Espoo alueittain 2015: Indikaattorit alueittain Raportteja Espoosta 1/2016
|
|
- Jaana Härkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 alueittain 2015: Indikaattorit alueittain Raportteja sta 1/2016 n kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen
2 Tutkimus: Kartat: Kannen kuvat: Tomas Lehtinen Hanna Jantunen Heidi-Hanna Karhu n kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Osoite: n kaupunki, Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen PL 12, ESPOON KAUPUNKI (postiosoite) tai Asemakuja 2, n keskus (käyntiosoite) Sähköposti: tieto@espoo.fi Internet: Julkaisun jakelu: Puh , , ISSN
3 Raportteja sta 1/2016 alueittain 2015: Indikaattorit alueittain Tomas Lehtinen ESPOON KAUPUNKI STRATEGIA JA KEHITTÄMINEN Esbo stad, Raporter Strategi och utveckling City of, Reports Strategy and Development 2016
4 KUVAILULEHTI ESPOON KAUPUNKI STRATEGIA JA KEHITTÄMINEN Tekijä(t) Tomas Lehtinen Nimike alueittain 2015 Julkaisija (Virasto tai laitos) Julkaisuaika Sivumäärä, liitteet n kaupunki, Strategia ja kehittäminen Julkaisusarjan nimike Osanumero Painopaikka Raportteja sta 1/2016 ISSN-numero ISBN-numero Kieli suomi Tiivistelmä alueittain -julkaisu antaa lukuisien tilastotietojen ja kuvioiden avulla kuvan n eri alueista. Jokaiselle osa-alueelle tuotettiin viidenlaista materiaalia. Väestön kehitys kuvataan sekä kokonaisuutena että ikäryhmittäin vuodesta 1994 lähtien vuoteen 2024 ennusteen mukaisesti. Profiilikuvissa vertaillaan osa-aluetta nopeasti ja lukijaystävällisesti koko seen sekä muihin n alueisiin. Profiileissa koko n arvoksi on asetettu 100, osaalueen indeksiarvo esitetään tummansinisellä ja muiden osa-alueiden minimi- ja maksimiindeksiarvot vaaleansinisellä palkilla. Taulukkosivuilla on tärkeimmät tiedot yksityiskohtaiseksi. Alueen kehitystä kuvaa kolme kuvaaja. Lopuksi kieliryhmien osuudet ovat karttana. n asema koko maassa sekä Helsingin seudulla on huomioitu siten, että ta vertaillaan koko Suomeen, Helsinkiin ja Vantaaseen profiilikuvissa. Raportin lopussa on analyysi suuralueittain, selvitys käsitteistä, lähdeluettelo ja n osa-alueiden kartat. Asiasanat väestö, maahanmuuttajataustaiset, muuttoliike, perheet, asuntokunnat, asumisolot, asuntokanta, asuinrakennusten valmistumisvuosi, väestön pääasiallinen toiminta, koulutustaso, sairastavuusindeksi, tulot, työttömät, työpaikat Jakelu n kaupunki Strategia ja kehittäminen puh tieto@espoo.fi
5 PRESENTATIONSBLAD ESBO STAD STRATEGI OCH UTVECKLING Författare Tomas Lehtinen Namn alueittain 2015 Utgivare (Verk eller inrättning) Tid Sidantal, bilagor Esbo stad, Strategi och utveckling Publikationsserie Nummer Tryckeri Rapporter om Esbo 1/2016 ISSN-nummer ISBN-numner Språk finska Sammandrag Publikationen alueittain ger en bild av Esbos olika områden med hjälp av en mängd statistikuppgifter och figurer. För varje delområde producerades fem slags material. Befolkningsutvecklingen beskrivs både som helhet och efter åldersgrupp från 1991 till 2024 enligt prognosen. I profilbilderna jämförs delområdet snabbt och läsarvänligt med hela Esbo samt med andra områden i Esbo. I profilerna anges värdet för hela Esbo som 100, delområdets indexvärde anges med en mörkblå balk och minimi- och maximi-indexvärdena för de övriga delområdena anges med en ljusblå balk. Tabellsidorna visar de viktigaste uppgifterna i detalj. Områdets utveckling beskrivs med tre grafer. Sist presenteras språkgruppernas andelar på en karta. Esbos ställning i hela landet samt inom Helsingforsregionen har beaktats så att Esbo jämförs med hela landet, Helsingfors och Vanda i profilbilderna. I slutet av rapporten finns en analys per storområde, en utredning av begrepp, en källförteckning och kartor över Esbos delområden. Ämnesord befolkning, invandrarbakgrund, flyttningsrörelse, familjer, matlag, boendeförhållanden, bostadsbestånd, bostadshusens färdigställningsår, befolkningens huvudsakliga verksamhet, utbildningsnivå, sjukdomsindex, inkomster, arbetslösa, arbetstillfällen Distribution Esbo stad Strategi och utveckling tfn e-post: tieto@espoo.fi
6 ESIPUHE alueittain -julkaisu antaa kattavan annoksen tietoa n eri alueista. Edellisen kerran alueittain ilmestyi vuonna 2011, mutta siitä on viime vuosina toivottu päivitettyä versiota kaupungin suunnittelun tueksi. Nyt alueittain ilmestyy kahdessa osassa. Tässä julkaisussa, Indikaattorit alueittain, vertaillaan eri alueita indikaattorien, kuten väestörakenteen, työssäkäynnin, asumisen ja hyvinvoinnin suhteen. Alueiden analyysit teemoittain julkaistaan Tietoisku-sarjassa. Pääosa julkaisun tilastotiedoista on saatavissa osa-alueittain ja aikasarjoina Helsingin Seudun Aluesarjat -palvelussa sekä n kaupungin henkilöstön käytössä olevassa ESSI:n Verkkotilastopalvelussa. Yksityiskohtaisempia tietoja voi tiedustella n kaupungin konserniesikunnan strategia ja kehittäminen -ryhmän tutkijoilta. Julkaisun toimittamisesta on vastannut tutkija Tomas Lehtinen, ja sen tuottamiseen ovat osallistuneet tietotuotannosta sekä tutkimuksesta vastaavat henkilöt konserniesikunnan strategia ja kehittäminen -ryhmässä. ssa Jorma Valve Strategiajohtaja FÖRORD Publikationen alueittain ger en stor dos information om Esbos olika områden. Senast utkom publikationen år 2011, men under de senaste åren har det framförts önskemål om en uppdaterad version som stöd för planeringen i staden. Nu utkommer alueittain i två delar. I denna publikation, Indikaattorit alueittain, jämförs de olika områdena enligt indikatorer, såsom befolkningsstruktur, arbete, boende och välfärd. Analyser av områdena per teman publiceras i serien Tietoisku. Majoriteten av statistikuppgifterna i publikationen finns per delområden och som tidsserier i tjänsten Helsingin Seudun Aluesarjat och till förfogande för de anställda vid Esbo stad i statistiktjänsten Verkkotilastopalvelu i Essi. Noggrannare uppgifter fås av forskarna i gruppen för strategi och utveckling i koncernstaben. Forskaren Tomas Lehtinen är redaktör för publikationen, och i redigeringen har deltagit de personer som ansvarar för informationsproduktion och forskning i gruppen för strategi och utveckling i koncernstaben. I Esbo Jorma Valve Strategidirektör
7 SISÄLLYS ESPOO...8 HELSINKI...9 VANTAA...10 KAUNIAINEN SUUR-LEPPÄVAARA KANTA-LEPPÄVAARA KILO-KARAKALLIO LAAKSOLAHTI VIHERLAAKSO-LIPPAJÄRVI SEPÄNKYLÄ SUUR-TAPIOLA KANTA-TAPIOLA OTANIEMI HAUKILAHTI-WESTEND MANKKAA LAAJALAHTI SUUR-MATINKYLÄ MATINKYLÄ OLARI HENTTAA-SUURPELTO SUUR-ESPOONLAHTI KANTA-ESPOONLAHTI SAUNALAHTI NÖYKKIÖ-LATOKASKI KAITAA SUVISAARISTO SUUR-KAUKLAHTI KANTA-KAUKLAHTI KURTTILA-VANTTILA VANHA-ESPOO KANTA-ESPOO MUURALA-GUMBÖLE BEMBÖLE NUUKSIO-NUPURI POHJOIS-ESPOO VANHAKARTANO-RÖYLÄ KALAJÄRVI-LAKISTO PALVELUPIIRIT LEPPÄVAARAN PALVELUPIIRI TAPIOLAN PALVELUPIIRI MATINKYLÄ-OLARIN PALVELUPIIRI ESPOONLAHDEN PALVELUPIIRI ESPOON KESKUKSEN PALVELUPIIRI ANALYYSI SUURALUEITTAIN KÄSITTEET LÄHTEET KÄYTETYT SYMBOLIT KARTAT...179
8 ESPOO 1 Suur-Leppävaara 6 Vanha- 2 Suur-Tapiola 7 Pohjois- 3 Suur-Matinkylä 4 Suur-nlahti 5 Suur-Kauklahti VÄESTÖN KEHITYS yht *ennuste *ennuste * 2024* * 2024* ESPOO JA KOKO SUOMI Suomi Asuminen Työvoima Asuntokunnat Väestö 0-6 v. osuus väestöstä ( ) 7-15 v. osuus väestöstä ( ) v. osuus väestöstä ( ) 65- v. osuus väestöstä ( ) Vieraskielisten osuus väestöstä ( ) Vuonna 2014 alueelle muuttaneiden osuus ( ) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ( ) Tulot / tulonsaaja (työlliset, 2013), Ikävakioitu sairastavuusindeksi ( ) Perheväestön osuus väestöstä ( ) Lapsiperheiden osuus perheistä ( ) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ( ) Yksin asuvien osuus väestöstä ( ) Yksin asuvien osuus yli 65-vuotiaista ( ) Työvoimaosuus ( ) Työpaikkaomavaraisuus ( ) Työttömyysaste ( ) Nuorten työttömyysaste ( ) Kerrostalohuoneistojen osuus asuntokannasta ( ) valm. asuinrakennusten osuus ( ) 1-2 huoneen asuntojen osuus ( ) Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta ( ) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus ( ) Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus ( ) 9,6 7,7 11,1 9,7 65,7 62,6 13,6 19,9 13,3 5,7 18,6 5,5 45,0 29, , ,2 74,6 46,8 38,9 19,8 20,8 15,5 20,1 32,5 35,9 69,1 64,3 96, ,8 13,9 10,9 18,4 58,1 44,9 28,1 15,3 39,0 44,5 35,5 31,0 9,5 7,8 33,8 36,8 8
9 ESPOO JA HELSINKI Asuminen Työvoima Asuntokunnat Väestö 0-6 v. osuus väestöstä ( ) 7-15 v. osuus väestöstä ( ) v. osuus väestöstä ( ) 65- v. osuus väestöstä ( ) Vieraskielisten osuus väestöstä ( ) Vuonna 2014 alueelle muuttaneiden osuus ( ) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ( ) Tulot / tulonsaaja (työlliset, 2013), Ikävakioitu sairastavuusindeksi ( ) Perheväestön osuus väestöstä ( ) Lapsiperheiden osuus perheistä ( ) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ( ) Yksin asuvien osuus väestöstä ( ) Yksin asuvien osuus yli 65-vuotiaista ( ) Työvoimaosuus ( ) Työpaikkaomavaraisuus ( ) Työttömyysaste ( ) Nuorten työttömyysaste ( ) Kerrostalohuoneistojen osuus asuntokannasta ( ) valm. asuinrakennusten osuus ( ) 1-2 huoneen asuntojen osuus ( ) Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta ( ) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus ( ) Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus ( ) Helsinki 9,6 7,2 11,1 7,5 65,7 69,0 13,6 19,7 13,3 13,5 18,6 21,6 45,0 39, ,5 89,2 78,2 65,3 46,8 38,5 19,8 27,8 15,5 24,8 32,5 43,5 69,1 67,6 96,0 129,0 9,8 11,7 10,9 10,2 58,1 85,6 28,1 15,7 39,0 59,3 35,5 46,4 9,5 9,8 33,8 39,2 9
10 ESPOO JA VANTAA Vantaa Asuminen Työvoima Asuntokunnat Väestö 0-6 v. osuus väestöstä ( ) 7-15 v. osuus väestöstä ( ) v. osuus väestöstä ( ) 65- v. osuus väestöstä ( ) Vieraskielisten osuus väestöstä ( ) Vuonna 2014 alueelle muuttaneiden osuus ( ) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ( ) Tulot / tulonsaaja (työlliset, 2013), Ikävakioitu sairastavuusindeksi ( ) Perheväestön osuus väestöstä ( ) Lapsiperheiden osuus perheistä ( ) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ( ) Yksin asuvien osuus väestöstä ( ) Yksin asuvien osuus yli 65-vuotiaista ( ) Työvoimaosuus ( ) Työpaikkaomavaraisuus ( ) Työttömyysaste ( ) Nuorten työttömyysaste ( ) Kerrostalohuoneistojen osuus asuntokannasta ( ) valm. asuinrakennusten osuus ( ) 1-2 huoneen asuntojen osuus ( ) Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta ( ) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus ( ) Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus ( ) ,6 8,9 11,1 10,4 65,7 66,3 13,6 19,0 13,3 14,4 18,6 17,9 45,0 30, ,5 88,4 78,2 76,8 46,8 44,2 19,8 24,5 15,5 17,6 32,5 34,4 69,1 70,2 96,0 105,8 9,8 11,5 10,9 11,1 58,1 62,2 28,1 24,9 39,0 44,3 35,5 36,4 9,5 9,7 33,8 41,3 10
11 ESPOO JA KAUNIAINEN Asuminen Työvoima Asuntokunnat Väestö 0-6 v. osuus väestöstä ( ) 7-15 v. osuus väestöstä ( ) v. osuus väestöstä ( ) 65- v. osuus väestöstä ( ) Vieraskielisten osuus väestöstä ( ) Vuonna 2014 alueelle muuttaneiden osuus ( ) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ( ) Tulot / tulonsaaja (työlliset, 2013), Ikävakioitu sairastavuusindeksi ( ) Perheväestön osuus väestöstä ( ) Lapsiperheiden osuus perheistä ( ) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ( ) Yksin asuvien osuus väestöstä ( ) Yksin asuvien osuus yli 65-vuotiaista ( ) Työvoimaosuus ( ) Työpaikkaomavaraisuus ( ) Työttömyysaste ( ) Nuorten työttömyysaste ( ) Kerrostalohuoneistojen osuus asuntokannasta ( ) valm. asuinrakennusten osuus ( ) 1-2 huoneen asuntojen osuus ( ) Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta ( ) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus ( ) Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus ( ) Kaunia inen 9,6 6,8 11,1 12,8 65,7 59,4 13,6 25,3 13,3 5,5 18,6 17,8 45,0 57, ,5 66,0 78,2 81,9 46,8 42,5 19,8 18,9 15,5 12,7 32,5 27,2 69,1 62,2 96,0 60,3 9,8 7,5 10,9 4,6 58,1 47,7 28,1 16,9 39,0 28,6 35,5 29,7 9,5 7,4 33,8 17,4 11
12 ESPOO VÄESTÖ JA ENNUSTE VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Koko väestö Ruotsinkieliset Vierask. Työvoima Ikä, vuosia Naisten työvoimaosuus, % 68,7 68, Miesten työvoimaosuus, % 74,3 69, Työlliset Työvoiman ulkopuolella Eläkeläisiä Opiskelijoita vuotiaita Muita Taloudellinen huoltosuhde 100,0 108, Yhteensä VUOTIAIDEN TULOT KOULUTUSTASO tulonsaaja (työvoima) MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET Perus Keski Korkea Vieraskielisiä suurinta kieliryhmää Viro 5452 Arabia 1728 IKÄVAKIOITU Venäjä 5335 Albania 1423 SAIRASTAVUUSINDEKSI 25% Muut 3681 Kurdi ,3 Englanti 2363 Persia % Somali 2175 Espanja 687 Ulkomaan kansalaisia nettomuutto netto- 30% MUUTTOLIIKE muutto Kuntaan muuttaneet Kunnasta muuttaneet Sisäinen tulomuutto TYÖTTÖMÄT Sisäinen lähtömuutto Työttömiä Miehiä PERHEET JA ASUNTOKUNNAT Naisia Asuntokuntia Alle 25-vuotiaat työttömät Perheitä Työttömyys, % 8,3 9,8 Perheissä henkilöitä Alle 25-vuotiaiden työttömyys, % 8,7 10,9 Lapsiperheitä Yli vuoden työttömänä joissa 0-17-vuotiaita lapsia keskimäärin 1,78 Yksinhuoltajaperheitä 6659 Yksinasuvia TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN Yksinasuvia yli 65-vuotiaita Teollisuus (B-E) Rakentaminen (F) 6097 ASUINOLOT Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta (G, I) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus, % 9,5 Kuljetus ja varastointi (H) 3928 Keskimääräinen pinta-ala asuntokuntaa kohti, m2 78,9 Informaatio ja viestintä (J) Keskimääräinen pinta-ala henkilöä kohti, m2 37,7 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 3957 Kiinteistöalan toiminta (L) 990 ASUNTOKANTA lkm % Asiantuntija-alat (M) Kerrostalot ,1 Yhteiskunnalliset palvelut (N-Q) Pientalot ,9 Muut (R-X, A) 6694 Vuokra-asunnot ,5 Yhteensä joista kaupungin vuokra-asuntoja ,1 Työpaikkaomavaraisuus, % 95,2 ASUINRAKENNUSTEN ASUNTOJEN ASUNTOKUNTIEN KOKO VALMISTUMISVUOSI HUONELUKU % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 2 h 18% 1 h 12% 3 h 29% 5+ h 18% 4 h 23% 1 hlö 36% 2 hlöä 32% 4 hlöä 13% 3 hlöä 14% 5+ hlöä 6% 3 12
13 alue: ESPOO 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Helsinki Vantaa Suomi VIERASKIELISTEN OSUUS VÄESTÖSTÄ ( ) 55% 50% 45% 40% 35% 30% Helsinki Vantaa Suomi LAPSIPERHEIDEN OSUUS PERHEISTÄ ( ) 56,0 % 54,0 % 52,0 % 50,0 % 48,0 % 46,0 % 44,0 % 42,0 % 40,0 % Helsinki Vantaa YKSIN ASUVIEN OSUUS YLI 75-VUOTIAISTA ( ) 13
14 ESPOO 14
15 1 SUUR-LEPPÄVAARA 11 Kanta-Leppävaara 13 Kilo-Karakallio 14 Laaksolahti 15 Viherlaakso-Lippajärvi 16 Sepänkylä VÄESTÖN KEHITYS yht *ennuste *ennuste * 2024* * 2024* PROFIILI Alue Asuminen Työvoima Asuntokunnat Väestö 0-6 v. osuus väestöstä ( ) 7-15 v. osuus väestöstä ( ) v. osuus väestöstä ( ) 65- v. osuus väestöstä ( ) Vieraskielisten osuus väestöstä ( ) Vuonna 2014 alueelle muuttaneiden osuus ( ) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ( ) Tulot / tulonsaaja (työlliset, 2013), Ikävakioitu sairastavuusindeksi ( ) Perheväestön osuus väestöstä ( ) Lapsiperheiden osuus perheistä ( ) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ( ) Yksin asuvien osuus väestöstä ( ) Yksin asuvien osuus yli 65-vuotiaista ( ) Työvoimaosuus ( ) Työpaikkaomavaraisuus ( ) Työttömyysaste ( ) Nuorten työttömyysaste ( ) Kerrostalohuoneistojen osuus asuntokannasta ( ) valm. asuinrakennusten osuus ( ) 1-2 huoneen asuntojen osuus ( ) Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta ( ) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus ( ) Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus ( ) 9,8 9,6 10,8 11, ,7 12,5 13, ,3 18,9 18,6 45, ,4 76,3 78,7 78,2 46,1 46,8 20,5 19,8 16,5 15,5 33,2 32,5 71,5 69,1 93,1 96,0 9,8 9,8 11,8 10,9 64,0 58,1 26,9 28,1 42,9 39,0 37,1 35,5 9,8 9,5 33,7 33,8 15
16 1 SUUR-LEPPÄVAARA VÄESTÖ JA ENNUSTE VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Koko väestö Ruotsinkieliset Vierask. Työvoima Ikä, vuosia Naisten työvoimaosuus, % 70,7 70, Miesten työvoimaosuus, % 77,4 72, Työlliset Työvoiman ulkopuolella Eläkeläisiä Opiskelijoita vuotiaita Muita Taloudellinen huoltosuhde 91,1 100, Yhteensä VUOTIAIDEN TULOT KOULUTUSTASO tulonsaaja (työvoima) MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET Perus Keski Korkea Vieraskielisiä suurinta kieliryhmää Venäjä 1182 Arabia 552 IKÄVAKIOITU Viro 1168 Kurdi 447 SAIRASTAVUUSINDEKSI 25% Somali 665 Persia ,4 Kiina 650 Albania % Englanti 572 Hindi 212 Ulkomaan kansalaisia 6195 nettomuutto netto- 30% MUUTTOLIIKE muutto Kuntaan muuttaneet Kunnasta muuttaneet Sisäinen tulomuutto TYÖTTÖMÄT Sisäinen lähtömuutto Työttömiä Miehiä PERHEET JA ASUNTOKUNNAT Naisia Asuntokuntia Alle 25-vuotiaat työttömät Perheitä Työttömyys, % 7,9 9,8 Perheissä henkilöitä Alle 25-vuotiaiden työttömyys, % 8,8 11,8 Lapsiperheitä 8345 Yli vuoden työttömänä joissa 0-17-vuotiaita lapsia keskimäärin 1,77 Yksinhuoltajaperheitä 1708 Yksinasuvia TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN Yksinasuvia yli 65-vuotiaita 2728 Teollisuus (B-E) 4327 Rakentaminen (F) 1937 ASUMISOLOT Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta (G, I) 7277 Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus, % 9,8 Kuljetus ja varastointi (H) 915 Keskimääräinen pinta-ala asuntokuntaa kohti, m2 75,3 Informaatio ja viestintä (J) 3769 Keskimääräinen pinta-ala henkilöä kohti, m2 36,4 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 903 Kiinteistöalan toiminta (L) 245 ASUNTOKANTA lkm % Asiantuntija-alat (M) 2923 Kerrostalot ,0 Yhteiskunnalliset palvelut (N-Q) 6192 Pientalot ,1 Muut (R-X, A) 1423 Vuokra-asunnot ,1 Yhteensä joista kaupungin vuokra-asuntoja ,2 Työpaikkaomavaraisuus, % 92,1 ASUINRAKENNUSTEN ASUNTOJEN ASUNTOKUNTIEN KOKO VALMISTUMISVUOSI ASUINHUONEET % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 2 h 19% 1 h 13% 3 h 30% 5+ h 16% 4 h 22% 1 hlö 37% 2 hlöä 32% 4 hlöä 12% 3 hlöä 13% 5+ hlöä 6% 16
17 alue: 1 SUUR-LEPPÄVAARA 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Suur-Leppävaara VIERASKIELISTEN OSUUS VÄESTÖSTÄ ( ) 51% 50% 49% 48% 47% 46% 45% 44% 43% Suur-Leppävaara LAPSIPERHEIDEN OSUUS PERHEISTÄ ( ) 46% 45% 44% 43% 42% 41% 40% 39% 38% Suur-Leppävaara YKSIN ASUVIEN OSUUS YLI 75-VUOTIAISTA ( ) 17
18 1 SUUR-LEPPÄVAARA TIESITKÖ? Jos Leppävaara olisi itsenäinen kunta, niin se olisi asukasmäärältään Suomen 16. suurin kunta ohittaen muun muassa Rovaniemen ja 1960-luvun vaihteessa itse asiassa harkittiin Leppävaaran erottamista omaksi kauppalaksi (Heiskanen, 2008). 18
19 11 KANTA-LEPPÄVAARA 111 Pohjois-Leppävaara 116 Uusmäki 112 Etelä-Leppävaara 117 Lintumetsä 113 Mäkkylä 118 Perkkaa 114 Lintukorpi 115 Lintulaakso VÄESTÖN KEHITYS yht *ennuste *ennuste * 2024* * 2024* PROFIILI Alue Asuminen Työvoima Asuntokunnat Väestö 0-6 v. osuus väestöstä ( ) 7-15 v. osuus väestöstä ( ) v. osuus väestöstä ( ) 65- v. osuus väestöstä ( ) Vieraskielisten osuus väestöstä ( ) Vuonna 2014 alueelle muuttaneiden osuus ( ) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ( ) Tulot / tulonsaaja (työlliset, 2013), Ikävakioitu sairastavuusindeksi ( ) Perheväestön osuus väestöstä ( ) Lapsiperheiden osuus perheistä ( ) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ( ) Yksin asuvien osuus väestöstä ( ) Yksin asuvien osuus yli 65-vuotiaista ( ) Työvoimaosuus ( ) Työpaikkaomavaraisuus ( ) Työttömyysaste ( ) Nuorten työttömyysaste ( ) Kerrostalohuoneistojen osuus asuntokannasta ( ) valm. asuinrakennusten osuus ( ) 1-2 huoneen asuntojen osuus ( ) Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta ( ) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus ( ) Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus ( ) 9,8 9,6 9,1 11,1 70,1 65,7 11,0 13,6 16,5 13,3 22,1 18,6 45, ,7 76,3 75,2 78,2 43,3 46,8 21,9 19,8 19,4 15,5 39,1 32,5 72,7 69,1 116,9 96,0 10,0 9,8 10,1 10,9 79,1 58,1 30,7 28,1 51,3 39,0 42,6 35,5 10,3 9,5 36,7 33,8 19
20 11 Kanta-Leppävaara VÄESTÖ JA ENNUSTE VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Koko väestö Ruotsinkieliset Vierask. Työvoima Ikä, vuosia Naisten työvoimaosuus, % 71,4 70, Miesten työvoimaosuus, % 82,6 74, Työlliset Työvoiman ulkopuolella Eläkeläisiä Opiskelijoita vuotiaita Muita Taloudellinen huoltosuhde 80,6 90, Yhteensä VUOTIAIDEN TULOT KOULUTUSTASO tulonsaaja (työvoima) MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET Perus Keski Korkea Vieraskielisiä suurinta kieliryhmää Venäjä 580 Englanti 273 IKÄVAKIOITU Viro 538 Kurdi 258 SAIRASTAVUUSINDEKSI 24% Kiina 398 Albania ,7 Somali 316 Persia % Arabia 293 Vietnam 133 Ulkomaan kansalaisia 3212 nettomuutto netto- 31% MUUTTOLIIKE muutto Kuntaan muuttaneet Kunnasta muuttaneet Sisäinen tulomuutto TYÖTTÖMÄT Sisäinen lähtömuutto Työttömiä Miehiä PERHEET JA ASUNTOKUNNAT Naisia Asuntokuntia Alle 25-vuotiaat työttömät Perheitä 7949 Työttömyys, % 7,9 10,0 Perheissä henkilöitä Alle 25-vuotiaiden työttömyys, % 6,8 10,1 Lapsiperheitä 3444 Yli vuoden työttömänä joissa 0-17-vuotiaita lapsia keskimäärin 1,74 Yksinhuoltajaperheitä 754 Yksinasuvia 5688 TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN Yksinasuvia yli 65-vuotiaita 1262 Teollisuus (B-E) 2083 Rakentaminen (F) 1464 ASUMISOLOT Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta (G, I) 3832 Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus, % 10,3 Kuljetus ja varastointi (H) 214 Keskimääräinen pinta-ala asuntokuntaa kohti, m2 68,0 Informaatio ja viestintä (J) 2534 Keskimääräinen pinta-ala henkilöä kohti, m2 35,1 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 477 Kiinteistöalan toiminta (L) 164 ASUNTOKANTA lkm % Asiantuntija-alat (M) 2461 Kerrostalot ,1 Yhteiskunnalliset palvelut (N-Q) 3073 Pientalot ,5 Muut (R-X, A) 1126 Vuokra-asunnot ,6 Yhteensä joista kaupungin vuokra-asuntoja ,5 Työpaikkaomavaraisuus, % 117,2 ASUINRAKENNUSTEN ASUNTOJEN ASUNTOKUNTIEN KOKO VALMISTUMISVUOSI ASUINHUONEET % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 2 h 23% 1 h 16% 5+ h 10% 4 h 19% 3 h 32% 1 hlö 40% 4 hlöä 10% 3 hlöä 12% 2 hlöä 33% 5+ hlöä 5% 20
21 alue: 11 KANTA-LEPPÄVAARA 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Kanta-Leppävaara VIERASKIELISTEN OSUUS VÄESTÖSTÄ ( ) 52% 50% 48% 46% 44% 42% 40% 38% Kanta-Leppävaara LAPSIPERHEIDEN OSUUS PERHEISTÄ ( ) 55% 50% 45% 40% 35% 30% Kanta-Leppävaara YKSIN ASUVIEN OSUUS YLI 75-VUOTIAISTA ( ) 21
22 11 KANTA-LEPPÄVAARA TIESITKÖ? Leppävaaran monet armeijataustaiset kadunnimet, kuten Majurinkatu ja Upseerinkatu, liittyvät Albergan kartanoon. Kustaa II Aadolf lahjoitti Suurhuopalahden ja Mäkkylän kylät majuri Johan Gyldenärille vuonna Hän rakensi sitten mailleen Albergan kartanon. Ensimmäiset 230 vuotta kartanoa hallitsivat Gyldenärien lisäksi komentajakapteeni Carl Tersmeden perillisineen sekä Everstiluutnantti Christian von Zansen perillisineen. (Heiskanen, 2008) 22
23 13 KILO-KARAKALLIO 131 Nuijala 132 Kuninkainen 133 Karakallio VÄESTÖN KEHITYS yht *ennuste *ennuste * 2024* * 2024* PROFIILI Alue Asuminen Työvoima Asuntokunnat Väestö 0-6 v. osuus väestöstä ( ) 7-15 v. osuus väestöstä ( ) v. osuus väestöstä ( ) 65- v. osuus väestöstä ( ) Vieraskielisten osuus väestöstä ( ) Vuonna 2014 alueelle muuttaneiden osuus ( ) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ( ) Tulot / tulonsaaja (työlliset, 2013), Ikävakioitu sairastavuusindeksi ( ) Perheväestön osuus väestöstä ( ) Lapsiperheiden osuus perheistä ( ) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ( ) Yksin asuvien osuus väestöstä ( ) Yksin asuvien osuus yli 65-vuotiaista ( ) Työvoimaosuus ( ) Työpaikkaomavaraisuus ( ) Työttömyysaste ( ) Nuorten työttömyysaste ( ) Kerrostalohuoneistojen osuus asuntokannasta ( ) valm. asuinrakennusten osuus ( ) 1-2 huoneen asuntojen osuus ( ) Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta ( ) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus ( ) Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus ( ) 10,7 9,6 11,1 11, ,7 11,3 13,6 19,3 13,3 20,2 18,6 40, ,3 76,3 77,2 78,2 50,2 46,8 25,5 19,8 16,5 15,5 35,4 32,5 71,4 69,1 139,2 96,0 11,8 9,8 15,9 10,9 67,1 58,1 22,9 28,1 44,5 39,0 46,3 35,5 11 9,5 49,9 33,8 23
24 13 Kilo-Karakallio VÄESTÖ JA ENNUSTE VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Koko väestö Ruotsinkieliset Vierask. Työvoima Ikä, vuosia Naisten työvoimaosuus, % 70,8 70, Miesten työvoimaosuus, % 75,1 72, Työlliset Työvoiman ulkopuolella Eläkeläisiä Opiskelijoita vuotiaita Muita Taloudellinen huoltosuhde 98,3 108, Yhteensä VUOTIAIDEN TULOT KOULUTUSTASO tulonsaaja (työvoima) MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET Perus Keski Korkea Vieraskielisiä suurinta kieliryhmää Viro 366 Englanti 163 IKÄVAKIOITU Venäjä 350 Kurdi 155 SAIRASTAVUUSINDEKSI Somali 319 Persia 89 29% ,3 40% Arabia 205 Bengali 73 Kiina 168 Urdu 67 Ulkomaan kansalaisia 1921 nettomuutto 2014 muutto netto- MUUTTOLIIKE % Kuntaan muuttaneet Kunnasta muuttaneet Sisäinen tulomuutto TYÖTTÖMÄT Sisäinen lähtömuutto Työttömiä Miehiä PERHEET JA ASUNTOKUNNAT Naisia Asuntokuntia 6657 Alle 25-vuotiaat työttömät Perheitä 3989 Työttömyys, % 9,7 11,8 Perheissä henkilöitä Alle 25-vuotiaiden työttömyys, % 11,6 15,9 Lapsiperheitä 2003 Yli vuoden työttömänä joissa 0-17-vuotiaita lapsia keskimäärin 1,78 Yksinhuoltajaperheitä 510 Yksinasuvia 2475 TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN Yksinasuvia yli 65-vuotiaita 599 Teollisuus (B-E) 2162 Rakentaminen (F) 281 ASUMISOLOT Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta (G, I) 2926 Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus, % 11,0 Kuljetus ja varastointi (H) 534 Keskimääräinen pinta-ala asuntokuntaa kohti, m2 71,9 Informaatio ja viestintä (J) 1168 Keskimääräinen pinta-ala henkilöä kohti, m2 34,2 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 423 Kiinteistöalan toiminta (L) 51 ASUNTOKANTA lkm % Asiantuntija-alat (M) 291 Kerrostalot ,1 Yhteiskunnalliset palvelut (N-Q) 1851 Pientalot ,2 Muut (R-X, A) 131 Vuokra-asunnot ,3 Yhteensä 9818 joista kaupungin vuokra-asuntoja ,5 Työpaikkaomavaraisuus, % 135,3 ASUINRAKENNUSTEN ASUNTOJEN ASUNTOKUNTIEN KOKO VALMISTUMISVUOSI ASUINHUONEET % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 2 h 21% 1 h 9% 3 h 36% 5+ h 13% 4 h 21% 1 hlö 37% 2 hlöä 30% 4 hlöä 12% 3 hlöä 14% 5+ hlöä 6% 24
25 alue: 13 KILO-KARAKALLIO 25% 20% 15% 10% 5% 0% Kilo-Karakallio VIERASKIELISTEN OSUUS VÄESTÖSTÄ ( ) 53% 52% 51% 50% 49% 48% 47% 46% 45% 44% Kilo-Karakallio LAPSIPERHEIDEN OSUUS PERHEISTÄ ( ) 55% 50% 45% 40% 35% 30% Kilo-Karakallio YKSIN ASUVIEN OSUUS YLI 75-VUOTIAISTA ( ) 25
26 13 KILO-KARAKALLIO TIESITKÖ? Rautatien valmistuessa Kiloon rakennettiin pysäkki, joka synnytti alueelle nopeasti huvilataajaman. Tontit olivat suurempia kuin Alberga-Leppävaaran huvila-alueen, jolloin alueelle muutti varakkaampia asukkaita. Onneksi monet kulttuurihistorialliset villat ovat säilyneet tähän päivään saakka. Kilon merkittävin villa on Eliel Saarisen suunnittelema ja Albert Edelfeltin rakennuttama Villa Eka. (Pekkanen & Heininen, 2013) 26
27 14 LAAKSOLAHTI 141 Veininlaakso 142 Lähderanta 143 Jupperi VÄESTÖN KEHITYS yht *ennuste *ennuste * 2024* * 2024* PROFIILI Alue Asuminen Työvoima Asuntokunnat Väestö 0-6 v. osuus väestöstä ( ) 7-15 v. osuus väestöstä ( ) v. osuus väestöstä ( ) 65- v. osuus väestöstä ( ) Vieraskielisten osuus väestöstä ( ) Vuonna 2014 alueelle muuttaneiden osuus ( ) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ( ) Tulot / tulonsaaja (työlliset, 2013), Ikävakioitu sairastavuusindeksi ( ) Perheväestön osuus väestöstä ( ) Lapsiperheiden osuus perheistä ( ) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ( ) Yksin asuvien osuus väestöstä ( ) Yksin asuvien osuus yli 65-vuotiaista ( ) Työvoimaosuus ( ) Työpaikkaomavaraisuus ( ) Työttömyysaste ( ) Nuorten työttömyysaste ( ) Kerrostalohuoneistojen osuus asuntokannasta ( ) valm. asuinrakennusten osuus ( ) 1-2 huoneen asuntojen osuus ( ) Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta ( ) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus ( ) Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus ( ) 9,0 9,6 14,5 11,1 62,1 65,7 14,5 13,6 4,3 13,3 13,3 18,6 52, ,9 76,3 89,5 78,2 48,4 46,8 11,9 19,8 8,9 15,5 21,3 32,5 69,7 69,1 17,3 96,0 6,3 9,8 9,5 10,9 22,3 58,1 28,5 28,1 18,2 39,0 11,5 35,5 6,5 9,5 7,9 33,8 27
28 14 Laaksolahti VÄESTÖ JA ENNUSTE VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Koko väestö Ruotsinkieliset Vierask. Työvoima Ikä, vuosia Naisten työvoimaosuus, % 69,4 69, Miesten työvoimaosuus, % 75,2 69, Työlliset Työvoiman ulkopuolella Eläkeläisiä Opiskelijoita vuotiaita Muita Taloudellinen huoltosuhde 99,8 106, Yhteensä VUOTIAIDEN TULOT KOULUTUSTASO tulonsaaja (työvoima) MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET Perus Keski Korkea Vieraskielisiä suurinta kieliryhmää Venäjä 77 Saksa 18 IKÄVAKIOITU Englanti 56 Hindi 15 21% SAIRASTAVUUSINDEKSI Viro 50 Thai ,9 Kiina 41 Arabia 12 Unkari 27 Bengali 12 53% Ulkomaan kansalaisia % nettomuutto netto- MUUTTOLIIKE muutto Kuntaan muuttaneet Kunnasta muuttaneet Sisäinen tulomuutto TYÖTTÖMÄT Sisäinen lähtömuutto Työttömiä Miehiä PERHEET JA ASUNTOKUNNAT Naisia Asuntokuntia 4150 Alle 25-vuotiaat työttömät Perheitä 3181 Työttömyys, % 5,0 6,3 Perheissä henkilöitä 9668 Alle 25-vuotiaiden työttömyys, % 7,0 9,5 Lapsiperheitä 1539 Yli vuoden työttömänä joissa 0-17-vuotiaita lapsia keskimäärin 1,85 Yksinhuoltajaperheitä 183 Yksinasuvia 959 TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN Yksinasuvia yli 65-vuotiaita 332 Teollisuus (B-E) 4 Rakentaminen (F) 91 ASUMISOLOT Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta (G, I) 181 Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus, % 6,5 Kuljetus ja varastointi (H) 59 Keskimääräinen pinta-ala asuntokuntaa kohti, m2 102,8 Informaatio ja viestintä (J) 35 Keskimääräinen pinta-ala henkilöä kohti, m2 41,9 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 2 Kiinteistöalan toiminta (L) 19 ASUNTOKANTA lkm % Asiantuntija-alat (M) 103 Kerrostalot ,3 Yhteiskunnalliset palvelut (N-Q) 291 Pientalot ,5 Muut (R-X, A) 102 Vuokra-asunnot ,5 Yhteensä 887 joista kaupungin vuokra-asuntoja 85 16,8 Työpaikkaomavaraisuus, % 17,3 ASUINRAKENNUSTEN ASUNTOJEN ASUNTOKUNTIEN KOKO VALMISTUMISVUOSI ASUINHUONEET % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 3 h 18% 1 h 2 h 8% 6% 4 h 29% 5+ h 39% 1 hlö 23% 2 hlöä 33% 5+ hlöä 9% 4 hlöä 19% 3 hlöä 15% 28
29 alue: 14 LAAKSOLAHTI 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Laaksolahti VIERASKIELISTEN OSUUS VÄESTÖSTÄ ( ) 52% 51% 50% 49% 48% 47% 46% 45% 44% Laaksolahti LAPSIPERHEIDEN OSUUS PERHEISTÄ ( ) 45% 40% 35% 30% 25% 20% Laaksolahti YKSIN ASUVIEN OSUUS YLI 75-VUOTIAISTA ( ) 29
30 14 LAAKSOLAHTI TIESITKÖ? Presidentti Sauli Niinistö asui Laaksolahdessa ennen muuttoaan Mäntyniemeen. Alueen historia näkyy upeissa vanhoissa puissa. Entisen Dalsvikin kartanon puiston 16 tammea rauhoitettiin luonnonmuistomerkkinä vuonna Tammet ovat noin 200-vuotiaita ja korkein tammi on 30-metrinen. (Helimäki, 2008) 30
31 15 VIHERLAAKSO-LIPPAJÄRVI 151 Viherlaakso 152 Lippajärvi VÄESTÖN KEHITYS yht *ennuste *ennuste * 2024* * 2024* PROFIILI Alue Asuminen Työvoima Asuntokunnat Väestö 0-6 v. osuus väestöstä ( ) 7-15 v. osuus väestöstä ( ) v. osuus väestöstä ( ) 65- v. osuus väestöstä ( ) Vieraskielisten osuus väestöstä ( ) Vuonna 2014 alueelle muuttaneiden osuus ( ) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ( ) Tulot / tulonsaaja (työlliset, 2013), Ikävakioitu sairastavuusindeksi ( ) Perheväestön osuus väestöstä ( ) Lapsiperheiden osuus perheistä ( ) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ( ) Yksin asuvien osuus väestöstä ( ) Yksin asuvien osuus yli 65-vuotiaista ( ) Työvoimaosuus ( ) Työpaikkaomavaraisuus ( ) Työttömyysaste ( ) Nuorten työttömyysaste ( ) Kerrostalohuoneistojen osuus asuntokannasta ( ) valm. asuinrakennusten osuus ( ) 1-2 huoneen asuntojen osuus ( ) Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta ( ) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus ( ) Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus ( ) 9,5 9,6 11,1 11,1 62,8 65,7 16,6 13,6 9,8 13,3 14,1 18,6 45, ,2 76,3 79,5 78,2 46,0 46,8 19,4 19,8 16,6 15,5 30,6 32,5 70,0 69,1 32,8 96,0 9,9 9,8 14,0 10,9 52,7 58,1 20,8 28,1 37,5 39,0 29,6 35,5 9,9 9,5 15,9 33,8 31
32 15 Viherlaakso-Lippajärvi VÄESTÖ JA ENNUSTE VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Koko väestö Ruotsinkieliset Vierask. Työvoima Ikä, vuosia Naisten työvoimaosuus, % 70,1 69, Miesten työvoimaosuus, % 69,2 70, Työlliset Työvoiman ulkopuolella Eläkeläisiä Opiskelijoita vuotiaita Muita Taloudellinen huoltosuhde 104,2 111, Yhteensä VUOTIAIDEN TULOT KOULUTUSTASO tulonsaaja (työvoima) MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET Perus Keski Korkea Vieraskielisiä suurinta kieliryhmää Viro 182 Tagalog,p 29 IKÄVAKIOITU Venäjä 150 Romania 28 SAIRASTAVUUSINDEKSI 25% Englanti 70 Somali ,2 Arabia 37 Persia 23 45% Kiina 35 Kurdi 22 Ulkomaan kansalaisia 670 nettomuutto netto- 30% MUUTTOLIIKE muutto Kuntaan muuttaneet Kunnasta muuttaneet Sisäinen tulomuutto TYÖTTÖMÄT Sisäinen lähtömuutto Työttömiä Miehiä PERHEET JA ASUNTOKUNNAT Naisia Asuntokuntia 4192 Alle 25-vuotiaat työttömät Perheitä 2589 Työttömyys, % 8,2 9,9 Perheissä henkilöitä 7441 Alle 25-vuotiaiden työttömyys, % 13,2 14,0 Lapsiperheitä 1191 Yli vuoden työttömänä joissa 0-17-vuotiaita lapsia keskimäärin 1,77 Yksinhuoltajaperheitä 231 Yksinasuvia 1555 TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN Yksinasuvia yli 65-vuotiaita 475 Teollisuus (B-E) 77 Rakentaminen (F) 94 ASUMISOLOT Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta (G, I) 243 Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus, % 9,9 Kuljetus ja varastointi (H) 91 Keskimääräinen pinta-ala asuntokuntaa kohti, m2 77,5 Informaatio ja viestintä (J) 31 Keskimääräinen pinta-ala henkilöä kohti, m2 37,3 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 1 Kiinteistöalan toiminta (L) 9 ASUNTOKANTA lkm % Asiantuntija-alat (M) 60 Kerrostalot ,7 Yhteiskunnalliset palvelut (N-Q) 770 Pientalot ,7 Muut (R-X, A) 63 Vuokra-asunnot ,6 Yhteensä 1439 joista kaupungin vuokra-asuntoja ,2 Työpaikkaomavaraisuus, % 31,8 ASUINRAKENNUSTEN ASUNTOJEN ASUNTOKUNTIEN KOKO VALMISTUMISVUOSI ASUINHUONEET % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 2 h 20% 1 h 12% 3 h 30% 5+ h 16% 4 h 23% 1 hlö 37% 2 hlöä 31% 4 hlöä 13% 3 hlöä 13% 5+ hlöä 6% 32
33 alue: 15 VIHERLAAKSO-LIPPAJÄRVI 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Viherlaakso-Lippajärvi VIERASKIELISTEN OSUUS VÄESTÖSTÄ ( ) 51% 50% 49% 48% 47% 46% 45% 44% 43% Viherlaakso-Lippajärvi LAPSIPERHEIDEN OSUUS PERHEISTÄ ( ) 46% 44% 42% 40% 38% 36% 34% 32% Viherlaakso-Lippajärvi YKSIN ASUVIEN OSUUS YLI 75-VUOTIAISTA ( ) 33
34 15 VIHERLAAKSO-LIPPAJÄRVI TIESITKÖ? 1700-luvun loppuun saakka Turun ja Viipurin välillä, Kuninkaantien varrella, sijaitsi 20 kestikievaria. Yksi näistä sijaitsi Viherlaaksossa. Kestikievari oli talo, jossa hevosilla matkustavat saattoivat yöpyä ja josta sai kyydin seuraavaan kievariin. Kustaa Vaasan kestikievarijärjestelmän mukaisesti kestikievareita oli oltava 2 tai 2,5 peninkulman välein. (Pekkanen & Heininen, 2013) 34
35 16 SEPÄNKYLÄ 161 Sepänkylä VÄESTÖN KEHITYS yht *ennuste *ennuste * 2024* * 2024* PROFIILI Alue Väestö 0-6 v. osuus väestöstä ( ) 7-15 v. osuus väestöstä ( ) 9,3 9,6 9,9 11, v. osuus väestöstä ( ) 67,6 65,7 65- v. osuus väestöstä ( ) 13,2 13,6 Vieraskielisten osuus väestöstä ( ) 9,6 13,3 Vuonna 2014 alueelle muuttaneiden osuus ( ) 15,1 18,6 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ( ) 50,3 45 Tulot / tulonsaaja (työlliset, 2013), Ikävakioitu sairastavuusindeksi ( ) 73,7 76,3 Asuntokunnat Perheväestön osuus väestöstä ( ) Lapsiperheiden osuus perheistä ( ) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ( ) Yksin asuvien osuus väestöstä ( ) 80,0 78,2 43,5 46,8 17,9 19,8 15,8 15,5 Yksin asuvien osuus yli 65-vuotiaista ( ) 33,5 32,5 Työvoima Työvoimaosuus ( ) Työpaikkaomavaraisuus ( ) Työttömyysaste ( ) 70,2 69,1 50,4 96,0 10,7 9,8 Nuorten työttömyysaste ( ) ,6 10,9 Asuminen Kerrostalohuoneistojen osuus asuntokannasta ( ) valm. asuinrakennusten osuus ( ) 1-2 huoneen asuntojen osuus ( ) 39,7 58,1 24,5 28,1 36,9 39,0 Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta ( ) 32,6 35,5 Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus ( ) 7,3 9,5 Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus ( ) 9,2 33,8 35
36 16 Sepänkylä VÄESTÖ JA ENNUSTE VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Koko väestö Ruotsinkieliset Vierask. Työvoima Ikä, vuosia Naisten työvoimaosuus, % 69,4 68, Miesten työvoimaosuus, % 73,2 72, Työlliset Työvoiman ulkopuolella Eläkeläisiä Opiskelijoita vuotiaita Muita Taloudellinen huoltosuhde 93,5 104, Yhteensä VUOTIAIDEN TULOT KOULUTUSTASO tulonsaaja (työvoima) MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET Perus Keski Korkea Vieraskielisiä suurinta kieliryhmää Viro 32 Vietnam 6 IKÄVAKIOITU Venäjä 25 23% SAIRASTAVUUSINDEKSI Englanti ,7 Kiina 8 Amhara 6 50% Ulkomaan kansalaisia 86 27% nettomuutto netto- MUUTTOLIIKE muutto Kuntaan muuttaneet Kunnasta muuttaneet Sisäinen tulomuutto TYÖTTÖMÄT Sisäinen lähtömuutto Työttömiä Miehiä PERHEET JA ASUNTOKUNNAT Naisia Asuntokuntia 607 Alle 25-vuotiaat työttömät 9 5 Perheitä 386 Työttömyys, % 9,8 10,7 Perheissä henkilöitä 1088 Alle 25-vuotiaiden työttömyys, % 20,9 11,6 Lapsiperheitä 168 Yli vuoden työttömänä joissa 0-17-vuotiaita lapsia keskimäärin 1,69 Yksinhuoltajaperheitä 30 Yksinasuvia 215 TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN Yksinasuvia yli 65-vuotiaita 60 Teollisuus (B-E) 1 Rakentaminen (F) 7 ASUMISOLOT Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta (G, I) 95 Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus, % 7,3 Kuljetus ja varastointi (H) 17 Keskimääräinen pinta-ala asuntokuntaa kohti, m2 80,4 Informaatio ja viestintä (J) 1 Keskimääräinen pinta-ala henkilöä kohti, m2 38,5 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 0 Kiinteistöalan toiminta (L) 2 ASUNTOKANTA lkm % Asiantuntija-alat (M) 8 Kerrostalot ,7 Yhteiskunnalliset palvelut (N-Q) 207 Pientalot ,9 Muut (R-X, A) 1 Vuokra-asunnot ,6 Yhteensä 339 joista kaupungin vuokra-asuntoja ,4 Työpaikkaomavaraisuus, % 47,9 ASUINRAKENNUSTEN ASUNTOJEN ASUNTOKUNTIEN KOKO VALMISTUMISVUOSI ASUINHUONEET % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 2 h 16% 1 h 13% 3 h 24% 5+ h 19% 4 h 28% 1 hlö 35% 2 hlöä 34% 4 hlöä 12% 3 hlöä 14% 5+ hlöä 5% 36
37 alue: 16 SEPÄNKYLÄ 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Sepänkylä VIERASKIELISTEN OSUUS VÄESTÖSTÄ ( ) 52% 50% 48% 46% 44% 42% 40% Sepänkylä LAPSIPERHEIDEN OSUUS PERHEISTÄ ( ) 55% 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% Sepänkylä YKSIN ASUVIEN OSUUS YLI 75-VUOTIAISTA ( ) 37
38 16 SEPÄNKYLÄ TIESITKÖ? Sepänkylässä sijaitsee n keskuspaloasema. Aseman ensimmäiset osat on rakennettu jo vuonna 1918 ja se onkin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vanhin paloasema. Aseman peruskorjaus alkoi vuonna Peruskorjauksen ajaksi keskuspaloaseman valmiudessa olevat pelastus- ja ensihoitoyksiköt siirtyivät n muille paloasemille. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, 2015; A-insinöörit, 2012) 38
39 2 SUUR-TAPIOLA 21 Kanta-Tapiola 22 Otaniemi 23 Haukilahti-Westend 24 Mankkaa 25 Laajalahti VÄESTÖN KEHITYS yht *ennuste *ennuste * 2024* * 2024* PROFIILI Alue Väestö 0-6 v. osuus väestöstä ( ) 7-15 v. osuus väestöstä ( ) 8,5 9,6 9,8 11, v. osuus väestöstä ( ) 64,8 65,7 65- v. osuus väestöstä ( ) 17,0 13,6 Vieraskielisten osuus väestöstä ( ) 9,2 13,3 Vuonna 2014 alueelle muuttaneiden osuus ( ) 19,6 18,6 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ( ) 55,3 45 Tulot / tulonsaaja (työlliset, 2013), Ikävakioitu sairastavuusindeksi ( ) 60,4 76,3 Asuntokunnat Perheväestön osuus väestöstä ( ) Lapsiperheiden osuus perheistä ( ) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ( ) Yksin asuvien osuus väestöstä ( ) 76,2 78,2 42,5 46,8 16,7 19,8 16,8 15,5 Yksin asuvien osuus yli 65-vuotiaista ( ) 33,4 32,5 Työvoima Työvoimaosuus ( ) Työpaikkaomavaraisuus ( ) Työttömyysaste ( ) ,6 69,1 207,9 96,0 7,2 9,8 Nuorten työttömyysaste ( ) 4,8 10,9 Asuminen Kerrostalohuoneistojen osuus asuntokannasta ( ) valm. asuinrakennusten osuus ( ) 1-2 huoneen asuntojen osuus ( ) 58,1 58,1 14,6 28,1 35,7 39,0 Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta ( ) 32,4 35,5 Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus ( ) 7,8 9,5 Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus ( ) 47,7 33,8 39
40 2 SUUR-TAPIOLA VÄESTÖ JA ENNUSTE VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Koko väestö Ruotsinkieliset Vierask. Työvoima Ikä, vuosia Naisten työvoimaosuus, % 66,8 66, Miesten työvoimaosuus, % 68,4 66, Työlliset Työvoiman ulkopuolella Eläkeläisiä Opiskelijoita vuotiaita Muita Taloudellinen huoltosuhde 106,1 111, Yhteensä VUOTIAIDEN TULOT KOULUTUSTASO tulonsaaja (työvoima) MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET Perus Keski Korkea Vieraskielisiä suurinta kieliryhmää Venäjä 551 Espanja 143 IKÄVAKIOITU Viro 453 Persia 98 19% SAIRASTAVUUSINDEKSI Englanti 381 Turkki ,4 Arabia 154 Urdu 91 Saksa 144 Kurdi 84 Ulkomaan kansalaisia % 26% nettomuutto netto- MUUTTOLIIKE muutto Kuntaan muuttaneet Kunnasta muuttaneet Sisäinen tulomuutto TYÖTTÖMÄT Sisäinen lähtömuutto Työttömiä Miehiä PERHEET JA ASUNTOKUNNAT Naisia Asuntokuntia Alle 25-vuotiaat työttömät Perheitä Työttömyys, % 6,3 7,2 Perheissä henkilöitä Alle 25-vuotiaiden työttömyys, % 3,9 4,8 Lapsiperheitä 5067 Yli vuoden työttömänä joissa 0-17-vuotiaita lapsia keskimäärin 1,77 Yksinhuoltajaperheitä 847 Yksinasuvia 7475 TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN Yksinasuvia yli 65-vuotiaita 2520 Teollisuus (B-E) 7972 Rakentaminen (F) 1084 ASUMISOLOT Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta (G, I) 7019 Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus, % 7,8 Kuljetus ja varastointi (H) 1316 Keskimääräinen pinta-ala asuntokuntaa kohti, m2 79,6 Informaatio ja viestintä (J) 5968 Keskimääräinen pinta-ala henkilöä kohti, m2 40,2 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 2821 Kiinteistöalan toiminta (L) 342 ASUNTOKANTA lkm % Asiantuntija-alat (M) 6346 Kerrostalot ,1 Yhteiskunnalliset palvelut (N-Q) 8922 Pientalot ,3 Muut (R-X, A) 1497 Vuokra-asunnot ,4 Yhteensä joista kaupungin vuokra-asuntoja ,0 Työpaikkaomavaraisuus, % 206,2 ASUINRAKENNUSTEN ASUNTOJEN ASUNTOKUNTIEN KOKO VALMISTUMISVUOSI ASUINHUONEET % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 2 h 15% 1 h 13% 3 h 25% 5+ h 21% 4 h 25% 1 hlö 37% 2 hlöä 33% 4 hlöä 13% 3 hlöä 12% 5+ hlöä 5% 40
Espoo alueittain 2011 Raportteja Espoosta 2/2011
Espoo alueittain 211 Raportteja Espoosta 2/211 Keskushallinto Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Kansikuva: Glenn R. Gassen, Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupungin keskushallinto
LisätiedotSuur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016*
- 6-1 SUUR-LEPPÄVAARA 11 Kanta-Leppävaara 13 Kilo-Karakallio 14 Laaksolahti 15 Viherlaakso-Lippajärvi 16 Sepänkylä Suur-Leppävaara; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 7 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21
LisätiedotEspoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain
Espoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain Tietoisku 7/2016 Kuvat: Marko Oikarinen Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on nuorempaa kuin Suomessa
LisätiedotSuur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.
- 24-2 SUUR-TAPIOLA 21 Kanta-Tapiola 22 Otaniemi 23 Haukilahti-Westend 24 Mankkaa 25 Laajalahti 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Suur-Tapiola; koko väestö ja 16-64 v. Yht. 16-64 v Suur-Tapiola; ikäryhmät -6, 7-15
LisätiedotSuur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.
- 42-3 SUUR-MATINKYLÄ 31 Matinkylä 32 Olari 33 Henttaa-Suurpelto Suur-Matinkylä; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 5 4 3 2 Yht. 16-64 v 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216* 7 6 5 4 3 2 1 Suur-Matinkylä;
LisätiedotSuur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.
- 54-4 SUUR-ESPOONLAHTI 41 Kanta-Espoonlahti 42 Saunalahti 43 Nöykkiö-Latokaski 44 Kaitaa 45 Suvisaaristo Suur-Espoonlahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216*
LisätiedotSuur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.
- 72-5 SUUR-KAUKLAHTI 51 Kanta-Kauklahti 52 Kurttila-Vanttila 1 Suur-Kauklahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 8 6 4 Yht. 16-64 v 2 16 14 12 1 8 6 4 2 Suur-Kauklahti; ikäryhmät -6, 7-15 ja 65- v.
LisätiedotEspoon ruotsinkielisten väestöennuste
Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon
LisätiedotPohjois-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Pohjois-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.
- 96-7 POHJOIS-ESPOO 71 Vanhakartano-Röylä 72 Kalajärvi-Lakisto 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 1986 1991 1996 21 26 211* 216* Yht. 16-64 v 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo;
LisätiedotVanha-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Vanha-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.
- 81-6 VANHA-ESPOO 61 Kanta-Espoo 62 Muurala-Gumböle 63 Bemböle 64 Nuuksio-Nupuri 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Vanha-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 Yht. 16-64 v 6 5 4 3 2 1 Vanha-Espoo; ikäryhmät
LisätiedotESPOO ALUEITTAIN 2011
ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset
LisätiedotTIETOISKU 6/
TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä
LisätiedotVäestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,
LisätiedotVäestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4
LisätiedotVäestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty
Väestö Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.2018 Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu:,
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
LisätiedotVäestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA
PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotVÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA
VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018
LisätiedotPerho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotSelvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä
Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016
LisätiedotMaapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %
Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.
LisätiedotTutkimuksen lähtökohdat
Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista
LisätiedotHelsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.
Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotVäestöennusteet ja asuntotuotantoennuste
Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestöennusteet Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.2018 Väestöennusteet Sisällys: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotVäestörakenne ja väestönmuutokset
Väestörakenne ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 20.6.2016 Väestörakenne ja väestönmuutokset Suurista kaupungeista 0 6 vuotiaiden osuus korkein Espoon
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997
LisätiedotASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013
ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 Tietoisku 4/2016 Kuvaaja: Lea Keskitalo Vuonna 2013 suomalaisen asuntokunnan keskimääräiset tulot olivat noin 48 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla Kauniaisissa tulot
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ
PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori
LisätiedotAsuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus
LisätiedotNuoren tukeminen on poikiva sijoitus
Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000
LisätiedotKaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015
1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Heinäkuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-7/2019 20 18 16 14 12 13,0 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotKuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018
Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018 Ulkomaan kansalaisia 3103 2,6 % Suurimmat ryhmät venäläiset, virolaiset syyrialaiset Noin 100 eri kansalaisuutta 4685 vieraskielistä Noin 80 eri kieltä Kielet,
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotSairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain
Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain Tietoisku 11/2015 Sisällys: Espoolaisten terveydentila parempi kuin suomalaisten ja kuusikkokuntien asukkaiden keskimäärin Keskimääräistä
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Toukokuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotLIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:
Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta
LisätiedotNuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö
Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
LisätiedotMot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotTIETOISKU 9/
TIETOISKU 9/005 0.10.005 KUNNALLISVAALIT ESPOOSSA VUONNA 004 Santeri Paakko 30 5 6 5 4 1996 000 004 0 15 14 13 13 14 13 13 11 10 8 9 8 7 7 5 0 4 4 4 4 3 3 3 3 3 1 1 1 Kok SDP Vihr. RKP Kesk. Sit. Vas.
Lisätiedot19.05.2015. Kyyhkysmäki 24 01.12.94 Kerrostalo 32 1-4 Porarinkatu 6 01.03.94 Kerrostalo 45 1-4 Sininärhentie 12 01.11.96 Rivitalo 10 2-5 112 Etelä-
ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Espoo Kaikki Suur-Leppävaara 111 Pohjois- Kyyhkysmäki 12 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO 01.12.93 Kerrostalo 28 2-4 Leppävaara Kyyhkysmäki
LisätiedotAviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008
-tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotLiitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.
Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotMaahanmuutto Varsinais- Suomessa
Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen
LisätiedotRuututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotTilastokatsaus 10:2014
Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotToimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen
Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.
LisätiedotVaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys
Vaasan väestö vuonna 2018 07/2019 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 8.7.2019 Vaasan väestö vuonna 2018 Vaasan väkiluku oli 67 552 vuonna 2018. Vaasan väkiluku kasvoi 160 asukkaalla
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
LisätiedotTilastotietoa Oulusta VÄESTÖ JULKAISTU 2019
Tilastotietoa Oulusta VÄESTÖ 1 JULKAISTU 2019 Julkaisija: Oulun kaupunki konsernihallinto 2 VÄESTÖ 2019 Sisällys Alue... 4 Väestö... 6 Asuminen... 10 Työllisyys... 12 Hyvinvointi ja terveys... 14 Kulttuuri
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotEspoon väestöennusteet. Konserniesikunta/ Strategiayksikkö Teija Jokiranta
Konserniesikunta/ Strategiayksikkö 20.2.2018 Teija Jokiranta Ennustekokonaisuus sisältää: Helsingin seudun väestöennusteet (14 kuntaa) (vuoteen 2050) Helsinki, Espoo, Vantaa (erikseen) + Muu seutu ja Kauniainen
LisätiedotEspoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.
1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 Tietoisku 1/2014 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Vladimir Pohtokari
LisätiedotKaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012
1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika
LisätiedotRuututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
LisätiedotToimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen
Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin
LisätiedotTilastokeskuksen Pekka Myrskylän tietoja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä 15-29-vuotiaista nuorista
Tilastokeskuksen Pekka Myrskylän tietoja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä 15-29-vuotiaista nuorista Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 19.9.2012 Teemu Haapalehto Pekka Myrskylän raportti
LisätiedotFyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013
Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena Juho Kiuru 13.3.2013 Johdanto Kytö, Hannu & Kiuru, Juho: Asuinalueiden elinkaari (2013) Vaattovaara, Mari: Pääkaupunkiseudun
Lisätiedot