Ihmisen kokoista työelämää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmisen kokoista työelämää"

Transkriptio

1 Ihmisen kokoista työelämää Akavan työelämän tavoitteet 1

2 SISÄLLYS Ihmisen kokoista työelämää 3 1 Työsuhteeseen lisää turvaa ja pysyvyyttä 5 2 Työhyvinvointi edellyttää työn kuormittavuuden hallintaa 11 3 Työaikoja ja työntekijöiden palautumista on seurattava 17 4 Työurat eivät pitene ilman työn tasa-arvoa 20 5 Työsuhteen ja yrittäjyyden välissä 27 6 Sosiaaliturvan tarve väliaikaiseksi 31 ISBN Hyväksytty Akavan hallituksessa Painopaikka: Libris, Helsinki, 2014 Kuvat: Ida Pimenoff 2

3 Akavan työelämän tavoitteet Ihmisen kokoista työelämää Akavan tavoitteena on, että Suomen työllisyysaste nousee 75 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä (nyt 68,8 prosenttia). Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, on välttämätöntä ottaa huomioon työelämän muutokset ja työntekijöiden yksilölliset tarpeet. Työmarkkinoiden tulee toimia tavalla, joka kannustaa työnantajia työllistämään ja tarjoaa työntekijöille mahdollisimman pitkät ja katkottomat työurat vanhuuseläkkeeseen saakka. Akavalle keskeisiä työelämän arvoja ovat työhyvinvointi, työnteon ja sosiaaliturvan kannustavuus sekä tasapaino työn ja yksityiselämän välillä. Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys ihmisen terveydelle ja luovuudelle, mikä osaltaan vaikuttaa myös työn tuottavuuteen. Lisäksi työhyvinvoinnilla voidaan pidentää työuria ja hillitä työkyvyttömyydestä aiheutuvia menoja. Nykyinen työelämän lainsäädäntö ja työpaikkojen käytännöt eivät aina turvaa näiden arvojen toteutumista. Akava edellyttää, että työelämää uudistetaan korjaamalla nykyisiä puutteita ja epäkohtia sekä ennakoimalla tulevia työelämän tarpeita. Uudistusten toteuttamisessa kolmikantainen sopiminen on vahvuus, jota työmarkkinaosapuolten ja maan hallituksen on vaalittava. Lainvalmisteluyhteistyön ohella on ylläpidettävä ja kehitettävä muita yhteistyön muotoja. Suomen korkean elintason ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttävät, että korkean osaamisen työpaikat säilyvät ja kehittyvät Suomessa. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että yksilöt ja organisaatiot kykenevät jatkuvaan uusiutumiseen ja että työpaikoilla sitoudutaan yhteiseen päämäärään. Menestyvillä työpaikoilla henkilöstöä koskevat suunnitelmat ja johtamista koskevat muut lainsäännökset ovat avainasemassa. Ihmisen kokoista työelämää -ohjelmassa Akava ehdottaa keinoja modernin työelämän tarpeiden huomioon ottamiseksi. 3

4 4

5 1 Työsuhteeseen lisää turvaa ja pysyvyyttä 5

6 Työsuhteeseen lisää turvaa ja pysyvyyttä Työurien pidentäminen on yhteiskuntamme yhteinen päämäärä. Tähän pääsemiseksi työnantajien on huolehdittava työntekijöistään ja heidän osaamisestaan suunnitelmallisesti sekä tunnettava yhteiskuntavastuunsa samalla, kun työntekijöiden haasteena on työskentely alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Työlainsäädännön on ohjattava työnantajia vastuulliseen henkilöstöpolitiikkaan ja sitoutumaan työntekijöihinsä nykyistä pitkäjänteisemmin. Kolmikantaisen yhteistyön muotoja on kehitettävä niin, että aito yhteistoiminta työelämän toimijoiden kesken vahvistuu niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Laittomuuksista ei saa tulla kilpailuetua Harmaa talous aiheuttaa vuosittain yhteiskunnalle miljardiluokan kustannukset. Työnantajavelvoitteiden kiertämisellä tai rikkomisella hankitaan epäoikeutettua kilpailuetua suhteessa laillisesti toimiviin yrityksiin. Lainvastaiseen toimintaan puuttuminen on työntekijälle taloudellisen riskin ja oikeudenkäyntiriskin vuoksi usein mahdotonta erityisesti lyhytaikaisissa työsuhteissa. Leimautuminen ja sen vaikutukset työllistymismahdollisuuksiin pelottavat. Harmaa talous aiheuttaa vuosittain miljardiluokan kustannukset. Akava ehdottaa Säädetään laki työelämän ryhmäkanteesta, jossa ammattiliitto tai vastaava järjestö voi panna kanteen vireille henkilön puolesta. Samalla säädetään tarkoin myös siitä, millä edellytyksillä tehty ryhmäkanne otetaan käsittelyyn tuomioistuimessa. Irtisanominen on liian helppoa Irtisanominen on työnantajalle liian helppo ja halpa tapa reagoida muutoksiin ja siirtää liiketoimintariskiä työntekijöiden kannettavaksi myös tilanteissa, joissa työnantajan liiketoiminta on voitollista ja joissa työ ei ole olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt. Työllistymismahdollisuudet ovat heikentyneet, sillä korkeasti koulutettujen työttömien lukumäärän jatkaessa nousuaan myös pitkäaikaistyöttömien korkeakoulutettujen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Työurat uhkaavat jäädä eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta liian lyhyiksi, ellei ikääntyneiden työllisyysaste pysyvästi nouse. 6

7 Akava ehdottaa Rajoitetaan työnantajan mahdollisuutta irtisanoa työntekijöitä tuotannollisin perustein. Kollektiivisten irtisanomisperusteiden arvioinnissa painotusta siirretään taloudellisiin perusteisiin. Työnantajan vastuuta muutosturvan rahoituksesta lisätään tilanteissa, joissa voitolliset yritykset irtisanovat tuotannollistaloudellisin perustein. Työnantajan kannusteita työurien pidentämiseen ja ikääntyneiden työllistämiseen tehostetaan työeläkejärjestelmää ja sen rahoitusta kehitettäessä. Työntekijän takaisin ottamiseen liittyvää työn tarjoamisvelvoitetta laajennetaan muuhun koulutusta, ammattitaitoa ja kokemusta vastaavaan työhön. Työurien nivelvaiheet sujuviksi Työllistymisen nivelvaiheet erityisesti korkeakouluopiskelujen jälkeen ja työttömyyden yhteydessä vaarantavat työurien pidentymistä. Opintojen aikainen, omaan alaan liittyvä työkokemus ja työelämäkontaktit edistävät vastavalmistuneiden työllistymistä. Korkeasti koulutetuille työttömille ja työttömyysuhan alaisille ei ole tarjolla kattavasti asiantuntevia ohjaus- ja neuvontapalveluja. Toisaalta työpaikan vaihto saattaa hankaloitua kilpailukieltosopimuksen tai vastaavan rajoituksen vuoksi. Opintojen aikaisen ja niihin liittyvän työkokemuksen hankinta on nivouduttava korkeakoulujen opetussuunnitelmiin. Tämä on otettava huomioon opetusmenetelmien ja oppimiskulttuurin kehittämisessä. Työurat voivat jäädä liian lyhyiksi, ellei ikääntyneiden työllisyysaste nouse. Työssäoppimisen tavoitteet tulee muotoilla selkeästi tutkintotavoitteisiin. Tämä tehostaa opinnoista saatavaa osaamista ja lyhentää opintoaikoja. Työ- ja elinkeinotoimistojen tulee kyetä palvelemaan laadukkaasti myös korkeasti koulutettuja työttömiä ja työttömyysuhan alla olevia. Heidän tarpeitaan vastaavia palveluja, koulutusta ja asiantuntemusta on lisättävä julkisen työvoimahallinnon palveluprosessiin hyödyntäen samalla yksityisiä palveluntarjoajia. Samalla on varmistettava, että TE-toimistojen osaaminen korkeasti koulutettujen työmarkkinoista ja kouluttamisesta kehittyy. Korkeasti koulutettujen palveluihin on varattava riittävä rahoitus. 7

8 Pitkäaikaistyöttömän työllistymistä edistetään säätämällä määräaikainen laki mahdollisuudesta palkata hänet vähintään kymmenen kuukautta kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen ilman muuta perustetta määräaikaisuudelle. Kieltäytyminen tällaisesta työstä ei kuitenkaan johtaisi työttömyysetuuden karenssiin eikä sen vastaanottaminen etuuden heikennyksiin, mikäli työsuhdetta ei jatketa. Lain tavoitteiden toteutumista seurataan ja sen toimivuus arvioidaan huolellisesti. Kilpailukieltosopimuksen käyttömahdollisuus työ- ja virkasuhteiden sekä niihin rinnastettavien palvelussuhteiden jälkeisenä aikana poistetaan lainsäädäntömuutoksella. Pätkätöitä käytetään väärin Perusteettomia määräaikaisia työsuhteita käytetään irtisanomissuojan kiertämiseen. Ongelma korostuu erityisesti nuorilla, perheenperustamisiässä olevilla, korkeasti koulutetuilla naisilla. Määräaikaisuuden perusteluvelvollisuuden laiminlyönti on yleistä. Akava ehdottaa Työntekijälle on säädettävä irtisanoutumismahdollisuus yli kuusi kuukautta kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin. Etenkin nuoret koulutetut naiset tekevät perusteettomia pätkätöitä. Määräaikaisuuden perusteiden ja käytön läpinäkyvyyttä lisätään täsmentämällä koulutus- ja henkilöstösuunnitelmia koskevaa lainsäädäntöä. Suunnitelmissa tarkastellaan säännöllisesti määräaikaisten määrää ja asemaa työpaikoilla ja mietitään keinoja, joilla määräaikaisuuksia voidaan vähentää. Määräaikaisuuden perusteen on oltava ajallisesti rajattavissa. Lainsäädäntöä täsmennetään siten, että määräaikaisuuden keston on vastattava sen perusteen kestoa. Työn vaatimukset kasvavat osaaminen ei pysy mukana Osaamistarpeiden ennakointi on haasteellista muuttuvassa toimintaympäristössä. Taloudellista hyötyä tavoitellessa saatetaan henkilöstömäärä ja henkilöstön osaamisen kehittäminen supistaa liian pieniksi laadullisiin ja määrällisiin tavoitteisiin nähden. Työpaikoilla ei riittävästi hyödynnetä eri-ikäisten vahvuuksia, kuten pitkän työuran tehneiden työntekijöiden kokemusta ja osaamista. 8

9 Akava ehdottaa Omaehtoisen täydennyskoulutuksen menot säädetään henkilöverotuksessa kokonaisuudessaan vähennyskelpoiseksi menoksi. Työnantajan maksaman, nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin liittyvän koulutuksen menot säädetään kokonaisuudessaan verottomiksi. Työntekijöiden kokemusta ja osaamista ei hyödynnetä tarpeeksi. Yksilön mahdollisuuksia osallistua maksulliseen täydennyskoulutukseen vahvistetaan sopimalla kolmikantaisesta, kysyntälähtöisyyttä tukevasta rahoitusmallista. Järjestelmän käytöstä sovitaan tarkemmin työ- ja virkaehtosopimuksissa. Koulutussuunnitelmia laadittaessa tehdään myös suunnitelma työn organisoimisesta niin, että oppimiseen jää riittävästi aikaa ja hankittu lisäosaaminen jalkautetaan koko työyhteisön hyödyksi. Mentorointimalleilla hyödynnetään ikääntyvien työntekijöiden osaamista koko työyhteisön hyväksi. Yhteistoimintaan asennoidutaan virheellisesti Yhteistoiminnan merkitystä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääjänä ei aina ymmärretä tai osata hyödyntää. Puutteellinen yhteistoiminta voi johtua myös kielteisistä asenteista. Akava ehdottaa Työelämä hanketta jatketaan toimiala-, alue- ja työpaikkakohtaisen työhyvinvointi-, johtamis- ja muun kehittämistyön tueksi. Tavoitteena on, että työpaikkojen saatavilla on ajantasaisia ja mahdollisimman konkreettisia asiantuntijapalveluja. Käynnistetään valtakunnallinen Hyvä työnantaja -kampanja, jossa tuodaan esiin hyvän yhteistoimintakulttuurin ja -käytäntöjen työpaikkoja. Henkilöstöedustajille ja työnantajille järjestetään yhteistä käytännönläheistä henkilöstösuunnittelukoulutusta, joka valmistellaan ja toteutetaan kolmikantaisesti. Yhteistoiminta-asiamiehen toimivaltaa laajennetaan kattamaan julkinen sektori. Samalla huolehditaan viranomaisresurssien riittävyydestä. Edistetään pysyvien yhteistoimintaneuvottelukuntien perustamista. 9

10 10

11 2 Työhyvinvointi edellyttää työn kuormittavuuden hallintaa 11

12 Työhyvinvointi edellyttää työn kuormittavuuden hallintaa Työntekijöiden terveyttä ja työkykyä uhkaavat työn kuormitustekijät ovat muuttuneet, eikä uudenlaisen kuormituksen hallintaan ole aina riittävästi keinoja tai osaamista. Asiantuntijatyön työsuojelu on usein vaatimatonta, vaikka työn kuormittavuus on lisääntynyt. Työnantaja ei aina ole selvillä henkilöstön tilasta tai ei hyödynnä olemassa olevia tietoja. Psykososiaaliseen työsuojeluun tehokkaita keinoja Asiantuntijatyön työsuojelu on vaatimatonta, vaikka työn kuormittavuus on lisääntynyt. Liiallinen työsidonnaisuus, informaatiotulva, kiire sekä jatkuvat kehittymis- ja muutospaineet uhkaavat työkykyä. Paineen sietäminen vaihtelee yksilöittäin ja vaikeuttaa tilanteen hallintaa. Kattavien keinojen löytäminen edellyttää lainsäädännöllisiä, työsuojeluvalvontaan liittyviä ja työpaikkakohtaisia ratkaisuja, joiden tukena on riittävästi tutkittua tietoa. Akava ehdottaa Psykososiaalisen kuormituksen ja sen ennaltaehkäisyn tutkimukseen on kohdennettava merkittävästi enemmän resursseja esimerkiksi lisäämällä Työterveyslaitoksen pitkäkestoisia tutkimusohjelmia. Tutkimustietoa on hyödynnettävä työelämän lainsäädäntöä ja työsuojeluvalvontaa kehitettäessä. Työsuojeluviranomaisten valvontatoimivaltuudet, edellytykset ja työsuojeluvalvonnan riippumattomuus on turvattava niin, että työsuojelu pystyy toimimaan valtakunnallisesti ja itsenäisesti. Kaikkien henkilöstöryhmien oikeus olla mukana työsuojeluyhteistyössä ja valita heitä edustava työsuojeluvaltuutettu on turvattava laissa. Henkilöstöryhmien määrittelyn on tapahduttava työsuojeluyhteistyössä vastaavalla tavalla kuin työpaikan muussa yhteistoiminnassa. Työnantaja velvoitetaan varmistamaan, että työnantajan edustajilla, kuten työsuojelupäälliköillä on tarvittava koulutus sekä asianmukaiset toimintaedellytykset ja -valtuudet. Työnantajan on varmistettava se, että myös työsuojeluvaltuutetut saavat tarvittavan koulutuksen, jonka ajantasaisuudesta työnantaja vastaa. 12

13 Työhyvinvointia ja työkykyä edistävää esimiestyötä ja johtamista tulee kehittää työpaikoilla. Esimiesasemassa oleville työntekijöille ja johtajille tarjotaan sekä koulutusta että ajankäyttömahdollisuuksia parantamaan esimiestyön edellytyksiä. Työnantajan tulee puuttua työssä kiusaamiseen, häirintään ja muuhun psyykkiseen väkivaltaan kuten fyysiseen väkivaltaan. Työsuojeluvalvonnan, poliisitutkinnan ja tuomioistuinten osaamista on kehitettävä psyykkisen väkivallan tunnistamiseksi. Jatkuva muutos vaarantaa jaksamisen Henkilöstömitoituksen ja resursoinnin onnistuminen on vaikeaa kysynnän vaihdellessa ja toimialarakenteiden muuttuessa. Epävarmuus ja ennakoimattomuus heikentävät työhyvinvointia ja tuottavuutta. Riittävän ajoissa saatava tieto ja aito yhteistoiminta lieventävät tästä johtuvia haittoja. Akava ehdottaa Työntekijöiden vähentämiseen tähtäävien yhteistoimintaneuvotteluiden määräaikoja pidennetään niiden työnantajien osalta, jotka ovat laiminlyöneet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimisen. Epävarmuus ja ennakoimattomuus heikentävät työhyvinvointia ja tuottavuutta. Tilinpäätöksen yhteydessä laaditaan myös henkilöstötilinpäätös, jossa kerrotaan henkilöstön määrä ja rakenne, henkilöstön tila sekä työnantajan investoinnit ja panostukset henkilöstöön. Henkilöstötilinpäätöksestä ja muusta henkilöstöraportoinnista saatavia tietoja hyödynnetään henkilöstösuunnittelussa. Työpaikoilla otetaan käyttöön yksilöllinen työurasuunnittelu, johon viimeistään työuran keskivaiheilta lukien sisältyy suunnitelma toimista, jotka edistävät työuran jatkamista. Työilmapiirikartoituksissa ja vastaavissa selvityksissä kiinnitetään erityistä huomiota tulosten analysointiin ja ilmenevien epäkohtien korjaamiseen. Johdon palkitsemiskriteereissä otettava huomioon henkilöstön työtyytyväisyys ja -hyvinvointi. 13

14 Asiantuntijatyön fyysiset kuormitustekijät ovat lisääntyneet Istumatyön lisääntyminen on lisännyt staattista fyysistä kuormitusta. Työpaikkojen sisäilmaongelmat ja kosteusvauriot aiheuttavat tarpeettomia kustannuksia ja työkyvyn menetyksiä. Väkivalta ja sen uhka kuormittavat yhä useamman työntekijän terveyttä ja hyvinvointia. Myös tuleviin uhkiin, kuten nanoteknologian mahdollisiin haittatekijöihin, on varauduttava. Akava ehdottaa Työn, työtilojen ja lepotaukojen suunnittelussa tulee varmistaa, että niistä ei aiheudu staattista fyysistä kuormitusta. Kosteusvauriomikrobien ja muiden työpaikkojen sisäilmaongelmia aiheuttavien riskien haltuunottoon ja poistamiseen on ryhdyttävä heti. Kosteusvaurioituneiden rakennusten korjaamiseen tai uusien rakentamiseen on varattava tarvittavat määrärahat. Työnantajan velvoitteita väkivallan torjumisessa ja työntekijöiden suojautumisessa uhkaavalta väkivallalta tulee tiukentaa lainsäädännöllä. Samoin on säädettävä työnantajan velvollisuudesta huolehtia väkivaltatilanteiden jälkihoidosta työyhteisöissä. Lisäksi tulee kiristää työnantajan velvoitteita tilastoida väkivaltatilanteita ja niiden uhkia. Sairastuminen johtaa liian usein pysyvään työkyvyttömyyteen Työntekijän sairastuminen johtaa liian usein pitkittyneeseen tai pysyvään työkyvyttömyyteen, eikä työstä johtuvia terveysriskejä ennaltaehkäistä riittävästi. Osatyökykyisten taitoja ja työhaluja ei osata riittävästi hyödyntää. Laadukas työterveyshuolto puolestaan ylläpitää työkykyä. Laadukas työterveyshuolto ylläpitää työkykyä. Akava ehdottaa Jokaiselle työssä olevalle tulee turvata työterveyshuoltona hyvin toimivat, moniammatilliset ja nykyaikaiset työterveyspalvelut, jotka tukevat ja edistävät terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä yksilölliset erityistarpeet huomioiden. Osatyökykyisten työ ja sen määrä on muokattava vastaamaan jäljellä olevaa työkykyä. Tämä voi edellyttää työajan lyhentämistä, 14

15 työmäärän vähentämistä tai työtehtävien muokkaamista siten, että työn kuormittavuus vähenee. Järjestelyt on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken työterveyshuollon asiantuntemuksen tuella. Työterveyshuollon ryhmämuotoiset ennaltaehkäisevät ja työkykyä edistävät palvelut tulee saattaa verotuksessa ja korvausjärjestelmässä samaan asemaan kuin terveyden- ja sairaanhoitopalvelut. Työterveyshuollossa toimivien terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden laadullinen ja määrällinen saatavuus on turvattava. Työterveyshuollon ammattihenkiöiden ja asiantuntijoiden erikoistumis- ja pätevöitymiskoulutuksen rahoitus on järjestettävä pysyvällä tavalla nykyisten määräaikaisten ratkaisujen sijaan. Työterveyshoitajien ja työterveyshuollon asiantuntijoiden pätevöitymiskoulutus on järjestettävä sisällöltään valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla. Ammatissa toimimisen edellytyksenä olevan pätevöitymiskoulutuksen on oltava korkeatasoista ja taloudellisesti kestävällä pohjalla. Työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksen rahoitusongelmat on ratkaistava ja rahoitus on turvattava, jotta tulevaisuudessa on riittävästi työntekijöitä työterveyshuollon erityisosaamista vaativiin tehtäviin. 15

16 16

17 3 Työaikoja ja työntekijöiden palautumista on seurattava 17

18 Työaikoja ja työntekijöiden palautumista on seurattava Teknologian kehittyminen ja matkustamisen yleistyminen työpaikoilla ovat vapauttaneet työntekijät ylimääräisistä seinistä, työpöydistä ja johdoista. Työntekotapojen monipuolistuminen on johtanut erityisesti asiantuntija- ja esimiestyössä työn ja vapaa-ajan rajan hämärtymiseen työssä jaksamisen kustannuksella. Palautumiseen ei jää riittävästi aikaa, kun työ seuraa kaikkialle. Töitä teetetään liian pienillä resursseilla. Henkilöstöresurssit on säästöjen tavoittelussa vedetty liian pieniksi. Asiantuntijoiden perustehtävän hoitamista haittaa usein myös tukitoimintojen niukkuus. Liikaa töitä teetetään liian pienillä resursseilla, mistä seuraa yksipuolinen joustaminen työajoissa. Muutokset edellyttävät ja mahdollistavat eri elämäntilanteisiin räätälöityjä ratkaisuja ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Työajan seurannan rinnalle tarvitaan myös työntekijän palautumismahdollisuuksien seurantaa. Työaikajoustoista molemminpuolisia Työaikajoustojen toteuttaminen edellyttää työntekijän tasavertaista neuvotteluasemaa työnantajaan nähden ja haitallista työaikakuormitusta ehkäiseviä reunaehtoja. Työajoissa pitää paremmin ottaa huomioon osittaisen työkyvyn mahdollisuudet. Akava ehdottaa Työaikapankkijärjestelmän pääpiirteet ja siihen liittyvät työaikasuojelun vähimmäisehdot kirjataan lakiin. Työaikapankin käyttöönotosta, yksityiskohdista ja tarkemmasta soveltamisesta sovitaan alakohtaisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa. Osittaisen työkyvyn hyödyntämiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi säädetään työntekijän oikeudesta osa-aikatyöhön terveydellisillä ja sosiaalisilla syillä. Kriteereissä otetaan huomioon työuran pituus ja mahdollisuudet muokata työtä. Säädetään henkilöstöedustajille aloiteoikeus joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönottoa koskevien neuvottelujen käynnistämiseksi. 18

19 Työaikasuunnittelusta sovitaan tarkemmin työ- ja virkaehtosopimuksissa, myös esimiestehtävissä toimivien osalta. Työsuojeluvalvonnan tarkastuksia ja muita resursseja kohdennetaan työaikojen ja niiden kuormittavuuden valvontaan ottaen huomioon eri henkilöstöryhmiin kohdistuvat riskitekijät. Velvoitetaan työnantaja varmistamaan työntekijöiden mahdollisuus palautua kaikissa tilanteissa. Palautumismahdollisuus koskee kaikkea työnantajan lukuun tehtävää työtä, matkustamista ja työhön sidonnaista toimintaa ajankohdasta riippumatta. Etätyö järkevään käyttöön Etätyö mahdollistaa monessa työtehtävässä kaivatun intensiivisen keskittymisen itselle soveltuvaan aikaan. Usein tämä mahdollisuus puuttuu varsinaiselta työpaikalta. Etätyö voi olla keino yhdistää työ ja yksityiselämä joustavasti. Etätyössä ei saa tinkiä työsuojelusta. Etätyössä ei saa tinkiä työsuojelusta. Akava ehdottaa Käynnistetään lainsäädäntöhanke etätyön käsitteen ja siinä sovellettavien työehtojen ja työsuojelun määrittelemiseksi. Etätyön käytöstä sovitaan tarkemmin työ- ja virkaehtosopimuksissa ja niiden nojalla tehdyissä työpaikkakohtaisissa sopimuksissa. Pitkällä aikavälillä lainsäädäntöä uudistetaan siten, että kaikki työtai virkasuhteessa tehtävä työ on samanarvoisessa asemassa, riippumatta siitä missä työ fyysisesti tehdään. Nykyinen työlainsäädäntö ei ota huomioon uusien työskentelymuotojen yleistymistä kiihtyvällä vauhdilla. 19

20 4 Työurat eivät pitene ilman työn tasa-arvoa 20

21 21

22 Työurat eivät pitene ilman työn tasa-arvoa Sukupuolesta riippumattomat mahdollisuudet laadukkaaseen ja pitkään työuraan ovat edellytyksenä sille, että työllisyysaste nousee. Suomalaiset työmarkkinat jakautuvat voimakkaasti miesten ja naisten aloihin. Korkeasti koulutettujen naisten työmarkkina-asema on edelleen miehiä heikompi. Sen korjaaminen edellyttää muutoksia koulutusvalinnoissa, perhevapaajärjestelmän rakenteissa sekä palkkapolitiikassa. Perhevapaiden on jakauduttava tasaisemmin Perhevapaiden kasautuminen naisille johtaa siihen, että naisten on vaikeampi päästä työmarkkinoille, saada pysyvää työtä ja edetä urallaan, vaikka he kouluttautuvat usein miehiä pidemmälle. Akava ehdottaa Työmarkkinat jakautuvat voimakkaasti miesten ja naisten aloihin. Vanhempainvapaaoikeutta on uudistettava ottamalla käyttöön nk malli niin, että äidille ja isälle on molemmille korvamerkitty 6 kuukauden vapaa yhteisen 6 kuukauden vapaan lisäksi. Yhteinen 6 kuukauden jakso on voitava käyttää myös osa-aikaiseen työntekoon, esimerkiksi prosenttia alalla sovellettavasta enimmäistyöajasta. Lisäksi yhteinen jakso pitää voida jaksottaa nykyistä joustavammin kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Vanhempainrahaoikeutta muutetaan siten, että osa-aikatyötä tekeville vanhemmille maksetaan osittaista vanhempainrahaa ajallisesti merkittävästi nykyistä pidempään. Työntekijän oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen vahvistetaan lisäämällä työntekijän mahdollisuuksia päättää työajan pituudesta tilanteissa, joissa siitä ei päästä sopimukseen. Tällöin työntekijä voisi valita joko 60 tai 80-prosenttisen työajan. Säädetään perhevapaalta palaavan työntekijän jälkisuojasta. Perhevastuun tasaisempaa jakautumista on edistettävä neuvoloissa. Neuvolatoiminnassa on huomioitava koko perheen terveys ja hyvinvointi sekä tasa-vertainen vanhemmuus. Isille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää omaa isäryhmätoimintaa osana perhevalmennusta ja oma isäkäynti neuvolaan. 22

23 Selvitetään, voidaanko äitiysvapaan aloittamista myöhentää nykyisestä vaarantamatta äidin tai lapsen turvallisuutta. Äitiysvapaan tulisi kuitenkin yhä äidin päätöksellä olla mahdollista aloittaa aikaisintaan 50 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Perusteettomille palkkaeroille nollatoleranssi Korkea koulutus ei ole miehille ja naisille yhtä kannattava investointi. Sukupuolten välinen palkkaero on yhä merkittävä. Osittain sen taustalla on sijoittuminen eri sektoreille, aloille ja toimiasemiin. Perusteettomat palkkaerot näiden sisällä on kitkettävä. Akava ehdottaa Perustettomat palkkaerot kitkettävä. Koulutettujen, naisvaltaisilla aloilla työskentelevien naisten palkkausta on parannettava erillisillä palkkaohjelmilla. Esimerkeiksi käyvät aikanaan toteutetut kuntien Kunpas ja valtion Valpas, jotka nostivat myös korkeasti koulutettujen naisten palkkatasoa. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittava työehtojen sukupuolivaikutusten arvioinnista, kuten palkanlisien vaikutuksista sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon, sijoittumiseen eri tehtävissä ja organisaatiotasoilla sekä urakehitysmahdollisuuksiin. Samalla on sovittava henkilöstön edustajien ja työnantajan yhteisestä tasaarvokoulutuksesta. Työ- ja virkaehtosopimuksissa tai työpaikoilla muutoin on otettava käyttöön tehtävän vaativuuteen ja suorituksen arviointiin perustuva palkkausjärjestelmä. Pörssiyritysten hallituksiin on säädettävä lakisääteiset sukupuolikiintiöt, mikäli itsesääntely ei tuota tuloksia vuoteen 2018 mennessä. Tasa-arvolain perusteella kielletyn syrjinnän kitkemiseksi tasa-arvovaltuutetulle on säädettävä oikeus nostaa kanne syrjityn puolesta. 23

24 Tasa-arvoasenteisiin vaikutettava järjestelmällisesti Sukupuolisidonnaisia uravalintarajoitteita on vain asenteissa. Niihin on vaikutettava varhaiskasvatuksesta työuran loppuun. Akava ehdottaa Sukupuolten yhtäläisten mahdollisuuksien vahvistamiseksi lapsille on jo varhaiskasvatuksesta alkaen annettava tasa-arvokasvatusta. Tämä edellyttää opetustehtävissä toimivien täydennyskoulutusta sekä eri oppimismenetelmien ja oppimateriaalin sukupuolivaikutusten arviointia. Opintojen ohjauksessa on kannustettava tutustumaan avarakatseisesti sukupuolille ns. epätyypillisiin aloihin lisäämällä työelämäyhteyksiä. Opiskelualojen sisällä on tarjottava nuorille naisille ja miehille tietoa, miten eri ainevalinnat vaikuttavat työelämään sijoittumiseen ja urakehityksen mahdollisuuksiin. Kummankin sukupuolen valikoitumisesta opintoihin ja pääsykokeisiin on huolehdittava riittävän tehokkain keinoin. Sukupuolisidonnaisia uravalintarajoitteita on vain asenteissa. Rekrytoinneissa on otettava laajemmin käyttöön anonyymi työnhaku. Tällä edistetään yhdenvertaisuutta myös muutoin kuin sukupuolten välillä. Varusmiespalvelus ei saa kohtuuttomasti heikentää työuria Varusmiespalvelus ja siviilipalvelus voivat hidastaa miesten siirtymistä koulutukseen ja työmarkkinoille. Naisten on mahdollista suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Sukupuolten väliset erot palvelustilanteissa eivät saa heijastua työmarkkina-asemaan. Akava ehdottaa Asepalvelukseen astumista tulee voida siirtää, jos opiskelupaikka on jäänyt saamatta. Samalla tulisi parantaa mahdollisuuksia osallistua pääsykokeisiin joihinkin korkeakoulujen koulutusohjelmiin myös syksyisin. Varusmiespalveluun tulee aina keväisin sisällyttää yhteistyössä oppilaitosten kanssa pakollinen ura- ja opintosuunnittelu, jossa varusmies kävisi opinto-ohjaajan kanssa läpi, miten koulutukseen ja pääsykokeisiin haetaan. 24

25 Tasa-arvopolitiikkaa koordinoitava Tasa-arvopolitiikkaa toteuttavat lukuisat eri toimijat ministeriöissä ja laitoksissa. Hajanaiset ja päällekkäiset rakenteet vaikeuttavat resurssien järkevää koordinaatiota. Akava ehdottaa Perustetaan tasa-arvoasioita koordinoiva kolmikantainen elin (työsuojeluneuvottelukunnan tms. kaltainen), jossa ovat edustettuina työmarkkinakeskusjärjestöjen lisäksi kaikki tasa-arvoasioita toimeenpanevat ministeriöt ja laitokset. 25

26 26

27 5 Työsuhteen ja yrittäjyyden välissä 27

28 Työsuhteen ja yrittäjyyden välissä Työnteon monimuotoisuus ja yrittäjämääritelmän vaihtelut eri järjestelmissä haastavat perinteisen yrittäjiin ja palkansaajiin jakautuvan lainsäädäntö- ja sosiaaliturvamallin. Ilmiö palkansaajiin rinnastuvista yrittäjistä jatkaa kasvuaan. Toimeksiannon muodosta riippumatta asema ja alisteisuus toimeksiantajaan nähden vastaavat palkansaajaa, mutta turvaverkko on huonompi kuin palkansaajalla. Lainsäädännön on suojeltava heikompaa Palkansaajiin rinnastuvien yrittäjien määrä kasvaa yhä. Työntekijä on työsuhteen heikompi osapuoli, jonka turvaksi säädetyistä pykälistä ei saa edes sopimuksella poiketa. Palkansaajaan rinnastuvien yrittäjien alisteisesta asemasta huolimatta tämä suoja puuttuu heiltä täysin. Heidän neuvotteluasemansa on niin heikko, että sopimalla ei kyetä hankkimaan parempaa turvaa. Akava ehdottaa Työsuhteen määritelmää laajennetaan perinteisen palkkatyön ohella palkansaajiin rinnastettaviin yrittäjiin ja muihin toimeksiannon suorittajiin, jotka työskentelevät toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa. Määritelmän tulee kattaa myös useammalle toimeksiantajalle työskentelevät, palkansaajaan rinnastettavat yrittäjät. Vakuutusturvasta katveetonta Moni itsensä työllistäjä joutuu valitsemaan, vakuuttaako itsensä palkansaajan vai yrittäjän työttömyyskassassa. Valinta ei takaa turvaverkkoa. Alivakuuttaminen on yleistä. Usein syynä on tiedonpuute. Toisille tulot eivät yksinkertaisesti mahdollista kattavampaa turvaa, joka kustannetaan pääosin itse. Vakuuttaminen yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) ja työttömyysturvan työtulon vähimmäismäärällä tuo vain vaatimattoman toimeentulon etuutta käytettäessä, mutta maksaa paljon. Itsensä työllistäjän vakuutusmaksu sisältää laskennallisesti sekä työnantajan että palkansaajan osuuden. Akava ehdottaa YEL-vakuutuksen ulkopuolelle jäävä, työn suorittajan ja toimeksiantajan solmimaan sopimukseen perustuva työ tuodaan työntekijän eläkevakuutuksen (TyEL) soveltamispiiriin. 28

29 Työttömyysturvajärjestelmään luodaan selkeä kanava itsensä vakuuttamiseen myös sivutoimisena yrittäjänä. Selvitetään työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen käyttöönotto tilanteissa, joissa työtä tehdään vuoroin yrittäjänä, vuoroin palkansaajana. Yrittäjille tarjottavassa neuvonnassa panostetaan siihen, että yrittäjät saavat riittävästi tietoa vakuutusturvastaan. Osana viranomaisten verkkopalveluiden kehittämistä (esimerkiksi valtiovarainministeriön koordinoima palveluväylä-hanke) selvitetään mahdollisuus kehittää vero.fi-palvelua tähän suuntaan. 29

30 30

31 6 Sosiaaliturvan tarve väliaikaiseksi 31

32 Sosiaaliturvan tarve väliaikaiseksi Työn tulee eri elämäntilanteissa parantaa yksilön taloudellista asemaa myös silloin, kun hän on tulojen pienuuden vuoksi asumis- tai toimeentulotuen piirissä. Toimeentuloturvaa tulee kehittää siten, että se kannustaa ottamaan vastaan työtä tai osallistumaan sellaisiin toimiin, jotka edistävät työllistymisedellytyksiä ja vähentävät riippuvuutta sosiaaliturvasta. Asumistuen edellytyksissä on nykyistä pysyvämmin ja paremmin otettava huomioon perheen rakenne ja asumisen kalleus. Työn tulee parantaa yksilön taloudellista asemaa. Akava ehdottaa Toimeentuloturva väliaikaisena tukena Asiakkaan riippuvuus toimeentulotuesta ei saa muodostua pitkäaikaiseksi. Tämä edellyttää toimeentuloriippuvuuden syiden selvittämistä riittävän ajoissa ja selvityksen perusteella laadittavaa suunnitelmaa toimeentulotuen tarpeen poistamiseksi tai sen vähentämiseksi. Työvoimapolitiikkaan liittyvien toimenpiteiden lisäksi selvityksessä ja suunnitelmassa tulee arvioida sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve sekä muita mahdollisia seikkoja, jotka vaikuttavat pitkäaikaiseen riippuvuuteen toimeentulotuesta. Osallistavan toimeentuloturvan toimeenpano tulee järjestää moniammatillisena yhteistyönä yli hallinnonalojen rajojen sosiaalitoimen koordinoimana ja ensisijaisena vastuutahona. Osallisuutta edistävän järjestelmän tulee olla sellainen, että asettaessaan tuen saajille velvoitteita se tarjoaa samalla niiden vastapainoksi kannustavia ja tehokkaita elämänhallintaa ja työllistymistä edistäviä palvelukokonaisuuksia oikeussuojakeinoineen. Pitkittynyt riippuvuus toimeentulotuesta on otettava huomioon sosiaalisen asuntotuotannon asukasvalinnoissa. Asumistuen kannustavuuden parantaminen Verotuksen kannustavuuden parantamiseksi työtulovähennys pitää porrastaa huollettavien lasten lukumäärän mukaan ja kohdentaa se pienituloisemmalle puolisolle. Yksinhuoltajien kotitalousvähennystä pitää korottaa ja porrastaa se lasten lukumäärän mukaan. 32

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT

KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT KAIKKIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN TASA-ARVO JOUSTAVUUS LUOTTAMUS TOIMEENTULOON RIITTÄVÄ PALKKA KOHTUULLISET TULOEROT YHDENVERTAISUUS ENNAKKOLUULOTTOMUUS TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK 7 Liksaa ja laatua!

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 27.2.2011 Tavoitteet 1. Julkisen talouden kestävyyttä on parannettava 2. Verouudistus on tarpeellinen 2 3. Jokaisella on oikeus koulutukseen 4.

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

MAAILMAN PARAS TYÖELÄMÄ

MAAILMAN PARAS TYÖELÄMÄ MAAILMAN PARAS TYÖELÄMÄ Työelämää parantamassa Sanni Grahn-Laasonen Petteri Orpo Lenita Toivakka 3 MAAILMAN PARAS TYÖELÄMÄ Työelämä on muuttunut. Teknologia on tehnyt työelämästä nopeampaa, rajattomampaa

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Perheen ja työn yhteensovitus

Perheen ja työn yhteensovitus Perheen ja työn yhteensovitus Mitä työpaikan perheystävällisyys tarkoittaa käytännössä? 18.4.2013 Anna Kokko, Projektipäällikkö, Väestöliitto etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi Miten työpaikan perheystävällisyys

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Velvoite henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Taustalla: laatimiseen valtion virastoissa Ammatillisen osaamisen kehittämisen lakipaketti (HE 99/2013) Laki taloudellisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yrityksen suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot