Lausunto oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä "Käräjäoikeusverkoston kehittäminen"

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Lausunto oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä "Käräjäoikeusverkoston kehittäminen" 5559/ /2015 KH 230 Oikeusministeriö pyytää mm. Joensuun kaupungin lausuntoa oikeusministeriön työ ryh män mietinnöstä "Käräjäoikeusverkoston kehittäminen" (Mietintöjä ja lau sun to ja 14/2015). Koko mietintö on luettavissa internet-osoitteessa: OMML_14_2015_Karajaoik.pdf Lausunto on pyydetty toimittamaan oikeusministeriölle viimeistään Muutokset tuomiopiireissä Käräjäoikeuksia on tällä hetkellä 27. Työryhmä ehdottaa muutoksia lähes kaikkien käräjäoikeuksien tuomiopiireihin tai toimipaikkoihin. Poikkeuksena tästä oli si vat Ahvenanmaan, Helsingin, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Satakunnan ja Var si nais-suo men käräjäoikeudet, joiden tuomiopiirit säilyisivät ennallaan. Työryhmä on päätynyt ehdottamaan kahta erilaista mallia kä rä jä oi keus ver koston jatkokehittämiseksi. Työryhmä ei ole asettanut malleja etusijajärjestykseen. Toisen mallin lähtökohtana on ollut asia- ja henkilöstömääriltään pienimpien kärä jä oi keuk sien sekä eräiden muiden käräjäoikeuksien yhdistäminen. Mallin mukaan käräjäoikeuksia olisi 17. Toinen malli taas vastaa pitkälti poliisin ja syyttäjän toimialueita. Joidenkin po liisi- ja syyttäjäpiirien alueilla toimisi kuitenkin edelleen useampia kuin yksi kä rä jäoi keus. Mallin mukaan käräjäoikeuksia olisi 14. Molemmat mallit noudattavat maakuntajakoa lukuun ottamatta Pyhtään kuntaa, joka kielellisistä syistä kuuluisi jatkossakin Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuo mio pii riin. Työryhmä ehdottaa tarkistuksia myös tiettyihin käräjäoikeuksiin käsiteltäväksi kes ki tet ty jen asiaryhmien tuomiopiirijakoon. Ehdotusten mukaan merioikeus-, maa oi keus-, ulosottovalitus-, yrityssaneeraus-, ryhmäkanne- ja so ti las oi keu denkäyn ti asioi ta käsittelevien käräjäoikeuksien määrä vähenisi nykyisestä. Muutokset toimipaikoissa Työryhmä ehdottaa, että käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrää vähennetään ny kyi ses tä 57:stä 33:een. Käräjäoikeuksilla olisi 17 tai 14 hallinnollisen kanslian lisäk si 7 tai 10 muuta kansliaa. Istuntopaikkoja olisi lisäksi 9 paikkakunnalla. Käräjäoikeus tai kanslia lakkaisi 12 paikkakunnalta. Näistä kolme on sellaisia, joil-

2 la on käräjäoikeuden hallinnollinen kanslia. Muista kanslioista lakkaisivat ne viisi, jot ka vuoden 2010 uudistuksessa säilytettiin, ja ne neljä, joille uudistuksessa jäi toi min taa siirtymäkaudeksi. Osalla näistä paikkakunnista säilyisi kuitenkin is tunto paik ka. Vireillä jo olevat lakkautukset toteutettaisiin suunnitelmien mukaisesti. Nykyisistä istuntopaikoista lakkautettaisiin valtaosa, koska ne ovat vähäisellä käy töl lä, niiden turvallisuudessa on puutteita ja niiden vaatima tekninen va rus telu ta so edellyttäisi käyttötarpeeseen nähden suuria investointeja. Is tun to paik ko ja säilytettäisiin lähinnä Lapin alueella, missä niiden tarve on pitkistä vä li mat kois ta johtuen suurin. Vaikutukset Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden osalta työryhmämietinnön esitykset tar koit taisi vat sitä, että 17 käräjäoikeuden mallissa Pohjois-Karjalan käräjäoikeus säilyisi itse näi se nä käräjäoikeutena ja sen tuomiopiirinä säilyisi entisellään (Poh jois-kar jalan maakunta). Työryhmän esittämä toinen malli (14 käräjäoikeuden malli) eroaa 17 kä rä jä oi keuden mallista mm. siinä, että Itä-Suomen alueella yhdistettäisiin Etelä-Savon, Poh jois-sa von ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeudet. Yhdistetyn käräjäoikeuden tuo mio pii ri käsittäisi kolme maakuntaa (Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Poh jois-karja la). Sen alueella asuu tällä hetkellä yli ihmistä. Käräjäoikeuden hal lin tokans lia olisi Kuopiossa, ja sivukansliat Joensuussa ja Mikkelissä. Sekä 17 että 14 käräjäoikeuden mallissa Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden Nurmek sen istuntopaikka lakkaa. Joensuun kaupungin lausunto Työryhmä on toisena mallina esittänyt, että käräjäoikeuksia olisi koko maassa vain 14. Tämä tarkoittaisi nykyisten Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Poh jois-kar jalan käräjäoikeuksien yhdistämistä uudeksi Itä-Suomen käräjäoikeudeksi, jonka kes kus pai kak si on esitetty Kuopiota ja sivukansliapaikkakunniksi Joensuuta ja Mik ke liä. Joensuun kaupunki ei pidä tätä 14 käräjäoikeuden mallia perusteltuna ja vastustaa mallin mukaista itsenäisen Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden lak kautta mis ta. Joensuun kaupunki ei näe, että uudistuksen perusteluina käytetyt kä rä jä oi keuksien toiminnan tehostamista koskevat tavoitteet voisivat toteutua vaih to eh dossa, jossa käräjäoikeusverkostoa supistetaan rajusti. Tuomioistuintoiminnan ins titu tio naa li sen ja toiminnallisen perustan murentaminen ei ole perusteltua Joensuus sa, jossa sijaitsee vahva yliopistollisen oikeuskoulutuksen ja -tutkimuksen kes kit ty mä. Oikeuslaitos ja käräjäoikeusverkosto ovat niin merkittävä yhteiskunnallinen ins ti-

3 tuu tio, että sen kehittäminen ei voi tapahtua yksipuolisesti ja pelkästään val tion taloudellisista lähtökohdista käsin. Kehitystyön tulee tapahtua jo oi keu den hoidon perustuslaillisesta erityisasemastakin johtuen ainoastaan kansalaisten ja yhtei sö jen oikeusturvasta lähtien. Yksityiskohtaisina perusteluina esitämme seuraavan: 1) Ennen mahdollista käräjäoikeusverkoston kehittämistä tulee tehdä pe rus teelli nen ja yleisesti yhteiskunnassa hyväksytty selvitys siitä, millä tavoin oi keus laitos ta tulee kehittää erityisesti oikeusturvanäkökohdista lähtien. Kä rä jä oi keusver kos toa kehitettiin viimeksi vuoden 2010 alussa suurelta osiltaan hyvin toi mivak si kokonaisuudeksi, eikä nyt tule tehdä hätiköityjä oikeushallinnon ke hit tämis rat kai su ja vain taloudellisin perustein. 2) Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden yhdistäminen syn nyt täi si väestöpohjaltaan (Helsingin käräjäoikeuden jälkeen) ja alueellisesti (La pin käräjäoikeuden jälkeen) Suomen toiseksi suurimman käräjäoikeuden. Väes töl li ses ti ja alueellisesti näin suurella käräjäoikeudella ei saavuteta ta voi teltu ja hyötyjä. Alueellisesti hyvin laajan käräjäoikeuden johtamiseen liittyy eri tyi siä haasteita. Työskentely hajautetusti useassa toimipisteessä hankaloittaa joh tamis ta, toiminnan organisointia ja tarkoituksenmukaista työnjakoa. Poh jois-karja lan käräjäoikeus on toiminut tehokkaasti ja tuloksellisesti nykyisen ko koi se na itsenäisenä yksikkönä.tämän on havaittavissa esim. vertaamalla Poh jois-kar jalan käräjäoikeuden käsittelyaikoja muiden käräjäoikeuksien kä sit te ly ai koi hin. Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden kaikkien asiaryhmien käsittelyajat ovat koko sen toiminnan ajan olleet huipputasoa, valtakunnallisesti joko parhaat tai kol men parhaan joukossa. Vuonna 2015 rikosasioista käsitellään alle kahdessa kuu kaudes sa 72 % ja laajoista riita-asioista alle kuudessa kuukaudessa 43 %. Kä rä jä oikeu des sa ei ole ollut, eikä myöskään vuonna 2015 tule olemaan missään asia ryhmäs sä yhtään asiaa, jota käräjäoikeudesta johtuneesta syystä käsiteltäisiin yli 12 kuukautta. Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa ratkaistaan vuoden 2015 tu los neuvot te lu asia kir jan mukaisesti vuonna asiaa. Työkuormaa on riittävästi. 3) Nykyisen kokoisena Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on riittävän kokoinen mahdol lis taak seen myös tuomareiden osittaisen erikoistumisen tietynlaisiin jut tui hin. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on toiminut jo usean vuoden ajan siten or ga ni soitu nee na, että lainkäyttö toteutetaan kahdessa eri osastossa, joille mo lem mil le tuomareineen on määrätty oma erikoistumisalueensa. Tällä eri kois tu mi sel la käräjäoikeus on jo vuosia toteuttanut suurempien käräjäoikeuksien pe rus tee na esitettyä vaatimusta lisätä lainkäytön tehokkuutta ja laatua. Pohjois-Karjalan kärä jä oi keu den lain käytön hyvää tasoa osoittaa se, että tuomiot ja päätökset muut tu vat ylemmissä tuomioistuimissa valtakunnallisesti mitattuna vain vähän. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen oikeustieteiden koulutus edes auttaa osaltaan myös tuomareiden koulutusmahdollisuuksia. 4) Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden henkilötyövuosimäärä on vuonna 2015 noin 49 henkilötyövuotta, joista tuomareita on 12, käräjänotaareita 3, kans lia hen ki lökun taa 26 ja haastemiehiä 7. Näiden lisäksi on muutamia määräaikaisia työn te ki-

4 jöi tä ja koulutuksiin liittyviä harjoittelijoita. Työvoimaa on hyvin saatavilla mm. Itä-Suo men yliopiston Joensuun kampuksen OTM-koulutuksen ansiosta. Oi keustie teen koulutus luo erinomaiset edellytykset käräjäoikeuden asian tun ti ja tar vetta ajatellen ja myös laajemmin oikeusalan keskittymän kehitykselle. Poh jois-karja lan käräjäoikeutta tulee klusteriperustaisesti kehittää ja vahvistaa, ei hei kentää. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on myös riittävän suuri, jotta se selviää tilapäisistä ruuh ka ti lan teis ta (vrt. esim. Ahvenanmaan käräjäoikeus). Käräjäoikeuden toi mialue on maantieteellisesti jo nykyisellään laaja. Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden kokoisessa käräjäoikeudessa vastoin mietinnön pe rus te lu ja pystytään toteuttamaan erinomaisella tavalla kaikki hyvän oi keu denhoi don edellytykset kansalaisten ja oikeushenkilöiden oikeusturvan var mis ta misek si. Huomattakoon myös, että sekä 14 että 17 käräjäoikeuden mallissa Satakunnan kä rä jä oi keus säilyisi itsenäisenä käräjäoikeutena. Verrattaessa 14 kä rä jä oi keu den mallin mukaista Itä-Suomen käräjäoikeuden alueellista laajuutta ja muu ten kin käräjäoikeuden kokoa, niin voi todeta, että jos Satakunnan käräjäoikeus yh dis tetäi siin 14 käräjäoikeuden mallin mukaiseen Pohjanmaan käräjäoikeuteen, näin syntyvä käräjäoikeus olisi kokonaishenkilöstöltään vain hiukan suurempi kuin Itä-Suomen käräjäoikeus, mutta tuomarimäärältään samansuuruinen ja maantie teel li ses ti pienempi. Vastaavasti 17 käräjäoikeuden mallissa Poh jois-kar ja lan käräjäoikeus ei olisi ratkaisevasti pienempi kuin Satakunnan käräjäoikeus. Tä mäkin osaltaan osoittaa, että 14 käräjäoikeuden mallin mukaiselle laajalle Itä-Suomen käräjäoikeudelle ei ole olemassa johdonmukaisia perusteita. 5) Väestön keskittymisellä maan eteläosiin ei voi olla ratkaisevaa merkitystä oikeu den hoi don järjestelyjen perusteena. Pohjois-Karjalan väestömäärä on kes kitty mi ses tä huolimatta pysynyt suhteellisen vakaana ja pysyy sellaisena en nus teiden mukaan myös tulevaisuudessa. Pohjois-Karjalan maakunnan oma väes töpoh ja ( ) on jo yksin riittävä peruste käräjäoikeuden säilyttämiselle. Joensuun asema kasvukaupunkina on vahva. 6) Oikeuspalvelujen saatavuus tulee turvata kohtuullisessa ajassa ja kus tan nuksin, mikä edellyttää käräjäoikeusverkostolta riittävää maantieteellistä kat ta vuutta. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on pystynyt takaamaan hyvin alueelliset oikeus pal ve lut ja oikeusturvan huolimatta jo nyt pitkistä etäisyyksistä maakunnan kes kus kau pun kiin Joensuuhun. Alueellinen oikeusaputoimisto ja paikalliset asian ajo toi mis tot tuottavat osaltaan laadukkaita oikeuspalveluja koko maa kunnan alueella. On välttämätöntä, että valtion perustuslain määräämiin pe rus tehtä viin kuuluva oikeushallinto on alueellisesti läsnä maakunnissa myös jatkossa. Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden yhdistäminen laajan Kuopiosta käsin toimivan Itä-Suo men käräjäoikeuden osaksi ei toteuttaisi vaatimusta kä rä jä oi keus ver koston riittävästä maantieteellisestä kattavuudesta ja oikeuspalvelujen saa ta vuudes ta kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin. Tuomioistuintoiminnan kes kit tä mi sel lä Kuopioon olisi varmuudella myös heikentävä vaikutus sekä asianajo pal ve lu jen että oikeusapupalvelujen maakunnalliseen saatavuuteen.

5 7) Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeuksien yhdistämistä ei voida perustella silläkään, että käräjäoikeuksien tuomiopiirit seuraisivat syyt täjä- ja poliisiviranomaisten toimialuejakoa, koska - kuten työ ryh mä mie tin nös sä kin todetaan - käräjäoikeuksien tuomiopiirit eivät kaikkialla maassa kui ten kaan vastasi 14 käräjäoikeuden mallissakaan syyttäjä- ja poliisiviranomaisten toi mialue ja koa. Syyttäjä- ja poliisiviranomaisten toimialuejaosta tullaan siis joka tapauk ses sa muuallakin Suomessa poikkeamaan. 8) Toimintoja keskittävän uudistuksen tehokkuutta tarkasteltaessa on huo mioita va uudistuksen kokonaisvaikutukset ja vaihtoehtoiskustannukset. Esimerkiksi pe rus te luis sa suurten yksikköjen eduksi todettu tuomarien erityisosaamisen hyödyn tä mi nen edellyttäisi käytännössä joko tuomarien tai kansalaisten liik ku mis ta maantieteellisesti hyvin laajalla alueella. Tuomarien matkustaessa kä sit te ly paikka kun nil le matka-aika ja -kustannukset syövät nopeasti mahdolliset eri tyis osaami sen hyödyntämiseen liittyvät edut ja säästöt. Matka-aika kä rä jä oi keu den sijaintipaikaksi ajatellusta Kuopiosta Joensuuhun on suuntaansa kaksi tun tia, joten edestakainen matka vie puolikkaan työpäivän. Kansalaisten ja yhteisöjen näkökulmasta keskittyvä tuomioistuinverkosto muine oi keus pal ve lui neen merkitsee palvelujen saavutettavuuden heikkenemistä ja ylimää räi siä nykyistä kalliimpia oikeudenkäyntikustannuksia. Myös oikeusturva uhkai si heiketä. 9) Pohjois-ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan käräjäoikeuksien yhdistämisellä ei saavutetaan erityisiä säästöjä. Työryhmämietinnönkin mukaan 17 kä rä jä oi keuden mallissa Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan käräjäoikeuksien yhteen las ket tu henkilöstötarvearvio on yhteensä 176 henkilötyövuotta. 14 kä rä jäoi keu den mallissa Itä-Suomen käräjäoikeuden henkilöstötarvearvio on 175 hen kilö työ vuot ta, ts. käytännössä sama kuin 17 käräjäoikeuden mallissa. Myös toi mi tila tar ve olisi entisenlainen. Esitetty 14 käräjäoikeuden vaihtoehto on uudistukselle asetetuista tavoitteista poi ke ten kokonaistaloudellisesti tehoton ja todennäköisesti kustannuksia li sää vä jo nykyisillä oikeuskäytännöillä. Viime vuosina on myös esitetty toiveita oi keuskäy tän tö jen ja muutoksenhakumenettelyn muuttamisesta suuntaan, jossa oikeu den käyn nit painottuisivat nykyistä vahvemmin käräjäoikeuksiin, ja ho vi oikeuk sien tehtäväksi jäisi selkeiden virheiden korjaaminen. Mikäli tähän suuntaan ede tään, laajuudeltaan 14 käräjäoikeuden mallin haasteelliset puolet ko ros tui sivat entisestään, sillä tehtävää työtä ja matkustamista olisi vielä enemmän kuin ny ky käy tän nöil lä. Pohjois-Karjalan käräjäoikeudelle rakennetaan parhaillaan uutta modernia toi mita loa yhdessä poliisihallinnon kanssa. Uusi Joensuun oikeus- ja poliisitalo val mistuu 2017 tarjoten esimerkilliset toimitilat käräjäoikeudelle. Uusi talo on suun ni teltu kaikilta osiltaan toimimaan itsenäisen Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden toi miti la na. 10) Käräjäoikeusverkostonkin kehittämisessä on tarpeen valtioneuvostotason koor di naa tios sa huomioida oikeushallinnon ja laajemmin koko valtiosektorin toi-

6 min to jen ja työpaikkojen sijoittuminen eri puolille maata. Ei voi olla niin, että kärä jä oi keus ver kos ton uudistuksessa kävisi niin kuin monissa muissakin viime vuosien hallinnollisissa uudistuksissa, joissa Pohjois-Karjala on menettänyt ase miaan. Oikeusministeriön hallinnonalalla on vireillä myös toinen uudistus, joka kohtelee Poh jois-kar ja laa ikävimmillään tylysti. Rikosseuraamuslaitoksen (RISE) uu dis tetus sa toimitilavisiossa Juuan vankilaa esitetään lakkautettavaksi. 11) Oikeusministeriössä on valmistunut selvitysmiestyönä arviointi tuo mio is tuinten keskushallinnon uudistamisesta perustamalla tuomioistuinvirasto. Ta voit teena on järjestää tuomioistuinten keskushallinto tavalla, joka korostaisi tuo mio istuin ten riippumatonta asemaa, edistäisi hallintotehtävien tehokasta hoi ta mis ta sekä vahvistaisi tuomioistuinten mahdollisuutta keskittyä lain käyt tö teh tä vään sä. Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ovat esittäneet tuo mio istuin vi ras ton sijoittamista Joensuuhun. Joensuussa on pitkä kokemus ja näyttöä tu lok sek kaas ta keskitetyn hallinto-, talous- ja kehittämistyön sijoittumisesta. Osaa vaa työvoimaa on tarjolla sekä oikeushallinnon ja tuomioistuinten pal ve lutuo tan to työ hön että korkean osaamis- ja koulutustason ohjaustehtäviin. Itä-Suo men yliopiston oikeustieteen laitoksella on pitkäaikaiset yh teis työ suh teet alueen tuomioistuimiin (hovioikeus, käräjäoikeudet, hallinto-oikeus), oi keus minis te ri öön, poliisihallintoon ja syyttäjälaitokseen. Itä-Suomessa onkin ke hit ty vä oikeusalan asiantuntijakeskittymä, joka on tehnyt mahdolliseksi laa ja mit tai sen yliopiston edustajien ja käytännön toimijoiden verkostoitumisen. Tuo mio is tuinvi ras to olisi luonnollinen lisäys tähän keskittymään. 12) Siltä osin kun 17 käräjäoikeuden mallissa yrityssaneerausasioiden käsittely on esitetty keskitettäväksi Itä-Suomen hovioikeuden aluella Kaakkois-Suomen kärä jä oi keu teen Kouvolaan, voi todeta, että Kouvola sijaitsee Itä-Suomen ho vi oikeus pii rin eteläreunassa. Mietinnössä on viitattu siihen, että välimatka Joen suusta Kouvolaan olisi 320 kilometriä. On kuitenkin muistettava, että ulosotto- tai yrityssaneerausasia voi koskea myös Pohjois-Karjalan maakunnan poh jois osas sa toimivaa tahoa. Matkaa Kouvolaan voi tulla tällöin yli 4oo ki lo metriä.yrityssaneeraus- ja ulosottovalitusten keskittämistä käsiteltäväksi ho vi oikeus pii rin eteläreunalla olevaan käräjäoikeuteen ei voida pitää perusteltuna. Ottaen huomioon välimatkat myöskään 17 käräjäoikeuden mallissa esitettyä maaoi keus asioi den siirtymistä Pohjois-Savon käräjäoikeudesta Etelä-Savon kä rä jä oikeu teen Mikkeliin ei voida pitää perusteltuna, kun otetaan huomioon myös näissä asioissa usein esille nouseva katselmusten toimittamistarve. Yhteenveto Yhteenvetona Joensuun kaupunki toteaa, että se ei pidä 14 käräjäoikeuden mallia perusteltuna lähtökohtana jatkovalmistelulle. 14 käräjäoikeuden mallin si jas ta jatkovalmistelu on tehtävä niin, että Pohjois-Karjalan käräjäoikeus säilyy it se näise nä käräjäoikeutena. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on nykyisellään riittävän kokoi nen pystyäkseen toimimaan tuloksellisesti ja tehokkaasti. Valmistelija: kaupunginlakimies

7 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa edellä olevan lausuntona oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä "Kä räjä oi keus ver kos ton kehittäminen". Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.