Ihmisen kokoista työelämää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmisen kokoista työelämää"

Transkriptio

1 Ihmisen kokoista työelämää Akavan työelämän tavoitteet 1

2 SISÄLLYS Ihmisen kokoista työelämää 3 1 Työsuhteeseen lisää turvaa ja pysyvyyttä 5 2 Työhyvinvointi edellyttää työn kuormittavuuden hallintaa 11 3 Työaikoja ja työntekijöiden palautumista on seurattava 17 4 Työurat eivät pitene ilman työn tasa-arvoa 20 5 Työsuhteen ja yrittäjyyden välissä 27 6 Sosiaaliturvan tarve väliaikaiseksi 31 ISBN Hyväksytty Akavan hallituksessa Painopaikka: Libris, Helsinki, 2014 Kuvat: Ida Pimenoff 2

3 Akavan työelämän tavoitteet Ihmisen kokoista työelämää Akavan tavoitteena on, että Suomen työllisyysaste nousee 75 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä (nyt 68,8 prosenttia). Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, on välttämätöntä ottaa huomioon työelämän muutokset ja työntekijöiden yksilölliset tarpeet. Työmarkkinoiden tulee toimia tavalla, joka kannustaa työnantajia työllistämään ja tarjoaa työntekijöille mahdollisimman pitkät ja katkottomat työurat vanhuuseläkkeeseen saakka. Akavalle keskeisiä työelämän arvoja ovat työhyvinvointi, työnteon ja sosiaaliturvan kannustavuus sekä tasapaino työn ja yksityiselämän välillä. Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys ihmisen terveydelle ja luovuudelle, mikä osaltaan vaikuttaa myös työn tuottavuuteen. Lisäksi työhyvinvoinnilla voidaan pidentää työuria ja hillitä työkyvyttömyydestä aiheutuvia menoja. Nykyinen työelämän lainsäädäntö ja työpaikkojen käytännöt eivät aina turvaa näiden arvojen toteutumista. Akava edellyttää, että työelämää uudistetaan korjaamalla nykyisiä puutteita ja epäkohtia sekä ennakoimalla tulevia työelämän tarpeita. Uudistusten toteuttamisessa kolmikantainen sopiminen on vahvuus, jota työmarkkinaosapuolten ja maan hallituksen on vaalittava. Lainvalmisteluyhteistyön ohella on ylläpidettävä ja kehitettävä muita yhteistyön muotoja. Suomen korkean elintason ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttävät, että korkean osaamisen työpaikat säilyvät ja kehittyvät Suomessa. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että yksilöt ja organisaatiot kykenevät jatkuvaan uusiutumiseen ja että työpaikoilla sitoudutaan yhteiseen päämäärään. Menestyvillä työpaikoilla henkilöstöä koskevat suunnitelmat ja johtamista koskevat muut lainsäännökset ovat avainasemassa. Ihmisen kokoista työelämää -ohjelmassa Akava ehdottaa keinoja modernin työelämän tarpeiden huomioon ottamiseksi. 3

4 4

5 1 Työsuhteeseen lisää turvaa ja pysyvyyttä 5

6 Työsuhteeseen lisää turvaa ja pysyvyyttä Työurien pidentäminen on yhteiskuntamme yhteinen päämäärä. Tähän pääsemiseksi työnantajien on huolehdittava työntekijöistään ja heidän osaamisestaan suunnitelmallisesti sekä tunnettava yhteiskuntavastuunsa samalla, kun työntekijöiden haasteena on työskentely alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Työlainsäädännön on ohjattava työnantajia vastuulliseen henkilöstöpolitiikkaan ja sitoutumaan työntekijöihinsä nykyistä pitkäjänteisemmin. Kolmikantaisen yhteistyön muotoja on kehitettävä niin, että aito yhteistoiminta työelämän toimijoiden kesken vahvistuu niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Laittomuuksista ei saa tulla kilpailuetua Harmaa talous aiheuttaa vuosittain yhteiskunnalle miljardiluokan kustannukset. Työnantajavelvoitteiden kiertämisellä tai rikkomisella hankitaan epäoikeutettua kilpailuetua suhteessa laillisesti toimiviin yrityksiin. Lainvastaiseen toimintaan puuttuminen on työntekijälle taloudellisen riskin ja oikeudenkäyntiriskin vuoksi usein mahdotonta erityisesti lyhytaikaisissa työsuhteissa. Leimautuminen ja sen vaikutukset työllistymismahdollisuuksiin pelottavat. Harmaa talous aiheuttaa vuosittain miljardiluokan kustannukset. Akava ehdottaa Säädetään laki työelämän ryhmäkanteesta, jossa ammattiliitto tai vastaava järjestö voi panna kanteen vireille henkilön puolesta. Samalla säädetään tarkoin myös siitä, millä edellytyksillä tehty ryhmäkanne otetaan käsittelyyn tuomioistuimessa. Irtisanominen on liian helppoa Irtisanominen on työnantajalle liian helppo ja halpa tapa reagoida muutoksiin ja siirtää liiketoimintariskiä työntekijöiden kannettavaksi myös tilanteissa, joissa työnantajan liiketoiminta on voitollista ja joissa työ ei ole olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt. Työllistymismahdollisuudet ovat heikentyneet, sillä korkeasti koulutettujen työttömien lukumäärän jatkaessa nousuaan myös pitkäaikaistyöttömien korkeakoulutettujen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Työurat uhkaavat jäädä eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta liian lyhyiksi, ellei ikääntyneiden työllisyysaste pysyvästi nouse. 6

7 Akava ehdottaa Rajoitetaan työnantajan mahdollisuutta irtisanoa työntekijöitä tuotannollisin perustein. Kollektiivisten irtisanomisperusteiden arvioinnissa painotusta siirretään taloudellisiin perusteisiin. Työnantajan vastuuta muutosturvan rahoituksesta lisätään tilanteissa, joissa voitolliset yritykset irtisanovat tuotannollistaloudellisin perustein. Työnantajan kannusteita työurien pidentämiseen ja ikääntyneiden työllistämiseen tehostetaan työeläkejärjestelmää ja sen rahoitusta kehitettäessä. Työntekijän takaisin ottamiseen liittyvää työn tarjoamisvelvoitetta laajennetaan muuhun koulutusta, ammattitaitoa ja kokemusta vastaavaan työhön. Työurien nivelvaiheet sujuviksi Työllistymisen nivelvaiheet erityisesti korkeakouluopiskelujen jälkeen ja työttömyyden yhteydessä vaarantavat työurien pidentymistä. Opintojen aikainen, omaan alaan liittyvä työkokemus ja työelämäkontaktit edistävät vastavalmistuneiden työllistymistä. Korkeasti koulutetuille työttömille ja työttömyysuhan alaisille ei ole tarjolla kattavasti asiantuntevia ohjaus- ja neuvontapalveluja. Toisaalta työpaikan vaihto saattaa hankaloitua kilpailukieltosopimuksen tai vastaavan rajoituksen vuoksi. Opintojen aikaisen ja niihin liittyvän työkokemuksen hankinta on nivouduttava korkeakoulujen opetussuunnitelmiin. Tämä on otettava huomioon opetusmenetelmien ja oppimiskulttuurin kehittämisessä. Työurat voivat jäädä liian lyhyiksi, ellei ikääntyneiden työllisyysaste nouse. Työssäoppimisen tavoitteet tulee muotoilla selkeästi tutkintotavoitteisiin. Tämä tehostaa opinnoista saatavaa osaamista ja lyhentää opintoaikoja. Työ- ja elinkeinotoimistojen tulee kyetä palvelemaan laadukkaasti myös korkeasti koulutettuja työttömiä ja työttömyysuhan alla olevia. Heidän tarpeitaan vastaavia palveluja, koulutusta ja asiantuntemusta on lisättävä julkisen työvoimahallinnon palveluprosessiin hyödyntäen samalla yksityisiä palveluntarjoajia. Samalla on varmistettava, että TE-toimistojen osaaminen korkeasti koulutettujen työmarkkinoista ja kouluttamisesta kehittyy. Korkeasti koulutettujen palveluihin on varattava riittävä rahoitus. 7

8 Pitkäaikaistyöttömän työllistymistä edistetään säätämällä määräaikainen laki mahdollisuudesta palkata hänet vähintään kymmenen kuukautta kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen ilman muuta perustetta määräaikaisuudelle. Kieltäytyminen tällaisesta työstä ei kuitenkaan johtaisi työttömyysetuuden karenssiin eikä sen vastaanottaminen etuuden heikennyksiin, mikäli työsuhdetta ei jatketa. Lain tavoitteiden toteutumista seurataan ja sen toimivuus arvioidaan huolellisesti. Kilpailukieltosopimuksen käyttömahdollisuus työ- ja virkasuhteiden sekä niihin rinnastettavien palvelussuhteiden jälkeisenä aikana poistetaan lainsäädäntömuutoksella. Pätkätöitä käytetään väärin Perusteettomia määräaikaisia työsuhteita käytetään irtisanomissuojan kiertämiseen. Ongelma korostuu erityisesti nuorilla, perheenperustamisiässä olevilla, korkeasti koulutetuilla naisilla. Määräaikaisuuden perusteluvelvollisuuden laiminlyönti on yleistä. Akava ehdottaa Työntekijälle on säädettävä irtisanoutumismahdollisuus yli kuusi kuukautta kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin. Etenkin nuoret koulutetut naiset tekevät perusteettomia pätkätöitä. Määräaikaisuuden perusteiden ja käytön läpinäkyvyyttä lisätään täsmentämällä koulutus- ja henkilöstösuunnitelmia koskevaa lainsäädäntöä. Suunnitelmissa tarkastellaan säännöllisesti määräaikaisten määrää ja asemaa työpaikoilla ja mietitään keinoja, joilla määräaikaisuuksia voidaan vähentää. Määräaikaisuuden perusteen on oltava ajallisesti rajattavissa. Lainsäädäntöä täsmennetään siten, että määräaikaisuuden keston on vastattava sen perusteen kestoa. Työn vaatimukset kasvavat osaaminen ei pysy mukana Osaamistarpeiden ennakointi on haasteellista muuttuvassa toimintaympäristössä. Taloudellista hyötyä tavoitellessa saatetaan henkilöstömäärä ja henkilöstön osaamisen kehittäminen supistaa liian pieniksi laadullisiin ja määrällisiin tavoitteisiin nähden. Työpaikoilla ei riittävästi hyödynnetä eri-ikäisten vahvuuksia, kuten pitkän työuran tehneiden työntekijöiden kokemusta ja osaamista. 8

9 Akava ehdottaa Omaehtoisen täydennyskoulutuksen menot säädetään henkilöverotuksessa kokonaisuudessaan vähennyskelpoiseksi menoksi. Työnantajan maksaman, nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin liittyvän koulutuksen menot säädetään kokonaisuudessaan verottomiksi. Työntekijöiden kokemusta ja osaamista ei hyödynnetä tarpeeksi. Yksilön mahdollisuuksia osallistua maksulliseen täydennyskoulutukseen vahvistetaan sopimalla kolmikantaisesta, kysyntälähtöisyyttä tukevasta rahoitusmallista. Järjestelmän käytöstä sovitaan tarkemmin työ- ja virkaehtosopimuksissa. Koulutussuunnitelmia laadittaessa tehdään myös suunnitelma työn organisoimisesta niin, että oppimiseen jää riittävästi aikaa ja hankittu lisäosaaminen jalkautetaan koko työyhteisön hyödyksi. Mentorointimalleilla hyödynnetään ikääntyvien työntekijöiden osaamista koko työyhteisön hyväksi. Yhteistoimintaan asennoidutaan virheellisesti Yhteistoiminnan merkitystä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääjänä ei aina ymmärretä tai osata hyödyntää. Puutteellinen yhteistoiminta voi johtua myös kielteisistä asenteista. Akava ehdottaa Työelämä hanketta jatketaan toimiala-, alue- ja työpaikkakohtaisen työhyvinvointi-, johtamis- ja muun kehittämistyön tueksi. Tavoitteena on, että työpaikkojen saatavilla on ajantasaisia ja mahdollisimman konkreettisia asiantuntijapalveluja. Käynnistetään valtakunnallinen Hyvä työnantaja -kampanja, jossa tuodaan esiin hyvän yhteistoimintakulttuurin ja -käytäntöjen työpaikkoja. Henkilöstöedustajille ja työnantajille järjestetään yhteistä käytännönläheistä henkilöstösuunnittelukoulutusta, joka valmistellaan ja toteutetaan kolmikantaisesti. Yhteistoiminta-asiamiehen toimivaltaa laajennetaan kattamaan julkinen sektori. Samalla huolehditaan viranomaisresurssien riittävyydestä. Edistetään pysyvien yhteistoimintaneuvottelukuntien perustamista. 9

10 10

11 2 Työhyvinvointi edellyttää työn kuormittavuuden hallintaa 11

12 Työhyvinvointi edellyttää työn kuormittavuuden hallintaa Työntekijöiden terveyttä ja työkykyä uhkaavat työn kuormitustekijät ovat muuttuneet, eikä uudenlaisen kuormituksen hallintaan ole aina riittävästi keinoja tai osaamista. Asiantuntijatyön työsuojelu on usein vaatimatonta, vaikka työn kuormittavuus on lisääntynyt. Työnantaja ei aina ole selvillä henkilöstön tilasta tai ei hyödynnä olemassa olevia tietoja. Psykososiaaliseen työsuojeluun tehokkaita keinoja Asiantuntijatyön työsuojelu on vaatimatonta, vaikka työn kuormittavuus on lisääntynyt. Liiallinen työsidonnaisuus, informaatiotulva, kiire sekä jatkuvat kehittymis- ja muutospaineet uhkaavat työkykyä. Paineen sietäminen vaihtelee yksilöittäin ja vaikeuttaa tilanteen hallintaa. Kattavien keinojen löytäminen edellyttää lainsäädännöllisiä, työsuojeluvalvontaan liittyviä ja työpaikkakohtaisia ratkaisuja, joiden tukena on riittävästi tutkittua tietoa. Akava ehdottaa Psykososiaalisen kuormituksen ja sen ennaltaehkäisyn tutkimukseen on kohdennettava merkittävästi enemmän resursseja esimerkiksi lisäämällä Työterveyslaitoksen pitkäkestoisia tutkimusohjelmia. Tutkimustietoa on hyödynnettävä työelämän lainsäädäntöä ja työsuojeluvalvontaa kehitettäessä. Työsuojeluviranomaisten valvontatoimivaltuudet, edellytykset ja työsuojeluvalvonnan riippumattomuus on turvattava niin, että työsuojelu pystyy toimimaan valtakunnallisesti ja itsenäisesti. Kaikkien henkilöstöryhmien oikeus olla mukana työsuojeluyhteistyössä ja valita heitä edustava työsuojeluvaltuutettu on turvattava laissa. Henkilöstöryhmien määrittelyn on tapahduttava työsuojeluyhteistyössä vastaavalla tavalla kuin työpaikan muussa yhteistoiminnassa. Työnantaja velvoitetaan varmistamaan, että työnantajan edustajilla, kuten työsuojelupäälliköillä on tarvittava koulutus sekä asianmukaiset toimintaedellytykset ja -valtuudet. Työnantajan on varmistettava se, että myös työsuojeluvaltuutetut saavat tarvittavan koulutuksen, jonka ajantasaisuudesta työnantaja vastaa. 12

13 Työhyvinvointia ja työkykyä edistävää esimiestyötä ja johtamista tulee kehittää työpaikoilla. Esimiesasemassa oleville työntekijöille ja johtajille tarjotaan sekä koulutusta että ajankäyttömahdollisuuksia parantamaan esimiestyön edellytyksiä. Työnantajan tulee puuttua työssä kiusaamiseen, häirintään ja muuhun psyykkiseen väkivaltaan kuten fyysiseen väkivaltaan. Työsuojeluvalvonnan, poliisitutkinnan ja tuomioistuinten osaamista on kehitettävä psyykkisen väkivallan tunnistamiseksi. Jatkuva muutos vaarantaa jaksamisen Henkilöstömitoituksen ja resursoinnin onnistuminen on vaikeaa kysynnän vaihdellessa ja toimialarakenteiden muuttuessa. Epävarmuus ja ennakoimattomuus heikentävät työhyvinvointia ja tuottavuutta. Riittävän ajoissa saatava tieto ja aito yhteistoiminta lieventävät tästä johtuvia haittoja. Akava ehdottaa Työntekijöiden vähentämiseen tähtäävien yhteistoimintaneuvotteluiden määräaikoja pidennetään niiden työnantajien osalta, jotka ovat laiminlyöneet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimisen. Epävarmuus ja ennakoimattomuus heikentävät työhyvinvointia ja tuottavuutta. Tilinpäätöksen yhteydessä laaditaan myös henkilöstötilinpäätös, jossa kerrotaan henkilöstön määrä ja rakenne, henkilöstön tila sekä työnantajan investoinnit ja panostukset henkilöstöön. Henkilöstötilinpäätöksestä ja muusta henkilöstöraportoinnista saatavia tietoja hyödynnetään henkilöstösuunnittelussa. Työpaikoilla otetaan käyttöön yksilöllinen työurasuunnittelu, johon viimeistään työuran keskivaiheilta lukien sisältyy suunnitelma toimista, jotka edistävät työuran jatkamista. Työilmapiirikartoituksissa ja vastaavissa selvityksissä kiinnitetään erityistä huomiota tulosten analysointiin ja ilmenevien epäkohtien korjaamiseen. Johdon palkitsemiskriteereissä otettava huomioon henkilöstön työtyytyväisyys ja -hyvinvointi. 13

14 Asiantuntijatyön fyysiset kuormitustekijät ovat lisääntyneet Istumatyön lisääntyminen on lisännyt staattista fyysistä kuormitusta. Työpaikkojen sisäilmaongelmat ja kosteusvauriot aiheuttavat tarpeettomia kustannuksia ja työkyvyn menetyksiä. Väkivalta ja sen uhka kuormittavat yhä useamman työntekijän terveyttä ja hyvinvointia. Myös tuleviin uhkiin, kuten nanoteknologian mahdollisiin haittatekijöihin, on varauduttava. Akava ehdottaa Työn, työtilojen ja lepotaukojen suunnittelussa tulee varmistaa, että niistä ei aiheudu staattista fyysistä kuormitusta. Kosteusvauriomikrobien ja muiden työpaikkojen sisäilmaongelmia aiheuttavien riskien haltuunottoon ja poistamiseen on ryhdyttävä heti. Kosteusvaurioituneiden rakennusten korjaamiseen tai uusien rakentamiseen on varattava tarvittavat määrärahat. Työnantajan velvoitteita väkivallan torjumisessa ja työntekijöiden suojautumisessa uhkaavalta väkivallalta tulee tiukentaa lainsäädännöllä. Samoin on säädettävä työnantajan velvollisuudesta huolehtia väkivaltatilanteiden jälkihoidosta työyhteisöissä. Lisäksi tulee kiristää työnantajan velvoitteita tilastoida väkivaltatilanteita ja niiden uhkia. Sairastuminen johtaa liian usein pysyvään työkyvyttömyyteen Työntekijän sairastuminen johtaa liian usein pitkittyneeseen tai pysyvään työkyvyttömyyteen, eikä työstä johtuvia terveysriskejä ennaltaehkäistä riittävästi. Osatyökykyisten taitoja ja työhaluja ei osata riittävästi hyödyntää. Laadukas työterveyshuolto puolestaan ylläpitää työkykyä. Laadukas työterveyshuolto ylläpitää työkykyä. Akava ehdottaa Jokaiselle työssä olevalle tulee turvata työterveyshuoltona hyvin toimivat, moniammatilliset ja nykyaikaiset työterveyspalvelut, jotka tukevat ja edistävät terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä yksilölliset erityistarpeet huomioiden. Osatyökykyisten työ ja sen määrä on muokattava vastaamaan jäljellä olevaa työkykyä. Tämä voi edellyttää työajan lyhentämistä, 14

15 työmäärän vähentämistä tai työtehtävien muokkaamista siten, että työn kuormittavuus vähenee. Järjestelyt on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken työterveyshuollon asiantuntemuksen tuella. Työterveyshuollon ryhmämuotoiset ennaltaehkäisevät ja työkykyä edistävät palvelut tulee saattaa verotuksessa ja korvausjärjestelmässä samaan asemaan kuin terveyden- ja sairaanhoitopalvelut. Työterveyshuollossa toimivien terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden laadullinen ja määrällinen saatavuus on turvattava. Työterveyshuollon ammattihenkiöiden ja asiantuntijoiden erikoistumis- ja pätevöitymiskoulutuksen rahoitus on järjestettävä pysyvällä tavalla nykyisten määräaikaisten ratkaisujen sijaan. Työterveyshoitajien ja työterveyshuollon asiantuntijoiden pätevöitymiskoulutus on järjestettävä sisällöltään valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla. Ammatissa toimimisen edellytyksenä olevan pätevöitymiskoulutuksen on oltava korkeatasoista ja taloudellisesti kestävällä pohjalla. Työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksen rahoitusongelmat on ratkaistava ja rahoitus on turvattava, jotta tulevaisuudessa on riittävästi työntekijöitä työterveyshuollon erityisosaamista vaativiin tehtäviin. 15

16 16

17 3 Työaikoja ja työntekijöiden palautumista on seurattava 17

18 Työaikoja ja työntekijöiden palautumista on seurattava Teknologian kehittyminen ja matkustamisen yleistyminen työpaikoilla ovat vapauttaneet työntekijät ylimääräisistä seinistä, työpöydistä ja johdoista. Työntekotapojen monipuolistuminen on johtanut erityisesti asiantuntija- ja esimiestyössä työn ja vapaa-ajan rajan hämärtymiseen työssä jaksamisen kustannuksella. Palautumiseen ei jää riittävästi aikaa, kun työ seuraa kaikkialle. Töitä teetetään liian pienillä resursseilla. Henkilöstöresurssit on säästöjen tavoittelussa vedetty liian pieniksi. Asiantuntijoiden perustehtävän hoitamista haittaa usein myös tukitoimintojen niukkuus. Liikaa töitä teetetään liian pienillä resursseilla, mistä seuraa yksipuolinen joustaminen työajoissa. Muutokset edellyttävät ja mahdollistavat eri elämäntilanteisiin räätälöityjä ratkaisuja ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Työajan seurannan rinnalle tarvitaan myös työntekijän palautumismahdollisuuksien seurantaa. Työaikajoustoista molemminpuolisia Työaikajoustojen toteuttaminen edellyttää työntekijän tasavertaista neuvotteluasemaa työnantajaan nähden ja haitallista työaikakuormitusta ehkäiseviä reunaehtoja. Työajoissa pitää paremmin ottaa huomioon osittaisen työkyvyn mahdollisuudet. Akava ehdottaa Työaikapankkijärjestelmän pääpiirteet ja siihen liittyvät työaikasuojelun vähimmäisehdot kirjataan lakiin. Työaikapankin käyttöönotosta, yksityiskohdista ja tarkemmasta soveltamisesta sovitaan alakohtaisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa. Osittaisen työkyvyn hyödyntämiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi säädetään työntekijän oikeudesta osa-aikatyöhön terveydellisillä ja sosiaalisilla syillä. Kriteereissä otetaan huomioon työuran pituus ja mahdollisuudet muokata työtä. Säädetään henkilöstöedustajille aloiteoikeus joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönottoa koskevien neuvottelujen käynnistämiseksi. 18

19 Työaikasuunnittelusta sovitaan tarkemmin työ- ja virkaehtosopimuksissa, myös esimiestehtävissä toimivien osalta. Työsuojeluvalvonnan tarkastuksia ja muita resursseja kohdennetaan työaikojen ja niiden kuormittavuuden valvontaan ottaen huomioon eri henkilöstöryhmiin kohdistuvat riskitekijät. Velvoitetaan työnantaja varmistamaan työntekijöiden mahdollisuus palautua kaikissa tilanteissa. Palautumismahdollisuus koskee kaikkea työnantajan lukuun tehtävää työtä, matkustamista ja työhön sidonnaista toimintaa ajankohdasta riippumatta. Etätyö järkevään käyttöön Etätyö mahdollistaa monessa työtehtävässä kaivatun intensiivisen keskittymisen itselle soveltuvaan aikaan. Usein tämä mahdollisuus puuttuu varsinaiselta työpaikalta. Etätyö voi olla keino yhdistää työ ja yksityiselämä joustavasti. Etätyössä ei saa tinkiä työsuojelusta. Etätyössä ei saa tinkiä työsuojelusta. Akava ehdottaa Käynnistetään lainsäädäntöhanke etätyön käsitteen ja siinä sovellettavien työehtojen ja työsuojelun määrittelemiseksi. Etätyön käytöstä sovitaan tarkemmin työ- ja virkaehtosopimuksissa ja niiden nojalla tehdyissä työpaikkakohtaisissa sopimuksissa. Pitkällä aikavälillä lainsäädäntöä uudistetaan siten, että kaikki työtai virkasuhteessa tehtävä työ on samanarvoisessa asemassa, riippumatta siitä missä työ fyysisesti tehdään. Nykyinen työlainsäädäntö ei ota huomioon uusien työskentelymuotojen yleistymistä kiihtyvällä vauhdilla. 19

20 4 Työurat eivät pitene ilman työn tasa-arvoa 20

21 21

22 Työurat eivät pitene ilman työn tasa-arvoa Sukupuolesta riippumattomat mahdollisuudet laadukkaaseen ja pitkään työuraan ovat edellytyksenä sille, että työllisyysaste nousee. Suomalaiset työmarkkinat jakautuvat voimakkaasti miesten ja naisten aloihin. Korkeasti koulutettujen naisten työmarkkina-asema on edelleen miehiä heikompi. Sen korjaaminen edellyttää muutoksia koulutusvalinnoissa, perhevapaajärjestelmän rakenteissa sekä palkkapolitiikassa. Perhevapaiden on jakauduttava tasaisemmin Perhevapaiden kasautuminen naisille johtaa siihen, että naisten on vaikeampi päästä työmarkkinoille, saada pysyvää työtä ja edetä urallaan, vaikka he kouluttautuvat usein miehiä pidemmälle. Akava ehdottaa Työmarkkinat jakautuvat voimakkaasti miesten ja naisten aloihin. Vanhempainvapaaoikeutta on uudistettava ottamalla käyttöön nk malli niin, että äidille ja isälle on molemmille korvamerkitty 6 kuukauden vapaa yhteisen 6 kuukauden vapaan lisäksi. Yhteinen 6 kuukauden jakso on voitava käyttää myös osa-aikaiseen työntekoon, esimerkiksi prosenttia alalla sovellettavasta enimmäistyöajasta. Lisäksi yhteinen jakso pitää voida jaksottaa nykyistä joustavammin kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Vanhempainrahaoikeutta muutetaan siten, että osa-aikatyötä tekeville vanhemmille maksetaan osittaista vanhempainrahaa ajallisesti merkittävästi nykyistä pidempään. Työntekijän oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen vahvistetaan lisäämällä työntekijän mahdollisuuksia päättää työajan pituudesta tilanteissa, joissa siitä ei päästä sopimukseen. Tällöin työntekijä voisi valita joko 60 tai 80-prosenttisen työajan. Säädetään perhevapaalta palaavan työntekijän jälkisuojasta. Perhevastuun tasaisempaa jakautumista on edistettävä neuvoloissa. Neuvolatoiminnassa on huomioitava koko perheen terveys ja hyvinvointi sekä tasa-vertainen vanhemmuus. Isille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää omaa isäryhmätoimintaa osana perhevalmennusta ja oma isäkäynti neuvolaan. 22

23 Selvitetään, voidaanko äitiysvapaan aloittamista myöhentää nykyisestä vaarantamatta äidin tai lapsen turvallisuutta. Äitiysvapaan tulisi kuitenkin yhä äidin päätöksellä olla mahdollista aloittaa aikaisintaan 50 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Perusteettomille palkkaeroille nollatoleranssi Korkea koulutus ei ole miehille ja naisille yhtä kannattava investointi. Sukupuolten välinen palkkaero on yhä merkittävä. Osittain sen taustalla on sijoittuminen eri sektoreille, aloille ja toimiasemiin. Perusteettomat palkkaerot näiden sisällä on kitkettävä. Akava ehdottaa Perustettomat palkkaerot kitkettävä. Koulutettujen, naisvaltaisilla aloilla työskentelevien naisten palkkausta on parannettava erillisillä palkkaohjelmilla. Esimerkeiksi käyvät aikanaan toteutetut kuntien Kunpas ja valtion Valpas, jotka nostivat myös korkeasti koulutettujen naisten palkkatasoa. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittava työehtojen sukupuolivaikutusten arvioinnista, kuten palkanlisien vaikutuksista sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon, sijoittumiseen eri tehtävissä ja organisaatiotasoilla sekä urakehitysmahdollisuuksiin. Samalla on sovittava henkilöstön edustajien ja työnantajan yhteisestä tasaarvokoulutuksesta. Työ- ja virkaehtosopimuksissa tai työpaikoilla muutoin on otettava käyttöön tehtävän vaativuuteen ja suorituksen arviointiin perustuva palkkausjärjestelmä. Pörssiyritysten hallituksiin on säädettävä lakisääteiset sukupuolikiintiöt, mikäli itsesääntely ei tuota tuloksia vuoteen 2018 mennessä. Tasa-arvolain perusteella kielletyn syrjinnän kitkemiseksi tasa-arvovaltuutetulle on säädettävä oikeus nostaa kanne syrjityn puolesta. 23

24 Tasa-arvoasenteisiin vaikutettava järjestelmällisesti Sukupuolisidonnaisia uravalintarajoitteita on vain asenteissa. Niihin on vaikutettava varhaiskasvatuksesta työuran loppuun. Akava ehdottaa Sukupuolten yhtäläisten mahdollisuuksien vahvistamiseksi lapsille on jo varhaiskasvatuksesta alkaen annettava tasa-arvokasvatusta. Tämä edellyttää opetustehtävissä toimivien täydennyskoulutusta sekä eri oppimismenetelmien ja oppimateriaalin sukupuolivaikutusten arviointia. Opintojen ohjauksessa on kannustettava tutustumaan avarakatseisesti sukupuolille ns. epätyypillisiin aloihin lisäämällä työelämäyhteyksiä. Opiskelualojen sisällä on tarjottava nuorille naisille ja miehille tietoa, miten eri ainevalinnat vaikuttavat työelämään sijoittumiseen ja urakehityksen mahdollisuuksiin. Kummankin sukupuolen valikoitumisesta opintoihin ja pääsykokeisiin on huolehdittava riittävän tehokkain keinoin. Sukupuolisidonnaisia uravalintarajoitteita on vain asenteissa. Rekrytoinneissa on otettava laajemmin käyttöön anonyymi työnhaku. Tällä edistetään yhdenvertaisuutta myös muutoin kuin sukupuolten välillä. Varusmiespalvelus ei saa kohtuuttomasti heikentää työuria Varusmiespalvelus ja siviilipalvelus voivat hidastaa miesten siirtymistä koulutukseen ja työmarkkinoille. Naisten on mahdollista suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Sukupuolten väliset erot palvelustilanteissa eivät saa heijastua työmarkkina-asemaan. Akava ehdottaa Asepalvelukseen astumista tulee voida siirtää, jos opiskelupaikka on jäänyt saamatta. Samalla tulisi parantaa mahdollisuuksia osallistua pääsykokeisiin joihinkin korkeakoulujen koulutusohjelmiin myös syksyisin. Varusmiespalveluun tulee aina keväisin sisällyttää yhteistyössä oppilaitosten kanssa pakollinen ura- ja opintosuunnittelu, jossa varusmies kävisi opinto-ohjaajan kanssa läpi, miten koulutukseen ja pääsykokeisiin haetaan. 24

25 Tasa-arvopolitiikkaa koordinoitava Tasa-arvopolitiikkaa toteuttavat lukuisat eri toimijat ministeriöissä ja laitoksissa. Hajanaiset ja päällekkäiset rakenteet vaikeuttavat resurssien järkevää koordinaatiota. Akava ehdottaa Perustetaan tasa-arvoasioita koordinoiva kolmikantainen elin (työsuojeluneuvottelukunnan tms. kaltainen), jossa ovat edustettuina työmarkkinakeskusjärjestöjen lisäksi kaikki tasa-arvoasioita toimeenpanevat ministeriöt ja laitokset. 25

26 26

27 5 Työsuhteen ja yrittäjyyden välissä 27

28 Työsuhteen ja yrittäjyyden välissä Työnteon monimuotoisuus ja yrittäjämääritelmän vaihtelut eri järjestelmissä haastavat perinteisen yrittäjiin ja palkansaajiin jakautuvan lainsäädäntö- ja sosiaaliturvamallin. Ilmiö palkansaajiin rinnastuvista yrittäjistä jatkaa kasvuaan. Toimeksiannon muodosta riippumatta asema ja alisteisuus toimeksiantajaan nähden vastaavat palkansaajaa, mutta turvaverkko on huonompi kuin palkansaajalla. Lainsäädännön on suojeltava heikompaa Palkansaajiin rinnastuvien yrittäjien määrä kasvaa yhä. Työntekijä on työsuhteen heikompi osapuoli, jonka turvaksi säädetyistä pykälistä ei saa edes sopimuksella poiketa. Palkansaajaan rinnastuvien yrittäjien alisteisesta asemasta huolimatta tämä suoja puuttuu heiltä täysin. Heidän neuvotteluasemansa on niin heikko, että sopimalla ei kyetä hankkimaan parempaa turvaa. Akava ehdottaa Työsuhteen määritelmää laajennetaan perinteisen palkkatyön ohella palkansaajiin rinnastettaviin yrittäjiin ja muihin toimeksiannon suorittajiin, jotka työskentelevät toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa. Määritelmän tulee kattaa myös useammalle toimeksiantajalle työskentelevät, palkansaajaan rinnastettavat yrittäjät. Vakuutusturvasta katveetonta Moni itsensä työllistäjä joutuu valitsemaan, vakuuttaako itsensä palkansaajan vai yrittäjän työttömyyskassassa. Valinta ei takaa turvaverkkoa. Alivakuuttaminen on yleistä. Usein syynä on tiedonpuute. Toisille tulot eivät yksinkertaisesti mahdollista kattavampaa turvaa, joka kustannetaan pääosin itse. Vakuuttaminen yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) ja työttömyysturvan työtulon vähimmäismäärällä tuo vain vaatimattoman toimeentulon etuutta käytettäessä, mutta maksaa paljon. Itsensä työllistäjän vakuutusmaksu sisältää laskennallisesti sekä työnantajan että palkansaajan osuuden. Akava ehdottaa YEL-vakuutuksen ulkopuolelle jäävä, työn suorittajan ja toimeksiantajan solmimaan sopimukseen perustuva työ tuodaan työntekijän eläkevakuutuksen (TyEL) soveltamispiiriin. 28

29 Työttömyysturvajärjestelmään luodaan selkeä kanava itsensä vakuuttamiseen myös sivutoimisena yrittäjänä. Selvitetään työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen käyttöönotto tilanteissa, joissa työtä tehdään vuoroin yrittäjänä, vuoroin palkansaajana. Yrittäjille tarjottavassa neuvonnassa panostetaan siihen, että yrittäjät saavat riittävästi tietoa vakuutusturvastaan. Osana viranomaisten verkkopalveluiden kehittämistä (esimerkiksi valtiovarainministeriön koordinoima palveluväylä-hanke) selvitetään mahdollisuus kehittää vero.fi-palvelua tähän suuntaan. 29

30 30

31 6 Sosiaaliturvan tarve väliaikaiseksi 31

32 Sosiaaliturvan tarve väliaikaiseksi Työn tulee eri elämäntilanteissa parantaa yksilön taloudellista asemaa myös silloin, kun hän on tulojen pienuuden vuoksi asumis- tai toimeentulotuen piirissä. Toimeentuloturvaa tulee kehittää siten, että se kannustaa ottamaan vastaan työtä tai osallistumaan sellaisiin toimiin, jotka edistävät työllistymisedellytyksiä ja vähentävät riippuvuutta sosiaaliturvasta. Asumistuen edellytyksissä on nykyistä pysyvämmin ja paremmin otettava huomioon perheen rakenne ja asumisen kalleus. Työn tulee parantaa yksilön taloudellista asemaa. Akava ehdottaa Toimeentuloturva väliaikaisena tukena Asiakkaan riippuvuus toimeentulotuesta ei saa muodostua pitkäaikaiseksi. Tämä edellyttää toimeentuloriippuvuuden syiden selvittämistä riittävän ajoissa ja selvityksen perusteella laadittavaa suunnitelmaa toimeentulotuen tarpeen poistamiseksi tai sen vähentämiseksi. Työvoimapolitiikkaan liittyvien toimenpiteiden lisäksi selvityksessä ja suunnitelmassa tulee arvioida sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve sekä muita mahdollisia seikkoja, jotka vaikuttavat pitkäaikaiseen riippuvuuteen toimeentulotuesta. Osallistavan toimeentuloturvan toimeenpano tulee järjestää moniammatillisena yhteistyönä yli hallinnonalojen rajojen sosiaalitoimen koordinoimana ja ensisijaisena vastuutahona. Osallisuutta edistävän järjestelmän tulee olla sellainen, että asettaessaan tuen saajille velvoitteita se tarjoaa samalla niiden vastapainoksi kannustavia ja tehokkaita elämänhallintaa ja työllistymistä edistäviä palvelukokonaisuuksia oikeussuojakeinoineen. Pitkittynyt riippuvuus toimeentulotuesta on otettava huomioon sosiaalisen asuntotuotannon asukasvalinnoissa. Asumistuen kannustavuuden parantaminen Verotuksen kannustavuuden parantamiseksi työtulovähennys pitää porrastaa huollettavien lasten lukumäärän mukaan ja kohdentaa se pienituloisemmalle puolisolle. Yksinhuoltajien kotitalousvähennystä pitää korottaa ja porrastaa se lasten lukumäärän mukaan. 32

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä EDUSKUNNAN VASTAUS 192/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN HALLITUS LEIKKAA, KIRISTÄÄ JA HEIKENTÄÄ Työttömyysturvan leikkaus voimaan ensi vuoden alusta

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

TYÖSOPIMUSLAKI KÄYTÄNNÖSSÄ

TYÖSOPIMUSLAKI KÄYTÄNNÖSSÄ Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto TYÖSOPIMUSLAKI KÄYTÄNNÖSSÄ Alma Talent 2016 Helsinki 6., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Strategia Kehittyminen Työllistyminen. Yhteiskunta- vaikuttaminen

Strategia Kehittyminen Työllistyminen. Yhteiskunta- vaikuttaminen Toimeentulo Hyvinvointi Strategia 2016 2020 Kehittyminen Työllistyminen Yhteiskunta- vaikuttaminen oimeentulo yvinvointi Aktiivinen kumppani työelämän kehittäjänä ja yhteiskunnan uudistajana ehittyminen

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Suomi elää osaamisesta

Suomi elää osaamisesta Suomi elää osaamisesta ELY Areena talousseminaari 30.1.2017 Puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan visio vuoteen 2023 mennessä Suomeen syntyy uutta työtä ja uusi työelämä Työllisyysaste 75% Ansiotuloverotus

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Osallistava sosiaaliturva

Osallistava sosiaaliturva Osallistava sosiaaliturva Miltä keskustelu ja suunnitelmat osallistavasta sosiaaliturvasta näyttävät 1990-luvun esitysten ja sosiaalioikeuden näkökulmasta? Pentti Arajärvi 12.5.2014 1 Osallistava - vastikkeellinen

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 vanhempi hallitussihteeri Timo Meling Työ- ja elinkeinohallinnon organisaatio työ-

Lisätiedot