3/2010. Jenni Mäkinen Valmet Automotive: Sähköautosta apu ilmastokriisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2010. Jenni Mäkinen Valmet Automotive: Sähköautosta apu ilmastokriisiin"

Transkriptio

1 3/2010 Jenni Mäkinen Valmet Automotive: Sähköautosta apu ilmastokriisiin

2 sisältö Insinöörit suhtautuvat realistisesti työurien pidentämiseen. Tärkeintä on, että kaikilla insinööreillä on työtä. Ilman työtä työurat eivät pitene. Jenni Mäkinen uskoo sähköautotuotannon vähentävän ratkaisevasti hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Pääkirjoitus... 5 Veljeni ja minä Uutisia... 6 Kolumni... 8 Kujanjuoksusta uuteen kukoistukseen Puheenjohtajan palsta... 9 Miksi palkansaajat lakkoilevat? Edunvalvontaa eläkeiät ja työurat Työuraneuvottelut laajenivat PT: Työvoiman kysyntä on tärkeää Etla: Elinaikakerroin nostaa eläkeikärajaa Guy Ahonen esittää tietoista työn väljentämistä Nivakoski: Valintoja ja joustavuutta Insinöörin eläke 60 prosenttia palkasta Elinaikakerroin huomioi Vielä on jaksettava työelämässä pari vuotta Edunvalvontaa sopimusaloilta Napakka nainen teknon edunvalvojana Yt-neuvottelut kypsyttivät liiton töihin Tes sai aikaan tyytyväisiä jäseniä kemian alalla Energia-alan sopimuskiertue starttasi Espoosta Edunvalvontaa koulutusta Inssi-foorumi kokosi vaikuttajat Parhaat käytänteet palkittiin Osaaminen Sähköautostako ilmastokriisin pelastaja Afrikka tutuksi opiskelemalla Totta ja tutkittua Insinöörien työuriin pituutta omilla vaikutusmahdollisuuksilla Maailmalta EU:n uusi perussopimus vaikuttaa työelämään Oikeutta Fujitsu tuomittiin miljoonakorvauksiin EK rikkoi yt-lakia Opiskelija-asiaa Uusi jäsen Jäsentietopalvelu tiedottaa Mennen tullen Järjestöasiaa UIL:n mökit esittelyssä Kannen kuva: Tuulikki Holopainen 2

3 22.4. numero 3/2010 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Metropolia ammattikorkeakoulun Afrikka2010 projektissa opiskelevat työskentelevät Afrikassa kolmen kuukauden ajan. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 19.8., 16.9., , , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: 38 Uuden Insinööriliiton uusi jäsen Tero Piirainen arvostaa liiton tarjoamia neuvontapalveluja työsuhde- ja sopimusasioissa. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4

5 pääkirjoitus Veljeni ja minä Huhtikuu 2010 Ilona Mäenpää Vanhempi veljeni lähti eläkkeelle heti täytettyään 60 vuotta. Tämän eteen hän oli tehnyt järjestelyt valmiiksi työnantajansa kanssa jo hyvissä ajoin etukäteen. Nyt hän nauttii ansaituista eläkevuosista vaimonsa kanssa matkustellen, golfia pelaten, lapsenlapsia hoitaen ja mökkeilyä harrastaen. Itse en usko jääväni eläkkeelle vielä tuon ikäisenä, vaan näillä näkymin toivon voivani jatkaa työelämässä 65-vuotiaaksi, ehkä jopa 68-vuotiaaksi. Mikäli työnantaja suo ja kuntoa riittää. Tuo kunto ja hyvinvointihan useimmilla ensiksi alkaa reistailla, sitten tulee väsymys ja haluttomuus pakertaa. Miten pitkään itse kunkin pitäisi jaksaa tehdä töitä? Koska olisi oikea aika poistua työelämästä? Auttaisivatko joustot ja porkkanat jatkamaan pitempään vai onko pakko ainoa ratkaisu? Näitähän nyt mietitään työryhmiä myöten. Uudenmaan Insinööri ins -lehden lukijaraadilla on selvä näkemys asiasta (ins. 2/2010): irtisanomiset vaikeammiksi, työsuhteet kuntoon, nuoret työelämään, työtaakan kevennys ikääntyville, parempaa johtamista, ikärasismi kuriin ja eläkeiän nostamiseen ei pakkoja vaan houkuttimia. Kyllä insinöörit tietävät! Näitä samoja lääkkeitä ehdottavat myös useat tutkijat. Työnantajapuolella tuntuu linja olevan kovempi; pitäisi jopa tutkia, miten suuri haitta työn tuottavuudelle ja tehokkuudelle on se, että työssä voi jatkaa 68-vuotiaaksi. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan palkansaajien halu pysyä töissä vielä eläkeiän jälkeenkin on lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Pidempään työelämässä pysymistä edesauttaisivat työn keventäminen, joustot ja raha. Entä nuoret, jotka eivät tällä hetkellä saa töitä ja maksavat kuitenkin aikanaan eläkkeistä yli 80 prosenttia! Olisiko kohtuutonta saada heidät nopeammin opiskelujen parista työelämään rikastuttamaan myös työyhteisöä osaamisellaan. Tässä lehdessä käsitellään työurien pituutta ja eläkeasioi ta s Tutkimuspalstalla esitellään insinöörien näkemyksiä työuran pidentämisen keinoista Työmarkkinatutkimuksen aineiston valossa. Niistä selviää, mikä saisi insinöörit pidentämään työuriansa ja minkä ikäisenä insinöörit tällä hetkelle suunnittelevat jäävänsä eläkkeelle. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Valtiosektori sai sopimuksen JUKO, Pardia ja JHL hyväksyivät ja allekirjoittivat valtiosektorin virka- ja työehtosopimuksen maaliskuussa. Uusi virka- ja työehtosopimus (ves) koskee noin valtion virkamiestä ja työntekijää. Noin jukolaisen joukossa on runsas 600 Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsentä, jotka työskentelevät valtiosektorilla yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä. Virka- ja työehtosopimukseen sisältyvät 0,55 prosentin suuruinen yleiskorotus 1.3. lukien sekä paikallinen 0,43 prosentin suuruinen virastoerä 1. syyskuuta lukien. Vuodelle 2011 sovittiin tarkastelulausekkeesta, jonka mukaan osapuolet tarkastelevat sopimusta mennessä. Paikallisen virastoerän suuntaamisella edistetään valtionhallinnon ja sen toimintayksiköiden tuloksellisuutta sekä parannetaan kilpailukykyä osaavan henkilöstön saatavuudesta ja pysymistä palveluksessa. Samalla parannetaan sekä naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa. Lisäksi sovittiin lukuisista selvityksistä ja työryhmistä. Sopimuksessa saatiin torjuttua muun muassa lomarahojen leikkaukset. Valtion palkkausjärjestelmiä kehitetään edelleen ja mahdollisuuksia työaikajoustoihin lisätään. Henkilöstön edustajien asema ja tietojensaanti paranee. LTY-sektorille sopimus LTY:n sopimuskausi on Palkankorotuksista sovittiin, että alkaen maksetaan yleiskorotus 0,6 prosenttia ja alkaen maksetaan yrityskohtainen järjestelyvaraerä 0,6 prosenttia. Tästä erässä on puoliperälauta viime sopimuskauden malliin siten, että 0,2 prosenttia yleiskorotuksena ja 0,4 prosenttia työnantajan määrittelemänä. Vuoden 2011 palkankorotuksista neuvotellaan marraskuun 2010 loppuun mennessä. Sopimuskauden alusta otetaan käyttöön palkallinen, kuuden päivän isyysvapaa. Vuosilomissa siirrytään viiden päivän laskentaan. Tavoitteena on saada viimeisteltyä vuosilomatekstit siten, että meneillään olevan lomavuoden lomat voidaan pitää jo uuden mallin mukaan. Vuosilomien niin sanotut pidennyspäivät muuttuvat varsinaisiksi lomapäiviksi. Virkasuhteisten ehdot siirretään erilliseen liitteeseen. Liikelaitosten työ- ja virkaehtosopimuksen uusi nimi on Yleinen työehtosopimus. Työryhmissä käsitellään muun muassa työaikakysymykset, matka-aika, etätyö, vuokratyö, koulutus, työurien pidentäminen ja korvaava työ sekä LTY:n yleisten sopimusten päivittäminen. Palkansaajapuolen sopijaosapuolina ovat Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palkansaajajärjestö Pardia sekä työnantajapuolen Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat LTY. LTY-alalla työskentelee noin YTN-liittojen jäsentä. LTY:n sopimukset koskevat Destia Oy:tä, Finavia Oy:tä, Labtium Oy:tä, Metsähallitusta, Luotsausliikelaitosta, Arctia Shipping Oy:ta, Meritaito Oy:ta, Suomen Lauttaliikenne Oy:ta, Senaattikiinteistöä, Haus Oy:tä ja Inspecta konsernia. Yliopistosektorille sopimus Yksityisen Opetusalan Liitto ja Suomen yliopistojen työnantajayhdistys Syty sekä JUKO, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palkansaajajärjestö Pardia sopivat ensimmäisestä, yksinomaan yliopistoja koskevasta työehtosopimuksesta. Sopimuskausi Vuodelle 2010 on sovittu palkankorotuksesta Korotus on yhteensä 0,98 prosenttia, josta yleiskorotus on 0,4 prosenttia ja järjestelyerä 0,58 prosenttia. Marraskuun palkanmaksun yhteydessä maksetaan kuukausipalkasta laskettava 5,5 prosentin kertaerä. Vuoden 2011 palkankorotukset sovitaan helmikuun 2011 loppuun mennessä. Uusi yliopistojen työehtosopimus sisältää muutoksia aikaisemmin yliopistoissa sovellettuun valtion virka- ja työehtosopimukseen verrattuna. Uudistuksia tehtiin muun muassa opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikamääräysten soveltamisalaan, yleiseen työaikaan, palkkausjärjestelmien prosessiin sekä sairausajan palkkaan, jonka osalta hyväksyttiin palkansaajapuolen tekemä esitys kahden aikaisemmin voimassa olleen järjestelmän yhdistämiseksi. Uuden työehtosopimuksen perusteella jokaiseen yliopistoon neuvotellaan jukolainen luottamusmiesjärjestelmä ja valitaan pääluottamusmies, varapääluottamusmies, luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet. Heidän tehtävänään on tukea yliopistotasolla jukolaisten liittojen jäseniä ja neuvotella tessin mukaisesti paikallisesti sovittavista asioista. Uudelta sivustolta tietoa työelämän kysymyksistä Työmarkkinajärjestöt ovat julkaisseet sivuston työelämän keskeisistä kysymyksistä. Työmarkkina-avaimesta selviävät tärkeimmät työelämän säännökset ja sopimukset sekä työntekijöiden ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Aiemmin vastaava julkaisu on ilmestynyt painotuotteena, mutta sivusto on nyt korvannut opaskirjasen. Sivuston sisällön ovat tuottaneet Akava, SAK, STTK, EK, KT, VTML sekä KiT. Sivusto on osoitteessa www. tyomarkkina-avain.fi. Työttömyysturva hakemusten määrä on tasaantunut Helmikuun aikana IAET-kassaan tuli 1136 ensihakemusta, kun tammikuussa 2010 hakemuksia oli Hakemuksia tuli helmikuussa kaikkiaan kappaletta. Helmikuun aikana kassasta sai erilaisia korvauksia yhteensä kassan jäsentä. Määrä oli noussut tammikuusta muutamalla sadalla. Korvauksia saavien lukumäärä on pysynyt samalla tasolla jo useamman kuukauden. Helmikuussa ansiopäivärahaa IAETkassasta sai noin kahdeksan prosenttia Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsenistä. Heistä 52 prosenttia oli kokonaan työttömänä, 42 prosenttia lomautettuna ja loput tekivät lyhennettyä työviikkoa. Käsittelyaika on tällä hetkellä ensihakemusten kohdalla noin kaksi viikkoa ja jatkohakemusten osalta viikko. 6

7 UIL edellyttää pääsykokeiden säilyttämistä Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari vaatii, että insinöörikoulutuksen pääsykokeet on säilytettävä. Ammattikorkeakouluihin tekniikan alalle pyrkivillä ja koulutukseen valituilla pitää olla riittävästi motivaatiota, loogista päättelykykyä ja matemaattista osaamista. Pelkät ylioppilastutkinnon arvosanat eivät kerro, kuinka hyvät edellytykset nuorella on suoriutua insinöörin opinnoista. Tehdessään opiskeluvalintojaan hänellä pitäisi olla käsitystä siitä, mitä tulevat opinnot sisältävät ja millaisiin tehtäviin hän voi sijoittautua valmistumisensa jälkeen. Pääsykokeisiin valmistautuessaan nuori saa jo jotain käsitystä alansa opinnoista. Porokarin mukaan pakollinen työharjoittelu ennen insinööriopintojen alkua pitäisi ottaa käyttöön. Harjoittelun myötä insinööriopintojen korkeat keskeyttämisluvut saattavat laskea. Tällä hetkellä lähes puolet insinööriopiskelijoista keskeyttää opintonsa. SKOL liittyy Teknologiateollisuuteen Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOLin vuosikokous on hyväksynyt liittymisen Teknologiateollisuus ry:n toimialayhdistykseksi vuoden 2011 alusta. Liittojen yhdistyminen lisää teknologiateollisuuden ja asiantuntijayritysten yhteistyömahdollisuuksia kehityshankkeissa ja parantaa molempien alojen asemia kansainvälisessä kilpailussa. Teknologiateollisuuden rooli asiantuntijayritysten edustajana vahvistuu. Työmarkkinoille muodostuu entistä vahvempi toimija, kun SKOLin jäsenkunnan Suomessa työllistämät noin ylempää toimihenkilöä ja toimihenkilöä tulevat Teknologiateollisuuden piiriin. Liittymisen jälkeen Teknologiateollisuuden yritykset edustavat noin toimihenkilöä ja yli :ta eli puolta yksityisen sektorin ylemmistä toimihenkilöistä. UUSI INSINÖÖRI SKOL hoitaa edelleen itsenäisesti suunnittelu- ja konsulttialaa koskevat elinkeinoja yrittäjäpoliittiset tehtävät. Teknologiateollisuuden organisaatio puolestaan vastaa alan työmarkkinatoiminnasta ja yleisestä elinkeinopolitiikasta strategisina aihealueinaan innovaatioympäristö, koulutus ja osaaminen sekä energia ja ilmasto. Rakennussuunnitteluun tarvitaan lisäväkeä Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari vaatii rakennusarkkitehti (amk) -koulutuksen uudelleen käynnistämistä. Rakennussuunnittelun osaajista on pulaa etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Muuallakin maassa on pulaa pätevistä rakennussuunnittelijoista. Tällä hetkellä työelämässä on noin 900 rakennusarkkitehdin koulutuksen saanutta henkilöä. Lähivuosina työelämästä jää eläkkeelle arviolta satoja rakennusarkkitehteja ja arkkitehteja. Näin suuren suunnitteluosaamisen korvaaminen on haasteellista. Vuonna 1996 lopetetun rakennusarkkitehdin koulutus pitäisi käynnistää pikaisesti uudelleen, jotta työmarkkinoilla olisi jatkossakin päteviä rakennussuunnittelijoita. Rakennusarkkitehdeiltä puuttuu myös väylä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, joka koulutuksen käynnistämisellä aukeaisi, Porokari sanoo. Rakentamisen pätevyysvaatimukset on kytkettävä selkeästi oppilaitosten, ympäristöministeriön sekä opetusministeriön toimintaan. Osa opiskelijan oikeusturvaa on se, että valmistuessaan ammattikorkeakoulusta hän on lain, asetusten ja määräysten mukaisesti pätevä tiettyihin suunnittelutehtäviin ja voi nostaa pätevyystasoaan työkokemuksen ja täydennyskoulutuksen karttuessa, Porokari sanoo. UP/Heikki Lehtinen Teollisuuden työvoima tarpeet vaihtelevat alalta toiselle Työvoimaa tarvitaan 15 vuoden päästä saman verran kuin nyt. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan kummassakin jopa työntekijää lisää. Teollisuuden työvoimatarve sen sijaan vähenee runsaan viidenneksen eli lähes henkeä. Työvoiman tarve-arviot sisältyvät Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n julkaisemaan raporttiin kansantalouden kehityksestä ja muutosten vaikutuksista työntekijätarpeisiin. Muutoksiin vaikuttaa sekä ulkopuolinen maailma että kotimaan kehitys. Esimerkiksi elintarvikeala joutuu kokemaan entistä kovempaa tuontikilpailua. Väestön vanheneminen lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Kypsyessään Suomi muuttuu entistä palveluvaltaisemmaksi. Teollisuudessa jahdataan tuottavuutta Osassa teollisuutta arvioidaan tuotannon pienenevän. Monilla aloilla arvonlisäyksen taso voi kuitenkin säilyä ja jopa noustakin suhteellisen nopeasti. Mutta kasvu perustuu pääomavaltaistumiseen ja voimakkaaseen tuottavuuden kasvuun, jolloin työvoiman tarve vähenee. Erityisen paljon eli lähes puolella VATT arvioi työvoiman tarpeen vähenevän metallien ja kulkuneuvojen valmistuksessa, elintarvike- ja kännykkäteollisuudessa sekä paperinvalmistuksessa. Sen sijaan koneiden ja laitteiden valmistuksessa työvoiman tarve kasvaisi hieman. Myös rakentajia VATT arvioi tarvittavan 15 vuoden päästä noin kymmenentuhatta eli vajaat kymmenen prosenttia enemmän kuin nyt. VATT arvioi teollisuuden ja muun jalostustoiminnan työntekijämäärän pienenevän viime vuoden hengestä 15 vuoden kuluessa henkeen. Teollisuuden osuus arvonlisäyksestä ei putoa läheskään samassa suhteessa, sillä tuottavuus kasvaa edelleen. Palvelualoilla työntekijämäärä kasvaa VATT:n arvion mukaan 1,75 miljoonasta 1,86 miljoonaan eli noin henkeä. 7

8 kolumni Rehtori Veijo Hintsanen on puheenjohtajana sekä Inssi-hankkeen ohjausryhmässä että Arenen tekniikan alan ryhmässä. Kujanjuoksusta uuteen kukoistukseen Insinöörikoulutus on viimeisten 25 vuoden aikana ollut jatkuvassa myllerryksessä luvulla vastattiin rakenteellisilla muutoksilla Nokia-ilmiön rajuihin vaatimuksiin, 1990-luvulla koko pakka laitettiin uusiksi lopetetun teknikkokoulutuksen ja monialaisten ammattikorkeakoulujen uusien rakenteiden vaatimusten puristuksessa luvulla on käyty taistelua koulutuksen vetovoimasta ja läpäisyasteista sekä koulutusohjelmarakenteista ja toimipisteverkostosta. Myllerrysten yhteydessä insinöörikoulutus on menettänyt erityisasemansa ammatillisen koulutuksen kruununjalokivenä. Tekniikan opetushenkilöstö on vuosikymmenten myötä huolestuttavasti harmaantunut ja tekemisen ilon tilalle on tullut väkinäistä puurtamista. Tekniikan ala on mielletty vanhakantaiseksi ja hitaasti uudistuvaksi koulutusalaksi, jolle monessa ammattikorkeakoulussa on haluttu näyttää uusi kaapin paikka. On korkea aika oivaltaa, että korkeatasoinen tekniikan osaaminen on edelleen Suomen hyvinvoinnin ykkösmoottori, jonka kunnosta riippuu koko maan kansainvälinen kilpailukyky. Kadotettu henki ja terve itsetunto on saatava tekniikan kouluttajille takaisin. Samalla on valmistauduttava eläkeikää lähestyvien suurten ikäluokkien korvaamiseen sekä oppilaitoksissa että muussa työelämässä. Rivejä kootaan ja henkeä puhalletaan Taloustaantuman jälkeen tulee kasvusuhdanne, joka ajoittuu suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aikajaksoon. Ammattikorkeakoulujen tekniikan kouluttajat ovat koonneet rivejään ongelmien poistamiseksi. Rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä on toteutettu Koulutusohjelmarakenteita on uudistettu. Valtakunnallisilla pitkäkestoisilla kehittämishankkeilla, kuten tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämishankkeella vuosina ja insinöörikoulutuksen kehittämishankkeella eli Inssi-hankkeella vuosina , on tehty kehitystyötä. Inssi-hankkeessa ovat mukana kaikki insinöörikoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut. Sen tavoitteena on sekä vetovoiman että läpäisyasteen kohottaminen vähintään 10 prosenttiyksiköllä vuosien aikana sekä parhaiden käytäntöjen esille nostaminen ja aktiivinen levittäminen. Hanke jakautuu kolmeen kehittämiskohteeseen: opetusprosessin kehittäminen, koulutusrakenteen kehittäminen ja vetovoiman kehittäminen. Vetovoiman kehittämisessä viestintäkampanjan nettipohjaisilla toteutuksilla on keskeinen rooli (www.insinooriksi.fi ja Kannattaa käydä sivuilla vaikkapa testaamassa omat insinööritaidot Inssivisassa. Opetusprosessien kehittämisestä on hankkeessa koottu noin 70 case-tapausta parhaista käytännöistä. Niitä esiteltiin menestyksellisesti ensimmäisessä Inssifoorumissa maaliskuussa noin 350 osanottajalle (ks. s ). Rakenteellisen kehittämisen osalta tilanne on ristiriitainen. Koulutuspolitiikassa vaaditaan nyt koulutusverkoston rajua supistamista, koulutusohjelmien määrän pudottamista ja aloituspaikkojen oleellista vähentämistä. Samalla kuitenkin vaaditaan alueellisen vaikuttavuuden parantamista, tutkintojen määrän pysyttämistä jokseenkin nykyisellä tasolla ja tekniikan koulutuksen vetovoiman parantamista. Verkoston raju karsimistavoite on ristiriidassa alueellisen vaikuttavuuden ja maakuntien kehittämisen kanssa. Koulutusohjelmien määrän raju vähentäminen suurentaisi jäljelle jäävien ohjelmien aloituspaikkatavoitteet niin suuriksi, että opiskelijahankinnan ongelmat syvenisivät nykyisestään. Aloituspaikkojen oleellinen vähentäminen johtaisi myös valmistuvien määrän vähenemiseen ja asteittain kasvavaan insinööripulaan. Taloustaantuman jälkeen tulee kasvusuhdanne, joka ajoittuu suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aikajaksoon. Samaan aikaan nuorten ikäluokat (19 21-vuotiaat) pienenevät ja haasteet tekniikan alan opiskelijahankinnassa kasvavat. Työperäinen maahanmuutto koulutuksen keinoin on yksi kasvavista kehittämiskohteista ja haasteista myös tekniikan koulutuksessa. Nykyinen tekniikan koulutusohjelmavalikoima ei ole erityisesti nuoria naisia houkutteleva. Tilannetta pahentavat myös vanhahtavat koulutusohjelmanimikkeet, joilla luodaan kielteisiä mielikuvia nuorten hakijoiden joukossa. Kun rakenteita ja nimikkeitä lähitulevaisuudessa hartaasti mietitään, tulisi näihin epäkohtiin kiinnittää erityistä huomiota. 8

9 puheenjohtajan palsta Miksi ylemmät toimihenkilöt ja muut palkansaajat lakkoilevat? Huhtikuu 2010 Pertti Porokari Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n suunnalta on viestitetty, että vanhat työmarkkinapelisäännöt ovat unohtuneet. Havaittavissa onkin ollut huomattavasti koventunut linja heti EK:n perustamisesta lähtien. EK hoiti muodostuessaan oman henkilöstöpolitiikankin niin, että sai sakot yt-lain noudattamisen laiminlyönnistä. Myös Espoon Kilossa vuonna 2000 suljetun tietokonetehtaan omistaja Fujitsu-Siemens tuomittiin yt-lain laiminlyönnistä korkeammassa oikeudessa lähes 10 vuotta kestäneen oikeudenkäynnin seurauksena. Liittoon kuuluneet palkansaajat saivat noin 11 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Myös työelämän lait ovat siis säädetty noudatettavaksi. Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n neuvottelijat UIL:sta ja TEK:sta saivat sovittelussa ratkaisun aprillipäivän aamu yöstä kemian teollisuudessa työskenteleville ylemmille toimihenkilöille. Alalle syntyi vasta nyt aito oikea työehtosopimus, joka muun muassa takaa työelämän perusoikeuksien, kuten ylityökorvauksien, valvontavelvollisuuden työnantajaliitolle. Ylityökorvausten suoritevelvoite taas tulee työaikalaista. Jotta työehtosopimusneuvotteluissa päästiin edes alkuun, vaati se yli kahden viikon laillisen lakon sekä varoituksen lakon laajentumisesta. Yritykset teettävät mielellään ylitöitä ylemmillä toimihenkilöillä, mutta lainmukaisen korvauksen saaminen on usein hankalaa. Jopa ylityöilmoitusprosessi on tehty alusta loppuun niin haastavaksi, että työtehtävissään kiireinen ylempi toimihenkilö voi kyllästyä jo alkumetreillä. Ylitöiden korvaamattomuudella on kuitenkin laajoja kielteisiä vaikutuksia. Korvausvelvoitteen tai ilmoituksen laiminlyönti on todellista harmaata taloutta, josta ei makseta veroja ja jolla viedään usean muun työpaikka. Sillä myös näännytetään työntekijä, kun ylitöiden määrää ei kukaan seuraa, kun niitä ei ole olemassakaan. Onnittelut ylemmille toimihenkilöille ja neuvottelijoille, sekä voimia ja rohkeutta niiden alojen ylemmille toimihenkilöille, joilta vielä puuttuu työelämän perusoikeudet takaava sopimus, työehtosopimus. Hyvää kevättä! INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta eläkeiät ja työurat Teksti: Minna Helle, edunvalvontajohtaja / Akava Kuva: Tuulikki Holopainen Työuraneuvottelut laajenivat kasvuohjelman rakentamiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöt ja maan hallitus ovat käynnistäneet neuvottelut kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmasta. Minna Helle Edessä on tiukka puserrus nopealla aikataululla. Akava tuo asialistalle muun muassa työnantajien vastuun lisäämisen iäkkäiden irtisanomisesta. Kolmikantainen työ on jatkoa työurien pidentämiseen tähdänneelle työlle. Tavoitteena ovat edelleen toimet, jotka uskottavasti nostavat keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Suomen kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä edellyttää huippuluokan osaamista ja koulutusta. Toinen painava perustelu jatkotyölle on olennaisesti heikentynyt taloustilanne. Taustalla lymyilee julkisen talouden kestävyysvaje, joka hoitamattomana johtaa liial liseen velkaantumiseen ja uhkaa hyvinvointipalveluja. Työurien pidentämisellä on tässä yhtälössä iso merkitys. Tammikuussa päättyneissä työuraneuvotteluissa päähuomio kiinnittyi eläkepolitiikkaan. Etenkin eläketurvan heikennysesitykset, jotka palkansaajapuoli torjui, olivat julkisuuden valokeilassa. Tämä oli nurinkurista, sillä ajankohtaisempi ongelma on työttömyys. Ilman työtä työurat eivät pitene. Toinen eläkepolitiikkaa kiireellisempi haaste on tulevaisuuden kasvun varmistaminen. Tarvitaan uusia työpaikkoja ja parempaa tuottavuutta. Suomen kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä edellyttää lisäksi huippuluokan osaamista ja koulutusta sekä uusia innovaatioita ja niiden hyödyntä- mistä. Veroratkaisujen on tuettava tulevaa kasvua. Eläkepolitiikkaa ei ole haudattu Vaikka neuvottelujen pääpaino ei ole eläkepolitiikassa, aihetta ei ole haudattu. Työurat ovat ohjelman asialistalla, ja työnantajapuoli tuo varmasti neuvottelupöytään vaatimuksia eläketurvan rakenteellisista uudistuksista. Maan hallituskaan ei ole lopullisesti haudannut ajatuksiaan vanhuuseläkeiän nostamistarpeesta. On tärkeää, että neuvottelujen lopputuloksena saadaan aikaiseksi eläkerauha, jotta pitkään jatkunut spekulointi eläketurvan sisällöstä loppuu. Eläketurvamme rahoitus on vakaalla pohjalla ja vuoden 2005 eläkeuudistus toimii toivottuun suuntaan: eläkkeellesiirtymisikä on nousussa. Akava nostaa työuraneuvotteluissa asialistalle ainakin työaikakysymykset, kuntoutuksen tehostamisen sekä työnantajien vastuun lisäämisen ikääntyvien irtisanomisesta. Valmista viimeistään syyskuussa Talouskasvun ja työllisyyden ohjelman toteuttamiseksi on perustettu kuusi työryhmää: Talouden kasvu ja tuottavuus Julkisen sektorin tuottavuus Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden torjunta Ostovoima ja kilpailukyky Työurat Työttömyysvakuutusrahaston talous. Monet käsiteltävistä asioista kytkeytyvät valtion ensi vuoden budjetin valmisteluun. Näiltä osin esitysten on oltava valmiina jo kesän loppuun mennessä. Muilta osin takarajaksi on asetettu syyskuun 2010 puoliväli. Näiden esitysten eteenpäinvieminen jää käytännössä vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen toteutettavaksi. 10

11 Teksti: Ilona Mäenpää Kuva: Pekka Sipola Palkansaajat: Työvoiman kysyntä tärkeää Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan keskittyminen eläköitymisiän muuttamiseen ei ratkaise työuriin liittyvää ongelmaa. Ikärajoja nostamalla voidaan rajoittaa eläkkeelle pääsyä, mutta ei estää työttömyyttä eikä vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä. Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n arvion mukaan kasvun ja työllisyyden kannalta keskeistä on talouden kilpailukyvyn ja teknologisen kehityksen turvaaminen ja työvoiman osaamispääoman kehittäminen. Työvoiman tarjonnan ohella tärkeää on myös työvoiman kysyntä. Jos työpaikkoja ei ole, suurestakaan työvoiman tarjonnasta ei ole apua, vaan tuloksena on vain korkea työttömyys, tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander sanoo. Työpaikkojen luomisen ja yritystoiminnan edellytysten turvaamisen pitäisi nyt olla talouspolitiikan keskiössä. Työikäisen väestön määrän kehityksen ennakointi on vaikeampaa kuin eläkeläisten määrän arviointi, sillä työikäisten määrän tulevaan kehitykseen vaikuttavat paitsi nykyisten ikäluokkien koko myös tulevaisuuden maahanmuutto ja syntyvyys. Väestöllistä huoltosuhdetta tärkeämpi muuttuja on taloudellinen huoltosuhde, joka kuvaa eläkkeellä olevan väestön suhdetta työssäolevaan väestöön. Siihen vaikuttaa työssäolevien työurien pituuden lisäksi myös työhönosallistumisaste. Uusia työpaikkoja Lähivuosina kasvun kannalta Kianderin mukaan kriittinen tekijä on uusien työpaikkojen luominen, ei niinkään pula työnhakijoista. Jos ikääntyneiden työpanokselle olisi riittävästi kysyntää, työntekijöitä ei siirrettäisi eläkeputkeen. Sama pätee myös Jaakko Kiander. vanhuuseläkkeeseen: jos työvoimasta olisi pulaa, työnantajat pyrkisivät luomaan kannustimia sille, että ikääntyneet työntekijät lykkäisivät eläköitymistään. Kiander uskoo, että kun työvoiman kysyntä kääntyy kasvuun, työurat lähtevät myös uudelleen kasvuun. Vuoden 2005 uudistukset luovat tähän pysyvän kannustimen. On syytä odottaa, että pitkällä aikavälillä elinaikakerroin luo tehokkaan työssäolokannustimen, jolla on kasvava merkitys työurien kannalta. Jostain syystä tätä keskeistä tekijää ei ole huomioitu tämänhetkisessä eläkekeskustelussa. Työllistävää talouskasvua Avainasemassa työurien pidentymisen kannalta ovat Kianderin mukaan toisaalta työttömyyden alentaminen ja toisaalta nuorten ikäluokkien työskentelymahdollisuuksien parantaminen mm. opintoja tehostamalla. Ahtelan työelämäryhmän tärkein tavoite on työkyvyttömyyseläkkeiden määrän merkittävä vähentäminen. Tähän tavoitteeseen pyritään paitsi tehokkaan ja kattavan työkykyä tukevan terveydenhuollon avulla kuin myös työhyvinvoinnin kehittämisen keinoin. Palkansaajien tutkimuslaitoksessa tehdyt laskelmat osoittavat, että työkyvyn ja työolojen kehittäminen sisältävät merkittävän työurien pidentämiseen liittyvän potentiaalin. Työurien pidentämisen esteenä ei Suomessa ole liian alhainen eläkeikä. Työuria lyhentävät ennen kaikkea työttömyys ja työkyvyttömyys. Näihin ongelmiin ei voida puuttua eläköitymisikää muuttamalla. Lähivuosina suurimpana haasteena ei ole työvoimapula vaan työttömyyden voittaminen työllistävän talouskasvun avulla. Samalla työelämän laatuun ja työhyvinvointiin liittyvät tekijät muodostuvat entistä tärkeämmiksi. On syytä uskoa, että työterveyttä ja työhyvinvointia sekä johtamista kehittämällä työelämä voidaan tehdä entistä houkuttelevammaksi myös ikääntyneiden työntekijöiden kannalta. UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää Etla: Elinaikakerroin nostaa eläkeikärajaa Etlan ekonomistit huomauttavat, että elinaikakertoimen vaikutuksesta täyden eläkkeen ikäraja nousee. Täyteen eläkkeeseen oikeuttava eläkeikä nousee samaa vauhtia kuin elinajan odote. Toteatte arviossanne, että Asia, josta työelämäryhmän raportissa ei juuri keskustella, on työnantajien kannusteet lisätä työhyvinvointia. Mitä kannusteita työnantajille pitäisi antaa työhyvinvoinnin lisäämiseksi? Työhyvinvointia parantavista toimista syntyy yleensä myös kustannuksia työnantajalle. Jollei työantaja saa kustannuksia vastaavaa hyötyä esimerkiksi vähentyneiden sairauspoissaolojen tai korkeamman tuottavuuden kautta, ei ole perusteltua odottaa niiden toteutuvan. Kyselyjen mukaan työtyytyväisyys on korkealla tasolla (yli 90% on melko tai erittäin tyytyväisiä), joten suurten parannusten saaminen aikaan kustannustehokkaasti voi olla vaikeaa. Toteatte arviossa myös, että Ikääntyneiden työntekijöiden lähteminen on parantanut yritysten kannattavuutta. Eläkejärjestelmän yksi tehtävä on saada työelämästä pois henkilöitä, joiden tuottavuus ei enää vastaa työvoimakustannuksia tai jotka vaikuttavat muiden tuottavuuteen negatiivisesti. Nyt pitäisi kerätä tietoa siitä, minkälaisissa työpaikoissa ja tehtävissä subjektiivinen oikeus jatkaa työssä 68-vuotiaaksi on haitallinen organisaation työn tehokkuudelle, ja ovatko haitat suuria. Mikä merkitys työtyytyväisyydellä ja hyvinvoinnilla voisi olla työurien pituuteen? Varmasti sillä on merkitystä, mutta asiaa on vaikea kvantifioida ja siihen voi olla vaikea vaikuttaa julkisen vallan käytössä olevilla politiikkavälineillä. Näettekö, että työurien pituudella ja eläköitymisiällä on vaikutusta talouskasvuun? Ne vaikuttavat suoranaisesti tuotantoon kasvavan työpanoksen kautta. Tämä ei ole suuri asia, talouskasvu perustuu lähinnä työvoiman tuottavuuden kasvuun. Välillisesti merkittävä vaikutus tulee veroasteen kautta. Mitä pitempään ollaan töissä, sitä enemmän maksetaan veroja. Tällöin pärjätään matalammilla veroprosenteilla. Tämä tekee työnteon entistä enemmän kannustavaksi. Pitkään työelämässä oleminen vähentää myös syrjäytymistä ja on jopa terveyden kannalta hyvä, mikä parantaa paitsi tietysti yksilöiden omaa hyvinvointia myös julkisen talouden tilannetta. Myös huono kierre on mahdollinen. Jotkut eurooppalaiset tutkijat pelkäävät seuraavaa noidankehää. Suuret julkiset menot, esimerkiksi väestön ikääntymisen vuoksi, pitävät verot korkeina; työnteko ei ole taloudellisesti kannustavaa, ja tästä seuraa varhaisen eläköitymisen yleisyys. Koulutuksella hankitun inhimillisen pääoman tuottoaika on lyhyt. Lyhyt työura antaa niukasti aikaa lasten hankkimiselle, ja seurauksena on matala syntyvyys. Tämä pahentaa väestön ikärakennetta edelleen. Työikäisten verorasitus kasvaa ja kannustavuus heikkenee. Tällaiseen yhteiskuntaan voi liittyä myös matala innovaatiotaso ja poliittinen epävakaus. Miten luodaan uusia työpaikkoja ja talouskasvua? Yritteliäisyydellä, voiton tavoittelulla, ahkeruudella ja nokkeluudella, tutkijat vastaavat. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Niku Määttänen, Tarmo Valkonen ja Jukka Lassila Teksti: UP/Mika Peltonen Guy Ahonen esittää tietoista työn väljentämistä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Guy Ahosen mukaan pienet korjaukset eivät riitä työurien pidentämiseen. Hänen laskelmiensa mukaan Suomessa menetetään joka vuosi puoli miljoonaa työvuotta ennenaikaisen eläköitymisen takia. Kansantaloudellinen työpanosmenetys on 21 miljardia euroa. Ahonen vaatii etsimään radikaaleja ratkaisuja. Pelkäätkö, että kaksi työtään tekevää eläketyöryhmää eivät saavuta tavoitettaan? Pelkään pahoin, että lopputuloksessa vain viilataan nykyisiä järjestelmiä. Korjataan vähän joitakin ikärajoja sinne tänne. Sillä ei päästä tuloksiin. Ahonen ei usko myöskään, että virallisen eläkeiän nostamisella pystyttäisiin pidentämään työuria. Muutos olisi vain marginaalinen. Jo nyt on niin, että alaikäraja on 63 vuotta, mutta ihmiset siirtyvät eläkkeelle 58-vuotiaina. Väljyys parantaisi jaksamista Ahonen esittää, että työhön pitäisi ryhtyä luomaan tietoisesti väljyyttä. Kaikkien työtä pitäisi väljentää, mutta erityisesti ikääntyneiden. Olen aika vakuuttunut, että tämä on ratkaiseva elementti työssä jaksamisessa. Guy Ahonen. > > 12

13 Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Valintoja ja joustavuutta työelämään Nykyisiä työpaikkoja on pikaisesti vapautettava nuorten käyttöön. Kun vanhemmille työntekijöille suodaan mahdollisuus työpanoksen vähentämiseen, saavat nuoret tilaisuuden kokopäiväiseen työhön, laskeskelee Markku Nivakoski Ivalosta. Insinööri Markku Nivakoski suuttuu joka kerta, kun hän kuulee uutisen nuorisotyöttömyydestä. Miksi asialle ei tehdä mitään? Työurien pidentämistä pohtineissa työryhmissä ei edes ollut nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustusta, vaikka asia koskee heitä mitä suurimmassa määrin. Nivakoski näkee, miten nuoret passivoituvat ja turhautuvat, kun eivät pääse työmarkkinoille. Ikääntyneiltä taas laatuelämä pakenee, kun he eivät pääse joustavasti irti työstä. Ja yritysten työvoiman uudistuminen sekä osaamisen ja hiljaisen tiedon siirto kärsivät. Julkisen talouden alijäämä voi riistäytyä hallitsemattomaksi. Nyt jo ilmoitetaan masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden menoiksi 6,6 miljardia euroa vuodessa. Nivakoskella on resepti asiaan. Kun palkkaamme vähintään nuorta yrityksiin nopeasti eli kahden vuoden sisällä siten, että annamme vanhemmille työntekijöille mahdollisuuden luopua hallitusti osittain nykyisestä työmäärästä, siitä hyötyvät kaikki. Nuoret saavat työtä ja vanhemmat työntekijät voivat valmistautua laadukkaaseen seniorielämään joustavasti. Tämä edellyttää sitä, että työpaikoille luodaan mahdollisuus joustavaan uudistumiseen, mikä edellyttää muutoksia ennen muuta asenteisiin, mutta myös eläkkeelle siirtymistä koskeviin säännöksiin. Kun ikääntynyt työntekijä luopuu osasta bruttopalkkaansa, vaikkapa puolesta (haarukka 1/3 2/3) ja tekee palkkaan suhteutettua työpanosta, voi yritys säästyneillä palkkamenoilla palkata 1 2 nuorta työntekijää. Säilyttäessään työsuhteen seniori saa edelleen palkkaa, kerryttää eläkekertymää ja on hyödyksi yritykselle sekä yhteiskunnalle. Nuorille töitä Nuori taas pääsee oikeisiin töihin. Korkeasti koulutetut nuoret pääsevät näyttämään osaamistaan. Samoin tehtävä kierto nykyiselle henkilöstölle on mahdollinen, kun seniorit antavat tilaa. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja yhteisvastuun henki vahvistuvat työpaikalla. Asiat ovat myös taloudellisesti hallinnassa. Kun seniori luopuu omasta tahdosta osasta tuloja, hän varmistaa tulevien eläkkeenmaksajien työllisyyden ja toiminnan jatkuvuuden, niin juniori saa normaalin työsuhteen ja asiallisen palkan. Työnantajan kustannukset eivät oleellisesti muutu. Julkinen talous säästää työttömyys-, sosiaali- ja koulutusmenoissa. Nivakoski perustelee aloitettaan sillä, että suurten ikäluokkien yhtäaikainen eläköityminen jo muutaman vuoden sisällä vaatii joustomekanismeja. Muuten me kaikki menetämme työkyvyn yhtä aikaa vanhemmat ikääntymisen ja nuoremmat masennuksen johdosta. Viiden vuoden kuluttua meillä on sellainen jytinä päällä, että silloin ei asiaa Markku Nivakoski toimii energiapäällikkönä Inergiassa. enää pystytä nykymenolla hanskaamaan, Nivakoski sanoo. Asiaan on tartuttava aikaisemmin. Vuorotteluvapaa on hyvä yritys samaan suuntaan, mutta on käytännön sovelluksena turhan kaava mainen, pätkäratkaisu. Taantumasta johtuen luonnollinen kysynnän kasvu ei nyt työllistä riittävästi. Jos talous elpyisi jostain syystä ja työvoimapula iskee, olisivat seniorit vielä todellista reserviä kunnostaan riippuen, kun yhteys työyhteisöön on ollut jatkuvaa. Lisäksi joustavuus ja sopiminen asiassa tehdään työyhteisön sisällä. Asuntovelkansa maksanut ja lisäeläkesäästöjen kanssa painiva seniori voisi nauttia pätkätöistäkin enemmän kuin perheen perustamisen ja asuntovelkojen kanssa tuskaileva juniori. Ratkaisu vähentäisi nopeasti työttömien kanssa puuhastelua ja koulutusrumbaa sekä antaisi vaihtoehdon kaavamaisille eläkeratkaisuille, Nivakoski pohtii. Työn väljyydellä voitaisiin Ahosen mukaan tukea myös terveyttä ja antaa mahdollisuuksia työn kehittämiseen. Samalla kohennettaisiin koko väestön elämänlaatua. Väljyys toisi sitä, että ihmiset ylipäätään jaksavat. Tällä hetkellä kaikki yli viisikymppiset odottavat vain sitä päivää, että pääsevät pois. Ahosen mukaan työn pitäisi olla sellaista, että se koetaan mielekkääksi ja että siinä jaksetaan. Jos ei näin ole, pyritään pois hinnalla millä hyvänsä. Tilanne on ihan mahdoton. Nelipäiväinen työviikko voisi pidentää uria Ahonen puhuu jopa siirtymisestä nelipäiväiseen työviikkoon. Se on äärimmäinen vaihtoehto nykyiselle menolle. Kun tällä hetkellä siirrytään eläkkeelle keskimäärin 58-vuo tiaana, tilanne olisi sama, jos siirtyisimme yleisesti nelipäiväiseen työviikkoon ja ihmiset sen seurauksena työskentelisivät 65-vuotiaaksi. Ahonen sanoo, että jos fiksusti toimittaisiin, vähemmän voisi olla enemmän. Ahosen mielestä osa nykyisestä vuotuisesta 21 miljardin työpanosmenetyksestä voitaisiin siirtää työhyvinvoinnin edistämiseen ja saada huomattavasti paremmat tuotot. Nykyisin työhyvinvoinnin edistämiseen käytetään vuosittain 1,9 miljardia euroa. UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Piirrokset: Markku Haapaniemi Insinöörin eläke on 60 prosenttia viimeisestä palkasta Eläketurvakeskus laski kolmelle eri-ikäiselle, kuvitteelliselle insinöörille heidän tulevat eläkkeensä. Vaikka insinöörien urapolut ovat keksittyjä, heidän työuriensa taustatiedot perustuvat Uuden Insinööriliiton tutkimuksiin. Kaikki esimerkkiinsinöörit ovat vertailtavuuden takia määritelty asiantuntijatehtävissä yksityissektorilla työskenteleviksi. Tapaukset voisivat olla todellisia. Kaikki laskelmat ovat tehty nykyisten voimassaolevien eläkesääntöjen mukaisesti, sanoo erityisasiantuntija Antti Mielonen Eläketurvakeskuksesta. Laskelmien pohjana ovat oletukset vuodesta 2010 lähtien arvioidusta keskimääräisestä ansionoususta 3 prosenttia vuodessa, inflaatiosta 1,5 prosenttia vuodessa ja näistä saadusta palkkakertoimesta 2,7 prosenttia vuodessa, jolla tarkistetaan karttuneita eläkeoikeuksia eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Laskelmien esimerkkihenkilöiden oma urakehitys noudattelee suurin piirtein keskimääräistä ansionousua, joskin lähtötiedoissa annetut palkkatasot vaikuttavat palkkakehitykseen eli heille on laskettu kertamääräisiä palkankorotuksia, Mielonen kertoo. Esimerkeissä annetut henkilöiden palkat on oletettu olevan vuoden 2010 tasossa. Uusi Insinööri -lehti pyysi kolmea, suunnilleen esimerkin kanssa samanikäistä insinööriä kommentoimaan sukupolvensa eläkkeitä. Varttuneen insinöörin työura katkeaa Vuonna 1952 syntynyt insinööri valmistuu insinööriksi 24-vuotiaana. Sitä ennen hän on ollut harjoittelu- ja kesätöissä 1,5 vuotta, josta puoli vuotta on 23 vuoden iässä, jolta ajalta karttuu eläkettä. Palkka tuolta ajalta on keskimäärin euroa kuukaudessa. Varttuneen insinöörin työhistoriaan mahtuu pari työpaikanvaihtoa sekä viisikymppisenä nimitys esimieheksi. 58-vuotiaana hänet irtisanotaan ja hän päätyy työttömyysputkeen. Siitä lähtien hän on ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella ja sen lisäpäivillä 63-vuotiaaksi, jolloin hän jää eläkkeelle. Palkkaa hän saa 40-vuotiaana euroa ja kymmenen vuotta myöhemmin euroa. Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ajalta karttuu eläkettä, mutta huonommin kuin palkasta. Esimerkiksi vuotiaana 1,9 prosentin korotettu karttuma jää pois. Kun vanhuuseläke koittaa vuonna 2015, varttuneen henkilön eläke on euroa kuukaudessa vuoden 2010 tasossa. Henkilön eläke voidaan ilmaista myös niin sanottuna korvaussuhteena, joka on 0,58. Toisin sanoen, hänen bruttoeläkkeensä on 58 prosenttia viimeisestä ansaitsemastaan bruttopalkasta. Elinaikakerroin on 0,963 vuonna 1952 syntyneelle. Kaikki laskelmat sisältävät elinaikakertoimen vaikutuksen. (Elinaikakertoimesta tarkemmin seuraavalla aukeamalla.) Eläkkeitä ei kerätä ennakkoon Tieinsinööri ja pääluottamusmies Pekka Liimatainen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- eli ELY-keskuksesta pitää eläkettä kohtuullisena, vaikka esimerkissä eläkettä leikkautuu eläkkeen saajalta jonkin työttömyyskorvausputken takia. Eläkerahat eivät tallennu tilille odottamaan, vaan suurimmalla osalla kerättävistä työeläkemaksuista eli noin 85 prosenttia maksetaan nykyisten eläkeläisten eläkkeitä. Vain noin 15 prosenttia menee tienestiin, Liimatainen muistuttaa. Suurten ikäluokkien eläköitymisen jälkeen töihin jäävät sukupolvet ovat aiempaa pienempiä, joten maksutaakka on kova. Liimataisen mielestä pohjoismainen hyvinvointimalli toimii esimerkki-insinöörin kohdalla hyvin. 14

15 Yleisesti ottaen pidän tienattua esimerkin mukaista eläkettä hyvänä ja sillä eläkkeelle siirtyvä insinööri kyllä pärjää. Eläkkeellä työssäkäyntiin liittyvät kulut jäävät pois. Näitä kuluja ovat esimerkiksi työmatkat, jokapäiväinen ravintolalounas sekä työvaatteet, joita työssäkävijä ei välttämättä tule ajatelleeksi. Ammattikirjallisuus, lehdet ja kouluttautuminen vaativat oman osansa, vaikka työnantajat näihin yleensä hyvin osallistuvatkin, Liimatainen huomauttaa. Insinööri on yleensä myös liikkuvaa sorttia, joten auton yläpitoon kuluu rahaa. Eläkkeellä autonkäyttö ja tarve ovat todennäköisesti vähäisempää ja jossain vaiheessa on turvallisempaa ja mukavampaa siirtyä joukkoliikenteen käyttäjäksi. Tähän houkuttelevat jo eläkeläisille suunnatut alennuksetkin. Keski-ikäisellä tasainen urapolku Vuonna 1968 syntyneen insinöörin opinnot ja kesätyöt etenevät kuten vanhemmalla kollegallakin. Palkkaa hän saa 1,5 vuoden kesä- ja harjoittelutyöstä keskimäärin kuukaudessa. Esimerkki-insinööri valmistuu keskelle 1990-luvun lamaa ja ura ei ehdi edes kunnolla alkaa, kun eteen tulee puolen vuoden työttömyys. Vuonna 2009 hän on lomautettuna puoli vuotta. Molemmilta työttömyysajoilta karttuu myös työeläkettä niin sanotun työeläkelisän ja ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen kautta. Neljästä tonnista 40-vuotiaan palkka nousee huippunsa euroon 55-vuotiaana. Eläkkeeksi muodostuu euroa kuukaudessa vuoden 2010 tasossa, kun hän jää vanhuuseläkkeelle 65-vuotiaaana vuonna Esimerkkihenkilöllä karttuu eläke katkeamattomasti ikävuosien ajalta. 4,5 prosentin kannustinkarttuma kerryttää eläkettä ikävuosien 63 ja 64 aikana. Karttunut vanhuuseläke tarkistetaan elinaikakertoimella, joka on vuonna 1968 syntyneelle 0,872. Korvaussuhteeksi muodostuu 62 prosenttia viimeisestä palkasta. Tällä hetkellä tuo laskennallinen summa kuulostaa ihan hyvältä. Ylittää varmastikin kipurajan, ettei tarvitse ihan joka asian kanssa pihistellä, arvioi projektipäällikkö Mika Paukkeri Nokialta eläkkeen suuruutta. Tuolla määrällä eläkeiässä tämän hetken verotuksella ja kulurakenteilla pärjää kohtuudella, jos ei ole lainoja eikä mitään normaalista elämästä poikkeavaa jatkuvaa kuluerää rasitteena. Nuorelle eläkettä kertyy pitkältä ajalta Vuonna 1984 syntyneen insinööriopiskelijan työura alkaa 21-vuotiaana kesäharjoittelulla. Tästä, yli 18-vuotiaana tehdystä työstä kertyy nykysääntöjen mukaisesti eläkettä. Lisäksi nuorelle kertyy opinnoista eläkettä yhteensä neljältä vuodelta. Insinööriksi hän valmistuu 25-vuotiaana ja ensimmäisessä työpaikassa alkupalkka on euroa. Pitkän, 67-vuotiaaksi jatkuvan uran katkaisee kaksi perhevapaata. Esimerkin henkilö saa kaksi lasta. Ensimmäisen hän saa 29-vuotiaana ja toisen 32-vuotiaana. Molempina kertoina hän saa äitiys- ja vanhempainrahaa yhteensä noin 10 kuukautta. Sen jälkeen hän on 8 kuukautta kotihoidontuella hoitamassa lasta, kunnes lapsi on 1,5-vuotias, jolloin hän palaa töihin. Yhteensä kotonaolo kestää kolme vuotta, jolta ajalta karttuu myös eläkettä. Palkka nousee 35-vuotiaana euroon, 45-vuotiaana euroon ja lopulta 55-vuotiaana euroon. Nuoren, 1984 syntyneen eläkkeen määräksi muodostuu euroa kuukaudessa vuoden 2010 tasossa, kun hän jää vanhuuseläkkeelle 68-vuotiaana vuonna Eläkettä karttuu siis vuosien välillä joka vuosi. Erityisen hyvä eläkekarttuma on vuosien välillä, jolloin hänen eläkkeensä karttuu niin sanotun kannustinkarttuman mukaisesti 4,5 prosenttia vuodessa. Korvaussuhteeksi muodostuu 0,61 suhteessa viimeiseen ansaittuun palkkaan. Tämän hetken arvioitu elinaikakerroin vuonna 1984 syntyneelle on 0,809. Ensi näkemältä opiskelijan silmin tuo vaikuttaa suurelta summalta. Opintotukihan eli opintoraha ja asumislisä yhteensä on verojen jälkeen noin 470 euroa kuussa, sanoo insinööriopiskelija Jenni Huhtapelto. Tuo euroa taitaa osua aika lähelle nykyistä keskiansiota Suomessa, joten miellän sen melko sopivaksi eläkesummaksi. Huhtapelto arvelee, että varttuneeseen ikään ehtineellä menot ovat aivan eri suuruiset opiskelijaan verrattuna. Eläkeläisen voisi kuvitella haluavan muun muassa matkustella, tukea jälkikasvuaan rahallisesti ja muutenkin nauttia vuosikymmenten uurastuksen tuloksista. Hänen mielestään eläkkeellä pärjää, mikäli asuntolainat, autolainat ja muut suuremmat velat on maksettu pois. Suurimman osuuden lohkaisevat asumiskustannukset. Ilman suurempia yllättäviä menoeriä, kuten äkkinäisiä remonttitarpeita, rahan voi laskea riittävän mukavaan eläkeläiselämään. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Piirros: Markku Haapaniemi Nykyinen eläkeikä sopii insinöörille Vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä eläkkeelle voi siirtyä ikävuosien välillä. Mitä myöhemmin jää eläkkeelle, sen enemmän eläkettä kertyy. Eläkeiän nostamisesta jopa 70 ikävuoteen on puhuttu julkisuudessa paljon. mmattiyhdistysliike näkee työurien -Apidentämisen mieluummin työssäoloajan pidentämisenä ikävuosien välillä eikä niinkään eläkeiän nostamisena, sanoo Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- eli ELY-keskuksessa työskentelevä tieinsinööri ja pääluottamusmies Pekka Liimatainen. Työikäisen työntekijän työssäoloaika teoreettisesti on noin 45 vuotta. Insinöörin työurassa on huomioitava opiskelu, mahdolliset jatko-opinnot sekä perhe- ja muut vapaat, jolloin työuran mitaksi jää noin 40 vuotta. Liimatainen ei pidentäisi aikaa enempää, koska insinööri ylempänä toimihenkilönä joutuu yleensä joustamaan päivittäisestä työajastaan ja ylitöitä insinöörille kertyy normaalia enemmän. Myös Nokian projektipäällikkö Mika Paukkeri kannattaa eläkerajan pitämistä paikallaan. Näen suurena huolenaiheena nykyisen stressaavan ja kiireisen työtahdin sekä työympäristön ja yhteiskunnan aiheuttaman paineen. Insinööriopiskelija Jenni Huhtapelto ei näe työuran pituudella olevan standardimittaa, jos pystyy alansa osaajana kehittymään. Jatkuva kehitys saattaa myös toimia piristävänä kannustimena ja osaltaan pidentää työ uria, kun samatkaan tehtävät eivät tunnu vuosi toisensa jälkeen samalta. Rahan lisäksi muita kannustimia pitkään työuraan Parempi eläkekertymä ei ole välttämättä riittävä porkkana työuran pidentämiseen. Muut arvot saattavat vaikuttaa enemmän kuin parempi eläke. Liimataisen mukaan oma terveys on tärkein muista arvoista. Toiseksi tärkeimpänä hän pitää työpaikan johtamiskulttuuria ja työpaikan henkeä. Paukkeri painottaa tasa-arvoisen kohtelun tärkeyttä työelämässä. Suuria jaksamiseen liittyviä kysymyksiä ovat myös järkevät työkuormat sekä työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan. Huhtapelto nostaa työn mielekkyyden, mahdollisuuden kehittyä tehtävissään sekä yleisen hyvinvoinnin tärkeiksi tekijöiksi, jotta jaksaa pidempään työelämässä. Työn mielekkyys varmasti kärsii, jos tehtävät ovat vuodesta toiseen samaa tasapaksulta tuntuvaa puurtamista. Opiskelija ei vielä pohdi työskentelyä eläkeläisenä. Sen sijaan sekä Liimatainen että Paukkeri voivat kuvitella tekevänsä keikkatöitä eläkkeellä, jos tarjolla on mielekästä työtä ja terveys sekä elämäntilanne sen mahdollistavat. Eläkkeet kuuluvat päivään jokaiseen Pekka Liimataiselle eläkeasiat eivät ole kaukaisia, sillä pääluottamusmiehenä hän joutuu paneutumaan niihin muita aiemmin. Hän arvelee, että kaikkia työntekijöitä eläkeasiat kiinnostavat, sillä jokainen maksaa eläkettä. Eläke on merkittävä osa kunkin meidän työhistoriaa. Eläkeasiat ovat myös osa jokapäiväistä politiikkaa. Liimataisen mukaan pitkäjänteisimmät aloittavat vapaaehtoisen eläkesäästämisen jo kolmikymppisenä. Viimeisimmät havahtuvat eläkeiän lähestymiseen pari kolme vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä järjestettävässä eläkeläisinfossa. Perusturvan vakituisessa työsuhteessa olleelle antaa työeläkejärjestelmä eli siitä ei kannata olla huolissaan, pääluottamusmies huomauttaa. Itse hän arvioi jäävänsä eläkkeelle noin 64-vuotiaana seuraavan vuosikymmenen aikana. Mika Paukkeri ennakoi jäävänsä eläkkeelle vuotiaa na, kun asia tulee ajankohtaiseksi 2030-luvulla. Eläkeasiat tuntuvat hieman kaukaisilta, mutta eläkkeet jo puhuttavat. Mahtaako meidän ikäluokkamme päästä eläkkeelle järkevässä iässä, jääkö meille terveyttä ja aikaa nauttia eläkkeestä tai onko meidän eläkkeillemme edes maksajia, hän kertoo puheenaiheista. Vielä kaukaisemmalta eläkeasiat tuntuvat opiskelija Jenni Huhtapellolle, jonka varsinainen työura ei ole vielä alkanutkaan. Kuitenkin median kohina eläkkeistä on ollut niin voimakasta, että opiskelijoidenkin kahvipöydissä aihetta on pohdittu. Koska kaikki täysi-ikäisenä tehty työ vaikuttaa eläkkeeseen, eiköhän asian olisi syytä käväistä mielessä jo työntekoa aloitellessa, hän aprikoi. Ensimmäinen toistaiseksi voimassa oleva työsopimus kädessä minäkin lupaan istua alas miettimään asiaa. 16

17 Teksti: Eila Parkkonen, tiedottaja, Ilmarinen Elinaikakerroin ottaa eläkkeessä huomioon elinajan pitenemisen Elinaikakerroin voi tästä vuodesta alkaen pienentää kaikkien työeläkelakien mukaisia uusia alkavia vanhuus- ja työkyvyttömyys eläk keitä. Eläke ei kuitenkaan pienene, jos jatkaa työssä hieman pitempään. Elinaikakerroin kehitettiin osana vuoden 2005 eläkeuudistusta jarruttamaan eläkekustannusten ja maksutason nousua. Eläkkeen pienentäminen elinaikakertoimella nähtiin vaihtoehdoksi eläkeiän korottamiselle. Menettely pidentää työssäoloaikaa, jos eläkkeelle siirrytään vasta sen jälkeen, kun pienennys on kuitattu, kuten ennakoidaan. Suomalaisten elinaika on pidentynyt viimeisen 10 vuoden aikana noin kahdella vuodella. Tuoreen ennusteen mukaan 63-vuotiaan miehen elinajanodote vuonna 2008 oli 18,8 vuotta, vuonna 2030 se on 22,8 vuotta ja vuonna 2050 se on 25,9 vuotta. Myös naisten elinikä pitenee edelleen: 63-vuotiaan naisen eliniän odote vuonna 2008 oli 22,8 vuotta, vuonna 2030 sen arvioidaan olevan jo 26,7 vuotta ja vuonna 2050 se on 29,3 vuotta. Todennäköisesti nuoremmat ikäpolvet elävät keskimäärin huomattavasti elinajanodotteen mukaan laskettua ikää vanhemmiksi. Osa lisävuosista työelämälle Vuonna 1948 syntynyt ikäluokka on ensimmäinen, jonka vanhuuseläke elinaikakertoimen vuoksi pienenee. Tämän ikäluokan eläke pienenee 0,83 prosenttia, jos jää varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana, alennetussa iässä alkavalle vanhuuseläkkeelle tai myöhemmin vanhuuseläkkeelle vuotiaana. Jos vuonna 1948 syntyneen henkilön karttunut eläke on esimerkiksi euroa kuukaudessa, pienennyksen jälkeen eläke on noin euroa kuukaudessa. Työskentelemällä noin kuukauden pitempään saa pienennyksen korvattua. Kerroin lasketaan vuosittain jokaiselle ikäluokalle 62 vuoden iässä viiden viimeisen vuoden kuolevuustilastojen mukaan. Alkuvuosina vaikutus on vähäinen, mutta se kasvaa sitä mukaan kuin yleinen elinaika pitenee. Vuonna 1957 syntyneen eläke pienenisi noin 7 prosenttia. Saadakseen eläkkeensä pienentämättömänä tämän ikäluokan pitäisi työskennellä lähes 64 vuoden ikään saakka. Vuonna 1967 syntyneen eläke pienenisi noin 12 prosenttia, ja sen kompensoimiseksi pitäisi työskennellä 64 vuoden 9 kuukauden ikäiseksi. Elinajan pidentyessä pidetään kohtuullisena, että osa lisävuosista oltaisiin työssä eikä kokonaan eläkkeellä. Väestön terveydentilan paraneminen luo tähän hyvät edellytykset. Elinaikakertoimen pienennyksen korvaamisessa riittää, että noin puolet pidentyneestä elinajasta käytettäisiin työskentelyyn. Elinaikakerroin ja kompensoiva työskentely Jokainen voi itse valita, haluaako parantaa eläkettään jatkamalla työssä vai tyytyykö pienempään kuukausieläkkeeseen, jos arvostaa enemmän vapaa-aikaa. Työn jatkamiseen kannustaa se, että eläkettä kertyy 63 vuoden iän täyttämisestä alkaen 4,5 prosenttia vuodessa. Vaikutus työkyvyttömyyseläkkeeseen pienempi Elinaikakerroin leikkaa myös työkyvyttömyyseläkettä sen alkaessa. Työkyvyttömyyseläkkeessä käytetään sen alkamisvuodelle vahvistettua 62-vuotiaiden kerrointa, olipa eläkkeensaaja minkä ikäinen tahansa. Pienennys koskee eläkettä, jos työkyvyttömyys on alkanut vuonna 2010 tai myöhemmin. Kerroin pienentää vain työssäoloajalta kertynyttä työkyvyttömyyseläkkeen osaa, ei vanhuuseläkeikään jäljellä olevalta ajalta laskettua osaa. Elinaikakertoimen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeeseen on sitä lievempi, mitä nuorempana eläke alkaa. Lisäksi tämän vuoden alusta parannettiin nuorena työkyvyttömäksi tulevan eläkkeen tasoa. Kompensoiva työskentely eläke 60 % palkasta Syntymävuosi 63 vuoden iän täyttämisvuosi Elinaikakerroin , kk 0 kk , kk 2 kk ,984 2 kk 4 kk ,978 3 kk 7 kk ,971 5 kk 9 kk ,963 6 kk 11 kk ,956 7 kk 1 v 1 kk ,949 8 kk 1 v 3 kk ,943 9 kk 1 v 5 kk , kk 1 v 7 kk , kk 1 v 9 kk ,902 1 v 4 kk 2 v 7 kk ,876 1 v 9 kk 3 v 5 kk ,833 2 v 6 kk 4 v 11 kk ,799 3 v 1 kk 6 v 2 kk 63-vuotiaan elinajan muutos vuodesta 2010 UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta Teksti ja kuvitus: Valeria Gasik Vielä on jaksettava työelämässä pari vuotta Työntekijöiltä kaivataan yhä tehokkaampia ja pidempiä työuria. Mikä auttaisi akavalaisia jaksamaan pidempään? Suomalaisen työelämän arvot ovat kovat. Vaikka työhyvinvoinnin merkitystä on tutkittu ja todistettu, työntekijöiltä odotetaan jatkuvaa tuottavuutta kaikissa elämäntilanteissa. Pitää olla innovatiivinen ja tehokas. Akavan työelämätutkijan Ulla Aitan näkökulmasta arvot ja pyrkimykset ovat kohdallaan juhlapuheissa, mutta arjessa työhyvinvointi ja tuottavuusvaatimusten kohtuullisuus eivät kohtaa. Tuottavuutta mitataan liian yksipuolisesti panos ja tuotos -laskelmilla, jolloin tuottavuus saadaan lyhyellä tähtäyksellä nousemaan helpommin henkilöstökustannuksia leikkaamalla. Kestävän tuottavuuden tielle päästään tekemällä oikeita asioita tai tekemällä asioita uudella tavalla eli fiksummin, Aitta esittää. Hän näkee, että liian kireälle vedetyt henkilöstöresurssit johtavat ennen pitkään henkilöstön työhyvinvoinnin heikkenemiseen. Uupuneet työntekijät eivät kehitä mitään uutta, he vain yrittävät selviytyä rutiinilla päivästä toiseen. Kestävää tuottavuutta voivat saada aikaan myös ikääntyneet työntekijät, sillä kyse ei aina ole siitä, kuinka paljon määrällisesti tekee. Kyse on siitä, että tekee oleellisia asioita ja jättää vähemmän oleelliset tekemättä. Näissä enemmän tai vähemmän tärkeissä -arvioinneissa iäkkäät yleensä pitkän työkokemuksensa avulla päihittävät nuoremmat. Akavan viime syksynä teettämässä hallitusohjelmakyselyssä etsittiin akavalaisten pidemmän työuran avaimia. Yllättäen palkan lisääminen ei kuulunut kärkeen hieman alle puolet vastasi asialla olevan merkitystä. Myös Tilastokeskuksen vuoden 2008 työolotutkimuksen tulos oli samansuuntainen. Yli 45-vuotiaista korkeasti koulutetuista vastaajista palkan lisäystä koki olennaiseksi vain noin viidennes. Ikääntyneillä ryhmillä palkankorotukset eivät ehkä yksinään kuulu niiden tekijöiden kärkijoukkoon, joilla eläkeikää lähestyvät työntekijät punnitsevat, jatkavatko työssään vai siirtyvätkö eläkkeelle. Päätös työuran jatkamisesta syntyy usein monen tekijän yhteisvaikutuksesta, Aitta arvelee. Tutkijan mukaan ratkaisevaan eläkepäätökseen voi vaikuttaa esimerkiksi yksi harmillisuus työyhteisössä, tarpeettomuuden tunne tai epäoikeudenmukainen kohtelu. Työyhteisössä vallitseva ilmapiiri, esimiehen johtamistapa, joustavat työajat ja työntekijän kokemat vaikutusmahdollisuudet ovat niitä työpaikan myönteisiä voimavaratekijöitä, jotka myötävaikuttavat työssä jatkamiseen. Luonnollisesti palkkauksen oikeudenmukaisuus ja palkankorotustenkin oikeudenmukainen kohdistaminen vaikuttavat siihen, miten työntekijä kokee, että hänen työpanostaan arvostetaan, Aitta muistuttaa. Oma aika ja varma työpaikka Akavan hallitusohjelmakyselyyn vastanneiden mielestä työssä jaksetaan parhaiten, kun työpaikan säilyminen on varma. Akavalaisten ikääntyneiden työsuhdeturva riippuu ratkaisevasti siitä, millä toimialalla työskentelee. Alasajon kohteena olevilla metsä- ja paperiteollisuuden toimipaikoilla myös koulutetut ammattiryhmät joutuvat elämään irtisanomis- tai lomautusuhkien alla. Yrityksissä, jotka aikovat jatkaa ja kehittää toimintaansa, ymmärrettäneen koulutettujen ja kokeneiden työntekijöiden arvo yritysten avainhenkilöinä, joiden työtä on hyvin vaikea korvata, Aitta arvioi. 18

19 Esimiesten toimenkuvissa ei monestikaan ole huomioitu sitä aikaa, jota työntekijä tarvitsee esimiestyönsä kunnialliseen hoitamiseen. Työmäärän ollaan akavalaisen kyselyn mukaan kohtuullisen tyytyväisiä puolet vastaajista ei pitänyt työmäärän vähentämistä erityisen tärkeänä työuran venyttämisen kannalta. Sen sijaan kiireen vähentämistä koettiin hyvänä houkuttimena. Myös muut työaikakysymykset nousivat selvästi esille. Liki 60 prosenttia kyselyn vastanneista näki joustavampia työaikoja tärkeänä kannustinkeinona. Vuorottelu- ja sapattivapaita sekä osa-aikaeläkejärjestelyjä kaipasi noin puolet vastaajista. Kiireen kokeminen voi johtua muustakin kuin yksinomaan työn määrästä. Kireät ja päällekkäiset aikataulut ovat yksi syy. Koulutettujen ammattiryhmien työ itsessään voi sisältää hyvin vaikeita ja vastuullisia osa-alueita, jotka vaativat paljon aikaa, mutta niitä ei kuitenkaan voida delegoida muillekaan. Tällaisia työkokonaisuuksia ovat esimerkiksi esimiestehtävät. Tutkija muistuttaakin esimiesten tärkeästä roolista. Esimiesten toimenkuvissa ei monestikaan ole huomioitu sitä aikaa, jota työntekijä tarvitsee esimiestyönsä kunnialliseen hoitamiseen. Henkilöstöresurssit ovat lähes kaikilla työpaikoilla vedetty liian tiukalle. Tämä lienee yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi eläkeikää lähestyvät alkavat miettiä helpompaakin elämisen muotoa. Toimivaa työterveydenhoitoa ja ikäjohtamista Työterveydenhuollolla ja työsuojelulla on tärkeät roolit työurien pidentämisessä. Esimerkiksi psykososiaalisiin riskeihin on syytä kohdistaa entistä enemmän huomiota. Vuonna 2007 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä liki kolmannes kärsi mielenterveyden häiriöistä, joista lähes puolet diagnosoitiin masennukseksi. Myös ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on avainasemassa. Työpaikkojen terveelliseen elämäntapaan ohjaavat toiminta- ja tukitavat kannustaisivat työntekijöitä huolehtimaan paremmin omasta jaksamisestaan. Aitta korostaa työterveyshuollon ja työpaikan välistä yhteistyötä. Työpaikoille on luotava toimintamalleja, joiden avulla työterveyshuollon on helppo puuttua ennakolta toteamaansa työntekijän työkyvyn heikentymiseen. Näissä tilanteissa voidaan työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon ammattilaisten kanssa yhteistyössä räätälöidä työntekijälle vähemmän vaativa toimenkuva tai muita tilannetta helpottavia työjärjestelyjä. Lisäksi Aitta toivoo työpaikoille toimivaa ikäjohtamista, kokonaisvaltaista esimiestoimintaa ja joustoa. Esimiehiä pitää kouluttaa, jotta he ymmärtävät erilaisten ja eri-ikäisten työntekijöiden erilaiset vahvuudet ja heikkoudet sekä erilaiset odotukset ja tarpeet. Useimmiten pienetkin joustot tai vastaantulot työantajan puolelta tilanteissa, joissa työntekijä oman terveytensä tai yksityiselämänsä johdosta kokee työkykynsä tilapäisesti heikenneen, johtaa pidemmällä aikavälillä työntekijän parempaan motivaatioon ja sitoutumiseen, Aitta summaa. UUSI INSINÖÖRI 19

20 edunvalvonta Teksti: Marketta Harinen Kuva: Olli Häkämies Napakka nainen teknon edunvalvojana Mitään ei saavuteta yksin. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla, kauemmas katsomalla päästään eteenpäin, Kirsi Kaasinen sanoo. Kaasisella on vahva edunvalvonnan vaikuttajan paikka teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden taustaryhmän puheenjohtajana. YTN on Kirsi Kaasisen mukaan melko haasteellinen pelikenttä eri tavoin ajattelevine liittoineen. Päätöksenteko on turhan monimutkaista ja hidasta. Ne päättävät, joita asia koskee -periaate tahtoo hukkua byrokratiaan. Outotecin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kirsi Kaasinen luotsaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suurimman alan teknologiateollisuuden taustaryhmää seuraavat kaksi vuotta. Tampereen Lokomon teräsvalimon, Harjavallan Outokummun kuparisulaton ja Outokumpu Technologyn kautta Outotecin projektipäälliköksi päätynyt Kirsi Kaasinen on ollut työpaikkansa ylempien luottamusmiehenä yli kymmenen vuotta. Kymmenen vuotta on tullut täyteen myös YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmässä. Yhteistyössä on onnistumisen ydin YTN:n teknon taustaryhmän puheenjohtajuus ei tullut Kaasiselle pyytämättä ja yllätyksenä. Napakka ja sanavalmis nainen halusi tehtävään kolmen varapuheenjohtajakauden jälkeen. Toiminnan ydinlinjaukset ovat valmiina. Yhteistyö on edunvalvonnan avainsana niin työpaikoilla kuin YTN:ssäkin, Kaasinen sanoo. Hän haluaa nähdä yhteistyön laajana, myös muihin henkilöstöryhmiin ja järjestöihin ulottuvana tavoitteena. Yhteiset viritykset Metalliliiton ja Toimihenkilöunionin kanssa ilahduttivat viime keväänä, vaikka niistä ei lopulta tullutkaan mitään. Metalliliitto teki omat ratkaisunsa, ja Toimihenkilöunioni ryhtyi riitelemään työehtosopimusten soveltamisrajoista YTN:n kanssa. TU:ssa ollaan ihan hukassa siitä, mitä vastaan pitäisi kamppailla, Kaasinen huokaa. Kaasisen mielestä on outoa, että edunvalvonnassa eri henkilöstöryhmät elävät omaa elämäänsä, vaikka työpaikoilla erot ovat hämärtyneet. Ääri-individualismista pitää edetä kohti yhteisöllisyyttä. Kyse on myös oikeudenmukaisuudesta, siitä että huolehditaan heikommistakin. Työnantajat ovat yhdistäneet rivinsä, ja palkansaajatkin ovat heränneet, tosin hieman kankeasti ja hitaasti jälkijunassa. Reviiristä luopuminen on vaikeaa. Nyt tarvitaan ay-liikkeen vallankumousta. Pitää yhdistää hyvät ajatukset ja tahdot, pitää pyristellä ulos vanhoista hämähäkin seiteistä. Kaasisen mielestä uudistuminen olisi paikallaan myös YTN:ssä. En tiedä, miten kauan enää selviämme koulutuspohjaisilla rakenteilla insinööritkin kahdessa eri järjestössä. Luottamusmiehiä ja yritysyhdistyksiä Kirsi Kaasisen mielestä YTN:n on panostettava paljon nykyistä enemmän paikallisen toiminnan vahvistamiseen. Luottamusmiehiä tarvitaan lisää. Luottamusmiesverkosto tarvitsee myös jälkikasvua, hän muistuttaa. Alkuvuoden teknologiateollisuuden luottamusmiesseminaarin perusteella ei tosin tarvitse olla kovin huolissaan. Joukossa oli paljon nuoria, vasta valittuja luottamusmiehiä. Huomionarvoista oli myös naisten suuri määrä. YTN:n paikallinen edunvalvonta kiteytyy yritysyhdistyksissä, joita perustetaan hiljalleen lisää, joka vuosi aina jokunen. Ne ovat luottamusmiesten tukena vahvistamassa paikallista neuvottelutyötä. 20

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK 31.10.2014

Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK 31.10.2014 Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - ETK 31.10.2014 1. Vuonna 1995 syntynyt, työura alkanut 22-vuotiaana, työkyvyttömyyseläke 35-vuotiaana / vanhuuseläke

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

Rakenteiden rynkyttäjät

Rakenteiden rynkyttäjät TEKNIIKAN ALAN KOULUTUSPROFIILIT Rakenteiden rynkyttäjät Arenen rakenneprojekti 1, 1999-2000 Yrjö Neuvon työryhmä 2005 Tekniikan yhteistyöryhmä / TEK, 2009 OPM:n rakennelinjaukset 2006, 2008, 2010 Arenen

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus Jaakko Tuomikoski Työeläkeuudistus Eläkeratkaisun päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä työvoiman saatavuuden varmistaminen, kun ikärakenteen muutos

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017

Työeläkeuudistus 2017 Työeläkeuudistus 2017 Eläkeuudistus vaikuttaa vuodesta 2017 alkaen Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin. Uudistus ei vaikuta 2017 mennessä kertyneeseen eläkekarttumaan. Eläkekarttumat

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Mitä kaikkea tulisi tehdä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi? (%)

Mitä kaikkea tulisi tehdä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi? (%) 1 Mitä kaikkea tulisi tehdä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi? (%) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Velvoitettava työttömät ottamaan vastaan muuta kuin koulutusta/ammattia vastaavaa työtä nykyistä laajemmin

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

TTK Työhyvinvointipalvelut

TTK Työhyvinvointipalvelut TTK Työhyvinvointipalvelut Työelämäryhmän esitys Työhyvinvoinnin palvelukeskus TTK:een Työpaikkojen tarpeita varten luodaan Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen työhyvinvoinnin palvelukeskus, joka tarjoaa

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot