaa hyvän perustan seudun kuntien maankäytön suunnittelulle. Jyväskylän osalta rakennemalli on ollut yleiskaavan oleellinen lähtökohta ja se tiivisti alueella maankäytön ja liikenteen yhteensovitusta. Koska rakennemalli hyväksyttiin seudun kunnissa 2011, ei sen ohjausvaikutusta vielä voida arvioida kunnolla. Joukkoliikenneyhteistyö tiivistyi uuden lainsäädännön myötä, kun Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen yhteinen joukkoliikennelautakunta aloitti toimintansa vuonna Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy on seudun kuntien 1996 perustama elinkeinoyhtiö. Jykes Oy on onnistunut hyvin seudun elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan ja Korpilahden kuntaliitos vuoden 2009 alusta lukien muutti Jykesin toimintaympäristöä merkittävästi, koska yhtiön suurimmat omistajat Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät. Toimintaympäristömuutosten vuoksi Jyväskylä on käynnistänyt oman elinkeinopolitiikkansa ja Jykes Oy:n toiminnan arvioinnin. FCG:n tekemä Jyväskylän kaupungin elinkeinotoiminnan organisoinnin arviointi valmistui maaliskuussa Arvioinnista kokonaisuutena voidaan todeta, että kaupungin elinkeinotoimen organisointi kaipaa selkeyttämistä ja eri toimijoiden roolit tulisi täsmentää. Yhtiö on lisäksi muutospaineissa julkisen rahoituksen kiristymisestä ja eri rahoitusmuotojen kausiluonteisuudesta johtuen. Arvioinnin mukaan Jykesille tulee laatia uusi toimintastrategia yhteistyössä muiden osakkaiden kanssa. Kuntien palveluyhteistyön laajentaminen edellyttää yhteistyörakenteiden ja toimintamallien uudistamista. Esimerkiksi koulunkäynnin lisääntyessä yli kuntarajojen tarvitaan perusopetuksen kotikuntakorvausten lisäksi kuntien välisiä sopimuksia kustannusten jaosta, investoinneista ja toimintatavoista

22 Lukuisten sopimusten hallinta, kuntien välinen laskutus ja muu prosessin hoitaminen ovat haasteellisia ja työllistäviä jo nykyisellään. Yhteistyörakenteiden hajanaisuuden vuoksi kokonaisvaltainen arviointi selvitysalueen kuntien yhteistyön toimivuudesta on hankalaa. Yksittäisten palvelujen ja toimintojen arviointi tapahtuu organisaatioiden luottamuselimissä, sopimusten seurantakokouksissa ja erilaisissa kuntatapaamisissa. Kuntajakoselvityksen valmistelutyöryhmissä palveluyhteistyöhön on oltu pääosin tyytyväisiä. Samalla on todettu, että monissa palveluissa ja toiminnoissa yhteistyötä on syytä lisätä. Perusteena on päällekkäisten toimintojen purkaminen, asukkaiden palvelujen joustavuus ja niukasti resursoitujen toimintojen vahvistaminen. Liitteessä 1 on kartoitettu selvitysalueen yhteistoimintaa eri toimialoilla. 4.3 KUNTARAKENNEMUUTOKSET SEUDULLA Suurimpien kaupunkien yhteydessä kuntaliitoksia on tapahtunut verrattain vähän. Poikkeuksena tähän on kuitenkin esimerkiksi Jyväskylän seutu (Stenvall ym. 2009, 95). Merkittävä kuntarakennemuutos toteutettiin vuonna 2009, kun Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta sekä Korpilahden kunta yhdistyivät. Tätä aikaisemmin Säynätsalo ja Jyväskylän kaupunki liittyivät yhteen vuonna Kuntarakennekeskustelua on kuitenkin käyty ja kuntarajat muuttuneet osaliitoksien toteutuksilla jo luvulta lähtien. Toinen 2000-luvulla toteutettu kuntaliitos oli Leivonmäen ja Joutsan kuntien yhdistyminen Joutsan kunnaksi. Tätä aikaisemmin Leivonmäki oli käynnistänyt kuntaliitosneuvottelut Toivakan kunnan kanssa, mikä ei johtanut kuntarakennemuutokseen. Tuorein yhdistymisselvitys toteutettiin Laukaan ja Konneveden välillä, jolloin selvitettiin sekä kuntien yhdistymisen että yhteistyön syventämisen vaihtoehtoja. Kunnanvaltuustot päättivät kuntaliitoksesta Laukaan valtuusto hyväksyi yhdistymissopimuksen äänin 31 12, mutta Konneveden valtuusto ei hyväksynyt yhdistymissopimusta, joten kuntaliitosta ei toteutettu. Kuntarakennelain mukaan kuntajakoselvityksessä tulee tehdä yksityiskohtainen arvio yhdistymisen eduista ja haitoista. Yhä enemmän kuntarakennemuutosten toteuttamisessa korostetaan yhdistymisen arvioinnin tärkeyttä. Kuntaliitosten arvioinnit ovat voineet vaihdella tietyn osa-alueen arvioinnista laajempaan monitahoarviointiin luvulla toteutetuista kuntajaon muutoksista on saatavilla tietoa vasta keskipitkän aikavälin vaikutuksista. Monikuntaliitosten arvioinneista voidaan esimerkkeinä mainita Rovaniemen, Jyväskylän ja Kouvolan arvioinnit. Lisäksi Oulussa on toteutettu reaaliaikainen arviointi kuntien yhdistymisprosessista, joka on tukenut kuntien yhdistymisen onnistunutta toteutusta. Automaattisten vaikutusten sijaan kuntien yhdistyminen vaikuttaisi kuitenkin luovan kehittämispotentiaalia, joka on erilainen eri alueilla ja sen realisoitumiseen vaikuttavat alueen toimintaympäristön tekijät. Toimintaympäristön lisäksi vaikutusten toteutumiseen vaikuttaa erityisesti kuntien poliittinen ja ammatillinen johtaminen. Toteutettujen tutkimusten ja arviointien pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että kaupunkiseuduilla toteutetuista kuntarakennemuutoksista saatavat hyödyt saavutetaan kilpailukyvyn edellytysten parantamisessa ja maankäytön suunnittelussa. Useamman kunnan yhdistymisessä yhteistoimintaorganisaatioiden ja -sopimusten määrä vähenee. Resurssien yhdistämisen mahdollistaman potentiaalin hyödyntäminen edellyttää voimakasta johtamista, päätöksenteko- ja toimeenpanokykyä. Myös konserniohjauksen merkitys lisääntyy konserniorganisaation kasvaessa. Yhdistymisen alkuvaiheessa on odotettavissa ns. fuusiokustannuksia, jotka aiheutuvat toimintojen harmonisoinnista sekä päällekkäisyyksistä, joita ei ole poistettu. Tässä mielessä kuntarakennemuutoksista puhutaan kehittämisinvestointeina, jotka edellyttävät sekä taloudellisia investointeja että vahvaa johtamista ja uudistusten toteuttamista kunnan toiminnassa

23 Kuntien palvelutuotannon näkökulmasta optimaalinen kuntakoko vaihtelee palvelualoittain. Osassa palveluja (esim. lasten päivähoito) pienellä kuntakoolla voidaan tarjota kuntalaisille palveluja, kun taas joissakin palveluissa edellytetään suurempaa väestöpohjaa. Skaalaetuja voidaan tavoitella myös kuntien välisellä yhteistyöllä, mutta tässä tilanteessa alueella ei ole yhteistä päätöksentekoa tai päätöksentekovaltaa tulisi siirtää vaaleilla valituilta valtuustoilta erilliselle yhteistyöelimelle. Vuonna 2009 toteutettua Jyväskylän monikuntaliitosta arvioitiin vuoden 2012 aikana. Valtuutetuista yli 60 prosenttia oli osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että yhdistyminen on ollut parempi vaihtoehto kuin jos kunnat olisivat jääneet erillisiksi. Kyselyissä valtuutetut arvioivat onnistumista Uuden Jyväskylän strategisissa tavoitteissa. Kyselyyn vastanneista enemmistö oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että Jyväskylä on onnistunut parantamaan kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Heikoiten kyselyssä arvioitiin onnistuneen työpaikkakehityksen ylläpito työllisyyden varmistamiseksi. Jyväskylän yhdistymisen arvioinnissa selkeimmät hyödyt saatiin aikaan kaavoitus- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä. Suurin osa valtuutetuista oli sitä mieltä, että maankäytön ja kaavoituksen suunnittelu nousi kuntien yhdistymisen jälkeen hyvälle tasolle ja että nimenomaan siinä on saavutettu yhdistymisen suurimmat hyödyt. Korpilahdella alettiin vuosi ennen kuntaliitosta valmistella maankäytön ja kartta- ja mittaustoimen uudistuksia, koska Korpilahden kaavoitusta ei käytännöllisesti katsoen ollut. Jyväskylän kaupungille palkattiin aluearkkitehti, joka alkoi suunnitella ja ohjata kunnan kaavoitusta. Korpilahden kunnan kartat ja kaavoitustilanne laitettiin ajan tasalle. Selvitystyön aikana on useita kertoja noussut esiin väite, että Jyväskylän kaupunki suhtautuu pidättyvästi maaseudun haja-asutusalueelle rakentamiseen. Asiaa on selvitetty ja ainakaan selvitys ei tue tätä väitettä. Pikemminkin tilasto osoittaa, että Jyväskylän kaupungilla on myönteisempi suhtautuminen maaseudun suunnittelutarveratkaisuihin kuin mitä Jyväskylän maalaiskunnalla ja Korpilahdella oli itsenäisinä kuntina. Samoin on todettu, että Jyväskylä ohjaa maankäyttöä saman Rakennemalli 20X0:n mukaisesti, johon myös muut seudun kunnat ovat sitoutuneet. Kuva 5. Maaseudun suunnittelutarveratkaisut Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa ja Korpilahdella vuosina sekä Jyväskylässä vuosina Vaikka selvitystyön aikana kuntien edustajien ja kuntalaisten kannanotoissa nähtiin, että Jyväskylän palveluverkkoa on karsittu kuntien yhdistymisen jälkeen, ovat muutokset kaupungin palveluissa olleet vähäisiä. Sen sijaan yhdistymisen jälkeen on toteutettu yhdistymissopimuksen mukaisesti kattavat investoinnit palvelurakenteisiin. Merkittävin palvelujen keskittäminen toteutettiin, kun aikuissosiaalityö ja toimeentulotukipalvelut keskitettiin vuonna 2010 samaan palvelupisteeseen talous- ja velkaneuvonnan ja sosiaalisen luototuksen kanssa. Lastensuojelun avohuollon sosiaalityön palvelut keskitettiin Tapionkadun sosiaaliasemalle. Samalla luovuttiin Huhtasuon, Vaajakosken ja Palokan sosiaaliasemien tiloista. Samaan aikaan vuosina on lisätty sosiaalipalveluja (mm. nopeutettu sosiaaliohja

24 us, lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu, neuvolan perhetyö, lapsiperheiden varhaisen tuen neuvonta ja terapiapalvelut, Nuorten aikuisten palvelukeskus). Päivähoidon toimialalla on luovuttu huonokuntoisista ja/tai pienistä päivähoidon yksiköistä ja siirretty toimintaa suurempiin ja/tai uusiin tiloihin. Tikkakosken uimahalli lakkautettiin 2013 ja päätökset Kuokkalan ja Kypärämäen pienkirjastoista luopumisesta on tehty. Kaupungin menojen kasvua ei kuitenkaan ole onnistuttu hillitsemään ja palveluverkkoja koskeva päätöksenteko on ollut vähäistä. Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava, että erillisinä kuntina kuntien toimintaedellytykset voisivat tällä hetkellä olla entistä heikommat, kun huomioidaan olemassa olleet investointipaineet. Toimintojen yhdistyessä hallinnon päällekkäisyyksiä on voitu purkaa ja saavuttaa säästöjä tietohallinnon järjestelmien harmonisoinnissa. Jyväskylässä kuntaliitoksen toteutus edellytti yhteensä 1 miljoonan euron harmonisointikustannuksia. Kuitenkin vuotuiset säästöt harmonisoinnista ovat noin euroa vuodessa. Jyväskylässä hallinnon päällekkäisyyksiä on purettu virkojen ja toimien täyttämättä jättämisellä noin 100 henkilötyövuoden verran

25 5 ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA ELINKEINOT Selvitysalueen vetovoimaisuuden varmistaminen on tärkeää koko maakunnan kehityksen kannalta. Elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn merkitys korostuu erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla, joiden merkitys myös kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitäjänä on kasvanut. Alueiden menestyminen, elinvoima ja houkuttelevuus perustuvat usean tekijän yhteisvaikutukseen: työpaikkakehitykseen, arvonlisäykseen, koulutustarjontaan, sijaintiin, yhteyksiin, yritysperustantaan, imagoon ja mainekuvaan ja tulevaisuuden potentiaaliin. (Aro 2013b.) Asukkaita, yrityksiä ja investointeja houkutteleva alue varmistaa rahoitus- ja väestöpohjan palveluille. Kaupunkiseuduilla, joissa on sekä maaseutukuntia että suuria keskuskaupunkeja, elinvoiman sisältö vaihtelee. Pienessä kunnassa elinvoima peilautuu kunnan toimintaan vahvasti yksittäisen ihmisen näkökulmasta; arkena, turvana, työpaikkana, itsensä toteuttamisena ja turvallisena elinympäristönä. Maakuntakeskuksissa, kuten Jyväskylän kaupungissa, elinvoiman kehittäminen kiinnittyy vahvasti yrityksiin, yritysverkostoihin ja yritysystävällisyyteen sekä vetovoimaan. (Kuhmonen, Ahokas ja Ruotsalainen 2013, 24) Kilpailukyvyn analysoinnissa on hyödynnetty selvitystyötä varten laadittua VTT Timo Aron laatimaa kilpailukyvyn analyysia (2013a). Analyysissa vertailtiin Suomen 25 suurinta seutukuntaa aluetalouden, työllisyyden, väestön, kuntatalouden sekä osaamisen näkökulmista. Jyväskylän seutukunta kuului vertailuun, mutta Joutsan seutukunta (Luhanka ja Joutsa) ei. Tarkasteluvuosina käytettiin vuosia 1995, 2000, 2008 ja Jokainen muuttuja pisteytettiin jokaisen ajanjakson kohdalla 0 (heikoin) 10 (paras) pisteen välillä alueen sijoituksen perusteella maksimiarvon ollessa 100 pistettä. Jyväskylän kaupunkiseutu sijoittui vuosina seutukuntien kilpailukykypisteytyksessä 9.sijalle. Seutukunnan keskiarvopisteet muuttujaa kohden olivat 6,2 pistettä (vaihteluväli 9,0 2,1). Parhaiten seutukunta sijoittui vuonna 2000 (69 pistettä, 8. sija) ja heikoiten vuonna 2012 (56,25 pistettä, 11. sija). Tässäkin arviossa Jyväskylän seudun asema on heikentynyt aivan viime vuosina. Timo Aron (2013b) kuuden kaupunkiseudun 2000-luvun demografisen kilpailukyvyn analyysissä Jyväskylän kaupunkiseutua verrataan Tampereen, Turun, Oulun, Lahden ja Kuopion seutukuntiin. Jyväskylän kaupunkiseudun osalta kehyskuntina käytettiin Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kuntia. Aro (2014) on myös vertaillut Jyväskylän seudun kilpailukykyä ja elinvoimaa suhteessa 12 muuhun kaupunkiseutuun (Helsingin, Oulun, Tampereen, Vaasan, Hämeenlinnan, Turun, Kuopion, Seinäjoen, Lahden, Joensuun, Lappeenrannan ja Porin seutukunnat). Kilpailukyvyn arvioinnissa on lisäksi hyödynnetty FCG Konsultoinnin kokoamaa toimintaympäristön analyysiä selvitysalueesta (verrokkeina käytetty Kuopion, Tampereen, Oulun, Porin, Turun ja Lahden kaupunkeja tai seutukuntia)

26 5.1 KAUPUNKISEUDUN KILPAILUKYKY Jyväskylän seudun väestönlisäys oli asukaslukuun suhteutettuna 13 kaupunkiseudusta kolmanneksi korkein vuosina ja neljänneksi korkein ( henkilöä). Korkeampaa väestönlisäys on ollut Oulun, Tampereen ja Helsingin seutukunnissa. (Aro 2014.) Jyväskylän väestönlisäys oli väestöpohjaan suhteutettuna 25 suurimman kaupunkiseudun joukossa neljänneksi suurinta vuosina Kuva 6. Väestön suhteellinen kehitys vuosina , 2000=100 (Tilastokeskus 2013). Tarkasteltaessa kuntien välistä nettomuuttoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä on Jyväskylän seudun muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna erittäin hyvä. Jyväskylän seutu oli kolmanneksi vetovoimaisin seutu vuosina ja Seutu sai muuttovoittoa noin henkilöä vuosina Tampereen seudun muuttovetovoima oli suurin vuosien välisenä aikana. Jyväskylän seudulla on kuudenneksi eniten työpaikkoja maamme 69 seudun joukossa ( työpaikkaa) eli 3,2 prosenttia koko maan työpaikoista. Vuosina Jyväskylän seudun työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten (16,5 %). Koko selvitysalueella kasvu on ollut noin 15 prosenttia eli suhteessa muihin suuriin vertailukaupunkeihin työpaikkojen kasvu on ollut kolmanneksi suurinta Kuopion ja Tampereen kaupunkien jälkeen

27 Kuva 7. Työpaikkojen kehitys Jyväskylän selvitysalueella ja vertailukaupungeissa (Tilastokeskus 2013) Jyväskylän seutu menestyi hyvin myös tarkasteltaessa yritysperustantaa eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten nettomäärää suhteessa yrityskantaan. Vuosina Jyväskylän seudun yritysperustanta oli kolmanneksi suurinta ja vuosina viidenneksi suurinta. Oulun seudun yritysperustanta oli suurinta molempina ajanjaksoina. Yrityskannan uusiutumisvauhtia kuvaa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä suhteessa yrityskantaan eli yrityskannan uusiutumisaste. Jyväskylän seudun yrityskannasta uusiutui noin viidennes vuosien aikana. Jyväskylän seudun uusiutumisaste oli kolmanneksi korkein ja Helsingin ja Oulun seudun uusiutumisaste oli korkein, kun taas Seinäjoen seudun oli alhaisin. Työllisten määrän suhteellinen kehitys vuosina on ollut erittäin suurta Jyväskylän selvitysalueella (+ 15 %). Suurten kaupunkien vertailussa Jyväskylän selvitysalueella työllisten määrän kasvu on ollut toiseksi suurinta Oulun jälkeen. (Kts. selvitysaineisto: Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti.) Jyväskylän seutukunnan sijoitus työttömyysasteen (12,5 %) ja työllisyysasteen (67 %) osalta oli 25 suurimman seutukunnan heikoimmassa viidenneksessä vuonna Työllisyysaste oli 12 suurimman seudun kohdalla toiseksi huonoin. Toisaalta vertailussa myös todetaan Jyväskylän seudun työllisyysasteen parantuneen 25 seudun joukossa keskimääräistä enemmän ja eniten kuudesta suurimmasta seudusta vuosina Työttömyysaste oli Jyväskylän seudulla vertailuseutujen korkeimpien jou

28 kossa. Työttömyysasteen alentuminen oli kuitenkin seutukuntien keskitasoa (-9,9 % -yksikköä) vuosien välillä. Jyväskylän seudun kunnallisverojen määrä asukasta kohti oli keskimääräistä alhaisempi. Kunnallisverot kasvoivat Jyväskylän seudulla kolmanneksi vähiten vuosina Kunnallisverojen määrä asukasta kohti oli korkein Helsingin seudulla ja alhaisin Joensuun seudulla. Sijainti ja saavutettavuus Jyväskylän seudun saavutettavuus on valtateiden ja rautateiden osalta kohtuullisen hyvä. Lentoliikenteen osalta saavutettavuus on 2000-luvulla heikentynyt. Yritysten näkökulmasta saavutettavuus on maakuntatasolla hyvä, kansallisella tasolla kohtuullinen ja kansainvälisellä tasolla heikko. Bruttokansantuotteen kehitys Jyväskylän seudun BKT asukasta kohti oli 11. sijalla vuonna 2000 ja 10. sijalla vuonna 2010 ( euroa/asukas) 13 kaupunkiseudun vertailussa. Jyväskylän seudun bkt:n muutosprosentti oli viidenneksi korkein vuosien välillä. BKT:n muutosprosentti oli korkein Vaasan, Seinäjoen ja Kuopion seuduilla, mutta Helsingin BKT asukasta kohti oli korkein. (Aro 2014.) Jyväskylän seudun BKT:n muutos oli vuosina keskitasolla 25 suurimman seutukunnan joukossa (71,9 %, 12. sija). Vuoden 2007 jälkeen BKT asukasta kohden on laskenut muiden kaupunkiseutujen tavoin, mutta Jyväskylän seudun sijoitus kasvuprosenteissa laski vuosien aikana sijalta 6 sijalle 20 (bkt/asukas muutos, %). BKT:n asukaskohtaisen muutosprosentin lasku oli jyrkempää ainoastaan Oulun, Kotka-Haminan, Kouvolan, Hämeenlinnan ja Salon seutukunnissa. (Aro, 2013a.) Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Arvonlisäys on keskeinen osa bruttokansantuotetta. Jyväskylän selvitysalueen arvonlisäys asukasta kohti on hieman alhaisempi kuin Tampereen, Turun, Oulun ja Kuopion seutukunnissa. Erot ovat kuitenkin pieniä. Jyväskylän selvitysalueen arvonlisäys on kehittynyt suhteellisen hyvin lukuun ottamatta viimeisiä vuosia. Jyväskylän selvitysalueen arvonlisäyksen suhteellisen kehityksen voidaan todeta olleen voimakasta vuodesta 2006 ja tämän jälkeinen heikentyminen vuodesta 2008 on ollut maltillisempaa kuin muilla vertailussa mukana olleilla seutukunnilla (Kuopio, Turku, Lahti, Tampere, Pori ja Oulu)

29 Kuva 8. Arvonlisäys euroa/asukas (brutto perushintaan) Jyväskylän selvitysalueella sekä Tampereen, Turun, Oulun, Kuopion, Porin ja Lahden seutukunnissa. Suurinta arvonlisäys on ollut terveys- ja sosiaalipalveluissa (12,6 %) ja asuntojen vuokrauksessa (12,3 %). Keskimääräistä suurempia osuuksia arvonlisäyksestä on terveys- ja sosiaalipalveluissa, asuntojen vuokrauksessa, rakentamisessa, koulutuksessa sekä kustannustoiminnassa ja ICT:ssä. Keskimääräistä pienempiä osuuksia selvitysalueella ovat kuljetus ja varastointi, julkinen hallinto, tukku- ja vähittäiskauppa, teknologiateollisuus, muu teollisuus sekä tiede ja hallinto. Osaaminen Inhimillisen pääoman teorian mukaan alueen on kannattavaa tähdätä niihin toimiin, joilla korkeakoulutettujen osuutta saadaan nostettua. Korkeakoulutetut tuovat mukanaan taloudellista menestystä ja hyvinvointia. Korkeakoulutettujen osuuden kasvattaminen on kuitenkin kiinteästi yhteydessä alueen elinkeino- ja toimialarakenteeseen sekä mahdollisesti muuttoliikkeeseen. Jyväskylän kaupunkiseudulla korkeasti koulutettujen poismuuttajien osuus on korkea. Tätä selittää se, että Jyväskylän yliopisto kouluttaa koko valtakunnan tarpeita varten. Jyväskylän seutu pärjää hyvin vertailtaessa tutkinnon suorittaneiden osuutta 15 vuotta täyttäneissä vuosina Läpi tarkastelujakson Jyväskylän seutukunta on kuulunut viiden parhaan joukkoon. Vuonna 2011 tutkinnon suorittaneiden osuus (73 %) oli Jyväskylän seudulla vertailuseutujen (25 kpl) kolmanneksi korkein. Tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein Oulun ja Kuopion seuduilla. Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi neljänneksi eniten (+ 9,1 %) Jyväskylän seudulla vuosien aikana. Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus on samoin ollut seudulla selkeästi maan keskiarvon yläpuolella. Vuonna 2011 akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus oli viidenneksi korkein (10,1 %). Akateemisten osuus oli selvästi korkein Helsingin seudulla ja alhaisin Porin seudulla. Kokonaisuudessaan osuus on kasvanut vuodesta 1995 vuoteen ,3 prosenttia eli neljänneksi eniten. Kuuden kaupunkiseudun vertailussa voidaan huomata, että Jyväskylä sai korkeakoulututkinnon suorittaneista muuttotappiota (-4 722) vuosina Jyväskylä ei tässä kuitenkaan poikkea muista

30 yliopistokaupungeista. Jyväskylän kehyskunnissa korkeakoulutettujen muuttovoitto on kuitenkin vähäistä (743) verrattuna muiden seutujen kehyskuntiin. Kokonaisuudessaan muuttotappiota kaupungille ja kehyskunnille oli kertynyt muuttajan verran ajanjaksolla eli toiseksi eniten Turun kaupunkiseudun jälkeen (Aro 2013b). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden merkittävä muuttotappio kertoo Jyväskylän keskeisestä kansallisesta roolista korkeakoulukaupunkina. Imago ja maine Kaupunkiseutujen menestyminen perustuu myös imagoon ja mielikuviin. Imagoon perustuen yritykset (yritysten päättäjät) tekevät valintoja toimintojen sijoittumisesta, investoinneista, palvelujen hankkimisesta ja alihankintatoiminnan suuntaamisesta. Kunnan tai koko alueen maine on tärkeä kilpailutekijä, sillä se synnyttää luottamusta ja vetovoimaa. Maine syntyy kunnan todellisesta toiminnasta sekä sitä välittävien kokemusten ja sitä koskevien mielikuvien vuorovaikutuksesta. Kunnan maine rakentuu niissä tarinoissa, joita kunnan työntekijät ja päättäjät, kuntalaiset sekä sidosryhmät kertovat kunnasta ja sen toiminnasta. Maineeseen vaikuttavat kunnan johtamiskulttuuri, henkilöstöpolitiikka, palvelut, tulevaisuuteen suuntautuminen sekä kestävä kehitys eli osallistavat, eettiset ja ympäristöystävälliset toimintatavat. Myös kuntakuvalla eli sillä, miten kunta näkyy julkisuudessa, miten sitä arvostetaan ja kuinka hyvin se tunnetaan, on merkitystä maineen muodostumiseen. Taloustutkimus Oy on imagotutkimuksissaan selvittänyt tietyin väliajoin kaupunkien imagoa kysymällä yritysten päättäjien (toimitusjohtajat ja talousjohtajat) näkemyksiä kaupungista. Jyväskylä on suurena kaupunkina osallistunut useina vuosina imagotutkimuksiin. Jyväskylän sijoittuminen on pääasiassa ollut korkea, mutta viime vuosina kaupungin sijoitus on laskenut. Vuoden 2013 tutkimuksessa Jyväskylä on sijalla 26 (kuntia 35) arvosanalla 6,95 (vuonna 2012 arvosana oli 7.22 ja sijoitus 18/34). Jyväskylän paras arvosana annettiin työvoiman saatavuudessa (7,18). Samoin Jyväskylä sai kaikkien kuntien keskiarvoa paremman arvion keskuksen kaupallisista palveluista, vaikka tämäkin arvosana oli heikentynyt edellisvuodesta. Heikennystä oli myös yritysten ja oppilaitosten välisessä yhteistyössä. Heikoimman arvion Jyväskylä sai tänä vuonna kunnan asioiden tiedottamisesta yrityksille. Heikennystä on myös kaupungin yrittäjämyönteisyydessä, kaavoituksessa yritystoiminnan kannalta ja kuntayhteistyön tuloksellisuudessa. Suositeltaessa Jyväskylää yrityspaikaksi kriittisesti ajattelevien määrä oli lisääntynyt ja heitä oli enemmän kuin suosittelijoita. Yleisimmin kritiikin syiksi mainittiin kaupungin talouden nykytilanne sekä sijainti ja liikenneyhteydet. Taloustutkimus Oy toteuttaa myös joka toinen vuosi kaupunkien muuttohalukkuuskyselyn yli kuluttajalle. Tutkimuksessa arvioidaan kuntalaisten muuttohalukkuutta sekä nykyisten asukkaiden arvioita 37 kaupungista. Jyväskylä sijoittui 2014 jokaisella alueella seitsemän parhaan joukkoon. Jyväskylän keskiarvo (7,32) oli kolmanneksi korkein, kuten vuosina 2012 ja Jyväskylää pidettiin parhaana kasvuympäristönä lapsille, kun vuoden 2012 kyselyssä kaupunki oli 2. sijalla. Suurin pudotus jokaisella tutkitulla kaupungilla oli mielikuvissa kunnallisista palveluista. Suomen Yrittäjät (2014) teettää joka toinen vuosi Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn, jossa kartoitetaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Kyselyyn vastasi vuonna yrittäjää, jotka arvioivat eri teemoja. Tämän pohjalta kunnat saivat arvosanan asteikolla 4 10 teemoittain. Muuramen kokonaisarvosana oli 8,6 eli toiseksi paras. Muurame sai kiitettävän arvosanan elinkeinopolitiikasta ja resursseista, päätöksenteon yrityslähtöisyydestä, kunnan viestinnästä ja tiedottamisesta sekä kuntapalveluista ja infrastruktuurista. Seuraavaksi parhaimmat sijoitukset olivat Petäjävedellä (40.), Toivakalla (40.) ja Joutsalla (54.). Muista kunnista Laukaa oli sijalla 130. ja Hankasalmi sijalla 207. Jyväskylä sijoittui suurten kaupunkien vertailussa jaetulle 2. sijalle Espoon kaupungin kanssa (arvosana 6,6). Alueellisten keskusten saamissa arvioissa Jyväskylä oli jaetulla 7. sijalla ja kaikkien kuntien vertailussa Jyväskylä oli 107. sijalla

31 Parhaimmat arvosanojen keskiarvot selvitysalueella saatiin kuntapalvelut ja infrastruktuuri- (7,07) sekä koulutus ja osaaminen (6,94) -teemoissa. Heikoiten kunnat menestyivät seudullisten kehittämisyhtiöiden toiminnassa (6,41) sekä hankintapolitiikassa (6,44). Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemassa yritysilmastotutkimuksessa vertailtiin 25 seutukuntaa ja 50 kuntaa tilastoaineistojen ja yritysjohtajakyselyn tiedoilla. Vuoden 2012 vertailussa Jyväskylän seutukunta sijoittui 18. sijalle. Jyväskylän seutukunnan toiminnalliset edellytykset ovat melko hyvät ja uusia yrityksiä syntyy kohtuullisesti. Tutkimuksen mukaan seutukunta menestyi mm. tuloveroprosentin ja toimintamenojen tarkastelussa, mutta sen sijoitus oli muita seutuja heikompi sijainnissa, elinkeinopolitiikassa ja yritysilmaston laadussa (kyselyvastaukset). Yrittäjyysaste ja yritystiheys olivat seudulla alhaisemmat kuin muualla. Seudun yritysilmastossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, mutta yritysjohtajien mielipiteet ovat muuttuneet kriittisemmiksi. Joutsan seutukunta ei ollut mukana vertailussa. Selvitysalueen kunnista Jyväskylän kaupunki oli mukana kuntien vertailussa. Kaupunki oli vuonna 2012 sijalla 32 ja tätä aikaisemmin sijalla 22. (Elinkeinoelämän keskusliitto.) Jyväskylän sijoitus on siten pudonnut kymmenellä sijalla. Kuntatalous muodostaa itsessään yhden osan kuntien kilpailukyvystä ja vaikuttaa kunnan imagoon. 25 seutukunnan kilpailukykyvertailussa ( ) Jyväskylän seutukunta sijoittui verotettavien tulojen sekä lainakannan määrässä asukasta kohden 16. sijalle. (Aro 2013a.) Kuntatalouden näkökulmasta selvitysaluetta on tarkasteltu laajemmin luvussa 8. Yhteenveto Jyväskylän kaupunkiseudun vahvuuksina suurten kaupunkiseutujen elinvoiman ja kilpailukyvyn vertailussa ovat väestölisäys ja muuttovoitto sekä koulutustaso ja yritysperustan uudistuminen. Jyväskylän kaupunkiseudun heikkouksia ovat aluetalouden kehitys, kuntatalouden tila ja työllisyyden taso. Kaupunkiseudun saavutettavuus kansallisella tasolla on tyydyttävä. Liikenneyhteyksien ylläpitäminen ja kehittäminen on haasteellista. Jyväskylän vetovoima on hyvä, mutta se on heikentynyt aivan viime vuosina. Muun muassa heikentynyt taloustilanne on vaikuttanut mielikuviin kaupunkiseudusta ja sen keskuskaupungista. 5.2 ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Keski-Suomen maakuntasuunnitelma sisältää maakunnan kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet. Maakuntasuunnitelmassa on linjattu maakunnan tavoitteelliseksi asukasmääräksi asukasta vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2010 asukkaita oli maakunnassa noin Kahden vuosikymmenen kasvu on tähän mennessä perustunut vahvasti Jyväskylän seudun kasvuun muiden seutujen asukasmäärän laskiessa. Työvoiman poistuman ennakoidaan olevan suurta ja luvuilla. Maahanmuuton todetaan kasvavan tulevaisuudessa ja turvaavan työvoiman riittävyyttä maakunnassa. Tämä edellyttää Jyväskylän kaupunkiseudun vahvaa kasvua myös tulevaisuudessa. Maaliskuussa 2012 solmittiin aiesopimus Jyväskylän innovaatiokeskittymän toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kesken. Myöhemmässä vaiheessa ydinorganisaatioon tuli mukaan myös Keski- Suomen liitto. Jyväskylä on yhdessä Äänekosken ja Jämsän alueiden kanssa pitänyt yllä kehittämisvyöhyketyötä. Helmikuussa 2013 julkaistiin Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimus , johon osallistuivat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jykes Oy, Keski-Suomen liitto, Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä Jämsän ja Äänekosken seutujen kehitysyhtiöt. Kasvusopimuksen ta

32 voitteena on Jyväskylän kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen, työpaikkojen ja yritysten määrän lisääntyminen ja yritysten liikevaihdon kasvu. Kasvusopimukseen sisältyvät osaamisperusteiset strategiset valinnat ovat: 1) Jyväskylän kaupunkiseudun kehittäminen kyberturvallisuuteen ja resurssiviisaaseen biotalouteen erikoistuneena innovaatiokeskittymänä INKA-ohjelma 2) Liikunnan ja hyvinvoinnin uudet liiketoimintamahdollisuudet Jyväskylän yliopisto 3) Uusyrittäjyys, yritysten kasvu ja kansainvälistyminen mm. Jykes ja Jyväskylän Yritystehdas 4) Innovatiiviset julkiset hankinnat Jyväskylän kaupunki/jamk/inka-ohjelma Kasvusopimus ja INKA-ohjelma edellyttävät vahvaa Jyväskylän panostusta, jotta vahvaan tulevaisuuteen keskittyvät hankkeet voidaan hyödyntää täysimääräisesti. FCG:n elinkeinotoiminnan arviointiryhmän näkemyksen mukaan kaupungin on otettava vahva rooli em. hankkeiden organisoinnissa ja toteuttamisessa. Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy on Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten omistama, vuonna 1996 perustettu elinkeinoyhtiö. Ennen Jyväskylän kuntien yhdistymistä myös Jyväskylän maalaiskunta oli yksi omistajakunnista. Petäjävesi ja Toivakka olivat Jykesin yhteistyökuntia vuoden 2012 loppuun saakka. Hankasalmen kunta irtautui Jykesistä aikaisemmin. Jykesin neljän omistajakunnan osuus yhtiössä jakautuu kuntien asukaslukujen suhteessa. Jyväskylä omistaa Jykesistä 80 %, Laukaa 13 %, Muurame 5 % ja Uurainen 2 %. Jykesin lisäksi selvitysalueella ei ole kuntien yhteisiä kehittämisyhtiöitä. Omistajakunnat rahoittavat noin 70 prosenttia Jykes Oy:n kokonaisbudjetista. Omistajakuntien ns. kuntarahoitus on vuonna 2014 yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. Omistajakunnat ovat pienentäneet kuntarahoitusta euroa vuoteen 2013 verrattuna ja euroa vuoden 2012 tasoon verrattuna. Lisäksi Jyväskylä siirsi vuonna 2013 Jyväskylän seudun matkailun sopimuksen Jykesiltä suoraan kaupungille. Tämä pienensi Jyväskylän kuntaosuutta euroa. Taulukko 2. Kuntien rahoitusosuudet Jykes-yhtiössä vuonna 2014, euroa. Jyväskylä Laukaa Muurame Uurainen Yhteensä Ennen vuoden 2009 Jyväskylien yhdistymistä Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskunta olivat kehittämisyhtiön omistajaosakkaita. Kuntarakennemuutos on vaikuttanut kehittämisyhtiön toimintaan. Tämän selvityksen aikana kehittämisyhtiön toiminnasta on käynnistetty erillinen selvitys. Olennaista onkin, voidaanko nykyisillä kuntien yhteistyön rakenteilla ja hajautetulla päätöksenteolla varmistaa selvitysalueen säilyminen kilpailukykyisenä. Jyväskylän kaupungin elinkeinotoiminnan organisoinnin arvioinnissa esitetään elinkeinotoiminnan uudelleen organisointia ja roolien selkiinnyttämistä. Arvioinnin mukaan Jykesille tulisi laatia uusi toimintastrategia yhteistyössä muiden osakkaiden kanssa. Yhtiön toiminnan vaikuttavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota ja tavoitteiden asettamisen tulee tukea vaikuttavuusarviointia. Toiminnan uudelleen arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että toiminta on selkeästi segmentoitu ja että yhtiön rahoitusmalli mahdollistaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Yhtiön organisaatio tulee rakentaa siten, että se pystyy vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin tehokkaasti ja taloudellisesti. Yhtiön tiedotusta ja julkisuuskuvaa tulee muuttaa avoimemmaksi erityisesti omistajien suuntaan

33 Arvioinnissa esitettiin, että kaupungin elinkeinotoimen johtaminen eriytettäisiin palvelutuotannosta ja kaupunkiorganisaatiossa olisi elinkeinotoimen vastuuhenkilö. Jyväskylän kaupungin elinkeinostrategiaa johdetaan kaupungin konsernihallinnossa. Operatiivisena toimijana voi toimia edelleen Jykes, jolla on vahva seudullinen rooli. Tämä mahdollistaa Jykesin toiminnan ja omistajapohjan laajentamisen seudulla. Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Petäjävesi ja Toivakka eivät ole mukana Jykes Oy:n toiminnassa, vaan hoitavat itse kunnan elinkeinotoimen. Kunnanjohtaja on näissä kunnissa keskeinen elinkeinopoliittinen toimija, Hankasalmella on kunnanjohtajan lisäksi elinkeinopäällikkö, jonka työajasta 40 prosenttia on käytettävissä kunnan elinkeinotoimitehtäviin ja 60 prosenttia Laukaan maaseutuhallintoon. Yhteenveto INKA-ohjelma sekä muut käynnissä olevat hankkeet ja uudet toimintamallit tuovat elinvoiman kasvumahdollisuuksia. Seudullinen elinkeino- ja kehittämisyhteistyö on hajautunut ja elinkeinotoimi on siirtynyt aiempaa enemmän kuntalähtöisyyteen. 5.3 YHTEENVETO Kilpailukyvyn säilyttäminen ja vahvistaminen selvitysalueella on tärkeää koko Keski-Suomen kehityksen kannalta. Vain kilpailukykyisellä seudulla, joka houkuttelee asukkaita ja yrityksiä, voidaan turvata palvelujen rahoitus. Jyväskylän seudun vetovoima ja kilpailukyky on ollut hyvä väestö- ja työpaikkakehityksen mittareilla. Vuosina Jyväskylän seudun väestönlisäys oli Suomen neljänneksi suurinta ja muuttovetovoima oli kuudenneksi paras. Jyväskylän seudun koulutustaso on yksi Suomen korkeimmista. Akateemisten, mutta etenkin muun tutkinnon suorittaneiden osuus on noussut merkittävästi. Seudun kilpailukykyä on heikentänyt alueen suhteellisen korkea työttömyys. Työllisyysaste oli vuonna suurimman seudun joukossa keskitason alapuolella. Toisaalta seudun työllisyysaste on noussut keskimääräistä enemmän. Erityisesti keskuskaupungin taloudellisen aseman kehitys on vaikuttanut mielipidekyselyissä mielikuviin ja imagoon. Työpaikkojen määrän kasvu on keskittynyt suurelta osin keskuskaupungin alueelle. Samalla kuntien keskinäinen riippuvuus on kasvanut voimakkaasti. Kuntien väestö käy työssä ja elää yhteisellä työ- ja asuntomarkkina-alueella, mutta päätöksenteko alueen kehittämisestä ei ole yhdensuuntainen ja kehittämisresurssit ovat hajautuneet. Seudun yhteisen elinkeinoyhtiön Jykesin merkitys on muuttunut elinkeinojen kehittämisolosuhteiden muutoksen myötä. Erityisesti yhtiön asema muuttui vuoden 2009 kuntarakennemuutosten seurauksena

34 Arvio nykytilanteen eduista ja haitoista Edut/vahvuudet Jyväskylän seudun vetovoima on hyvä ja väestönkehitys kasvava. Jyväskylän työpaikkakehitys on ollut voimakasta pitkällä ajanjaksolla ja työpaikkakehitys on toipunut 1990-luvun alun ja 2010-luvun lopun talouden taantumista. Jyväskylän seudulla on hyvä koulutetun työvoiman tarjonta, kolmanneksi parhain valtakunnassa. Kaupunkiseudun saavutettavuus on hyvä, erityisesti valtakunnallisesti tärkeiden valtaväylien (4- ja 9-tiet) vuoksi. Alueella on käynnistetty elinkeinojen kehittämistoimintaa, joka tähtää uusien kasvuyritysten syntymiseen Jyväskylän seudulle (Yritystehdas). Jyväskylän kaupunkiseudun (JJÄ) kasvusopimus, INKA-ohjelma, Jyväskylän Kangas sekä Kohti resurssiviisautta -yhteishanke avaavat alueelle uusia kasvumahdollisuuksia. Haitat/heikkoudet Jyväskylän seudun suhteellinen asema 25 suurimman seutukunnan kilpailukykyvertailussa on heikentynyt. Imago on heikentynyt viime vuosina, syynä mm. Jyväskylän talouden heikentyminen sekä alueen korkea hintataso ja maksut. Alueen työttömyysaste on korkea suhteessa työpaikkakehitykseen. Seutu menettää korkeasti koulutettuja nuoria muualle Suomeen. Nykyinen koulutustarjonta ei vastaa alueen kaikkien yritysten työvoimatarpeisiin. Seudun sisäinen korkeakoulutettujen muuttoliike on merkittävää. Nopeiden rautatieyhteyksien puute ja lentoliikenteen jatkumisen epävarmuus heikentävät saavutettavuuden uskottavuutta. Alueen kehittämisresurssit ja päätöksenteko ovat hajautuneet ja kunnallistuneet. Kaupungin vuoden 2009 yhdistymisen jälkeen Jykesin merkitys ylikunnallisena kehittämisyhtiönä muuttui

35 6 YHDYSKUNTARAKENNE, ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos se parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta elinvoimainen kuntarakenne vastaa yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen, tasaa alueiden välistä epätervettä kilpailua, ehkäisee osaoptimointia ja vähentää alueiden segregaatiokehitystä. Kuntarakennelain mukaan kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella. Yhdyskuntarakennetarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Yhdyskuntarakenneperuste täyttyy, jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta. Lisäksi peruste täyttyy, jos keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ylittää kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkittävästi toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan. Tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa yhtenäinen taajamavyöhyke katkeaa esimerkiksi kunnan rajalla olevan maantieteellisen tai luontoarvoihin liittyvän esteen vuoksi, mutta väestönkasvusta, liikenneyhteyksistä, työpaikkojen sijainnista tai muista syistä aiheutuva alueen rakentamistarve kohdistuu merkittävässä määrin toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan tai sen läheisyyteen. Jyväskylän selvitysalueella yhdyskuntarakenneperuste täyttyy Jyväskylässä, Laukaassa ja Muuramessa. Yhdyskuntarakenneperusteen mukaisen kuntarakenteen toteuttaminen kokoaisi yhteen selvitykseen aluetta, jolla maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisen päätöksenteon tarve on suurin. Kuva 9. Karttaa kaupunkiseuturajauksista vuonna Jyväskylän kaupunkiseutu. Lähde: Suomen Ympäristökeskus. Yhdyskuntarakenne sisältää asunto-, työpaikka-, asiointi- ja virkistysalueiden ja niitä yhdistävän liikenteen ja teknisen huollon järjestelmien muodostaman fyysis-toiminnallisen kokonaisuuden. Yhdyskuntarakenteen hajautumiskehityksen pysäyttäminen edellyttää erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelurakenteen tehostamista ja elinkeinoelämän sijaintiin liittyvien toimintaedellytysten turvaamista. Tämän mahdollistamiseksi on näitä koskevan päätöksenteon kokoaminen yhtä kuntaa laajemmalla alueella tärkeää esimerkiksi kuntien välisen osaoptimoinnin vähentämiseksi sekä koko alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamiseksi. Parhaiten tämä onnistuisi

36 kehittämällä kuntarakennetta siten, että kaupunkiseudun keskeinen taajamarakenne kasvupainealueineen kuuluisi hallinnollisesti yhteen kuntaan. 6.1 YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ Keski-Suomessa on kehitetty voimakkaasti maakunnan ydintä, Jämsä Jyväskylä Äänekoski - kehittämisvyöhykettä. Kehittämisvyöhykkeen keskuksen muodostaa Jyväskylän seutukunta. Seutukunta on Suomen kuudenneksi nopeimmin kasvava seutu, joka sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Jyväskylän seudun kaupunkirakenne on tiivis ja sitä on pyritty tiivistämään. Toisaalta myös kaupunkiseudun hajautuminen on lisääntynyt. Selvitysalueen ytimen muodostavat kuntarakennelain yhdyskuntarakenneperusteen täyttävät Jyväskylä, Laukaa ja Muurame sekä työssäkäyntialueen edellä mainitut kunnat sekä Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Selvitysalueen ja erityisesti Jyväskylän kaupungin saavutettavuus on hyvä, koska se sijaitsee valtakunnallisesti merkittävien valtateiden 4 ja 9 risteyksessä. Alla olevasta kuvasta ilmenee selvitysalueen väestön määrä saavutettavuusvyöhykkeittäin. Selvitysalueen väestöstä 90 prosenttia eli asukasta asuu noin puolen tunnin ajoajan eli alle 35 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Kuva 10. Jyväskylän seudun kaupunkikeskustan saavutettavuus ja väestön määrä saavutettavuusvyöhykkeillä (2012). Lähde: Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö Strateginen suunnittelu Hankasalmi, Joutsa ja Luhanka ovat etäisyytensä vuoksi saavutettavuudeltaan muihin selvitysalueen kuntiin nähden erilaisessa asemassa, Hankasalmi kuuluu Jyväskylän kaupunkiseutuun, mutta nämä kolme kuntaa eivät kuulu Jyväskylän työssäkäyntialueeseen. Vuosituhannen alkuun saakka kuntien välistä maankäytön yhteistyötä tehtiin maakuntaliiton aluetoimikunnassa. Toimikunnan lopetettua toimintansa vuoden 2002 alkupuolella, yhteistyöfoorumiksi muodostui kuntien kaavoittajien muodostama maankäytön verkkarit -ryhmä. Ryhmä on tietoja välittävä ja keskusteleva kaavoituksen yhteistyö- ja kehittämisfoorumi, joka luo edellytyksiä kestävälle, toimivalle ja taloudelliselle kaupunkiseudun rakenteelle ja yli kuntarajojen ulottuvalle yhteistyölle. Ryhmään kuuluu edustajat Jyväskylän kaupungis

37 ta, Laukaasta, Muuramesta ja Uuraisista. Lisäksi ryhmään kuuluu kaksi aluearkkitehtia (Petäjävesi, Uurainen, Multia, Toivakka, Luhanka, Joutsa), Keski-Suomen liiton, Jämsän ja Äänekosken edustajat. Ryhmä on toiminut selvitystyössä kahdella kunnanjohtajalla täydennettynä MALasiantuntijatyöryhmänä. Vuonna 2009 toteutunut Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan sekä Korpilahden kuntaliitos paransi seudun maankäytön suunnittelua ja toteutusta olennaisesti. Kuntaliitos lisäsi kaavoituksen ja maanhankinnan resursseja ja yhtenäisti maankäyttöpolitiikan. Ensimmäisen valtuustokauden jälkeen tehdyn kuntien yhdistymisen arviointiraportissa suurin osa kuntapäättäjistä oli sitä mieltä, että maankäytön ja kaavoituksen suunnittelu nousi kuntien yhdistymisen jälkeen hyvälle tasolle, ja nimenomaan siinä saavutettiin suurimmat hyödyt. Jyväskylän seudun seitsemän kuntaa käynnistivät Jyväskylän seudun rakennemallin 20X0 laatimisen vuonna 2008 osana Paras-hanketta. Rakennemallin avulla etsittiin vastauksia siihen, miten Jyväskylän seudun odotettavissa olevaa kasvua kannattaa suunnata alueella, kun otetaan huomioon ekologiset, taloudelliset, toiminnalliset ja seudun vetovoimaan vaikuttavat tekijät. Seudun rakennemalli ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat hyväksyttiin kaikissa kunnissa vuonna Rakennemalli ei ole maankäyttöja rakennuslain mukainen kaava, vaan kyseessä on vapaaehtoisuuteen perustuva kuntien välinen sopimus. Koska kunnat ovat hyväksyneet rakennemallin, sen pitäisi ohjata kuntien kaavoitusta ja muuta maankäytön kehittämistä. Rakennemallityön pohjalta Jyväskylän seudun aluerakenteen tulevaksi raamiksi muodostui rakenne, jossa korostuvat tiivistyvä yhdyskuntarakenne, seudun asukkaiden viihtyvyys, vesistöjen hyödyntäminen ja kilpailukyky. Maankäytön kehittämisen painopisteitä ovat kaupunkikeskus ja sitä ympäröivä työssäkäynnin ja asumisen vyöhyke sekä nykyisten ja entisten kuntakeskusten muodostamat palvelukeskukset ja elinvoimaisten kylien verkosto. Kuva 11. Jyväskylän seudun rakennemallikartta 20X

38 Rakennemallityön aikana linjattiin myös seudun kehittämisen visio, jossa Jyväskylän seudun todetaan olevan kohtaamispaikka, jonka yhdyskuntarakenne perustuu erilaisia elämäntapoja arvostaviin ja mahdollisuuksia tarjoaviin vyöhykkeisiin. Vision vahvana perustana oli vyöhykeajattelu, jonka mukaan seudun rakennemalli muodostuu kehittämisvyöhykkeistä, joista jokaista leimaa vyöhykkeelle ominainen asumisen ja työpaikkojen tiheys, maankäytön ja rakentamisen intensiteetti, palvelujen määrä ja saatavuus, kulkutapoihin liittyvät painotukset sekä erilainen elämänrytmi. Jokaiselle kehittämisvyöhykkeelle asetettiin kriteerit, joissa on esitetty mm. asukasluku- ja asuntotyyppitavoitteet. Rakennemallin ohjausvaikutusta kuntien maankäyttöön on vaikea arvioida, sillä rakennemalli on ollut käytössä vasta vuodesta Joka tapauksessa ohjausvaikutus paranisi huomattavasti, jos kunnat tekisivät asuntopoliittisen ohjelman, jossa sovittaisiin asuntojen kuntakohtaiset tuotantomäärä-, hallintamuoto- ja asuntotyyppitavoitteet vyöhykekohtaisesti. Ohjelman tavoitteena olisi myös vastata tasapuolisesti seudun sosiaalisen asuntotuotannon (ARA) rakentamisesta. Liikenteen kannalta merkittävin yhteistyöhanke on vuonna 1999 valmistunut Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (JYSELI 2010), johon sisältyy suunnitelman toteuttamisen aiesopimus ja seurantajärjestelmä. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa käsitellään kaikkia liikennemuotoja sekä maankäyttöä ja yhteistyötä. Toteuttamisen aiesopimus laadittiin ensimmäisen kerran vuosille ja toisen kerran vuosille Hankkeen käynnistyksessä olivat mukana Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Muurame ja Laukaa sekä valtion- ja aluehallinnon viranomaisia. Aiesopimuksen ohjausvaikutus on rajallinen, koska sektoriviranomaiset ja kunnat laativat itsenäisesti omat toteuttamisohjelmansa. Rakennemallityön 20X0 yhteydessä tehtiin samanaikaisesti ja siihen tiiviisti kytkettynä liikennejärjestelmäsuunnitelma (JYSELI) 2025, joka hyväksyttiin seudun kunnissa ohjaamaan liikennejärjestelmän tavoitteita ja toimintalinjoja. Yhteenveto Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan ja Korpilahden kuntaliitos 2009 paransi nopeasti ja vaikuttavasti seudun maankäytön suunnittelua. Seudullisen elinvoiman ja kilpailukyvyn parantaminen edellyttää yhtenäistä päätöksentekoa ja vastuutahoa erityisesti työssäkäyntialueella. Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 ja liikennejärjestelmäsuunnitelma ovat hyvä väline parantaa seudun kuntalaisten ja kokonaisuuden näkökulmasta maankäytön suunnittelua ja toteutusta. Tämä edellyttää rakennemallin linjausten ja aikataulun mukaista päätöksentekoa asemakaavoituksessa TYÖSSÄKÄYNTI, ASIOINTI JA LIIKKUMINEN Suomen aluekehityksen voidaan sanoa olleen 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuvuosiin saakka suhteellisen tasapainoista. Ajanjaksolle olennaista on suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kasvu, jota edistettiin pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin laajentamisella ja siihen liittyvällä aluepolitiikalla. Maakuntien keskuspaikoissa ja muissa aluekeskuksissa palvelut ja työpaikat lisääntyivät koulutuksen, terveydenhuollon ja julkisen hallinnon alueilla. Suomeen tehtiin alueellinen tiedekorkeakouluverkko, joka edisti korkeakoulupaikkakuntien kasvua. Työpaikat vähenivät kaikkialta Suomesta 1990-luvun laman aikana. Laman jälkeisen 1990-luvun noususuhdanteen aikana työpaikat lisääntyivät alueellisesti epätasaisesti. Taloudellinen aktiviteetti keskittyi laman jälkeen erityisesti elinkeinorakenteeltaan monipuolisiin yliopistokaupunkeihin kuten Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Ouluun ja Jyväskylään. Kasvavien keskusten väestökasvusta osa on oh

39 jautunut ympäristökuntiin, jonka seurauksena pendelöinti ympäristökunnista keskuksiin lisääntyi nopeasti. Sellaiset työssäkäyntialueet, joilla on vireä elinkeinoelämä, ovat vetovoimaisia sekä uusille yrityksille että asukkaille. Elinkeinopolitiikan merkitys korostuu erityisesti taloudellisessa taantumassa, mutta alueen elinvoimaisuus tulee esille laskusuhdanteen kääntyessä nousuun. Tästä Jyväskylän kaupunki on hyvä esimerkki. Kaupunki menetti 1990-luvun alussa kolmessa vuodessa yhden viidesosan työpaikoistaan, mutta vuoteen 2000 mennessä Jyväskylässä oli kuitenkin työpaikkoja enemmän kuin vuonna Taulukko 3. Työpaikkojen kehitys selvitysalueella Työlliset Työpaikat (kpl) Työpaikkaomavaraisuus (%) (hlö) Muutos (%) Muutos (%-yks) Hankasalmi ,8 88,1 83,7 77,2-10,9 Joutsa ,0 94,0 91,4 86,2-7,8 Jyväskylä ,9 106,4 104,9 108,4 2,0 Laukaa ,6 77,1 70,4 72,1-5,0 Luhanka ,4 81,2 73,4 75,7-5,5 Muurame ,4 78,8 73,4 61,3-17,5 Petäjävesi ,1 79,1 71,7 65,5-13,6 Toivakka ,7 79,2 78,8 63,3-15,9 Uurainen ,4 76,8 69,6 62,8-14,0 Vuonna 2011 selvitysalueella oli yhteensä työpaikkaa eli noin 70 prosenttia koko Keski- Suomen työpaikoista. Vuosien aikana selvitysalueen työpaikkojen määrän kasvu on ollut suurta, mutta selvitysalueen sisällä työpaikkakehitys on ollut erisuuntaista. Laukaassa ja Jyväskylässä suhteellinen työpaikkojen kasvu on ollut selvitysalueen keskiarvoa korkeampi. Vuodesta 2000 työpaikkoja ovat menettäneet Luhangan, Joutsan, Toivakan ja Hankasalmen kunnat sekä nyt myös Muuramen kunta. Työpaikoista yli 80 prosenttia sijaitsee Jyväskylässä. Vuonna 1990 Jyväskylässä oli yli työpaikkaa ja selvitysalueen muissa kunnissa työpaikkaa, joka on 22,1 prosenttia kaikista selvitysalueen työpaikoista. Vuonna 2011 Jyväskylässä oli työpaikkaa ja selvitysalueen muissa kunnissa työpaikkaa, joka on 18,2 prosenttia koko selvitysalueen työpaikoista. Kun väestönkasvu suhteutetaan työpaikkamäärän muutokseen, huomataan, että muiden kuntien riippuvuus Jyväskylässä sijaitsevista työpaikoista on kasvanut merkittävästi. Poikkeuksen tästä kehityksestä tekevät Hankasalmi, Joutsa ja Luhanka. Työpaikkaomavaraisuusasteen kehitys vuosina on ollut Jyväskylän selvitysalueella suhteellisen tasainen ja pysynyt alle 100 prosentin tuntumassa. Vuonna 2011 selvitysalueen kunnista Jyväskylä (108 %) ja Joutsa (86 %) olivat ainoat kunnat, joissa työpaikkaomavaraisuus oli yli 80 prosenttia. Laukaassa (72 %), Luhangassa (76 %) ja Hankasalmella (77 %) työpaikkaomavaraisuus oli vielä suhteellisen korkea, kun taas Muuramessa (61 %), Uuraisilla (63 %), Toivakassa (63 %) ja Petäjävedellä (66 %) työpaikkaomavaraisuus oli alhaisin. Vuodesta 2000 työpaikkaomavaraisuus on kasvanut Jyväskylässä, Laukaassa ja Luhangassa, kun muissa kunnissa työpaikkaomavaraisuus on laskenut. Vaikka Luhangan työpaikkaomavaraisuus onkin kasvanut, niin työpaikkojen määrä on silti laskenut. Luhangan työpaikkaomavaraisuuden kasvu johtuu siten työllisten määrän suuremmasta laskusta. Rajuin muutos on tapahtunut Toivakan ja Muuramen kunnissa; Muuramen työpaikkaomavaraisuus on laskenut 11 prosenttiyksikköä ja Toivakassa muutos on ollut 17,5 prosenttiyksikköä

40 Kuva 12. Työpaikat toimialojen mukaan (Tilastokeskus 2013) Maaseutumaisissa Luhangan ja Hankasalmen kunnissa alkutuotannon työpaikkojen osuus on suurempi, kuin muissa kunnissa. Jyväskylässä palvelualan työpaikkojen osuus työpaikoista on selvitysalueen kunnista suurin. Muuramessa sen sijaan on muita kuntia suurempi osuus jalostuksen työpaikkoja. Työnantajasektoreittain tarkasteltuna valtion ja kunnallisten työpaikkojen osuus on suurin Toivakassa (41 %), Petäjävedellä (36 %) sekä Jyväskylässä (33 %). Hankasalmen työpaikoista suuri osuus oli valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikkoja (7 %). Tämä kuitenkin muuttui, kun vuosien vaihteessa, kun Vapo Timber myi sahansa yksityiselle toimijalle ja nämä työpaikat muuttuivat yksityisen sektorin työpaikoiksi. Jyväskylässä yrittäjien osuus työpaikoista on huomattavasti pienempi kuin muissa kunnissa (7 %). Vuodesta 1990 alkaen selvitysalueen työpaikkojen määrä on vähentynyt valtion ja valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden sektoreilla sekä yrittäjäsektorilla. Työpaikkamäärän kasvu on tapahtunut yksityisellä sektorilla ( ) ja kuntasektorilla (+3 382). Yksityisen sektorin työpaikat ovat kasvaneet Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Uuraisilla. Jyväskylässä myös yrittäjien työpaikat ovat kasvaneet (+421). Vuosina selvitysalueella on menetetty työpaikkoja ainoastaan valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä. Muuramen kunnassa jalostuksen osuus on huomattavan suuri kunnan työpaikkakannassa. Sen sijaan Jyväskylässä palveluiden osuus työpaikkakannasta on selvitysalueen suurin. Luhangan työpaikoista miltei neljännes on alkujalostuksen toimialalla. Selvitysalueen kunnissa työllisten määrän kehitys on eriytynyt voimakkaasti. Vuosina suhteellinen työllisten määrän kasvu on ollut koko maan kehitystä alhaisempaa Luhangassa, Joutsassa ja Hankasalmella. Muuramessa, Uuraisilla ja Jyväskylässä kasvu on sen sijaan ollut voimakkaampaa kuin selvitysalueella keskimäärin

41 Taulukko 4. Työttömyysaste toukokuussa vuosina (Työnvälitystilasto, TEM) Työttömyysaste, maaliskuu Jkl selvitysalue 12,2 % 11,3 % 10,1 % 11,6 % 12,6 % 11,7 % 11,9 % 13,8 % 15,7 % Hankasalmi 14,1 % 12,6 % 10,9 % 12,2 % 13,8 % 13,5 % 15,0 % 13,8 % 15,3 % Joutsa 11,9 % 10,1 % 9,6 % 13,7 % 13,3 % 12,5 % 12,8 % 13,6 % 15,9 % Jyväskylä 12,4 % 11,7 % 10,5 % 11,8 % 13,0 % 12,1 % 12,4 % 14,4 % 16,4 % Laukaa 11,1 % 9,7 % 9,0 % 10,5 % 11,1 % 10,4 % 9,6 % 11,9 % 13,3 % Luhanka 13,1 % 11,2 % 8,5 % 13,4 % 12,2 % 12,5 % 10,6 % 11,3 % 16,4 % Muurame 8,9 % 8,2 % 7,4 % 8,5 % 9,5 % 8,2 % 8,7 % 9,7 % 11,7 % Petäjävesi 14,3 % 10,6 % 9,8 % 10,3 % 10,8 % 9,9 % 10,0 % 13,0 % 14,5 % Toivakka 12,9 % 11,0 % 10,2 % 12,7 % 11,4 % 11,8 % 11,1 % 12,8 % 14,8 % Uurainen 13,0 % 11,8 % 11,0 % 13,7 % 13,8 % 11,2 % 10,6 % 13,3 % 13,5 % Selvitysalueella työttömyysaste oli maaliskuussa ,7 prosenttia eli koko maan keskiarvoa (12,0 %) korkeampi. Korkeinta työttömyys oli Jyväskylässä (16,4 %) ja Luhangassa (16,4 %). Kaikkien kuntien työttömyysaste on noussut viime vuosina. Viimeisen vuoden aikana työttömyys on useimmissa kunnissa noussut %. Vuosien ajan Laukaan, Muuramen ja Toivakan työttömyysasteet ovat olleet selvitysalueen keskiarvoa alhaisemmat. Luhangan työttömyysaste on ollut vuosina myös selvitysalueen keskiarvoa alhaisempi, mutta viimeisen vuoden aikana Luhangan työttömyys nousi kuitenkin eniten. Alueen kuntien työttömyysaste on seurannut yleensä koko maan kehitystä. Uuraisten työttömyysasteen nousu oli kuitenkin huomattavasti vähäisempi muihin selvitysalueen kuntiin verrattuna. Selvitysalueella pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on kasvanut. Kehitys on ollut samankaltaista kuin suurilla kaupunkiseuduilla, joissa pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta on ollut suurempi kuin maassa keskimäärin. Työssäkäynti selvitysalueella Selvitysalue muodostaa maamme viidenneksi suurimman työssäkäyntialueen. Jyväskylän seudun laman jälkeisestä kasvusta osa on ohjautunut ympäristökuntiin, minkä seurauksena pendelöinti ympäristökunnista keskuksiin lisääntyi nopeasti. Emilia Koivumäki tutki vuonna 2007 pro gradu -tutkielmassaan Jyväskylän, Kuopion ja Tampereen työssäkäyntialueiden ja toiminnan muutoksia ajanjaksolla (Koivumäki 2007). Tutkimuksen mukaan kaikilla tutkittavilla työssäkäyntialueilla pendelöinti oli lisääntynyt vuosien aikana. Kaikki työssäkäyntialueet olivat laajentuneet eli seutuistuneet siten, että yhä kauempana sijaitsevista kehyskunnista käytiin töissä keskuksessa. Myös pendelöinti tutkittavista keskuksista kehyskuntiin oli yleistynyt. Laman jälkeinen työpaikkakasvu painottui keskustoihin, mikä lisäsi kehyskunnissa asuvien työssäkäyntiä keskuksissa. Koivumäki tulkitsi asiaa siten, että kehyskunnissa asuvat työlliset ovat tulleet riippuvaisemmiksi keskustan työpaikoista. Yhteenvetona Jyväskylän seudun osalta hän totesi seuraavaa: Kokonaisuudessaan Jyväskylän työssäkäyntialueen kehityksestä voidaan arvioida, että lisääntyneen ja monisuuntaisen työmatkaliikkuvuuden perusteella alueesta on muotoutunut entistä seutuistuneempi ja vuorovaikutteisempi työmarkkina-alue. Kehyskunnat ovat myös liittyneet keskukseen erilaisten työpaikka-, työvoima- ja väestönkehityksen oloissa. Selvitysalueen työpaikat ja väestö keskittyvät vahvasti Jyväskylän kaupungin alueelle. Sen sijaan työpaikat ympäristökunnissa ovat vähentyneet Laukaan ja Muuramen kuntien työpaikkakasvua lukuun ottamatta. Tämä kehitys on lisännyt työssäkäyntiä yli kuntarajojen selvitysalueella. Vuonna 2011 Jyväskylässä kävi töissä 59 prosenttia Muuramen, 44 prosenttia Laukaan, 42 prosenttia Toivakan, 39 prosenttia Petäjäveden ja 36 prosenttia Uuraisten työllisestä työvoimasta. Hankasalmen

42 Asuinkunta Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jämsä Äänekoski Saarijärvi Keuruu Muut Työlliset (20 %), Joutsan (11%) ja Luhangan (18 %) osalta pendelöinti oli huomattavasti alhaisempaa. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus oli korkein Jyväskylässä (85 %) sekä Joutsassa (69 %) ja Hankasalmella (62 %). Alla olevassa taulukossa on kuvattu työssäkäyntiä vuonna 2011 selvitysalueella, Keski- Suomen maakunnassa sekä sen ulkopuolelle. Taulukko 5. Työssäkäynti selvitysalueen kunnissa 2011 (Tilastokeskus 2013). Työssäkäyntikunta Hankasalmi Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jämsä Äänekoski Saarijärvi Keuruu Muut Yhteensä Ympäristökunnista pendelöinti on kasvanut nopeasti. Vuodesta 2001 vuoteen 2011 pendelöinti ympäristökunnista Jyväskylään lisääntyi 6 16 prosenttia. Suurin muutos oli Toivakan osalta (26 42 %) eli 16 prosenttiyksikköä ja pienin muutos 6 prosenttiyksikköä Muuramen (53 59 %) ja Uuraisen (30 36 %) osalta

43 100 % 90 % 80 % 70 % 13% 20% 2% 11% Jyväskylä Muut Oma kunta 35% 44% 10% 18% 53% 59% 29% 39% 26% 42% 30% 36% 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 73% 62% 81% 69% 87% 85% 54% 44% 66% 53% 40% 31% 58% 45% 62% 42% 54% 42% 0 % KUVA 13. Työssäkäynnin kehitys Myös merkittävä osa päivittäistavara- ja erikoistavarakaupan asioinnista suuntautuu Jyväskylään, mikä johtuu osittain työssäkäyntiliikenteestä. Muuramelaisista 55 prosenttia, Uuraisilla asuvista 39 prosenttia, Laukaassa asuvista 34 prosenttia ja Petäjävedellä asuvista 32 prosenttia asioi päivittäistavarakaupassa Jyväskylässä. Joutsalaiset asioivat pääsääntöisesti omassa kunnassaan, kun taas puolet luhankalaisista asioi Jyväskylässä. Erikoiskaupan asiointi suuntautuu suurelta osin (61 82 %) Jyväskylään. Hankasalmella, Joutsassa ja Luhangassa asuvat asioivat muita kuntia vähemmän Jyväskylässä. Hankasalmella (20 %), Joutsassa (29 %) ja Laukaassa (18 %) asuvat asioivat jossain määrin omissa kunnissaan. Asiointiin, työssäkäyntiin ja vapaa-ajan palveluihin liittyvistä matkoista vuosi vuodelta kasvava osuus tehdään henkilöautolla, koska mitä kauemmaksi Jyväskylän keskustasta mennään sitä heikommat ovat joukkoliikennepalvelut. Joukkoliikenteen yhteistyötä on tehty seutu- ja kaupunkiliikenteen suunnittelussa ja rahoituksessa. Tärkein yhteistyömuoto on seutuliikennetyöryhmä, joka on päättänyt seutulippujen hinnoista ja markkinoinnista sekä järjestelmään tehtävistä muutoksista. Seudullinen joukkoliikenneyhteistyö on ollut varsin passiivista ja löyhästi johdettua. Joukkoliikenteessä on monia osapuolia: kunnat (20), liikennöitsijät, aluehallintoviranomaiset ym. Vastuujako on epäselvä, mikä on aiheuttanut ongelmia toiminnan kehittämiselle ja suunnitelmien toimeenpanolle. Paikallisliikennealueen muodostivat aiemmin Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Muurame, jotka teetättivät joukkoliikenteen linjastosuunnitelman ja joukkoliikenneselvityksiä. Joukkoliikenneyhteistyö tiivistyi uuden lainsäädännön myötä, ja Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen yhteinen joukkoliikennelautakunta aloitti toimintansa vuoden 2013 alusta lukien. Lautakunnan tehtävänä on joukkoliikenteen järjestäminen em. kuntien alueella

44 Yhteenveto Työpaikkojen määrä on kasvanut jonkin verran Laukaassa ja Muuramessa, mutta erityisesti Jyväskylässä. Työpaikkakasvusta huolimatta selvitysalueen työttömyysaste on korkea. Työssäkäynti ja asiointi Jyväskylään on lisääntynyt ja kasvaa edelleen työpaikkojen keskittymisen ja sisäisen muuttoliikkeen takia. Joukkoliikenneyhteistyössä on parannettavaa erityisesti seutuliikenteen osalta, johon tarvittaisiin sitä johtava toimija. Joukkoliikennelautakunta toimii ainoastaan Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen alueilla. 6.3 SISÄINEN MUUTTOLIIKE Asunto- ja työmarkkinat, julkiset ja yksityiset palvelut sekä elinympäristö ovat rakenteellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat alueiden sisäiseen muuttoon. Yksilöllisistä tekijöistä sukupuoli, ammatti, ansiotaso, puolison työmarkkina-asema ja perhe vaikuttavat henkilön pendelöintialttiuteen. Asuntomarkkinat vaikuttavat muuttoon suurimmista keskuksista kehyskuntiin. Alueiden sisäisissä muutoissa etsitään parempaa asuntoa ja miellyttävämpää elinympäristöä sekä voidaan nähdä kuntien tarjoamat koulu- ja päivähoitopalvelut laadukkaina. Kehyskunnissa on helpompi toteuttaa suomalaisten omakotitalohaave, koska tontit ovat usein edullisempia sekä isompia ja niitä on helpompi saada kuin kaupunkien keskustoissa. Lapsiluvun kasvaessa osa perheistä haluaa muuttaa kaupunkialueilta kehysalueille. Kehysalueelle muuttajat saattavat myös arvostaa maaseutumaisempaa ja luonnonläheisempää asuinympäristöä. Toisaalta arvostukset voivat olla myös päinvastaisia: arvostetaan kaupunkiasumista ja muutetaan keskustaan, vaikka työpaikka sijaitsee kehyskunnassa. Keskusta-alueen ulkopuolelle suuntautuvaa muuttoliikettä kiihdyttää myös kuntien maankäyttöpolitiikka, kaavoitus ja kilpailu veronmaksajista. (Suomen ympäristöministeriö 2003; Jolkkonen, Jolkkonen & Soininen 2003) Selvitysalueen sisällä esiintyy valikoivaa muuttoliikettä. Jyväskylään muuttaa selvitysalueen muista kunnista opiskelijoita ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevia, kun taas Jyväskylästä muuttaa selvitysalueen muihin kuntiin työllisiä ja korkeasti koulutettuja lapsiperheitä, joiden tulotaso on korkeampi kuin Jyväskylään muuttavien. Tämä kehitys heikentää pidemmällä aikavälillä Jyväskylän taloudellista kantokykyä ja lisää alueiden välistä segregaatiota. Useimmat selvitysalueen kunnat ovat saaneet muuttovoittoa vuosien aikana, mutta Luhangassa (-53), Hankasalmella (-88) ja Joutsassa (-188) on kärsitty muuttotappiota. Suurinta nettomuutto on Jyväskylän kaupungissa (7 085) sekä Laukaan (1 073) ja Muuramen (864) kunnissa. Taulukko 6. Maan sisäinen nettomuutto Maan sisäinen nettomuutto Yht. Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Timo Aro (2013c) on tutkinut kuuden suuren kaupunkiseudun (Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku) demografista kilpailukykyä, muuttoliikkeen määrää ja rakennetta 2000-luvulla. Aron mukaan Suomi jakautui 2000-luvulla kasvaviin, supistuviin ja kriisiytyviin kuntiin. Selvityksen kohteena olevalla alueella asui joka neljäs suomalainen (26,3 %) eli 1,42 miljoonaa asukasta. Kuuden kaupunkiseudun väkiluku kasvoi noin asukkaalla vuosien välisenä aikana

45 Jyväskylän seutu kasvoi neljänneksi eniten asukkaalla. Kasvusta 80 prosenttia kohdistui keskuskaupunkiin. Kaupunkiseutujen suuret väestönlisäykset ja muuttovoittoisuus peittivät näkyvistä muuttajien rakenteesta aiheutuvan eriytymiskehityksen keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä. Suurten kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin kohdistuu pääosa työttömien muuttovirroista eli ne kantavat laajemman yhteisvastuun koko maan osalta. Samanaikaisesti muuttotappiota työllisistä muuttajista saivat kaikki keskuskaupungit Lahtea lukuun ottamatta. Määrällisesti eniten työllisten muuttotappiota saivat Turun, Jyväskylän ja Kuopion kaupungit. Vertailtaessa kehyskuntien välistä riippuvuutta keskuskaupungista muuttoliikkeessä voidaan huomata, että Joutsan, Luhangan ja Hankasalmen tulo- ja lähtömuuttajien riippuvuus Jyväskylästä on vähäisin. Muuramessa ja Laukaassa on eniten muuttoliikettä keskuskaupungin kanssa. Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kuntien tulo- ja lähtömuuton suuntautuminen keskuskaupunkiin on suurta. Muista kunnista vain Uuraisilla Jyväskylään suuntautuneiden lähtömuuttajien osuus kaikista lähtömuuttajista on alle 50 prosenttia. Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen ovat muotoutuneet tiiviiksi, vuorovaikutteiseksi työmarkkina-alueeksi, jossa kuntien keskinäinen riippuvuus toisistaan kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Kuva 14. Jyväskylän kaupunkiseudun keskuskaupungin ja kehyskuntien keskinäisriippuvuus muuttoliikkeessä (Tilastokeskus) Pääosa muutoista on keskittynyt vuotiaiden ikäryhmään. Syynä keskuskaupunkiin muuttamiselle ovat ikäryhmän elämänvaiheelle ominaiset syyt kuten vanhempien luota pois muuttaminen, opiskelu tai ensimmäinen työpaikka. Keskuskaupunkien lähtömuutot taas painottuvat vuotiaiden ikäryhmään ja lapsiin. Lähtömuutot liittyvät elämänvaiheelle ominaiseen perheen laajenemiseen, opinnoista valmistumiseen, työuralla etenemiseen jne. Kehyskunnat saivat muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä paitsi nuorista ja nuorista aikuisista, kun taas keskuskaupunki menetti vuotiaita ja lapsia. Aktiivi-ikäisten suhteen vetovoimaisimpia olivat asukaslukuun suhteutettuna Muurame, Petäjävesi ja Laukaa. Koulutustaso vaikuttaa muuttoalttiuteen. Mitä korkeampi koulutus muuttajalla on, sitä todennäköisemmin ja useammin muutetaan. Kaikki kuusi tutkimuksessa mukana olevaa

46 keskuskaupunkia saivat muuttovoittoa perusasteen ja keskiasteen tutkinnon suorittaneista, mutta Lahtea lukuun ottamatta muuttotappiota korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Koulutetut muuttivat pois määrällisesti eniten Turun, Jyväskylän ja Kuopion seutukunnista. Kehyskunnat saivat muuttovoittoa perusasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Jyväskylän kehyskunnat saivat vuosina muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista henkilöä, kun Jyväskylän kaupungin muuttotappio oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneista oli noin henkilöä. Kaikki alueen kehyskunnat saivat muuttovoittoa perus- ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Jyväskylä sai paljon muuttovoittoa keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Koulutettujen määrälliset muuttovoitot olivat suurimmat Laukaassa ja Muuramessa ja suhteessa väkilukuun Muuramessa, Laukaassa ja Uuraisilla. Muuttajien tulorakenteen profiili oli erilainen keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa. Keskuskaupungit saivat muuttovoittoa ensisijaisesti nuorista ja opiskelijoista, joiden tulotaso painottui alle euroa kalenterivuodessa ansaitseviin. Poikkeuksia tässä olivat Jyväskylä ja Lahti, joista Jyväskylä sai muuttovoittoa alle euroa ansaitsevista. Kaikki kehyskunnat saivat muuttotappiota pienituloisista alle euroa vuodessa ansaitsevista ja muuttovoittoa kaikista enemmän ansaitsevista tuloryhmistä. Jyväskylän tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa pienemmät kuin lähtömuuttajien. Erotus oli keskuskaupunkien joukossa keskitasoa. Kehyskuntien tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa suuremmat kuin lähtömuuttajien. Jokaisen Jyväskylän kehyskunnan tulomuuttajat ansaitsivat keskimäärin lähtömuuttajia enemmän. Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus oli suurempi ainoastaan Tampereen ja Kuopion kehyskunnissa. Kunnittain tarkasteltuna tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Muuramessa. Pienimmät keskimääräiset tulot olivat Jyväskylän tulomuuttajilla ja Petäjäveden lähtömuuttajilla. Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen erotus per vuosi oli korkein Laukaassa, Petäjävedellä ja Toivakassa. Jyväskylän muuttajien tulokertymä eli tulo- ja lähtömuuttajien kaikkien tulojen välinen erotus ajalla oli negatiivinen yhteensä 69,6 miljoonaa euroa eli keskimäärin 6,3 miljoonaa euroa vuodessa. Kehyskunnat hyötyivät muuttoliikkeestä yhteensä 83,2 miljoonaa euroa eli 7,6 miljoonaa euroa vuodessa. Muuttajien tulokertymä oli korkein Laukaassa ja Muuramessa. Asukasta kohti laskettuna muuttajien rakenteesta hyötyivät eniten Muurame ja Petäjävesi. Edellä kuvattu muuttoliikkeen kaksoismekanismi aiheuttaa ajan kanssa kehyskunnille hyvän ja keskuskaupungeille huonon kierteen. Kehyskuntien tulomuuttajat ovat keskimääräistä useammin aktiivi-ikäisiä, työssä olevia, koulutettuja ja keski- ja hyvätuloisia, kun taas lähtömuuttajat ovat työvoiman ulkopuolella olevia, työttömiä ja muita pienituloisia ryhmiä. Keskuskaupungeissa muuttajien rakenne kulkee päinvastaiseen suuntaan. Kuvattu kehitys aiheuttaa alueiden välistä segregaatiota, kun muuttajat valikoituvat eri asuinalueille henkilökohtaisten, taloudellisten ja sosiaalisten ominaisuuksien perusteella. Segregaation ehkäisy alkaa maankäytön ja kaavoituksen ratkaisuista, asuntotuotannosta ja asukasvalinnoista. Tämän lisäksi tarvitaan alueittain ja kohderymittäin kohdistettuja ennaltaehkäiseviä palveluja esimerkiksi nuorille ja maahanmuuttajille. Myös seudullinen asuntopoliittinen ohjelma on hyvä keino ehkäistä segregaatiota. Keskustelu kaupunkiseutujen sisäisestä muuttoliikkeestä on vaikeaa, koska kehityspiirteitä voidaan tulkita kahdesta toisistaan eroavasta näkökulmasta. Kehyskunnat kokevat kilpailun asukkaista terveenä, koska ne hyötyvät muuttoliikkeestä ja keskuskaupungit epäterveenä ja epäoikeudenmukaisena. Kehyskuntien intressinä on säilyttää nykytilanne ennallaan niin pitkään kuin mahdollista ja keskuskaupunkien intressissä jokainen muutos merkitsee parannusta aikaisempaan kehitykseen

47 Yhteenveto Selvitysalueen kehyskuntien riippuvuus keskuskaupungista muuttoliikkeen suhteen on suurta Hankasalmen, Joutsan ja Luhangan kuntia lukuun ottamatta. Sisäinen muuttoliike on valikoivaa; Jyväskylään muuttaa pienituloisia nuoria ja kehyskuntiin muuttaa töissä olevia ja korkeasti koulutettuja lapsiperheitä. Sisäinen muuttoliike aiheuttaa keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä taloudellista eriytymistä. 6.5 ASUMINEN JA ASUNTOMARKKINAT Jyväskylän asuntokanta on hyvin kerrostalo- (n. 60 %) ja vuokra-asuntovaltaista (n. 40 %). Muissa kunnissa kerrostaloasuntojen osuus vaihtelee Toivakan 0 prosentin ja Muuramen 22,4 prosentin välillä ja vuokra-asuntojen osuus Luhangan 13,6 prosentin ja Petäjäveden 21,2 prosentin välillä. Vuokraasuntojen osuus Jyväskylässä on maamme korkeimpia, mihin vaikuttaa opiskelijoiden suuri määrä. Muiden kuntien asuntokannat eivät eroa merkittävästi maan vastaavista keskiarvoista. Vuokrataso on samalla tasolla muiden pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kasvukeskusten kanssa. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen kuukausittainen neliövuokra on Jyväskylässä 12,07 /m 2 /kk. Tämä on vähemmän kuin Tampereella (12,81 ), Turussa (12,14 ), Lahdessa (12,08 ) ja Kuopiossa (12,12 ), mutta enemmän kuin Oulussa (11,40 ). Opiskelija-asuntomarkkinoilla tilanne on hallinnassa kysynnän tasoituttua runsaan tarjonnan, uustuotannon ja perusparannusten valmistumisen myötä. Muuten vuokra-asuntomarkkinoilla kysyntää on pienistä asunnoista tarjontaa enemmän. Syksyllä 2013 Jyväskylä valittiin parhaaksi kaupungiksi asuntosijoittajille. Omistusasuntojen puolella tarjontaa on kysyntää vastaavasti. Vanhojen asuntojen myyntimäärät ovat säilyneet lähes samalla tasolla vuodesta 2006 alkaen. Myynnissä olevien uusien vapaarahoitteisten asuntojen määrä on pudonnut hieman edelliseen vuoteen verrattuna, mutta valmiiden asuntojen varantoa on enemmän kuin edellisenä vuonna. Vanhojen osakehuoneistojen keskimääräiset neliöhinnat olivat vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä tilastokeskuksen mukaan Jyväskylässä /m 2. Tämä oli vähemmän kuin Tampereella (2 341 ), Turussa (1 905 ) ja Kuopiossa (1 939 ), mutta enemmän kuin Oulussa (1 749 ) ja Lahdessa (1 753 ). Selvitysalueen kunnilla ei ole nykyisin yhteistä Jyväskylän seudun asuntopoliittista ohjelmaa, jolla konkretisoitaisiin kunnittain asuntojen tuotantomäärä-, hallintamuoto- ja tyyppitavoitteet. Ohjelmalla voitaisiin ohjata seudun rakennemalli 20X0:n tavoitteiden mukaista asuntorakentamista ja seurata, että kaikki kunnat kantavat oman vastuunsa seudun sosiaalisen asuntotuotannon (ARA) rakentamisesta. Yhteenveto Seudun tulevan väestönkasvun hallinta edellyttää rakennemallin 20X0 linjausten mukaista asuntopoliittista ohjelmaa ja sen linjausten mukaista asuinalueiden kaavoittamista. Selvitysalue muodostaa yhtenäisen asuntomarkkina-alueen Hankasalmea, Joutsaa ja Luhankaa lukuun ottamatta. Selvitysalueella on toimivat asuntomarkkinat, mutta tulevaisuuden hallittu väestönkasvu edellyttää yhtenäistä asuntopolitiikkaa ja sen mukaista kaavoitusta

48 6.6 YHTEENVETO Yhdyskuntarakenne sisältää asunto-, työpaikka-, asiointi- ja virkistysalueiden ja niitä yhdistävän liikenteen ja teknisen huollon järjestelmien muodostaman kokonaisuuden. Elinvoimainen kuntarakenne vastaa yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen, tasaa alueiden välistä epätervettä kilpailua, ehkäisee osaoptimointia sekä vähentää alueiden välistä segregaatiokehitystä. Selvitysalueen työpaikkakasvu on keskittynyt lähes yksinomaan Jyväskylään, mistä johtuen työssäkäynti ja asiointi alueen muista kunnista Jyväskylään on lisääntynyt nopeasti. Kasvava pendelöinti lisää alueen kuntien keskinäistä riippuvuutta toisistaan ja autoistumiskehitystä. Osana Paras-hanketta Jyväskylän seudun seitsemän kuntaa laativat Jyväskylän seudun rakennemallin 20X0 ja liikennejärjestelmäsuunnitelman, jotka hyväksyttiin kaikissa kunnissa vuonna 2011 ohjaamaan kuntien maankäytön suunnittelua. Rakennemalli on kuntien vapaaehtoisuuteen perustuva sopimus, jonka tasapainoiseen toteuttamiseen tarvittaisiin asuntopoliittinen ohjelma. Asuntopoliittisessa ohjelmassa kunnat sopisivat asuntojen kuntakohtaiset tuotantomäärä-, hallintamuoto- ja asuntotyyppitavoitteet vyöhykekohtaisesti. Ohjelman tavoitteena olisi myös vastata tasapuolisesti seudun sosiaalisen asuntotuotannon rakentamisesta. Selvitysalueen asuntomarkkinat toimivat kohtuullisen hyvin. Nykytilanteen heikkoutena voidaan pitää sitä, että selvitysalueella ei ole tahoa, jolla olisi kokonaisvastuu maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Siten esimerkiksi edunvalvonta suhteessa valtioon ei ole riittävän yhtenäinen ja voimakas. Tämä vaikuttaa mahdollisuuksiin kilpailtaessa valtion rahoituksesta infrastruktuurihankkeissa ja muihin kohteisiin kuten erityisasumiseen. Arvio nykytilanteen eduista ja haitoista Edut/vahvuudet Jyväskylän kaupunki on ollut vetovoimainen työpaikkojen määrän kasvussa. Joiltakin osin kasvua on ollut myös Laukaassa ja Muuramessa. Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 ja liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksyttiin 2011 ohjaamaan seudun kuntien maankäytön kehittämistä (esim. verkkariryhmä kaavoituksen yhteistyö- ja kehittämisfoorumi). Selvitysalueen asuntomarkkinat toimivat kohtuullisen hyvin. Sosiaalinen asuntotuotanto on tarpeisiin nähden riittävää. Joukkoliikenneyhteistyö on tiivistynyt, kun uuden lainsäädännön mukainen Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen joukkoliikenne-lautakunta aloitti 2013 toimintansa. Haitat/heikkoudet Seudun työttömyysaste on pysynyt korkealla. Alueella ei ole yhteistä päätöksentekoa maankäytössä (yleis- ja asemakaava), joten rakennemallin linjaukset eivät sido kuntia eivätkä estä seudun kokonaisedun vastaisia ratkaisuja. Alueen kunnilla ei ole yhteistä asuntopoliittista ohjelmaa. Valikoiva sisäinen muuttoliike lisää alueellista ja sosioekonomista eriytymistä ja heikentää Jyväskylän taloudellista kantokykyä. Yhä laajemmalta alueelta tapahtuva asiointi- ja työssäkäyntiliikenne lisää autoistumista ja sen tuomia ympäristöhaittoja sekä investointitarpeita. Kehityksen myötä joukkoliikenteen edellytykset heikentyvät

49 7 PALVELUT Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos se parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita. Selvitystyötä varten organisoitiin kuntien viranhaltijoista asiantuntijatyöryhmät, joiden toimeksiantoon kuului kuntien palveluiden nykytilan kuvaus. Myöhemmässä vaiheessa työryhmät saivat tehtäväksi arvioida myös palvelujen järjestämiseen liittyviä mahdollisuuksia, jos selvitysalueella ei olisi kuntarajoja. Näitä mahdollisuuksia on kuvattu luvussa 12. Selvitystä varten laadittiin Jyväskylän kaupunkirakennepalveluissa kuntien keskeisiä palveluita kuvaavat palveluverkkokartat. Kartat ovat palveluittain: Terveysasemat, neuvolat ja hammashoito Sosiaaliasemat ja päiväkeskukset Erityisasuminen Koulut ja päiväkodit Työryhmien raportit sekä palveluverkkokartat ovat luettavissa selvitysaineistossa. 7.1 PALVELUTARPEEN MUUTOS Selvitysalueen väestökehitystä kuvattiin luvussa 4. Ennakoitu väestökehitys tulee vaikuttamaan merkittävästi kuntalaisten palvelutarpeisiin. FCG Konsultointi Oy on laatinut selvitystyötä varten kuntakohtaiset laskelmat asukkaiden palvelutarpeen muutoksista vuoteen 2029 mennessä. Laskelman pohjana on käytetty ikäluokittaisia palvelujen käyttötietoja ja tilastokeskuksen väestöennustetta (2012). Muut tehtävät kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät (esim. yleishallinto ja kulttuuripalvelut). Muut tehtävät muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä, vanhusten hoidon palvelutarpeet muuttuvat yli 75-vuotiaiden ikäluokan mukaan. Päivähoito, perusopetus ja lukiokoulutus muuttuvat näiden ikäryhmien kehityksen mukaan. Vanhustenhoito sisältää perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon. Laskelmaa tulkittaessa on muistettava, että se ei huomioi esimerkiksi säädösten muutoksia, asukkaiden vaatimustason muutoksia, palvelujen järjestämistavan muutoksia, uusia palveluinnovaatiota (esim. uusia hoitomenetelmiä), tuottavuuden muutoksia ja yksityistä palvelutarjontaa. Se antaa kuitenkin suuntaa-antavaa tietoa siitä, miten asukkaiden palvelutarve todennäköisesti kehittyy tulevina vuosina

50 Kuva 15. Palvelutarpeiden kehitys, 2012=100 Vanhusten hoitoon kohdistuu vuoteen 2029 mennessä valtava, nykyiseen verrattuna lähes kaksinkertainen palvelutarve. Samaan aikaan vanhusten yleinen toimintakyky todennäköisesti kuitenkin paranee, joten hoidon tarpeen kasvu ei liene aivan samaa luokkaa. Joka tapauksessa palvelutarve kasvaa huomattavasti. Tämä asettaa erittäin suuria haasteita vanhusten toimintakyvyn ylläpitämistä edistäville toiminnoille, palvelurakenteen kehittämiselle ja myös henkilöstöpolitiikalle. Muissa palveluissa tarve näyttäisi kasvavan väestönkehityksen mukaisesti. Erikoissairaanhoidossa on edelleen odotettavissa väestön kasvua suurempaa palvelutarpeen kasvua mm. ikääntymisestä ja medikalisaatiosta johtuen. Myös päivähoidon, perusopetuksen sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen tarve näyttää kasvavan

51 160% 140% 120% 100% Päivähoito Perusopetus Pt avohoito Esh Vanhuspalvelut 80% 60% 40% 20% 0% -20% -40% Kuva 16. Palvelutarpeen muutos kunnittain vuoteen 2029 mennessä. Palvelutarpeen kasvu vaihtelee kunnittain merkittävästi. Vanhuspalveluissa palvelutarve kasvaa ennusteen mukaan suhteessa eniten Muuramessa ja vähiten Luhangassa, jossa vanhusväestön osuus on jo nyt korkea. Erityisesti Petäjävedellä, Toivakassa ja Uuraisilla palvelutarve kasvaa samanaikaisesti sekä nuorissa ikäluokissa että vanhuspalveluissa. Trendilaskelman mukaan selvitysalueen kuntien talous kiristyy merkittävästi vuoteen 2029 mennessä. Laskelman perusolettamuksilla kaikkien kuntien vuosikatteet painuvat negatiivisiksi. Kaikkein voimakkaimmin palvelutarpeen muutos heikentää kuntataloutta Luhangassa, Toivakassa ja Joutsassa. Vähiten vuosikate heikkenee Muuramessa, Uuraisilla ja Jyväskylässä. Yhteenveto Erityisesti vanhusten palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa. Myös lasten ja nuorten palvelujen tarve kasvaa Joutsan ja Luhangan kuntia lukuun ottamatta. Työikäisten osuus väestöstä laskee, vaikka työikäisten absoluuttinen määrä kasvaa kaksi prosenttia. Palvelujen turvaaminen erityisesti ikääntyvän väestön kasvaessa edellyttää koko seudun resurssien yhteistä käyttöä. 7.2 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Jyväskylän selvitysalueen kunnista ainoastaan Jyväskylä täyttää voimassa olevan lainsäädännön vaatimuksen asukkaan väestöpohjasta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Selvitysalueen kuntien osalta asia on ratkaistu muodostamalla kaksi yhteistoiminta-aluetta: Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (Jyte), jossa Jyväskylän kaupunki järjestää ja tuottaa perusterveydenhuollon palvelut Jyväskylän kaupungin lisäksi Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten kunnille sekä Keski- Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitos seututerveyskeskus, joka järjestää ja tuottaa perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen palvelut Joutsan, Laukaan, Luhangan, Petäjäveden ja

52 Toivakan kunnille. Perusterveydenhuollon kustannukset olivat selvitysalueella hieman yli valtakunnallisen keskiarvon. Palvelujen tehostamispotentiaalia käsitellään luvussa 8. Kuva 17. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa/asukas Alhaisimmat sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat Muuramessa, Uuraisilla ja Laukaassa. Korkeimmat kustannukset olivat Luhangassa, Joutsassa ja Hankasalmella. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää ja tuottaa pääosan selvitysalueen kuntien erikoissairaanhoidosta. Erikoissairaanhoidon asukasta kohti lasketut kustannukset olivat Keski-Suomessa (ja selvitysalueella) kolmanneksi alhaisimmat valtakunnassa. Selvitysalueen kunnat järjestävät ja tuottavat sosiaalipalvelut suurelta osin itse. Selvitysalueen kuntien vanhustenhuolto on hyvin laitosvaltaista. Vauramon ym. (2013) selvityksen mukaan Keski-Suomen alueelta tulisi vähentää laitospaikkaa. Ikärakenteen muutoksesta johtuen vanhustenhuollossa on odotettavissa merkittävää palvelujen tarpeen ja kustannusten kasvua. Kuntatalouden kannalta on ensiarvoisen tärkeää tehdä vanhustenhuollossa palvelurakenneuudistus ja parantaa vanhustenhuollon palveluiden tuottavuutta. Samanaikaisesti kuntien kannattaa panostaa vanhusten toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen. FCG:n tekemien laskelmien mukaan selvitysalueen kunnat voivat pienentää vanhustenhuollon palveluiden kasvavaa kustannuspainetta 72,6 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2030 mennessä, jos vanhustenhuollon palveluiden tuottavuutta pystytään parantamaan 0,5 prosenttia vuodessa ja siirtämään vanhusten palveluiden piiriin tuloa kahdella vuodella 75 vuodesta 77 vuoteen. Hallitus- ja oppositiopuolueet sopivat sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta. Kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Keski-Suomi kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. Rahoitus tulee kunnilta painotetun kapitaatioperiaatteen mukaan. Hallinto järjestetään kuntayhtymänä. Sote-alueet aloittaisivat toimintansa Sote-alue järjestää palvelut, mutta tämän hetkisten kaavailuiden mukaan kunta toimii jatkossakin palveluiden tuottajana. Kuntien työntekijät jatkavat kuntien palveluksessa. Järjestämisen ja tuotannon roolit tarkentuvat jatkovalmistelussa

53 Jyväskylän kaupunki on saanut STM:n Kasteohjelmasta rahoituksen hallinnoimalleen hankkeelle, jonka tavoitteena on rakentaa uudelle Keski-Suomen sote-alueelle asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämän hankkeen toteutus on tärkeää uudessakin sote-rakenteessa, koska hankkeessa on tavoitteena mm. määritellä ja löytää yksimielisyys siitä, mitä lähipalvelut ovat Keski-Suomessa. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on suunnitellut uudistavansa toimintansa uusi sairaala -hankkeen avulla. Hankkeen kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa ja uuden sairaalan tulisi olla valmis Hankkeen tavoitteena on kattaa investointikustannukset toiminnan tehostumisen kautta. Jotta uudet sote-alueet saavat nostettua sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuutta ja laatua sekä ehkäistyä kustannusten nousua, palvelujärjestelmää ja -rakenteita on kehitettävä. Tämä voi edellyttää myös suunnitteilla olevien sairaalainvestointien sisällön uudelleenharkintaa koko sote-alueella. Tällä hetkellä tiedossa olevat sairaalainvestoinnit ovat KYS sote-alueella lähes 0,7 miljardia. Uuden organisaation tuottavuuden lisääminen ja rationaalinen työnjako edellyttänee investointien ja niiden kohdistamisen uudelleenharkintaa. Kunnallistalouden kestävyyden kannalta on olennaista, että sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu voidaan sopeuttaa kuntien tulokehityksen puitteisiin. Keskeiset kysymykset uudessa sote-mallissa ovat seuraavat: miten sote-palveluiden rahoitusmalli voidaan tehdä sellaiseksi, että se pakottaa/kannustaa palvelujen järjestäjän ja tuottajat parantamaan palvelutuotannon tuottavuutta jatkuvasti miten kunnat voivat ohjata palveluiden järjestäjää pitämään huolta sellaisesta menokehityksestä, jonka kuntatalous pystyy kestävästi rahoittamaan. Yhteenveto Keski-Suomessa perusterveydenhuollon kustannukset ovat yli ja erikoissairaanhoidon kustannukset alle maan keskiarvon. Vanhustenhuollon palvelurakenne on laitosvaltainen. Vanhusten toimintakykyä edistäviä ja ylläpitäviä palveluja sekä vanhustenhuollon palvelurakennetta on syytä kehittää. Valtakunnallinen sote-ratkaisu edellyttää Keski-Suomen kunnilta sote-alueen päätöksentekoon vahvaa ja yhtenäistä vaikuttamista. 7.3 OPETUS-, KULTTUURI- JA LIIKUNTAPALVELUT Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa ja palvelurakenne vaihtelevat kunnittain. Perhepäivähoidon osuus on suurin Luhangassa, Joutsassa ja Hankasalmella, Jyväskylässä toiminta on eniten päiväkotipainotteista. Muuramessa, Laukaassa ja Uuraisilla painottuu yksityinen päiväkotitoiminta muita kuntia enemmän, mikä on niissä hyväksytty strateginen linjaus. Jyväskylässä yksityinen palvelu painottuu muita kuntia enemmän yksityiseen perhepäivähoitoon (korvausperuste-ero). Päivähoitomuodon järjestämistavan valintaan vaikuttavat osin ideologiset tekijät ja suurelta osin kunnan toimintaympäristöön liittyvät tekijät (esim. sijainti ja lasten määrä vaikuttavat yksityisten tuottajien kiinnostukseen tuottaa päivähoitopalvelua). Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa, Petäjävedellä, Toivakassa ja Uuraisilla on käytössä yksityisen päivähoidon palveluseteli. Setelin perusteet ovat Laukaata lukuun ottamatta samanlaiset. Jyväskylässä on lisäksi käytössä erillinen palveluraha perhepäivähoitajan omien lasten hoidosta

54 Lasten kotihoidontuen kuntalisä on selvitysalueella käytössä vain Jyväskylässä (50 /kk/alle 2- vuotias). Kuva 18. Päivähoito ja esiopetus (siv. ja sos.), /0-6 -vuotiaat Edullisimmin päivähoidon ja esiopetuksen palvelut järjestävät Luhanka ja Uurainen, korkeimmat kustannukset ovat Joutsassa ja Jyväskylässä. Selvitysalueen kunnilla (lukuun ottamatta Joutsaa) on ollut vuodesta 2006 alkaen voimassa sopimus seudullisesta päivähoidosta. Sen mukaan kuntalaiset voivat valita lapselle päivähoitopaikan kuntarajoista riippumatta. Sopimuksen mukainen liikkuvuus on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Päivähoito nähdään selvitysalueen kaikissa kunnissa lähipalveluna, joka järjestetään mahdollisimman lähellä asiakkaita. Tämän vuoksi myös palveluverkko on varsin tiheä. Useissa kunnissa (mm. Laukaa, Muurame ja Uurainen) on strategisena linjauksena lisätä yksityisten palveluntuottajien osuutta. Toivakkaan valmistuu yksityinen päiväkoti vuonna Hankasalmelle ja Petäjävedelle valmistuu uusi kunnallinen päiväkoti kesällä 2014 ja sen myötä ryhmäperhepäivähoito kunnassa/kunnissa loppuu. Jyväskylään valmistuu vuonna 2014 kaksi kunnallista päiväkotia ja lisäksi on tulossa kaksi uutta yksityistä päiväkotia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan päivähoitoikäisten määrä kasvaa selvitysalueella 3 prosenttia (n. 200 lasta) vuoteen 2029 mennessä. Suurinta kasvua ennustetaan Petäjävedelle (+ 23 %) ja Toivakkaan (+ 7 %). Sen sijaan Joutsassa ikäryhmä pienenee 26 prosenttia. Muissa selvitysalueen kunnissa muutos vaihtelee (- 2 %) (+ 4 %) välillä

55 Muutos : +3% = vuotiaat 110 Jyväskylän selvitysalue e 2021e 2025e 2029e Lähde:Tilastokeskus Jyväskylän selvitysalue Koko maa Keski-Suomi e 2021e 2025e 2029e 1-6 -vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Jyväskylän selvitysalue Päivähoidossa* *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2011 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen. Kuva vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat vuosina Perusopetus Perusopetuksen kouluja on kunnittain seuraavasti lukuvuonna : Alakoulut Yläkoulut Kpl Oppilaita Alle 30 opp opp. Kpl Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Selvitysalue yht Selvitysalueella on kaikkiaan kahdeksan alle 30 oppilaan ja viisitoista oppilaan alakoulua

56 Kuva 20. Oma perusopetus, /oppilas Edullisimmin perusopetuksen järjestävät Laukaa ja Uurainen, kalleinta se on Luhangassa ja Toivakassa. Jyväskylän kaupunki järjestää mm. vieraskielistä opetusta ja vammaisopetusta yhteensä 28:lle muun kunnan oppilaalle. Useissa kunnissa (mm. Joutsa ja Jyväskylä) on tehty merkittäviä investointeja koulurakennuksiin viime vuosina. Investointeja on edelleen tiedossa, erityisesti Laukaassa on edessä merkittävä koulujen investointiohjelma. Alakouluverkkoon liittyviä tarkasteluja on valmistelussa tai päätetty mm. Joutsassa, Jyväskylässä ja Laukaassa. Kuntien raja-alueilla (mm. Toivakka/ Hankasalmi, Luhanka/ Joutsa/ Jyväskylä) oppilaat käyvät jonkin verran koulua naapurikunnassa. Uurainen ja Äänekoski ovat neuvotelleet yhteisen koulun rakentamisesta Hirvaskankaan alueelle, mutta Äänekosken kaupunki on marraskuussa 2013 ilmoittanut irtautuvansa hankkeesta. Koulupalvelujen tarve kasvaa tilastokeskuksen ennusteen mukaan selvitysalueella 20 prosenttia (3 361 oppilaalla) vuoteen 2029 mennessä

57 2012= vuotiaat Jyväskylän selvitysalue Koko maa Keski-Suomi Jyväskylän selvitysalue Koko maa Keski-Suomi e 2021e 2025e 2029e e 2021e 2025e 2029e vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Jyväskylän selvitysalue Oppilaat* *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2011, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen Kuva vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat vuosina Voimakkainta ennusteen mukainen oppilasmäärän kasvu on Toivakassa (+ 61 %), Petäjävedellä (+ 51 %) ja Uuraisilla (+ 41 %). Selvitysalueen keskiarvoa vähemmän oppilasmäärä kasvaa Joutsassa (- 8 %), Luhangassa (+ 4 %) ja Hankasalmella (+ 7 %) Lukio-opetus Selvitysalueen kunnista lukio on seuraavissa: Oppilaita lukuvuonna Hankasalmi 89 Joutsa 89 Jyväskylä (7 kpl) 3047 Laukaa 199 Muurame 185 Petäjävesi 76 Yhteensä 3685 Jyväskylän lukioista 6 on Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioita ja yksi on yksityinen lukio. Muissa selvitysalueen kunnissa lukiot ovat kunnallisia. Joidenkin kuntien osalta on käyty keskusteluja lukion siirtymisestä koulutuskuntayhtymälle, mutta keskustelut eivät ole edenneet päätöksiksi. Mm. Muuramessa on otettu kielteinen kanta toiminnan siirtämiseen. Lukiotoiminta on kuntayhtymälle noin miljoona euroa/vuosi tappiollista. Lukioverkon muuttamisesta lukuvuodesta on tehty päätös ja sen jatkosuunnittelu on menossa. Neljä lukiota yhdistetään kahdeksi lukioksi. Lisäksi Aikuislukio jatkaa. Tikkakosken lukion tilanne arvioidaan vuoden 2015 alkuun mennessä. Luhangan oppilaat suuntautuvat pääosin Joutsan lukioon. Toivakasta ja Uuraisilta suuntaudutaan pääosin Jyväskylän lukioihin

58 2012= Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Kuva 22. Lukioiden nettokulut 2012, euroa/oppilas Kuntien lukioista kalleimmat ( /oppilas) olivat Petäjäveden ja Joutsan lukiot, edullisimmat Jyväskylän lukiot. Erityisesti huomio kiinnittyy siihen, että Hankasalmen lukion kustannukset poikkeavat merkittävästi muista samankokoisista lukioista (Joutsa ja Petäjävesi). Kustannustason eroon voivat vaikuttaa myös mm. yhteisten opettajien kustannusten jakoperusteet ja kiinteistökulujen laskentatavat vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Muutos : +9% Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuotiaiden määrä ja sen myötä lukiokoulutuksen oppilasmäärä tulee selvitysalueella laskemaan lähivuosina, mutta lähtee sen jälkeen uudelleen nousuun. Vuoteen 2029 mennessä ikäluokka kasvaa 9 prosenttia vuotiaat 120 Jyväskylän selvitysalue e 2021e 2025e 2029e Lähde:Tilastokeskus Jyväskylän selvitysalue Koko maa Keski-Suomi Kuva Jyväskylän selvitysalue 18-vuotiaat Lukion oppilaat* vuosina selvitysalueella, maakunnassa 645 ja koko 653 maassa Selvitysalueen kunnista ikäluokka kasvaa voimakkaimmin Toivakassa (+ 91 %) ja Uuraisilla (+ 71 %). Sen sijaan Joutsassa ikäluokka laskee 25 prosenttia e 2021e 2025e 2029e vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen oppilaat 2011, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen

59 7.3.4 Vapaa-aika- ja kirjastopalvelut sekä kansalaisopistot Selvitysalueen kunnissa on vapaa-aikatoimen palvelupisteitä seuraavasti: Nuorisotilat Uimahallit Jäähallit Hankasalmi 3 Joutsa 1 1 Jyväskylä Laukaa 4 Luhanka Muurame 2 1 Petäjävesi 1 Toivakka 1 Uurainen 1 Yhteensä Näiden lisäksi Laukaassa on yksityinen kylpylä ja jäähalli sekä Jyväskylässä yksityinen kylpylä. Kaikissa kunnissa on liikuntahalleja ja -saleja. Erityisiä kulttuuritiloja on mm. Jyväskylässä, Muuramessa (kulttuurikeskus) ja Petäjävedellä (auditorio Miilu). Jyväskylässä on lisäksi maakunnallisesti käytettyjä vapaa-aikapalveluja. Näitä ovat mm. Jyväskylä Sinfonia, kaupunginteatteri ja useita museoita. Näiden nettokustannukset kaupungille ovat maksutuottojen ja valtionosuuksien jälkeen yhteensä noin 7,1 miljoonaa euroa (n. 53 /as). Lisäksi kaupunki avustaa joitakin pienempiä museoita ja toimijoita. Kulttuuriaitta -verkosto tuottaa seudullisesti lasten kulttuuripalveluita lähes kaikille selvitysalueen kunnille. Korkeimmat nuorisotyön kustannukset ( / 0 29 v) on Laukaassa ja alhaisimmat Muuramessa. Korkeimmat liikunnan ja ulkoilun kustannukset ( /as) on Muuramessa ja alhaisimmat Hankasalmella. Selvitysalueen kunnissa oli kirjastotoimintaa vuonna 2013 seuraavasti: Toimipisteet Kirjastoautot Hankasalmi 3 Joutsa 4 Jyväskylä 15 3 Laukaa 4 1 Luhanka 2 Muurame 2 Petäjävesi 1 Toivakka 1 Uurainen 1 Yhteensä 33 5 Jyväskylä tarjoaa kirjastoautopalveluja myös Muuramelle. Kaikki alueen kirjastot ovat osa Keskikirjasto -järjestelmää, mikä tarkoittaa käytännössä yhtä yhteistä kirjastotietokantaa. Jyväskylä ja Laukaa ovat supistamassa kirjastoverkkoa ja Hankasalmi on lopettanut kirjastoautopalvelut. Kirjastopalvelut on järjestetty edullisimmin ( /as) Muuramessa ja Uuraisilla, kalleimmat palvelut ovat Luhangassa

60 Kansalaisopistotoimintaa järjestetään selvitysalueella seuraavilla toimialueilla: Joutsa järjestää palvelut vastuukuntaperiaatteella Toivakalle ja Kangasniemelle Hankasalmi järjestää palvelut vastuukuntaperiaatteella Konnevedelle Petäjävesi hankkii palvelut vastuukuntaperiaatteella Keuruulta Jyväskylä järjestää palvelut vastuukuntaperiaatteella Luhangalle, Muuramelle ja Uuraisille Laukaassa on oma kansalaisopisto Lisäksi Jyväskylässä ja Laukaassa (Lievestuoreella) toimii yksityinen kansalaisopisto. Kansalaisopistoista Joutsan kunnan ylläpitämä Puulan seutuopisto näyttäisi olevan kunnille kallein. Yhteenveto Varhaiskasvatuksen palveluiden rakenne vaihtelee kunnittain. Kouluverkkoratkaisuja ja investointeja olisi syytä tarkastella yli kuntarajojen. Lukioiden oppilaskohtaiset kustannukset vaihtelevat merkittävästi. 7.4 TEKNISET, KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖTOIMEN PALVELUT Teknisen toimen tehtävissä on selvitysalueen kunnissa yhteensä 562 henkilöä, joista 383 henkilöä työskentelee Jyväskylän kaupungissa. Tehtäviä hoidetaan pitkälti kuntien omalla henkilöstöllä. Ostopalveluja käytetään erityisesti rakentamisessa. Jyväskylä ostaa kiinteistöjen ylläpitopalvelut Total Kiinteistöpalvelut Oy:ltä (kaupungin kokonaan omistama yhtiö). Lisäksi katujen ja yleisten alueiden ylläpitopalveluista vastaa 80-prosenttisesti kaupungin aluetekniikan liikelaitos Altek. Päätoimista kaavoitushenkilökuntaa on vain Jyväskylässä (25 htv), Laukaassa (n. 3 htv) ja Muuramessa (1 + mittausosasto 3 htv). Muissa kunnissa kaavoitusta hoitavat johtavat viranhaltijat (kunnanjohtaja/tekninen johtaja) yhdessä kuntien yhteisten aluearkkitehtien kanssa. Lisäksi kunnat käyttävät ostopalveluita. Energia- ja lämpötoiminnot on yhtiöitetty Jyväskylässä ja Muuramessa kunnan kokonaan omistamaan yhtiöön. Hankasalmi on parhaillaan lakkauttamassa omaa lämpöyhtiötään ja siirtynyt ostopalveluihin. Myös muissa kunnissa (mm. Petäjävesi ja Uurainen) lämpö ostetaan ulkopuoliselta tuottajalta. Jyväskylän kaupunki järjestää ympäristöterveydenhuollon palvelut selvitysalueen kunnille lukuun ottamatta Laukaata. Laukaa järjestää oman kuntansa lisäksi ko. palvelut Konnevedelle ja Äänekoskelle. Ympäristönsuojelun tehtävät kunnat järjestävät itse, osin kuntien välisellä yhteistyöllä. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu kuntien yhdyskuntapalveluiden nettokustannukset vuosina 2011 ja

61 Kuva 24. Yhdyskuntapalvelut yhteensä, /asukas Yhdyskuntapalveluiden asukaskohtaiset kustannukset ovat korkeimmat Jyväskylässä ja alhaisimmat Toivakassa. Yhteenveto Jyväskylä on yhtiöittänyt laajasti teknisiä palveluja. Jyväskylässä on huomattavasti suuremmat kaavoituksen ja maankäytön resurssit kuin muilla selvitysalueen kunnilla. 7.5 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Yleisen hallinnon tehtäviin laskettiin tässä yhteydessä perinteisen keskushallinnon lisäksi talous- ja palkkahallinnon tehtävät, sivistystoimen hallinnolliset tehtävät sekä teknisen toimen hallinnolliset tehtävät. Joissakin kunnissa on lisäksi perusturvan hallinnon tehtäviä, mutta ne rajattiin tässä yhteydessä ulkopuolelle, koska niiden laajuus vaihtelee. Näin rajattuna hallinnollista henkilöstöä on kunnissa yhteensä 602 henkilöä, josta 454 henkilöä työskentelee Jyväskylän kaupungissa. Selvitysalueen kuntien yhteenlaskettu henkilöstö on noin työntekijää, joten hallinnon henkilöstön osuus on siitä noin 5,6 prosenttia. Hallinnon tehtävät hoidetaan kunnissa omana työnä. Jyväskylässä talouskeskus on organisoitu omaan liikelaitokseen. Hankasalmen kunta ostaa Jyväskylän talouskeskukselta osan (15 20 %) talouspalvelutehtävistään. Tietohallinnon tehtävissä työskentelee selvitysalueella yhteensä 59,3 työntekijää. Suurin osa (43,5) näistä henkilöistä työskentelee Jyväskylän kaupungissa. Asukasta kohti laskettuna Jyväskylässä on saman verran tietohallinnon henkilöstöä kuin selvitysalueella keskimäärin. Laskennallisesti asukasmäärään verrattuna vahvin miehitys on Hankasalmella ja Petäjävedellä, ja vastaavasti vähiten tietohallintohenkilöstöä on Luhangassa ja Joutsassa. Luhanka järjestää pääosan palveluista ostopalveluina. Uuraisten kunnalla on sijais- ja työparijärjestely Konneveden kunnan kanssa. Jyväskylän kaupunki on käynnistämässä selvitystä Tiera Oy:n kanssa. Useissa alueen kunnissa on käynnissä tietohallinnon kehittämishankkeita mm. työasemien hallintaan. Valtiovarainministeriön muutostukiohjelman kautta selvitysalueelle tehdään erillinen ICT-järjestelmien kartoitus kehittämisehdotuksineen

62 Siivouspalveluissa työskentelee selvitysalueen kunnissa yhteensä 81 henkilöä. Henkilöstö on suoraan kunnan palveluksessa Jyväskylää lukuun ottamatta. Muuramessa käytetään lisäksi 8 prosenttia ja Uuraisilla 4 prosenttia ostopalveluja. Jyväskylässä kaupungin tilapalvelut on kilpailuttanut kaikki siivouspalvelut. Siivouspalveluista 53 prosenttia tuottaa kaupungin kokonaan omistama Total Kiinteistöpalvelut Oy. Yhtiöllä on yhteensä 151 siivoojaa, joista 95 toimii kaupungin kiinteistöissä. Ruokapalveluissa on selvitysalueella yhteensä 372 työntekijää, joista 253 työskentelee Jyväskylän kaupungissa. Kaikissa selvitysalueen kunnissa ruokapalvelut on järjestetty kunnan omana toimintana. Jyväskylässä ruokapalvelu on oma liikelaitos (Kylän Kattaus), jolla on viisi keskuskeittiötä ja 14 valmistuskeittiötä. Tavoitteena on keskittää loput valmistuskeittiöt keskuskeittiöihin vuosina Samassa yhteydessä arvioidaan mahdollisesti myös keskuskeittiöiden määrän tarkoituksenmukaisuutta. Muissa kunnissa on 1 3 valmistuskeittiötä. Lomituspalveluissa selvitysalue jakautuu kolmeen toimialueeseen: Hankasalmen, Laukaan ja Uuraisten palvelut järjestää vastuukuntaperiaatteella Hankasalmen kunta. Toimialueeseen kuuluvat lisäksi Konnevesi ja Äänekoski. Joutsan, Luhangan ja Toivakan palvelut järjestää vastuukuntaperiaatteella Sysmän kunta. Toimialueeseen kuuluvat lisäksi Asikkala, Hartola, Hollola, Hämeenkoski, Kuhmoinen, Kärkölä, Padasjoki, Pertunmaa ja Heinola. Jyväskylän, Muuramen ja Petäjäveden palvelut järjestää vastuukuntaperiaatteella Keuruun kaupunki. Toimialueeseen kuuluvat lisäksi Jämsä, Multia ja Mänttä-Vilppula. Viljelijätukihallinnon palveluissa selvitysalue on lähes yhtenäinen. Laukaa vastaa vastuukuntaperiaatteella palveluista Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Toivakan ja Uuraisten kuntien alueelle. Ainoastaan Petäjävesi ei kuulu tähän yhteistoiminta-alueeseen, vaan kunnan palvelut järjestää Keuruun kaupunki. Yhteenveto Tukipalveluissa selvitysalueen kunnat tekevät vain vähän yhteistyötä. Tukipalveluista löytyy tehostamispotentiaalia, joka on nopeasti hyödynnettävissä. Lomitus- ja viljelijätukihallinnon tehtävissä selvitysalueen kunnat jakaantuvat eri alueisiin

63 7.6 YHTEENVETO Väestörakenteen muutoksesta aiheutuva ikääntyvän väestön palvelutarve ja siihen vastaaminen on merkittävä haaste tulevaisuudessa. Tämä pakottaa kuntia hakemaan tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, kuten sähköisiä ratkaisuja sekä ennalta ehkäiseviä palveluja ja erityisesti keinoja, joilla kannustetaan asukkaita oman hyvinvointinsa edistämiseen. Paras-hankkeen määräysten mukaisesti kunnat järjestävät yhteistyössä perusterveydenhuollon palvelunsa joko Jyten tai Seututerveyskeskuksen toimesta. Kuntien välistä yhteistyötä tehdään monissa eri palveluissa, mutta kuntatalouden kannalta terveyspalvelujen ohella merkittävimmistä palveluista päivähoidon sekä koulu- ja sosiaalitoimen palvelut kunnat järjestävät ja tuottavat pääsääntöisesti itse. Arvio nykytilanteen eduista ja haitoista Edut/vahvuudet Selvitysalueen väestön ikääntyminen on ollut vielä maltillista. Vanhuspalvelujen laitospainotteisen palvelurakenteen uudistaminen sisältää merkittävää säästöpotentiaalia. Selvitysalueen kunnissa on tällä hetkellä toimivat palvelut. Terveyspalvelujen yhteistyö on toimivaa (yhteispäivystys ja sairaanhoidolliset tukipalvelut). Uusi sote-linjaus (erva-alue) mahdollistaa kokonaisvaltaisen horisontaalisen ja vertikaalisen palvelujen tarjoamisen. Varhaiskasvatuspalveluita on voitu toteuttaa asiakaslähtöisesti ja kuntarajat ylittäen. Pienten lukioiden ja yläkoulujen opettajaresurssit ovat yhteisessä käytössä. Tukipalveluiden uusia organisointitapoja on kehitetty. Haitat/heikkoudet Vanhusväestön määrä ja palvelutarpeet kasvavat voimakkaasti. Mikäli palvelurakenteen uudistamisessa ei onnistuta nykyisillä kuntakohtaisilla voimavaroilla, niin ei myöskään kuntakohtaisesti voida vastata kasvavaan palvelutarpeeseen. Kuntarajat vaikeuttavat palveluverkkojen tarkoituksenmukaista suunnittelua ja investointien toteuttamista erityisesti koulupalveluissa eikä tuottavuuspotentiaalia ole otettu käyttöön. Perusopetuksen yksikkökustannuksissa on suuria eroja kuntien välillä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintojen liuentaminen sekä koko sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio edellyttää radikaaleja organisaatiomuutoksia ja varsinkin johtamiskulttuurin muutoksia. Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö yli kuntarajojen on vähäistä (ottaen huomioon päivähoidon asiakasvolyymit) kuntien keskinäisestä sopimuksesta huolimatta. Alueella on kolme alle sadan oppilaan lukiota, joista kahden kustannukset oppilasta kohden ovat korkeat. Tukipalveluissa on monenlaisia tuotanto- ja organisointitapoja. Yhteistyötä tukipalveluissa on vähän

64 8 TALOUS Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa mm. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä. Tämän vuoksi selvityksessä on tarpeen tarkastella selvitysalueen kuntien taloudellista tilannetta ja sen kehitysnäkymiä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä TALOUDEN NYKYTILANNE Kuva 25. Tulot tulolajeittain 2013 selvitysalueella, euroa/asukas Kaikissa kunnissa maksutuottojen ja muiden toimintatuottojen osuus on aika vähäinen verrattuna verotuloihin ja valtionosuuksiin. Korkeimmat verotulot ovat Muuramessa ja pienimmät Uuraisilla. Vastaavasti Luhangassa valtionosuuksien osuus tulorakenteesta on suurin ja Muuramessa pienin. Kunnat, joissa valtionosuuksien osuus tuotoista on huomattava, ovat hyvin riippuvaisia valtion päätöksistä. Tällaisia erityisen valtionosuusriippuvaisia kuntia ovat mm. Luhanka, Hankasalmi ja Joutsa. Tällaisina aikoina, jolloin valtion taloutta joudutaan väistämättä tasapainottamaan, tämä riski on erityisen merkittävä. Sen sijaan etenkin Muurame ja Jyväskylä saavat suurimman osan tuotoistaan verotuloina, joten ne ovat itsenäisempiä suhteessa valtion päätöksentekoon

65 Kuva 26. Kaupunkien tulorakenne 2012 /as Suurista kaupungeista Jyväskylällä on kaikkein pienimmät tulot. Kuva 27. Kuntien veroprosentti ja efektiivinen veroprosentti (Lähde: Keski-Suomen liitto) Vuonna 2014 selvitysalueen kunnista korkein veroprosentti on Hankasalmella (21,50). Usean kunnan veroprosentti on 20,50. Alimmat veroprosentit ovat Luhangassa (19,00) ja Muuramessa (19,50). Efektiivinen veroprosentti vaihtelee kunnittain 11,39 15,04 välillä. Kuntien efektiivinen veroprosentti kertoo, paljonko tuloista keskimäärin maksetaan kunnan tuloveroa

66 Kuva 28. Verotettavat tulot asukasta kohden selvitysalueen kunnissa (Tilastokeskus 2013) Verotettavat tulot asukasta kohden ovat korkeimmat Muuramessa ( euroa/asukas), Jyväskylässä ( euroa/asukas) ja Laukaassa ( euroa/asukas). Muissa kunnissa verotettavien tulojen määrä asukasta kohden on alle maan keskiarvon vaihdellen Luhangan eurosta Toivakan euroon per asukas. Jyväskylän kaupungin verotettavien tulojen määrä on noussut heikoiten vuosien aikana ollen 11 prosenttia (maan keskiarvo 14 %). Myös Joutsan kunnan verotettavien tulojen kasvu on ollut hieman alle maan keskiarvon (13 %). Muutoin selvitysalueen kuntien verotettavien tulojen määrä on kasvanut yli maan keskiarvon. Voimakkainta kasvu on ollut Uuraisilla (20 %). Viimeisten kolmen vuoden aikana verotettavien tulojen kasvu on kuitenkin heikentynyt erityisesti Jyväskylässä, jossa vuosittainen kasvu on ollut 0,5 prosenttia kolmena viimeisenä vuotena ( ,2 %). Muissa kunnissa kehitys heijastelee koko maan kuntien kehitystä (erotus 1,4-1,5) lukuun ottamatta Luhangan, Petäjäveden ja Toivakan kuntia (erotus 0,8-1 %-yksikköä)

67 Kuva 29. Selvitysalueen kuntien toimintakate , /as Selvitysalueen kuntien kustannustaso vaihtelee merkittävästi. Korkein toimintakate on Luhangassa ja Hankasalmella, pienimmät vastaavasti Muuramessa, Jyväskylässä ja Laukaassa. Toimintakate on kasvanut viime vuosina useimmissa selvitysalueen kunnissa, osassa varsin merkittävästi. Vuonna 2013 Toivakassa ja Uuraisilla toimintakate laski Jyväskylä Kuopio Tampere Oulu Pori Lahti Turku Koko maa Kuva 30. Kaupunkien toimintakate 2012, euroa/asukas Suurten kaupunkien vertailussa Jyväskylän toimintakate on Oulun jälkeen toiseksi alhaisin

68 Palvelujen ostot, eur/asukas Luhanka Joutsa Petäjävesi Muurame Uurainen Laukaa Toivakka Hankasalmi Jyväskylä Henkilöstökulut, eur/asukas 2012 Kuva 31. Kuntien henkilöstökulut ja palvelujen ostot (euroa/asukas) Myös toimintakulujen rakenne vaihtelee. Pienimmissä kunnissa, erityisesti Luhangassa, palvelujen ostojen osuus toimintakuluista on suuri. Korkeimmat henkilöstökulut ovat Hankasalmella. Tätä selittää henkilöstökustannuksiin sisältyvät maatalouslomittajien palkkakulut, jotka maatalousyrittäjien eläkelaitos korvaa Hankasalmelle. Taulukko 7. Vuosikate euroa/asukas ( ) sekä vuosikate %:ia poistoista ( ) selvitysalueen kunnissa (Tilastokeskus, 2013; Kuntien tilinpäätökset 2013) e/as e/as e/as e/as e/as % poistoista e/as % poistoista Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Selvitysalueen kuntien vuosikatteet ovat vaihdelleet voimakkaasti viime vuosien aikana. Vuonna 2010 kaikkien selvitysalueen kuntien vuosikatteet kattoivat poistot. Vuonna 2012 kaikissa kunnissa vuosikate jäi alhaisemmaksi kuin poistot. Vuonna 2013 neljässä kunnassa vuosikate ylitti poistot, mutta Hankasalmella vuosikate oli negatiivinen

69 Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Kuva 32. Tilikauden tulos selvitysalueen kunnissa, euroa/asukas Lähes kaikki selvitysalueen kunnat tekivät tappiollisen tilinpäätöksen vuonna 2012, mutta vuonna 2013 Luhanka, Muurame, Toivakka ja Uurainen pääsivät positiiviseen tulokseen. Sen sijaan Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa ja Petäjävesi olivat edelleen alijäämäisiä. Jyväskylän alijäämää suurensi vuonna 2013 poistoihin tehty oikaisu, jota ilman alijäämä olisi ollut yli puolet pienempi. On kuitenkin huomattava, että vuoden 2013 tilinpäätöksiin sisältyy useiden kuntien osalta verotulojen tilitysrytmistä johtuva ylimääräinen erä. Tämä antaa vuoden 2013 taloudesta näiden kuntien osalta liian hyvän kuvan Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Kuva 33. Kumulatiiviset ali-/ylijäämät vuosina selvitysalueen kunnissa, euroa/asukas Selvitysalueen kunnista Petäjävedellä on eniten taseeseen kertynyttä ylijäämää, mikä johtuu takavuosina toteutetuista Keski-Suomen Valo Oy:n osakkeiden myynnistä. Ylijäämät ovat usealla kunnalla laskusuunnassa. Hankasalmi, Joutsa ja Laukaa ovat alijäämäisiä

70 Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Koko maa Kuva 34. Selvitysalueen kuntien lainakanta vuosina , euroa/asukas Selvitysalueen kuntien lainakanta on kasvanut viime vuosina. Suurinta kasvu on ollut Joutsassa ja Laukaassa. Joutsan, Jyväskylän, Uuraisten ja Laukaan lainakanta ylittää maan keskiarvon. Sen sijaan Hankasalmella kunnan lainakanta on maan alhaisimpien joukossa Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Koko maa Kuva 35. Kuntakonsernien lainakanta vuosina selvitysalueen kunnissa, euroa/asukas Suurin konsernin lainakanta on Jyväskylässä. Jyväskylän konsernilainojen ero muihin kuntiin selittyy pitkälti Jyväskylän Energia Oy:n, Education Facilitites Oy:n (ammattikorkeakoulun kiinteistöjä), Jykes Kiinteistöt Oy:n sekä Jyväs-Parkki Oy:n lainoilla, joiden osuus koko konsernin lainoista on noin 39 prosenttia. Ilman näitä Jyväskylän konsernilainojen määrä on samalla tasolla kuin mm. Joutsan, Muuramen ja Petäjäveden kunnilla

71 Kuva 36. Suurten kaupunkien lainakanta 2013, euroa/asukas (Helin, 2014) Kuva 37. Suurten kaupunkien konsernilainat, euroa/asukas (Helin, 2014) Suurten kaupunkien vertailussa Jyväskylän kaupungin lainakanta on keskitasoa, mutta konsernilainojen määrä toiseksi suurin. Valtioneuvoston asetuksessa (205/2011) on määritelty kunnan talouden tunnuslukujen raja-arvot eli ns. kriisikuntakriteerit. Kriteerien täyttyessä kunnassa käynnistetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n mukainen arviointimenettely. Tällainen kunta voidaan myös kuntarakennelain 18 :n mukaan liittää toiseen kuntaan sen vastustuksesta huolimatta. Taulukko 8. Kriisikuntakriteereiden täyttyminen vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaisesti

72 RAJA-ARVO HANKASALMI JOUTSA JYVÄSKYLÄ LAUKAA LUHANKA MUURAME PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN KRITEERI Vuosikate /as < Tulovero-% 19,88 20,5 20, , , ,5 19,5 Lainamäärä /as Kertynyt alijäämä /as < Omavaraisuusaste % < 50 % 55,7 19,8 49,0 31,2 51,8 51,6 56, ,2 Suhteellinen velkaantuminen > 50 % 38,4 65,5 63,8 60,6 40,4 45,5 48, ,2 TÄYTTYVIÄ KRITEEREITÄ Muutos vuodesta Selvitysalueen kunnista Joutsa ja Laukaa täyttävät eniten (4) kriteereistä. Luhanka ja Muurame eivät täytä yhtään kriteeriä. Joutsan kohdalla tilanne on kriittinen. Jos kunnan vuosikate painuu miinukselle, se täyttää sen jälkeen todennäköisesti kaikki 6 kriteeriä. Mikäli tilanne toistuu kahtena peräkkäisenä vuotena, kunta joutuu virallisesti ns. kriisikuntalistalle. Laukaan kohdalla tilanne on lähes yhtä kriittinen, koska sen lainamäärä on nousussa. Kriisikunnaksi voi joutua myös pelkästään taseen alijäämän perusteella, jos se ylittää euroa/asukas. Tällä tavalla tarkasteltuna suurin uhka on Hankasalmella. Yhteenveto Selvitysalueen pienimmät kunnat ovat riippuvaisia valtionosuuksien kehityksestä. Joutsa ja Laukaa ovat vaarassa joutua ns. kriisikunniksi. Kaikkien kuntien tulevaisuuden talousennusteissa on uhkia. Jyväskylän menot ovat samankokoisten kaupunkien pienimpiä, mutta kaupungin tulot ovat muita kaupunkeja pienemmät. Vuoden 2013 tilinpäätöksen odotettua positiivisempien tulosten vaikutukset eivät ulotu tulevaisuuteen

73 8.2. TULEVAT TALOUSNÄKYMÄT Vuosien taloussuunnitelmat Kuntien valtuustojen hyväksymien vuosien taloussuunnitelmien (Luhanka on hyväksynyt varsinaisesti vain talousarvion 2014) mukaan kuntien tulot ja toimintakate kehittyvät seuraavasti. Kuva 38. Kuntien taloussuunnitelmien kehitysarviot vuodesta 2013 vuoteen 2016 Huomio kiinnittyy siihen, että kuntien arviot toimintakatteen kehityksestä vaihtelevat suuresti. Erityisesti Joutsan, Jyväskylän ja Laukaan toimintakatearvioon sisältyy huomattava toiminnan tehostamistavoite. Samaan aikaan kuitenkin verotulojen arvioidaan kehittyvät myönteisesti. Taloussuunnitelmien toteutumiseen sisältyykin huomattava riski. Kuva 39. Kuntien rahoitusjäämät selvitysalueen kunnissa, euroa/asukas

74 Samaan aikaan useilla selvitysalueen kunnilla on suunnitelmissa merkittäviä investointeja. Tämä johtaa siihen, että niiden rahoitusjäämät painuvat huomattavan negatiivisiksi eli ne velkaantuvat. Seuraavassa kuvassa on muunnettu kuntien taloussuunnitelmien tuleva kehitys vastaamaan valtiovarainministeriön kuntien peruspalveluohjelman (Valtiovarainministeriö 14a/2014) mukaisia tulojen ja toimintakatteen kasvuarvioita. Laskelmassa on otettu huomioon valtionosuusjärjestelmän muutoksen vaikutus huhtikuussa 2014 julkaistulla tavalla. Tämä kuvaa, millaisen haasteen edessä selvitysalueen kuntien talous on. Muuramea lukuun ottamatta toiminnan tehostamistarve on 3 vuoden aikana noin euroa/asukas. Kaikkein haastavin tilanne tulee olemaan Luhangassa, jossa sopeutustarve on 667 euroa/asukas ja tilanne vaikeutuu vielä seuraavina vuosina, kun valtionosuusjärjestelmän muutos tulee kokonaisuudessaan voimaan. Ainakin Hankasalmen ja Laukaan osalta laskelma lienee liian optimistinen, koska on pelättävissä, että niiden oma arvio toimintakatteen kehityksestä vuonna 2014 on liian optimistinen Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Kuva 40. Kuntien arvioitu tilikauden tulos vuonna 2016 valtiovarainministeriön kehitysarvioilla, euroa/asukas Vastaavalla tavalla on laskettu väliraportissa esitettyjen kuuden eri kuntarakennevaihtoehdon mukaiset talouden sopeuttamistarpeet 3 vuoden aikana. Koko selvitysalueen yhteinen sopeuttamistarve on noin 30 miljoonaa euroa

75 KUVA 41. Selvitysalueen sopeuttamistarve Tulevat investointitarpeet Selvitysalueen kunnilla on lähes 1 miljardin euron investointitarpeet seuraavan 10 vuoden aikana. Kuntien taloussuunnitelmien sekä kunnan/talousjohtajien arvioiden mukaisesti investointitarpeet jakautuvat kunnittain seuraavasti: Taulukko 9. Kuntien investoinnit vuosina Taloussuunnitelma Muut tiedossa olevat investoinnit Yhteensä /as /as /as Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Selvitysalue Investoinnit ovat pääosin kuntien palveluverkkoon liittyviä uus- ja korvausinvestointeja. Suhteellisesti suurin investointitarve on Laukaassa, missä on edessä useita mittavia kouluhankkeita sekä mm. kunnantalon peruskorjaus (noin 10 milj. )

76 Näiden lisäksi kuntien vastuulle tulee pääosa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uudesta sairaalasta. Sen kustannusarvio on noin 250 miljoonaa euroa, mikä merkitsee selvitysalueen kunnille 10 vuoden aikana laskennallisesti noin 100 euroa/asukas vuodessa. Investointitarve edellyttäisi kunnilta vuosittain keskimäärin noin 400 euroa/asukas vuosikatetta, jotta kuntien velkamäärä ei kasvaisi. Esimerkiksi vuonna 2013 selvitysalueen kuntien keskimääräinen vuosikate oli 243 euroa/asukas. Kuntien tulopohjan kehitys Tällä hallituskaudella valtiontalouden tasapainottamiseksi toteutetut kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat yhteensä noin 756 miljoona euroa vuoteen 2013 mennessä. Vuosille 2014 ja 2015 jo päätetyt uudet linjaukset nostavat leikkaukset yhteensä noin 1,4 miljardiin euroon. Tämä merkitsee laskennallisesti noin 1,4 prosenttiyksikön korotuspainetta kuntien tuloveroon. Jyväskylän selvitysalueella menetys valtionosuuksissa olisi 47 miljoonaa euroa vuodessa. Kuva 42. Hallitusohjelman ja kehysriihien vaikutukset kuntiin Jyrki Kataisen hallitus päätti osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa ( ), että kuntien tehtäviä vähennetään yhteensä 1 miljardin euron verran. Kun tavoite jaetaan asukaskohtaisesti, se merkitsee taulukossa 10. esitettyjä vähennystavoitetta kuntien toimintamenoissa (milj. ). Tämän kokoluokan menojen vähennykset edellyttävät jo merkittäviä tehtävien vähennyksiä. Mikäli hanke toteutuu, kuntien valtionosuuksia tultaneen vähentämään tehtävien vähentämistä vastaavasti. Osana hallituksen kuntapolitiikkaa on valmistelussa koko valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Tavoitteena on yksinkertaistaa järjestelmää ja lisätä sen kannustavuutta. Helmikuussa 2014 julkistettu ehdotus muuttaa kuntien saamia valtionosuuksia merkittävästi. Seuraavassa taulukossa on esitetty koonti rakennepoliittisen ohjelman arvioiduista vähennystavoitteista sekä em. valtionosuuksiin vaikuttavista eristä kunnittain

77 Taulukko 10. Yhteenveto kuntien valtionosuuksiin vaikuttavista eristä Valtionosuusuudistus (4/2014) Valtionosuusleikkaukset (2017 1,4 mrd/v) Rakennepoliittinen ohjelma; kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen (1 mrd ) /as M /as/v M /v /as M Hankasalmi 76 0, , ,0 Joutsa 79 0, , ,9 Jyväskylä 49 6, , ,3 Laukaa , , ,4 Luhanka , , ,1 Muurame , , ,8 Petäjävesi , , ,8 Toivakka , , ,5 Uurainen , , ,7 Selvitysalue 4, , ,4 Taulukko osoittaa, että kuntien valtiolta saama rahoitus heikkenee merkittävästi myös tulevaisuudessa. Kuntien verotulojen kehitys tulee jatkossa olemaan hyvin riippuvaista yleisestä talouskehityksestä. Muutaman seuraavan vuoden osalta näkymät eivät ole kovin rohkaisevia, joten kunnissa on syytä varautua hyvin pieniin verotulojen kasvulukuihin. Kuntien menojen trenditarkastelu vuoteen 2029 Luvussa 7.1 on kuvattu selvitysalueen kuntien palvelutarpeen ennustettua kehitystä vuoteen 2029 mennessä. Palvelutarpeen muutokset heijastuvat suoraan kuntien menokehitykseen, jos tuottavuutta ei kyetä nostamaan ja palvelujärjestelmää kehitetä. Erityisen voimakas kasvupaine kohdistuu vanhustenhoitoon, jonka kustannukset lähes kolminkertaistuvat. Menopaine on kokonaisuudessaan suurempi kuin ennustettu verotulojen kasvu, jolloin kunnallisverolla katettavissa oleva osuus heikkenee 63 prosentista 56 prosenttiin

78 M. Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Jyväskylän selvitysalue Kunnallisvero Vanhusten hoito 160,8 194,7 239,4 310,4 370,8 Erikoissairaanhoito 180,4 203,6 224,5 247,6 270,6 Perusterveydenhuolto, avo 86,0 105,4 105,4 114,8 124,2 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 152,4 176,2 195,3 209,1 222,5 Päivähoito ja esiopetus 97,9 105,0 112,7 118,7 123,2 Muut tehtävät 145,9 160,2 171,5 182,7 193,9 Kunnallisvero 517,9 599,2 643,0 689,1 735,9 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Veroprosentti 19,64 20,14 20,14 20,14 20,14 Kunn.vero kattaa 63 % 63 % 61 % 58 % 56 % Toimintakate M -823,3-945,1-1048,9-1183,3-1305,2 Vuosikate M 11,3-14,0-50,9-115,2-178,0 Vuosikate /asukas Kuva 43. Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Trendilaskelmien mukaan palvelujen kasvava tarve tulee rasittamaan kuntataloutta. Jos kuntien toiminnan tuottavuutta ja palvelujärjestelmiä ei kyetä muuttamaan, se johtaa selvitysalueen kunnissa tulevaisuudessa seuraaviin veroprosentteihin

79 e 2029e Selvitysalue Joutsa Jyväskylä Hankasalmi Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Kuva 44. Trendilaskelma veroprosentin kasvupaineista vuosina Yhteenveto Valtionosuusleikkaukset rasittavat kuntien taloutta, mikä johtaa entistä suurempaan riippuvuuteen verotuloista. Kuntien arviot lähivuosien kehityksestä vaihtelevat. Useilla kunnilla on käynnissä haasteelliset talouden sopeuttamisohjelmat. Kunnilla on merkittävät investointipaineet, mikä johtaa niiden velkaantumiseen, yhteiset palveluverkkoratkaisut vähentäisivät (huomattavasti) investointitarpeita. Ikärakenteen muutoksesta aiheutuu merkittävä paine kuntien taloudelle ODOTEKUSTANNUKSET JA SÄÄSTÖPOTENTIAALI Selvitysalueen kunnista on tehty FCG Konsultointi Oy:n kehittämä odotekustannuslaskelma. Laskelmassa on käytetty pohjana vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätöstietoja. Kuntien kustannuksia on vertailtu toiminnoittain joko /as, /yli 75-vuotias, /oppilas tai muulla toiminnoittain kohdistetulla tavalla. Jokaiselle kunnalle on haettu 10 vastaavankokoista ja ikärakenteeltaan samantyyppistä vertailukuntaa. Ao. kunnan kustannuksia on verrattu toiminnoittain aina vertailuryhmän 2. edullisimman kunnan kustannuksiin (odotekustannus). Erotuksena syntyy laskennallinen säästöpotentiaali. Laskentatapa antaa nopeasti yleiskuvan kustannuseroista, mutta sen tulkinnassa tulee ottaa huomioon lukuisia reunaehtoja. Selvitysalueen kuntien odotekustannuslaskelmien yhteenveto on selvityksen liitteenä (liite 2). Kokonaisuudessaan selvitysalueen ja kuntien odotekustannuslaskelmat ovat luettavissa kuntajakoselvityksen kotisivuilla (ks. selvitysaineisto). Odotekustannuslaskelmien mukaan selvitysalueen kunnista Hankasalmella (3,2 M ), Laukaassa (1,1, M ), Luhangassa (1,1 M ), Petäjävedellä (2,0 M ) ja Uuraisilla (1,1 M ) on merkittävä säätöpotentiaali. Sen sijaan Jyväskylässä (- 28,2 M ) ja Muuramessa (-1,7 M ) säästöpotentiaali on negatiivinen. Joutsan ja Toivakan kuntien tilanne on laskelman mukaan neutraali

80 Toiminnoittain tarkasteltuna säästöpotentiaalia löytyy kuitenkin kaikista kunnista. Kunnittain voidaan erottaa seuraavat erityiset säästöpotentiaalit. Tarkastelusta on tässä jätetty ulkopuolelle yleishallinto, koska kokemus on osoittanut, että siltä osin tilastot eivät ole vertailukelpoisia. Taulukko 11. Kuntien säästöpotentiaalit Kunta Havainnot Säästöpotentiaali (M ) Säästöpotentiaali ( /as.) Hankasalmi Perusterveydenhuolto, josta vuodeosastohoito Vanhuspalvelut 1,4 0,8 1, Joutsa Vanhuspalvelut, josta vanhusten laitospalvelut Perusterveydenhuolto Yhdyskuntapalvelut Lasten ja nuorten laitoshoito Kansalaisopisto 1,4 1,1 1,0 0,6 0,5 0, Jyväskylä Vanhustenhuolto Perusterveydenhuolto Liikenneväylät Perusopetus 27,5 11,5 10,9 8, Laukaa Vanhuspalvelut Vammaishuollon laitospalvelut Perusterveydenhuolto, erityisesti avohoito Vapaa-aikapalvelut 4,1 1,5 1,4 1,9 1, Luhanka Perusterveydenhuolto 0,4 518 Muurame Perusterveydenhuolto josta vuodeosastohoito Perusopetus Muut lasten ja perheiden palvelut (esh) Liikuntapalvelut Päivähoito ja esiopetus 2,2 1,1 1,7 0,9 0,9 0, Petäjävesi Perusterveydenhuolto, josta vuodeosastohoito Vanhuspalvelut Perusopetus Päivähoito ja esiopetus Yhdyskuntapalvelut 2,2 1,5 1,2 0,6 0,5 0, Toivakka Vanhuspalvelut 0,6 244 Uurainen Vanhuspalvelut Yhdyskuntapalvelut Vastaavasti tehokkaasti hoidettuja toimintoja ovat alueen erikoissairaanhoito koko alueella (-15,2 M ), Laukaan päivähoito ja esiopetus (-2,4 M ) sekä Joutsan (- 0,5 M ) ja Uuraisten (- 0,4 M ) perusopetus. Koko selvitysaluetta tarkasteltaessa esiin nousevat seuraavat havainnot: Erikoissairaanhoito on tehokkaasti hoidettu (- 15,2 M ) Perusterveydenhuollossa on säästöpotentiaalia 20,3 M, mistä suuri osa tulee avohoidosta Vanhuspalveluissa on säästöpotentiaalia 35,8 M. Potentiaalia on vanhuspalveluiden kaikilla osaalueilla. Päivähoito ja esiopetus on hoidettu tehokkaasti (-9,0 M ) Liikenneväylien hoidossa on säästöpotentiaalia 11,7 M, mikä tulee lähes kokonaisuudessaan Jyväskylästä Lasten ja nuorten laitoshuollossa ja muissa lasten ja perheiden palveluissa on säästöpotentiaalia yhteensä 16,4 M 0,4 0,

81 Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon osalta odotekustannustarkastelu on tehty myös indeksoituna tarve- ja olosuhdetekijöillä. Tarvetekijöinä on käytetty väestön ikä- ja sukupuolirakennetta, sairastavuutta ja sosioekonomista asemaa sekä olosuhdetekijöinä: kunnan kaksikielisyyttä ja asutusrakennetta. Indeksin on kehittänyt THL:n terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö CHESS (Centre for Health and Social Economics). Tämän tarkastelun mukaan selvitysalueen terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarve- ja olosuhdevakioidut menot ovat 100,1 prosenttia vertailukuntien menoista eli keskitasoa. Kun tarve- ja olosuhdevakioitujen menojen tarkastelu tehdään samalla periaatteella kuin muu odotekustannuslaskenta (ao. kuntaa verrataan vertailuryhmän toiseksi parhaaseen), selvitysalueella on löydettävissä kaikkiaan 37,2 miljoonan euron säästöpotentiaali. Indeksi ja säästöpotentiaali ovat kunnittain: Indeksi Potentiaali (M ) Hankasalmi 89,2 0,1 Joutsa 97,0 0,2 Jyväskylä 101,4 30,3 Laukaa 101,1 3,8 Luhanka 106,4 0,1 Muurame 96,3 1,1 Petäjävesi 89,6 0,3 Toivakka 88,2-0,3 Uurainen 97,1 0,9 Selvitysalue 100,1 37,2 Yhteenveto Kuntatalouden tilanne edellyttää hallinnon ja palvelujen tuottavuuden parantamista. Siten tarvitaan selkeitä tavoitteita, toimenpiteitä ja niiden määrätietoista toteuttamista. Kuntataloutta voidaan tasapainottaa hyödyntämällä eläköitymistä, mikä edellyttää yhteisiä tuottavuusohjelmia ja niiden vahvaa johtamista. Palveluissa, etenkin vanhuspalveluissa ja perusterveydenhuollossa, on laskennallista säästöpotentiaalia YHTEENVETO Kaikkien selvitysalueen kuntien talous tulee kiristymään. Lyhyellä tähtäimellä kriisiytymässä ovat Joutsa ja Laukaa sekä pitkällä tähtäimellä erityisesti Luhanka. Myös Jyväskylän talous on ongelmallinen eikä kaupungissa ole pystytty toteuttamaan kaupungin tuottavuusohjelmaa. Muuramen taloudellinen asema on seudun kunnista selvästi paras, koska sen verotettavat tulot ovat muita selvitysalueen kuntia korkeammat ja kunta on hoitanut talouttaan pitkäjänteisesti. Kehyskunnista Laukaa, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen joutuvat panostamaan yhtä aikaa sekä nuorten että vanhusten palveluihin. Arviot kuntien taloudellisesta tilanteesta Hankasalmen kunnan lainamäärä (1 180 /as) on kohtuullinen, mutta sen veroprosentti (21,50) on maan korkeimpia. Kunta täyttää kolme kriisikuntakriteeriä (vuosikate, alijäämä ja veroprosentti). Tasapainottamistarve on 3 vuoden aikana yhteensä noin 1-1,5 miljoonaa euroa. Pitkällä aikavälillä vanhustenhuollon kustannusten kasvupaine haastaa kunnan taloutta. Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa on säästöpotentiaalia

82 Joutsan kunnan talous on erittäin haastavassa tilanteessa. Kunta täyttää 4 kriisikuntakriteeriä ja jos vuosikate painuu negatiiviseksi 2 peräkkäisenä vuotena, se joutuu kriisikuntamenettelyyn. Kunta on investoinut erityisesti kouluihin, minkä vuoksi kunnan lainamäärä on korkea (3 685/as). Myös veroprosentti (21,00) on maan korkeimpia. Kunta on käynnistänyt talouden tasapainottamisohjelman, jolla toimintakatteen kasvu pyritään pysäyttämään. Tasapainottamistarve on 3 vuoden aikana yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Pitkällä aikavälillä vanhusten palveluiden tarve kasvaa, mutta nuorten ikäluokkien palveluiden tarve vähenee. Kunnalla on säästöpotentiaalia sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä yhdyskuntapalveluissa. Jyväskylän kaupungin taloudellinen tilanne on haastava. Sen menot ovat alhaiset, mutta myös tulotaso on matala. Kaupunki täyttää kolme kriisikuntakriteeriä (veroprosentti, omavaraisuus ja suhteellinen velkaantuneisuus). Kaupungin konsernivelan määrä (7 961 /as) on korkea erityisesti Jyväskylän Energia Oy:n investointien ja ammattikorkeakouluihin tehtyjen investointien vuoksi. Kaupunki on käynnistänyt palveluverkkojen tarkastelutyön ja asettanut tavoitteeksi hyödyntää voimakkaasti henkilöstön eläköitymistä, joilla tavoitellaan toimintakatteen kasvun pysäyttämistä. Tasapainottamistarve on 3 vuoden aikana yhteensä noin miljoonaa euroa. Pitkällä aikavälillä vanhusten palvelutarve kasvaa voimakkaasti. Jyväskylän kaupungilla on säästöpotentiaalia mm. vanhustenhuollossa, perusterveydenhuollossa, liikenneväylissä ja perusopetuksessa. Laukaan kunnan talous on erittäin haastava. Se täyttää 4 kriisikuntakriteeriä ja sillä on erittäin suuret investointipaineet, joiden johdosta myös kunnan lainamäärä tulee nousemaan voimakkaasti. Kunnan tavoitteena on pysäyttää toimintakatteen kasvu, mikä merkitsee 3 vuoden aikana noin 4 miljoonan euron tasapainottamistarvetta. Pitkällä aikavälillä kunnan talouden haasteet lisääntyvät, koska vanhustenhuollon voimakkaan kasvupaineen lisäksi myös lasten ja nuorten palvelujen tarve kasvaa. Kunnan talouden paineita lisää sen monikeskuksinen yhdyskuntarakenne. Kunnalla on säästöpotentiaalia erityisesti vanhuspalveluissa ja perusterveydenhuollossa. Luhangan kunta on hoitanut hyvin talouttaan eikä se täytä tällä hetkellä yhtään kriisikuntakriteeriä. Kunnan menotaso on kuitenkin korkea ja se on erittäin valtionosuusriippuvainen. Valtionosuusjärjestelmän muutoksessa Luhanka on merkittävä menettäjä (479 /as). Tasapainottamistarve on 3 vuoden aikana yhteensä 0,5 miljoonaa euroa. Yhdessä asukasluvun laskun kanssa tämä johtaa kunnan talouden merkittävään heikentymiseen lähivuosina. Kunnan veroprosentti (19,00) on selvitysalueen kuntien alhaisin, millä voidaan hieman puskuroida tulevia paineita. Kunnalla on säästöpotentiaalia perusterveydenhuollossa. Muuramen kunta on hyödyntänyt hyvin sijaintiaan Jyväskylän kupeessa ja hoitanut hyvin omaa talouttaan. Kunnan verotulot ovat korkeat. Kunta ei täytä tällä hetkellä yhtään kriisikuntakriteeriä. Kunnan konsernilainojen määrä (5 001 /as) on kuitenkin korkea. Kunnan talouden näkymät ovat kohtuullisen vakaat, tasapainottamistarve on 3 vuoden aikana noin 1 miljoonaa euroa. Pitkällä aikavälillä vanhusten määrän voimakas kasvu haastaa kunnan taloutta. Kunnalla on säästöpotentiaalia perusterveydenhuollossa, päivähoidossa ja perusopetuksessa. Petäjävesi täyttää yhden kriisikuntakriteerin (veroprosentti). Kunnan veroprosentti (21,25) on maan korkeimpia. Kunta on valtionosuusjärjestelmän muutoksessa menettäjä (103 /as). Kunta pyrkii pitämään talouden tasapainossa pysäyttämällä toimintakatteen kasvun, mikä merkitsee 3 vuoden aikana noin 1,5 miljoonan euron sopeuttamistarvetta. Pitkällä aikavälillä kunnan taloutta haastaa vanhusten palveluiden sekä lasten ja nuorten palveluiden tarpeen yhtäaikainen kasvu. Kunnalla on säästöpotentiaalia mm. perusterveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa. Toivakan kunta on oikaissut talouttaan merkittävästi parin viime vuoden aikana, mutta sopeuttamistarvetta on silti seuraavien 3 vuoden aikana 0,5-1 miljoonaa euroa. Kunta täyttää yhden kriisikuntakriteerin (veroprosentti). Valtionosuusjärjestelmän muutoksessa kunta tulee olemaan merkittävä menettäjä (244 /as). Kunnalla on edessä merkittäviä investointeja, mikä johtaa siihen, että kunnan lainamäärä jopa kolminkertaistuu ja nousee lähelle kriisikuntakriteerin raja-arvoa. Pitkällä aikavälillä kunnan taloutta haastaa vanhusten palveluiden sekä lasten ja nuorten palveluiden tarpeen yhtäaikainen kasvu. Kunnalla on säästöpotentiaalia vanhuspalveluissa

83 Uuraisten kunta täyttää yhden kriisikuntakriteerin (suhteellinen velkaantuneisuus). Kunta on valtionosuusjärjestelmän muutoksessa menettäjä (166 /as). Toimintakatteessa on 3 vuoden aikana noin 1 miljoonan euron sopeuttamistarve. Kunnalla on edessä merkittäviä investointeja, mikä johtaa siihen, että kunnan lainamäärä nousee yli kriisikuntakriteerien raja-arvon. Pitkällä aikavälillä kunnan taloutta haastaa vanhusten palveluiden sekä lasten ja nuorten palveluiden tarpeen yhtäaikainen kasvu. Arvio nykytilanteen eduista ja haitoista Edut/vahvuudet Tällä hetkellä kuntien talous on pääosin kohtalaisessa kunnossa. Kunnat ovat aloittaneet talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja tasapainottamisohjelmia. Vuoden 2013 tilinpäätösten odotettua parempi tulos antaa lyhyellä aikavälillä harkinta-aikaa talouden tasapainottamiseen. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on edullinen usealle selvitysalueen kunnalle. Voimakas eläköityminen (n v mennessä) mahdollistaa talouden tasapainottamisen joustavalla henkilöstöpolitiikalla. Kuntien investoinnit on voitu hoitaa ilman kohtuutonta velkaantumista. Haitat/heikkoudet Kuntien on vaikeaa toteuttaa tuottavuusohjelmia ja palveluverkkoselvitysten mukaiset ehdotukset etenevät hitaasti päätöksenteossa. Valtion voimakas normiohjaus vaikeuttaa tuottavuuden parantamista. Pitkän aikavälin tuloskehitys ja tulevaisuuden ennusteet edellyttävät radikaaleja muutoksia menotalouden sopeuttamisessa. Kuntien talous kiristyy tehtyjen valtionosuusleikkausten vaikutuksesta, vaikka palvelutarve kasvaa. Ehdotettu valtionosuusjärjestelmän muutos vaikuttaa eri tavalla kuntiin. Henkilöstön eläköitymisen hyödyntäminen pienissä organisaatioissa ja yksiköissä on vaikeaa. Kuntien investointipaineet ovat suuret. Osassa kuntia joudutaan investoimaan samanaikaisesti sekä nuorten että vanhusten palveluihin

84 9 HENKILÖSTÖ Kuntien tehtäväksi on lainsäädännössä osoitettu vuosikymmenien kuluessa uusia tehtäviä ja niihin liittyviä velvoitteita. Tämän johdosta kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö on kasvanut vuoden henkilöstä aina vuoteen 2011 saakka, jolloin kuntasektorin palveluksessa oli henkilöä. Vuonna 2013 kuntasektorilla oli työntekijää ja KT Kuntatyönantajat arvioivat, että vuonna 2020 kuntasektorilla on henkilöä. Suomessa on käynnissä Euroopan nopein ikärakennemuutos. Vuoteen 2030 mennessä suurten ikäluokkien eläköityessä työmarkkinoilta poistuu yli puolet tämänhetkisestä työvoimasta. Kevan arvion mukaan kunta-alalta siirtyy eläkkeelle noin henkilöä vuosina Vuonna 2013 selvitysalueen kunnissa on henkilöstöä yhteensä henkilöä, joista eläköityy vuoteen 2030 mennessä työntekijää. Muissa Jyväskylän selvitysalueella toimivissa kunnallisissa organisaatioissa, mm. sairaanhoitopiirissä työskenteli vuonna 2013 hieman yli henkilöä, joista eläköityy vuoteen 2030 mennessä noin henkeä. Muut kunnalliset organisaatiot tuottavat selvitysalueen kunnille merkittävän osan kunnallisista palveluista, esim. erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluita. Palvelutarve kasvaa erityisesti vanhustenhuollossa, mutta jossain määrin myös muissa kunnallisissa palveluissa. FCG:n tekemän perustrendiennusteen mukaan toiminnan jatkuessa ennallaan, selvitysalueen kuntien henkilöstövahvuuden tulisi vuonna 2030 olla työntekijää eli 22,7 prosenttia nykyistä enemmän. Jos työn tuottavuutta pystytään parantamaan 0,5 prosenttia vuodessa, henkilöstötarve olisi työntekijää eli 13,7 prosenttia nykyistä enemmän. Suurin palvelutarpeen kasvu tulee olemaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Jos työn tuottavuutta pystytään parantamaan 0,5 prosenttia vuodessa ja vanhusten palvelutarpeen alkamista onnistutaan siirtämään kahdella vuodella 75-vuotiaista 77-vuotiaisiin, henkilöstötarve vuonna 2030 on työntekijää eli 7,5 prosenttia nykyistä enemmän. Vanhusten toimintakyvyn ja työn tuottavuuden paraneminen säästävät kuntien menoja 72,6 miljoonaa euroa vuonna 2030 verrattuna trendilaskelmaan. Siten kuntien kannattaa panostaa erityisesti työn tuottavuuden parantamiseen sekä vanhusten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen. Selvitysalueen kuntien henkilöstötilanne on hyvä eräitä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmiä lukuun ottamatta. Tällä hetkellä selvitysalueen kunnissa, kuten muutenkin Keski-Suomen alueella, on puutetta terveyskeskuslääkäreistä, terveyskeskushammaslääkäreistä, suuhygienisteistä ja sosiaalityöntekijöistä. Vuonna 2012 täyttämättömiä terveyskeskuslääkäreiden virkoja oli 13,5 prosenttia ja hammaslääkäreiden virkoja 16,6 prosenttia. 85 prosenttia sosiaalityöntekijöistä oli päteviä. Vanhusten- ja vammaistenhuollossa on ollut vaikeuksia saada rekrytoitua vakinaisia lähihoitajia, vaikka nykyiset koulutusmäärät riittävät kattamaan eläkepoistuman ja palvelutarpeen kasvun. Hoitohenkilökunnan osalta kaikissa kunnissa on pulaa sijaisista. Tulevaisuudessa selvitysalueella on pulaa koulutetusta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnasta. Jyväskylän kaupungin STM:lle tekemässä kaste-hakemuksessa on kuvattu, että sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkoja avautuu Keski-Suomessa palvelutarpeen kasvun ja eläkepoistuman vuoksi vuosina yhteensä kappaletta, kun samaan aikaa alueella koulutetaan ammattilaista. Kohtaanto-ongelma on jo vuonna 2020 miltei työntekijän suuruinen ja tulee pahenemaan vuoteen 2030 mennessä. Opettajista ja muista henkilöstöryhmistä ei synny vastaavanlaista pulaa, koska Jyväskylän yliopiston ja muiden oppilaitosten koulutus riittää kattamaan poistuman. Kuntatalous on ajautunut ahdinkoon parin viime vuoden aikana, koska verotulojen kasvu on hidastunut ja valtionosuuksia on leikattu. Selvitysalueen kunnat ovat aloittaneet toimenpiteet kuntatalouden tasapainottamiseksi. Useassa kunnassa on suunnitteilla henkilöstön vähentäminen ainakin hyödyntämällä luonnollista poistumaa. Syksyn aikana kolmessa kunnassa käynnistettiin YT-neuvottelut, jotka haastavat työssä jaksamista ja myönteisen työnantajaimagon säilyttämisen. Jos kunnat pystyvät lähivuosina vähentämään henkilöstöä ja tuottamaan nykyiset palvelut pienemmällä henkilöstöllä, on sillä pienentävä vaikutus edellä viitattuihin henkilöstötarvelaskelmiin

85 Selvitysalueen kunnissa on suunniteltu tai toteutettu kuntatalouden tasapainottamiseksi seuraavia henkilöstöön kohdistuvia toimenpiteitä: Hankasalmen kunta ei ole vielä päättänyt toimenpiteitä. Joutsan kunnan tavoitteena on vähentää henkilöstöä 30 henkilötyövuoden verran vuosina Vähennys tehdään pääsääntöisesti luonnollisen poistuman kautta. Lisäksi vuonna 2014 tavoitellaan tilapäisin toimin euron säästöä. Keinoina ovat lomarahojen vaihto vapaaseen, virka- /työlomat tai lomautukset. Jyväskylän kaupunki on vähentänyt hallinto- ja toimistohenkilöstöä 100 henkilötyövuotta vuodesta 2009 alkaen. Kaupunki on asettanut tavoitteeksi vuosille vähentää 150 henkilötyövuotta vuodessa eli yhteensä 450 henkilötyövuotta henkilöstöpoistumaa hyödyntäen. Lisäksi kaupunki kannustaa työntekijöitä ottamaan palkattomia virka- ja työvapaita vuonna Kaupunginhallitus päätti , että kaupunki ei lomauta henkilöstöä, mutta voi käyttää kohdennettuja irtisanomisia ja osa-aikaistamisia. Laukaan tavoitteena on vähentää vakinaista henkilöstöä 50 henkilötyövuotta vuosina sekä lisäksi vähentää määräaikaista henkilöstöä ja sijaisten käyttöä 25 prosenttia vuoden 2013 tasosta. Luhanka on vähentänyt 10 prosenttia (4 htv) henkilöstöstä. Muurame vähensi vuodesta 2012 vuoden 2013 loppuun mennessä henkilöstöä 21 eli 4,58 prosenttia. Vuoden 2014 talousarviossa ja seuraavien vuosien taloussuunnitelmassa ei ollut tarvetta uusiin sopeutustoimiin, koska vuonna 2013 tehtyjen vähennysten taloudelliset vaikutukset toteutuvat vuonna Muurame arvioi aina talousarvion valmistelun yhteydessä taloustilanteensa ja mahdollisen sopeutuksen tarpeen. Petäjävedellä yhdistetään yläkoulun ja lukion rehtorin virat, joka vähentää yhdellä henkilöstöä. Palvelutarpeen kasvun johdosta kunta palkkaa henkilöstöä lisää päivähoitoon ja vanhustenhuoltoon Toivakassa vuonna 2013 tehdyt sopeutustoimet riittivät niin hyvin, että Toivakka alitti talousarvion henkilöstökulut 3,2 prosentilla. Kuluvalle vuodelle ei ole päätetty henkilöstövähennyksiä. Rakenteiden uudelleen arviointi käynnistetään keväällä 2014 ja jokaisen päättyvän työsuhteen täyttötarve arvioidaan erikseen. Vuonna 2015 tulevat kaksi eläköitymistä pyritään hyödyntämään. Uuraisten kunnassa on vuonna 2013 jätetty kaksi virkaa/tointa täyttämättä sisäisillä järjestelyillä. Kunta on lisäksi suunnitellut vähentävänsä 6-7 henkilöä vuosien aikana eläköitymistä hyödyntäen. Suunnitelmat kohdentuvat tuki- ja hallintopalveluista eläköityviin henkilöihin. Palvelutarpeen kasvun johdosta on paineita palkata perusopetuksen henkilöstöä

86 Kuva 45. Henkilöstön rekrytointi ja eläköityminen ammattiryhmittäin vuoteen 2029 Edellä olevaan kuvaan on tiivistetty selvitysalueen kuntien henkilöstön eläköityminen (5 500 henkilöä) sekä palvelutarpeen kasvun aiheuttama henkilöstön lisäämistarve henkilöstöryhmittäin vuoteen 2029 saakka. Lisäystarve on laskettu trendiennusteen perusteella olettaen työn tuottavuuden paranevan 0,5 prosenttia vuodessa. Kuten kuvasta huomataan, voimakkain henkilöstön lisäämistarve on vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa työskentelevien henkilöstöryhmissä. Näissä henkilöstöryhmissä eläköityminen vuoteen 2029 saakka on vähäisintä. Tämä osaltaan helpottaa tulevaa työvoimapulaa. Suurinta eläköityminen on tukipalveluiden henkilöstöryhmien (siivous, toimistotyö, ruokapalvelu jne.) osalta. Näiden henkilöstöryhmien osalta tarve pysyy nykytasolla ja työn tuottavuutta on mahdollista parantaa, mikä osaltaan helpottaa kuntien talouden tasapainotustyötä luonnollista poistumaa hyödyntäen. Yhteenveto Kuntataloutta tasapainotetaan henkilöstövähennyksillä. Työn tuottavuutta on mahdollista parantaa kaikissa kunnallisissa palveluissa, erityisesti tukipalveluissa, joissa yhteistyötä tehdään vähän. Tulevaisuudessa on pulaa erityisesti lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta

87 9.1 YHTEENVETO Selvitysalueen kunnissa oli vuonna 2013 yhteensä työntekijää. Heistä noin työntekijää eläköityy vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi selvitysalueella toimivissa muissa kunnallisissa organisaatioissa kuten sairaanhoitopiirissä työskenteli samaan aikaan hieman yli henkilöä, joista vuoteen 2029 mennessä eläköityy noin henkilöä. Selvitysalueen kunnissa on hyvä henkilöstötilanne eräitä ammattiryhmiä (lääkärit, hammaslääkärit, sosiaalityöntekijät) lukuun ottamatta. Alueella tarjottava runsas ja laaja koulutus takaavat sen, että myös tulevaisuudessa selvitysalueen kunnat saavat rekrytoitua henkilökuntaa riittävästi useimpiin kunnallisiin palveluihin. Terveyden- ja vanhustenhuollon palveluissa tulee tulevaisuudessa pulaa henkilöstöstä, koska nykyiset koulutusmäärät eivät riitä kattamaan poistumaa. Tilanne on sama myös muualla Suomessa. Henkilöstön koulutuksen ja rekrytointitarpeen kohtaanto-ongelma pienenisi tuntuvasti, jos kuntapalveluiden työn tuottavuutta pystyttäisiin parantamaan esimerkiksi 0,5 prosenttia vuodessa. Riittävä erikoisosaaminen voidaan turvata omana toimintana ainoastaan isommissa organisaatioissa. Arvio nykytilanteen eduista ja haitoista Edut/vahvuudet Eläkepoistuma on selvitysalueella n vuosina (n. 300 /vuosi). Eläköitymistä on jossakin määrin jo hyödynnetty ja tuloksellisuutta parannettu kaikissa kunnissa. Selvitysalueella on tällä hetkellä hyvä koulutetun työvoiman tarjonta. Vanhuspalveluissa palvelutarpeet kasvavat, mutta toisaalta näissä tehtävissä eläköityminen ei ole voimakkainta. Työvoiman tarjonta kasvaa hieman (2 %) vuoteen 2030 mennessä. Selvitysalueella on paljon pieniä työyksikköjä, joissa työntekijöillä on monipuoliset työkuvat. Haitat/heikkoudet Erilliset organisaatiot rajoittavat eläköitymisen maksimaalista hyödyntämistä. Erityisesti joissakin sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattiryhmissä (hammaslääkärit, lääkärit, sosiaalityöntekijät sekä hoitohenkilökunta) rekrytointiongelmat tulevat kasvamaan. Tulevaisuudessa alueella on pulaa sosiaali- ja terveydenhuollon koulutetusta henkilöstöstä, koska koulutus ei korvaa eläkepoistumaa. Työvoiman saatavuusongelmat tulevat korostumaan erityisesti maaseutumaisilla alueilla. Osa työyksiköistä on pieniä ja siten haavoittuvaisempia eikä erikoisosaamista voida hyödyntää

88 10 DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN Kuntien yhdistymisestä saatavien hyötyjen ja toisaalta haittojen välttämisen kannalta kriittisin tekijä on kuntien johtaminen. Ilman vaikuttavaa päätöksentekoa ja vahvaa johtamista sekä sitä tukevaa organisaatiorakennetta kuntaliitosten luomat mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä. Kunnan johtaminen on poliittisen ja ammatillisen johtamisen yhdistelmä, joka parhaalla mahdollisella tavalla toimiakseen vaatii osapuolten hyvää yhteistyötä. Valtuusto vastaa kunnan strategisesta johtamisesta. Kunnan johtamisjärjestelmän keskeiset toimijat ovat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja, joiden tehtävät on määritelty kuntalaissa. Poliittisen ja ammatillisen johdon yhteistyö luo perustan tuloksekkaalle kuntatyölle. Ajankohtaisissa muutostilanteissa kuten kuntarakenneuudistuksissa ja talouden tasapainotustilanteissa yhteistyön laatu korostuu. Suomen kuntaliitto on laatinut suosituksen Hyvä hallitustyöskentely välineeksi hyvälle kuntajohtamiselle. Poliittisen johtamisen haasteet ovat kasvaneet 2000-luvulla ja luottamushenkilötyöhön käytetään yhä enemmän aikaa. Lisäksi yhteistoiminnan kasvun myötä yhä suurempi osuus kuntien budjetista sidotaan yhteistoimintaorganisaatioiden päätöksillä. Entistä useamman kunnan menoista yli puolesta päätösvaltaa käyttää kunnan valtuuston sijasta yhteistoimintaorganisaatio. Tässä tilanteessa demokratia perustuu välillisempiin muotoihin. Tarpeeksi laajoilla alueilla palveluiden järjestämisessä valta ja vastuu ovat yhdellä riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa tältä osin paikallista demokratiaa. Kunnan koon kasvaessa on päätöksentekoon vaikuttaminen kuntalaisen kannalta kuitenkin haasteellisempaa, minkä vuoksi kuntauudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lähivaikuttamisen kehittämiseen. Kuntien yhdistymisessä asukkaiden vaikuttamisen piiri kasvaa, mutta samalla edustajien lukumäärä suhteessa asukasmäärään laskee. Kuntarakenneselvityksessä asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia sekä lähidemokratian toteutumista tulee arvioida sekä linjata näistä periaatteet yhdistymissopimuksiin KUNTALAISTEN VAIKUTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN Valtakunnallisesta keskustelusta on noussut tarve uudistaa sekä asukkaiden osallistumisen että edustuksellisen demokratian periaatteita. Tarvetta muutokselle lisäävät ikärakennemuutos, sosiaalisten ongelmien keskittyminen sekä osallistumisen eriarvoistuminen. Näiden lisäksi mahdolliset kuntarakenteen muutokset voivat heikentää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia valtuustojen koon pienentyessä suhteessa asukasmäärään. Suuret kuntarakennemuutokset edellyttävät siten uusien osallistumis- ja vaikuttamismuotojen rakentamista sekä mahdollisesti myös edustuksellisen järjestelmän kehittämistä demokratian vahvistamiseksi. Uudessa kuntarakennelaissa edellytetäänkin kuntaliitosselvityksessä arviota asukkaiden osallistumisja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta. Samoin yhdistymissopimuksessa tulee sopia asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa. Kuntalain uudistamisen yhtenä tavoitteena on demokratian vahvistaminen. Tämä sisältää edustuksellisen järjestelmän toimivuuden ja houkuttelevuuden vahvistamisen, alueellisen vaikuttamisen turvaamisen, kuntalaisten ja päätöksentekijöiden vuorovaikutuksen lisäämisen, monipuolisten osallistumiskeinojen ja -rakenteiden turvaamisen, suoran demokratian ajantasaistamisen ja vahvistamisen. Kuntalain uudistamisen valmistelussa on lähdetty siitä, että kunnanosahallinnon järjestäminen olisi jatkossakin valtuuston harkinnassa. Vuoden 2012 kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus Manner-Suomessa oli 58 prosenttia. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista on laskenut noin 20 prosenttiyksikköä viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Vuosien 2004 ja 2008 vaaleissa äänestysvilkkaus nousi jonkin verran, mutta vuonna

89 suunta oli jälleen laskeva. Kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus on ollut myös matalampi kuin presidentinvaaleissa ja eduskuntavaaleissa. Asukasluvultaan suurimmissa kaupungeissa ero kunnallisvaalien ja eduskuntavaalien äänestysaktiivisuudessa on suurempi kuin pienissä kunnissa. Pitkällä aikajaksolla kuntatason äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa Pohjoismaissa, mutta Suomen kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus on selvästi matalampi kuin muualla. Kunnallisvaaleissa äänestäminen on kuitenkin nähty tärkeimmäksi keinoksi vaikuttaa kunnan asioihin. KuntaSuomi2004- kuntalaiskyselyjen (2000, 2004) ja ARTTU-kuntalaiskyselyn (2008, 2011) perusteella kunnallisvaalit koetaan yhä useammin tärkeimmäksi vaikuttamisen keinoksi (vuonna %). Taulukko 12. Äänestysaktiivisuus Jyväskylän kaupunkiseudulla Äänioikeutetut Osuus Äänestysaktiivisuus äänioikeutetuista Muutos Hankasalmi ,1 % 64,1 66,1-2 Joutsa ,9 % 62,2 67,1-4,9 Jyväskylä ,1 % 55,1 60,3-5,2 Laukaa ,4 % 58,7 61,6-2,9 Luhanka 673 0,5 % 73,8 74,8-1 Muurame ,8 % 64,2 67,7-3,5 Petäjävesi ,2 % 62,5 63,8-1,3 Toivakka ,3 % 63,7 67-3,3 Uurainen ,8 % 64,4 68,5-4, ,9 61,5-4,6 Selvitysalueella äänestysaktiivisuus (56,9 %) on samalla tasolla kuin Tampereen, Turun, Porin, Kuopion, Lahden ja Oulun seutukunnissa keskimäärin. Joutsan seutukunnassa äänestysaktiivisuus on ollut korkeampi (63,8 %). Vuodesta 2000 Joutsan seutukunnan äänestysaktiivisuus on laskenut, kun taas Jyväskylän seutukunnassa se on noussut Oulua lukuun ottamatta eniten. Toisaalta Oulun, Jyväskylän ja Lahden seutukunnissa äänestysaktiivisuus oli vuonna 2000 alhaisempi. Jyväskylän (55,1 %) ja Laukaan (58,7 %) kunnissa äänestysprosentti oli kunnallisvaaleissa alle 60 prosenttia. Korkein äänestysprosentti oli Luhangassa (73,8 %), muissa kunnissa äänestysaktiivisuus oli prosenttia. Eniten äänestysaktiivisuus on laskenut Jyväskylässä ja Joutsassa. Kuntaliitostilanteissa nousee usein esille lähidemokratia eli alueellisuus asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen perustana. Kuntien päättäjät ja kuntalaiset haluavat säilyttää mahdollisuuden vaikuttaa omaa arkea ja elinympäristöä koskeviin asioihin myös silloin, kun oma kunta liittyy osaksi laajempaa kuntaa. Paras-uudistuksen aikana useimmilla monikuntaliitosalueilla muodostettiin alueellisia toimielimiä. Tällä voidaan pyrkiä saamaan alueellista asiantuntemusta ja näkemystä uuden, suuremman kunnan hallintoon ja päätöksentekoon tai se nähdään keinona vahvistaa maaseutualueiden elinvoimaisuutta, asukkaiden osallistumista, yritteliäisyyttä ja paikallista aktiivisuutta. (Pihlaja & Sandberg 2012.) Selvitysalueen kuntien käytössä olevat vaikuttamisen keinot ja foorumit ovat monipuoliset. Kuntalaistilaisuudet ja kuntalaispalaute kuuluvat kuntien tapoihin kartoittaa kuntalaisten mielipiteitä. Tämän lisäksi suurin osa kunnista järjestää myös kuntalais- tai asiakaskyselyjä. Lisäksi Jyväskylällä ja Petäjävedellä on keskustelupalsta. Hankasalmella, Joutsassa, Jyväskylässä, Muuramessa, Petäjävedellä ja Uuraisilla on nuorisovaltuustot. Jyväskylässä toimii myös Lasten Parlamentti. Kuntien johto ja viranhaltijat osallistuvat järjestöjen ja yrittäjien tilaisuuksiin. Lisäksi joissain kunnissa järjestetään yhteisiä tilaisuuksia yrittäjien kanssa. Petäjävedellä on vuoden 2013 lopussa järjestetty vapaa-aikatoimen järjestö- ja asukasfoorumi-tilaisuus, joka on suunniteltu järjestettävän 2 3 kertaa vuodessa. Foorumin tavoitteena on tiedonkulun lisääminen, toiminnan kehittäminen sekä järjestöjen välisen yhteistyön parantaminen

90 Jyväskylän kaupungilla on ollut käytössä kansalaisraati-menetelmä sekä eri palvelualojen asiakasfoorumeja. Kuntalaisten kansalaisraadit tapaavat keskimäärin kolme kertaa, jolloin raatilaiset käyvät monipuolisia keskusteluita koulutettujen ohjaajien johdolla sekä kuulevat käsiteltävän kysymyksen kannalta merkittäviä asiantuntijoita. Lopuksi raatilaiset laativat aiheesta yhteisen julkilausuman, joka esitellään tiedotustilaisuudessa. Elimet, joille julkilausuma osoitetaan, antavat vastineen kansalaisraadille. Kansalaisraati kootaan ilmoittautuneiden joukosta siten, että raadin edustavuus on mahdollisimman kattava. Kansalaisraadit ovat tähän mennessä käsitelleet yleiskaavavalmistelua (2012) ja asiakaspalvelumallia (2012). Tämän lisäksi on järjestetty alueellinen kansalaisraati hyvinvoinnin kehittämiseksi Huhtasuon kaupunginosassa. Lisäksi Jyväskylässä on otettu käyttöön asiakasraadit. Raadin kautta palvelua usein käyttävät asukkaat voivat vaikuttaa palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Jyväskylässä on käytössä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasraati, vammaispalvelujen asiakasraati, vanhuspalvelujen asiakasraati, varhaiskasvatuspalvelujen asiakasraati sekä Nuorten aikuisten palvelukeskuksen asiakasraati. Jyväskylän monikuntaliitoksen jälkeen uudessa Jyväskylässä perustettiin Korpilahden aluelautakunta ja maaseutulautakunta. Lautakunnan tehtäviin kuului mm. lausuntojen antaminen eri hallintokuntien aluetta koskevista suunnitelmista valmisteluvaiheessa sekä suunnitelmien toteutumisen seuraaminen. Lisäksi tehtävänä oli yhteistyössä toimiminen alueen eri yhteisöjen kanssa alueen ja palvelujen kehittämiseksi sekä paikallisten kuulemistilaisuuksien järjestäminen. Aluelautakunta vastasi myös konsernihallintoon kuuluvan Korpilahden aluetoimiston ohjauksesta ja päätti sille talousarviossa osoitetun toimintarahan käytöstä. Lautakuntaan kuului 11 kaupunginvaltuuston valitsemaa luottamushenkilöä Korpilahden alueelta. Korpilahden aluelautakunta lakkautettiin alkaen kaupungin organisaatiota uudistaessa. Yllä mainittu aluelautakunta on esimerkki kuntaliitoksen johdosta perustetusta aluelautakunnasta, joka oli luonteeltaan keskustelu- ja kehittämisfoorumi. Yhteenveto Äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa selvitysalueen kunnissa. Suurinta lasku on ollut Joutsassa ja Jyväskylässä. Valtaosa alueen äänioikeutetuista sijoittuu keskuskaupungin alueelle. Osallistumisen erilaiset muodot ja uudet toimintatavat ovat käytössä kunnissa, mutta edellyttävät näkyvyyttä ja osallistujapohjan laajentamista POLIITTINEN JOHTAMINEN Poliittisen johtamisen ja päätöksentekokyvyn merkitys on yksi tärkeimmistä tekijöistä kuntien elinvoimaisuuden turvaamisessa sekä mahdollisten kuntarakennemuutosten myönteisten vaikutusten varmistamisessa. Selvitysalueen valtuusto- ja hallituskoot sekä lautakuntarakenteet vaihtelevat jossain määrin (ks. Liite 3). Valtuustokoot vaihtelevat Jyväskylän 67 valtuutetusta Luhangan 15 valtuutetun valtuustoon. Laukaan kunnanhallitus on 11-jäseninen ja Jyväskylän kaupunginhallitus 13-jäseninen. Hankasalmella, Joutsassa ja Muuramessa kunnanhallitukset ovat 9-jäsenisiä ja muissa kunnissa 7-jäsenisiä. Selvitysalueen kuntien lautakuntarakenne on samankaltainen. Lautakuntien määrä ja koko vaihtelee jonkin verran kunnittain. Eniten lautakuntia on Joutsassa ja Laukaassa (8 lautakuntaa) ja vähiten Muuramessa ja Petäjävedellä. Kaikilla kunnilla on lakisääteiset keskusvaali- ja tarkastuslautakunnat, joiden jäsenmäärä vaihtelee

91 Selvitysalueen kuntien lautakuntarakenne on seuraava: Hankasalmella on perusturva-, sivistys-, rakennus- ja valvonta- sekä ympäristölautakunnat, joissa kaikissa on yhdeksän jäsentä. Joutsassa on 7-jäseniset perusturva-, tekninen ja ympäristölautakunnat sekä 9-jäseninen sivistyslautakunta, jonka jäsenistä Luhanka nimeää kaksi. Lisäksi Joutsassa on Puulan seutuopiston opistolautakunta, jonka seitsemästä jäsenestä Joutsa nimeää kolme ja Toivakka yhden. Jyväskylässä on 13-jäseniset kaupunkirakenne-, kulttuuri- ja liikunta-, perusturva-, rakennus- ja ympäristö- sekä sivistyslautakunnat. Perusturvalautakunnalla on 9-jäseninen terveydenhuollon jaosto, jonka jäsenistä Jyväskylä nimeää viisi, Muurame kaksi sekä Hankasalmi ja Uurainen kumpikin yhden. Kaupunkirakennelautakunnassa on 7-jäseninen joukkoliikennejaosto, jonka jäsenistä Jyväskylä nimeää neljä, Laukaa kaksi ja Muurame yhden. Lisäksi Jyväskylässä on kuusi liikelaitosten johtokuntaa, joista viisi on 8-jäsenisiä ja yksi 13-jäseninen. Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunnan jäsenistä Jyväskylä nimeää viisi ja muut Keski-Suomen kunnat kahdeksan. Työterveys Aalto - liikelaitoksen johtokunnan jäsenistä Jyväskylä nimeää neljä ja Jyten muut kunnat kaksi sekä Seututerveyskeskus kaksi. Lisäksi Jyväskylässä on tiejaosto, työllisyysjaosto, yksilöasian jaosto ja ympäristöterveysjaosto. Laukaassa on 9-jäseniset kasvun ja oppimisen, kaavoitus- ja rakennus-, perusturva-, tekninen ja vapaa-ajan lautakunnat sekä 7-jäseninen ympäristöterveyslautakunta, jonka jäsenistä Laukaa ja Äänekoski nimeävät kumpikin kolme ja Konnevesi yhden. Luhangassa on 7-jäseniset perusturva- ja sivistystoimen lautakunnat sekä 5-jäseniset maaseutu- ja rakennuslautakunnat. Muuramen lautakuntarakenne poikkeaa eniten muista kunnista. Muuramessa on 9-jäseniset asukaspalveluiden, lapsi- ja perhepalveluiden sekä teknisten palveluiden lautakunnat. Petäjävedellä on 9-jäseniset sivistys- ja tekninen lautakunta sekä 7-jäseninen perusturvalautakunta. Toivakassa on 9-jäseninen sivistystoimen lautakunta sekä 7-jäseniset perusturva- ja tekninen lautakunta. Teknisellä lautakunnalla on 5-jäseninen ympäristöjaosto. Uuraisilla on 7-jäseniset perusturva-, sivistys-, tekninen, ympäristö- ja vapaa-ajan lautakunnat. Selvitysalueen kuntien perusterveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisvastuut ovat Hankasalmen, Jyväskylän, Muuramen ja Uuraisten osalta Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksella (Jyte) ja muiden kuntien osalta Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvalla Seututerveyskeskusliikelaitoksella. Palveluiden järjestämisvastuu on Jyten osalta Jyväskylän perusturvalautakunnan terveydenhuoltojaostolla, jonka nimeäminen on kuvattu Jyväskylän lautakuntarakenteen yhteydessä. Seututerveyskeskuksen kuntien järjestämisvastuun toteuttamiseksi sairaanhoitopiiriin on perustettu järjestämistoimikunta, jossa on yhdeksän jäsentä, yksi jäsen kustakin kunnasta ja yksi jäsen sairaanhoitopiiristä. Järjestämistoimikunta on sairaanhoitopiirin hallituksen alainen. Tämän lisäksi Seututerveyskeskus-liikelaitoksella on 5-jäseninen johtokunta, jonka sairaanhoitopiirin hallitus nimeää. Kuntien valtuustojen puoluejakaumat vaihtelevat (ks. kuva 44). Hankasalmella, Joutsassa, Luhangassa, Petäjävedellä ja Toivakassa Keskustan edustavuus on yli 40 prosenttia paikoista. Muista kunnista poiketen suurin valtuustoryhmä Jyväskylässä on SDP ja Uuraisilla Perussuomalaiset. Jyväskylässä poliittinen jakauma on huomattavasti hajautuneempi kuin selvitysalueen muissa kunnissa

92 Kuva 46. Selvitysalueen kuntien valtuustojakaumat valtuustokaudella Seuraavassa taulukossa on esitetty valtuustopaikkojen jakautuminen vuoden 2012 kunnallisvaalien tulosten perusteella, mikäli selvitysalue olisi yksi kunta. Kuntien lukumäärän väheneminen vähentää valtuustopaikkoja ja samalla myös luottamushenkilöiden määrää. Tällä hetkellä selvitysalueella on yhteensä 283 valtuustopaikkaa. Jos selvitysalueesta muodostettaisiin yksi kunta, vähenisivät valtuustopaikat 216 paikalla nykyisen kuntalain mukaan

93 Taulukko 13. Puolueiden edustus kunnallisvaalien 2012 perusteella Puolue Äänet Paikat (67) Selvitysalue nyt (283) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Perussuomalaiset Vihreä liitto Vasemmistoliitto Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Suomen Kommunistinen Puolue Piraattipuolue Irti velkakierteestä - Vapaa Jyväskylä yhteislista Itsenäisyyspuolue Kuntalain uudistuksessa todennäköisesti asetetaan valtuustokoon vähimmäisvaatimus. Silloin koko selvitysalueen kattavassa asukkaan kaupungissa valtuustokoko olisi vähintään 59 valtuustopaikkaa. Mahdollisesta suuremmasta valtuustokoosta päättäisi valtuusto itse. Yhteenveto Puolueiden väliset voimasuhteet muuttuisivat jonkin verran vuoden 2012 vaalien tuloksilla. Seudun kuntien asukasmäärät eivät määritä yhteistyöorganisaatioiden päätösvaltasuhteita, mikä vääristää eri kuntien asukkaiden mukaista demokratiaosuutta. Yhdistyneen valtuuston päätösvallassa olisi seudun kaikkien asukkaiden valtakirja ORGANISAATIO JA KONSERNIRAKENTEET Organisaatiorakenteet Selvitysalueen kuntien organisaatiot ovat Jyväskylää lukuun ottamatta perinteisiä kuntaorganisaatioita. Kuntien lautakuntarakenne on pienin poikkeuksin samanlainen Muuramea lukuun ottamatta. Samoin kuntien palvelutuotannon organisointitavat ovat yhdenmukaisia. Lähes kaikilta kunnilta löytyy perusturva-, sivistys- ja tekninen osasto kuten myös hallinto- tai hallinto- ja talousyksikkö. Jyväskylän kaupunki käynnisti vuoden 2009 yhdistymisen jälkeen organisaation uudistamistyön, jonka tavoitteena oli uudistaa konserni- ja palveluorganisaatio matriisimaisesti ydinprosesseja ja jatkuvaa kehittämistä tukevaksi. Vuonna 2013 käyttöön otettu uusi organisaatio koostuu kuudesta palvelukokonaisuudesta eli ydinprosessista. Palvelukokonaisuudet ovat konsernihallinto ja kilpailukyky, kaupunkirakennepalvelut, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, kasvun ja oppimisen palvelut, vanhus- ja vammaispalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Asiakaslähtöiset ydinprosessit perustuvat asiakkaiden ja asiakasryhmien tarpeisiin ja jokaisen ydinprosessin omistaja on kunnallinen toimielin

94 Konsernirakenteet ja -ohjaus Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kunnan tytäryhteisöjä ovat yhteisöt, joissa kunnalla on kirjanpitolain 1. luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta. Selvitysalueen kaikkien kuntien konsernirakenne ilmenee alla olevasta taulukosta. Taulukko 14. Selvitysalueen kuntien konsernirakenteet Tytäryhtiöitä Osakkuusyhteisöjä Alakonsernit Hankasalmi 6 8 Joutsa 13 4 Jyväskylä Kuudella tytäryhtiöistä on yhteensä 30 tytäryhtiötä ja 17 osakkuusyhteisöä Laukaa 2 5 Luhanka 5 Muurame 6 1 Petäjävesi 3 Toivakka 1 Uurainen 3 2 Suurimmaksi osaksi edellä mainittujen kuntien konserni muodostui asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöistä. Hankasalmella, Joutsalla ja Muuramessa on lämpöyhtiöt ja Joutsalla on myös vesiyhtiö. Hankasalmi on parhaillaan lakkauttamassa lämpöyhtiötään. Jyväskylän konsernirakenne poikkeaa laajuudeltaan ja monipuolisuudeltaan muista selvitysalueen kunnista. Jyväskylän kaupunki yhdessä sen määräysvallassa olevien tytäryhteisöjen (omistusosuus yli 50 %) kanssa muodostavat kaupunkikonsernin, jossa on 23 osakeyhtiötä, 6 säätiötä ja 2 kuntayhtymää. Kuudella tytäryhtiöllä on lisäksi 30 tytäryhtiötä, joten kaupunkikonserniin kuului vuonna 2013 yhteensä 61 tytäryhteisöä. Lisäksi Jyväskylällä on 22 osakkuusyhtiötä ja yksi kuntayhtymä, jossa omistusosuus on alle 50 prosenttia. Edellä olevan lisäksi Jyväskylän tytäryhtiöillä on 17 osakkuusyhtiötä. Selvitysalueen kuntien tytär- ja osakkuusyhteisöt sekä säätiöt omistusosuuksineen on luetteloitu liitteeseen 4. Kaikki selvitysalueen kunnat kuuluvat Jyväskylän koulutuskuntayhtymään, Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin sekä Keski-Suomen liittoon. Hankasalmen, Joutsan ja Luhangan kunnat ovat omistajakuntina Itä-Suomen päihdehuollon Ky:ssä (yhteensä 1,29 %). Laukaa ja Uurainen kuuluvat Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymään (7,36 %). Perusterveydenhuollon palvelut on organisoitu Hankasalmen, Jyväskylän, Muuramen ja Uuraisen osalta Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskukseen (Jyte) ja muiden kuntien osalta seututerveyskeskukseen. Edellä mainittujen organisaatioiden lisäksi selvitysalueen kunnilla on paljon yhteisiä organisaatioita tai keskinäisiä palvelusopimuksia, joilla lukuisia kunnallisia palveluja järjestetään ja tuotetaan (ks. kuntien yhteistoiminta selvitysalueella). Kaikissa selvitysalueen kunnissa kunnanvaltuusto päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista ja omistajapoliittisista linjauksista. Lisäksi valtuusto päättää kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kaikilla muilla kunnilla paitsi Joutsalla, Luhangassa ja Uuraisella on olemassa kunnanvaltuuston hyväksymät konserniohjeet. Kunnanhallitusten tehtävänä on johtaa kuntakonsernia; käyttää kunnan toimivaltaa kuntayhtymien, tytär-, osakkuus- ja muiden yhteisöjen omistajaohjauksessa. Hallitukset yleensä nimeävät kunnan edustajat sellaisiin yhtiöihin tai yhteisöihin, joissa kunta on osakkaana tai jäsenenä. Millään selvitysalueen kunnalla ei ole asetettu erillistä toimielintä konserniohjausta varten

95 Kaikissa selvitysalueen kunnissa kunnanjohtaja on keskeinen viranhaltija konserniohjauksen toteuttamisessa. Yhteenveto Selvitysalueen kunnissa on samankaltainen lautakunta- ja viranhaltijaorganisaatio. Konsernirakenteeltaan Jyväskylä poikkeaa merkittävästi muista selvitysalueen kunnista. Formaalista yhteistyötä on vähän. Yhteistyötä on tehty muutamassa organisaatiossa (Jykes, Jyte, kuntayhtymät) ja enimmäkseen sopimuksin. Seudun kuntien yhteistyö on aika perinteistä (ammatillinen koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut ja Jykes), mutta ei tavanomaista laajempaa YHTEENVETO Kuntarakennemuutosten kannalta demokratian ja johtamisen teemat asettavat suurimmat haasteet kuntaliitoksen toteutukselle. Suorat vaikuttamisen keinot ovat edelleen yleisimpiä vaikuttamisen muotoja selvitysalueen kunnissa. Erityisesti selvitysalueen pienimmissä kunnissa luottamushenkilöiden määrä mahdollistaa kuntalaisten ja luottamushenkilöiden suoran yhteydenpidon. Kaikissa kunnissa vaikuttamisen keinot ovat kuitenkin monipuolistuneet. Uudet vaikuttamisen keinot ovat lisääntyneet etenkin suurimmissa selvitysalueen kunnissa. Panostuksista huolimatta jo nykytilanteessa koetaan haasteita kuntalaisten osallistamisessa ja etenkin pienimmissä kunnissa luottamushenkilöpaikkojen täyttämisessä. Arvio nykytilanteen eduista ja haitoista. Edut/vahvuudet Kunnissa, erityisesti pienemmissä, luottamushenkilöiden määrä mahdollistaa kuntalaisten suoraa yhteydenpitoa valtuutettuihin. Haitat/heikkoudet Valtuuston todellinen päätösvalta rajoitettu johtuen yhteistoimintaorganisaatioista ja sopimuksista. Luottamushenkilöelinten lukuisuus ja jäsenmäärän laajuus antaa luottamushenkilöpaikkoja. Kunnan alueella päätöksenteko toimii vakiintuneiden käytäntöjen mukaan. Seudulla on mahdollistettu kuntalaisten osallistuminen ja kehitetty asukkaiden vaikuttamisen ja osallistumisen muotoja. Luottamushenkilöiden kasvavat osaamisvaateet edellyttävät poliittisen johtamisen ammatillistumista ja päätoimisuuden lisäämistä. Asukkaiden todellisen elämänpiirin (työssäkäynnin, opiskelun, asioinnin ja harrastusten alue) mukainen seudun vastuu- ja päätöksentekotaho puuttuu. Asukkaiden vaikuttaminen seudun luonnolliseen elämänpiirialueeseen, vaikuttamismuotoineen ja - kanavineen, puuttuu

96 11 KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOT SELVITYSALUEELLA Kuntajakoselvittäjät esittivät joulukuussa 2013 vaihtoehtoisia kuntarakennemalleja selvitysalueelle. Alustavien ehdotusten tarkoitus oli esittää hahmotelmia mahdollisista kuntarakennemuutoksista selvitysalueella edellä mainittujen kuntarakennemuutoksen tavoitteiden ja selvityskriteereiden perusteella. Mallit on esitelty liitteessä 5. Kuva 47. Kuntarakennevaihtoehdot Kuntalaisten kuulemistilaisuudet järjestettiin kaikissa selvitysalueen kunnissa. Yhteensä kuntalaistilaisuuksiin osallistui arviolta yli 900 kuntalaista. Samassa yhteydessä kuntien valtuustoille tarjottiin mahdollisuus keskustelutilaisuuteen väliraportista. Väliraportin julkaisemisen jälkeen kunnille annettiin mahdollisuus lausua epävirallisesti väliraportin pohjalta näkemyksiään. Luhangan kuntaa lukuun ottamatta kunnissa käsiteltiin väliraporttia ja annettiin sen pohjalta lausunnot tammikuun 2014 aikana. Kuntien lausunnoissa korostettiin, että selvitystyössä tulisi syventää taloudellisten vaikutusten arviointia kuntarakennemalleissa. Jykes Oy:n omistajakunnat Laukaa ja Uurainen totesivat, ettei pelkän työpaikkaomavaraisuuden ja työssäkäynnin tilastollinen silmäily kerro sitä, että työpaikkakehitykseen on pyritty hakemaan juuri seudullista otetta. Jyväskylää ja Joutsaa (maaseutukunta) lukuun ottamatta kunnat suhtautuivat kielteisesti esitettyihin kuntarakennevaihtoehtoihin. Esitetyistä vaihtoehdoista Laukaa ei suoranaisesti kieltänyt maaseutukaupungin vaihtoehtoa, mutta suhtautui epäillen uuden kaupungin edellytyksiin ja vaikutuksiin. Liitteessä 6 on esitetty laajempi koonti kuntien lausunnoista

97 12 KUNTARAKENNEMUUTOKSEN MAHDOLLISUUDET JA VAIKUTUKSET Kuntarakennelain mukaan kuntajaon muuttamisen tulee edistää lain mukaisia kuntajaon kehittämisen tavoitteita. Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Lain 4 :n mukaan kuntajaon muuttamisen edellytys on, että muutos edistää kuntajaon kehittämistavoitteiden toteutumista. Samoin muutosedellytykset ovat, jos uusi kunta aiempaan kuntajakoon verrattuna parantaa toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Selvitystyön aikana on tarkasteltu elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmasta, millaisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia kuntajaon muutoksella voisi selvitysalueella olla. Tässä vaiheessa vaikutuksia on arvioitu siitä lähtökohdasta, että yhdeksästä selvitysalueen kunnasta muodostuisi yksi kunta. Elinvoima ja kilpailukyky Jyväskylän kaupunkiseutu on yhtenäinen työssäkäyntialue ja kuntien riippuvuus yhteisistä seudullisista resursseista (työmarkkinat, asuntomarkkinat ja kaupan palvelut) on suurten kaupunkiseutujen tapaan merkittävä. Siten elinvoiman kehittäminen ja seudun kilpailukyvyn parantaminen ovat riippuvaisia yhteisestä tahtotilasta ja tavoitteista sekä yhteisistä kehittämisen panoksista. Kuntakohtaiset kehittämispanokset sekä kilpailu asukkaista ja yrityksistä vähentävät mahdollisuuksia lisätä koko seudun kilpailukykyä. Kuntarakennemuutos antaisi merkittävän mahdollisuuden hyödyntää seudun vahvuuksia ja sen mukaista kehityspotentiaalia. Koottuja kehittämispanoksia voitaisiin kohdistaa seudun vetovoiman ja kilpailukyvyn parantamisen lisäksi taajamien elinvoimaisuuden säilyttämiseen ja kehittämiseen. Kuntarakennemuutos antaisi merkittävän mahdollisuuden hyödyntää seudun vahvuuksia ja sen mukaista kehityspotentiaalia. Yhdistyneen kunnan päätöksenteko mahdollistaisi nykyiseen kuntarakenteeseen ja hajautuneeseen päätöksentekoon nähden yhtenäiset tavoitteet kehittää alueen kansainvälistä ja kansallista kilpailukykyä sekä edistää elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa. Lisäksi elinkeinojen kehittämiseen saataisiin yhteiset tavoitteet ja resurssit. Yhdistetyillä resursseilla voitaisiin kohdistaa paremmin lisäpanoksia yritysten neuvontaan ja toimintaedellytysten parantamiseen. Samalla kunnalla olisi paremmat edellytykset aluetalouden kasvun parantamiseksi ja kehittyvien palvelumarkkinoiden tukemiseksi. Kuntien yhdistyminen mahdollistaisi yhteisen elinkeinopolitiikan harjoittamisen ilman välillisiä organisaatioita. Elinkeinopolitiikan kannalta keskeiset toiminnot (maankäyttö, tilapalvelut, yritysneuvonta) voidaan organisoida suoraan uuden kunnan johdon alaisuuteen. Tällöin kunnat eivät kilpaile yritysten sijoittumisesta enää keskenään, vaan koko seutu kilpailee yrityksistä muiden seutujen kanssa. Yrityksille vetovoimatekijöitä ovat toimiva yritysympäristö, osaavan työvoiman saatavuus ja työntekijöiden saamat kunnan peruspalvelut. Valtaosalle yrityksiä kuntien rajoilla ei ole merkitystä, kun kunta hoitaa omat tehtävänsä ja vastuunsa. Yritysten näkökulmasta kuntaliitoksen vaikutukset riippuvat siten siitä, miten yritysten toiminnan tukeminen järjestetään yhdistyneessä kunnassa. Yhdistyneen kunnan intressinä olisi parantaa koko alueen kilpailukykyä ja kiinnostavuutta sekä pyrkiä monipuolistamaan yritys- ja asuntotarjontaa. Kuntaliitoksen riskeinä on, että uusi kunta ei pysty vaikuttamaan aluetalouden ja työllisyyden parantumiseen. Jos talouden sopeuttamisessa ei onnistuta, vaikuttaa tämä asumiseen ja yritysten mielikuviin

98 eikä uuden kunnan mahdollistamaa näkyvyyttä osata hyödyntää. Kolmas uuden kunnan haaste on pystyykö se kuitenkaan vaikuttamaan jo nyt työpaikka- ja väestökehitykseltään laskevien reuna-alueiden elinvoiman hiipumiskehitykseen. Maankäyttö, asuminen ja liikenne Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta elinvoimainen kuntarakenne vastaa yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen, tasaa alueiden välistä epätervettä kilpailua, ehkäisee osaoptimointia sekä vähentää alueellista segregaatiokehitystä. Yhdyskuntarakenteen hajautumiskehityksen pysäyttäminen edellyttää erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelurakenteen tehostamista ja elinkeinoelämän sijaintiin liittyvien toimintaedellytysten turvaamista. Parhaiten tämä onnistuu koko selvitysalueen kattavassa yhdessä kunnassa. Yhtenäinen maankäytön suunnittelu ja toteutus luo myös edellytykset kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiselle. Työssäkäyntialueelle on laadittu yhteinen maankäytön suunnitelma, Rakennemalli 20X0. Rakennemallin konkretisointi yleiskaavaksi ja asemaakaavoiksi helpottuisi merkittävästi, jos päätöksenteko tapahtuisi yhdessä organisaatiossa. Yhden kunnan muodostaminen poistaisi päätöksenteon hajanaisuuden sekä toisi kokonaisvastuun yhdelle valtuustolle ja palveluorganisaatiolle. Uusi kunta parantaisi joukkoliikenteen ja asuntotuotannon suunnittelua ja toteutusta sekä vähentäisi alueiden segregaatiokehitystä. Erityisesti Keljonkangas Kinkomaa Säynätsalo sekä Lohikoski Leppävesi -alueiden maankäytön suunnittelu olisi selkeämpää ja johdonmukaisempaa yhden kunnan alaisuudessa. Yhtenäisellä maankäytön suunnittelulla ja toteutuksella voidaan sujuvoittaa asukkaiden arkea asioinnissa, työssäkäynnissä, opiskelussa, harrastuksissa ja palveluiden käytössä. Uudella kunnalla olisi MAL-kokonaisuuden suunnittelua ja toteutusta varten käytettävissä riittävä oma henkilöstö, joka omaisi myös tarpeellisen erityisasiantuntemuksen. Kunnalla olisi myös paremmat resurssit maanhankintaan, liikenneväylien ja erityisasumisen kehittämiseen. Lisäksi uuden kunnan painoarvo valtakunnallisesti kasvaisi, mikä mahdollistaisi vaikuttamisen valtion ratkaisuihin muun muassa liikenneväyliä ja muuta infrastruktuuria koskevissa hankkeissa. Kuntaliitoksen riskinä on, että kunnan eri osien intressien vuoksi uusi kunta ei voisi vaikuttaa riittävästi yhdyskuntarakenteen hajaantumiseen. Yhdeksän kunnan muodostama alue olisi laaja ja moninainen, minkä vuoksi kaikkien maankäytön, asumisen ja liikenteen mahdollisuuksia on haastava hyödyntää. Tämän seurauksena voivat myös keskusalueesta kaukaisimmat aluekeskukset ja kylät voisivat taantua. Palvelut ja talous Yhdistynyt kunta voisi purkaa useimmat nykyisten kuntien ylikunnalliset organisaatiot ja myös lukuisat yhteistyön sopimusjärjestelyt. Tuloksena olisi valtuuston vaikutusvallan lisääntyminen ja yhteistyösuhteiden hallinnan parantuminen. Selvitysalueella palvelutarpeet tulevat kasvamaan merkittävästi. Kuntaliitoksessa ja yhteisillä resursseilla voitaisiin turvata palvelut ja niiden tasapuolinen rahoitusvastuu koko alueella. Seudun vetovoimatekijöitä ovat työpaikkojen, oppilaitosten ja asuntojen lisäksi kulttuuri- ja liikuntapalvelut (esim. teatterit, orkesterit, museot). Keskuskaupunki ylläpitää pääosan seudullisista kulttuuripalveluista ja niiden tiloista samoin kuin vaativimmista liikuntatiloista. Yhdessä kunnassa voitaisiin nykyistä paremmin kytkeä koko seudun eri kuntien ja alueiden perinteet ja kulttuurilliset vahvuudet vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Yhteistyö parantuisi palvelutuotannon järjestämisessä ja palveluverkostojen kehittämisessä, kun kuntarajat poistuisivat. Uusi kunta voisi hyödyntää täysimittaisesti palvelutuotannon ja -verkkojen erityisosaamisen ja skaalaedut sellaisilla alueilla, joissa palvelujen keskittäminen tuo hyötyjä, kuten peruspalvelujen erityisosaamista vaativat tehtävät, hankinnat sekä tuki- ja hallintopalvelut. Eri palveluissa on mahdollisuus tasata resursseja, turvata riittävä erityisosaaminen, vähentää pienten työyksiköiden

99 haavoittuvuutta ja mahdollistaa työkierto sekä tehtäväkuvien uudelleen tarkastelu, yhteinen koulutus ja toimintatavat. Tietojärjestelmät yhdenmukaistuvat, mikä mahdollistaa palveluprosessien tehostamisen. Kuntatalouden ja tuottavuuden näkökulmasta suurempi organisaatio mahdollistaa henkilöstöpoistuman maksimaalisen hyödyntämisen. Selvitysalueen sopeuttamistarve on 3 vuoden aikana noin 30 miljoonaa euroa. Uudessa kunnassa talouden tasapainottamiseen saadaan uusia mahdollisuuksia panostamalla nykyistä enemmän elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämiseen. Tuottavuuden parantaminen mahdollistuisi, kun palveluverkkoja ja resursseja voitaisiin tarkastella kokonaisuutena. Lisäksi suurempi kunta kestäisi paremmin vuosittaiset talouden vaihtelut. Kuntaliitoksen riskinä on, että laadittavan tuottavuusohjelman toteuttamisen ja palveluverkostojen tiivistämisen edellyttämiä poliittisia päätöksiä ei kyetä tekemään eikä tuottavuusohjelman toimeenpanossa onnistuta. Samalla alueen laajuuden ja monipuolisuuden vuoksi investointipaineet ovat suuria. Riskinä voi olla, etenkin jos osa alueista menettää väestöä jatkossakin, että palvelut heikentyvät reunaalueilla. Suuremmassa organisaatiossa asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden tarpeiden tuntemus voi heikentyä. Osa kuntaliitoksen mahdollisuuksien toteutumisesta aiheuttaa yhdistymisen alkuvaiheessa kustannuksia ja riskinä on, ettei näitä kustannuksia pystytä hallitsemaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut Hallitus- ja oppositiopuolueet sopivat sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy viidelle sosiaali- ja terveyspalvelualueelle. Keski-Suomi kuuluisi Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. Selvitystyössä on tarkasteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuotantoa hallituksen aiemman linjauksen lähtökohdista, jossa vastuukunta tai mahdollisesti maakunnallinen kuntayhtymä järjestäisi palvelut. Tämän vuoksi tarkastelu on selvityksessä painottunut sosiaali-ja terveyspalveluiden tuottamisnäkökulmaan. Uusi kunta voi hyödyntää parhaiten luvussa 8 esitetyt säästöpotentiaalit eri sosiaali- ja terveyspalveluissa, koska sen käytettävissä on koko alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto-organisaation eläke- ja muu poistuma sekä eri kuntien kustannustehokkaimmat palvelujen tuottamistavat. Jyväskylän kaupungin hallinnoima Kaste-hanke sai rahoituksen sosiaali- ja terveysministeriöltä ja aloitti toimintansa alkuvuodesta Hankkeen tavoitteena on rakentaa Keski-Suomen alueelle sosiaali- ja terveyspalveluihin asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli sekä määrittää lähipalvelut. Hankkeessa tehtävää työtä voidaan hyödyntää uuden kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon järjestelyissä. Sivistyspalvelut Useissa selvitysalueen kunnissa on meneillään koulu- ja päiväkotiverkkoihin liittyviä tarkasteluja. Mm. Jyväskylä ja Laukaa ovat tekemässä merkittäviä muutoksia toimipisteverkkoon. Tarve tarkastelulle tulee jatkumaan myös tulevina vuosina sekä kuntatalouden että oppilasmäärien muuttumisen vuoksi. Selvitystä varten opetus- ja kulttuuripalvelujen työryhmä teetti Jyväskylän kaupunkirakennepalveluissa paikkatietopohjaisen tarkastelun seuraavien alueiden oppilastilanteesta vuonna 2018: Petäjävesi, Jyväskylä ja Uurainen: Ylämäki Nyrölä Höytiä (alakoulut) ja Kintaus Kuohu (alakoulut) Jyväskylä ja Muurame: Säynätsalo Kinkomaa Keljonkangas (ala- ja yläkoulut) Toivakka ja Laukaa: Ruuhimäki Lievestuore (ala- ja yläkoulut) Laukaa ja Jyväskylä: Vehniä Tikkakoski (yläkoulu) Luhanka, Joutsa ja Jyväskylä: Tammijärvi (alakoulu)

100 Näiden lisäksi yhteisiä mahdollisuuksia olisi mm. Isolahti (Muurame) Tikkala (Jyväskylä) alueella, Leivonmäki Rutalahti (Joutsa) - Toivakka alueella sekä Hirvaskankaan alueella (Uurainen ja Äänekoski). (ks. Jyväskylän kaupunki ) Tarkastelun johdosta työryhmä totesi, että koulupalveluja ja erityisesti tulevia investointeja olisi järkevää suunnitella yli kuntarajojen. Yli kuntarajojen tapahtuva tarkastelu korostaa kuntalaisten lähipalvelujen periaatetta ja säästää samalla kuntien kustannuksia. Se voi mahdollistaa erillisiä kuntia paremmin palvelujen säilymisen myös reuna-alueilla. Samanlaisia mahdollisuuksia on myös varhaiskasvatuksen palveluverkoissa sekä palvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa. Samoin ryhmä näki, että erikoisasiantuntijoiden (mm. erityisopetus, kieltenopetus, oppilashuolto, vapaa-ajanpalvelut) järkevä käyttö mahdollistuu yli nykyisten kuntarajojen, mikäli kuntarajat poistuvat. Myös erityisryhmien, mm. vammaisten ja maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen voisi tapahtua nykyistä laajemmin seudullisesti. Mikäli kuntajakoa muutetaan, kuntien sähköisiä järjestelmiä tulee kehittää sekä hallinnon sisäisissä toiminnoissa että kuntalaisten asioinnissa. Kuntajaon muutos sinänsä helpottaisi tätä kehittämistyötä. Hallinto- ja tukipalvelut Tieto-, talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien järjestäminen olisi yhdessä kunnassa erillisiä kuntia tehokkaampaa ja vähemmän haavoittuvaa. Nämä tehtävät voidaan tuottaa yhtenä kokonaisuutena pitkälle keskitetysti, koska niissä kuntalaisten henkilökohtainen asiointi on vähäistä. Kuntaliitoksen jälkeen yhdistynyt Jyväskylä on vuosina jättänyt täyttämättä noin 100 hallinto- ja toimistohenkilökunnan tehtävää. Samantasoiset muutokset muista monikuntaliitoksista osoittavat hallinnon tehostumisen tulokset. Kuntajaon muutos voi mahdollistaa kuntien muun palveluverkon tiivistämisen, millä on merkitystä kuntien toimitilojen tarpeisiin ja kiinteistökustannuksiin. ICT-järjestelmien osalta tehdään erillinen arvio vaikutuksista. Kuntien yhdistymisen jälkeen Jyväskylän tietohallinnon kustannukset laskivat noin 10 prosenttia yhdistyneiden kuntien yhteisestä kustannustasosta ( /v). On oletettavaa, että vastaavaa tehostamista voidaan aikaansaada myös uusilla kuntaliitoksilla. Henkilöstö Tulevaisuudessa kunnat kilpailevat yhä enemmän osaavasta työvoimasta. Suurempi organisaatio on vetovoimaisempi työnantaja tarjotessaan työntekijöille mahdollisuudet koulutukseen, urakehitykseen ja työnkiertoon. Uusi kunta pystyisi nykyistä kuntarakennetta paremmin organisaation tavoitteita tukevaan, tehokkaaseen henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen. Yhdistyneessä kunnassa olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet urakehityksen ja työkierron edistämiseen. Se mahdollistaisi erityisosaamisen nykyistä paremman hyödyntämisen ja vähentäisi pienten työyksiköiden haavoittuvuutta. Yhdistynyt kunta voisi ottaa suoraan kunnan hoidettavaksi osan tällä hetkellä yhteistyöorganisaatioissa hoidettavista tehtävistä. Samalla uusi kunta poistaisi kuntien välisen kilpailun, myös palkkakilpailun, työntekijöistä. Kuntien yhdistyminen mahdollistaisi henkilöstömäärän hallitun supistamisen eläkepoistumaa ja muuta luonnollista poistumaa hyödyntäen. Nykyisessä kuntarakenteessa selvitysalueen eläkepoistuminen tehokas hyödyntäminen on vaikea tehtävä hallinnonkin tehtävissä. Henkilöstösuunnittelun keskeisenä tehtävänä olisi henkilöstön määrän ja rakenteen sovittaminen vastaamaan palvelurakennetta. Kuntaliitoksen riskinä on, että työvoiman saatavuusongelmat voivat lisääntyä erityisesti reuna-alueilla. Suuressa organisaatiossa hallintomenettelyt voivat olla monimutkaisemmat ja työyksiköiden toimina

101 voi jäykistyä. Riskinä on myös, että työn päällekkäisyyksiä ei kyetä purkamaan eikä työn tuottavuutta parantamaan. Johtaminen ja demokratia Kuntien yhdistyessä valtuuston vaikutusvalta ja vastuu lisääntyisi, koska valtuusto päättäisi koko alueen asioista ja välilliset organisaatiot vähenisivät. Samalla valtuuston maakunnallinen ja valtakunnallinen vaikutusvalta kasvaa ja myös valtakunnalliset vaikutusmahdollisuudet paranevat. Kuntien yhdistyminen vähentää tarvetta alueen erilaisille yhteistoimintarakenteille ja -sopimuksille. Kunnan tehtävien hoitaminen lukuisilla yhteisorganisaatioilla ja -sopimuksilla muodostaa heterogeenisen yhteistyöverkoston, jossa eri kunnat ovat mukana erilaisilla kokoonpanoilla ja erilaisilla organisointitavoilla. Yhteistyöverkosto vie vaikutusvaltaa kuntien valtuustoilta ja muutoinkin kunnan ohjausvaikutus on ongelmallinen. Yhden kunnan muodostamisella päätöksenteon valta ja vastuu siirtyisi luontevalla tavalla työssäkäyntialueen paikallishallinnolle. Tämä ratkaisisi useita edellä mainittuja kuntayhteistyöhön liittyviä ongelmia. Valtuuston suora vaikutus toimintojen ja palvelujen tavoitteisiin lisääntyisi ja päätöksentekovalta kasvaisi. Uudessa kunnassa poliittisen ja ammatillisen johtamisen vastuut voidaan määritellä uudesta näkökulmasta. Lisäksi yhdistyminen antaa mahdollisuuden ammatillisen johdon roolin ja vastuiden selkeyttämiseen sekä organisaation ja esimiestoiminnan tuloksellisuuden kehittämiseen. Työssäkäyntialueen edustuksellisen demokratia toteutuu, kun uuden kunnan valtuusto valitaan koko työssäkäyntialueen asukkaiden toimesta. Kuntien yhdistyminen tarjoaisi uudelle kunnalle mahdollisuuden kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien monipuolistamiseen. Uudessa kunnassa ja valtuustossa yksittäisen valtuutetun vaikutusvalta kuitenkin vähenee. Tämä voi myös vähentää vaaleihin osallistuvien määrää. Tällä hetkellä selvitysalueella on yhteensä 283 valtuustopaikkaa. Yhdeksän kunnan yhdistyminen vähentäisi 216 valtuustopaikkaa. Samalla tavoin vähenisivät luottamushenkilöiden paikat kunnanhallitusten ja lautakuntien osalta. Riskinä on, että erityisesti reuna-alueiden kuntalaiset ja palvelujen käyttäjät voivat kokea vaikutusmahdollisuuksiensa vähenevän sekä etääntyvänsä päättäjistä ja kuntaorganisaatiosta. Tämä voi vaikuttaa myös äänestysaktiivisuuden vähenemiseen. Suuremmassa organisaatiossa myös ylimmän viranhaltijajohdon mahdollisuudet vaikuttaa organisaation toimintaan voivat vähentyä. Riskinä on myös epäselvyyden lisääntyminen poliittisen johdon vastuissa ja vallassa. Työntekijöiden näkökulmasta esimiesjohtamisen ja organisaation kokonaisuuden hahmottaminen voi vaikeutua suuremmassa kunnassa ja siten vähentää sitoutumista

102 13 ELINVOIMAINEN JA TOIMINTAKYKYINEN UUSI KAUPUNKI Kuntajakoselvittäjät antavat lopullisen kuntajaon muutosesityksen tai -esitykset sekä yhdistymissopimus tai -sopimukset syyskuun 2014 loppuun mennessä. Tässä luvussa on alustavasti hahmoteltu mahdollisen uuden kunnan tavoitteita ja toimintaperiaatteita. Samalla on määritelty uuden kunnan hallinnon ja palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Tämän luvun aihiot toimivat pohjana keväällä käynnistyvälle yhdistymissopimuksen valmistelulle ja kuntien kanssa käytäville keskusteluille. Lähtöoletus on, että uusi kunta olisi yhdeksän kunnan muodostama seutukaupunki ja se aloittaisi toimintansa Uuden kunnan ja yhdistymisen tavoitteet Jäljempänä on hahmoteltu alustavasti uuden kunnan tavoitteita: Uuden kunnan strategiset tavoitteet hahmotelmia 1. Vetovoima ja kilpailukyky Uuden kunnan kehittämiseksi laaditaan elinvoimaohjelma, jolla varmistettaan väestön ja yritysten kasvu. Elinkeinoja kehitetään yhteisten tavoitteiden ja resurssien pohjalta. 2. Maankäyttö, asuminen ja liikenne Rakennemallin pohjalta käynnistetään yleiskaavan laadinta ja tehdään asuntopoliittinen toteutusohjelma. Kehitetään kaupunkikeskustaa sekä entisiä ja nykyisiä kuntakeskuksia aluekeskuksina. 3. Palvelut ja lähipalvelut Palvelut järjestetään ja tuotetaan kuntalais- ja asiakaslähtöisesti. Lähipalveluissa otetaan huomioon asukkaiden palvelutarpeet sekä alueiden erityisolosuhteet, etäisyydet, ja liikenneyhteydet. Palveluja ja -verkkoja kehitetään hyödyntäen uusia palvelukonsepteja kuten monituottajamallia. 4. Talous Kunnan talous pidetään tasapainossa, jotta kunnalla on taloudelliset edellytykset järjestää palvelut ja panostaa kunnan kehittämiseen. Tuottavuuden parantamiseksi laaditaan tuottavuusohjelma ja toimialoittain yksikkökohtaiset toteutusohjelmat. 5. Henkilöstö Kunta on vetovoimainen työnantaja, joka tukee henkilöstön osaamisen ja urakehityksen kehittämistä. Henkilöstön palkkauksen harmonisoinnin perusteena käytetään nykyisten kuntien henkilöstön keskipalkkaa. 6. Johtaminen Rakennetaan uudenlainen 2020-luvun ylimmän johdon johtamisjärjestelmä sekä parannetaan poliittisen johtamisen edellytyksiä ja kehitetään kaupungin ammatillisen johdon ja yksiköiden johtamisen uusi johtamis- ja organisaatiomalli. 7. Demokratia Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan hyödyntämällä erilaisia vaikuttamisen toimintatapoja ja keinoja ja lähidemokratiaa edistetään perustamalla vaikutusvaltaisia aluedemokratiaelimiä

103 Kilpailukyky ja elinkeinot Aluetalouden ja työllisyysasteen kehittämiseksi sekä elinkeinojen toimintamahdollisuuksien tueksi uudessa kunnassa toteutetaan elinvoimaohjelma vetovoiman, kilpailukyvyn ja yritystoiminnan vahvistamiseksi. Elinvoimaohjelma voidaan laatia yhdessä yritysten ja elinkeinoelämän, yliopiston ja oppilaitosten sekä muiden toimijoiden kanssa. Elinkeinopolitiikan keskeiset toiminnot kuten maankäyttö, lupapalvelut, tilapalvelut, yritysneuvonta organisoidaan yhden johdon vastuulle. Uudelle kaupungille tulisi laatia elinkeinostrategia ja suunnitella, miten uuden kaupungin elinkeinotoimi ja yrityspalvelut organisoidaan. Elinkeinotoiminnan organisoinnissa on täsmennettävä eri toimijoiden roolit ja määriteltävä uudelleen nykyisen Jykes Oy:n toiminta. Palvelumarkkinoiden tukemiseksi uudessa kunnassa parannetaan hankintaosaamista ja järjestää koulutustilaisuuksia yrityksille kunnallisista hankinnoista ja kuntien palvelutarpeista. Viestintäsuunnitelman ja markkinointiohjelman toteuttamisella voidaan hyödyntää uuden kunnan kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä. Yksi uuden kunnan haaste on elinvoimaisten taajamien kehittäminen. Tätä varten voidaan organisoida uudenlaiset aluekeskukset, joilla on omat resurssit elinvoiman ja yritystoiminnan kehittämiseen. Maankäyttö, asuminen ja liikenne Jyväskylän seudun rakennemallia 20X0:a hyödynnetään yleiskaavan pohjana ja nykyisten kuntakeskusten ja elinvoimaisten kylien kehittämisessä. Rakennemallissa on huomioitu hyvin valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maankäytön kehittämisen painopisteitä ovat kaupunkikeskus ja sitä ympäröivä työssäkäynnin ja asumisen vyöhyke sekä nykyisten ja entisten kuntakeskusten muodostamat palvelukeskukset ja elinvoimaisten kylien verkosto. Yhdistymissopimuksessa voidaan sopia, että maankäytön suunnittelu ja toteutus perustuu rakennemalliin, kunnes yleiskaava on hyväksytty. Aluekeskusmallilla sekä kaavoituksella ja liikenneyhteyksien kehittämisellä turvataan eri alueiden kehittymisen edellytykset. Uuden kunnan strategiassa linjataan miten kunnan eri osien vahvuudet sovitetaan kokonaisuuteen. Uudessa organisaatiossa hyödynnetään henkilöstön osaamista ja kuntien hyviä käytänteitä. Suunnitelmallisella asuntojen, palveluiden ja työpaikkojen sijoittamisella eheytetään yhdyskuntarakennetta sekä tuetaan kestävää kehitystä ja energiaviisasta toimintaa. Yhdyskuntarakenteen toimivuutta varmistetaan myös asuntopoliittisella toimintaohjelmalla. Kokonaisuudessa näin toimimalla tuetaan asukkaiden arjen sujuvuutta. Uusi kunta tekee aloitteellista yhteistyötä valtion ja muiden toimijoiden kanssa sekä aktiivista edunvalvontaa liikennejärjestelmien kehittämiseksi ja muiden infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseksi. Palveluiden järjestäminen Uuden kunnan lähipalvelut määritellään ottaen huomioon erilaiset palvelutarpeet ja alueelliset erityispiirteet kuten etäisyydet ja liikenneyhteydet. Selvitysalueen kattavassa kunnassa palvelut voidaan tuottaa lähipalveluina sekä alueellisina ja keskitettyinä palveluina. Aluekeskusten toimielimet voivat vastata lähipalvelujen ja yhteispalvelujen kehittämisestä alueellaan. Toimivien lähipalvelujen tuottamisessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia palveluiden tuotantotapoja, mm. etäpalveluja sekä liikkuvia ja sähköisiä ratkaisuja. Toimialoilla ja yksiköissä toteutettavalla tuottavuusohjelmalla voidaan tehostaa palveluprosesseja ja hyödyntää palvelutuotannon ja -verkkojen skaalaetuja. Tämän varmistamiseksi uuden kunnan strategiassa ja sitä toteuttavassa valtuustosopimuksessa määritellään tuottavuusohjelman toimenpiteiden vas

104 tuu ja aikataulu sekä seuranta ja raportointi. Investointitarpeiden välttämiseksi tehostetaan palveluverkkoa ja toimitilojen käyttöä. Palveluja keskitettäessä tulee ottaa huomioon kokonaistaloudellisuus. Toimintatapoja tulee uudistaa ja lisätä väestön omaa vastuuta hyvinvoinnistaan. Palveluketjut tulee saada toimiviksi ja asiakaslähtöisiksi. Erityistä huomiota pitää kiinnittää asiakkaan ja asiakasryhmien näkökulmasta toimialojen ja yksiköiden rajapinnoilla oleviin palveluihin. Ennaltaehkäisevät palvelut on määriteltävä eri palveluissa ja kuvattava miten ennaltaehkäisevyys toimii palvelujen välisissä suhteissa. Onnistuneilla muutoksilla voidaan parantaa palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta. Asiakaslähtöisyyden lisäämistä tukee matala organisaatio, jossa mahdollisestaan yksiköiden joustava toiminta. Lisäksi asiakaslähtöisyyttä voidaan lisätä perustamalla yhteispalvelutoimistoja, lisäämällä asiakaspalveluosaamista sekä hyödyntämällä eri asiakasosallistumisen muotoja. Näitä voivat olla esimerkiksi asukas- ja asiakasraadit sekä palautejärjestelmän kehittäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sote-uudistuksessa yhtenä lähtökohtana on, että kunnat ovat mukana palvelutuotannossa. Luontevaa onkin, että uusi kunta tuottaa itse sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Yhtenä toteuttamisvaihtoehtona voisi olla, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotanto integroidaan ydinprosesseittain ja toteutetaan virasto- tai liikelaitoksena. Jyväskylän kaupungin hallinnoimassa Kaste-hankkeessa on tavoitteena rakentaa Keski-Suomen sotealueelle asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli. Hankkeessa mm. mallinnetaan alueelliset sosiaali- ja terveyspalveluiden ydinprosessit (vanhustenhuolto, lastensuojelu, kuntoutus, terveydenhuolto) ja kehitetään alueellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden lähipalvelusuunnitelma. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää uuden kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon ja palveluverkoston organisoinnissa sekä lähipalveluiden määrittämisessä. Selvityksen yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntien asiantuntijatyöryhmä on esittänyt mitkä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lähipalveluja ja mitkä keskitettyjä palveluita (Liite 7). Sivistyspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään uudessa kunnassa yhtenä organisaationa koko alueella. Uuden kunnan kouluverkkoa tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Erityisesti nykyisten kuntien raja-alueilla kouluverkkoa voidaan järjestellä niin, että palvelut maaseutualueella säilyvät. Erityisryhmien (mm. vammaiset ja maahanmuuttajat) koulupalvelut voidaan järjestää koordinoidusti koko uuden kunnan alueella. Yksityisen päivähoitotarjonnan kehittymistä kunnallisten palvelujen rinnalle voidaan edistää palvelusetelillä. Jyväskylän kaupungin lukiot on siirretty Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle. Uutta kuntaa muodostettaessa myös muut niiden lukiot voidaan siirtää koulutuskuntayhtymälle. Vaihtoehtona olisi purkaa kuntayhtymä ja siirtää kaikki sen toiminnot uudelle kaupungille. Kuntayhtymän purkaminen mahdollistaisi joustavammin myös lukioiden nykyisen yhteistyön yläkoulujen kanssa. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluja järjestetään lähipalveluina myös nykyisten kuntien alueella. Seudullisia ja maakunnallisia vetovoimaa tukevia palveluja järjestetään keskitetysti. Hallinto- ja tukipalvelut Uuden kunnan tietohallinnon, taloushallinnon ja palkkahallinnon tehtävät tuotetaan kokonaisuutena pitkälle keskitetysti, koska niissä kuntalaisten henkilökohtainen asiointi on vähäistä. Kuntajaon muutos mahdollistaa kuntien muun palveluverkon tiivistämisen, millä on merkitystä kuntien kiinteistökustannuksiin

105 Tukipalvelut (mm. ruokapalvelut, kiinteistönhoito, siivous) järjestetään keskitetysti, mutta palvelujen tuottaminen organisoidaan paikallisesti hyödyntäen nykyisten kuntien toimintarakenteita sekä mahdollista yksityistä palvelutarjontaa. Nykyisissä kuntakeskuksissa ja muissa alueellisissa keskuksissa on tarkoituksenmukaista säilyttää palvelupisteet ja muodostaa niistä yhteispalvelutoimistoja. Yhteispalvelut on tarpeen kytkeä alueellisen keskuksen lähipalveluihin, elinvoiman kehittämiseen ja lähivaikuttamiseen. Sähköisiä palveluja ja etäyhteyksiä tulee kehittää, jotta asiointi voi tapahtua joissakin palveluissa joko kotoa tai etäpalvelupisteestä. Lomituspalvelujen ja viljelijätukihallinnon yhteistoiminta-alueet tulisi yhdenmukaistaa yhteistyössä muiden kuntien, Melan ja maaseutuviraston kanssa. Talous Uuden kunnan talouden sopeuttamistarve on noin 30 miljoonaa euroa. Uuden kunnan talouden on tarkoituksenmukaista olla alkuvaiheessa tasapainoissa, mikä merkitsisi ylijäämäistä tulosta. Tavoitteena on, että kaupungin ja konsernin velkamäärä on suurten kaupunkien keskiarvon alapuolella. Tuottavuuden parantamiseksi laaditaan yksikkökohtaiset tuottavuusohjelmat toimialoittain. Valtuustosopimuksessa voidaan määritellä talouden tasapainottamisen toimenpiteet ja toteuttamisen aikataulu. Tasapainottamisen toimenpiteisiin sisältyy ICT-palveluiden harmonisointi sekä päällekkäisyyksien poistaminen. Yhdistymisavustus olisi 10 miljoonaa euroa, mikäli kaikki yhdeksän kuntaa yhdistyisivät. Yhdistymisavustus tulisi käyttää talouden vakauttamiseen, palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen. Selkeisiin johtamisvastuihin perustuvalla ja ennakoivalla talouden hallinnalla voidaan varmistaa kunnan talouden kestävyys. Johdon ja esimiesten vastuut konkretisoidaan talouden tasapainottamisen toimenpiteissä ja tuottavuusohjelmassa. Lisäksi talouden seurantajärjestelmät ja suunnitelmallisuus voidaan sopia muutoksen valmisteluvaiheessa. Henkilöstöjohtaminen Selvitysalueen kunnissa työskentelee yhteensä henkilöä. Uudesta kunnasta muodostuisi siten merkittävä kuntatyönantaja, jonka henkilöstöjohtaminen edellyttää suunnitelmallisuutta. Uusi kunta kilpailee osaavista työntekijöistä, mikä edellyttää työantajakuvan kirkastamista ja markkinointiviestintää. Vetovoimaista kuntatyönantajakuvaa voidaan kehittää tarjoamalla urakehitysmahdollisuuksia ja laatimalla henkilökohtaiset urapolkusuunnitelmat. Uusi kunta laatii ja toteuttaa henkilöstön kehittämisohjelman, jossa määritellään osaamiskartoituksiin pohjautuvat yksikkökohtaiset sijoitussuunnitelmat. Yksiköiden toiminnan johtamista voidaan tukea johtajien ja esimiesten valmennuksella sekä joustavuuden lisäämisellä. Työn päällekkäisyyksien karsimiseksi ja henkilöstöpoistuman hyödyntämiseksi työprosessit tulisi arvioida ja suunnitella uudelleen. Lisäksi tuottavuusohjelmaan tulisi sisältyä toimenpiteet henkilöstöpoistuman hyödyntämisestä. Henkilöstön palkkauksen harmonisoinnin perusteena käytetään nykyisten kuntien henkilöstön mediaanipalkkatasoa. Johtamisjärjestelmä Uuden kaupungin johtamisjärjestelmän suunnittelussa on arvioitava, millaisille periaatteille palvelujen järjestämisen ja tuottamisen toimintatapa rakentuu. Voidaan harkita, onko käytössä tilaajatuottajamalli, sopimusohjauskäytäntö, monituottajamalli, elämänkaari-/ydinprosessi- /asiakasprosessimalli vai virastomalli

106 Johtamisjärjestelmän määrittelyssä on arvioitava poliittisen johdon organisoinnin eri vaihtoehdot. Alueellisen edustuksen turvaamiseksi valtuuston koko voi olla ensimmäisenä valtuustokautena ja myöhemminkin selvästi kuntalain alarajaa suurempi. Keskeisissä asemissa olevien luottamushenkilöiden tehtävät vaativat entistä enemmän aikaa ja varsikin osaamista. Toimintaedellytysten varmistamiseksi voidaan harkita pormestarimallia tai päätoimisen puheenjohtajan mallia. Lautakuntarakenne päätetään osana uuden kunnan johtamisjärjestelmää. Sote-ratkaisun jälkeen ei tarvita perusturvalautakuntaa palveluiden järjestämisessä. Sen sijaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon johtamisessa voi mahdollisesti olla jokin muu poliittinen elin. Uuden kunnan muodostamisen yhteydessä on myös konsernirakenne arvioitava uudelleen. Uusi kaupunki voi pitää jatkossakin tarpeelliset ydintoimintoja hoitavat yhtiöt omistuksessaan. Samalla toimialalla olevat yhtiöt voidaan fuusioida sekä tarpeettomista yhtiöistä voidaan luopua. Uudelle kunnalle tulee laatia omistajapoliittiset linjaukset, joissa määritellään, millaista omaisuutta kunta hankkii ja missä tehtävissä ja hankkeissa kunta on mukana omistajana ja sijoittajana. Samalla määritellään omistukselle asetettavat tuotto- ja muut tavoitteet. Uuden kunnan strategian pohjalta voidaan laatia valtuustosopimus, jossa määritellään valtuustokauden kärkitavoitteet ja niiden toimenpiteet. Valtuustosopimuksen pohjalta täsmennetään uuden kunnan toimintatapa, yhteistyö ja käytännöt poliittisen ja ammatillisen johdon välillä. Johtamisen vaikuttavuutta pyritään turvaamaan matalan organisaation rakentamisella sekä systemaattisella palautejärjestelmällä. Hyvälle yksiköiden johtamiselle luodaan edellytykset esimiesten valmennuksella. Kuntalaisten vaikuttaminen, lähidemokratia ja aluekeskukset Aluekeskusten elinvoimaisuus ja paikallinen yrittäjyyden toimintaedellytykset ovat uuden kunnan tulevaisuuden kannalta olennainen menestystekijä. Maankäytön suunnittelussa luodaan edellytykset monipuoliselle asumiselle ja kasvavalle yritystoiminalle. Tämä edellyttää jo tehdyn kuntakohtaisen kehityksen voimistamista, uuden kunnan päätösten yhtenäisyyttä ja resursseja hyödyntäen. Aluekeskuskokonaisuuteen kootaan lähipalveluverkot (peruskoulu, päivähoito, terveysasemat jne.) ja organisoidaan hallinnon yhteispalvelutoimistot. Kuntalaiset organisoidaan mukaan lähipalvelukokonaisuuden jatkuvaan kehittämiseen. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi rakennetaan alueellinen demokratiamalli. Alueelliset toimielimet voidaan muodostaa erilaisilla organisointitavoilla, vaaleilla valitusta toimielimestä vapaasti valikoituviin ryhmiin. Aluehallinnon tehtävänä on koordinoida elinvoiman ja palvelujen kehittämistä. Organisaatiolle turvataan itsenäinen kehittämisrahoitus sekä lausunnonanto-oikeus koko kunnan maankäytön, palvelujen ja elinkeinojen rahoitukseen ja kehittämiseen. Valtuusto voi myös delegoida toimielimelle päätösvaltaa tai antaa muita tehtäviä. Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia voidaan lisätä kehittämällä asiakasosallistumisen foorumien sekä hyödyntämällä verkkovaikuttamisen ja sosiaalisen median vaikutuskanavien hyödyntämisellä. Etenkin Päijänteen rantakuntien alueella vapaa-ajan asukkaiden määrä on merkittävä. Siten myös vapaa-ajan asukkaat ja heidän vaikutusmahdollisuutensa tulisi huomioida osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisessä

107 Siirtymisprosessi Yhdistymissopimuksessa määritellään kuntarakennelain säännösten edellyttämien asioiden lisäksi uuden kunnan käynnistymiseen liittyvien valmistelujen organisoinnista ja aikataulusta. Uusi kunta aloittaisi toimintansa alkaen. Sitä ennen tulee hyvissä ajoin sopia uuden kunnan viranhaltijaorganisaatio ja valmistella henkilöstön sijoittuminen. Sopimuksessa voidaan myös määritellä, että osa tai kaikki kuntien toiminnoista ja henkilöstöstä siirtyy yhteiseen organisaatioon vaiheittain jo ennen uuden kunnan virallista käynnistymistä

108 SELVITYSAINEISTO Selvityksessä on hyödynnetty Heikki Miettisen (FCG Konsultointi Oy) laatimia ART-analyysejä. Aineisto sisältää seuraavat analyysit: Kuntatalouden trendiennuste ja palvelutarve-ennuste Rekrytointitarpeet ja eläköityminen Odotekustannukset Palvelujen nettokustannukset Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Kuntatalouden tunnusluvut (kriisikuntakriteeritarkastelu) Selvitysaineistojen ennakointitiedot perustuvat menneeseen kehitykseen ja nykyisiin rakenteisiin. Lisäksi kuntia vertailtaessa tulee huomioida kuntien erilaiset organisointitavat etenkin toimialakohtaisissa tarkasteluissa. Selvitysaineisto on löydettävissä kuntajakoselvityksen internetsivuilta osoitteesta erityisselvitys.jyvaskylanseutu.fi kohdasta Selvitysaineisto

109 LÄHTEET Aro, T. (2013a). Jyväskylän seudun kilpailukykyanalyysi content/uploads/eritsel/2013/09/jyv%c3%a4skyl%c3%a4n-seudun-kilpailukyky-tilastojen-valossa pdf Aro, T. (2013b). Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla. Aro, T. (2013c). Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky. Muuttoliikkeen määrä ja rakenne suurilla kaupunkiseuduilla 2000-luvulla. _ARO_final.pdf Aro, T. (2014). Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinvoima. Case Jyväskylän seutu Asikainen, J., Antila, A. & Merisalo, M Jyväskylän yhdistymisprosessin ja sopimuksen arviointi. e/54069_jyvaskylan_yhdistymisprosessin_ja_-sopimuksen_arviointi.pdf Asikainen, J., Hietaharju, A., Kenni, M. Merisalo, M. & Antila, A Kouvolan seudun kuntien yhdistymisen vaikutusten arviointi pdf Helin, H. (2014). Kertaerät kaunistavat lukuja. Suurten kaupunkien tilinpäätökset Tutkimuskatsauksia 2014:2. Helsingin kaupungin tietokeskus. Jyväskylän kaupunki Kouluverkkotarkastelu. Koski, A. Anni Kyösti & Jaana Halonen. Opittavaa kuntaliitosprosesseista META-arviointitutkimus 2000-luvun kuntaliitosdokumenteista. Suomen Kuntaliitto Klemetz, M. & Vauramo, E. (2013) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos, Sotera-instituutti. Elinkeinoelämän keskusliitto. Kuntien yritysilmasto Elinkeinoelämän keskusliitto. Kuntien yritysilmasto Jyväskylän seutukunta. Jolkkonen, A., Jolkkonen A. & Soininen T. (2003). Pitkät työmatkat ja työn kuormittavuus. Joensuun yliopisto Koivumäki, Emilia (2007) Paikallisten työmarkkina-alueiden seutuistuminen ja pendelöinti. Sosiaalipolitiikan pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto

110 Kuhmonen, Tuomas, Ahokas, Ira & Ruotsalainen, Juho (2013) Hankinnat osana kuntien elinvoiman johtamista. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tutu e-julkaisuja 6/2013. Kunnallishallinnon rakenne työryhmä Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne. Valtiovarainministeriön julkaisuja 5a/ Suomi.pdf Pihlaja, R. & Sandberg, S Alueellista demokratiaa - Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa. Valtiovarainministeriön julkaisuja 27/2012. Ristimäki, M., Tiitu, M., Kalenoja H., Helminen V. ja Söderström P. (2013) Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa. Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeiden kehitys vuosina Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32/2013. Stenvall, J., Vakkala H., Syväjärvi A., Leinonen J., Juntunen P., Oulasvirta L., Tiilikainen A Parasta nyt - Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnitteluvaiheen loppuarviointi. Valtiovarainministeriön julkaisuja 11/2009 Suomen ympäristöministeriö. Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio. Suomen ympäristö Suomen Yrittäjät (2014). Elinkeinopoliittinen mittaristo Valtiovarainministeriö Esitys Luonnos hallituksen esitykseksi kuntarakennelain muuttamisesta. N-toimivalta_v4.pdf Viitattu: Valtiovarainministeriö (14a/2014). Peruspalveluohjelma Valtiovarainministeriön julkaisuja 14a/

111 LIITTEET LIITE 1 KUNTIEN YHTEISTOIMINTA SELVITYSALUEELLA VUONNA 2013

112 LIITE 2 KUNTIEN SÄÄSTOPOTENTIAALIT

113 LIITE 3 KUNTIEN TOIMIELINRAKENTEET Lautakunnat Kunta KV KH lkm pl. tarkastus- ja keskusvaalilautakunnat Hankasalmi perusturvaltk, sivistysltk, rakennus- ja valvontaltk, ympäristöltk Joutsa perusturvaltk, sivistysltk, vapaa-aikaltk, tekninen ltk, ympäristöltk, kansalaisopiston opistoltk Jyväskylä perusturvaltk, kulttuuri- ja liikuntaltk, sivistysltk, kaupunkirakenneltk, rakennus- ja ympäristöltk Laukaa perusturvaltk, kasvun ja oppimisen ltk vapaa-ajan ltk, kaavoitus- ja rakennusltk, tekninen ltk, ympäristöterveysltk Luhanka perusturvaltk, sivistystoimenltk, rakennusltk, maaseutultk Muurame lapsi- ja perhepalveluiden ltk, asukaspalveluiden ltk, teknisten palvelujen ltk Petäjävesi perusturvaltk, sivistysltk, tekninen ltk Toivakka perusturvaltk, sivistystoimenltk, tekninen ltk Uurainen peruspalvelultk, sivistysltk, vapaa-aikaltk, tekninen ltk, ympäristöltk

114 LIITE 4 KUNTIEN TYTÄRYHTEISÖT, OSAKKUUSYHTEISÖT JA SÄÄTIÖT Kunnan omistusosuus Uurainen Tytäryhteisöt Uuraisten Vuokratalot Oy 100 Kiinteistö Oy Uuraisten Virastotalo 70 Kiinteistöosakeyhtiö Oikarinmäki 93 Osakkuusyhteisöt As.Oy Uuraskoto 55 As.Oy Uuraisten Ykkösrivi 33 Laukaa Tytäryhteisöt Laukaan Vuokrakodit Oy 100 Laukaan Kehitysyhtiö Oy 96,69 Säätiöt Heikkilän tyttöjen säätiö Laukaan asumispalvelusäätiö Osakkuusyhteisöt Asunto Oy Vallestupa 40,80 Asunto Oy Jokiniityntie 4 23,26 Jyvässeudun Ajoharjoittelurata Oy 20 Laukaan Linja-autoasemakiinteistö Oy 26,06 Musiikkikoulu Rauhala Oy 22,49 Toivakka Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Toivakanhaka 100 Petäjävesi Tytäryhteisöt Petäjäveden Tähtiasunnot Oy 100 Koy Petäjäveden Ankkuri 66,96 Kiinteistö Oy Petäjäveden Kuntala 100 Joutsa Tytäryhteisöt Joutsan Lämpö Oy 86,40 Joutsan Vesihuolto Oy 67,75 Koy Joutsanranta 100 Koy Joutsan Länsitie Koy Joutsan Talouskeskus 56,82 Koy Joutsan vuokra-asunnot 100 Koy Leivonmäen Yritystalo 79,49 As Oy Leivonmäen Aaltolanrivi 100 As Oy Leivonmäen Linnunlaulu 100 As Oy Havuhuupontie 61,97 As Oy Hulikkalantie 2 83,63 As Oy Rutapuro 52,89 As Oy Satoleivo 60,89 Osakkuusyhteisöt Joutsan Seudun Ratakeskus Oy 49,71 Joutokanava Oy 33,

115 Joutsan Liikekeskus Oy 32,14 Koy Leivonmäen Leivonkulma 35,39 Muurame Tytäryhteisöt Muurame Lämpö Oy 87,90 Muuramen Vuokra-asunnot Oy 100 KOY Muuramen Kettula 100 KOY Hakamuurame 94,70 KOY Muuramen Riksa 56,28 KOY Muuramen Elämänkaari 52 Osakkuusyhteisöt KOY Kinkomaan Vitapolis (K-S Sairaanhoitopiirin ky omistaa 40 %) 20,9 Hankasalmi Tytäryhteisöt Kiint Oy Hankasalmen Haka 100 Kiint Oy Hankasalmen virastotalo 68,54 Kiint Oy Hankasalmen vuokratalo 98,33 Kiint Oy Vuokrahanka 58,20 Kiint Oy Hankasalmen Somerinkulma 100 Hankasalmen Lämpö Oy 100 Osakkuusyhteisöt As Oy Hankasalmen Hankamäki I 20,37 As Oy Hankasalmen Koivulehto 28,06 As Oy Niemisjärven Päivätie II 29,25 As Oy Hankasalmen Petäjärata 43,94 As Oy Satohanka 20,31 As Oy Säkinmäen Kuusirinne 47,75 As Oy Vuokonmaa 25,19 Kiint Oy Kuuhankavesi 40,83 Luhanka As Oy Luhangan Kilpala 100 As Oy Luhangan Pinteli 100 As Oy Luhangan Luhangansato 53,1 As Oy Metsurinpolkka 61,73 As Oy Tammijärven Tienristi Jyväskylä Tytäryhteisöt Jyväskylän Energia Oy (alakonserni) 100 Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy (alakonserni) 100 Jyväs-Parkki Oy (alakonserni) 100 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy (alakonserni) 90 Jykes Kiinteistöt Oy (alakonserni) 84,9 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy (alakonserni) 80,1 Total Kiinteistöpalvelut Oy 100 Education Facilities Oy 100 Jyväskylän Seudun Puhdistamo 87 Jyväskylän Jäähalli Oy 44,4+28,3=72,7 Jyväskylän Paviljonkisäätiö 100 As Oy Pehtorinharju

116 Total Korjausrakentaminen Oy 100 As Oy Jyväskylän mlk:n Norolankuja Ki Oy Tikkakosken Terveysasema 100 Ki Oy Palokan Palvelukeskus 100 Ki Oy Haapaniemen Palvelukeskus 100 Ki Oy Haapakosken Sulku 100 Ki Oy Jyväskylän Huhtasuon koulukeskus 100 Korpilahden Virastokeskus Oy 100 Ki Oy Raharanta 100 Tikkakosken Teollisuustalo Oy 33,4+31,4=64,8 Ki Oy Lääkäritalo 56,4 Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapolis 53,1 (ei suoraa om.) Säätiöt Jyväskylän Asumispalvelusäätiö Keski-Suomen Sairaskotisäätiö Jyväskylän maalaiskunnan veteraanien Asuntosäätiö Jyväskylän Rintamamiesveteraanien Asuntosäätiö Korpilahden veteraanien asuntosäätiö Osakkuusyhteisöt As Oy Pappilanraitti 24,6 Ki Oy Säynätsalon Palvelukeskus 48,1 Ki Oy Jyskän Palvelukeskus 47,9 Ki Oy Alkioranta 45 Keljonkankaan Palvelukeskus Oy 44,8 Ki Oy Riikankulma 48 Huhtakeskus Oy 41,1 As Oy Jyväskylän Kuras 39,5 As Oy Jyväskylän Lutakon Lähipalvelutalo 33,9 Ki Oy Palokan Liikekeskus 32,7 As Oy Jyväskylän Säästökeskus 31,9 As Oy Ketunpesä 29,4 As Oy Pupusoppi 29,2 As Oy Koskentörmä 28,4 As Oy Jyväskylän Kauppakatu As Oy Kuokkalan Toritalo 24,8 Ki Oy Palokan Nisulankulma 23,6 Korpilahden Paikallislehti Oy 40 Mustankorkea Oy 36,6 Jyvässeudun Ajoharjoittelurata Oy 28,2 Jyväskylän Messut Oy 26,5 Korpilahden Satama Oy 49,

117 LIITE 5 KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOT SELVITYSALUEELLA MALLI A - SEUTUKAUPUNKI Vaihtoehdossa A selvitysalueen kaikki kunnat yhdistyisivät ja muodostaisivat noin asukkaan seutukaupungin. Seudun kilpailukyvyn ja elinvoiman edellytykset paranisivat, kun kuntien välinen kilpailu poistuisi ja kehittämisresurssit saataisiin yhteisen päätöksenteon alaisuuteen. Uusi kaupunki voisi nykyistä Jyväskylääkin voimakkaammin toimia koko maakunnan kehittämisen veturina ja samalla valtasuhteet selkeytyisivät. Seutukaupunki parantaisi nykyiseen kuntarakenteeseen ja hajautuneeseen päätöksentekoon nähden alueen kilpailukykyä, elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteuttamista, kun kuntien kaavoitus-, kehittämis- yms. resurssit saataisiin yhteiseen ohjaukseen ja päätöksentekoon. Seutukaupungissa olisi nykyistä tilannetta helpompi ratkaista segregaatioon ja maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä. Suuressa organisaatiossa voidaan turvata kaupungin eri tehtävien hoitamiseen tarvittava erikoisasiantuntemus ja vähentää pienten organisaatioiden haavoittuvuutta. Seutukaupunki täyttää kaikki kuntarakennelain palveluiden järjestämiselle ja tuottamiselle asetetut kriteerit. Seutukaupunki voisi tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Seutukaupunki voisi asettaa alueelliset toimielimet hoitamaan seuraavien seutukaupungin osa-alueiden asioita: Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Alueellisten toimielinten jäsenten asuinpaikan tulisi olla valintahetkellä asianomaisella osa-alueella. Valtuusto määrittelisi alueellisten toimielinten tehtävät ja päätösvallan. Kaupungin aluekeskusten, nykyisten kuntakeskusten ja suurempien taajamien tasapuolinen ja kaupungin kokonaisedun mukainen kehittäminen edellyttäisi määrätietoista elinvoimapolitiikkaa. Ennen muuta infrastruktuurin ylläpito ja elinkeinojen kehittämisen suunnitelmallisuus olisi keskiössä, mutta myös aluekeskusten yrittäjien ja asukkaiden omat toimenpiteet ja kehitystahto. Seutukaupungin suurin uhka olisikin kauimmaisten aluekeskusten elinvoiman taantuminen. Toisaalta voidaan kysyä, millaista kauimmaisten aluekeskusten kehitys on itsenäisinä kuntina. Seutukaupunki täyttäisi kaikki kuntarakennelain palveluiden järjestämiselle ja tuottamiselle asetetut kriteerit. Kaupungin väkiluku olisi kaksi kolmasosaa Keski-Suomesta ja siten olisi siten luonteva vastuukunta sosiaali- ja terveystoimen palveluissa sekä mahdollisesti myös muiden palvelujen tuottajana. Uusi kunta olisi työssäkäyntialueen mukainen Jyväskylän kaupungin sekä Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kuntien alueiden osalta (36 59 %). Yhdistyneen seutukaupungin työpaikkaomavaraisuus olisi 98,5 prosenttia ja työllisistä noin 10 prosenttia pendelöisi muihin kuntiin. Kuntien vuosien taloussuunnitelmien mukaan seutukaupungin tuloslaskelma olisi vuonna 2016 noin 12 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja sen lainamäärä olisi noin euroa/asukas. Valtiovarainministeriön keskimääräisillä ennusteilla laskettuna seutukaupungin tulos olisi kuitenkin noin 32 miljoonaa euroa alijäämäinen ja lainamäärä nousisi yli euroon asukasta kohden. Seutukaupungin toiminnallinen haaste lähivuosina on siten noin 30 miljoonaa euroa

118 Arvio eduista ja haitoista Edut Elinkeinojen kehittämiseen yhtenäiset tavoitteet ja kehittämiseen yhteiset resurssit. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen yhdistämällä kuntien vahvuudet. Vahva seutukaupunki pystyy paremmin ajamaan maakunnan etua. Yhtenäisellä maankäytön suunnittelulla mahdollistuu koko alueen tasapuolinen kehittäminen. Yhteisvastuullisuus väestö- ja työpaikkakehitykseltään pienenevistä reuna-alueista. Seutukaupunki on riittävän vahva kunta järjestämään maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluiden yhdenvertaisuus toteutuu. Paremmat resurssit kehittää uusia toimintatapoja ja palvelukonsepteja hyviä käytäntöjä hyödyntäen. Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyödyt voidaan saavuttaa. Yhdistymisavustus tulisi olemaan 10 milj.. Henkilöstön eläköityminen voidaan hyödyntää maksimaalisesti. Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet laajenevat. Pienten kuntien henkilöstön haavoittuvuus vähenee. Vaaleilla valitun valtuuston vaikutusvallan ja itsenäisen päätöksentekomahdollisuuden lisääntyminen. Omistajaohjauksen selkeytyminen yhteistyöorganisaatioiden ja sopimusten vähenemisen myötä. Haitat Aluekeskusten (nyk. kuntakeskukset ja kaupunginosat) tasapuolinen kehittäminen kokonaisuutta hyödyntäväksi on vaikeaa. Kaukaisempien aluekeskusten taantumisen uhka. Maakunnan kuntien tasapaino muuttuu merkittävästi (kaupunki 2/3 maakunnan väestöstä). Yhdyskuntarakenteen moninaisuuden vuoksi synergiaetuja vaikea saavuttaa. Laajassa kaupungissa ei voida täysin estää yhdyskuntarakenteen epätarkoituksenmukaista hajaantumista. Koko alueen palvelutarjonnan harmonisointi vaativaa ja voi aiheuttaa alussa lisäkustannuksia. Yhdistymisen alkuvaiheessa palvelujen ja toimintojen harmonisointi voi aiheuttaa ns. fuusiokustannuksia. Verotus ja taksat yhtenäistyvät alueella, jolloin osalla ne nousevat ja osalla laskevat. Suuressa organisaatiossa yhtenäinen ja joustava henkilöstöpolitiikka vaikeaa. Luottamushenkilöpaikkojen merkittävä väheneminen vaikeuttaa asukkaiden ja luottamushenkilöiden välistä yhteydenpitoa. Erilaisten johtamis- ja toimintakulttuureiden yhdistäminen on haastavaa

119 MALLI B - YDINKAUPUNKI Vaihtoehdossa B selvitysalueen kaksi kuntaa, Jyväskylä ja Muurame, muodostaisivat uuden noin asukkaan ydinkaupungin. Vaihtoehtoisesti ydinkaupunkiin kuuluisi myös Laukaan Leppävesialue. Ydinkaupungin ratkaisussa kuntarakennemuutos koskisi kaupunkiseudun selkeää ydintä. Kaupunki täyttäisi kaikki kuntarakennelain palveluiden järjestämiselle ja tuottamiselle asetetut kriteerit ja voisi järjestää kaikki peruspalvelut sosiaali- ja terveyspalveluita lukuun ottamatta. Ydinkaupunki voisi tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa jatkossakin. Ydinkaupungin tiivis kaupunkirakenne mahdollistaa myös palvelutuotannon tehostamisen. Alue muodostaisi luontevan asukkaiden arjen elämänpiirin työssäkäynnin, asioinnin, opiskelun ja harrastusten näkökulmasta. Ydinkaupungin työpaikkaomavaraisuus olisi 105 prosenttia ja pendelöinti ulkopuolelle noin 13 prosenttia. Muuramelaisista noin 60 prosenttia (n henkilöä) käy töissä Jyväskylässä ja noin jyväskyläläistä käy töissä Muuramessa. Uusi kunta mahdollista työssäkäynnin ja asumisen näkökulmasta yhteisen yhdyskuntarakenteen suunnittelun ja palvelujen järjestämisen. Kuntarakennelain yhdyskuntarakenneperuste täyttyy, jos keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ylittää kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkittävästi toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan. Suomen ympäristökeskuksen vuoden 2010 tietoihin perustuvan taajamaluokittelun mukaan yhdyskuntarakenneperuste täyttyisi keskustaajaman tai siihen kytkeytyvän lähitaajaman ylittäessä kunnan rajan Jyväskylän ja Muuramen osalta. Muuramen ja Jyväskylän yhdyskuntarakenteen yhteys on tiivis ja Muurame sijoittuu lähes kokonaan Jyväskylän sisälle. Muuramen Kinkomaan alue on erityisesti Jyväskylän Keljonkankaan ja Säynätsalon kanssa yhtenäistä taajamaa. Yhdyskuntarakenneperusteella myös Leppävesi kuuluu ydinkaupunkiin. Ydinkaupungin kilpailukyvyn ja elinvoiman edellytyksiä voitaisiin paremmin hyödyntää yhteisen päätöksenteon ja yhteisten resurssien avulla. Ydinkaupungin ja seudun muiden kuntien väliseen suhteeseen uusi kaupunki vaikuttaisi suurempana ja voimakkaampana toimijana. Kilpailu asukkaista ja yrityksistä kaupunkiseudulla vähenisi ja siten voimavaroja voitaisiin suunnata entistä enemmän alueen yhteiseen kehittämiseen. Uusi kaupunki olisi vahvempi kaupunkiseudun edustaja ja valtakunnallinen vaikuttaja. Kaupunkirakenne mahdollistaisi nykyistä paremmin elinkeinojen kehittämisen ottaen huomioon eri alueiden nykyiset vahvuudet ja kehityspotentiaalin. Uhkana voisi olla epäilys uuden kunnan kyvystä toimia joustavana ja yksittäisen yritysten näkökulmasta vuorovaikutteisena elinkeinopoliittisena toimijana. Ydinkaupunki varmistaisi palvelujen kustannustehokkaan ja palveluverkkojen toimivan järjestämisen koko kaupungin alueella. Ydinkaupunki täyttäisi myös kuntarakennelain muuttamisesta valmistellun lain kaupunkiseutuperusteista kaikki viisi perustetta

120 Kuntien vuosien taloussuunnitelmien mukaan ydinkaupungin tuloslaskelma olisi vuonna 2016 noin 9 miljoona euroa ylijäämäinen ja sen lainamäärä olisi noin euroa/asukas. Laskettuna valtiovarainministeriön keskimääräisillä ennusteilla tulos olisi kuitenkin noin 27 miljoonaa euroa alijäämäinen ja lainamäärä nousisi noin euroon asukasta kohden. Ydinkaupungin toiminnallinen haaste lähivuosina on siten noin 25 miljoonaa euroa. Osakuntaliitoksen toteuttaminen merkitsisi muutoksia myös seurakuntajakoon. Arvio eduista ja haitoista Edut Elinvoiman ja vetovoiman kehittämisessä luonteva alue. Elinkeinoelämän monipuolistaminen mahdollistuu yhdistämällä kuntien vahvuudet. Muutos ei vaikuta merkittävästi maakunnan kuntien väliseen tasapainoon Tiiviin ydinkaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen integrointi paranee nykytilanteeseen verrattuna. Erityisesti Keljonkangas Kinkomaa Säynätsalo -alueen (ja B2 -vaihtoehdossa myös Leppäveden) maankäytön ja palvelujen yhtenäinen suunnittelu. Asuin- ja yritystonttien yhtenäinen tarjonta. Palveluissa ja palveluverkoissa voidaan saavuttaa synergiaetuja. Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyötyjä voidaan saavuttaa. Yhdistymisavustus 4 milj. euroa. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää nykyistä paremmin. Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet paranevat. Kaupunkimaisen ydinalueen päätöksenteon vastuun ja vallan yhtenäistäminen. Asukkaiden vaikuttamisen alue laajenee. Haitat Ei poista kokonaan seudun sisäistä kilpailua asukkaista ja yrityksistä. Suunnittelukäytäntöjen ja toimintatapojen yhdistäminen vaativaa. Uhkana hyvien käytäntöjen hukkuminen isossa organisaatiossa Osassa uutta kuntaa kuntalaisten verotus sekä maksut ja taksat nousevat. Henkilöstöpolitiikan toimintatapojen yhdenmukaistaminen vaativaa. Erilaisten johtamis- ja toimintakulttuureiden yhdistäminen on haastavaa. Luottamushenkilöpaikkojen väheneminen

121 MALLI C MAL-KAUPUNKI Tässä mallissa Jyväskylä, Laukaa ja Muurame muodostavat MAL-kaupungin (maankäyttö, asuminen ja liikenne), jossa olisi noin asukasta. Vaihtoehtoisesti (oikea/alempi kuva) Laukaasta liitettäisiin uuteen kaupunkiin Leppäveden ja Lievestuoreen alueet ympäristöineen. Leppäveden ja Lievestuoreen taajamat sijaitsevat lähempänä Jyväskylän keskustaa kuin oman kunnan, Laukaan, keskustaa ja asukkaiden työssäkäynti sekä asiointi suuntautuu Jyväskylään. Kuntarakennelain hallituksen esityksessä on todettu, että nykyisillä yhteistyömuodoilla, joissa päätöksentekovalta on viime kädessä yksittäisten kuntien valtuustoilla, ei pystytä riittävästi estämään yhdyskuntarakenteen hajautumista. Parhaiten ongelmia ratkaistaisiin kokoamalla päätöksentekoa ja kehittämällä kuntarakennetta siten, että kaupunkiseudun keskeinen taajamarakenne kasvupainealueineen kuuluisi hallinnollisesti yhteen kuntaan. Yhdyskuntarakenneperusteen täyttävällä ratkaisulla koottaisiin yhteen aluetta, jolla maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisen päätöksenteon tarve on suurin. MAL-kaupunki muodostaisi selvitysalueen tiiviin ytimen, jossa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovitus muodostaisi optimaalisen kokonaisuuden. Alue muodostaa paikallisliikennealueen, jossa myös julkinen liikenne voitaisiin järjestää tehokkaasti. MAL-kaupunki täyttäisi kaikki kuntarakennelain palvelujen järjestämis- ja tuottamiskriteerit. Kaupunki voisi järjestää peruspalvelunsa. Yli asukkaan kaupunki voisi tuottaa jatkossakin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa niiltä osin kuin sote-alue niitä tilaa. MAL-kaupunki muodostaisi luontevan asukkaiden elinpiirin asioimisen, asumisen, harrastamisen, opiskelun ja työssäkäynnin osalta. Kaupunki täyttäisi työpaikkaomavaraisuuskriteerit (työpaikkaomavaraisuus 101 % ja pendelöinti ulkopuolelle noin 11 %). MAL-kaupunki täyttää kaikki viisi kaupunkiseutuperustetta, jotka sisältyvät hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi kuntarakennelain muuttamisesta. Kuntien vuosien taloussuunnitelmien mukaan MAL-kaupungin tuloslaskelma olisi vuonna 2016 noin 13 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja sen lainamäärä olisi noin euroa/asukas. Laskettuna valtiovarainministeriön keskimääräisillä ennusteilla tulos olisi kuitenkin noin 29 miljoonaa euroa alijäämäinen ja lainamäärä nousisi noin euroon asukasta kohden. MAL-kaupungin toiminnallinen haaste lähivuosina on siten noin 30 miljoonaa euroa. Osakuntaliitoksen toteuttaminen merkitsisi muutoksia myös seurakuntajakoon

122 Arvio eduista ja haitoista Edut Selvitysalueen elinvoiman ja vetovoiman kehittämisen ydinalue. Kansallinen ja kansainvälinen vetovoimaisuus ja kilpailukyky lisääntyy. Yhteinen maankäytön vastuu luontevan alueen mukaiseksi. Erityisesti Keljonkangas- Kinkomaa-Säynätsalo sekä Lohikoski- Leppävesi -alueiden maankäytön ja palvelujen yhtenäinen suunnittelu. Asuin- ja yritystonttien saatavuus ja markkinointi yhtenäisesti. Palveluverkkojen tehokas yhteensovitus mahdollistuu suuressa osassa selvitysaluetta Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyödyistä merkittävä osa voidaan saavuttaa. Yhdistymisavustus on 6 (C1) tai 4 (C2) milj.. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää uuden kaupungin alueella. Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet paranevat. Yhtenäisen kaupunkimaisen alueen päätöksenteon vastuun ja vallan yhtenäistäminen. Haitat Kaupunkiseudun muun alueen kanssa tehtävän yhteistyön mahdollinen heikkeneminen. Maankäytön suunnittelukäytäntöjen ja toimintatapojen yhdistäminen on haasteellista. Palveluverkkojen yhteensovituksen aikataulu voi venyä tarpeettomasti. Osassa aluetta verotus ja taksat nousevat. Henkilöstöpolitiikan toimintatapojen yhdenmukaistaminen vaativaa. Useiden erilaisten johtamis- ja toimintakulttuureiden yhdistäminen. Valtuustopaikat ja muut luottamushenkilöpaikat vähenevät jossain määrin

123 MALLI D TYÖSSÄKÄYNTIKAUPUNKI Työssäkäynnin kaupunki muodostuisi Jyväskylän kaupungista sekä Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisen kunnista. Työssäkäynnin kaupunki kattaisi lähes kokonaan Jyväskylän työssäkäyntialueen. Tällä alueella kuntien kehittäminen on elinkeinorakenteen näkökulmasta voimakkaasti sidoksissa yhteen. Työssäkäyntialueeseen pohjautuvalla kuntarakenteella voitaisiin luoda tasa-arvoisempia kehitysedellytyksiä ja vahvistaa kuntien roolia sekä mahdollisuuksia alueiden väliseen tai kansainväliseen kilpailuun kuntakohtaisen kilpailun sijasta. Kuudesta kunnasta muodostuva noin asukkaan työssäkäynnin kaupunki täyttäisi kaikki palveluiden järjestämisen ja tuottamisen kriteerit. Työssäkäynnin kaupunki voisi järjestää peruspalvelunsa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita lukuun ottamatta. Työssäkäynnin kaupunki voisi tuottaa sote-palvelunsa niiltä osin kuin sote-alue niitä siltä tilaa. Työssäkäynnin kaupunki täyttäisi työpaikkaomavaraisuuskriteerin. Kaupunki muodostaisi luontaisen asukkaiden elinpiirin asumisen, asioinnin, harrastamisen, opiskelun ja työssäkäynnin osalta. Sen työpaikkaomavaraisuus olisi 99,5 prosenttia ja pendelöinti kunnan ulkopuolelle olisi noin 10 prosenttia. Kuntien vuosien taloussuunnitelmien mukaan työssäkäyntikaupungin tuloslaskelma olisi vuonna 2016 noin 12 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja sen lainamäärä olisi noin euroa/asukas. Laskettuna valtiovarainministeriön keskimääräisillä ennusteilla tulos olisi kuitenkin noin 31 miljoonaa euroa alijäämäinen ja lainamäärä nousisi yli euroon asukasta kohden. Työssäkäyntikaupungin toiminnallinen haaste lähivuosina on siten noin 30 miljoonaa euroa. Työssäkäynnin kaupungin kunnista Laukaa ja Muurame täyttäisivät kaikki viisi kaupunkiseutuperustetta ja Toivakka neljä. Petäjävesi ja Uurainen täyttäisivät tällä hetkellä kolme perustetta, mutta jos pendelöinti kasvaa aikaisemman kehityksen mukaisesti, täyttävät molemmat kunnat neljä perustetta muutaman vuoden sisällä

124 Arvio eduista ja haitoista Edut Työssäkäyntikaupunki muodostaa yhtenäisen asumisen, työssäkäynnin, asioinnin ja harrastamisen kaupungin. Selvitysalueen sisäinen kilpailu poistuu. Rakennemallin 20X0:n soveltamisesta päättäminen yhden kunnan vastuulla. Olemassa olevaa infrastruktuuria voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Joukkoliikennelautakunnan toimialue kattaisi koko kunnan. Asuin- ja yritystonttien saatavuus yhtenäisesti. Riittävän vahva kunta vastaamaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muutoin palvelutarpeiden kasvuun. Palveluverkko voidaan optimoida laajasti. Kaupungilla on paremmat edellytykset kestää toimintaympäristön muutoksia. Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyödyt voidaan saavuttaa. Yhdistymisavustus olisi 8 milj.. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää laajasti. Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet laajenevat erityisesti pienten kuntien osalta. Pienten kuntien henkilöstön haavoittuvuus vähenee. Yhtenäinen päätöksenteko koko työssäkäyntialueella. Haitat Erilaisten alueiden toimintojen yhdistäminen haasteellista. Kaukaisimpien taajamien taantumisen uhka. Maakunnassa kuntien välinen tasapaino muuttuu merkittävästi. Maankäytön ja palvelujen erilaisten suunnittelu- ja toimintakäytäntöjen yhdenmukaistaminen on haasteellista. Palveluverkkojen yhteensovittaminen vaatii päätöksiä ja vahvaa johtamista. Yhdistyminen edellyttää palveluiden ja toimintojen harmonisointia ja täten syntyy fuusiokustannuksia. Osassa uutta kuntaa kuntalaisten verotus sekä maksut ja taksat nousevat. Organisaatiosta muodostuu niin suuri, että sen henkilöstöpolitiikasta voi tulla kankeaa. Luottamushenkilöiden määrä suhteessa asukaslukuun vähenee merkittävästi

125 MALLI E MAASEUTUKAUPUNKI Vaihtoehdossa Hankasalmen, Laukaan, Uuraisten ja Toivakan kunnat muodostaisivat maaseutukaupungin. Kunnan asukasluku olisi noin asukasta eli kunta täyttäisi palveluiden järjestämis- ja tuottamiskriteerin. Sote-alue järjestäisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja tilaisi tarvittavan palvelutuotannon. Maaseutukaupunki ei täytä kuntarakennelain työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- eikä yhdyskuntarakenneperustetta, koska sen toiminnallinen keskus (Jyväskylä) on kunnan ulkopuolella. Maaseutukaupungin työpaikkaomavaraisuus olisi 71 prosenttia ja työllisestä työvoimasta yli puolet kävisi töissä oman kunnan ulkopuolella. Työllisistä 39 prosenttia kävisi töissä Jyväskylässä. Kuntien vuosien taloussuunnitelmien mukaan maaseutukaupungin tuloslaskelma olisi vuonna 2016 noin 3,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja sen lainamäärä olisi noin euroa/asukas. Laskettuna valtiovarainministeriön keskimääräisillä ennusteilla tulos olisi kuitenkin noin 3 miljoonaa euroa alijäämäinen ja lainamäärä nousisi noin euroon asukasta kohden. Maaseutukaupungin toiminnallinen haaste lähivuosina on siten noin 3 miljoonaa euroa. Yhdyskuntarakenteen osalta maaseutukaupunki ei täytä kuntarakennelain perusteita, koska sen toiminnallinen keskus (Jyväskylä) on kunnan ulkopuolella. Maaseutukaupungin perustaminen pikemminkin hajauttaisi nykyistä yhdyskuntarakennetta, koska maaseutukaupungissa olisi erittäin haastavaa yhteen sovittaa maankäyttöä, asumista ja liikennettä, koska maaseutukaupungissa on useita osakeskuksia ja kaupungilta puutuisi oma keskus. Kaupungin sisällä olevat eri osakeskusten väliset liikenneyhteydet ovat hankalia, koska parhaat liikenneyhteydet eri puolilta maaseutukaupunkia vievät Jyväskylään

126 Arvio eduista ja haitoista Edut Yhteistä maaseutumainen toimintaympäristö. Yhdyskuntarakenteen suunnitteluresurssit paranevat. Kunta on asukasluvultaan (n as.) riittävän vahva vastaamaan kuntalaisten peruspalveluista ja palvelutarpeen muutokseen. Yhdistymisavustus 4,5 milj. vain, jos uusi kunta esitetään perustettavaksi erityisessä kuntajakoselvityksessä. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää. Tehtävien hoidon haavoittuvuus vähenee. Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet laajenevat. Yhtenäinen maaseutumainen toimintakulttuuri alueen kunnilla. Asukkaiden vaikuttamisen alue laajenee jossain määrin. Haitat Syntyykö kunnalle omaehtoista vastuuta elinvoimasta? Hajanainen alue on yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta ongelmallinen. Kunnalla ei ole omaa keskusta, vaan sen toiminnallinen keskus (Jyväskylä) on kunnan alueen ulkopuolella. Alueen hajanaisuus rajoittaa palveluverkon optimointia. Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyötyjä saavutetaan vain rajoitetusti. Alueen hajanaisuus rajoittaa henkilöstön joustavaa käyttöä. Valtuustopaikat ja muut luottamushenkilöpaikat vähenevät merkittävästi

127 MALLI F MAASEUTUKUNTA Vaihtoehdossa F Joutsan seudun kunnat Joutsa ja Luhanka muodostaisivat uuden maaseutukunnan (F1). Tämän lisäksi uuteen maaseutukuntaan voisivat kuulua Jyväskylän Putkilahti-Oittilan alue (F2) tai Putkilahti-Oittilan alue ja Toivakan kunta (F3). Vaihtoehdot voitaisiin toteuttaa samanaikaisesti Ydinkaupungin (B) ja MAL-kaupungin kuntarakenneratkaisujen kanssa. Työssäkäyntikaupungin vaihtoehdossa kuntarakennemuutos koskisi myös Toivakan kuntaa, joka voisi tässä tapauksessa kuulua joko työssäkäyntikaupunkiin tai maaseutukuntaan. Joutsasta ja Luhangasta muodostuvan maaseutukunnan asukasluku olisi yli asukasta. Joutsan, Luhangan ja Jyväskylän Putkilahti-Oittilan muodostaman kunnan asukasluku olisi yli asukasta. Mallin F3 mukaisen kunnan, jossa mukana olisi myös Toivakka, asukasluku olisi yli asukasta. Kuntarakennelain selvitysperusteiden mukaan perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko tulisi olla vähintään noin 50. Joutsan ja Luhangan muodostamassa maaseutukunnassa alle 1-vuotiaiden ikäluokan koko olisi alle 50. Väestöennusteiden mukaan ikäluokan koko tulisi pienenemään edelleen. Kaikissa mallin eri vaihtoehdoissa maaseutukunnan asukasluku jäisi alle asukkaaseen eikä se siten täyttäisi kaikkia palveluiden järjestämis- ja tuottamiskriteereitä. Sote-alue järjestäisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja huolehtisi niiden tuotannosta. Maaseutukuntavaihtoehto F1 täyttää työpaikkaomavaraisuuskriteerin (85 %) ja kunta muodostaa asukkailleen luontevan elinpiirin asumisen ja työssäkäynnin suhteen. Kunnan ulkopuolella töissä kävisi kuitenkin 31 prosenttia kuntalaisista. Vaihtoehdossa F3 (Toivakka mukana) maaseutukunnan työpaikkaomavaraisuus olisi 78 prosenttia eli työpaikkaomavaraisuutta koskeva selvityskriteeri ei täyttyisi. Samoin pendelöinti nousisi 38 prosenttiin, koska Toivakka suuntautuu selkeästi Jyväskylään. Kuntien vuosien taloussuunnitelmien mukaan maaseutukunnan tuloslaskelmassa vuonna 2016 tilikauden tulos olisi noin 0 ja sen lainamäärä olisi noin euroa/asukas. Laskettuna valtiovarainministeriön keskimääräisillä ennusteilla tulos olisi kuitenkin noin 1 miljoonaa euroa alijäämäinen ja lainamäärä nousisi yli euroon asukasta kohden. Maaseutukunnan toiminnallinen haaste lähivuosina on siten noin 1 miljoonaa euroa. Kunnan kehittämisedellytykset paranisivat, kun kehittämisresurssit saataisiin yhteisen päätöksenteon piiriin. Uusi kunta muodostaisi nykyistä paremman potentiaalin tehostaa kunnan palvelutuotantoa ja palveluverkostoa. Taloudellisesti kunta olisi hieman vahvempi selviämään valtionosuusuudistuksen aiheuttamista paineista. Edustuksellisessa demokratiassa valtuusto- ja muut luottamushenkilöpaikat vähenisivät, mutta toisaalta tilanne poliittisen johtamisen näkökulmasta paranisi, kun kahden kunnan päätöksenteko vastuutettaisiin yhden kunnan poliittiselle johdolle. Muutoksen toteuttaminen ei olisi