Tiedekasvatuksen monipuolisuus -kysely vuosina 2006 ja 2015

Transkriptio

1 Tiedekasvatuksen monipuolisuus -kysely vuosina 26 ja 2 Koonnut Jasmin Välimäki, Khittämiskeskus Opinkirjo Kehittämiskeskus Opinkirjo teetti yhteistyössä Opetushallituksen kanssa keväällä 26 kyselyn monipuoliseen tiedekasvatukseen liittyen. Opinkirjo toisti kyselyn lähes vastaavana syksyllä 2. Kyselyyn oli lisätty hieman vastausluokkia sekä uusia kysymyksiä. Uudella kyselyllä haluttiin selvittää onko muutosta tapahtunut kymmenen vuoden aikana. Vuoden 26 kyselyn kattavuus oli suurempi kuin toistetun kyselyn: vuonna 26 vastauksia saatiin 364 henkilöltä, kun taas vuonna 2 niitä saatiin 43 kappaletta, joista täysin täytettyjä, ja näin ollen myös huomioon otettavia, oli 32 kappaletta. Pienen vastaajamäärän vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta voidaan saada kuva joidenkin oppilaitosten tilanteesta. Vuoden 26 kyselyn mukaan 45 % kouluista tuettiin tiedeopetusta ja 55 % ei tuettu (tuki tarkoittaa syvempää ja laajempaa toimintaa opetussuunnitelmiin verrattuna). Vastaavat luvut uusitussa kyselyssä olivat 61 % ja 25 % (muut 16 %). Näin ollen kyselyn mukaan tiedeopetusta tuetaan nykypäivänä enemmän kuin kymmenisen vuotta sitten. Ensimmäisessä kyselyssä tuen puutteen syyksi mainittiin rahallisten resurssien puute ja vastaajista 63 % kokivat, ettei resursseja ja materiaaleja ollut riittävästi tukemiseen. Vuoden 2 kyselyssä vastaajista 56 % oli sitä mieltä, että resursseja ja materiaaleja ei ole riittävästi. Muita syitä puutteeseen tai opetuksen järjestämisen hankaluuteen molemmissa kyselyissä mainittiin koulukyytien järjestämisen hankaluus. Molemmissa kyselyissä suurin tiedeopetuksen tukemisen muoto oli valinnaiskurssit. Toisaalta, vuonna 2 eri muotoja tuettiin tasaisemmin eikä painotus ollut niin suuri enää valinnaiskursseilla. Muita tuen muotoja olivat muun muassa kerhot, teemapäivät ja kilpailuihin osallistuminen. Kuvassa 1 näkyvät tukemisen muodot ja niiden määrä prosentteina vuosina 26 ja

2 Teemapäiviä Osallistuminen kilpailuihin Osallistuminen kansallisiin projekteihin Osallistuminen kansainvälisiin projekteihin Kuva 1. Tiedeopetuksen tuen muodot vuosina 26 ja 2. Vastausten mukaan tiedeopetusta tuetaan eniten luonnontieteissä ja matematiikasta. Tilanne oli sama myös vuoden 26 kyselyssä. Vuoden 26 kyselyssä valinnaiskursseja tarjottiin eniten luonnontieteissä ja matematiikassa ja kerhoja eniten taito- ja taideaineissa. Vuonna 2 taas valinnaiskursseja tarjottiin eniten kielissä ja kerhoja luonnontieteissä ja matematiikassa sekä taito- ja taideaineissa. Kuvassa 2 näkyy tiedeopetuksen tuen jakautuminen oppiaineittain LuonnonReteessä ja matemarikassa HumanisRs-yhteiskunnallisissa aineissa Kielten opetuksessa Taito- ja taideaineissa 26

3 LuonnonReteissä ja matemarikassa HumanisRs-yhteiskunnallisissa aineissa Kielissä Taito- ja taideaineissa 2 Kuva 2. Tuen jakautuminen oppiaineittain vuosina 26 ja 2. Kyselyjen mukaan kouluissa tiedeopetusta tukevan toiminnan vastaavat henkilöt ovat pääasiassa matematiikan ja luonnontieteiden opettajat. Lisäksi vuonna 26 viidesosa toiminnasta vastaavista henkilöistä oli taito- ja taideaineiden opettajia. Vuonna 2 muiksi vastaaviksi henkilöiksi mainittiin mm. luokanopettajat ja erityisopettajat. Tiedeopetusta tukevan toiminnan tiheys vaihteli eri muotojen välillä muodon laadun mukaan. Esimerkiksi teemapäiviä järjestetään 1 4 kertaa vuodessa, kun taas kerhotoiminta saattaa olla viikoittaista. Kuvassa 3 näkyy tiedeopetusta tukevan toiminnan tiheys molempina vuosina kertaa viikossa 1-3 kertaa kuussa 1-4 kertaa vuodessa satunnaisesr

4 Teemapäiviä 4 Kilpailuja 2 Projekteja 1-2 kertaa viikossa 1-3 kertaa kuussa 1-4 kertaa vuodessa satunnaisesr Kuva 3. Tiedeopetusta tukevan toiminnan tiheys. Jos resursseja olisi enemmän, vastaajat järjestäisivät enemmän kerhoja (68 % vastaajista). Vastaajat olivat samaa mieltä tästä myös aiemmassa kyselyssä (33 %). Kuvassa 4 on esitetty resurssien lisäämisen vaikutus tiedeopetuksen tukeen (vuoden 2 kyselyssä on voinut vastata useampaan kohtaan, joten prosenttiosuudet ovat vastausten määrän suhde kaikkiin vastaajiin) Muuta toimintaa 33 Ei vaikutusta toimintaan

5 Teemapäiviä O s a l l i s t u a O s a l l i s t u a kilpailuihin projekteihin 3 Ei tarveva Kuva 4. Resurssien lisäyksen vaikutus tiedeopetuksen tukemisen laajentamiseen vuosina 26 ja 2. Vastaajien mukaan vuonna 26 tiedeopetuksen laajeneminen edellytti lisäystä ohjaajan palkkioon (37 %) ja materiaaleihin ja/tai välineisiin (33 %). Vuonna 2 taas lisäyksiä toivottiin laajemmalle alueelle. Toivotuimpia lisäyksiä palkkion (19/32) ja materiaalien (22/32) lisäksi olivat yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa (2/32), opettajien mielenkiinto (17/32) ja täydennyskoulutus (/32). Lisäksi vastauksissa mainittiin opettajan ajan olevan suuri rajoittava tekijä.