POHJOIS-SAVON TE-KESKUKSEN ENNAKOINNIN KÄYNNISTYSPROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SAVON TE-KESKUKSEN ENNAKOINNIN KÄYNNISTYSPROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 POHJOIS-SAVON TE-KESKUKSEN ENNAKOINNIN KÄYNNISTYSPROJEKTIN LOPPURAPORTTI tammikuu 2000 Laura Hakumäki

2 Sisällysluettelo 1. Ennakointi, johtaminen, strateginen suunnittelu ja tulosjohtaminen Tietotarpeiden kartoitus Työvoimaosasto Yleiskuva tiedonhallintatilanteesta Ennakointitiedon tarve ja käyttö Tiedonhallinnan ongelmat ja kehittämistarpeet Yritysosasto Yleiskuva tiedonhallintatilanteesta Ennakointitiedon tarve ja käyttö Tiedonhallinnan ongelmat ja kehittämistarpeet Maaseutuosasto Yleiskuva tiedonhallintatilanteesta Ennakointitiedon tarve ja käyttö Tiedonhallinnan ongelmat ja kehittämistarpeet Eri osastojen yhteisiä tietotarpeita Sidosryhmien tietotarpeet Alueellinen yhteistyö, työnjako ja verkottuminen Koko Pohjois-Savoa koskeva alueellinen yhteistyö Yhteistyö TE-keskuksen ja sidosryhmien välillä Yhteistyö ja verkottuminen muiden ennakointiprojektien kanssa Ennakoinnin organisointi TE-keskuksessa Toimintaympäristöseuranta Koulutukseen liittyvä ennakointi Työnantajakyselyt Ennakointimateriaalin hankinta Ennakoinnin koulutussuunnitelma Koko henkilöstölle suunnatut tilaisuudet Johdolle ja yksiköiden päälliköille suunnattu koulutus Ennakointiin osallistuville valmistelijoille suunnattu koulutus Muut koulutustilaisuudet TE-keskuksen ennakointijärjestelmävisio: Ennakointityön jatkaminen Pohjois-Savon TEkeskuksessa Ennakoinnin organisointi Ennakointikoulutus TE-keskuksen sisäiset rekisterit / heikot signaalit Muu ennakointityö Liitteet 2

3 Johdanto Pohjois-Savon TE-keskuksen ennakoinnin käynnistysprojekti toteutettiin ajalla Projekti oli osa valtakunnallista TE-keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojektia, joka kuuluu ESR:n tavoite 4 ohjelmaan. Ennakointiprojektin taustoja ja valtakunnallisen projektin tavoitteita ei käsitellä tässä yhteydessä. Pohjois-Savon TE-keskuksen ennakoinnin käynnistysprojektin osa-alueet projektisuunnitelman mukaisesti ovat: 1. Ennakointi, johtaminen, strateginen suunnittelu ja tulosjohtaminen 2. Tietotarpeiden kartoitus 3. TE-keskuksen ennakointijärjestelmävisio 4. Alueellinen yhteistyö 5. Ennakoinnin organisointi 6. Ennakoinnin koulutussuunnitelma Loppuraportti noudattaa otsikoinnissaan projektisuunnitelmaa sillä poikkeuksella, että ennakointijärjestelmävisio käsitellään viimeiseksi. Ennakoinnin organisointia kuvaava luku kuvaa sitä, miten ennakointityö on tähän saakka TE-keskuksessa hoidettu ja mitä sen suhteen tehtiin projektin aikana. Ennakointijärjestelmävision yhteydessä kuvataan ennakoinnin jatkumista TE-keskuksessa. Ennakoinnin käynnistysprojektissa oli 5 kk ajan palkattuna projektisihteeri ajanjaksolla siten, että hänen työajastaan 5/6 oli varattu ennakointityöhön ja 1/6 muihin tehtäviin. Kesäkuun jälkeen ennakointia jatkettiin virkatyönä. Ennakointiprojektille ei perustettu erillistä ohjausryhmää, vaan asioita käsiteltiin TE-keskuksen johtoryhmässä aina tarpeen mukaan. 1. Ennakointi, johtaminen, strateginen suunnittelu ja tulosjohtaminen Ennakoinnin kytkeminen strategiseen suunnitteluun ja tulosjohtamiseen on ollut valtakunnallisen TE-keskusten projektin tärkeimpiä painotuksia. Pohjois- Savon TE-keskuksessa ennakointi on liittynyt tujo-valmisteluun ja toimintaympäristöseurantaan jo aikaisemminkin. Projektin aikana tätä yhteyttä ja ennakoinnin antamia mahdollisuuksia selvennettiin. TE-keskuksessa käynnistyi keväällä 1999 pilottihankkeena Tasapainotetun strategian rakentaminen BSC-konseptilla. Sen avulla hiottiin mm. TEkeskuksen tulevaisuuden visiota ja kriittisiä menestystekijöitä. Näkökulmina olivat sekä vuosi 2000 että 2006 (uuden ohjelmakauden loppu). Kehitystyö aloitettiin tarkistamalla ja täsmentämällä TE-keskuksen toiminta-ajatusta ja visiota. Tämän jälkeen alettiin hahmottaa strategisia näkökulmia eli tuloskortteja pohtimalla, mitä toiminta-ajatus velvoittaa ja miten vision suuntaan edetään. 3

4 TOIMINTA-AJATUS: Pohjois-Savon TEkeskus lisää valtion viranomaisena elinkeinotoiminnan kilpailukykyä ja monipuolisuutta, väestön osaamista ja työllistymistä sekä työmarkkinoiden toimivuutta tavoitteenaan maakunnan hyvinvointi. VISIO: Hyvinvoiva Pohjois- Savo on menestyvä, yrityshenkinen, puhdasta ja viihtyisää ympäristöään arvostava, kansainvälisesti verkostoitunut, tulevaisuuteen luottavien ihmisten maakunta, jonne on helppo tulla ja jossa on hyvä elää. Ennakointijärjestelmä koetaan strategiatyössä tärkeäksi tukiprosessiksi. BSCtyössä hiottiin pysyviä työkäytäntöjä, joilla yksiköiden ja ennakoinnin välinen yhteys saatiin kuntoon. Ennakointijärjestelmän toimivaksi saaminen on strategisena hankkeena mukana tuloskorteissa. Alueelliset erityispiirteet on myös tunnistettava, jotta tiedetään minkälaisessa viitekehyksessä toimitaan. Tujo-työskentelyn yhteydessä syksyllä 1999 hyödynnettiin BSC-prosessissa saatuja tuloksia, joista oli selvää hyötyä strategian ja painopisteiden hahmottamisessa. Prosessin yhteydessä määriteltiin muuttujia tuloskortteihin yhteiskunnallinen vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, resurssien hallinta ja uudistuminen ja työkyky liittyen. Niiden jatkuva seuraaminen on TEkeskuksen strategian kannalta olennaista ja joista tärkeimmät otettiin tavoitemittareiksi mukaan tujoon (liite 1). Edellisinä vuosina pidetyt erilliset tujo-seminaarit korvautuivat BSC-prosessilla. TE-keskuksen vuoden 2000 tulostavoiteasiakirjan laadinnassa ennakointia hyödynnettiin myös toimintaympäristöanalyysin tekemisessä. Keväällä laaditun laajan työmarkkinakatsauksen (ks. 4.1) tietoja päivitettiin syksyn tilannetta vastaaviksi. 2. Tietotarpeiden kartoitus Ennakointi liittyy TE-keskuksessa sekä johtamiseen, suunnitteluun että toteutukseen. Kaikissa portaissa tarvitaan ennakointitietoa, mutta sen tarkkuustaso vaihtelee tehtävittäin. Johtamisen tueksi tarvitaan suuria linjoja ja helposti löydettäviä tunnuslukuja, kun taas suunnittelutehtävissä toimivat tarvitsevat joskus hyvinkin tarkkoja ja yksityiskohtaisia lukuja ja arvioita työnsä tueksi. Kehittämistä ja valvontaa hoitavat vastuuhenkilöt käyttävät seurantatietoja Pohjois-Savon TE-keskuksessa tehtiin käynnistysprojektiin liittyviä tietotarvekartoitushaastatteluja huhti-toukokuun 1999 aikana yhteensä kahdeksan kappaletta. Lisäksi tietotarpeita kartoitettiin koulutustilaisuuksien 4

5 yhteydessä sekä pyytämällä osastoilta kommentteja haastattelujen pohjalta laadittuihin muistioihin ja yhteenvetoihin. Myös BSC-prosessin aikana ilmeni joitakin tietotarpeita, jotka otettiin huomioon yhteenvetoja tehdessä. BSC:ssä esille tulleet kriittisiin menestystekijöihin liittyvät kriteerit ja mittarit (liite 1) kytkeytyivätkin selkeästi TE-keskuksen osastorajat ylittäviin tietotarpeisiin. Valtakunnallinen ennakointiprojekti kehitti vastaavia prosesseja omiin tarpeisiinsa. Työvoimaosastolla oli vuoden 1999 aikana menossa laadun itsearviointi pilottiprojekti, jonka yhteydessä kaikki osaston yksiköt kävivät läpi työskentelyään ja siihen liittyviä ongelmakohtia myös tiedonhallinnan osalta. Maaseutuosaston tilastoja ja tietotarpeita kartoitettiin virkatyönä osittain jo vuoden 1998 lopulla. Haastattelujen pohjaksi laadittiin kyselylomake (liite 2), joka lähetettiin etukäteen tutustumista varten. Haastattelut olivat vapaamuotoisia, kestoltaan 1,5-2,5 tuntia. Aihepiirit jaettiin kolmeen osaan: nykyinen tiedonhallintatilanne, ennakointitiedon käyttö ja sen tarve, sekä tiedonhankinnassa ilmenneet ongelmat ja kehittämistarpeet. Tietotarvekartoitusten muistioista tehtyä yhteenvetoa esiteltiin pidetyssä TE-keskuksen omassa ennakointiseminaarissa. Nykyiset tietolähteet on esitetty liitteessä Työvoimaosasto Yleiskuva tiedonhallintatilanteesta Työssä tarvittavat tiedot saadaan tällä hetkellä pääasiassa ministeriön ohjeistuksista, EU -ohjelma-asiakirjoista, säädöspohjista, tujo asiakirjasta, raporteista ja tilannekatsauksista sekä työnantajakyselyistä, opiskelijapalautteista ja asiakaskyselyistä. URA-järjestelmän kautta saadaan paljon tietoa työttömyydestä, työllisyydestä, työvoimakoulutuksesta jne. Kaikki omaa hallintoa koskevat tiedot saadaan helposti. Työvoimaosastolla on tulostavoiteseurantaa varten käytössään ministeriön ylläpitämä johdon tietojärjestelmä sähköisessä muodossa. Oman hallinnon ja EU-asioiden ulkopuolelta on käytössä monenlaista tilastotietoa, jota hankitaan eri lähteistä (Kela, Tilastokeskus, Pohjois-Savon Liitto, lääninhallitus ). Valtaosa tilastoista tulee sähköisessä tai kirjallisessa muodossa jatkuvana tilauksena. Osa tiedoista hankitaan substanssitehtäviä varten kysymällä tai itse etsimällä. Vertailuaineistona työvoimaosastolla käytetään koko maan tietojen lisäksi ainakin Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon tietoja, koska nämä alueet ovat samankokoisia ja -tyyppisiä kuin Pohjois-Savo. Koko Itä-Suomea koskevien tietojen tarve kasvaa koko ajan. Vertailuaineistona ovat sekä koko maan tiedot että oman alueen aikaisempien vuosien tilanne. Satakunta ja Keski-Suomi ovat usein alueellisia vertailukohtia työvoimakoulutuksessa. 5

6 Työvoimakoulutuksen osalta työministeriö tuottaa hankintoja koskevia määrällisiä hintatietoja, eli miltä kouluttajilta on ostettu koulutusta. Opiskelijapalaute kerätään Pohjois-Savossa systemaattisesti, mikä on tärkeä tietolähde koulutuksen arvioinnin ja seurannan osalta. Koulutuksen onnistumista kuvaavia sijoittumistietoja käytetään myös arvioinnissa Ennakointitiedon tarve ja käyttö Työvoimaosastolla tarvitaan ennakointitietoa, jotta toimenpiteet osataan kohdentaa oikein. Vaikka toiminta onkin säädöksin ohjattua, tulee painotuksissa ottaa huomioon myös alueen erityispiirteet. Työssä on otettava huomioon yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja työmarkkinoilla odotettavissa olevat ilmiöt, joihin pitää osata varautua. Tietojen hankinnan lisäksi niiden tulkintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta esimerkiksi tilastoista ilmeneviä asioita osataan soveltaa. Työvoimaosastolla tuotetaan itse ennusteita työttömyys- ja työllisyystilanteesta. Valtakunnallisia suhdanne-ennusteita ja muuta ennakointitietoa ei käytetä sellaisenaan. Tiedon pitäisi olla valmiiksi muokattua, koska valmistelijoilla on lukemiseen ja omaehtoiseen selvittämiseen harvoin tarpeeksi aikaa. Olisi hyvä olla selvillä erilaiset tietolähteet ja niiden löytyminen esim. internetistä. Koska työvoimaosasto ohjaa työvoimatoimistojen toimintaa, myös näiden tarpeita ennakoinnin suhteen tulisi pystyä palvelemaan. Ennakointitietoa tulisi olla jaettavaksi mm. projektien hakijoille, kouluttajille, oppilaitoksille, yhteistyötahoille sekä toimistojen asiakkaille. Nykyisellään toimistojen ennakointitietolähteet ovat melko rajalliset ja työ perustuu pitkälti kokemuksen kautta hankittuun tietoon. Ennakointitietoa tarvitaan jatkuvasti, mutta etenkin yhteishaun aikaan työvoimaohjaajilla ja ammatinvalintapsykologeilla tulisi olla ajantasaiset tiedot työmarkkinatilanteen näkymistä. Työvoimakoulutuksessa ennakointitietoa tarvitaan periaatteessa läpi vuoden, mutta päähankintakierroksella ostetaan % kaikesta koulutuksesta, joten etenkin sen yhteydessä tarvitaan olennaisesti ennakointitietoa. Syksyn hankintojen pohjaksi käytetään samoja tietoja. Yksittäisiin hankintoihin tarvitaan spesiaalitietoa joistakin aloista. Yritysten kasvualoista ja taantuvista aloista tarvittaisiin tietoa. Tietoja tarvitaan sekä kunta-, maakunta- että läänitasolla. Aikajänne tulevaisuuteen on koulutuksen ennakoinnissa keskipitkä 2-5 vuotta, koska useimmat koulutusjaksot kestävät 3-4 vuotta. Myös lyhyen aikavälin ennusteita tarvitaan. Työllisyystilanteen ja muun ennakoinnin osalta aikajänne vaihtelee työvoimaosastolla muutamasta kuukaudesta jopa kymmeneen vuoteen substanssin mukaan. 6

7 Tietoa / ennakointitietoa tarvitaan työvoimaosastolla jatkuvasti: - työmarkkinoista (nykyisistä ja tulevista työnhakijoista, työvoimatarpeiden määristä ja muutoksista, olemassa olevien työpaikkojen jakautumisesta toimialoittain ) - yleisistä toimialoittaisista ja valtakunnallisista suhdanteista - oppilasmäärien kehityksestä ja oppilaitoksista valmistuvien määristä (aloituspaikat eivät ole suhteessa valmistuvien määrään) sekä koulutussuunnista. Väestötietoja (ikärakenteen nykytila ja ennuste, sukupuolijakaumat, muuttoliike ) seurataan satunnaisemmin, mutta kuitenkin melko usein. Näiden lisäksi on paljon yksittäisiä, tiettyihin projekteihin tai asiakokonaisuuksiin liittyviä tietotarpeita. Tietoja tarvitaan paitsi omien päätösten ja valmistelutyön tueksi, myös jotta voitaisiin vastata ulkopuolisten (opiskelijat, työttömät, lehdistö ) esittämiin kysymyksiin erityisesti tiedonhallinnan yksikössä. Sekä määrällistä että laadullista ennakointia tarvitaan työvoimaosastolla. Esimerkiksi koulutuksessa on paitsi koulutettavien määriin eri aloille, myös koulutusten sisältöihin otettava kantaa. Tällöin eri ammateissa tarvittavat kvalifikaatiot ja osaamistarpeet sekä niiden muuttumisen ennakoiminen ovat olennaisia Tiedonhallinnan ongelmat ja kehittämistarpeet Tiedonsaannin satunnaisuus on jossain määrin koettu ongelmaksi. Substanssivastaavilla ei ole aikaa penkoa taustoja ja selvittää asioita. Tarvittaisiin vielä systemaattisempaa ennakointitiedon kokoamista helppoon muotoon. Yhteenvetotiedot ovat tärkeimpiä työmarkkinakatsauksessakin. Tiedon välittäminen ammatinvalinnanohjaukseen ja myös koulujen oppilaanohjaajille olisi tärkeää, koska jopa 10 vuotta vanhaa tietoa saatetaan tarjota opiskelijoille eri toimialojen näkymistä jne. Koulutuksesta sijoittuminen olisi hyvä saada muistakin kuin työvoimakoulutuksesta. Jos tutkintotavoitteista koulutuksesta sijoitutaan huonosti oppilaitoksista niin näille aloille ei myöskään kannata työvoimakouluttaa. Yhteishankintakoulutuksen selvittämiseen tarvittaisiin yritysten taustoista tietoja (luotettavuusselvitykset), mitä tukea saaneet jne. Olisi myös hyvä olla yhteinen tiedosto kouluttajista. Tutkintorakenteista tarvittaisiin tietoa, tutkintojen perusteista, sisällöistä jne. Pitäisi olla myös tieto siitä, kenen kanssa järjestämissopimukset on tehty. Nykyisellään tietojen saaminen edellyttää paljon työtä ja niiden kirjaamiseen menee aikaa. ESRpuolella olisi tärkeää tietää organisoidummin muiden rahoituslähteiden avautuvista hankkeista. Kunnollisen kirjaston puute TE-keskuksessa hidastaa tiedonsaantia. Tietojen luokittelu tulisi muutenkin saada systemaattisemmaksi. Työnvälityksen tilastojärjestelmästä URA:sta saa kuntatietoa niukasti; tieto on pääosin työvoimatoimistokohtaista. Läänikohtaista tietoa uusien läänijakojen mukaan 7

8 on vielä vähän saatavilla. Kuitenkin koko lääniä ja Itä-Suomea koskevaa tietoa kysytään. Alueellisten ennusteiden vähäisyys on epäkohta. Kriisienhallintaa varten tulisi olla käytettävissä tiedot esimerkiksi tiettyjen ammattiryhmien edustajista tai alueen rakennuskannasta. Sähköisessä muodossa olevat tietokannat ja tilastot olisivat erittäin hyviä tietopalvelun tarpeisiin. Ongelmana on, että niitä ei osata käyttää siinä määrin kuin olisi tarvetta. 2.2 Yritysosasto Yleiskuva tiedonhallintatilanteesta Yritysosaston päätöksenteossa ja suunnittelussa tarvittava toimintaympäristötieto tulee tällä hetkellä pääasiassa KTM:ltä, Tilastokeskukselta, Pohjois-Savon Liitolta (yritysrekisteri), kuntien elinkeinotoimesta, alueellisilta kehittämisyhtiöiltä ja ETLA:sta. Tekesin Joti toimii hyvin ja sieltä saadaan suuri osa teknologiayksikössä tarvittavasta tiedosta. Yritysosastolle on tyypillistä se, että tiedontarve on satunnaista ja riippuu hakemuksista, joita kulloinkin tulee käsiteltäväksi. Tietoja hankitaan ja saadaan sitä mukaa kuin niitä tarvitaan. Päivittäisessä työssä käytettävät tunnusluvut ovat yksittäisiin yrityksiin ja niiden toimintaan liittyviä (tilinpäätöstiedot, suunnitelmat, kapasiteettilaskelmat jne.). Osastolla on eri toimi- tai teknologia-aloille erikoistuneita asiantuntijoita, joilla on paljon spesiaalitietoa oman erikoisalansa/-alojensa tilanteesta ja kehityksestä. Heillä kaikilla on omat tiedonhankintakanavansa. Tietoja saadaan mm. internetin välityksellä, lehdistä, asiakasrekistereistä, kaupparekisteristä, kansainvälisillä kontakteilla sekä erilaisilta messuilta ja tapahtumista. Yritysosaston asiakkaista saadaan tietoa sekä käymällä yrityksessä että puhelimitse. Hakemuslomakkeesta ja sen liitteistä selviää useita yritykseen liittyviä asioita ja lukuja. Aikaisemmista hankkeista on tietoa omissa tiedostoissa. Toimialatietoa tarvitaan erityisesti aloittavien yritysten kohdalla, jolloin ei ole aikaisempaa tietoa yrityksen toiminnasta. Tiedonhankinnassa käytetään mm. KTM:n toimialaraportteja. Toimialajärjestöiltä saadaan myös tietoja. Suurimmissa hankkeissa pyydetään aina toimialapäällikön lausunto, jolloin tieto ja asiantuntemus tulee sitä kautta. Kaupparekisteriä käytetään yritysrahoitusyksikössä sähköisessä muodossa. Puhelinluettelosta selviää tietoja pienten kuntien yrityksistä. Myös elinkeinoasiamiehillä on selkeä kuva alueensa yrityksistä. Pohjois-Savon Liiton yritysrekisteriä käytetään lähinnä postituksen apuna. Tilastokeskuksen lukuja ei juurikaan tarvita. Väestötietoja (esim. muuttotappiolukuja) tai työttömyyslukuja tarvitaan joskus, samoin tullitilastoja, rakennus- tai matkailutilastoja. 8

9 2.2.2 Ennakointitiedon tarve ja käyttö Yritysosasto kerää heikkoja signaaleja matkan varrelta koko ajan työnsä ohessa. Koko toiminnan voi katsoa perustuvan ennakointiin, kun arvioidaan yritysten tai tutkimushankkeiden tulevia mahdollisuuksia eri toimialoilla. Ennakointitietoa tarvitaan jatkossa myös arvioitaessa uuden tavoiteohjelmakauden rahankäyttöä seuraavina vuosina mahdollisine painopisteineen. Teknologiayksikössä pohditaan asiakkaan kanssa teknologian roolia yrityksen strategiassa. Kovin pitkälle eteenpäin ei voida katsoa, koska tilanteet muuttuvat nopeasti sekä yritysten sisällä että niiden ulkopuolella. Aikajänne tulevaisuuteen on 2-5 (10) vuotta, joskus enemmänkin. Yritysosastolla seurataan ETLA:n suhdanne-ennusteita. Muille valtakunnallisille suhdanne-ennusteille ei ole tarvetta, elleivät ne olennaisesti eroa ETLA:n ennusteista. Ennakointitietoa tarvitaan selkeästi isojen hankkeiden kohdalla, kun halutaan selvittää jonkun toimialan yleiset suhdannenäkymät. Myös pienempien yrityksen tekemien laskelmien vertailuaineistona käytetään toimialan yleisiä markkinanäkymiä, jotta hanke voidaan asemoida suhdannetilanteeseen. Pelkkä suhdannetilanne ei riitä hankeen perustaksi, mutta antaa viitteitä kannattavuudesta. Laadullisia ennusteita käytetään hanketyössä enemmän kuin määrällisiä. Ainoastaan suurimpien hankkeiden kohdalla käytetään suhdannelukuja. Numeerisen ennakointiaineiston merkitys korostuu valtakunnan mittakaavassa. Käytännön työssä sillä ei usein ole merkitystä. Koko maan yritysten tilinpäätöstiedoista tehdyn CD-rom tiedoston avulla on mahdollista saada pienten yritysten kannalta tärkeitä tietoja muista saman alan yrityksistä, jolloin hakemus voidaan asettaa oikeaan viitekehykseen. Isojen yritysten tietoja saadaan Finnveran ja pankkien kautta, mutta pienille yrityksille on hankala löytää vertailukohtia nykytilanteessa. Ennakointitietoa tuotetaan yritysosastolla itse, koska KTM:n toimialabarometrien laadinnassa yritystutkijoilla on selkeä rooli. Yritystutkijat keräävät koko ajan heikkoja signaaleja omilta toimialoiltaan, esimerkiksi osallistumalla erilaisille messuille. Näin kunkin teollisuuden alan näkymistä saadaan tuoretta tietoa (kehitystrendeistä, teknologian yleistymisestä ym.). Taustatietoa hankitaan tarpeiden mukaan ja sovelletaan omassa työssä. Tekes tuottaa ennakointitietoa toimialoittain (esim. julkaisu Teknologia ja tulevaisuus). Teknologian tutkimuksen ohjelma tähtää teknologian ennakointiin. Myös VTT:llä on ennakointitutkimusta teknologiaan liittyen Tiedonhallinnan ongelmat ja kehittämistarpeet Ongelmaksi yritysosastolla koetaan se, että maakuntatasolla ei saada tarpeeksi tietoa tai tiedonsaanti ei ole jatkuvaa. Tarvittaisiin tietoa mm. jalostusarvosta ja liikevaihdon kasvusta maakuntatasolla. Ei myöskään ole tietoa oman toiminnan vaikuttavuudesta. 9

10 Tilastokeskuksen tieto on usein vanhaa. Siitä johtuen myös Tilastokeskuksen tietoihin pohjaavat ennusteet (esim. uudet ETLA:n konsortion maakunnalliset ennusteet) ovat epävarmoja. Toimialoittaisista tiedoista olisi tarvetta yrityksiä koskien (syntyvät ja kuolevat yritykset, nykyinen yrityskanta, työntekijöiden määrä, liikevaihto). KTM:n toimialabarometrien ja muiden (mm. suhdanne-ennusteiden) laatimisessa käytetyt toimialaluokat ovat joskus liian suuria. Toimialatiedon hyödyntäminen ei ole aina mahdollista, koska hankkeet ovat yleensä pieniä ja toimialat eriytyneitä. Hankkeiden valmistelussa ei tarvita välttämättä paljon taustatietoja, koska hankkeet ovat usein joko a) selkeästi hylättäviä, b) hyvin pieniä tai c) sellaisia, joiden taustan ja luottokelpoisuuden joku muu taho (esim. Finnvera) on jo selvittänyt, jolloin hankkeeseen liittyen on olemassa valmista materiaalia Yritysten taustatiedot olisi hyvä saada helposti selville, esim. mitä rahoitusta yrityksellä on aiemmin ollut, onko taustassa jotain epäilyttävää tai mitä yrityksiä esim. poliisi tutkii. Helsingin arvopaperipörssissä listautuvien yritysten listautumisesitteet olisivat hyödyllisiä, jos ne saataisiin tilattua jatkuvasti. Maakunnassa meneillään ja tulossa olevien hankkeiden yhteistiedostolle olisi tarvetta. Yrityksillä, tutkimuslaitoksilla, EU-rahoituksella jne. on samaan aikaan menossa paljon hankkeita, joista muidenkin olisi hyvä tietää. Ongelmia tiedonhallintaan aiheuttaa etenkin se, että pääosa yritystiedoista on salaisia (luottamuksellisuusaste). Tekesin tutkimushankkeet ovat julkisia, mutta esim. yritysten hakemustietoja ei saa mainita ilman yritysten lupaa. Yritystutkijoilla ja Tekesin asiantuntijoilla on paljon tietoa ja näkemyksiä oman alansa tulevaisuudesta, joten tietoja voisi paremmin hyödyntää TE-keskuksen sisällä esim. työvoimaosaston tarpeisiin. Osastolla on paljon yrityskontakteja, joten se saa ajan tasalla olevaa tietoa yrityskentältä koko ajan esimerkiksi yritysten työvoima- tai koulutustarpeista 2.3 Maaseutuosasto Yleiskuva tiedonhallintatilanteesta Maaseutuosaston henkilöstöllä on paljon työssä tarvittavaa ammattitietoutta, koska näkemys moniin asioihin on muodostunut työn kautta. Tiedontarve ja tietolähteet vaihtelevat tehtävien mukaan; jatkuvia tietotarpeita on vähän. Paljon riippuu siitä, mitä selvityksiä tai suunnitelmia milloinkin tehdään. Vertailuaineistoina ja perustelujen pohjana käytetään sekä naapurimaakuntien että koko maan tietoja. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) tuottaa paljon perustilastotietoa. Kalatalousyksikössä käytetään pääasiassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tietoja. KTM:n toimialaraporteissa on myös 10

11 maaseutuosastoa hyödyttävää tietoa. Paikallistason tuntemusta löytyy mm. Ympäristökeskuksesta ja kunnista. Kuopion yliopiston ja muiden yliopistojen tutkimuksia ja asiantuntemusta käytetään hyväksi tarpeen mukaan. Maaseudun kehittämisyksikön työssä hakemuksissa esitetyt tiedot ovat työn pohja. Yrityksiltä itseltään saadaan tietoa myös elinkeinokalastukseen liittyen. Näiden tietojen taustaksi tarvitaan joskus laajempia toimialatietoja. Luottorekisteritietoja tarvitaan, samoin asiakkaan itsensä esittämiä markkinatietoja ja pankeilta saatuja tietoja. Lehdistä ja erilaisista tapahtumista kerätään paljon informaatiota. Jatkuvasti (useammin kuin kerran vuodessa päivittyviä) tunnuslukuja, joita maaseutuosastolla seurataan, ovat mm. - maatilojen ja aktiivitilojen määrä - maatilat tuotantosuunnittain - viljelyksessä oleva peltoala - tuotannon määrä (maito, liha, kananmunat, marjat) Vuositasolla maatalouden rakennekehitystä ja tuotantomääriä tarkastellaan tarkemmin. Substanssitietojen lisäksi maaseutuosastolla tarvitaan mm. väestön määrää ja ikärakennetta, bruttokansantuotetta sekä elinkeinorakennetta koskevia tietoja. Satunnaisesti tarvitaan esim. matkailu- ja rakennuskantatietoja. Tiedot ja tilastot ovat toistaiseksi pääasiassa paperiversioina. Sähköisessä muodossa olevaa tietoa hyödynnetään vähän Ennakointitiedon tarve ja käyttö Ennakointitietoa käytetään maaseutuosastolla melko vähän. Maatalouspolitiikka on normiohjattua; valtakunnalliset ja maakunnalliset linjaukset sekä EU:n maatalouspolitiikka vievät työtä eteenpäin, eikä niistä voi poiketa. Työ painottuu nykytilan ja menneen kehityksen kartoittamiseen. Historia näyttää, miten on onnistuttu vaikuttamaan kehitykseen. Valtakunnan tason ja maakuntatason ennusteet maa-, metsä- ja kalatalouden suhdannenäkymistä ovat toiminnan viitekehyksiä. Toimialaennakointia tehdään myös itse koko ajan, kun arvioidaan yritysten toimintaedellytyksiä. Yleiset suhdanteet eivät yritystasolla ole merkitseviä, koska monet asiakkaat pyrkivät erikoistumaan hyvin pienille alatoimialoille, joista tietoa ei ole saatavissa. Maatalouden kannalta olennainen ennakointia vaikeuttava tekijä on sää, joka saattaa vaikuttaa toimintaan vuositasolla hyvinkin paljon. Maaseutuosasto on tehnyt yhdessä Maaseutukeskuksen ja MTK Pohjois- Savon kanssa ennusteita tilojen määristä, maitomääristä ym. maatalouden rakenteen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä vuoteen 2006 saakka. Maaseutusuunnitelmaan sisältyvät ennusteet on tehty lähinnä käytännön asiantuntemuksella nykytilanteen ja menneen kehityksen tietoja hyväksi käyttäen. Lisäksi maaseutuosastolla on ennustettavissa joitakin asioita tilastojen pohjalta (esim. sukupolvenvaihdoseläkkeiden määrä ja viljelijöiden ikärakenne). 11

12 Muuta alueellista ennakointitietoa on maaseudun osalta vähän. Ylä-Savon Instituutti tekee maitobarometrin, joka liittyy maidontuotannon ennakointiprojektiin. Tietovarsta Oy on tarjonnut mahdollisuutta osallistua maaseutubarometrin tilaamiseen. Barometrin tavoitteena olisi tuottaa konkreettista tietoa alueellisesta tuotannon kehityksestä sekä suunnitelmista maatila- ja maaseutuyritystasolla vuoteen 2006 saakka. Maaseutuosastojen valtakunnallista ennakointityötä esiteltiin Pohjois-Savon ennakointiprojektin päätösseminaarissa tammikuussa Maaseutuosaston edustajat katsoivat, että kehitteillä olevasta TOP 10 muuttujalistasta tulee olemaan hyötyä toiminnan suunnittelussa ja seurannassa, kunhan tietokanta saadaan käyttöön. Kaiken kattava se ei kuitenkaan voi olla, joten sen lisäksi tarvitaan muitakin tiedonhankintakanavia Tiedonhallinnan ongelmat ja kehittämistarpeet Maaseutuosaston hallinnonalaan liittyvää tietoa tuotetaan paljon, mutta aikaa niiden läpi käymiseen ja analysoimiseen on vähän. Ongelmallista tiedonhallinnassa on se, että vaikka TIKE tuottaa paljon tietoa, maakuntatason tietoja ei substanssitasolla ole saatavilla. Tilastokeskuksen hyöty maaseutuosastolle on vähäinen. Kalatalousyksikössä ongelmia ei niinkään aiheuta tiedonhankinta, kuin se, että tarvittavia tietoja ei edes ole olemassa, koska toimiala on niin pieni. Nykyisellään voi mennä vuosia ennen kuin saa tiedon, jota tarvitsee. Joskus pitääkin tutkia tai selvittää itse haluamansa asia alusta alkaen. Paikallista tietoa tarvittaisiin toimialoittain (elinkeinonharjoittajien määrät, yritysten lukumäärät kunnittain jne.). Jonkinlainen yritysrekisteri koko maakuntaa koskien olisi tarpeellinen. Investointitarvetiedot ja rakennustiedot (esim. kesämökkien määrä) olisivat hyödyllisiä maaseutuosastolla. Toisinaan tarvittaisiin tietoa matkailuvirroista ja -volyymeistä. Väestötiedot ja -ennusteet mahdollisimman tarkalla tasolla (kunnat, jopa kylät) olisi hyvä saada helposti näkyviin. Koulutuspuolen tietoa myös tarvittaisiin. Koulutustarpeiden kartoitus omalla toimialalla auttaisi tulevien yritysten ennakointia: kun tiedettäisiin mitä koulutuksia pyörii ja mitä on tulossa, voitaisiin ennakoida yritysten syntyä ja suunnata kehittämishankkeita. 2.4 Eri osastojen yhteisiä tietotarpeita Tietotarvekartoitusten yhteydessä nousi esiin mm. seuraavia yhteisiä tietotarpeita: 12

13 Tietoa yrityksistä: elinkeinonharjoittajien määrät, nykyinen yrityskanta, syntyvät ja kuolevat yritykset, liikevaihdon kasvu, jalostusarvo, työntekijöiden määrä jne. maakuntatasolla ja kunnittain pienemmillä toimialajaotuksilla kuin nykyään yritysten taustatiedot (luotettavuusselvitykset) yritysten investointitarpeet Väestötietoja: väestömäärät ja ennusteet (ikäryhmittäin mahdollisimman tarkalla tasolla) ikärakenteet ammateittain / toimialoittain työttömyyden muutokset toimialoittain tiedot tiettyjen ammattiryhmien edustajista muuttoliike ilmiönä (tulo- ja lähtömuutto) Koulutustietoja: koulutustarpeet toimialoittain koulutuksesta sijoittuminen oppilaitoksittain ja aloittain tutkintorakenteet, tutkintojen perusteet, sisällöt koulutukseen tulevat ja valmistuvat ikäluokat eri ammattien kvalifikaatiot työvoimakapeikot Toimintaympäristötietoja: tietoja koko Itä-Suomea koskien (! tavoite 1-ohjelma) rakennuskanta ja sen kehitys matkailuvirrat ja volyymit ym. matkailutietoa Koottua tietoa tutkimus-, kehittämis- ym. hankkeista maakunnassa meneillään ja tulossa olevat hankkeet (yritykset, tutkimuslaitokset, EU-rahoitus ) nykyisen ohjelmakauden kehittämishankkeiden seurantatietoja koottuna yhteen ja tiivistettynä yhdenmukaisin periaattein käytännön toimintaa palveleviksi Kaikkia näitä tietotarpeita ei ole mahdollista täyttää ainakaan kovin nopeasti. Osaan löytynee ratkaisu valtakunnallisen ennakointijärjestelmän kautta (Tilastokeskuksen Senaattori-ohjelma ym. sähköiset tietolähteet), mutta etenkin paikallisen ja alueellisen tiedon sekä yrityksiä koskevien yksityiskohtaisten tietojen hankinnassa tulee olemaan ongelmia. 2.5 Sidosryhmien tietotarpeet TE-keskuksen sidosryhmien tietotarpeita ei kartoitettu yhtä systemaattisesti kuin keskuksen sisällä, vaan niitä on kysytty yleisemmällä tasolla tapaamisten yhteydessä. Ammattikorkeakoulun Pohjois-Savon alueen ennakointiryhmälle keväällä 1999 lähettämään kyselyyn ei saatu vastauksia. Erillistä 13

14 haastattelukierrosta ei koettu tässä vaiheessa tarpeelliseksi, koska keskustelu liikkui yhteisissä tapaamisissa yleisemmällä asiatasolla. Sidosryhmien tietotarpeista on muodostunut matkan varrella seuraavanlainen kuva: Maakunnan liiton osalta perusennusteet (väestö- ym. ) ovat kunnossa, mutta taloudellisten ym. suhdanneherkkien asioiden kehitystä on vaikea ennakoida. Liitto tekee muutaman kerran vuodessa Tilastotietoja Pohjois-Savosta tilastopaketin, joka jaetaan paperiversiona kuntiin ja aluehallintoviranomaisille. Maakunnan liitto kannattaisi mallia, jossa olisi yksi taho, joka hoitaisi keskitetysti alueellista tiedonkeruuta. Se olisi informaatiokanava, joka toisi luotettavaa tietoa yhteiskunnasta kaikkien niiden organisaatioiden käyttöön, joiden katsotaan sitä tarvitsevan. Tämän tahon puolueettomuuteen on kuitenkin säilyttävä luottamus. Maakunnallisesti (liitto) tällä hetkellä korostuu ohjelmakauden aikajänne (6 vuotta). Myös esimerkiksi kunnissa ohjelmakausi ohjaa monelta osin ennusteiden tekemistä. Työmarkkinajärjestöjen mielenkiinnon ja tietotarpeiden kohteena ovat erityisesti työvoimaa koskevat ennusteet: minkälainen on työssä olevien ja työttömien profiili (mm. ikärakenteen kehitys), millaista työväestöä ja minkä verran eri aloille koulutuksen kautta saadaan ja mikä on työvoiman tarve tulevaisuudessa. Useimmat työmarkkinajärjestöt tekevät itse valtakunnan tasolla oman alansa suhdanne- ja työvoimaennusteita, jotka ovat työmarkkinajärjestöjen tärkeä tietolähde. Työmarkkinajärjestöjen kannalta muutaman vuoden tarkastelujakso on useimmiten riittävä, koska työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset ovat suhdanneherkkiä. Ammatilliset keski- ja korkean asteen oppilaitokset tarvitsevat ennakointitietoja työmarkkinajärjestöjen tavoin siitä, miten työelämä kehittyy ja työvoiman rakenne muuttuu. Koulutuksen määrää ja sisältöä suunniteltaessa olisi tärkeää tietää odotettavissa olevat työvoiman tarpeet ja työmarkkinoilla tapahtuvien ilmiöiden taustat. Eri toimialojen muutokset ja osaamisvaatimukset ovat myös oppilaitoksille tärkeitä. Tietoja ei ole riittävästi ollut saatavilla, eikä niitä ainakaan ole suuremmassa määrin käytetty oppilaitoksissa. Työelämän edustajien puuttuminen oppilaitosten hallinnosta on koettu puutteeksi. Oppilaitoksia kiinnostavat myös koulutukseen tulevat ikäluokat; ikäluokkien määrä ja esim. perusasteen (yläaste, lukio) oppiainevalinnat. Valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumista seurataan itse jonkin verran. Aikajänteen osalta oppilaitokset korostavat erilaisten suunnittelujaksojen merkitystä: koulutuksen osalta sekä lyhyen, keskipitkän että pitkän aikajänteen määrällisille ja laadullisille ennusteille on tarvetta. Lyhyen aikajänteen ennusteiden käyttö ovat tähän saakka ollut yleisintä, eli kauaskantoisia suunnitelmia tehdään vähemmän, vaikka ne olisivatkin erittäin tärkeitä. 14

15 Yliopistolla on kouluttajana muiden oppilaitosten tavoin tarvetta työmarkkinatietoudelle ja oppilasvirtatiedoille. Alakohtaiset tiedot ja ennusteet ovat tärkeitä, mutta horisontaalisen yhteistyön puute on haitannut niiden tehokasta hyödyntämistä. Kokonaiskuvan muodostaminen tietyn alan (esim. lääkeyritykset) tarvitsemasta eri asteisesti koulutetusta työvoimasta olisi tärkeää. Yliopistolla on myös tutkimustoimintaan liittyviä tietotarpeita, jotka ovat paitsi alueellisia ja kansallisia, myös kansainvälisiä. Maailmanlaajuiset trendit ja näkymät kiinnostavat, koska yliopiston toiminta-alue yltää paljon omaa aluetta ja Suomea kauemmaksi. Kunnissa elinkeinorakenteen (erityisesti päätoimialojen) kehitys sekä koulutuksen ja yritysten tarpeiden kohtaaminen ovat pohja ennakointitiedon tarpeelle. Kuopion kaupungilla on oma suunnittelutoimistonsa, joka tekee mm. väestöä, asumista ja oppilasmääriä koskevia ennusteita. Oman ennakointityön mahdollistavat resurssit ovat Kuopiota lukuun ottamatta kunnissa melko vähäiset, joten paljolti ollaan valtakunnallisten ja alueellisten (Tilastokeskus, Pohjois-Savon liitto) tilastojen ja ennusteiden varassa. Kunnissa mm. väestöä ja asumista koskevia ennusteita tarvitaan pitkällä aikajänteellä asuinalueiden ja palvelujen suunnittelun pohjaksi. Elinkeinostrategian osalta ennusteet ovat lyhyemmälle aikavälille suunnattuja, koska suhdanteet vaikuttavat asiaan. Mm. yritysten ja työpaikkojen määrää sekä väestön rakennetta ja muuttoliikettä seurataan kunnissa lyhyelläkin aikajänteellä. Maakunnallisia suhdanne-ennusteita (ETLA:n konsortio) on kautta linjan pidetty tarpeellisina. Pohjois-Savon alueen kuntien ja Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien näkökulmasta myös talousalueiden ja seutukuntien näkökulma ennakointiin on tärkeä. Mm. TT:n ja Palvelutyönantajien alueellisia ennusteita ei julkisteta, koska ne eivät ole otoksen suppeuden ja vinoutumien vuoksi luotettavia. Työvoimatoimistot ovat työvoimaosaston alaisina tärkeä sidosryhmäksi rinnastettavissa oleva tiedontarvitsijaryhmä. Tietolähteet ovat työllisyystilastopohjan osalta samat kuin työvoimaosastollakin. Työllisyyteen ja työttömyyteen kohdistuvista kysymyksistä jotkut osoitetaan tai tulevat suoraan työvoimaosaston selvitettäviksi, mutta suurin osa kysymyksistä ja tietotarpeista selviää oman kokemuksen ja joidenkin peruslähteiden (työllisyystilastot, toimialaluettelot ) avulla. Työvoimatoimistojen tietotarve vaihtelee työtehtävien ja toimiston koon mukaan; pienessä toimistossa jokaisen virkailijan on hallittava laaja kenttä. Suuri osa tietotarpeista liittyy asiakaspalvelutilanteisiin. Ennakointitietoa tarvitaan etenkin eri ammattien näkymistä ja ikärakenteesta. Nimenomaan ammattikohtaisen tiedon tarve on selkeä; pelkkä toimialatieto ei ole riittävää. Koulutustarjonnasta tarvittaisiin enemmän koottua tietoa. Yritysten osalta tietotarpeita ei ole erikseen selvitetty. Työnantajahaastatteluista ja muista yrityskontakteista on kuitenkin käynyt ilmi, että yritysten on erittäin vaikea ennakoida tulevaisuuttaan ja esim. 15

16 työvoimatarpeitaan kauemmas kuin vuoden tai parin päähän. Sekin tuntuu olevan monelle liian vaikeaa, koska suhdanneherkillä aloilla tarpeet muuttuvat hyvin nopeasti. Yritysten ennakointitietotarpeisiin vastataan lähinnä työmarkkinajärjestöjen ja muiden vastaavien kanavien kautta. Yritysosaston hankkeilla on usein monia rahoittajia, joiden kanssa tehdään yhteistyötä ja vaihdetaan tietoja. Näissä yhteyksissä kertyy paljon myös hiljaista tietoa, jota voisi hyödyntää nykyistä enemmän. Maaseutuosaston osalta metsäkeskuksen, maaseutukeskuksen ja MTK:n kanssa pyritään vetämään yhteisiä linjauksia. Näiden sidosryhmien tietotarpeita ei ole kartoitettu, mutta Maaseutusuunnitelman yhteydessä hyödynnettiin TE-keskuksen kokoamia tilastotietoja. Yhdenmukaiset tiedot ovat tärkeitä alueellisen kuvan muodostamisessa myös maaseudun osalta. 3. Alueellinen yhteistyö, työnjako ja verkottuminen 3.1 Koko Pohjois-Savoa koskeva alueellinen yhteistyö Pohjois-Savon alueellinen ennakoinnin työryhmä perustettiin vuoden 1998 lopussa. Vetovastuussa vuonna 1999 oli Pohjois-Savon Ammattikorkeakoulu, koska se oli luonteva jatko sen toteuttamalle Faktat ja visiot - ennakointiprojektille. Vastuutus sovittiin vaihtuvaksi joka vuosi. Sihteerinä toimii TE-keskuksen ennakointiprojektia vetänyt suunnittelija. Työryhmään kutsuttiin TE-keskuksen lisäksi ammattikorkeakoulun, yliopiston, ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien, työmarkkinajärjestöjen, lääninhallituksen sivistysosaston ja Kuopion kaupungin edustajat. Työryhmä kokoontui projektin aikana kaksi kertaa. Toisella kokoontumiskerralla päätettiin jakaa työ kahteen ryhmään, joista toinen ns. ammattisuunnittelijoiden ryhmä kokoontuisi useammin ja koko työryhmälle pidettäisiin 2-3 kertaa vuodessa tuloksista tiedottavia tilaisuuksia. Ennakointimateriaalin ja tilastojen hankintaan osallistuu useita tahoja, mutta käytännössä yhteisiä tilastohankintoja ei vielä ole tehty. Alueellinen ennakointiryhmä ei ole projektin aikana lähtenyt toimimaan säännönmukaisesti. Syynä ovat ilmeisesti olleet mm. osittainen päällekkäisyys ennakointi- ja hankintatoimikunnan (kts. 3.2) kanssa ja työryhmään kutsuttujen kiireelliset aikataulut. Kaikki ovat olleet yksimielisiä toiminnan tarpeellisuudesta, mutta todellisia tekijöitä ja vastuunkantajia on liian vähän. 3.2 Yhteistyö TE-keskuksen ja sidosryhmien välillä TE-keskukseen perustettu työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikunta kokoontui projektin aikana neljä kertaa. Ennakointi- ja hankintatoimikunta on tärkeä foorumi koulutuksen ennakoinnin yhteistyön järjestämisessä 16

17 sidosryhmien kanssa. Sen toiminta-alue on määritelty melko suppeaksi, vaikka toimikunnalla onkin tietoa laajemmin kuin aikuisten ammatilliseen koulutukseen liittyen. Kokouksissa onkin käyty varsinaisten toimeksiantotehtävien lisäksi keskustelua mm. rekrytointivaikeuksista, työelämän vaatimuksista, nuorten koulutukseen hakeutumisesta ja alueellisen ennakointiyhteistyön tarpeellisuudesta. Ennakointi- ja hankintatoimikunnan työskentely on vastannut odotuksia: kokousten osanotto on ollut hyvä, keskustelu vilkasta ja yhteiset näkemykset löytyneet eri osapuolten kesken. Hyviä ja ajankohtaisia kysymyksiä on noussut esiin joka kokouksessa. TE-keskuksen kannalta tärkeimmät sidosryhmät ennakoinnin käytännön työssä ovat Pohjois-Savon Liitto, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu ja Kuopion Yliopisto. Yhteistyötä on tehty etenkin ammattikorkeakoulun kanssa. Myös muiden em. tahojen sekä työmarkkinajärjestöjen kanssa on vaihdettu tietoja. Ammatillisen koulutuksen puolelta luontevia yhteistyökumppaneita ei ole vielä löytynyt. Alueellinen ennakointi on tähän saakka ollut melko satunnaista. Syytä voi etsiä siitä, että laman aikana valtionhallinnosta ja kunnallishallinnosta poistettiin lähes kaikki kehittämis- ja suunnitteluvirat. Mm. lääninhallituksen sivistysosaston tehtävät ovat muuttuneet niin, että vastuu ennakoinnista ja kehittämistoiminnasta on nykyään oppilaitoksilla. Tämä vaatii resursointia, johon Pohjois-Savossa vain ammattikorkeakoululla on ollut todelliset mahdollisuudet. Muiden osalta työskentely tapahtuu muun työn ohessa tai erillisten projektien varassa. Kaikki pyrkivät käyttämään ulkopuolista tietoa, jota ei välttämättä osata muokata ja tulkita omiin tarpeisiin sopivaksi. Ennakointiyhteistyön selkiyttämiseksi ammattikorkeakoulun, yliopiston ja maakunnan liiton edustajien kanssa pidettiin yhteinen ennakointiseminaari, jossa osapuolet kertoivat odotuksistaan TE-keskuksen ennakoinnin suhteen, ennakoinnista oman organisaationsa osalta sekä alueellisen yhteistyön tarpeesta. Ennakointiseminaariin osallistuneet, samoin kuin ennakoinnin alueellisen työryhmän osapuolet olivat yksimielisiä siitä, että on olemassa aito tarve kehittää toimintoja ennakoinnin suhteen. Tarvitaan ns. suuri kuva alueelta ja sen lisäksi kaikilla osapuolilla on omia, pienempiä tarpeita liittyen mm. yritysten kehitykseen, koulutusalojen näkymiin ja työvoiman kysyntään. Strategiatason käsitys nykytilasta ja tulevasta on tärkeä. Ennakointi kuuluu kaikkien itse tehtäväksi, etenkin tietojen ja ilmiöiden tulkinta, mutta pohjatietojen ja ennusteiden hankinnassa yhteistyö olisi järkevää. Luontevia yhteistyömuotoja ennakoinnin suhteen Pohjois-Savossa syntyy ja on jo syntynyt uuden tavoite 1-ohjelmakauden myötä. Ohjelmatyön yhteydessä eri osapuolten näkemykset ja kokemukset sekä yhteisten tilastotietojen hankinta korostuvat paitsi Pohjois-Savon, myös koko Itä- Suomen näkökulmasta. Itä-Suomen visio vuodelle 2017 on seuraavanlainen: Itä-Suomen maakuntien aluetaloudet ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja voimakkaassa kasvussa. Itä-Suomen tilanne nykyisellään näyttää synkältä, 17

18 joten kasvuun nostaminen vaatii yhteistyötä ja kovaa ponnistelua kaikilta tahoilta. Halu yhteiseen tekemiseen on tärkeä, jotta maakunta menestyy. TE-keskusten valtakunnallisen ennakointiprojektin tuottamien tietojen hyödyntäminen ja ETLA:n konsortion alueelliset ennusteet voivat olla suureksi avuksi maakunnallisia kehitysnäkymiä tarkasteltaessa. Pelkän tilastotiedon ja suhdanne-ennusteiden lisäksi tarvitaan kuitenkin myös keskustelun ja kokemusten pohjalta muodostettavia linjauksia. Arvot ja faktat on saatava yhdistettyä. Pohjois-Savon liitto on aikonut tehdä tai teettää eri toimialoja / klustereita koskevia kehittämissuunnitelmia (tai ohjelmia) liittyen tavoite 1 -kauteen. Koulutuksen ennakointi on monien eri tahojen yhteisen mielenkiinnon kohteena. Peruskysymys on, miten koulutetaan oikeat ihmiset oikeisiin tarpeisiin. TE-keskuksen, ammattikorkeakoulun, yliopiston ja Pohjois-Savon Liiton yhteishankkeena kokeillaan OPH:n Mitenna-mallin alueellistamista Pohjois-Savossa. Myös Faktat ja visiot projektin tuloksia on saatettu ajan tasalle. Rahoitus on suurin kompastuskivi ennakoinnissa: vaikka eri tahot saadaankin kiinnostumaan asiasta, ei maksajia löydy helposti. 3.3 Yhteistyö ja verkottuminen muiden ennakointiprojektien kanssa Pohjois-Savon alueella päättyi vuoden 1999 alkupuolella Faktat ja visiot Työvoimatarpeen ja ammatillisen koulutuksen kohtaaminen Pohjois- Savossa -ennakointiprojekti, jonka kanssa tiivistä yhteistyötä tehtiin alusta alkaen. Hankkeen johtajana toimi TE-keskuksen työvoimaosaston päällikkö. Projektin tuloksia on hyödynnetty TE-keskuksen sisällä ja työvoimatoimistoissa. Tietojen vaihto on ollut vilkasta koko projektin ajan. Yksi Suomen Kuntaliiton KOTO -projektin alueellisista piloteista Työelämää koskevan ennakointitiedon kehittäminen ja hyödyntäminen toteutettiin Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän toimesta Iisalmessa. Projektin tuloksia hyödynnettiin TE-keskuksessa ja projektin loppuraportista kerrottiin mm. työvoimakoulutuksen järjestäjille. Pientä keramiikka-alan ennakointiprojektia lukuun ottamatta Pohjois-Savon alueella ei ollut muita projekteja, joiden kanssa verkottua. Heinäkuussa 1999 käynnistyi TE-keskuksen oma Informaatioteknologiaalan toimintaympäristön ennakointihanke 1. Projektin vastuutahona toimii yritysosasto ja projektipäällikkönä työvoimaosaston suunnittelijan viran 1 Ennakointihankkeen tavoitteena on tehdä kokonaisvaltainen tarkastelu informaatioteknologian toimintaympäristöstä Pohjois-Savossa. Tärkeimpiä näkökulmia alueen kilpailukyvyn kannalta ovat työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen liittyvät kysymykset. Lisäksi kootaan näkemyksiä informaatioteknologian soveltamisen keskeisimmistä muutoksista joidenkin elinkeinojen ja palvelujen toimintaan ja niiden rakenteisiin. Hanke on TE-keskuksen strategiaa ja Agenda-rahoituspäätöksiä tukeva, sillä informaatioteknologian vaikutusta pidetään lähtökohtaisesti mullistavana uudella rahoituskaudella uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnylle ja nykyisen yrityskannan kilpailukyvyn vahvistamiselle. Projektissa tavoitellaan siten myös uuden ja tiiviin yhteistyön luomista käytännön työssä. 18

19 vakituinen haltija. Projekti on liittynyt kiinteästi ennakoinnin käynnistysprojektiin. Lisäksi ennakoinnin käynnistysprojektin puitteissa on tietoja ja kokemuksia vaihdettu muiden TE-keskusten ennakointivastaavien kanssa. 4. Ennakoinnin organisointi TE-keskuksessa Ennakointi saatiin projektin aikana mukaan TE-keskuksen strategiatyöhön (ks. 1) ja pikku hiljaa myös kaikkien osastojen käytännön toimintaan. Työvoimaosaston suunnittelija, joka oli myös ennakointiprojektin vetäjänä, voi työssään keskittyä paljon ennakointiasioihin. Ennakoinnin työvoimaosastovaltaisuus on korostunut siksi Pohjois-Savossa, kuten muissakin TE-keskuksissa. Strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen vaikuttamisen osalta ennakoinnin organisointia on kuvattu raportin alkuosassa. Ennakointi on projektin aikana (ja osin jo ennen sitä) liittynyt myös muihin, yksittäisempiin prosesseihin ja työkäytäntöihin Pohjois-Savon TE-keskuksessa (mm. toimintaympäristöseuranta, työnantajahaastattelut ja työvoimakoulutuksen ennakointi). Lisäksi ennakoinnista on tiedotettu monia eri kanavia käyttäen 14 projektikuukauden aikana. 4.1 Toimintaympäristöseuranta Työmarkkinakatsauksen laatimiseen liittyvä laajempi toimintaympäristöanalyysi on tehty TE-keskuksen työvoimaosastolla muutaman vuoden ajan työministeriön edellyttämän 5-sivuisen työmarkkinakatsauksen laatimisen yhteydessä, samalla vaivalla kun tietoja on kerätty muutenkin. Projektin aikana katsaus (Pohjois-Savon työmarkkinakatsaus vuosille ) tehtiin maaliskuussa Toimintaympäristöanalyysiin koottiin työmarkkinoiden nykytilan kuvauksen lisäksi sekä koko maata että Pohjois-Savoa koskevia suhdanne-ennusteita. Työmarkkinakatsauksessa hyödynnettiin uusinta alueellista ennakointitietoutta, mm. ETLA:n konsortion ennusteraportin tietoja ja tavoite 1 ohjelmatyön tavoitelukuja. Kevään katsaus jaettiin työvoimatoimistoille ja lähimmille sidosryhmille. Työmarkkinakatsauksen luonnosta kommentoivat kaikki TE-keskuksen osastot. Lisäksi katsauksen yhteydessä pyydettiin kommentit maakunnan liitolta. Syksyn 1999 toimintaympäristöanalyysi syntyi tujo-työn yhteydessä ja se julkistettiin Aluekatsaus 2000 nimisenä. Julkaisua jatketaan edelleen ainakin kerran vuodessa ilmestyvänä ja sen jakelua pyritään laajentamaan. Toimintaympäristön kehitystä seurataan jatkuvasti, jotta koko ajan olisi saatavilla tietoja tapahtuneista muutoksista. 19

20 4.2 Koulutukseen liittyvä ennakointi Ennakointi otettiin TE-keskuksessa vahvasti mukaan työvoimakoulutuksen suunnittelutyöhön. Suunnittelun tueksi laadittiin keväällä 1999 taustamateriaalia, jonka avulla linjattiin seuraavan vuoden koulutuksen suuntia ja painopisteitä. Tilasto- ja ennakointimateriaalipaketin laadinnassa käytettiin - työttömyys- ja työllisyystilastoja, - aikaisemman työvoimakoulutuksen vaikuttavuuslukuja, - työnantajakyselyjen tuloksia, sekä - työmarkkinakatsaukseen koottuja yleisiä Pohjois-Savoa ja koko maata koskevia suhdanne- ja toimialaennusteita. Työvoimatoimistojen näkemykset saatiin mukaan työvoimakoulutuksen suunnittelupäivän ryhmätöiden ja alueellisten suunnittelupalaverien kautta. Taustamateriaalin tiivistelmä toimitettiin myös koulutuksen järjestäjille. Koulutuksen ennakointipaketti on ollut uusi lähestymistapa työvoimakoulutuksen suunnitteluun ja alueelliseen koulutuksen ennakointiin. Työn jatkumisesta vastaavat TE-keskuksen työvoimaosaston työvoimakoulutuksen ja tiedonhallinnan yksiköt, jotka kokoavat saadun palautteen perusteella vastaavan paketin jatkossakin. 4.3 Työnantajakyselyt Työvoimatoimistojen tekemät työnantajakyselyt ovat kuuluneet työvoimaosaston toimintaan vuodesta 1994 alkaen. Yleensä kyselyt on tehty yleislomakkeella, joka on ollut kaikille yrityksille samanlainen. Vuonna 1999 ne suunnattiin eri toimialoille sen mukaan, minkä kukin toimisto näki tärkeimmäksi ja selvittämisen arvoiseksi. Työvoimaosaston erikoistutkija teki lomakkeet suurimmille kapeikkoaloille, eli rakennusalalle, metallialalle ja informaatioteknologia-alalle. Lomakkeilla kysyttiin varsin tarkasti uuden työvoiman osaamisvaatimuksia ja nykyisen henkilöstön koulutustarpeita. Muut yritykset haastateltiin omalla yleislomakkeella. Yksi toimisto käytti koeluonteisesti ns. Vaasan mallin lomaketta (TKTT). Työnantajakyselyjen tulokset analysoitiin ennakointiprojektin puitteissa työvoimaosastolla ja niitä hyödynnettiin mm. työvoimakoulutuksen suunnittelussa. Haastattelut palvelevat myös työvoimatoimistojen työnantajayhteyksiä. TKTT -kyselyä ei Pohjois-Savossa ole päätetty ottaa koko alueen käyttöön, koska omilla, toimialakohtaisilla lomakkeilla katsotaan saatavan paljon tarkempaa tietoa. Vuoden 2000 työnantajakyselyt suunnataan rakennusalalle niillä paikkakunnilla, joilla se nähdään tarpeelliseksi. Muiden toimistojen osalta käytössä ollut yleislomake on ajateltu korvata TKTT lomakkeella. Vuoden 2000 työnantajakyselyjen tulokset aiotaan käsitellä asiantuntijaraadeissa, jotta niiden hyöty olisi mahdollisimman suuri ja tulkinnat oikean suuntaisia. Asiantuntijaraateihin tulee kuulumaan ainakin työvoimatoimistojen ja TEkeskuksen sekä yritysten ja työmarkkinajärjestöjen edustajia. 20

21 4.4 Ennakointimateriaalin hankinta TE-keskuksessa, lähinnä työvoimaosastolla, on ollut ennestään tai jatkuvana tilauksena ennakointiin liittyvää tilastomateriaalia, suhdannetiedusteluja jne. Näiden lisäksi projektin aikana hankittiin joitakin ennakointiin liittyviä julkaisuja, lehtiä ja tilastoja. Pohjois-Savon TE-keskus muutti yhteisiin tiloihin syyskuun 1999 alussa. Samassa yhteydessä tilastomateriaalit koottiin yhteen paikkaan. Tilastojen ja muun ennakointimateriaalin käyttö on vielä aika vähäistä muiden kuin ennakoinnista vastaavien osalta. Tiedottamista ja opastusta tarvittaisiin. Sähköisesti levitettävissä olevien tietojen osalta lähdettiin liikkeelle samalla kun intranet otettiin käyttöön TE-keskuksessa. Ennakointiin liittyvä materiaali siirrettiin TE-keskuksen intranet- ja internetsivuille lokakuussa Intra- ja internet sivujen teknisen toteutuksen hoitivat maaseutuosaston ATK-sihteeri ja työvoimaosaston erikoissuunnittelija virkatyönään. Intranetissa Ennakointi nimisen otsikon alle koottiin TE-keskuksen oma ennakointiin ja toimintaympäristön ymmärtämiseen liittyvä tietotuotanto (aluekatsaus, työmarkkinakatsaus, rekrytointivaikeudet, työllisyyskatsaukset, työnantajahaastattelut ja maaseutusuunnitelma). Lisäksi muodostettiin linkit valtakunnallisiin suhdanne-ennusteisiin (Etla, PT, PTT, RTK jne), valtakunnallisen TE-keskusten ennakointijärjestelmän intranetsivulle sekä ministeriöiden ja Tilastokeskuksen julkaisuihin. Internetiin luotiin vastaavat sivut intranet-linkkiä lukuun ottamatta Katsaukset ja tiedotteet otsikon alle, koska ennakoinnin katsottiin sanana olevan liian vieras suurelle yleisölle. Internetin käyttö yleistyy koko ajan, joten sitä kautta on mahdollista saada sekä ajallisia että rahallisia säästöjä eri tahojen tietopyyntöjen osalta. 4.5 Muu ennakointitoiminta Työvoimakoulutusta lukuun ottamatta muiden substanssitehtävien osalta ennakoinnin hyödyntäminen on jäänyt vähäiseksi. Toimintaympäristöanalyysejä on käytetty satunnaisesti kaikilla osastoilla, mutta selkeitä yhtymäkohtia ennakointiin ei ole muuten muodostunut. Tähän vaikuttanee osaltaan se, että ennakoinnista vastaava suunnittelija on työvoimaosaston palveluksessa. Työvoimaosastolla on otettu vuoden 1998 lopulla käyttöön uusi teematyökokouskäytäntö. Valmisteluvastuu on eri yksiköillä. Ennakointinäkökulma on mukana teematyökokouksissa, koska useimmissa niistä käsitellään tulevia linjauksia ja näkymiä työhallinnon ja oman työmarkkina-alueen osalta. Tavoite 1-ohjelman valmistelun yhteydessä ennakointitietoutta olisi tarvittu enemmänkin, kuin sitä oli annettavissa. Alueellisten ennusteiden 21

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

TE-keskusennakoinnin käynnistyssuunnitelma Satakunnan TE-keskus

TE-keskusennakoinnin käynnistyssuunnitelma Satakunnan TE-keskus Merja Mannelin TE-keskusennakoinnin käynnistyssuunnitelma Satakunnan TE-keskus Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella. TE-KESKUSENNAKOINNIN

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Laadullinen ennakointi JEDU

Laadullinen ennakointi JEDU Laadullinen ennakointi JEDU Ennakointitietojen hyödyntäminen hannu.simi@jedu.fi GSM 040 3120 441 1 Koulutus ja työmarkkinat - kysyntä ja tarjonta Yritykset Oppilaitokset Peruskoulutus 2. asteen koulutus

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Itämeri- foorumi 19.5.2011

Itämeri- foorumi 19.5.2011 Ammattibarometri- työmarkkinoiden muutoksen ennakoinnin väline Itämeri- foorumi 19.5.2011 Erikoissuunnittelija Jouni Marttinen AGENDA: 1. Ammattibarometrin taustahistoriaa 2. Ammattibarometrin laatiminen

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Maakunnallinen ennakointityö: case Pohjois Karjala

Maakunnallinen ennakointityö: case Pohjois Karjala Energiaa ennakointiin Alueiden ennakointiseminaari Lappeenranta Maakunnallinen ennakointityö: case Pohjois Karjala Kimmo Niiranen maakunta-asiamies 200315 Ennakointi on tulevaisuuden tekemistä ei pelkkää

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen edistäminen Tampere 26.9.2006. Baronetti-järjestelmä on työelämän osaamisen ennakointijärjestelmä

Työelämäosaamisen edistäminen Tampere 26.9.2006. Baronetti-järjestelmä on työelämän osaamisen ennakointijärjestelmä Baronetti-järjestelmä on työelämän osaamisen ennakointijärjestelmä Online-tietoa osaamisesta: ammateissa yrityksissä toimialoilla alueellisesti Mahdollisia käyttäjiä mm. ammatilliset oppilaitokset, alueelliset

Lisätiedot

Mistä taustatietoa ennakointiin?

Mistä taustatietoa ennakointiin? Mistä taustatietoa ennakointiin? Osaamisen ennakointi on jatkuva päivittyvä prosessi, joka kulkee käsi kädessä organisaation vision ja strategian kanssa. Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa -hanke 2011

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI

VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin seminaari Helsinki, Paasitorni 10.2.2011 Ulla Taipale-Lehto/Opetushallitus VALTAKUNNALLINEN

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kuntamarkkinat 11.9.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z ja? sukupolvi työurien jatkaminen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Alueellisen ennakointiyhteistyön kehittäminen Pirkanmaalla Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö

Alueellisen ennakointiyhteistyön kehittäminen Pirkanmaalla Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö Alueellisen ennakointiyhteistyön kehittäminen Pirkanmaalla 2010 Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö Ennakoinnin haasteita Hajanaisuus, koordinaation ja yhteisten foorumien puute, niukka resursointi, jaksollisuus

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen esittely

E-verkostomallialoitteen esittely E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Taustatiedot Projektin nimi: Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen ennakoinnin käynnistäminen Yhteystiedot: Jorma Höykinpuro, ennakointiryhmän puheenjohtaja (vetovastuu)

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.2.2017 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuusfoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Hakuinfotilaisuus: Menettelytavat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan strategisille valinnoille

Hakuinfotilaisuus: Menettelytavat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan strategisille valinnoille Hakuinfotilaisuus: Menettelytavat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan strategisille valinnoille 21.9.2017 Ohjelma Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK esittelee lyhyesti TEAS-järjestelmän Opetusneuvos Matti

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Turun AmKesu aluetilaisuus, Turun ammatti-instituutti 19.11.2014 Ulla Taipale-Lehto Opetusneuvos Työvoima-

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Satakuntalainen koulutuksen ennakointimalli Sisältö Satakuntalainen ennakointiyhteistyö Hanketoiminta

Lisätiedot

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Jyväskylä 14.12. 2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Jari Uotila Johtava konsultti, Uudet liiketoiminnot Istekki

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Seinäjoki 5.10.2017 Thomas Sundell Lakimies Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 1 Tausta Vuonna 2013 julkaistiin Turvallisuuden

Lisätiedot

ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa. Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio. Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen

ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa. Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio. Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen 28.11.2013 Muutosten seuranta osa arkipäivän työtä Tulossuunnitelmat

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

YHTEENVETO TE- KESKUSTEN ENNAKOINNIN KÄYNNISTYSSUUNNITELMISTA

YHTEENVETO TE- KESKUSTEN ENNAKOINNIN KÄYNNISTYSSUUNNITELMISTA YHTEENVETO TE- KESKUSTEN ENNAKOINNIN KÄYNNISTYSSUUNNITELMISTA Jouni Marttinen 18.5.1999 2 1. Johdanto Osana TE- keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojektia on 4- alueen TE- keskuksille

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Kestävä Rakentaminen -klusteri

Kestävä Rakentaminen -klusteri Lumen 3/2017 TEEMA-ARTIKKELI Kestävä Rakentaminen -klusteri Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACE -tutkimusryhmä, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKAII

Loppuraportti OPE-OKAII Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OKA2) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Ohjataan yhdessä! Mari Tuomikoski Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Ohjataan yhdessä! Mari Tuomikoski Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto z Ohjataan yhdessä! Mari Tuomikoski Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Ajankohtaista Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanteesta Lokakuu 2016 Lokakuu 2015 Työttömyysaste 13,8% 14,6% TE-toimiston asiakkaita 48

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Kasvupalvelu-uudistus kunnan/kehitysyhtiön näkökulmasta. Raahe

Kasvupalvelu-uudistus kunnan/kehitysyhtiön näkökulmasta. Raahe Kasvupalvelu-uudistus kunnan/kehitysyhtiön näkökulmasta Raahe 31.5.2017 Asiakaslähtöisen yrityskehittämisen kokonaisuus Konsultit/yksityiset palveluntarjoajat Rahoittajat & kehitysinstrumentit Kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.8. klo 9.00 Työttömyys kasvaa, mutta hitaasti Naisten työttömyys kasvaa, miesten vähenee Työttömyyden kasvu jatkui myös kuussa,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot