LAUSUNNON ANTAMINEN OIKEUSMINISTERIÖN TYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ KÄRÄJÄOIKEUSVERKOSTON KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus LAUSUNNON ANTAMINEN OIKEUSMINISTERIÖN TYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ KÄRÄJÄOIKEUSVERKOSTON KEHITTÄMINEN 287/ /2015 KH Valmistelija kaupunginlakimies Hannu Markkula: Oikeusministeriö pyytää lausuntoa oikeusministeriön työryhmän mietin nös tä Käräjäoikeusverkoston kehittäminen (Mietintöjä ja lau sunto ja 14/2015). Työryhmän mietintö on saatavissa internetissä osoitteesta: mi nis te rio.fi / fi / index / julkaisut / julkaisuarkisto / /Fi les/omml 14_2015_Karajaoik.pdf Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään säh kö postit se osoitteeseen oikeusministerio@om.fi ja jen ni mari.huovinen@om.fi. Työryhmän tehtävät ja tausta Oikeusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli laa tia ehdotus käräjäoikeusverkoston jatkokehittämiseksi (OM 17/31/2014). Mietintö tuli luovuttaa oikeusministeriölle men nes sä. Työryhmä otti nimekseen Käräjäoikeusverkoston ke hit tämis työ ryh mä. Työryhmän työn tarkoituksena oli tuottaa tietoa tu le viin hallitusneuvotteluihin. Työryhmän tuli toimeksiantonsa mukaan laatia ehdotus kä rä jä oikeus ver kos ton uudistamiseksi siten, että lainkäytön laatu ja oi keustur van taso voidaan säilyttää edelleenkin korkealla tasolla ny kyis ten taloudellisten reunaehtojen vallitessa. Työryhmän tuli ot taa huomioon lisäksi kielelliset oikeudet, kansalaisnäkökulma ja maantie teel li set näkökohdat. Työryhmän tuli arvioida käräjäoikeuksien määrää ja si jain ti paik kakun tia monista näkökulmista. Huomioon oli otettava muun muas sa muiden oikeudenhoidon toimijoiden sijainti. Toimeksiannon mu kaan käräjäoikeuksien sijoittuminen sinne, missä ennestään on muita oikeudenhoidon toimijoita, vahvistaa edellytyksiä laa duk kaal le lainkäytölle ja kustannustehokkaalle toiminnalle sekä tekee mah dol lisek si saavuttaa synergiaetuja toimitiloissa, tur val li suu des sa, koulutuksessa, erityisosaamisen vahvistamisessa ja eri tu ki toi minnois sa. Kansalaisten oikeusturva edellyttää kuitenkin riit tä vää maantieteellistä kattavuutta. Ilman painavia syitä kä rä jä oi keuk sien

2 kansliatoimintoja tai istuntoja ei toimeksiannon mukaan tul lut hajauttaa useaan toimipisteeseen. Käräjäoikeuksien tuomiopiirejä harkittaessa tuli ottaa huomioon suun ni tel mat videotallenteiden käytön lisäämisestä ho vi oi keu des sa sekä mahdollisuudet hoitaa asioita sähköisesti, vi deo neu vot te luin tai muulla nykyaikaisella välineellä. Valtion viranomaisten hallinnollisten aluejakojen tulee maa kun ta ja kolain mukaan perustua maakuntajakoon. Selvityksessä tuli tar kas tel la käräjäoikeuksien tuomiopiirejä myös toiminnallisesti tar koi tuk sen mukai sil ta näkökannoilta ottaen huomioon muun muassa syyttäjä- ja poliisihallinnon aluejaotukset. Maa kun ta jaos ta voi tiin poiketa perustellusta syystä. Tällaisia seikkoja ovat muun muas sa liikenteelliset, kulttuuriset ja kielelliset seikat. Työryhmän tuli arvioida rakenneuudistuksella saavutettavia kus tannus sääs tö jä sekä henkilöstövaikutuksia. Arvioidessaan kä rä jä oi keuksien toimitilatarpeita työryhmän tuli ottaa huomioon valtion toi mi ti lastra te gia sekä oikeusministeriön hallinnonalan toi mi ti la kon sep ti. Työryhmän oli lisäksi selvitettävä kanslioiden ja istuntopaikkojen tarve. Tätä varten työryhmä teetti kyselyn, joka osoitettiin kaikille niil le käräjäoikeuksille, joilla on useampia toimipisteitä. Työryhmän ehdotukset käräjäoikeusverkoston kehittämiseksi Ehdotusten lähtökohdat Työryhmä on arvioinnissaan ottanut huomioon sen mah dol li suu den, että summaariset asiat siirretään oikeusministeriölle luovutetun selvitysmiesten raportin (Selvityksiä ja oh jei ta 52/2014) ehdottamalla tavalla käräjäoikeuksista ulos ot to lai tok sel le tai keskitetään muutamaan käräjäoikeuteen. Tällä on huo mat ta van suuri merkitys käräjäoikeuksien asiamääriin ja hen ki lös tö tar pee seen tulevaisuudessa. Muiden asiamäärien vä hen tä mi seen tähtäävien vireillä olevien hankkeiden vaikutus ei ole yhtä mer kit tä vä. Työryhmän ehdotus ei kuitenkaan ole riippuvainen sii tä, miten summaaristen asioiden tai esimerkiksi liikennerikosten kä sit te ly tulevaisuudessa järjestetään. Niin ikään lähtökohtana on pidetty, että sähköistä asiointia kä rä jä oikeuk sis sa tullaan lisäämään syyttäjälaitoksen ja yleisten tuo mio istuin ten asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishankkeen (AI PA) myötä. Työryhmä pitää tärkeänä, että myös vi deo neu vot te lun käyttöä lisätään videoneuvottelutyöryhmien ehdotusten mu kai ses ti myös siltä osin kuin niitä ei vielä ole toteutettu. Kä rä jä oi keuk sien toi mi pistei den varustelussa tulee tulevaisuudessa ottaa huo mi oon myös mahdollisuudet videotallentamiseen. Työryhmä pi tää pe rus tel tu na,

3 että tämänkin hankkeen selvittäminen käyn nis tet täi siin mah dol li simman pian. Työryhmä on arvioinnissaan kiinnittänyt huomiota myös kä rä jä oikeuk sien toimitilojen turvallisuuteen. Lähtökohtana on pidettävä si tä, että kaikki uudistuksessa jäljelle jäävät toimipisteet tulee va rus taa riittävillä turvavarusteilla. Työryhmä on ottanut huomioon, että oikeudenhoidon uu dis ta mis ohjel mas sa on ehdotettu, että myös lautamiesjärjestelmän tu le vai suus tulisi ottaa selvitettäväksi. Järjestelmän säilyttäminen ei kui ten kaan ole este ehdotetun käräjäoikeusverkoston to teut ta mi sel le. Ehdotusten tavoitteet Työryhmän tavoitteena on ollut käräjäoikeuksien rakenteen vah vis tami nen niin, että oikeusturvan saatavuus ja lainkäytön laatu voi daan muuttuvassa toimintaympäristössä tulevaisuudessakin tur va ta. Tämä edellyttää käräjäoikeuksilta riittävän suurta kokoa. Työryhmän tavoitteena on ollut vahvistaa käräjäoikeuksia muo dos tamal la hallinnollisesti suurempia yksiköitä, joissa työmäärä ja re surs sit voidaan jakaa nykyistä tehokkaammin ja tasaisemmin. Työ ryh män käsityksen mukaan toimintojen hajauttaminen useam paan toimipisteeseen ei ole este käräjäoikeuden hyvälle ja te hok kaal le toiminnalle. Se kuitenkin asettaa haasteita sekä joh ta mi sel le että henkilöstölle. Tästä syystä johtamiseen ja henkilöstön hy vin voin tiin on kiinnitettävä erityistä huomiota uudistusta to teu tet taes sa. Työryhmän tavoitteena on ollut muodostaa nykyistä ta sa ko koi sem pia käräjäoikeuksia. Työryhmä on siten pyrkinyt muo dos ta maan käräjäoikeuksista sellaisia, että niiden tuomiopiirin alueella asu van väestön määrä ja sitä myötä asiamäärät jakautuvat kä rä jä oi keuk sien kesken nykyistä tasaisemmin. Myös tuomarin eri tyis osaa mis ta voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmalla maan tie teel li sel lä alueella. Työryhmä on pyrkinyt sijoittamaan tuomioistuimet ja niiden toi mi pisteet tavalla, joka turvaa oikeuden saatavuuden maantieteelliset etäisyy det ja väestön painopistealueet huomioon ottaen. Pyr ki myk se nä on siten ollut sijoittaa tuomioistuimet sinne, missä niille on suurin tarve ja sinne, missä ne ovat saavutettavissa koh tuul li ses sa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin. Tuomioistuinpalveluja tar vi taan eniten siellä, missä väestömäärä on suurin. Väestö on kes kit ty nyt ja keskittyy tulevaisuudessakin maan eteläosiin. Ta voit tee na on kuitenkin ollut muodostaa käräjäoikeusverkosto maan tie teel li ses ti riittävän kattavaksi. Koska maantieteellisen kat ta vuu den merkitys on jo vähentynyt henkilökohtaisen asioinnin vä hen nyt tyä ja tulee entisestään vähenemään sähköisen asioin nin ja

4 videoneuvotteluyhteyksien myötä, on toimintoja pyritty en tis tä enemmän keskittämään. Verkoston maantieteellisestä kat ta vuu des ta on kuitenkin pyritty huolehtimaan riittävällä määrällä toi mi pis tei tä. Työryhmän tavoitteena on lisäksi ollut selkiyttää tuomiopiirijakoa ja keskittää osaamista myös niissä asiaryhmissä, jotka on kes ki tet ty eräisiin käräjäoikeuksiin. Työryhmä on pyrkinyt huolehtimaan myös kielellisten oikeuksien toteu tu mi ses ta, vaikka tuomioistuinten yhdistäminen ja tuo mio pii rien laajeneminen voivat muuttaa eräiden tuomiopiirien kie li suh tei ta. Työryhmä katsoo, että sekä suomen- että ruotsinkielisen väes tön oikeudet kyetään jatkossakin turvaamaan sijoittamalla kä rä jä oi keuksiin riittävä määrä kielituomarin virkoja. Myös saa me lais ten kielelliset oikeudet turvataan. Työryhmän ehdotukset käräjäoikeuksien tuomiopiireiksi ja toimi pai koik si Tuomiopiirit Käräjäoikeusverkostoa on arvioitu kokonaisuutena, mistä syystä työryh mä ehdottaa muutoksia lähes kaikkien käräjäoikeuksien tuo miopii rei hin tai toimipaikkoihin. Poikkeuksena tästä olisivat Ah ve nanmaan, Helsingin, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet, joiden tuomiopiirit säilyisivät ennal laan. Työryhmä on päätynyt ehdottamaan kahta erilaista mallia kä rä jä oikeus ver kos ton jatkokehittämiseksi. Työryhmä ei ole asettanut mal leja etusijajärjestykseen. Toisen mallin lähtökohtana on ollut asia- ja henkilöstömääriltään pienim pien käräjäoikeuksien sekä eräiden muiden kä rä jä oi keuk sien yhdistäminen. Mallin mukaan käräjäoikeuksia olisi 17. Toinen malli taas vastaa pitkälti poliisin ja syyttäjän toimialueita. Joiden kin poliisi- ja syyttäjäpiirien alueilla toimisi kuitenkin edel leen useampia kuin yksi käräjäoikeus. Mallin mukaan kä rä jä oi keuk sia olisi 14. Molemmat mallit noudattavat maakuntajakoa. Toimipaikat Työryhmä ehdottaa, että käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrää vähen ne tään nykyisestä 57:stä 33:een. Käräjäoikeuksilla olisi 17 tai 14 hallinnollisen kanslian lisäksi 7 tai 10 muuta kansliaa. Is tun to paik ko ja olisi lisäksi 9 paikkakunnalla. Käräjäoikeus tai kanslia lakkaisi 12 paikkakunnalta. Näistä kolme on sellaisia, joilla on käräjäoikeuden hallinnollinen kanslia. Muista kansliois ta lakkaisivat ne viisi, jotka vuoden 2010 uudistuksessa säi ly tet-

5 tiin, ja ne neljä, joille uudistuksessa jäi toimintaa siir ty mä kau dek si. Osalla näistä paikkakunnista säilyisi kuitenkin is tun to paik ka. Vireillä jo olevat lakkautukset toteutettaisiin suunnitelmien mu kai sesti. Nykyisistä istuntopaikoista lakkautettaisiin valtaosa, koska ne ovat vähäisellä käytöllä, niiden turvallisuudessa on puutteita ja nii den vaatima tekninen varustelutaso edellyttäisi käyttötarpeeseen näh den suuria investointeja. Istuntopaikkoja säilytettäisiin lähinnä La pin alueella, missä niiden tarve on pitkistä välimatkoista johtuen suu rin. Lausunto työryhmän mietinnöstä Molemmissa edellä kuvatuissa malleissa Kemi-Tornion kä rä jä oi keus tultaisiin yhdistämään Lapin käräjäoikeuden kanssa. Uuden La pin käräjäoikeuden hallinnollinen kanslia sijaitsisi Rovaniemellä ja kanslia Kemissä. Lapin käräjäoikeuden istuntopaikat olisivat Ro vanie men lisäksi Kemissä, Sodankylässä, Kittilässä ja Inarissa, se kä 14 käräjäoikeuden mallissa lisäksi Utsjoella. Tornion is tun to paik ka esitetään lakkautettavaksi, jo aiemmin on päätetty lak kaut taa Ylitornion istuntopaikka lukien. Lapissa lak kau tet tai siin lisäksi Kemijärven istuntopaikka. Työryhmän esittämät viisi is tun topaik kaa koko Lapissa eivät vastaa työryhmän toteamusta sii tä, että istuntopaikkoja säilytettäisiin lähinnä Lapin alueella. Asioin ti mat kat käräjäoikeuksiin muodostuisivat työryhmän esi tyk sen toteutuessa kohtuuttoman pitkiksi. Kemi-Tornion käräjäoikeudessa asioiden käsittelyaika on ollut selväs ti alle Rovaniemen hovioikeuspiirin ja koko maan keskiarvon. Muil la kin mittareilla mitattuna Kemi-Tornion käräjäoikeus on toi mi nut taloudellisesti ja tehokkaasti. Työryhmän esityksen mukainen kes kittä mi nen tuskin ainakaan parantaisi näitä tilastoja Tornion kan nal ta katsottuna. Pidentyneet asiointimatkat aiheuttaisivat myös tuntuvia lisäkustannuksia matka- ym. kustannusten muo dos sa. Kemi-Tornion käräjäoikeuden lakkauttamisella ei saataisi mer kit tä viä säästöjä, hallinnon osalta säästöjä syntyisi ainoastaan kä rä jä oi keuden päällikön, laamannin, osalta. Samat tuomarit, jotka nyt si jait sevat Kemissä, joutuisivat matkustamaan Rovaniemeltä pi tä mään istuntoja Kemissä. Rikosasioissa tarvitaan lisäksi nopeaa, päi vys tysluon teis ta palvelua mm. vangitsemisasioissa. Kemi-Tornion käräjäoikeus toimii uudenaikaisissa tiloissa (val mis tuneet v. 2005) Kemissä. Työryhmän esitys merkitsisi näiden ti lo jen tuntuvaa tyhjäkäyntiä ja korvaavien toimintojen sijoittaminen ky sei siin tiloihin olisi varsin haasteellista. Tornion istuntopaikassa on käytettävissä kaksi istuntosalia, jotka ovat asianmukaisesti va rus tel-

6 lut. Ylitornion istuntopaikan lakkauttamisen jälkeen asioin ti mat kat muodostuisivat kohtuuttomiksi, mikäli myös Tornion is tun to paik ka lakkautettaisiin. Työryhmän esitys merkitsisi työpaikkojen vähenemistä Ke mi-tor nion alueella sekä yleisemminkin elinkeinotoiminnan näi vet ty mis tä alueella. Asianajopalvelut keskittyvät perinteisesti kä rä jä oi keus paikka kun nil le, eli esitys merkitsisi Rovaniemen talousalueen vah vis tumis ta, jälleen kerran. Työryhmän perusteluissa todetaan, että "tuomioistuinpalveluja tar vitse van kansalaisen näkökulmasta käräjäoikeuden nimeä tai hal lin tokans lian sijaintia tärkeämpää lienee se, että tuo mio is tuin pal ve lut ja muut oikeudelliset palvelut ovat korkeatasoisia ja että ne ovat myös sijaintinsa tai asiointietäisyyksien puolesta saa vu tet ta vis sa kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin." Tuomioistuinpalvelut nykyisellään toteutuvat Tornion nä kö kul mas ta korkeatasoisina ja ne ovat saavutettavissa kohtuullisessa ajas sa ja kohtuullisin kustannuksin. Työryhmän esitys ei toisi pa ran nus ta tähän asiaan, vaan vaikutukset olisivat täsmälleen päin vas tai sia. Edellä esitetyillä perusteilla Kemi-Tornion käräjäoikeutta ei tulisi yhdis tää Lapin käräjäoikeuteen eikä Tornion is tun to paik kaa lak kaut taa. VS. KAUPUNGINJOHTAJA SAMPO KANGASTALO: KAUPUNGINHALLITUS: Päätetään antaa kaupunginlakimiehen esityksen mukainen lau sun to oikeusministeriölle. Hyväksyttiin