3/2010. Jenni Mäkinen Valmet Automotive: Sähköautosta apu ilmastokriisiin

Transkriptio

1 3/2010 Jenni Mäkinen Valmet Automotive: Sähköautosta apu ilmastokriisiin

2 sisältö Insinöörit suhtautuvat realistisesti työurien pidentämiseen. Tärkeintä on, että kaikilla insinööreillä on työtä. Ilman työtä työurat eivät pitene. Jenni Mäkinen uskoo sähköautotuotannon vähentävän ratkaisevasti hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Pääkirjoitus... 5 Veljeni ja minä Uutisia... 6 Kolumni... 8 Kujanjuoksusta uuteen kukoistukseen Puheenjohtajan palsta... 9 Miksi palkansaajat lakkoilevat? Edunvalvontaa eläkeiät ja työurat Työuraneuvottelut laajenivat PT: Työvoiman kysyntä on tärkeää Etla: Elinaikakerroin nostaa eläkeikärajaa Guy Ahonen esittää tietoista työn väljentämistä Nivakoski: Valintoja ja joustavuutta Insinöörin eläke 60 prosenttia palkasta Elinaikakerroin huomioi Vielä on jaksettava työelämässä pari vuotta Edunvalvontaa sopimusaloilta Napakka nainen teknon edunvalvojana Yt-neuvottelut kypsyttivät liiton töihin Tes sai aikaan tyytyväisiä jäseniä kemian alalla Energia-alan sopimuskiertue starttasi Espoosta Edunvalvontaa koulutusta Inssi-foorumi kokosi vaikuttajat Parhaat käytänteet palkittiin Osaaminen Sähköautostako ilmastokriisin pelastaja Afrikka tutuksi opiskelemalla Totta ja tutkittua Insinöörien työuriin pituutta omilla vaikutusmahdollisuuksilla Maailmalta EU:n uusi perussopimus vaikuttaa työelämään Oikeutta Fujitsu tuomittiin miljoonakorvauksiin EK rikkoi yt-lakia Opiskelija-asiaa Uusi jäsen Jäsentietopalvelu tiedottaa Mennen tullen Järjestöasiaa UIL:n mökit esittelyssä Kannen kuva: Tuulikki Holopainen 2

3 22.4. numero 3/2010 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Metropolia ammattikorkeakoulun Afrikka2010 projektissa opiskelevat työskentelevät Afrikassa kolmen kuukauden ajan. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 19.8., 16.9., , , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: 38 Uuden Insinööriliiton uusi jäsen Tero Piirainen arvostaa liiton tarjoamia neuvontapalveluja työsuhde- ja sopimusasioissa. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4

5 pääkirjoitus Veljeni ja minä Huhtikuu 2010 Ilona Mäenpää Vanhempi veljeni lähti eläkkeelle heti täytettyään 60 vuotta. Tämän eteen hän oli tehnyt järjestelyt valmiiksi työnantajansa kanssa jo hyvissä ajoin etukäteen. Nyt hän nauttii ansaituista eläkevuosista vaimonsa kanssa matkustellen, golfia pelaten, lapsenlapsia hoitaen ja mökkeilyä harrastaen. Itse en usko jääväni eläkkeelle vielä tuon ikäisenä, vaan näillä näkymin toivon voivani jatkaa työelämässä 65-vuotiaaksi, ehkä jopa 68-vuotiaaksi. Mikäli työnantaja suo ja kuntoa riittää. Tuo kunto ja hyvinvointihan useimmilla ensiksi alkaa reistailla, sitten tulee väsymys ja haluttomuus pakertaa. Miten pitkään itse kunkin pitäisi jaksaa tehdä töitä? Koska olisi oikea aika poistua työelämästä? Auttaisivatko joustot ja porkkanat jatkamaan pitempään vai onko pakko ainoa ratkaisu? Näitähän nyt mietitään työryhmiä myöten. Uudenmaan Insinööri ins -lehden lukijaraadilla on selvä näkemys asiasta (ins. 2/2010): irtisanomiset vaikeammiksi, työsuhteet kuntoon, nuoret työelämään, työtaakan kevennys ikääntyville, parempaa johtamista, ikärasismi kuriin ja eläkeiän nostamiseen ei pakkoja vaan houkuttimia. Kyllä insinöörit tietävät! Näitä samoja lääkkeitä ehdottavat myös useat tutkijat. Työnantajapuolella tuntuu linja olevan kovempi; pitäisi jopa tutkia, miten suuri haitta työn tuottavuudelle ja tehokkuudelle on se, että työssä voi jatkaa 68-vuotiaaksi. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan palkansaajien halu pysyä töissä vielä eläkeiän jälkeenkin on lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Pidempään työelämässä pysymistä edesauttaisivat työn keventäminen, joustot ja raha. Entä nuoret, jotka eivät tällä hetkellä saa töitä ja maksavat kuitenkin aikanaan eläkkeistä yli 80 prosenttia! Olisiko kohtuutonta saada heidät nopeammin opiskelujen parista työelämään rikastuttamaan myös työyhteisöä osaamisellaan. Tässä lehdessä käsitellään työurien pituutta ja eläkeasioi ta s Tutkimuspalstalla esitellään insinöörien näkemyksiä työuran pidentämisen keinoista Työmarkkinatutkimuksen aineiston valossa. Niistä selviää, mikä saisi insinöörit pidentämään työuriansa ja minkä ikäisenä insinöörit tällä hetkelle suunnittelevat jäävänsä eläkkeelle. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Valtiosektori sai sopimuksen JUKO, Pardia ja JHL hyväksyivät ja allekirjoittivat valtiosektorin virka- ja työehtosopimuksen maaliskuussa. Uusi virka- ja työehtosopimus (ves) koskee noin valtion virkamiestä ja työntekijää. Noin jukolaisen joukossa on runsas 600 Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsentä, jotka työskentelevät valtiosektorilla yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä. Virka- ja työehtosopimukseen sisältyvät 0,55 prosentin suuruinen yleiskorotus 1.3. lukien sekä paikallinen 0,43 prosentin suuruinen virastoerä 1. syyskuuta lukien. Vuodelle 2011 sovittiin tarkastelulausekkeesta, jonka mukaan osapuolet tarkastelevat sopimusta mennessä. Paikallisen virastoerän suuntaamisella edistetään valtionhallinnon ja sen toimintayksiköiden tuloksellisuutta sekä parannetaan kilpailukykyä osaavan henkilöstön saatavuudesta ja pysymistä palveluksessa. Samalla parannetaan sekä naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa. Lisäksi sovittiin lukuisista selvityksistä ja työryhmistä. Sopimuksessa saatiin torjuttua muun muassa lomarahojen leikkaukset. Valtion palkkausjärjestelmiä kehitetään edelleen ja mahdollisuuksia työaikajoustoihin lisätään. Henkilöstön edustajien asema ja tietojensaanti paranee. LTY-sektorille sopimus LTY:n sopimuskausi on Palkankorotuksista sovittiin, että alkaen maksetaan yleiskorotus 0,6 prosenttia ja alkaen maksetaan yrityskohtainen järjestelyvaraerä 0,6 prosenttia. Tästä erässä on puoliperälauta viime sopimuskauden malliin siten, että 0,2 prosenttia yleiskorotuksena ja 0,4 prosenttia työnantajan määrittelemänä. Vuoden 2011 palkankorotuksista neuvotellaan marraskuun 2010 loppuun mennessä. Sopimuskauden alusta otetaan käyttöön palkallinen, kuuden päivän isyysvapaa. Vuosilomissa siirrytään viiden päivän laskentaan. Tavoitteena on saada viimeisteltyä vuosilomatekstit siten, että meneillään olevan lomavuoden lomat voidaan pitää jo uuden mallin mukaan. Vuosilomien niin sanotut pidennyspäivät muuttuvat varsinaisiksi lomapäiviksi. Virkasuhteisten ehdot siirretään erilliseen liitteeseen. Liikelaitosten työ- ja virkaehtosopimuksen uusi nimi on Yleinen työehtosopimus. Työryhmissä käsitellään muun muassa työaikakysymykset, matka-aika, etätyö, vuokratyö, koulutus, työurien pidentäminen ja korvaava työ sekä LTY:n yleisten sopimusten päivittäminen. Palkansaajapuolen sopijaosapuolina ovat Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palkansaajajärjestö Pardia sekä työnantajapuolen Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat LTY. LTY-alalla työskentelee noin YTN-liittojen jäsentä. LTY:n sopimukset koskevat Destia Oy:tä, Finavia Oy:tä, Labtium Oy:tä, Metsähallitusta, Luotsausliikelaitosta, Arctia Shipping Oy:ta, Meritaito Oy:ta, Suomen Lauttaliikenne Oy:ta, Senaattikiinteistöä, Haus Oy:tä ja Inspecta konsernia. Yliopistosektorille sopimus Yksityisen Opetusalan Liitto ja Suomen yliopistojen työnantajayhdistys Syty sekä JUKO, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palkansaajajärjestö Pardia sopivat ensimmäisestä, yksinomaan yliopistoja koskevasta työehtosopimuksesta. Sopimuskausi Vuodelle 2010 on sovittu palkankorotuksesta Korotus on yhteensä 0,98 prosenttia, josta yleiskorotus on 0,4 prosenttia ja järjestelyerä 0,58 prosenttia. Marraskuun palkanmaksun yhteydessä maksetaan kuukausipalkasta laskettava 5,5 prosentin kertaerä. Vuoden 2011 palkankorotukset sovitaan helmikuun 2011 loppuun mennessä. Uusi yliopistojen työehtosopimus sisältää muutoksia aikaisemmin yliopistoissa sovellettuun valtion virka- ja työehtosopimukseen verrattuna. Uudistuksia tehtiin muun muassa opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikamääräysten soveltamisalaan, yleiseen työaikaan, palkkausjärjestelmien prosessiin sekä sairausajan palkkaan, jonka osalta hyväksyttiin palkansaajapuolen tekemä esitys kahden aikaisemmin voimassa olleen järjestelmän yhdistämiseksi. Uuden työehtosopimuksen perusteella jokaiseen yliopistoon neuvotellaan jukolainen luottamusmiesjärjestelmä ja valitaan pääluottamusmies, varapääluottamusmies, luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet. Heidän tehtävänään on tukea yliopistotasolla jukolaisten liittojen jäseniä ja neuvotella tessin mukaisesti paikallisesti sovittavista asioista. Uudelta sivustolta tietoa työelämän kysymyksistä Työmarkkinajärjestöt ovat julkaisseet sivuston työelämän keskeisistä kysymyksistä. Työmarkkina-avaimesta selviävät tärkeimmät työelämän säännökset ja sopimukset sekä työntekijöiden ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Aiemmin vastaava julkaisu on ilmestynyt painotuotteena, mutta sivusto on nyt korvannut opaskirjasen. Sivuston sisällön ovat tuottaneet Akava, SAK, STTK, EK, KT, VTML sekä KiT. Sivusto on osoitteessa www. tyomarkkina-avain.fi. Työttömyysturva hakemusten määrä on tasaantunut Helmikuun aikana IAET-kassaan tuli 1136 ensihakemusta, kun tammikuussa 2010 hakemuksia oli Hakemuksia tuli helmikuussa kaikkiaan kappaletta. Helmikuun aikana kassasta sai erilaisia korvauksia yhteensä kassan jäsentä. Määrä oli noussut tammikuusta muutamalla sadalla. Korvauksia saavien lukumäärä on pysynyt samalla tasolla jo useamman kuukauden. Helmikuussa ansiopäivärahaa IAETkassasta sai noin kahdeksan prosenttia Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsenistä. Heistä 52 prosenttia oli kokonaan työttömänä, 42 prosenttia lomautettuna ja loput tekivät lyhennettyä työviikkoa. Käsittelyaika on tällä hetkellä ensihakemusten kohdalla noin kaksi viikkoa ja jatkohakemusten osalta viikko. 6

7 UIL edellyttää pääsykokeiden säilyttämistä Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari vaatii, että insinöörikoulutuksen pääsykokeet on säilytettävä. Ammattikorkeakouluihin tekniikan alalle pyrkivillä ja koulutukseen valituilla pitää olla riittävästi motivaatiota, loogista päättelykykyä ja matemaattista osaamista. Pelkät ylioppilastutkinnon arvosanat eivät kerro, kuinka hyvät edellytykset nuorella on suoriutua insinöörin opinnoista. Tehdessään opiskeluvalintojaan hänellä pitäisi olla käsitystä siitä, mitä tulevat opinnot sisältävät ja millaisiin tehtäviin hän voi sijoittautua valmistumisensa jälkeen. Pääsykokeisiin valmistautuessaan nuori saa jo jotain käsitystä alansa opinnoista. Porokarin mukaan pakollinen työharjoittelu ennen insinööriopintojen alkua pitäisi ottaa käyttöön. Harjoittelun myötä insinööriopintojen korkeat keskeyttämisluvut saattavat laskea. Tällä hetkellä lähes puolet insinööriopiskelijoista keskeyttää opintonsa. SKOL liittyy Teknologiateollisuuteen Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOLin vuosikokous on hyväksynyt liittymisen Teknologiateollisuus ry:n toimialayhdistykseksi vuoden 2011 alusta. Liittojen yhdistyminen lisää teknologiateollisuuden ja asiantuntijayritysten yhteistyömahdollisuuksia kehityshankkeissa ja parantaa molempien alojen asemia kansainvälisessä kilpailussa. Teknologiateollisuuden rooli asiantuntijayritysten edustajana vahvistuu. Työmarkkinoille muodostuu entistä vahvempi toimija, kun SKOLin jäsenkunnan Suomessa työllistämät noin ylempää toimihenkilöä ja toimihenkilöä tulevat Teknologiateollisuuden piiriin. Liittymisen jälkeen Teknologiateollisuuden yritykset edustavat noin toimihenkilöä ja yli :ta eli puolta yksityisen sektorin ylemmistä toimihenkilöistä. UUSI INSINÖÖRI SKOL hoitaa edelleen itsenäisesti suunnittelu- ja konsulttialaa koskevat elinkeinoja yrittäjäpoliittiset tehtävät. Teknologiateollisuuden organisaatio puolestaan vastaa alan työmarkkinatoiminnasta ja yleisestä elinkeinopolitiikasta strategisina aihealueinaan innovaatioympäristö, koulutus ja osaaminen sekä energia ja ilmasto. Rakennussuunnitteluun tarvitaan lisäväkeä Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari vaatii rakennusarkkitehti (amk) -koulutuksen uudelleen käynnistämistä. Rakennussuunnittelun osaajista on pulaa etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Muuallakin maassa on pulaa pätevistä rakennussuunnittelijoista. Tällä hetkellä työelämässä on noin 900 rakennusarkkitehdin koulutuksen saanutta henkilöä. Lähivuosina työelämästä jää eläkkeelle arviolta satoja rakennusarkkitehteja ja arkkitehteja. Näin suuren suunnitteluosaamisen korvaaminen on haasteellista. Vuonna 1996 lopetetun rakennusarkkitehdin koulutus pitäisi käynnistää pikaisesti uudelleen, jotta työmarkkinoilla olisi jatkossakin päteviä rakennussuunnittelijoita. Rakennusarkkitehdeiltä puuttuu myös väylä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, joka koulutuksen käynnistämisellä aukeaisi, Porokari sanoo. Rakentamisen pätevyysvaatimukset on kytkettävä selkeästi oppilaitosten, ympäristöministeriön sekä opetusministeriön toimintaan. Osa opiskelijan oikeusturvaa on se, että valmistuessaan ammattikorkeakoulusta hän on lain, asetusten ja määräysten mukaisesti pätevä tiettyihin suunnittelutehtäviin ja voi nostaa pätevyystasoaan työkokemuksen ja täydennyskoulutuksen karttuessa, Porokari sanoo. UP/Heikki Lehtinen Teollisuuden työvoima tarpeet vaihtelevat alalta toiselle Työvoimaa tarvitaan 15 vuoden päästä saman verran kuin nyt. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan kummassakin jopa työntekijää lisää. Teollisuuden työvoimatarve sen sijaan vähenee runsaan viidenneksen eli lähes henkeä. Työvoiman tarve-arviot sisältyvät Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n julkaisemaan raporttiin kansantalouden kehityksestä ja muutosten vaikutuksista työntekijätarpeisiin. Muutoksiin vaikuttaa sekä ulkopuolinen maailma että kotimaan kehitys. Esimerkiksi elintarvikeala joutuu kokemaan entistä kovempaa tuontikilpailua. Väestön vanheneminen lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Kypsyessään Suomi muuttuu entistä palveluvaltaisemmaksi. Teollisuudessa jahdataan tuottavuutta Osassa teollisuutta arvioidaan tuotannon pienenevän. Monilla aloilla arvonlisäyksen taso voi kuitenkin säilyä ja jopa noustakin suhteellisen nopeasti. Mutta kasvu perustuu pääomavaltaistumiseen ja voimakkaaseen tuottavuuden kasvuun, jolloin työvoiman tarve vähenee. Erityisen paljon eli lähes puolella VATT arvioi työvoiman tarpeen vähenevän metallien ja kulkuneuvojen valmistuksessa, elintarvike- ja kännykkäteollisuudessa sekä paperinvalmistuksessa. Sen sijaan koneiden ja laitteiden valmistuksessa työvoiman tarve kasvaisi hieman. Myös rakentajia VATT arvioi tarvittavan 15 vuoden päästä noin kymmenentuhatta eli vajaat kymmenen prosenttia enemmän kuin nyt. VATT arvioi teollisuuden ja muun jalostustoiminnan työntekijämäärän pienenevän viime vuoden hengestä 15 vuoden kuluessa henkeen. Teollisuuden osuus arvonlisäyksestä ei putoa läheskään samassa suhteessa, sillä tuottavuus kasvaa edelleen. Palvelualoilla työntekijämäärä kasvaa VATT:n arvion mukaan 1,75 miljoonasta 1,86 miljoonaan eli noin henkeä. 7

8 kolumni Rehtori Veijo Hintsanen on puheenjohtajana sekä Inssi-hankkeen ohjausryhmässä että Arenen tekniikan alan ryhmässä. Kujanjuoksusta uuteen kukoistukseen Insinöörikoulutus on viimeisten 25 vuoden aikana ollut jatkuvassa myllerryksessä luvulla vastattiin rakenteellisilla muutoksilla Nokia-ilmiön rajuihin vaatimuksiin, 1990-luvulla koko pakka laitettiin uusiksi lopetetun teknikkokoulutuksen ja monialaisten ammattikorkeakoulujen uusien rakenteiden vaatimusten puristuksessa luvulla on käyty taistelua koulutuksen vetovoimasta ja läpäisyasteista sekä koulutusohjelmarakenteista ja toimipisteverkostosta. Myllerrysten yhteydessä insinöörikoulutus on menettänyt erityisasemansa ammatillisen koulutuksen kruununjalokivenä. Tekniikan opetushenkilöstö on vuosikymmenten myötä huolestuttavasti harmaantunut ja tekemisen ilon tilalle on tullut väkinäistä puurtamista. Tekniikan ala on mielletty vanhakantaiseksi ja hitaasti uudistuvaksi koulutusalaksi, jolle monessa ammattikorkeakoulussa on haluttu näyttää uusi kaapin paikka. On korkea aika oivaltaa, että korkeatasoinen tekniikan osaaminen on edelleen Suomen hyvinvoinnin ykkösmoottori, jonka kunnosta riippuu koko maan kansainvälinen kilpailukyky. Kadotettu henki ja terve itsetunto on saatava tekniikan kouluttajille takaisin. Samalla on valmistauduttava eläkeikää lähestyvien suurten ikäluokkien korvaamiseen sekä oppilaitoksissa että muussa työelämässä. Rivejä kootaan ja henkeä puhalletaan Taloustaantuman jälkeen tulee kasvusuhdanne, joka ajoittuu suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aikajaksoon. Ammattikorkeakoulujen tekniikan kouluttajat ovat koonneet rivejään ongelmien poistamiseksi. Rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä on toteutettu Koulutusohjelmarakenteita on uudistettu. Valtakunnallisilla pitkäkestoisilla kehittämishankkeilla, kuten tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämishankkeella vuosina ja insinöörikoulutuksen kehittämishankkeella eli Inssi-hankkeella vuosina , on tehty kehitystyötä. Inssi-hankkeessa ovat mukana kaikki insinöörikoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut. Sen tavoitteena on sekä vetovoiman että läpäisyasteen kohottaminen vähintään 10 prosenttiyksiköllä vuosien aikana sekä parhaiden käytäntöjen esille nostaminen ja aktiivinen levittäminen. Hanke jakautuu kolmeen kehittämiskohteeseen: opetusprosessin kehittäminen, koulutusrakenteen kehittäminen ja vetovoiman kehittäminen. Vetovoiman kehittämisessä viestintäkampanjan nettipohjaisilla toteutuksilla on keskeinen rooli ( ja Kannattaa käydä sivuilla vaikkapa testaamassa omat insinööritaidot Inssivisassa. Opetusprosessien kehittämisestä on hankkeessa koottu noin 70 case-tapausta parhaista käytännöistä. Niitä esiteltiin menestyksellisesti ensimmäisessä Inssifoorumissa maaliskuussa noin 350 osanottajalle (ks. s ). Rakenteellisen kehittämisen osalta tilanne on ristiriitainen. Koulutuspolitiikassa vaaditaan nyt koulutusverkoston rajua supistamista, koulutusohjelmien määrän pudottamista ja aloituspaikkojen oleellista vähentämistä. Samalla kuitenkin vaaditaan alueellisen vaikuttavuuden parantamista, tutkintojen määrän pysyttämistä jokseenkin nykyisellä tasolla ja tekniikan koulutuksen vetovoiman parantamista. Verkoston raju karsimistavoite on ristiriidassa alueellisen vaikuttavuuden ja maakuntien kehittämisen kanssa. Koulutusohjelmien määrän raju vähentäminen suurentaisi jäljelle jäävien ohjelmien aloituspaikkatavoitteet niin suuriksi, että opiskelijahankinnan ongelmat syvenisivät nykyisestään. Aloituspaikkojen oleellinen vähentäminen johtaisi myös valmistuvien määrän vähenemiseen ja asteittain kasvavaan insinööripulaan. Taloustaantuman jälkeen tulee kasvusuhdanne, joka ajoittuu suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aikajaksoon. Samaan aikaan nuorten ikäluokat (19 21-vuotiaat) pienenevät ja haasteet tekniikan alan opiskelijahankinnassa kasvavat. Työperäinen maahanmuutto koulutuksen keinoin on yksi kasvavista kehittämiskohteista ja haasteista myös tekniikan koulutuksessa. Nykyinen tekniikan koulutusohjelmavalikoima ei ole erityisesti nuoria naisia houkutteleva. Tilannetta pahentavat myös vanhahtavat koulutusohjelmanimikkeet, joilla luodaan kielteisiä mielikuvia nuorten hakijoiden joukossa. Kun rakenteita ja nimikkeitä lähitulevaisuudessa hartaasti mietitään, tulisi näihin epäkohtiin kiinnittää erityistä huomiota. 8

9 puheenjohtajan palsta Miksi ylemmät toimihenkilöt ja muut palkansaajat lakkoilevat? Huhtikuu 2010 Pertti Porokari Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n suunnalta on viestitetty, että vanhat työmarkkinapelisäännöt ovat unohtuneet. Havaittavissa onkin ollut huomattavasti koventunut linja heti EK:n perustamisesta lähtien. EK hoiti muodostuessaan oman henkilöstöpolitiikankin niin, että sai sakot yt-lain noudattamisen laiminlyönnistä. Myös Espoon Kilossa vuonna 2000 suljetun tietokonetehtaan omistaja Fujitsu-Siemens tuomittiin yt-lain laiminlyönnistä korkeammassa oikeudessa lähes 10 vuotta kestäneen oikeudenkäynnin seurauksena. Liittoon kuuluneet palkansaajat saivat noin 11 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Myös työelämän lait ovat siis säädetty noudatettavaksi. Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n neuvottelijat UIL:sta ja TEK:sta saivat sovittelussa ratkaisun aprillipäivän aamu yöstä kemian teollisuudessa työskenteleville ylemmille toimihenkilöille. Alalle syntyi vasta nyt aito oikea työehtosopimus, joka muun muassa takaa työelämän perusoikeuksien, kuten ylityökorvauksien, valvontavelvollisuuden työnantajaliitolle. Ylityökorvausten suoritevelvoite taas tulee työaikalaista. Jotta työehtosopimusneuvotteluissa päästiin edes alkuun, vaati se yli kahden viikon laillisen lakon sekä varoituksen lakon laajentumisesta. Yritykset teettävät mielellään ylitöitä ylemmillä toimihenkilöillä, mutta lainmukaisen korvauksen saaminen on usein hankalaa. Jopa ylityöilmoitusprosessi on tehty alusta loppuun niin haastavaksi, että työtehtävissään kiireinen ylempi toimihenkilö voi kyllästyä jo alkumetreillä. Ylitöiden korvaamattomuudella on kuitenkin laajoja kielteisiä vaikutuksia. Korvausvelvoitteen tai ilmoituksen laiminlyönti on todellista harmaata taloutta, josta ei makseta veroja ja jolla viedään usean muun työpaikka. Sillä myös näännytetään työntekijä, kun ylitöiden määrää ei kukaan seuraa, kun niitä ei ole olemassakaan. Onnittelut ylemmille toimihenkilöille ja neuvottelijoille, sekä voimia ja rohkeutta niiden alojen ylemmille toimihenkilöille, joilta vielä puuttuu työelämän perusoikeudet takaava sopimus, työehtosopimus. Hyvää kevättä! INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta eläkeiät ja työurat Teksti: Minna Helle, edunvalvontajohtaja / Akava Kuva: Tuulikki Holopainen Työuraneuvottelut laajenivat kasvuohjelman rakentamiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöt ja maan hallitus ovat käynnistäneet neuvottelut kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmasta. Minna Helle Edessä on tiukka puserrus nopealla aikataululla. Akava tuo asialistalle muun muassa työnantajien vastuun lisäämisen iäkkäiden irtisanomisesta. Kolmikantainen työ on jatkoa työurien pidentämiseen tähdänneelle työlle. Tavoitteena ovat edelleen toimet, jotka uskottavasti nostavat keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Suomen kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä edellyttää huippuluokan osaamista ja koulutusta. Toinen painava perustelu jatkotyölle on olennaisesti heikentynyt taloustilanne. Taustalla lymyilee julkisen talouden kestävyysvaje, joka hoitamattomana johtaa liial liseen velkaantumiseen ja uhkaa hyvinvointipalveluja. Työurien pidentämisellä on tässä yhtälössä iso merkitys. Tammikuussa päättyneissä työuraneuvotteluissa päähuomio kiinnittyi eläkepolitiikkaan. Etenkin eläketurvan heikennysesitykset, jotka palkansaajapuoli torjui, olivat julkisuuden valokeilassa. Tämä oli nurinkurista, sillä ajankohtaisempi ongelma on työttömyys. Ilman työtä työurat eivät pitene. Toinen eläkepolitiikkaa kiireellisempi haaste on tulevaisuuden kasvun varmistaminen. Tarvitaan uusia työpaikkoja ja parempaa tuottavuutta. Suomen kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä edellyttää lisäksi huippuluokan osaamista ja koulutusta sekä uusia innovaatioita ja niiden hyödyntä- mistä. Veroratkaisujen on tuettava tulevaa kasvua. Eläkepolitiikkaa ei ole haudattu Vaikka neuvottelujen pääpaino ei ole eläkepolitiikassa, aihetta ei ole haudattu. Työurat ovat ohjelman asialistalla, ja työnantajapuoli tuo varmasti neuvottelupöytään vaatimuksia eläketurvan rakenteellisista uudistuksista. Maan hallituskaan ei ole lopullisesti haudannut ajatuksiaan vanhuuseläkeiän nostamistarpeesta. On tärkeää, että neuvottelujen lopputuloksena saadaan aikaiseksi eläkerauha, jotta pitkään jatkunut spekulointi eläketurvan sisällöstä loppuu. Eläketurvamme rahoitus on vakaalla pohjalla ja vuoden 2005 eläkeuudistus toimii toivottuun suuntaan: eläkkeellesiirtymisikä on nousussa. Akava nostaa työuraneuvotteluissa asialistalle ainakin työaikakysymykset, kuntoutuksen tehostamisen sekä työnantajien vastuun lisäämisen ikääntyvien irtisanomisesta. Valmista viimeistään syyskuussa Talouskasvun ja työllisyyden ohjelman toteuttamiseksi on perustettu kuusi työryhmää: Talouden kasvu ja tuottavuus Julkisen sektorin tuottavuus Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden torjunta Ostovoima ja kilpailukyky Työurat Työttömyysvakuutusrahaston talous. Monet käsiteltävistä asioista kytkeytyvät valtion ensi vuoden budjetin valmisteluun. Näiltä osin esitysten on oltava valmiina jo kesän loppuun mennessä. Muilta osin takarajaksi on asetettu syyskuun 2010 puoliväli. Näiden esitysten eteenpäinvieminen jää käytännössä vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen toteutettavaksi. 10

11 Teksti: Ilona Mäenpää Kuva: Pekka Sipola Palkansaajat: Työvoiman kysyntä tärkeää Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan keskittyminen eläköitymisiän muuttamiseen ei ratkaise työuriin liittyvää ongelmaa. Ikärajoja nostamalla voidaan rajoittaa eläkkeelle pääsyä, mutta ei estää työttömyyttä eikä vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä. Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n arvion mukaan kasvun ja työllisyyden kannalta keskeistä on talouden kilpailukyvyn ja teknologisen kehityksen turvaaminen ja työvoiman osaamispääoman kehittäminen. Työvoiman tarjonnan ohella tärkeää on myös työvoiman kysyntä. Jos työpaikkoja ei ole, suurestakaan työvoiman tarjonnasta ei ole apua, vaan tuloksena on vain korkea työttömyys, tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander sanoo. Työpaikkojen luomisen ja yritystoiminnan edellytysten turvaamisen pitäisi nyt olla talouspolitiikan keskiössä. Työikäisen väestön määrän kehityksen ennakointi on vaikeampaa kuin eläkeläisten määrän arviointi, sillä työikäisten määrän tulevaan kehitykseen vaikuttavat paitsi nykyisten ikäluokkien koko myös tulevaisuuden maahanmuutto ja syntyvyys. Väestöllistä huoltosuhdetta tärkeämpi muuttuja on taloudellinen huoltosuhde, joka kuvaa eläkkeellä olevan väestön suhdetta työssäolevaan väestöön. Siihen vaikuttaa työssäolevien työurien pituuden lisäksi myös työhönosallistumisaste. Uusia työpaikkoja Lähivuosina kasvun kannalta Kianderin mukaan kriittinen tekijä on uusien työpaikkojen luominen, ei niinkään pula työnhakijoista. Jos ikääntyneiden työpanokselle olisi riittävästi kysyntää, työntekijöitä ei siirrettäisi eläkeputkeen. Sama pätee myös Jaakko Kiander. vanhuuseläkkeeseen: jos työvoimasta olisi pulaa, työnantajat pyrkisivät luomaan kannustimia sille, että ikääntyneet työntekijät lykkäisivät eläköitymistään. Kiander uskoo, että kun työvoiman kysyntä kääntyy kasvuun, työurat lähtevät myös uudelleen kasvuun. Vuoden 2005 uudistukset luovat tähän pysyvän kannustimen. On syytä odottaa, että pitkällä aikavälillä elinaikakerroin luo tehokkaan työssäolokannustimen, jolla on kasvava merkitys työurien kannalta. Jostain syystä tätä keskeistä tekijää ei ole huomioitu tämänhetkisessä eläkekeskustelussa. Työllistävää talouskasvua Avainasemassa työurien pidentymisen kannalta ovat Kianderin mukaan toisaalta työttömyyden alentaminen ja toisaalta nuorten ikäluokkien työskentelymahdollisuuksien parantaminen mm. opintoja tehostamalla. Ahtelan työelämäryhmän tärkein tavoite on työkyvyttömyyseläkkeiden määrän merkittävä vähentäminen. Tähän tavoitteeseen pyritään paitsi tehokkaan ja kattavan työkykyä tukevan terveydenhuollon avulla kuin myös työhyvinvoinnin kehittämisen keinoin. Palkansaajien tutkimuslaitoksessa tehdyt laskelmat osoittavat, että työkyvyn ja työolojen kehittäminen sisältävät merkittävän työurien pidentämiseen liittyvän potentiaalin. Työurien pidentämisen esteenä ei Suomessa ole liian alhainen eläkeikä. Työuria lyhentävät ennen kaikkea työttömyys ja työkyvyttömyys. Näihin ongelmiin ei voida puuttua eläköitymisikää muuttamalla. Lähivuosina suurimpana haasteena ei ole työvoimapula vaan työttömyyden voittaminen työllistävän talouskasvun avulla. Samalla työelämän laatuun ja työhyvinvointiin liittyvät tekijät muodostuvat entistä tärkeämmiksi. On syytä uskoa, että työterveyttä ja työhyvinvointia sekä johtamista kehittämällä työelämä voidaan tehdä entistä houkuttelevammaksi myös ikääntyneiden työntekijöiden kannalta. UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää Etla: Elinaikakerroin nostaa eläkeikärajaa Etlan ekonomistit huomauttavat, että elinaikakertoimen vaikutuksesta täyden eläkkeen ikäraja nousee. Täyteen eläkkeeseen oikeuttava eläkeikä nousee samaa vauhtia kuin elinajan odote. Toteatte arviossanne, että Asia, josta työelämäryhmän raportissa ei juuri keskustella, on työnantajien kannusteet lisätä työhyvinvointia. Mitä kannusteita työnantajille pitäisi antaa työhyvinvoinnin lisäämiseksi? Työhyvinvointia parantavista toimista syntyy yleensä myös kustannuksia työnantajalle. Jollei työantaja saa kustannuksia vastaavaa hyötyä esimerkiksi vähentyneiden sairauspoissaolojen tai korkeamman tuottavuuden kautta, ei ole perusteltua odottaa niiden toteutuvan. Kyselyjen mukaan työtyytyväisyys on korkealla tasolla (yli 90% on melko tai erittäin tyytyväisiä), joten suurten parannusten saaminen aikaan kustannustehokkaasti voi olla vaikeaa. Toteatte arviossa myös, että Ikääntyneiden työntekijöiden lähteminen on parantanut yritysten kannattavuutta. Eläkejärjestelmän yksi tehtävä on saada työelämästä pois henkilöitä, joiden tuottavuus ei enää vastaa työvoimakustannuksia tai jotka vaikuttavat muiden tuottavuuteen negatiivisesti. Nyt pitäisi kerätä tietoa siitä, minkälaisissa työpaikoissa ja tehtävissä subjektiivinen oikeus jatkaa työssä 68-vuotiaaksi on haitallinen organisaation työn tehokkuudelle, ja ovatko haitat suuria. Mikä merkitys työtyytyväisyydellä ja hyvinvoinnilla voisi olla työurien pituuteen? Varmasti sillä on merkitystä, mutta asiaa on vaikea kvantifioida ja siihen voi olla vaikea vaikuttaa julkisen vallan käytössä olevilla politiikkavälineillä. Näettekö, että työurien pituudella ja eläköitymisiällä on vaikutusta talouskasvuun? Ne vaikuttavat suoranaisesti tuotantoon kasvavan työpanoksen kautta. Tämä ei ole suuri asia, talouskasvu perustuu lähinnä työvoiman tuottavuuden kasvuun. Välillisesti merkittävä vaikutus tulee veroasteen kautta. Mitä pitempään ollaan töissä, sitä enemmän maksetaan veroja. Tällöin pärjätään matalammilla veroprosenteilla. Tämä tekee työnteon entistä enemmän kannustavaksi. Pitkään työelämässä oleminen vähentää myös syrjäytymistä ja on jopa terveyden kannalta hyvä, mikä parantaa paitsi tietysti yksilöiden omaa hyvinvointia myös julkisen talouden tilannetta. Myös huono kierre on mahdollinen. Jotkut eurooppalaiset tutkijat pelkäävät seuraavaa noidankehää. Suuret julkiset menot, esimerkiksi väestön ikääntymisen vuoksi, pitävät verot korkeina; työnteko ei ole taloudellisesti kannustavaa, ja tästä seuraa varhaisen eläköitymisen yleisyys. Koulutuksella hankitun inhimillisen pääoman tuottoaika on lyhyt. Lyhyt työura antaa niukasti aikaa lasten hankkimiselle, ja seurauksena on matala syntyvyys. Tämä pahentaa väestön ikärakennetta edelleen. Työikäisten verorasitus kasvaa ja kannustavuus heikkenee. Tällaiseen yhteiskuntaan voi liittyä myös matala innovaatiotaso ja poliittinen epävakaus. Miten luodaan uusia työpaikkoja ja talouskasvua? Yritteliäisyydellä, voiton tavoittelulla, ahkeruudella ja nokkeluudella, tutkijat vastaavat. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Niku Määttänen, Tarmo Valkonen ja Jukka Lassila Teksti: UP/Mika Peltonen Guy Ahonen esittää tietoista työn väljentämistä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Guy Ahosen mukaan pienet korjaukset eivät riitä työurien pidentämiseen. Hänen laskelmiensa mukaan Suomessa menetetään joka vuosi puoli miljoonaa työvuotta ennenaikaisen eläköitymisen takia. Kansantaloudellinen työpanosmenetys on 21 miljardia euroa. Ahonen vaatii etsimään radikaaleja ratkaisuja. Pelkäätkö, että kaksi työtään tekevää eläketyöryhmää eivät saavuta tavoitettaan? Pelkään pahoin, että lopputuloksessa vain viilataan nykyisiä järjestelmiä. Korjataan vähän joitakin ikärajoja sinne tänne. Sillä ei päästä tuloksiin. Ahonen ei usko myöskään, että virallisen eläkeiän nostamisella pystyttäisiin pidentämään työuria. Muutos olisi vain marginaalinen. Jo nyt on niin, että alaikäraja on 63 vuotta, mutta ihmiset siirtyvät eläkkeelle 58-vuotiaina. Väljyys parantaisi jaksamista Ahonen esittää, että työhön pitäisi ryhtyä luomaan tietoisesti väljyyttä. Kaikkien työtä pitäisi väljentää, mutta erityisesti ikääntyneiden. Olen aika vakuuttunut, että tämä on ratkaiseva elementti työssä jaksamisessa. Guy Ahonen. > > 12

13 Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Valintoja ja joustavuutta työelämään Nykyisiä työpaikkoja on pikaisesti vapautettava nuorten käyttöön. Kun vanhemmille työntekijöille suodaan mahdollisuus työpanoksen vähentämiseen, saavat nuoret tilaisuuden kokopäiväiseen työhön, laskeskelee Markku Nivakoski Ivalosta. Insinööri Markku Nivakoski suuttuu joka kerta, kun hän kuulee uutisen nuorisotyöttömyydestä. Miksi asialle ei tehdä mitään? Työurien pidentämistä pohtineissa työryhmissä ei edes ollut nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustusta, vaikka asia koskee heitä mitä suurimmassa määrin. Nivakoski näkee, miten nuoret passivoituvat ja turhautuvat, kun eivät pääse työmarkkinoille. Ikääntyneiltä taas laatuelämä pakenee, kun he eivät pääse joustavasti irti työstä. Ja yritysten työvoiman uudistuminen sekä osaamisen ja hiljaisen tiedon siirto kärsivät. Julkisen talouden alijäämä voi riistäytyä hallitsemattomaksi. Nyt jo ilmoitetaan masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden menoiksi 6,6 miljardia euroa vuodessa. Nivakoskella on resepti asiaan. Kun palkkaamme vähintään nuorta yrityksiin nopeasti eli kahden vuoden sisällä siten, että annamme vanhemmille työntekijöille mahdollisuuden luopua hallitusti osittain nykyisestä työmäärästä, siitä hyötyvät kaikki. Nuoret saavat työtä ja vanhemmat työntekijät voivat valmistautua laadukkaaseen seniorielämään joustavasti. Tämä edellyttää sitä, että työpaikoille luodaan mahdollisuus joustavaan uudistumiseen, mikä edellyttää muutoksia ennen muuta asenteisiin, mutta myös eläkkeelle siirtymistä koskeviin säännöksiin. Kun ikääntynyt työntekijä luopuu osasta bruttopalkkaansa, vaikkapa puolesta (haarukka 1/3 2/3) ja tekee palkkaan suhteutettua työpanosta, voi yritys säästyneillä palkkamenoilla palkata 1 2 nuorta työntekijää. Säilyttäessään työsuhteen seniori saa edelleen palkkaa, kerryttää eläkekertymää ja on hyödyksi yritykselle sekä yhteiskunnalle. Nuorille töitä Nuori taas pääsee oikeisiin töihin. Korkeasti koulutetut nuoret pääsevät näyttämään osaamistaan. Samoin tehtävä kierto nykyiselle henkilöstölle on mahdollinen, kun seniorit antavat tilaa. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja yhteisvastuun henki vahvistuvat työpaikalla. Asiat ovat myös taloudellisesti hallinnassa. Kun seniori luopuu omasta tahdosta osasta tuloja, hän varmistaa tulevien eläkkeenmaksajien työllisyyden ja toiminnan jatkuvuuden, niin juniori saa normaalin työsuhteen ja asiallisen palkan. Työnantajan kustannukset eivät oleellisesti muutu. Julkinen talous säästää työttömyys-, sosiaali- ja koulutusmenoissa. Nivakoski perustelee aloitettaan sillä, että suurten ikäluokkien yhtäaikainen eläköityminen jo muutaman vuoden sisällä vaatii joustomekanismeja. Muuten me kaikki menetämme työkyvyn yhtä aikaa vanhemmat ikääntymisen ja nuoremmat masennuksen johdosta. Viiden vuoden kuluttua meillä on sellainen jytinä päällä, että silloin ei asiaa Markku Nivakoski toimii energiapäällikkönä Inergiassa. enää pystytä nykymenolla hanskaamaan, Nivakoski sanoo. Asiaan on tartuttava aikaisemmin. Vuorotteluvapaa on hyvä yritys samaan suuntaan, mutta on käytännön sovelluksena turhan kaava mainen, pätkäratkaisu. Taantumasta johtuen luonnollinen kysynnän kasvu ei nyt työllistä riittävästi. Jos talous elpyisi jostain syystä ja työvoimapula iskee, olisivat seniorit vielä todellista reserviä kunnostaan riippuen, kun yhteys työyhteisöön on ollut jatkuvaa. Lisäksi joustavuus ja sopiminen asiassa tehdään työyhteisön sisällä. Asuntovelkansa maksanut ja lisäeläkesäästöjen kanssa painiva seniori voisi nauttia pätkätöistäkin enemmän kuin perheen perustamisen ja asuntovelkojen kanssa tuskaileva juniori. Ratkaisu vähentäisi nopeasti työttömien kanssa puuhastelua ja koulutusrumbaa sekä antaisi vaihtoehdon kaavamaisille eläkeratkaisuille, Nivakoski pohtii. Työn väljyydellä voitaisiin Ahosen mukaan tukea myös terveyttä ja antaa mahdollisuuksia työn kehittämiseen. Samalla kohennettaisiin koko väestön elämänlaatua. Väljyys toisi sitä, että ihmiset ylipäätään jaksavat. Tällä hetkellä kaikki yli viisikymppiset odottavat vain sitä päivää, että pääsevät pois. Ahosen mukaan työn pitäisi olla sellaista, että se koetaan mielekkääksi ja että siinä jaksetaan. Jos ei näin ole, pyritään pois hinnalla millä hyvänsä. Tilanne on ihan mahdoton. Nelipäiväinen työviikko voisi pidentää uria Ahonen puhuu jopa siirtymisestä nelipäiväiseen työviikkoon. Se on äärimmäinen vaihtoehto nykyiselle menolle. Kun tällä hetkellä siirrytään eläkkeelle keskimäärin 58-vuo tiaana, tilanne olisi sama, jos siirtyisimme yleisesti nelipäiväiseen työviikkoon ja ihmiset sen seurauksena työskentelisivät 65-vuotiaaksi. Ahonen sanoo, että jos fiksusti toimittaisiin, vähemmän voisi olla enemmän. Ahosen mielestä osa nykyisestä vuotuisesta 21 miljardin työpanosmenetyksestä voitaisiin siirtää työhyvinvoinnin edistämiseen ja saada huomattavasti paremmat tuotot. Nykyisin työhyvinvoinnin edistämiseen käytetään vuosittain 1,9 miljardia euroa. UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Piirrokset: Markku Haapaniemi Insinöörin eläke on 60 prosenttia viimeisestä palkasta Eläketurvakeskus laski kolmelle eri-ikäiselle, kuvitteelliselle insinöörille heidän tulevat eläkkeensä. Vaikka insinöörien urapolut ovat keksittyjä, heidän työuriensa taustatiedot perustuvat Uuden Insinööriliiton tutkimuksiin. Kaikki esimerkkiinsinöörit ovat vertailtavuuden takia määritelty asiantuntijatehtävissä yksityissektorilla työskenteleviksi. Tapaukset voisivat olla todellisia. Kaikki laskelmat ovat tehty nykyisten voimassaolevien eläkesääntöjen mukaisesti, sanoo erityisasiantuntija Antti Mielonen Eläketurvakeskuksesta. Laskelmien pohjana ovat oletukset vuodesta 2010 lähtien arvioidusta keskimääräisestä ansionoususta 3 prosenttia vuodessa, inflaatiosta 1,5 prosenttia vuodessa ja näistä saadusta palkkakertoimesta 2,7 prosenttia vuodessa, jolla tarkistetaan karttuneita eläkeoikeuksia eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Laskelmien esimerkkihenkilöiden oma urakehitys noudattelee suurin piirtein keskimääräistä ansionousua, joskin lähtötiedoissa annetut palkkatasot vaikuttavat palkkakehitykseen eli heille on laskettu kertamääräisiä palkankorotuksia, Mielonen kertoo. Esimerkeissä annetut henkilöiden palkat on oletettu olevan vuoden 2010 tasossa. Uusi Insinööri -lehti pyysi kolmea, suunnilleen esimerkin kanssa samanikäistä insinööriä kommentoimaan sukupolvensa eläkkeitä. Varttuneen insinöörin työura katkeaa Vuonna 1952 syntynyt insinööri valmistuu insinööriksi 24-vuotiaana. Sitä ennen hän on ollut harjoittelu- ja kesätöissä 1,5 vuotta, josta puoli vuotta on 23 vuoden iässä, jolta ajalta karttuu eläkettä. Palkka tuolta ajalta on keskimäärin euroa kuukaudessa. Varttuneen insinöörin työhistoriaan mahtuu pari työpaikanvaihtoa sekä viisikymppisenä nimitys esimieheksi. 58-vuotiaana hänet irtisanotaan ja hän päätyy työttömyysputkeen. Siitä lähtien hän on ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella ja sen lisäpäivillä 63-vuotiaaksi, jolloin hän jää eläkkeelle. Palkkaa hän saa 40-vuotiaana euroa ja kymmenen vuotta myöhemmin euroa. Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ajalta karttuu eläkettä, mutta huonommin kuin palkasta. Esimerkiksi vuotiaana 1,9 prosentin korotettu karttuma jää pois. Kun vanhuuseläke koittaa vuonna 2015, varttuneen henkilön eläke on euroa kuukaudessa vuoden 2010 tasossa. Henkilön eläke voidaan ilmaista myös niin sanottuna korvaussuhteena, joka on 0,58. Toisin sanoen, hänen bruttoeläkkeensä on 58 prosenttia viimeisestä ansaitsemastaan bruttopalkasta. Elinaikakerroin on 0,963 vuonna 1952 syntyneelle. Kaikki laskelmat sisältävät elinaikakertoimen vaikutuksen. (Elinaikakertoimesta tarkemmin seuraavalla aukeamalla.) Eläkkeitä ei kerätä ennakkoon Tieinsinööri ja pääluottamusmies Pekka Liimatainen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- eli ELY-keskuksesta pitää eläkettä kohtuullisena, vaikka esimerkissä eläkettä leikkautuu eläkkeen saajalta jonkin työttömyyskorvausputken takia. Eläkerahat eivät tallennu tilille odottamaan, vaan suurimmalla osalla kerättävistä työeläkemaksuista eli noin 85 prosenttia maksetaan nykyisten eläkeläisten eläkkeitä. Vain noin 15 prosenttia menee tienestiin, Liimatainen muistuttaa. Suurten ikäluokkien eläköitymisen jälkeen töihin jäävät sukupolvet ovat aiempaa pienempiä, joten maksutaakka on kova. Liimataisen mielestä pohjoismainen hyvinvointimalli toimii esimerkki-insinöörin kohdalla hyvin. 14

15 Yleisesti ottaen pidän tienattua esimerkin mukaista eläkettä hyvänä ja sillä eläkkeelle siirtyvä insinööri kyllä pärjää. Eläkkeellä työssäkäyntiin liittyvät kulut jäävät pois. Näitä kuluja ovat esimerkiksi työmatkat, jokapäiväinen ravintolalounas sekä työvaatteet, joita työssäkävijä ei välttämättä tule ajatelleeksi. Ammattikirjallisuus, lehdet ja kouluttautuminen vaativat oman osansa, vaikka työnantajat näihin yleensä hyvin osallistuvatkin, Liimatainen huomauttaa. Insinööri on yleensä myös liikkuvaa sorttia, joten auton yläpitoon kuluu rahaa. Eläkkeellä autonkäyttö ja tarve ovat todennäköisesti vähäisempää ja jossain vaiheessa on turvallisempaa ja mukavampaa siirtyä joukkoliikenteen käyttäjäksi. Tähän houkuttelevat jo eläkeläisille suunnatut alennuksetkin. Keski-ikäisellä tasainen urapolku Vuonna 1968 syntyneen insinöörin opinnot ja kesätyöt etenevät kuten vanhemmalla kollegallakin. Palkkaa hän saa 1,5 vuoden kesä- ja harjoittelutyöstä keskimäärin kuukaudessa. Esimerkki-insinööri valmistuu keskelle 1990-luvun lamaa ja ura ei ehdi edes kunnolla alkaa, kun eteen tulee puolen vuoden työttömyys. Vuonna 2009 hän on lomautettuna puoli vuotta. Molemmilta työttömyysajoilta karttuu myös työeläkettä niin sanotun työeläkelisän ja ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen kautta. Neljästä tonnista 40-vuotiaan palkka nousee huippunsa euroon 55-vuotiaana. Eläkkeeksi muodostuu euroa kuukaudessa vuoden 2010 tasossa, kun hän jää vanhuuseläkkeelle 65-vuotiaaana vuonna Esimerkkihenkilöllä karttuu eläke katkeamattomasti ikävuosien ajalta. 4,5 prosentin kannustinkarttuma kerryttää eläkettä ikävuosien 63 ja 64 aikana. Karttunut vanhuuseläke tarkistetaan elinaikakertoimella, joka on vuonna 1968 syntyneelle 0,872. Korvaussuhteeksi muodostuu 62 prosenttia viimeisestä palkasta. Tällä hetkellä tuo laskennallinen summa kuulostaa ihan hyvältä. Ylittää varmastikin kipurajan, ettei tarvitse ihan joka asian kanssa pihistellä, arvioi projektipäällikkö Mika Paukkeri Nokialta eläkkeen suuruutta. Tuolla määrällä eläkeiässä tämän hetken verotuksella ja kulurakenteilla pärjää kohtuudella, jos ei ole lainoja eikä mitään normaalista elämästä poikkeavaa jatkuvaa kuluerää rasitteena. Nuorelle eläkettä kertyy pitkältä ajalta Vuonna 1984 syntyneen insinööriopiskelijan työura alkaa 21-vuotiaana kesäharjoittelulla. Tästä, yli 18-vuotiaana tehdystä työstä kertyy nykysääntöjen mukaisesti eläkettä. Lisäksi nuorelle kertyy opinnoista eläkettä yhteensä neljältä vuodelta. Insinööriksi hän valmistuu 25-vuotiaana ja ensimmäisessä työpaikassa alkupalkka on euroa. Pitkän, 67-vuotiaaksi jatkuvan uran katkaisee kaksi perhevapaata. Esimerkin henkilö saa kaksi lasta. Ensimmäisen hän saa 29-vuotiaana ja toisen 32-vuotiaana. Molempina kertoina hän saa äitiys- ja vanhempainrahaa yhteensä noin 10 kuukautta. Sen jälkeen hän on 8 kuukautta kotihoidontuella hoitamassa lasta, kunnes lapsi on 1,5-vuotias, jolloin hän palaa töihin. Yhteensä kotonaolo kestää kolme vuotta, jolta ajalta karttuu myös eläkettä. Palkka nousee 35-vuotiaana euroon, 45-vuotiaana euroon ja lopulta 55-vuotiaana euroon. Nuoren, 1984 syntyneen eläkkeen määräksi muodostuu euroa kuukaudessa vuoden 2010 tasossa, kun hän jää vanhuuseläkkeelle 68-vuotiaana vuonna Eläkettä karttuu siis vuosien välillä joka vuosi. Erityisen hyvä eläkekarttuma on vuosien välillä, jolloin hänen eläkkeensä karttuu niin sanotun kannustinkarttuman mukaisesti 4,5 prosenttia vuodessa. Korvaussuhteeksi muodostuu 0,61 suhteessa viimeiseen ansaittuun palkkaan. Tämän hetken arvioitu elinaikakerroin vuonna 1984 syntyneelle on 0,809. Ensi näkemältä opiskelijan silmin tuo vaikuttaa suurelta summalta. Opintotukihan eli opintoraha ja asumislisä yhteensä on verojen jälkeen noin 470 euroa kuussa, sanoo insinööriopiskelija Jenni Huhtapelto. Tuo euroa taitaa osua aika lähelle nykyistä keskiansiota Suomessa, joten miellän sen melko sopivaksi eläkesummaksi. Huhtapelto arvelee, että varttuneeseen ikään ehtineellä menot ovat aivan eri suuruiset opiskelijaan verrattuna. Eläkeläisen voisi kuvitella haluavan muun muassa matkustella, tukea jälkikasvuaan rahallisesti ja muutenkin nauttia vuosikymmenten uurastuksen tuloksista. Hänen mielestään eläkkeellä pärjää, mikäli asuntolainat, autolainat ja muut suuremmat velat on maksettu pois. Suurimman osuuden lohkaisevat asumiskustannukset. Ilman suurempia yllättäviä menoeriä, kuten äkkinäisiä remonttitarpeita, rahan voi laskea riittävän mukavaan eläkeläiselämään. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Piirros: Markku Haapaniemi Nykyinen eläkeikä sopii insinöörille Vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä eläkkeelle voi siirtyä ikävuosien välillä. Mitä myöhemmin jää eläkkeelle, sen enemmän eläkettä kertyy. Eläkeiän nostamisesta jopa 70 ikävuoteen on puhuttu julkisuudessa paljon. mmattiyhdistysliike näkee työurien -Apidentämisen mieluummin työssäoloajan pidentämisenä ikävuosien välillä eikä niinkään eläkeiän nostamisena, sanoo Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- eli ELY-keskuksessa työskentelevä tieinsinööri ja pääluottamusmies Pekka Liimatainen. Työikäisen työntekijän työssäoloaika teoreettisesti on noin 45 vuotta. Insinöörin työurassa on huomioitava opiskelu, mahdolliset jatko-opinnot sekä perhe- ja muut vapaat, jolloin työuran mitaksi jää noin 40 vuotta. Liimatainen ei pidentäisi aikaa enempää, koska insinööri ylempänä toimihenkilönä joutuu yleensä joustamaan päivittäisestä työajastaan ja ylitöitä insinöörille kertyy normaalia enemmän. Myös Nokian projektipäällikkö Mika Paukkeri kannattaa eläkerajan pitämistä paikallaan. Näen suurena huolenaiheena nykyisen stressaavan ja kiireisen työtahdin sekä työympäristön ja yhteiskunnan aiheuttaman paineen. Insinööriopiskelija Jenni Huhtapelto ei näe työuran pituudella olevan standardimittaa, jos pystyy alansa osaajana kehittymään. Jatkuva kehitys saattaa myös toimia piristävänä kannustimena ja osaltaan pidentää työ uria, kun samatkaan tehtävät eivät tunnu vuosi toisensa jälkeen samalta. Rahan lisäksi muita kannustimia pitkään työuraan Parempi eläkekertymä ei ole välttämättä riittävä porkkana työuran pidentämiseen. Muut arvot saattavat vaikuttaa enemmän kuin parempi eläke. Liimataisen mukaan oma terveys on tärkein muista arvoista. Toiseksi tärkeimpänä hän pitää työpaikan johtamiskulttuuria ja työpaikan henkeä. Paukkeri painottaa tasa-arvoisen kohtelun tärkeyttä työelämässä. Suuria jaksamiseen liittyviä kysymyksiä ovat myös järkevät työkuormat sekä työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan. Huhtapelto nostaa työn mielekkyyden, mahdollisuuden kehittyä tehtävissään sekä yleisen hyvinvoinnin tärkeiksi tekijöiksi, jotta jaksaa pidempään työelämässä. Työn mielekkyys varmasti kärsii, jos tehtävät ovat vuodesta toiseen samaa tasapaksulta tuntuvaa puurtamista. Opiskelija ei vielä pohdi työskentelyä eläkeläisenä. Sen sijaan sekä Liimatainen että Paukkeri voivat kuvitella tekevänsä keikkatöitä eläkkeellä, jos tarjolla on mielekästä työtä ja terveys sekä elämäntilanne sen mahdollistavat. Eläkkeet kuuluvat päivään jokaiseen Pekka Liimataiselle eläkeasiat eivät ole kaukaisia, sillä pääluottamusmiehenä hän joutuu paneutumaan niihin muita aiemmin. Hän arvelee, että kaikkia työntekijöitä eläkeasiat kiinnostavat, sillä jokainen maksaa eläkettä. Eläke on merkittävä osa kunkin meidän työhistoriaa. Eläkeasiat ovat myös osa jokapäiväistä politiikkaa. Liimataisen mukaan pitkäjänteisimmät aloittavat vapaaehtoisen eläkesäästämisen jo kolmikymppisenä. Viimeisimmät havahtuvat eläkeiän lähestymiseen pari kolme vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä järjestettävässä eläkeläisinfossa. Perusturvan vakituisessa työsuhteessa olleelle antaa työeläkejärjestelmä eli siitä ei kannata olla huolissaan, pääluottamusmies huomauttaa. Itse hän arvioi jäävänsä eläkkeelle noin 64-vuotiaana seuraavan vuosikymmenen aikana. Mika Paukkeri ennakoi jäävänsä eläkkeelle vuotiaa na, kun asia tulee ajankohtaiseksi 2030-luvulla. Eläkeasiat tuntuvat hieman kaukaisilta, mutta eläkkeet jo puhuttavat. Mahtaako meidän ikäluokkamme päästä eläkkeelle järkevässä iässä, jääkö meille terveyttä ja aikaa nauttia eläkkeestä tai onko meidän eläkkeillemme edes maksajia, hän kertoo puheenaiheista. Vielä kaukaisemmalta eläkeasiat tuntuvat opiskelija Jenni Huhtapellolle, jonka varsinainen työura ei ole vielä alkanutkaan. Kuitenkin median kohina eläkkeistä on ollut niin voimakasta, että opiskelijoidenkin kahvipöydissä aihetta on pohdittu. Koska kaikki täysi-ikäisenä tehty työ vaikuttaa eläkkeeseen, eiköhän asian olisi syytä käväistä mielessä jo työntekoa aloitellessa, hän aprikoi. Ensimmäinen toistaiseksi voimassa oleva työsopimus kädessä minäkin lupaan istua alas miettimään asiaa. 16

17 Teksti: Eila Parkkonen, tiedottaja, Ilmarinen Elinaikakerroin ottaa eläkkeessä huomioon elinajan pitenemisen Elinaikakerroin voi tästä vuodesta alkaen pienentää kaikkien työeläkelakien mukaisia uusia alkavia vanhuus- ja työkyvyttömyys eläk keitä. Eläke ei kuitenkaan pienene, jos jatkaa työssä hieman pitempään. Elinaikakerroin kehitettiin osana vuoden 2005 eläkeuudistusta jarruttamaan eläkekustannusten ja maksutason nousua. Eläkkeen pienentäminen elinaikakertoimella nähtiin vaihtoehdoksi eläkeiän korottamiselle. Menettely pidentää työssäoloaikaa, jos eläkkeelle siirrytään vasta sen jälkeen, kun pienennys on kuitattu, kuten ennakoidaan. Suomalaisten elinaika on pidentynyt viimeisen 10 vuoden aikana noin kahdella vuodella. Tuoreen ennusteen mukaan 63-vuotiaan miehen elinajanodote vuonna 2008 oli 18,8 vuotta, vuonna 2030 se on 22,8 vuotta ja vuonna 2050 se on 25,9 vuotta. Myös naisten elinikä pitenee edelleen: 63-vuotiaan naisen eliniän odote vuonna 2008 oli 22,8 vuotta, vuonna 2030 sen arvioidaan olevan jo 26,7 vuotta ja vuonna 2050 se on 29,3 vuotta. Todennäköisesti nuoremmat ikäpolvet elävät keskimäärin huomattavasti elinajanodotteen mukaan laskettua ikää vanhemmiksi. Osa lisävuosista työelämälle Vuonna 1948 syntynyt ikäluokka on ensimmäinen, jonka vanhuuseläke elinaikakertoimen vuoksi pienenee. Tämän ikäluokan eläke pienenee 0,83 prosenttia, jos jää varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana, alennetussa iässä alkavalle vanhuuseläkkeelle tai myöhemmin vanhuuseläkkeelle vuotiaana. Jos vuonna 1948 syntyneen henkilön karttunut eläke on esimerkiksi euroa kuukaudessa, pienennyksen jälkeen eläke on noin euroa kuukaudessa. Työskentelemällä noin kuukauden pitempään saa pienennyksen korvattua. Kerroin lasketaan vuosittain jokaiselle ikäluokalle 62 vuoden iässä viiden viimeisen vuoden kuolevuustilastojen mukaan. Alkuvuosina vaikutus on vähäinen, mutta se kasvaa sitä mukaan kuin yleinen elinaika pitenee. Vuonna 1957 syntyneen eläke pienenisi noin 7 prosenttia. Saadakseen eläkkeensä pienentämättömänä tämän ikäluokan pitäisi työskennellä lähes 64 vuoden ikään saakka. Vuonna 1967 syntyneen eläke pienenisi noin 12 prosenttia, ja sen kompensoimiseksi pitäisi työskennellä 64 vuoden 9 kuukauden ikäiseksi. Elinajan pidentyessä pidetään kohtuullisena, että osa lisävuosista oltaisiin työssä eikä kokonaan eläkkeellä. Väestön terveydentilan paraneminen luo tähän hyvät edellytykset. Elinaikakertoimen pienennyksen korvaamisessa riittää, että noin puolet pidentyneestä elinajasta käytettäisiin työskentelyyn. Elinaikakerroin ja kompensoiva työskentely Jokainen voi itse valita, haluaako parantaa eläkettään jatkamalla työssä vai tyytyykö pienempään kuukausieläkkeeseen, jos arvostaa enemmän vapaa-aikaa. Työn jatkamiseen kannustaa se, että eläkettä kertyy 63 vuoden iän täyttämisestä alkaen 4,5 prosenttia vuodessa. Vaikutus työkyvyttömyyseläkkeeseen pienempi Elinaikakerroin leikkaa myös työkyvyttömyyseläkettä sen alkaessa. Työkyvyttömyyseläkkeessä käytetään sen alkamisvuodelle vahvistettua 62-vuotiaiden kerrointa, olipa eläkkeensaaja minkä ikäinen tahansa. Pienennys koskee eläkettä, jos työkyvyttömyys on alkanut vuonna 2010 tai myöhemmin. Kerroin pienentää vain työssäoloajalta kertynyttä työkyvyttömyyseläkkeen osaa, ei vanhuuseläkeikään jäljellä olevalta ajalta laskettua osaa. Elinaikakertoimen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeeseen on sitä lievempi, mitä nuorempana eläke alkaa. Lisäksi tämän vuoden alusta parannettiin nuorena työkyvyttömäksi tulevan eläkkeen tasoa. Kompensoiva työskentely eläke 60 % palkasta Syntymävuosi 63 vuoden iän täyttämisvuosi Elinaikakerroin , kk 0 kk , kk 2 kk ,984 2 kk 4 kk ,978 3 kk 7 kk ,971 5 kk 9 kk ,963 6 kk 11 kk ,956 7 kk 1 v 1 kk ,949 8 kk 1 v 3 kk ,943 9 kk 1 v 5 kk , kk 1 v 7 kk , kk 1 v 9 kk ,902 1 v 4 kk 2 v 7 kk ,876 1 v 9 kk 3 v 5 kk ,833 2 v 6 kk 4 v 11 kk ,799 3 v 1 kk 6 v 2 kk 63-vuotiaan elinajan muutos vuodesta 2010 UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta Teksti ja kuvitus: Valeria Gasik Vielä on jaksettava työelämässä pari vuotta Työntekijöiltä kaivataan yhä tehokkaampia ja pidempiä työuria. Mikä auttaisi akavalaisia jaksamaan pidempään? Suomalaisen työelämän arvot ovat kovat. Vaikka työhyvinvoinnin merkitystä on tutkittu ja todistettu, työntekijöiltä odotetaan jatkuvaa tuottavuutta kaikissa elämäntilanteissa. Pitää olla innovatiivinen ja tehokas. Akavan työelämätutkijan Ulla Aitan näkökulmasta arvot ja pyrkimykset ovat kohdallaan juhlapuheissa, mutta arjessa työhyvinvointi ja tuottavuusvaatimusten kohtuullisuus eivät kohtaa. Tuottavuutta mitataan liian yksipuolisesti panos ja tuotos -laskelmilla, jolloin tuottavuus saadaan lyhyellä tähtäyksellä nousemaan helpommin henkilöstökustannuksia leikkaamalla. Kestävän tuottavuuden tielle päästään tekemällä oikeita asioita tai tekemällä asioita uudella tavalla eli fiksummin, Aitta esittää. Hän näkee, että liian kireälle vedetyt henkilöstöresurssit johtavat ennen pitkään henkilöstön työhyvinvoinnin heikkenemiseen. Uupuneet työntekijät eivät kehitä mitään uutta, he vain yrittävät selviytyä rutiinilla päivästä toiseen. Kestävää tuottavuutta voivat saada aikaan myös ikääntyneet työntekijät, sillä kyse ei aina ole siitä, kuinka paljon määrällisesti tekee. Kyse on siitä, että tekee oleellisia asioita ja jättää vähemmän oleelliset tekemättä. Näissä enemmän tai vähemmän tärkeissä -arvioinneissa iäkkäät yleensä pitkän työkokemuksensa avulla päihittävät nuoremmat. Akavan viime syksynä teettämässä hallitusohjelmakyselyssä etsittiin akavalaisten pidemmän työuran avaimia. Yllättäen palkan lisääminen ei kuulunut kärkeen hieman alle puolet vastasi asialla olevan merkitystä. Myös Tilastokeskuksen vuoden 2008 työolotutkimuksen tulos oli samansuuntainen. Yli 45-vuotiaista korkeasti koulutetuista vastaajista palkan lisäystä koki olennaiseksi vain noin viidennes. Ikääntyneillä ryhmillä palkankorotukset eivät ehkä yksinään kuulu niiden tekijöiden kärkijoukkoon, joilla eläkeikää lähestyvät työntekijät punnitsevat, jatkavatko työssään vai siirtyvätkö eläkkeelle. Päätös työuran jatkamisesta syntyy usein monen tekijän yhteisvaikutuksesta, Aitta arvelee. Tutkijan mukaan ratkaisevaan eläkepäätökseen voi vaikuttaa esimerkiksi yksi harmillisuus työyhteisössä, tarpeettomuuden tunne tai epäoikeudenmukainen kohtelu. Työyhteisössä vallitseva ilmapiiri, esimiehen johtamistapa, joustavat työajat ja työntekijän kokemat vaikutusmahdollisuudet ovat niitä työpaikan myönteisiä voimavaratekijöitä, jotka myötävaikuttavat työssä jatkamiseen. Luonnollisesti palkkauksen oikeudenmukaisuus ja palkankorotustenkin oikeudenmukainen kohdistaminen vaikuttavat siihen, miten työntekijä kokee, että hänen työpanostaan arvostetaan, Aitta muistuttaa. Oma aika ja varma työpaikka Akavan hallitusohjelmakyselyyn vastanneiden mielestä työssä jaksetaan parhaiten, kun työpaikan säilyminen on varma. Akavalaisten ikääntyneiden työsuhdeturva riippuu ratkaisevasti siitä, millä toimialalla työskentelee. Alasajon kohteena olevilla metsä- ja paperiteollisuuden toimipaikoilla myös koulutetut ammattiryhmät joutuvat elämään irtisanomis- tai lomautusuhkien alla. Yrityksissä, jotka aikovat jatkaa ja kehittää toimintaansa, ymmärrettäneen koulutettujen ja kokeneiden työntekijöiden arvo yritysten avainhenkilöinä, joiden työtä on hyvin vaikea korvata, Aitta arvioi. 18

19 Esimiesten toimenkuvissa ei monestikaan ole huomioitu sitä aikaa, jota työntekijä tarvitsee esimiestyönsä kunnialliseen hoitamiseen. Työmäärän ollaan akavalaisen kyselyn mukaan kohtuullisen tyytyväisiä puolet vastaajista ei pitänyt työmäärän vähentämistä erityisen tärkeänä työuran venyttämisen kannalta. Sen sijaan kiireen vähentämistä koettiin hyvänä houkuttimena. Myös muut työaikakysymykset nousivat selvästi esille. Liki 60 prosenttia kyselyn vastanneista näki joustavampia työaikoja tärkeänä kannustinkeinona. Vuorottelu- ja sapattivapaita sekä osa-aikaeläkejärjestelyjä kaipasi noin puolet vastaajista. Kiireen kokeminen voi johtua muustakin kuin yksinomaan työn määrästä. Kireät ja päällekkäiset aikataulut ovat yksi syy. Koulutettujen ammattiryhmien työ itsessään voi sisältää hyvin vaikeita ja vastuullisia osa-alueita, jotka vaativat paljon aikaa, mutta niitä ei kuitenkaan voida delegoida muillekaan. Tällaisia työkokonaisuuksia ovat esimerkiksi esimiestehtävät. Tutkija muistuttaakin esimiesten tärkeästä roolista. Esimiesten toimenkuvissa ei monestikaan ole huomioitu sitä aikaa, jota työntekijä tarvitsee esimiestyönsä kunnialliseen hoitamiseen. Henkilöstöresurssit ovat lähes kaikilla työpaikoilla vedetty liian tiukalle. Tämä lienee yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi eläkeikää lähestyvät alkavat miettiä helpompaakin elämisen muotoa. Toimivaa työterveydenhoitoa ja ikäjohtamista Työterveydenhuollolla ja työsuojelulla on tärkeät roolit työurien pidentämisessä. Esimerkiksi psykososiaalisiin riskeihin on syytä kohdistaa entistä enemmän huomiota. Vuonna 2007 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä liki kolmannes kärsi mielenterveyden häiriöistä, joista lähes puolet diagnosoitiin masennukseksi. Myös ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on avainasemassa. Työpaikkojen terveelliseen elämäntapaan ohjaavat toiminta- ja tukitavat kannustaisivat työntekijöitä huolehtimaan paremmin omasta jaksamisestaan. Aitta korostaa työterveyshuollon ja työpaikan välistä yhteistyötä. Työpaikoille on luotava toimintamalleja, joiden avulla työterveyshuollon on helppo puuttua ennakolta toteamaansa työntekijän työkyvyn heikentymiseen. Näissä tilanteissa voidaan työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon ammattilaisten kanssa yhteistyössä räätälöidä työntekijälle vähemmän vaativa toimenkuva tai muita tilannetta helpottavia työjärjestelyjä. Lisäksi Aitta toivoo työpaikoille toimivaa ikäjohtamista, kokonaisvaltaista esimiestoimintaa ja joustoa. Esimiehiä pitää kouluttaa, jotta he ymmärtävät erilaisten ja eri-ikäisten työntekijöiden erilaiset vahvuudet ja heikkoudet sekä erilaiset odotukset ja tarpeet. Useimmiten pienetkin joustot tai vastaantulot työantajan puolelta tilanteissa, joissa työntekijä oman terveytensä tai yksityiselämänsä johdosta kokee työkykynsä tilapäisesti heikenneen, johtaa pidemmällä aikavälillä työntekijän parempaan motivaatioon ja sitoutumiseen, Aitta summaa. UUSI INSINÖÖRI 19

20 edunvalvonta Teksti: Marketta Harinen Kuva: Olli Häkämies Napakka nainen teknon edunvalvojana Mitään ei saavuteta yksin. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla, kauemmas katsomalla päästään eteenpäin, Kirsi Kaasinen sanoo. Kaasisella on vahva edunvalvonnan vaikuttajan paikka teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden taustaryhmän puheenjohtajana. YTN on Kirsi Kaasisen mukaan melko haasteellinen pelikenttä eri tavoin ajattelevine liittoineen. Päätöksenteko on turhan monimutkaista ja hidasta. Ne päättävät, joita asia koskee -periaate tahtoo hukkua byrokratiaan. Outotecin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kirsi Kaasinen luotsaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suurimman alan teknologiateollisuuden taustaryhmää seuraavat kaksi vuotta. Tampereen Lokomon teräsvalimon, Harjavallan Outokummun kuparisulaton ja Outokumpu Technologyn kautta Outotecin projektipäälliköksi päätynyt Kirsi Kaasinen on ollut työpaikkansa ylempien luottamusmiehenä yli kymmenen vuotta. Kymmenen vuotta on tullut täyteen myös YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmässä. Yhteistyössä on onnistumisen ydin YTN:n teknon taustaryhmän puheenjohtajuus ei tullut Kaasiselle pyytämättä ja yllätyksenä. Napakka ja sanavalmis nainen halusi tehtävään kolmen varapuheenjohtajakauden jälkeen. Toiminnan ydinlinjaukset ovat valmiina. Yhteistyö on edunvalvonnan avainsana niin työpaikoilla kuin YTN:ssäkin, Kaasinen sanoo. Hän haluaa nähdä yhteistyön laajana, myös muihin henkilöstöryhmiin ja järjestöihin ulottuvana tavoitteena. Yhteiset viritykset Metalliliiton ja Toimihenkilöunionin kanssa ilahduttivat viime keväänä, vaikka niistä ei lopulta tullutkaan mitään. Metalliliitto teki omat ratkaisunsa, ja Toimihenkilöunioni ryhtyi riitelemään työehtosopimusten soveltamisrajoista YTN:n kanssa. TU:ssa ollaan ihan hukassa siitä, mitä vastaan pitäisi kamppailla, Kaasinen huokaa. Kaasisen mielestä on outoa, että edunvalvonnassa eri henkilöstöryhmät elävät omaa elämäänsä, vaikka työpaikoilla erot ovat hämärtyneet. Ääri-individualismista pitää edetä kohti yhteisöllisyyttä. Kyse on myös oikeudenmukaisuudesta, siitä että huolehditaan heikommistakin. Työnantajat ovat yhdistäneet rivinsä, ja palkansaajatkin ovat heränneet, tosin hieman kankeasti ja hitaasti jälkijunassa. Reviiristä luopuminen on vaikeaa. Nyt tarvitaan ay-liikkeen vallankumousta. Pitää yhdistää hyvät ajatukset ja tahdot, pitää pyristellä ulos vanhoista hämähäkin seiteistä. Kaasisen mielestä uudistuminen olisi paikallaan myös YTN:ssä. En tiedä, miten kauan enää selviämme koulutuspohjaisilla rakenteilla insinööritkin kahdessa eri järjestössä. Luottamusmiehiä ja yritysyhdistyksiä Kirsi Kaasisen mielestä YTN:n on panostettava paljon nykyistä enemmän paikallisen toiminnan vahvistamiseen. Luottamusmiehiä tarvitaan lisää. Luottamusmiesverkosto tarvitsee myös jälkikasvua, hän muistuttaa. Alkuvuoden teknologiateollisuuden luottamusmiesseminaarin perusteella ei tosin tarvitse olla kovin huolissaan. Joukossa oli paljon nuoria, vasta valittuja luottamusmiehiä. Huomionarvoista oli myös naisten suuri määrä. YTN:n paikallinen edunvalvonta kiteytyy yritysyhdistyksissä, joita perustetaan hiljalleen lisää, joka vuosi aina jokunen. Ne ovat luottamusmiesten tukena vahvistamassa paikallista neuvottelutyötä. 20