GLOBAALIKASVATUSTA PERUSOPETUKSEN ARJESSA

Transkriptio

1 MAAILMANKANSALAISEN SUOMESSA Opetushallituksen hanke 2011 PISPALAN KOULU LOPPURAPORTTI GLOBAALIKASVATUSTA PERUSOPETUKSEN ARJESSA kuva Jouni Kaipainen Maailmankansalaisuutta pohtimassa Suomelinnassa. Edessä maailma takana kotimaa.

2 1. Yleistä Pispalan koulusta ja MaaSu-hankkeeseen osallistumisesta Pispalan koulun noin 400 oppilaan alakoulu Tampereelta. Vuonna 2009 Pispan koulu ja Hyhkyn koulu yhdistyivät Pispalan kouluksi. Pispalan koulun toimii kahdessa toimipistessä, jotka sijaitsevat noin 1,5 km etäisyydellä toisistaan. Pispalan koulu oli aktiivisesti mukana Maailmankansalaisena Suomessa hankkeessa. Pispalan koulun työskentelyä kuvataan tarkemmin seuraavassa luvussa. Pispalan koulussa hanketta toteuttivat pääsääntöisesti luokanopettajat Kirsti Merta ja Jouni Kaipainen. Mukana leirikoulussa ja yhdessä seminaaripäivässä oli myös erityisopettaja Anu Jokihaara. Myös rehtori osallistui yhteen seminaaripäivään ja toimi hankkeessa tukijana ja taustavaikuttajana. Pispalan koulu sijaitsee kahdessa toimipisteessä. Hankkeessa edistettiin myös kahden toimipisteen yhteistyötä sekä opettajien ja oppilaiden kesken. Luokanopettajat opettavat eri toimipisteissä. Vaikka tavoitteena oli maailmankansalaisuuden arvojen edistäminen, lisäsi tämä hanke myös hienolla ja konkreettisella tavalla kahden koulutalon yhteistyötä ja vei samalla oman koulumme toimintakulttuuria yhteistyön ja yhteisöllisyyden suuntaan. Pispalan koulusta osallistuttiin kaikkiin kolmeen MaaSu-hankkeen koulutusseminaaripäivään. Leirikoulu oli keskeisellä sijalla. Luokanopettajat olivat yhden päivän ajan työstämis- ja koulutuspäivässä. Osallistujat ym. seminaaripäiviin ja muihin päiviin ovat tämän raportin lopussa kustannuslaskelman yhteydessä. Pispalan koulu on profiloitunut kulttuuriperintöopetukseen ja tieto- ja viestintätekniikan opetukseen. Koululla on omia kansainvälisiä konktakteja ja muutamia nimettyjä yhteistyökouluja. Pispalan koulu on toisen tieto- ja viestintätekniikan Learning with gameshankkeen myötä tehnyt yhteistyötä ruotsalaisen Bålstassa sijaitsevan koulu kanssa sekä tanskalaisen Odensessa sijaitsevan Höjby skolanin kanssa. Lisäksi Pispalan koululla on paljon yhteistyökontakteja Tampereen kaupungin pohjoismaisten ystävyyskaupunkien kanssa. Uutena on vireillä yhteistyömahdollisuus Tampereen ystävyyskaupungin Mwanzan kanssa Tansaniassa. Pispalan koulussa järjestetään vuosittain Euroopan rakennusperintäpäivään liittyvä teemapäivä. Kulttuuriperintöopetuksessa Pispalan ainutlaatuinen miljöö on mukana opetuksen arjessa monin tavoin.

3 2. Hankkeen tavoite, toteutus ja tuotos GLOBAALIKASVATUSTA PERUSOPETUKSEN ARJESSA Pispalan koulun malli: Maailmankansalainen pelimaailmassa RAPORTTI MaaSu-hankkeen aikana tehdystä koulutyöstä PÄÄTAVOITE: Oppilaat käsittelevät maailmanperintökohteen käsitettä integroituna eri oppiaineisiin vaihtelevilla ja heitä motivoivilla opetusmenetelmillä. TAVOITE Pispalan koulun oppilaille: Arvon määrittäminen Oppilaat ymmärtävät ja sisäistävät oman kouluympäristönsä arvon ja pystyvät miettimään tapahtumia siinä ympäristössä rinnastettuna Suomen historiaan ja yleiseen elämänmenoon aikakausien vaihtuessa. - Koulu sijaitsee pitkällä sora/hiekkaharjualueella; jääkausi - Koulun ympärillä on tapahtunut paljon; suomalaisen kansalaisyhteiskunnan syntyyn vaikuttaneita tapahtumia on dokumentoitu sekä faktana että kaunokirjallisuuden puitteissa MIKÄ TEKEE JOSTAIN PAIKASTA MAAILMANPERINTÖKOHTEEN? MITÄ ON AINUTLAATUINEN ARVO? ONKO SE KAIKILLE SAMA ASIA? PISPALAN KOULUN GLOBAALIKASVATUKSEN MALLI Koulumme mallissa maailmankansalaisuutta lähestytään kahdella tavalla A-osio 1. Kuudennen luokan kevään leirikoulukohde valitaan Suomen maailmanperintökohteista. 2. Kahden kuukauden ajan työskentelyä eri oppiaineitten puitteissa juuri leirikouluun liittyen. B-osio 1. Tietokonepelimaailman haltuunotto opetellen 3D-tietokonepelien tekeminen Mission Maker-pelieditorilla 2. Maailmanperintökohteesta saadun tiedon pohjalta uuden pelimaailman luominen Lopputuloksena on TIETOTAITO, jolla voidaan luoda omaa viiteryhmää kiinnostavia pelimaailmoja muista Suomen maailmanperintökohteista.

4 kuva Jouni Kaipainen Suomenlinnan tapahtumapaikoista ja henkilöistä peliä tekemällä maailmankansalaiseksi. Käytännön toteutus ja aikataulu keväällä 2011 Kuudes luokka tutki ja kirjoitti sekä tutustui googlen kautta Suomenlinnan alueeseen ja kävi samanaikaisesti opintovierailuilla koulun toisessa toimipisteessä opettelemassa Mission Maker-pelimoottoria. Toinen opettaja keskittyi Suomenlinnan esittelyyn ja liitti sen historian kurssiin, toinen opettaja valmensi omaa luokkaansa toimimaan asiantuntijoina. Kaksi yhteistä työpajaa. Leirikoulu Suomenlinnassa. Molemmat opettajat olivat mukana. Opettajien roolissa korostui myös heidän työssäoppimisprosessinsa leirikoulun valvonta ja opetustehtävän lisäksi. Asiantuntijapalvelueita ostettiin osana leirikoulua Suomen Nuorisokeskuksen ohjaajilta; linnoitusalueen historia ja saaristoluonto. Lisäksi käytettiin Suomenlinnan museon ja paikallisten yrittäjien sekä seurakunnan työntekijöitten palveluja. 1. Päivä: Opiskelua ja elämyksiä 2. Päivä: Tietokonetyöskentelyä soveltaen saatua tietoa ja omia tuotoksia perinteisten lautapelien kautta pelimaailmaan.

5 Jatkotoimet syksyllä 2011 Hankkeen raportoinnin myötä valmiiden pelien tutkiminen ohjasi hankkimaan tietoa erilaisista pelimaailmojen rakenteluelementeistä. Kun löytyi idea rakennusten suunnitteluun liittyyästä systeemistä, päädyttiin suuntaamaan seuraava pelintekoprosessi VANHAAN RAUMAAN. Todennäköinen jatko Luokka, joka ohjasi viidennellä ollessaan kuudetta luokkaa, jatkaa tutustumista Vanha Rauman maailmanperintökohteeseen. He tutustunevat kevään kuluessa Raumaan maailmanperintökohteen näkökulmasta, laativat pelejä sekä tärkeänä osana prosessia valmentavat itseään vuotta nuoremman luokan omasta toimipisteestä tai toisen toimipisteen nykyisen kuudennen luokan Mission Maker- järjestelmä käyttäjäksi. Näin vuosi vuodelta edetään UNESCON:n listalla olevasta kohteesta toiseen palaten uudelleen Suomenlinnaan ja muihin kohteisiin oppilasikäluokkien vaihtuessa. Oleellinen osa toiminnan jatkuvuuden kannalta on opettajien SISÄINEN TÄYDENNYSKOULUTUS; tietotaidon täytyy siirtyä myös opettajalta toisella, että työparit pystyvät toimimaan henkilövaihdoksienkin tapahtuessa. 3. Kustannusraportti Matkaraportti korvaa sähköpostilla lähetetyn kustannusraportin. ovat vr:n matkalippuja lukuun ottamatta alv. 0 Alkuseminari Alkuseminaariin osallistuivat luokanopettajat Kirsti Merta ja Jouni Kaipainen. sijaiskulut 223,11 päivärahat 32 Leirikoulu Leirikouluun osallistuivat luokanopettajat Kirsti Merta ja Jouni Kaipainen sekä erityisopettaja Anu Jokihaara. sijaiskulut 342,02 päivärahat 168,00 Seminaari

6 Osallistujat Kirsti Merta, Anu Jokihaara ja rehtori Satu Sepänniitty-Valkama sijaiskulut 93,74 päivärahat 84 matkakulut 183,80 Seminaari Osallistujat Kirsti Merta ja Jouni Kaipainen sijaiskulut 213, 12 päivärahat 32 matkaliput VR 29,77 kilometrikorvaus julkisen mukaan 27,6 Pispalan koulun Maasu-hankkeen kustannukset yhteensä 1429, 16. Tarkempi erittely korjatusta versiosta on raportin liitteenä sähköpostilla. 4. Lopuksi Pispalan koulu kiittää Opetushallitusta siitä, että saimme olla mukana Maailmankansalaisena Suomessa hankkeessa. Hanke oli mielenkiintoinen. Hankkeen avulla pystyimme lisäämään tällä kertaa hankkeeseen osallistuneiden oppilaiden tietoisuutta maailmaperintökohteista sekä lisäsimme tieto- ja viestintätekniikan tuomia mahdollisuuksia pelien muodossa lapsen luovuuteen ja oppilaskeskeisiin työtapoihin. Uskomme, että oppilaiden maailmankuva laajentui ymmärtämään maailmaperintökohteiden merkityksen ja suhteen omaan kulttuuriympäristöön. Olemme mielellämme mukana jatkossakin hankkeissa. Pispalan koulun puolesta Tampereella Satu Sepänniitty-Valkama Kirsti Merta Jouni Kaipainen rehtori luokanopettaja luokanopettaja