Käräjäoikeusverkoston kehittäminen

Transkriptio

1 Oikeusministeriö Lausunto 1 (6) Lausuntopyyntönne Käräjäoikeusverkoston kehittäminen Oikeusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on ollut laatia ehdotus käräjäoikeusverkoston jatkokehittämisestä. Maaliskuussa 2015 valmistuneessa selvityksessä on tuotettu tietoa sekä hallitusneuvotteluja että seuraavaa hallitusta varten. Työryhmä on arvioinut käräjäoikeuksien määrää ja sijaintipaikkakuntia laajasti monista näkökulmista. Käräjäoikeusverkoston kehittämisellä tavoitellaan käräjäoikeusverkoston vahvistamista muodostamalla hallinnollisesti suurempia yksiköitä, jotta työmäärä ja resurssit voidaan jakaa nykyistä tehokkaammin ja tasaisemmin. Myös kustannussäästöjä tavoitellaan. Käräjäoikeuksia on tällä hetkellä 27 ja määrää on vuosien mittaan vähennetty. Sivutoimipisteitä on edelleen verrattain runsaasti. Työryhmä on päätynyt ehdottamaan kahta erilaista mallia käräjäoikeusverkoston jatkokehittämiseksi. Mallin 17 lähtökohtana on ollut asia- ja henkilöstömääriltään pienimpien käräjäoikeuksien sekä eräiden muiden käräjäoikeuksien yhdistäminen, jolloin itsenäisiä käräjäoikeuksia jäisi maahan 17. Malli 14 vastaisi puolestaan pitkälti poliisin ja syyttäjän toimialueita ja käräjäoikeuksia olisi 14. Joidenkin poliisi- ja syyttäjäpiirien alueilla toimisi kuitenkin edelleen useampia kuin yksi käräjäoikeus. Esityksen vaikutus Pohjois-Karjalassa olisi molemmissa malleissa ensinnäkin se, että Nurmeksen istuntopaikkaa esitetään lakkautettavaksi. Lisäksi järeämmin verkostoa uudistava Malli 14 lakkauttaisi nykyisen Pohjois- Karjalan käräjäoikeuden. Samalla muodostettaisiin maantieteellisesti valtavan kokoinen Itä-Suomen käräjäoikeus yhdessä Etelä- ja Pohjois-Savon kanssa. Hallinnollinen päätoimipaikka sijoitettaisiin poliisilaitosratkaisun mukaisesti todennäköisesti Kuopioon.

2 Oikeusministeriö Lausunto 2 (6) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittää lausuntonaan seuraavaa: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vastustaa jyrkästi itsenäisen Pohjois- Karjalan käräjäoikeuden lakkauttamista. Lisäksi olemme huolissamme edelleen jatkuvasta valtion palveluverkon keskittämisestä ja palvelujen tasapuolisesta saatavuudesta koko maassa, kuten Nurmeksessa. Pohjois- Karjalan maakuntaliitto ei näe, että uudistuksen perusteluina käytetyt käräjäoikeuksien toiminnan tehostamista koskevat tavoitteet voisivat toteutua vaihtoehdossa, jossa käräjäoikeusverkostoa supistetaan rajusti. Tuomioistuintoiminnan institutionaalisen ja toiminnallisen perustan murentaminen ei ole perusteltua Joensuussa, jossa sijaitsee vahva yliopistollisen oikeuskoulutuksen ja -tutkimuksen keskittymä. Oikeuslaitos ja käräjäoikeusverkosto ovat niin merkittävä yhteiskunnallinen instituutio, että sen kehittäminen ei voi tapahtua yksipuolisesti ja pelkästään valtion taloudellisista lähtökohdista käsin. Kehitystyön tulee tapahtua jo oikeudenhoidon perustuslaillisesta erityisasemastakin johtuen ainoastaan kansalaisten ja yhteisöjen oikeusturvasta lähtien. Perustelemme näkemyksemme yksityiskohtaisemmin oheisin argumentein: 1) Ennen mahdollista käräjäoikeusverkoston kehittämistä tulee ensiksi tehdä perusteellinen ja yleisesti yhteiskunnassa hyväksytty selvitys siitä, millä tavoin oikeuslaitosta tulee kehittää erityisesti oikeusturvanäkökohdista lähtien. Käräjäoikeusverkostoa kehitettiin viimeksi vuoden 2010 alussa suurelta osiltaan hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi, eikä nyt tule tehdä hätiköityjä oikeushallinnon kehittämisratkaisuja vain talouden argumentein. 2) Nykyinen Pohjois-Karjalan käräjäoikeus perustettiin yhdistämällä Pohjois-Karjalan maakunnan alueella toimineet Joensuun ja Nurmeksen käräjäoikeudet. Pohjois-Karjalan käräjäoikeudelle rakennetaan parhaillaan uutta modernia toimitaloa yhdessä poliisihallinnon kanssa. Uusi Joensuun oikeus- ja poliisitalo valmistuu 2017 tarjoten upeat ja esimerkilliset toimitilat käräjäoikeudelle. Uusi talo on suunnitel-

3 Oikeusministeriö Lausunto 3 (6) tu kaikilta osiltaan toimimaan itsenäisen Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden toimitilana. 3) Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden henkilötyövuosimäärä on vuonna 2015 noin 49 henkilötyövuotta, joista tuomareita on 12, käräjänotaareita 3, kansliahenkilökuntaa 26 ja haastemiehiä 7. Näiden lisäksi on muutamia määräaikaisia työntekijöitä ja koulutuksiin liittyviä harjoittelijoita. Työvoimaa on hyvin saatavilla mm. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen OKT-koulutuksen ansiosta. Oikeustieteen koulutus luokin erinomaiset edellytykset käräjäoikeuden asiantuntijatarvetta ajatellen ja myös laajemmin oikeusalan keskittymän kehitykselle. Pohjois- Karjalan käräjäoikeutta tulee klusteriperustaisesti kehittää ja vahvistaa, ei heikentää. 4) Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden kaikkien asiaryhmien käsittelyajat ovat koko sen toiminnan ajan olleet huipputasoa, valtakunnallisesti joko parhaat tai kolmen parhaan joukossa. Vuonna 2015 rikosasioista käsitellään alle kahdessa kuukaudessa 72 % ja laajoista riita-asioista alle kuudessa kuukaudessa 43 %. Käräjäoikeudessa ei ole ollut, eikä myöskään vuonna 2015 tule olemaan missään asiaryhmässä yhtään asiaa, jota käräjäoikeudesta johtuneesta syystä käsiteltäisiin yli 12 kuukautta. Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa ratkaistaan vuoden 2015 tulosneuvotteluasiakirjan mukaisesti vuonna asiaa. Työkuormaa on riittävästi. 5) Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on toiminut jo usean vuoden ajan siten organisoituneena, että lainkäyttö toteutetaan kahdessa eri osastossa, joille molemmille tuomareineen on määrätty oma erikoistumisalueensa. Tällä erikoistumisella käräjäoikeus on jo vuosia toteuttanut suurempien käräjäoikeuksien perusteena esitettyä vaatimusta lisätä lainkäytön tehokkuutta ja laatua. Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden lain käytön hyvää tasoa osoittaa se, että tuomiot ja päätökset muuttuvat ylemmissä tuomioistuimissa valtakunnallisesti mitattuna vain vähän.

4 Oikeusministeriö Lausunto 4 (6) 6) Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden kokoisessa käräjäoikeudessa vastoin mietinnön perusteluja pystytään toteuttamaan erinomaisella tavalla kaikki hyvän oikeudenhoidon edellytykset kansalaisten ja oikeushenkilöiden oikeusturvan varmistamiseksi. 7) Väestön keskittymisellä maan eteläosiin ei voi olla ratkaisevaa merkitystä oikeudenhoidon järjestelyjen perusteena. Pohjois-Karjalan väestömäärä on keskittymisestä huolimatta pysynyt suhteellisen vakaana ja pysyy sellaisena ennusteiden mukaan myös tulevaisuudessa. Pohjois- Karjalan maakunnan oma väestöpohja ( ) on jo yksin riittävä peruste käräjäoikeuden säilyttämiselle. Joensuun asema kasvukaupunkina on vahva. 8) Oikeuspalvelujen saatavuus tulee turvata kohtuullisessa ajassa ja kustannuksin, mikä edellyttää käräjäoikeusverkostolta riittävää maantieteellistä kattavuutta. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on pystynyt takaamaan hyvin alueelliset oikeuspalvelut ja oikeusturvan huolimatta jo nyt pitkistä etäisyyksistä maakunnan keskuskaupunkiin Joensuuhun. Alueellinen oikeusaputoimisto ja paikalliset asianajotoimistot tuottavat osaltaan laadukkaita oikeuspalveluja koko maakunnan alueella. On välttämätöntä, että valtion perustuslain määräämiin perustehtäviin kuuluva oikeushallinto on alueellisesti läsnä maakunnissa myös jatkossa. Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden yhdistäminen laajan Kuopiosta käsin toimivan Itä-Suomen käräjäoikeuden osaksi ei toteuttaisi käräjäoikeusverkoston riittävän maantieteellisen kattavuuden sekä oikeuspalvelujen kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin saatavuuden vaatimusta. Tuomioistuintoiminnan keskittämisellä Kuopioon olisi varmuudella myös heikentävä vaikutus sekä asianajopalvelujen että oikeusapupalvelujen maakunnalliseen saatavuuteen. 9) Toimintoja keskittävän uudistuksen tehokkuutta tarkasteltaessa on huomioitava uudistuksen kokonaisvaikutukset ja vaihtoehtoiskustannukset. Esimerkiksi perusteluissa suurten yksikköjen eduksi todettu tuomarien erityisosaamisen hyödyntäminen edellyttäisi käytännössä jo-

5 Oikeusministeriö Lausunto 5 (6) ko tuomarien tai kansalaisten liikkumista maantieteellisesti hyvin laajalla alueella. Tuomarien matkustaessa käsittelypaikkakunnille matka-aika ja -kustannukset syövät nopeasti mahdolliset erityisosaamisen hyödyntämiseen liittyvät edut ja säästöt. Matka-aika käräjäoikeuden sijaintipaikaksi ajatellusta Kuopiosta Joensuuhun on suuntaansa kaksi tuntia, joten edestakainen matka vie puolikkaan työpäivän. Kansalaisten ja yhteisöjen näkökulmasta keskittyvä tuomioistuinverkosto muine oikeuspalveluineen merkitsee palvelujen saavutettavuuden heikkenemistä ja ylimääräisiä nykyistä kalliimpia oikeudenkäyntikustannuksia. Myös oikeusturva uhkaisi heiketä. 10) Esitetty 14 käräjäoikeuden vaihtoehto on uudistukselle asetetuista tavoitteista poiketen kokonaistaloudellisesti tehoton ja todennäköisesti kustannuksia lisäävä jo nykyisillä oikeuskäytännöillä. Viime vuosina on myös esitetty toiveita oikeuskäytäntöjen ja muutoksenhakumenettelyn muuttamisesta suuntaan, jossa oikeudenkäynnit painottuisivat nykyistä vahvemmin käräjäoikeuksiin, ja hovioikeuksien tehtäväksi jäisi selkeiden virheiden korjaaminen. Mikäli tähän suuntaan edetään, laajuudeltaan 14 käräjäoikeuden mallin haasteelliset puolet korostuisivat entisestään, sillä tehtävää työtä ja matkustamista olisi vielä enemmän kuin nykykäytännöillä. 11) Käräjäoikeusverkostonkin kehittämisessä on tarpeen valtioneuvostotason koordinaatiossa huomioida oikeushallinnon ja laajemmin koko valtiosektorin toimintojen ja työpaikkojen sijoittuminen eri puolille maata. Ei voi olla niin, että käräjäoikeusverkoston uudistuksessa kävisi niin kuin monissa muissakin viime vuosien hallinnollisissa uudistuksissa, joissa Pohjois-Karjala on menettänyt asemiaan. Oikeusministeriön hallinnonalalla on vireillä myös toinen uudistus, joka kohtelee Pohjois-Karjalaa ikävimmillään tylysti. Rikosseuraamuslaitoksen (RISE) uudistetussa toimitilavisiossa Juuan vankilaa esitetään lakkautettavaksi.

6 Oikeusministeriö Lausunto 6 (6) 12) Oikeusministeriössä on valmistunut selvitysmiestyönä arviointi tuomioistuinten keskushallinnon uudistamisesta perustamalla tuomioistuinvirasto. Tavoitteena on järjestää tuomioistuinten keskushallinto tavalla, joka korostaisi tuomioistuinten riippumatonta asemaa, edistäisi hallintotehtävien tehokasta hoitamista sekä vahvistaisi tuomioistuinten mahdollisuutta keskittyä lainkäyttötehtäväänsä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Joensuun kaupunki ovat esittäneet tuomioistuinviraston sijoittamista Joensuuhun. Joensuussa on pitkä kokemus ja näyttöä tuloksekkaasta keskitetyn hallinto-, talous- ja kehittämistyön sijoittumisesta. Osaavaa työvoimaa on tarjolla sekä oikeushallinnon ja tuomioistuinten palvelutuotantotyöhön että korkean osaamisja koulutustason ohjaustehtäviin. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitoksella on pitkäaikaiset yhteistyösuhteet alueen tuomioistuimiin (hovioikeus, käräjäoikeudet, hallinto-oikeus), oikeusministeriöön, poliisihallintoon ja syyttäjälaitokseen. Itä-Suomessa onkin kehittyvä oikeusalan asiantuntijakeskittymä, joka on tehnyt mahdolliseksi laajamittaisen yliopiston edustajien ja käytännön toimijoiden verkostoitumisen. Tuomioistuinvirasto olisi luonnollinen lisäys tähän keskittymään. POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Maakuntahallitus Pentti Hyttinen maakuntajohtaja Jari Aho hallinto- ja talousjohtaja Lisätietoja: yhteyspäällikkö Sami Laakkonen