Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen ympäristön velvoitetarkkailuohjelma 2012

Transkriptio

1 Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen ympäristön velvoitetarkkailuohjelma 2012 Ilomantsissa Henna Mutanen

2 1 Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen ympäristön velvoitetarkkailuohjelma Johdanto Endomines Oy on hankkinut vuonna 2006 omistukseensa Ilomantsin kunnassa sijaitsevan Pampalon kultakaivoksen, jossa on voimassa oleva kaivospiiri. Kaivoksen aikaisempi omistaja oli Polar Mining ja sitä ennen Outokumpu Mining Oy. Endomines Oy on tehnyt kaivospiirissä tutkimustöitä ja jatkanut vinotunnelia 365 metrin syvyyteen. Yhteensä tunneleita on louhittu n metriä. Vuosina Outokumpu Mining Oy louhi aluksi noin 50 metriä syvän avolouhoksen, minkä jälkeen louhinta jatkui maanalaisena. Tällöin louhittiin tonnia malmia, josta tuotettiin yli 1700 kiloa kultaa. Vinotunneli ulottui tällöin 260 metrin syvyyteen. Kaivos on pidetty kuivana toiminnan lopettamisen jälkeisen ajan, eli pumppausverkosto on pidetty toimintakuntoisena. Endomines Oy aloittaa vuosien aikana tuotantolouhinnan. Sitä varten kaivos on tarkastettu ja tarvittavia korjaus- ja kunnostustoimenpiteitä suoritetaan. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös vedenpoistojärjestelmän huolto ja laajennus. Kaivoksen yhteyteen tuleva rikastamo on valmistunut. Malmi ajetaan kaivoksesta kuorma-autoilla murskaamon malmille varatulle alueelle, josta se syötetään pyöräkuormaajalla murskaamon vaunusyöttimeen. Murskaus tapahtuu kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen murskausvaihe on avoimessa piirissä. Toinen ja kolmas vaihe on suljetussa piirissä. Murskaamon tuote ajetaan n. 18 m korkeaan varastokasaan, jonka alla olevasta tunnelista murske otetaan rikastamoa syöttävälle kuljetinhihnalle. Murskaamo toimii kahdessa vuorossa viitenä päivänä viikossa. Murskaamolla ei käytetä prosessikemikaaleja, lukuun ottamatta erilaisia voiteluaineita murskaimilla ja kuljettimilla. Varastosiilosta murske siirretään kuljettimilla jauhatukseen. Hieno kiviaines johdetaan luokittimien kautta hiukkaskoon mukaan joko ominaispainoerotukseen tai vaahdotusprosessiin. Karkeampi, yli 0,1 mm:n aines menee ominaispainoerotukseen, missä kulta erottuu. Ominaispainoerorikastuksen jälkeen erottumaton aines palaa jauhatukseen ja luokitteluun. Hienomman, alle 0,1 mm:n, aineksen vaahdotuksessa ja rikasteen sakeutuksessa käytetään kemikaaleja. Lievästi emäksisen malmin ansiosta veden ph:n säätöön ei tarvita kemikaaleja. Vaahdotuskennoissa ilmakuplat nostavat kemikaaleilla käsitellyt kultahippuset vaahdon mukana rikasteränneihin. Malmin sisältämät sulfidit, joista pääosa on pyriittiä (FeS 2 ), nousevat kultarikasteeseen ja menevät tämän mukana jatkojalostukseen. Rikastushiekkaan arvioidaan jäävän enintään 10 % malmissa olleista sulfideista. Vuosittain saadaan 5 t ominaispainorikastetta ja t vaahdotusrikastetta. Jäännös on rikastushiekkaa. Kun rikastamo toimii keskimääräisellä kapasiteetilla, malmia syötetään prosessiin 32 t/h, jolloin vettä tarvitaan noin 58 m3/h eli m3/d. Rikastamo toimii keskeytymättömästi kahdessa vuorossa seitsemän päivää viikossa.

3 2 2. Kaivos- ja prosessivesien pumppaus Vinotunneliin purkautuva vesi koostuu suorasta kalliopohjavedestä sekä avolouhoksen ja täytettyjen louhosten läpi valuvasta pintavedestä. Ennen rikastamon käynnistymistä vedet pumpataan vinotunnelista rikastushiekka-altaaseen. Rikastushiekka-altaasta vesi johdetaan säätökaivon kautta jälkiselkeytysaltaaseen. Poikkeustilanteissa, kuten runsaiden sateiden aikana, altaista saatetaan joutua juoksuttamaan ylitevesiä. Ylitevedet purkautuvat säätökaivon kautta suotovesiojaan, josta vesi ohjataan suotovesien kanssa samaan purkuojaan. Altaista suotautuva vesi kerätään suotovesiojilla yhteen, jonka jälkeen vedet purkautuvat Riitasuon kautta Sivakkojokeen ja edelleen Hattujärveen. Rikastamon rakennusvaiheen aikana ei suotovesiä juurikaan ole muodostunut. Altaista suotautuvan veden määrä selviää vasta prosessin käynnistyttyä, jolloin altaiden vedenpinta on vakiintunut. Rikastamo ottaa käynnistyttyään prosessivetensä jälkiselkeytysaltaasta. Rikastamosta tuleva rikastushiekkaliete johdetaan rikastushiekka-altaaseen, jossa hiekka erotetaan lietteestä laskeuttamalla. Erottuva vesi johdetaan jälkiselkeytysaltaaseen ja edelleen takaisin prosessiin. Veden ph tulee olemaan alueen luonnonvesien kaltainen eli lievästi hapan. Kuva 1. Rikastamon toimintaperiaate

4 3 3. Vesistökuormituksen ja vaikutusten tarkkailu Vinotunnelista pois pumpattavan veden määrä mitataan pumpun käyntiajan ja nostotehon perusteella. Toiminnan aikana käyntimittari luetaan ja vesimäärä lasketaan viikon jaksoissa. Kaivostoiminnan ollessa keskeytyneenä tunnelista pois pumpattavan veden määrä voidaan laskea pumpun käyntiaikamittarin perusteella enintään kolmen kuukauden jaksoissa. Tarkkailuvesinäytteet otetaan 11 eri pisteestä 1. Kaivosvesi; kaivoksesta rikastehiekka-altaalle pumpattava vesi 2. Purkuoja; suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi 3. Jälkiselkeytysallas; prosessivesi 4. Riitaoja, Poikopääntie; kaivospiiriltä Sivakkojokeen purkautuva vesi 5. Sivakkojoki, Poikopääntie; Sivakkojoen taustavesi 6. Lietojanlampi; Lietojan taustavesi 7. Lietoja, Poikopääntie; kaivospiiriltä lietojaan lähtevä vesi 8. Hattujärvi; Korkeasaaren kaakkoispuoli (syvyys noin 6-7 m) 9. Hattujärvi; Rutnikkaniemen länsipuoli (syvyys noin 3-4 m) 10. Sivakkojoen suu; Hattujärveen purkautuva vesi 11. Talousjätevesi; puhdistamosta rikastehiekka-altaalle lähtevä vesi Aiemmin kaivosveden seurantaan käytetyt näytteenottopisteet ovat jääneet kaivoksen patorakennelmien alle. Pistettä 2 esitetään viralliseksi tarkkailupisteeksi, jossa lupaehtojen kiintoaineen rajaarvo on alitettava. Rikastushiekka- ja jälkiselkeytyspatojen valmistuttua altaita ympäröiviin suotovesiojiin suotautuva vesi johdetaan purkuojaan, josta vesi ohjataan olemassa olevan kosteikon ojistoon. Purkuojaan asennetaan Thomsson- pato virtaaman seurantaa varten. Virtaama mitataan kerran kuukaudessa vuoden ympäri. Näytepisteiden sijainnit on kuvattu karttaliitteessä 1. Vesinäytteet otetaan kolmen kuukauden välein: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Hattujärven veden laadun tarkkailunäytteet otetaan muista näytteistä poiketen helmija elokuun näytteenottokierroksella. Elokuun näytteenoton yhteydessä otetaan lisäksi näytteet järven biologista tarkkailua varten. Hattujärven näytesyvyydet ovat 1 m pinnasta ja 1 m pohjasta. Jos järven syvyys on näytteenottopaikalla alle 3 m, näytteet otetaan vesisyvyyden puolestavälistä. Jos selkeytysaltailta joudutaan juoksuttamaan poikkeuksellisen tilanteen (esim. rankkasateiden) vuoksi ylitevesiä, otetaan juoksutuksen ajan näytteet pisteestä 2 kolmen viikon välein. Virtaama mitataan ylijuoksutusten aikana jatkuvatoimisella magneettimittarilla tai vastaavalla. Näytteenotto ja virtaaman mittaus aloitetaan heti juoksutusten alettua. Ylitevesien juoksuttaminen on arvion mukaan tarpeen vasta vuoden 2013 syksyllä. Ylitevesiä on tarkoitus juoksuttaa kaksi kertaa vuodessa ylivirtaamajaksoilla keväällä ja syksyllä. Näytteet analysoidaan luotettavassa laboratoriossa. Tulokset ilmoitetaan Pohjois- Karjalan ELY- keskukselle ja Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lietojan virtaamaa tarkkaillaan Thomssonin mittapadolla. Ojan virtaama mitataan vain, jos sieltä pumpataan vettä rikastamon prosessiin. Prosessiveden pumppausmäärät ja virtaamat raportoidaan ympäristönsuojeluviranomaisille.

5 4 Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit: - ph - redox - sähkönjohtavuus - kiintoaine - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - nitriitti- + nitraattityppi - sulfaatti - Fe - Ni - Cu - Zn - As - Hg - Cr - Cd - Pb - Na - K - Ca - Mg - väriluku - luonnonvesistä: COD Mn- (tarkkailupisteet 4 Riitaoja, 5 Sivakkojoki, 6 Lietojanlampi, 7 Lietoja, 10 Sivakkojoen suu) Tarkkailupisteen 1 Kaivosvesi parametrit analysoidaan suodatetusta näytteestä. Hattujärven näytteet analysoidaan kuten pintavesinäytteet seuraavin poikkeuksin: Lisäksi analysoidaan (helmi- ja elokuun näytteenotto) - näkösyvyys mittaus - happipitoisuus - kyllästysarvo - sameus (ei kiintoainetta) - COD Mn- (ei COD Cr- ) Biologinen tarkkailu (elokuun näytteenotto): - Klorofyllimääritys (0 2m kokoomanäyte) - Syvännepohjaeläinnäyte (joka kolmasvuosi alkaen 2011) Merkittävistä kaivosveden laatuun vaikuttavista häiriötekijöistä, ja niiden korjaustoimenpiteistä ilmoitetaan välittömästi ELY -keskukselle. 4. Pohjaveden tarkkailu Kaivospiiri sijaitsee moreenipeitteisellä alueella, ja sen vaikutuspiirissä ei ole merkittäviä pohjavesimuodostumia tai vedenottamoita. Alle kilometrin etäisyydellä työmaasta on vain yksi tila, jossa on kaivo. Siksi toiminnasta ei aiheudu merkittävää

6 5 varaa pohjavedelle. Kaivospiirille on aikanaan asennettu 20 muovista sisämitaltaan 45 mm:n pohjavesiputkea. Putkista on osa kadonnut tai vioittunut rakennustöiden yhteydessä. Myöskään asennusmenetelmä, kaivinkoneella tehtyihin kuoppiin asennettut putket, ei täytä nykyisiä vaatimuksia. Tämän vuoksi alueelle asennettiin neljä uutta PEH-pohjavesiputkea kairaamalla tehtyihin reikiin. Putkien suojaksi asennettiin ruostumattomasta teräksestä valmistetut suojaputket lukittavine kansineen. Tarkkailusuunnitelmaan otetaan nämä neljä pv-putkea, joista kaksi (PVP1 ja PVP2) sijaitsevat läjitysalueiden ympäristössä. Näillä putkilla seurataan läjitysalueilta vajoveden mukana pohjaveteen mahdollisesti kulkeutuvia aineita. Putket PVP3 ja PVP4 sijaitsevat rikastushiekka- ja jälkiselkeytysaltaan laidoilla ja kuvaavat altaiden ja pohjaveden vuorovaikutusta. Pohjavesiputkien putkikortit ovat liitteessä 3. Pohjavesiputkista mitataan pohjaveden pinnan taso ja otetaan vesinäytteet kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuussa. Pohjaveden pinnan taso mitataan lisäksi pintavesinäytteiden oton yhteydessä helmi- ja elokuussa. Näytteet analysoidaan kuten pintavesinäytteetkin. Putket PVP3 ja PVP4 ovat seurannassa kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana, minä aikana altaiden vaikutus ympäristöön selvinnee. Tarkkailua jatketaan mikäli tarvetta näyttää olevan. 5. Ilmanlaadun seuranta Pölypäästöt ovat vähäisiä ja ne rajoittuvat kaivospiirin alueelle ja murskaamon välittömään läheisyyteen. Kaivoksen rakennusvaiheen aikana merkittävin pölypäästöjen aiheuttaja on työmaaliikenne, joka nostaa pölyä ilmaan myös kaivoksen toiminnan aikana. Lisäksi kaivoksen toiminnan aikana malmin murskauksesta ja kiven rikotuksesta syntyy pölyä. Kaivospiiristä ja sen lähialueilta mitataan pölylaskeuma toisen toimintavuoden aikana. Mittaus suoritetaan kuukauden jaksoissa toukokuusta lokakuuhun kolmesta näytepisteestä, joista yksi (PN3) edustaa taustapölyä. Laskeumaa tarkkaillaan SFS standardin 3865 mukaisesti. Pölylaskeumanäytepisteet on esitetty karttaliitteessä Melun ja tärinän tarkkailu Suurin melun aiheuttaja kaivoksen toimiessa on kiven rikotus ja murskaus. Koska louhinta tapahtuu maan alla, louhintamelu ja räjähdyksistä aiheutuva tärinä havaitaan lähinnä kaivospiirin alueella. Kaivoksella melutason arvioidaan jäävän alle 60 db:n klo 7 22 välisenä aikana. Lähimpään asuntoon on matkaa noin 800 metriä. Siellä melutason arvioidaan olevan alle 30 db. Maan alla tehtävistä räjäytyksistä ei synny painevaikutuksia. Melutaso mitataan kerran ensimmäisen ja kerran kolmannen toimintavuoden aikana kiven rikotuksen ja murskauksen ollessa käynnissä. Mittaukset tehdään lähimmällä asuinkiinteistöllä. Mittauksen suorittaa melumittaukseen koulutettu asiantuntija. Melunmittaussuunnitelma toimitetaan ELY-keskukselle ennen mittausten suorittamista. Symo Oy suoritti kesällä 2011 (ensimmäinen toimintavuosi) lähimmällä asuinkiinteistöllä os. Hatuntie 462 ympäristömelumittauksia. Tehtyjen melumittausten mukaan Pampalon kaivoksen aiheuttama meluhaitta ei ole merkittävää. Mitattu keskiäänitaso oli päivällä 42 db(a) ja yöllä 41 db(a). Melutasot alittivat selvästi ympäristöluvassa asetetut raja-arvot, päivällä 55 db(a) ja yöllä 50 db(a).

7 6 7. Käyttötarkkailu Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään toiminnan ja ympäristön seurannan kannalta merkittävimmät seikat: - toiminta-ajat - louhitun malmin ja sivukivien määrät - rikastusmäärät - rikastushiekka-altaan vesipinnan tarkkailu - alueelta pois kuljetetun aineksen määrä - sivukiven sijoitus ja käyttö - polttoaineiden ja kemikaalien käyttömäärät - poraus- ja räjäytystyöt: ajankohta ja käytetyt räjähdysainemäärät - päästöjä ja ympäristövaikutuksia lisänneet häiriötilanteet - päästömittaukset Laitoksella varastoitavien ja käsittelyyn toimitettavien ongelmajätteiden määrästä, laadusta ja siirtoasiakirjoista pidetään kirjaa. Samoin laitoksen muista jätteistä tehdään kirjanpito, josta ilmenee jätteiden laji, laatu, määrä, käsittely- ja hyödyntämistavat, kuljettajat ja sijoituspaikka. Kirjanpito tehdään ympäristöministeriön asetuksen Yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukaisella luokittelulla. Kirjanpitoa säilytetään vähintään kolme vuotta ja se esitetään pyydettäessä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. 8. E-PRTR asetuksen mukainen tarkkailu Pampalon kaivoksen ympäristönseurannassa tarkkaillaan seuraavia E-PRTRasetuksen mukaisia epäpuhtauksia: Epäpuhtaus kokonaistyppi kokonaisfosfori As 5 Cd 5 Cr 50 Cu 50 Hg 1 Ni 20 Pb 20 Zn 100 (COD ) Kynnysarvo veteen kg/vuosi Asetuksen mukainen seuranta tehdään virallisesta seurantapisteestä 2. Piste edustaa parhaiten kaivoksesta vesistöön kulkeutuvia epäpuhtauksia. Kosteikolla sijaitsevaan piste 2:een valuu todennäköisesti myös ympäristön humuspitoisia vesiä. Näin ollen se ei kuvaa luotettavasti orgaanisen hiilen määrää suotovesissä, joten COD- pitoisuuden

8 7 seuranta E-PRTR asetuksen osalta esitetään jätettäväksi pois raportoinnista. Varsinaisessa ympäristönseurannassa COD- pitoisuus raportoidaan. E-PRTR- asetuksen mukaiset aineiden vuotuiset kokonaispitoisuudet lasketaan ympäristönseurannan vesinäyteanalyysien ja seurantapisteessä mitatun purkuojan veden virtaaman perusteella. Vuotuiset kokonaispitoisuudet raportoidaan kerran vuodessa Pohjois-Karjalan ELY- keskukselle (VAHTI- järjestelmä). 9. Muu tarkkailu Kaivosalueen kahden porakaivon (juomavesi ja rikastamovesi) vedenlaatua tarkkaillaan vesinäytteenoton yhteydessä neljä kertaa vuodessa. 10. Tarkkailun laadun varmistaminen Mittaukset, näytteenotto ja analyysit tehdään standardien mukaisesti tai käyttämällä Pohjois-Karjalan ELY- keskuksen hyväksymiä menetelmiä. Näytteenoton tekee ympäristönäytteenottoon perehtynyt asiantuntija. Analyysit tehdään luotettavassa (esim. FINAS-akkreditoidussa) laboratoriossa. 11. Raportointi Tarkkailuohjelmasta ja sen tuloksista tehdään vuosittainen yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ELY- keskukselle ja Ilomantsin ympäristöviranomaisille. E-PRTR- asetuksen mukaisen tarkkailun tulokset lisätään myös VAHTI- järjestelmään. Vuosiraportissa ilmoitetaan seuraavat tiedot: - Käyttötarkkailu - Vesistökuormitus- ja tarkkailu - Pohjavesitarkkailu - Onnettomuus- ja poikkeamatilanteiden tutkimusraportit - E-PRTR- asetuksen mukainen tarkkailu (kappaleessa 8. mainittujen aineiden päästöt veteen asetettujen kynnysarvojen ylitysten osalta) 12. Liitteet Liite 1. Pintavesinäytepisteiden sijainti 1 : Liite 2. Pohjavesiputkien ja pölylaskeumanäytepisteiden sijainti 1: Liite 3. Pohjavesiputkikortit

9 8 Liite 1. Pintavesinäytepisteiden sijainti 1 :

10 9 Liite 2. Pohjavesiputkien ja pölylaskeumanäytepisteiden sijainti 1 :

11 10 Liite 3. Pohjavesiputkikortit