KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN SOVELTAMISESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN SOVELTAMISESTA"

Transkriptio

1

2 218 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN SOVELTAMISESTA

3 JULKAISIJA Copyright: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Harakantie 18 B, Espoo PL 55, Espoo Puhelin KUSTANTAJA Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, Espoo PL 55, Espoo Puhelin PÄÄTOIMITTAJA Dipl.ins. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy TAITTO Arja Metsikkö KIRJAPAINO Painokurki Oy, Helsinki 2 ESPOO 2015 ISBN (painettu) ISBN (pdf)

4 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu 2yy sähköasennusstandardien soveltamiseen liittyvää kysymystä ja vastausta. Kysymykset on koottu siltä ajalta, kun Suomessa on ollut käytössä kansainvälisiin esikuviin perustuvat asennusstandardit. Vastaukset on tarkastettu tällä hetkellä (helmikuu 2015) voimassa olevien standardien mukaiseksi. Osa vastauksista perustuu Sähköalan suositusryhmässä laadittuihin vastauksiin. Näiden kysymysten otsikot on lihavoitu ja otsikon lopussa on kerrottu vuosi, milloin asiaa on käsitelty. Muut vastaukset on käsitelty pienemmässä ryhmässä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:ssä. Vastaukset ovat ajan tasalla standardin SFS 6000 vuoden 2012 painoksen kanssa. Tähän 3.painokseen on lisätty edellisen painoksen jälkeen laaditut vastaukset. Kysymykset on otsikoitu, jotta eri aiheiden löytäminen olisi helpompaa. Kysymysten ja vastausten ryhmittelyssä on pyritty noudattamaan standardisarjan SFS 6000 osien mukaista ryhmittelyä. Koska kaikki kysymykset ja vastaukset eivät liity standardisarjan SFS 6000 soveltamisalaan, tästä on osittain poikettu. Kirja julkaistaan nyt kolmannen kerran ja julkaisija toivoo palautetta kirjan edelleen kehittämiseksi. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 3

5 SISÄLTÖ Esipuhe...3 OSA 1: YLEISET ASENNUSTYÖHÖN LIITTYVÄT ASIAT Lattialämmityskaapelin kytkeminen (2002) Pysyvän keskuksen asentaminen työmaakäyttöön (2002)...12 OSA 2: RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN SÄHKÖASENNUKSET Sähkölaiterakenne luokassa Polttoaineiden jakeluautojen säiliöiden pesu (2006)...14 OSA 3: JAKELUJÄRJESTELMÄT Vaihejärjestys rakennuksen sähköasennuksessa (1999) OSA 4: SUOJAUSMENETELMÄT SUOJAUS SÄHKÖISKULTA luokan laitteiden asentaminen Syötön automaattinen poiskytkentä liitosjohdoilla Pistorasioiden vikavirtasuojaus ja vuotovirrat Vikavirtasuojan asentaminen vanhoihin asennuksiin Uppopumpun suojaus vikavirtasuojalla Autotallin pistorasioiden vikavirtasuojaus Vikasuojaus vikavirtasuojalla Vikavirtasuoja 0-luokan laitteen syötössä FELV-järjestelmän suojaus sähköiskulta Pistorasian vikasuojaus johtavassa seinärakenteessa (2004) Pihavalaisimien vikavirtasuojaus Oikosulkuvirran mittaus lämpöreleen takaa (1999) Kolmivaiheinen vikavirtasuoja yksivaiheisten ryhmien suojana (1999) Uppopumpun vikavirtasuojaus (2003) Ulos asennettavan vikavirtasuojan pakkaskestoisuus Atk-pistorasioiden vikavirtasuojaus (2007) Valmistajan ohjeet lämpöpumppujenvikavirtasuojauksesta (2010) Maasta erotetun pienoisjännitteisen virtapiirin ylivirtasuojaus (2012) Pienoisjännitteisen toimilaitteen syötön mitoitus ja suojaus (2012) Porraskäytävään asennettavan uuden pistorasian vikavirtasuojaus (2008) Kuinka monta 3-vaihepistorasiaa voidaan kytkeä yhden 30 ma:n vikavirtasuojan suojaamaan ryhmään? (2007) Myymälöiden kassa- ja vaakapisteiden pistorasioiden suojaus vikavirtasuojilla (2013) Vikavirtasuojaus ulkopistorasioissa Maadoittamattomien pistorasioiden vikavirtasuojaus...26

6 4.2 SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA Porraskäytävän koteloonasennettavat kytkimet (2003) Moottorin suojaus palovaarallisissa tiloissa (2007) Kipsilevyseinien palokestoisuus (2007) Kaapelointi poistumisreitillä (2014) Uloskäytävän halogeenittoman kaapelin suojalista (2013) YLIVIRTASUOJAUS Rinnankytkettyjen kaapeleiden suojaus (2002) Ryhmäjohdon poikkipinnan muuttaminen Pitkäaikainen pieni ylivirta ryhmäjohdossa (2008) YLIJÄNNITESUOJAUS Ylijännitesuojaus pylväsmuuntamon maakaapelilähdössä (2013) Ylijännitesuojaus, suojalaitteiden sijoittelu (2013)...33 OSA 5: SÄHKÖLAITTEIDEN VALINTA JA ASENTAMINEN SÄHKÖLAITTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET Uusien johdinvärien käyttö vanhoissa asennuksissa (2002) Varaosien nimellisjännite (2002) Tuote- ja asennusstandardin keskinäinen suhde (2001) Toiminnallisen maadoitusjohtimen väri SÄHKÖASENNUSTAPOJA JA KAAPELEIDEN ASENTAMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET Varalle asennettu ryhmäjohto (2003) Kolmivaiheryhmän jakaminen Asennusten ryhmittely Putkilangan asentaminen pesutiloihin vaiheryhmällä toteutetun yksivaiheisten pistorasioiden asennus (2007) MMJ:n asentaminen maahan MMJ:n asentaminen betonivaluun MMJ:n asentaminen ontelolaatan saumaan MMJ:n asentaminen kivirakenteeseen MSK:n käyttäminen kiinteissä asennuksissa Huppuliittimen käyttäminen hienolankaisen johtimen liittämiseen Valaistuksen ohjausjohdotus (2000) Enstonet-järjestelmän asentaminen(1999) Putkettoman uppoasennuksen käyttö ulkotiloissa (2007) Irrallinen liitin kojerasiassa Pienipoikkipintaisten muovieristeisten kaapeleiden jatkaminen (2004) Kaapeleiden asentaminen hissikuiluun MMJ:n asentamista ja käyttöä koskevat ehdot Putketon asennus teräsprofiilisessa seinässä MMJ:n asentaminen puulistaan

7 64 MMJ:n asentaminen siporex-rakenteeseen Kaapelointi sokkelin alapuolella (1999) Peruseristetty johdin muovilistassa (2010) Taipuisan panssariletkun lujuusluokka (2002) Putkilangan asentaminen johtolistaan (2010) Kaapelin asentaminen villan sisään (2010) Erotuslaite yksivaiheisessa piirissä, joka on muodostettu monivaiheisen piirin yhdestä äärijohtimesta ja yhteisestä nollajohtimesta (2013) Yksivaiheisen teräslangalla armeeratun kaapelin käyttäminen vaihtosähköpiireissä (2013) KYTKINLAITTEET Rakennuksen sähkölaitteiston erottaminen Johdonsuojakatkaisijan käyttö työkohteen erottamiseen Johdonsuojakytkimen käyttö käyttökytkimenä Kiertovesipumpun käyttökytkin Jonovarokekytkimen käyttö... käyttökytkimenä Turvakytkimen käyttö Turvakytkimen sijoittaminen Voimapistokytkimien rakenne Nelinapaisen kytkimen käyttö Kaksinapaisen vikavirtasuojan käyttäminen lämminvesivaraajan syötössä? (2012) Huoneiston haltijan pääsy sähkölaitteen syötön erotuspaikkaan (2012) MAADOITUKSET JA SUOJAJOHTIMET Yhteinen suojajohdin eri virtapiireillä Turvakytkimen ohjauspiirin suojajohdin Erillisen nollajohtimen asentaminen Vesiputkistojen potentiaalintasaus rakennuksissa (2002) TN-C-järjestelmän muuttaminen TN-S-järjestelmäksi Kuluttajamaadoituselektrodi (2007) Taulutelevision potentiaalierojen aiheuttamat ongelmat (antennimaadoitus ja tv-syöttökaapelin maadoitus eri potentiaalissa) (2010) Kasvihuoneiden pääkeskusten syöttö (2012) Rivitalokiinteistön maadoittaminen ja suojajohtimet uudisrakennuskohteessa (2009) Maadoituselektrodin kytkentä (2008) Metallinen verkkoalakatto (2008) Antennimaston maadoittaminen Suoja- ja nollajohtimien tunnistaminen MUIDEN LAITTEIDEN ASENTAMINEN Valaisinmyymälöiden asennukset Ups-verkon vikasuojaus (2010)...64

8 98 Mikrotuotantolaitoksen kytkeminen (2011) Pienten moottorigeneraattoreiden suojaukset (2002) Loisteputken korvaaminen LED-putkella (2010) Onko kosketinkisko osa valaistusjärjestelmää vai osa johtojärjestelmää? (2012) Poistumisvalaistusjärjestelmän keskusakuston palonkestoisuus (2012) Poistumisvalaistusjärjestelmän yksikkövalaisimen ohjauskaapeloinnin palonkestoisuus (2012) Virtamuuntajan taakan vaikutus tarkkuusalueeseen (2012) Ilmalämpöpumppujen asentaminen (2009) Sokeripalan käyttö valaisinasennuksissa (2008)...72 OSA 6: TARKASTUKSET Eristysresistanssin mittaus Suojajohtimien jatkuvuusmittaus Vikavirtasuojan testaus Ilmastointilaitteiston sähköasennusten varmistus (2000) Maadoituselektrodin maadoitusresistanssin mittaus Vähäisen sähkötyön käyttöönottotarkastukset (2004) Suojaus himmentimillä varustetuissa valaisinryhmissä (2007) Vikavirtasuojan testaus keskuksella Käyttöönottotarkastuksiin käytettävien mittalaitteiden kalibrointi (2007) Pää- tai noususulakkeiden suurentaminen 35 A:sta suuremmaksi olemassa olevassa asennuksessa (2009) Käyttöönottotarkastus laajennustöiden yhteydessä (2013) Suositus 24 V (DC) -piirien eristystilan mittaaminen (2014)...79 OSA 7: ERITYISTILOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET KYLPY- JA SUIHKUTILOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET IV-koneen vikavirtasuojaus pesuhuoneessa Peilikaapin vikavirtasuojaus suihkutiloissa Kodinhoitohuoneessa olevan pistorasian vikavirtasuojaus Halogeenivalaisimen kotelointiluokka suihkutiloissa Peilikaappi wc:ssä Kylpytynnyrin valaistuksen sähkönsyöttö (2011) Valaisimen sijoittaminen suihkutilan alueelle Suihkutilojen mitat Lattialämmitystermostaatti kylpyhuoneessa Sähkölämmitteinen pyyhekuivain (2011) Sadesuihku ja kylpyhuoneen aluejako (2012) Pienien suihkutilojen tilaluokitus käytettäessä suihkukaappeja (2008) Pistorasian asennus samaan tilaan bide-suihkun kanssa (2013) Suihkualueen mitat

9 133 Vesijohtojen kytkeminen potentiaalintasaukseen linjasaneerauskohteessa (2014) Vikavirtasuojaus suihkutiloissa UIMA-ALLASTILAT Sähkölämmitteinen lasi uima-allastiloissa (2011) Mobiilipalju öljypoltinlämmityksellä (2012) SAUNAN SÄHKÖASENNUKSET Saunaan asennettavat sähkölaitteet (1999) Pistorasia saunaan Kiukaan ohjaus kännykällä (2003) Saunan ja pesuhuoneen välinen seinä (2010) Kiuasled (2008) RAKENNUSTYÖMAAT Työmaakeskuksen pääkytkin (2004) Tilapäislaitteiston maadoituselektrodi (2014) MAATALOUDEN RAKENNUKSET Eläinsuojien lisäpotentiaalintasaus Maatalouden sähköasennukset muissa kuin itse tuotantotiloissa, kuitenkin samassa rakennuksessa (2011) Maatalouden rakennusten sähköasennukset Eläinsuojien raudoitusten liittäminen lisäpotentiaalintasaukseen Valaisimien vaihtaminen eläintiloissa (2006) Pihattonavetan valaisinten vaatimukset (2010) Kasvihuoneiden pääkeskusten syöttö (2012) AHTAAT JOHTAVAT TILAT Henkilönostimen nostokorissa työskentely (2005) Henkilönostimen nostokorissa olevan 30 ma:n vikavirtasuojalla suojatun pistorasian käyttö (2005) Mastossa olevan pistorasian vikasuojaus Tv-mastojen pistorasioiden vikasuojaus Metallirunkoinen nostokori PIENVENESATAMAT Venelaiturin pistorasia-asennukset (2004) Pistorasiarakenne pienvenesatamassa (2012) LÄÄKINTÄTILAT Valaisimet lääkintätiloissa (2006) TILAPÄISASENNUKSET MESSUILLA, YMS Museotilojen kiinteästi asennetut valaistusjärjestelmät (2007) AMKA-johdon syöttäminen pistorasiasta (2011)

10 7.14 ULKOVALAISTUSVERKOT AMKA-verkon käyttö ulkovalaistuksessa Ulkovalaistuksen poiskytkentävaatimus (2013) MATKAILUAJONEUVOJEN ASENNUKSET Matkailuajoneuvojen sähköasennuksissa käytettävä kaapeli JAKOKESKUSTILAT Keskuksen kotelointiluokka Jakokeskuksen pääkytkin Nolla- ja suojajohtimien liittäminen keskuksessa Irtoliittimen käyttäminen keskuksessa Keskuksen asennuskorkeus Yleiskaapeloinnin huoneistojakamon sijoitus (2001) Mittauksen sijaintimuutos pääkeskuksessa (2008) Pääkeskuksen pääkytkin (2003) OSA 8: ERÄITÄ LAITTEISTOJA KOSKEVAT TÄYDENTÄVÄT VAATIMUKSET JAKELUVERKOT Vastuu oikosulkuvirran arvosta kuluttajan liittymispisteessä pienjännitteellä (2007) Liittymisjohdon asentaminen (2004) SÄHKÖASENNUSTEN KORJAUS-, MUUTOS- JA LAAJENNUSTYÖT Vanhan värijärjestelmän mukaisten johtimien käyttäminen Pistorasian sijoitus aiemmin rakennetuissa kylpytiloissa Jakokeskusten korjausrakentaminen Valaisimien maadoitus tiloissa, kun aiemmin tiloissa olleet 0-luokan pistorasiat vaihdetaan luokan I pistorasioiksi (2008) TN-C-järjestelmän säilyttäminen ryhmäjohtotasolla (2009) PEN-johtimia saneeraustyössä, kytkennät monimittarikeskuksella (2013) Nollaluokan pistorasian korvaaminen maadoitetuilla pistorasioilla SÄHKÖLABORATORIOT Sähkötöiden johtaja koulujen sähkölaboratoriotiloissa (2004) ULKOTILAT, KOSTEAT TILAT JA MÄRÄT TILAT Autolämmityspistorasioiden vikavirtasuojaus Suurkeittiöiden sähkölaitteet (2003) Ulosasennettavat halogeenivalaismet (2002) Autolämmityspistorasian rakenne Valaisimen sijoittaminen liesikupuun Vapaa-ajan asuntojen tilaluokitus PISTOKYTKIMET ,5 A:n pistorasian kiinteä asennus (2005) Valaisinpistokytkimen käyttäminen (2003)

11 8.14 MAAKAAPELIASENNUKSET Onko maakaapelin asentaminen sähkötyötä? (2010) Maakaapelin asennussyvyys Maakaapelien suojaus Kaapelin suojaus saaristossa kallioperäisellä maalla (2013) Maakaapelin asennus Tilapäisen kumikaapelin käyttö kalliomaastossa (2013) RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN SÄHKÖASENNUKSET Suojajohtimien jatkuvuusmittaus räjähdysvaarallisissa tiloissa (2014) OSA 9: SUURJÄNNITESÄHKÖASENNUKSET Muuntamon hoitovälineiden säilytys (2003) Sähkötilojen varoituskilpi Potentiaalinohjauselektrodin liittäminen (2002) Sähkötilat OSA 10: SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS Kahvasulakkeen vaihto virrallisena (2004) AMKA-jännitetyö (2010) Osittainen kosketussuojaus Riviliittimen jälkikiristäminen jännitteisenä Jännitetyöalueen mitta Kahvasulakkeen vaihtaminen virrallisena Uuninluukkuvarokekytkin (2002) Valaisinpistorasiakannen asennus jakorasiaan (2009) Jännitetyöalueen ulkorajan mitta 5 cm / 20 cm pienjännitteellä (2013) Jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide / jännitetyö (2013) Muuntamoautomaatio ja erottimen toiminta (2013) Onko sähkötilan lukitseminen riittävä lukitsemistoimenpide jännitteettömänä työskentelyssä? (2013) Täytyykö raitiovaunujohtimen alla toimivien työkoneiden puomit maadoittaa? (2013) Jännitetyökoulutuksen kertaaminen (2013) Siirrettävän työmaadoitusvälineen korjaaminen (2013) OSA 11: KONEIDEN SÄHKÖLAITTEISTOT Ilmanvaihtokoneen verkkoliitäntäpisteen sijainti (2011) Standardin SFS-EN värisääntöjen noudattaminen (2005) Konedirektiivin mukaisesti valmistetut ja paikan päällä kootut laitteet osana kiinteistöasennuksia (2006)

12 OSA 1: Yleiset asennustyöhön liittyvät asiat 1 LATTIALÄMMITYSKAAPELIN KYTKEMINEN (2002) Kysymys: Sähköurakoitsija ei tiedä, kuka on asentanut uuden omakotitalon lattialämmityskaapelin valuun. Rakennuttaja ei sitä urakoitsijalle kerro. Sähköurakoitsija on tehnyt omakotitalon muut sähköasennukset. Voiko sähköurakoitsija vastata tuntemattoman tekemistä sähköasennuksista? Vastaus: Periaatteena on, että sähköurakoitsija vastaa vain niistä sähköasennuksista, jotka hän urakkasopimuksen mukaisesti on ottanut tehtäväkseen omaan lukuunsa. Samoin sähköurakoitsija on velvollinen tekemään käyttöönottotarkastuksen niille sähköasennuksille, jotka hän tekee omaan lukuunsa. Mikäli sähköurakkaan ei ole kuulunut lattialämmityksen asentaminen, sähköurakoitsija ei vastaa näiltä osin tehdystä asennuksesta. Tällöin lattialämmitysasennuksesta siis sen oikeanlaisesta ja turvallisesta asentamisesta, tarkastamisesta yms. vastaa sähkölaitteiston haltija eli rakennuttaja ellei tekijää tiedetä. Jos taas sähköurakkaan on kuulunut lattialämmityskaapelin asentaminen, mutta työ on teetetty sähköurakoitsijan tietämättä jollakin toisella, kysymyksessä on urakkasopimuksen vastainen menettely. Myöskään tällöin sähköurakoitsija ei voi vastata tällaisesta asennuksesta, vaan hänen on reklamoitava tilaajaa urakkasopimuksen vastaisesta menettelystä. Reklamaatio on varminta tehdä kirjallisesti, vaikka suullinenkin reklamaatio on pätevä. Jotta sähköurakoitsija voi ottaa näin asennetun lattialämmityksen yhdessä muiden sähköasennusten kanssa käyttöön, on hänen pystyttävä varmistumaan mittauksin, että lattialämmityskaapeli on moitteettomassa kunnossa. Toinen mahdollisuus käyttöönotolle on, jos rakennuttaja pystyy esittämään lattialämmityksen asentaneen käyttöönottotarkastuspöytäkirjan, joka osoittaa asennuksen olevan kunnossa. Mikäli mittauksin tai käyttöönottotarkastuspöytäkirjoin ei pystytä osoittamaan asennuksen asianmukaisuutta, ei lattialämmitystä pidä ottaa käyttöön. 11

13 2 PYSYVÄN KESKUKSEN ASENTAMINEN TYÖMAAKÄYTTÖÖN (2002) Kysymys: Monet jakeluverkkoyhtiöt tarjoavat pientalorakentajille palveluna lopullisen keskuksen asentamista tilapäisesti rakennusaikaisen liittymisjohdon päähän työmaakäytön ajaksi. Samoin menettelevät monet sähköurakoitsijat. Kuka vastaa tilapäisasennuksista? Pitääkö maadoitukset tehdä lopulliseen kuntoon jo työmaa-aikana? Voiko jakeluverkkoyhtiö asettaa omia vaatimuksia mittaukselle? Miten tehdään käyttöönottomittaukset tilapäiskäyttöön tarkoitetulle laitteistolle? Saako MCMK- tai AMCMK-kaapelia ja keskusta siirtää jännitteisenä. Vastaus: Se, joka asentaa liittymisjohdon ja sähkökeskuksen, vastaa, että sähköasennukset ovat turvalliset ja toimivat. Joissakin tapauksissa pientalon liittymisjohdon ja keskuksen asentaa jakeluverkkoyhtiö ja joissakin tapauksissa sähköurakoitsija. Pientalon liittymisjohdon ja sähkökeskuksen samoin kuin muidenkin asennusten tekijällä on oltava riittävä pätevyys ja oikeudet tehdä kyseinen työ. Myös se, joka tekee asennukset, on velvollinen tekemään niille käyttöönottotarkastuksen tarvittavine mittauksineen. Työmaa-aikaiseen tilapäiskäyttöön otettavalle sähkölaitteistolle on tehtävä sellaiset turvallisuuden varmentavat mittaukset, joiden perusteella tilapäislaitteisto voidaan ottaa turvallisesti käyttöön. Kaikille sähköasennuksille on sähkölaitteiston rakentajan tehtävä käyttöönottotarkastus riippumatta siitä, pitääkö asennuksen käyttöönottotarkastuksesta tehdä pöytäkirjaa. Jos tilapäiseen käyttöön käytetään lopulliseen, pysyvään asennukseen tarkoitettua laitteistoa tai laitteiston osaa, tulee sen asennukset saattaa sellaiseen kuntoon, että laitteistoa voidaan turvallisesti käyttää työmaa-aikana. Tämä koskee myös maadoituksia. Suositeltavinta on tehdä asennukset mikäli mahdollista suoraan lopulliseen kuntoon. Aina tämä ei ole mahdollista. Silloin on erikseen harkittava, mitä erityisiä turvallisuustoimenpiteitä on noudatettava tai suojauksia rakennettava, jotta laitteistoa voidaan käyttää tilapäisesti turvallisesti. Pysyvään kiinteään käyttöön tarkoitettuja asennuksia ei saa siirtää jännitteisinä, vaan kohde on kytkettävä jännitteettömäksi ja tarvittaessa kokonaan irrotettava kiinteästä verkosta siirtojen ja liikuttelun ajaksi. Myöskään tilapäiskäyttöön tarkoitettuja työmaakeskuksia ja niihin liitettyjä johtoja ei suositella liikuteltavaksi jännitteisinä. 12

14 OSA 2: Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset 3 SÄHKÖLAITERAKENNE LUOKASSA 2 Kysymys: Olen kuullut, että luokan 2 räjähdysvaarallisen tilaan, esimerkiksi auton huoltokuoppaan ei enää saisikaan laittaa IP54-kotelointiluokkaisia sähkölaitteita. Pitääkö paikkansa? Vastaus: Aiemmin luokan 2 tiloissa sallittiin Ex-normien mukaisten rakenteiden lisäksi käyttää mekaanisesti lujia teollisuuskäyttöön tarkoitettuja sähkölaitteita, joiden kotelointiluokka on vähintään IP54. Oikosulkumoottorille sallittiin vielä IP44-rakenne, jos sen liitäntäkotelo on vähintään rakennetta IP54. Nykyisen standardin SFS-EN mukaan räjähdysvaarallisessa luokan 2 tilassa ei enää sallita edellä mainittuja rakenteita. 13

15 4 POLTTOAINEIDEN JAKELUAUTOJEN SÄILIÖIDEN PESU (2006) Kysymys: Mitä vaaditaan sellaisen pesuhallitilan sähköasennuksilta, kun pesuhallissa tehdään myös polttoainejakeluautojen polttoainesäiliöiden sisäpuolista pesua? Vastaus: Koska tällaisesta toiminnasta voi syntyä ilmeinen räjähdysvaara, on tiloihin tehtävä tilaluokitus. Tilaluokituksesta ja sen teettämisestä on annettu vaatimuksia mm. Valtioneuvoston asetuksessa 576/2003 (Asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta). Tilaluokituksen jälkeen toteutetaan kohteen sähköasennukset sellaisin laittein ja tarvikkein, jotka täyttävät kyseiset tilaluokkavaatimukset. 14

16 OSA 3: Jakelujärjestelmät 5 VAIHEJÄRJESTYS RAKENNUKSEN SÄHKÖASENNUKSESSA (1999) Kysymys: Eräässä kohteessa ilmeni, että rakennuksen nousujohto (2 AMCMK ) oli kytketty 1980-luvun alkupuolella väärään vaihejärjestykseen mukaan lukien pätö- ja loistehon ns. jälkimittarointi. Tämä nousujohto syöttää viittä ryhmäkeskusta mukaan lukien IV-keskukset. Sähköistyksen aikana oikeat pyörimissuunnat on kytketty kojeilla ja voimapistorasioilla. Nyt kohteeseen tehdään laajennusta, jonka sähköasennusten vaihejärjestys on kytketty oikein. Perusparannuksen sähkösuunnittelija esittää myös 1980-luvulla tehtyjen asennusten pyörimissuunnan vaihtamista. Kummasta on suurempi vaara kääntää 15 vuotta vanhojen nousujohtojen ja 3-vaihelaitteiden vaihejärjestys vai jättää tilanne ennalleen edellyttäen, että keskuksissa ja piirustuksissa on väärästä vaihejärjestyksestä merkinnät? Vastaus: Ensisijaisesti pitäisi pyrkiä muuttamaan kiertosuunta oikeaksi myösvanhoissa asennuksissa. Tärkeintä on kuitenkin se, että kiertosuunta on sama koko kiinteistössä. Huonoin ratkaisu on, jos kiinteistössä on käytössä sekajärjestelmä. Muutoksia ja lisäyksiä tehtäessä on otettava huomioon tarvittavien muutostöiden laajuus. Vääränlaisesta kiertojärjestyksestä on suositeltavaa varoittaa esimerkiksi pääkeskuksen yhteyteen laitettavalla huomautuksella. 15

17 OSA 4: Suojausmenetelmät 4.1 Suojaus sähköiskulta 6 0-LUOKAN LAITTEIDEN ASENTAMINEN Kysymys: Voiko standardin SFS 6000 mukaan joihinkin tiloihin asentaa ilman suojakosketinta olevia verkkojännitteeseen liitettäviä pistorasioita? Vastaus: Uudisasennuksissa ilman suojakosketinta olevia pistorasioita voi asentaa ainoastaan sähköisesti erotettuna siten, että syötetään yksittäistä sähkölaitetta. Jokaista pistorasiaa on syötettävä omalla vähintään yksinkertaisesti erotetusta, maadoittamattomasta teholähteestä. Vanhojen asennuksien korjauksissa, muutoksissa ja laajennuksissa noudatetaan standardin SFS 6000 luvun 802 periaatteita, minkä mukaan maadoittamattomien pistorasioiden lisääminen on tietyin ehdoin sallittua. 7 SYÖTÖN AUTOMAATTINEN POISKYTKENTÄ LIITOSJOHDOILLA Kysymys: Pitääkö siirrettävien sähkölaitteiden liitäntäjohdot ottaa huomioon, kun mitoitetaan suojalaitteita syötön automaattisen poiskytkennän aikaansaamiseksi? Vastaus: Standardi SFS 6000 koskee rakennusten sähköasennuksia ja sen vaatimukset rajoittuvat kiinteisiin asennuksiin. Tästä johtuen pistorasiaan liitetyn siirrettävän laitteen liitäntäjohtoa ei tarvitse ottaa huomioon, kun suojalaitteita mitoitetaan nopean poiskytkennän kannalta. Jos liitäntäjohto on pitkä tai käytetään pitkiä jatkojohtoja, vaikeuttaa se ilman muuta tavoiteltavien poiskytkentäaikojen saavuttamista. Pitkiä liitäntäjohtoja käytetään usein ulkona, jolloin vaatimus vikavirtasuojan käytöstä auttaa suojauksen toteuttamisessa. Rakennusten sisällä taas pääpotentiaalintasaus pienentää kosketusjännitettä ja parantaa suojausta. Samoin uudiskohteissa vaaditaan vikavirtasuojausta myös sisäpistorasioilla. 16

18 8 PISTORASIOIDEN VIKAVIRTASUOJAUS JA VUOTOVIRRAT Kysymys: Standardisarja SFS 6000 edellyttää laajasti pistorasioiden suojaamista enintään 30 ma vikavirtasuojalla. Kuinka monta pistorasiaa saa suojata yhdellä vikavirtasuojalla? Vastaus: Vaatimuksia siitä, kuinka monta pistorasiaa voidaan suojata yhdellä vikavirtasuojalla, ei standardissa SFS 6000 ole. Siihen, kuinka monta laitetta suojataan yhdellä vikavirtasuojalla, vaikuttavat sähkölaitteille laitestandardeissa sallitut normaalit vuotovirrat sekä laitteiden asennuspaikat, käyttötavat, ympäristöt ja pistorasiaan liitettävien laitteiden laatu. Tavoitteena on, että samanaikaisesti käytettävien laitteiden normaalin käytön aikaiset vuotovirrat eivät aiheuta turhia laukaisuja. 30 ma vikavirtasuoja voi toimia yli 15 ma vikavirralla, joten yhteenlasketut vuotovirrat ei tulisi ylittää 10 ma. Suojausluokan I siirrettävän laitteen vuotovirta voi olla 0,75 ma ja siirrettävillä luokan I valaisimilla vuotovirrat voivat olla 1,0 ma. Myös muun sähkönsaannin käyttökeskeytyksellä suojalaitteen toimiessa on merkitystä. Jos esimerkiksi valaistus ja pistorasiat on samassa tilassa suojattu samalla vikavirtasuojalla, voi pistotulppaliitäntäisen laitteen vika tehdä tilan pimeäksi. Leirintäalueilla matkailuajoneuvon liittämiseen tarkoitettu pistorasia on suojattava omalla vikavirtasuojalla, samoin pienvenesatamissa pienveneiden liittämiseen tarkoitetut pistorasiat tulee suojata jokainen omalla vikavirtasuojallaan. 9 VIKAVIRTASUOJAN ASENTAMINEN VANHOIHIN ASENNUKSIIN Kysymys: Standardin SFS 6000 mukaan vikavirtasuojia ei saa käyttää TN-C-järjestelmässä. Voiko vanhojen asennusten korjaustöissä käyttää pistorasiaa, jossa on vikavirtasuoja, vaikka ryhmäjohdossa ei ole erillistä suojajohdinta? Vastaus: Tällaista pistorasiaa voi käyttää, jos pistorasiassa on tehty nollaus ennen vikavirtasuojaa. Pistorasiaan liitettävää vikavirtasuojaa käytettäessä tulee varmistaa, miten suojajohdin on kytketty ja miten kytkentä vaikuttaa vikavirtasuojan todelliseen toimintavirtaan. 17

19 10 UPPOPUMPUN SUOJAUS VIKAVIRTASUOJALLA Kysymys: Pihalla olevaan kaivoon on asennettu yksivaiheinen sukopistorasia pumppua varten. Pitääkö pistorasia varustaa enintään 30 ma vikavirtasuojalla? Vastaus: Kaivoon asennettu pistorasia on ulkopistorasia, johon voidaan liittää ulkona käytettäviä sähkölaitteita, minkä vuoksi pistorasia on varustettava enintään 30 ma vikavirtasuojalla. 11 AUTOTALLIN PISTORASIOIDEN VIKAVIRTASUOJAUS Kysymys: Vanhaan autotalliin lisätään uusia yksivaiheisia sukopistorasioita niin, että niistä voidaan syöttää pihalla käytettäviä sähkölaitteita esim. porakonetta, ruohonleikkuria tai pensassaksia. Pitääkö uusien suko-pistorasioiden lähellä olevat vanhat suko-pistorasiat varustaa myös 30 ma vikavirtasuojilla? Vastaus: Pistorasioiden vikavirtasuojalaitevaatimus ei ole taannehtiva. Kuitenkin tällaisessa tapauksessa on perusteltua varustaa kaikki sellaiset autotallin suko-pistorasiat, joista voidaan syöttää ulkona käytettäviä sähkölaitteita, 30 ma vikavirtasuojalla. Jos jostakin syystä ei ole mahdollista varustaa vanhoja pistorasioita vikavirtasuojalla, kannattaisi vanhojen pistorasioiden viereen laittaa jonkinlainen merkintä, että niihin ei liitettäisi ulkona käytettäviä sähkölaitteita. 12 VIKASUOJAUS VIKAVIRTASUOJALLA Kysymys: Asuinrakennuksen erään ryhmän viimeiseltä pistorasialta mitattu oikosulkuvirta osoittaa, että asennetuilla suojalaitteilla ei saada toteutettua nopeaa poiskytkentää asennusstandardin vaatimusten mukaisesti. Pitääkö johtimien poikkipinta suurentaa ja vaihtaa johtimet uusiin? Onko muita vaihtoehtoja olemassa? 18 Vastaus: Silloin, kun mittauksissa todetaan, että oikosulkuvirta on ryhmäjohdon päässä olevassa pistorasiassa niin pieni, että ylivirtasuojat eivät toimi riittävän nopeasti, on olemassa useita mahdollisuuksia korjata asia. Ensisijaisena mahdollisuutena on käyttää vikavirtasuojaa pistorasian nopean poiskytkennän aikaansaamiseksi.

20 Lisäksi voidaan johdinpoikkipintaa suurentaa, kuten jo kysymyksessä esitettiin. Vaikeutena on tällöin kuitenkin tavanomaisissa asennuksissa liitännät suuremmilla johdinpoikkipinnoilla, kun suurennetaan pitkien matkojen vuoksi poikkipinta yli 2,5 mm². Kolmas mahdollisuus on joissakin tapauksissa pienentää suojalaitteen nimellisvirtaa tai vaihtaa suojalaitetyyppiä niin, että nopea laukaisu saadaan suojausvaatimusten mukaan täytettyä vaihdetulla suojalaitteella. Neljäs mahdollisuus on rakentaa erillinen lisäpotentiaalintasaus esimerkiksi viimeiselle pistorasiayhteydelle, jos ketjutuksessa edellisellä pistorasialla saadaan nopea poiskytkentä toteutettua. 13 VIKAVIRTASUOJA 0-LUOKAN LAITTEEN SYÖTÖSSÄ Kysymys: Voiko vikavirtasuojalla suojattuun virtapiiriin jättää 0-luokan pistorasioita, mikäli keskukseen asennetaan vikavirtasuoja ja osassa ryhmää on suojajohdin ja vikavirtasuojalla suojattuja pistorasioita? Vastaus: Tällainen toteutus on mahdollinen esimerkiksi tilanteessa, jossa huoneiston ryhmäkeskus uusitaan ja samassa yhteydessä kylpyhuone remontoidaan siten, että sinne asennetaan vikavirtasuojalla suojatut pistorasiat. Tällöin kylpyhuoneen pistorasioille menevään ryhmäjohdon haaraan asennetaan suojajohdin. Samaan ryhmään voidaan liittää esimerkiksi aiemmat 0-luokan pistorasiat asuinhuoneessa. Tämän ryhmäjohdon osan ei tarvitse sisältää suojajohdinta. 14 FELV-JÄRJESTELMÄN SUOJAUS SÄHKÖISKULTA Kysymys: Pitääkö FELV-järjestelmää käytettäessä käyttää samoja suojausmenetelmiä kuin 230 voltin järjestelmälläkin? Vastaus: FELV-järjestelmällä on käytettävä samoja perussuojaus- ja vikasuojausmenetelmiä kuin esimerkiksi 230 voltin pienjännitejärjestelmälläkin, vaikka FELV onkin jännitealueen I toiminnallinen pienoisjännitejärjestelmä. SELV-, PELV- ja FELV-järjestelmät ovat standardin IEC mukaiseen jännitealueeseen I kuuluvia pienoisjännitejärjestelmiä (ELV), joiden jännitteet ovat enintään 50 V (AC) ja enintään 120 V (DC). FELV-järjestelmä eroaa SELV:stä ja PELV:stä kuitenkin siinä, että FELV:n syötössä ei käytetä suojajännitemuuntajaa. Näin ollen yhdistettyä perussuojausta ja vikasuojausta ei voi saavuttaa pelkästään FELV-järjestelmää käyttämällä. 19

21 15 PISTORASIAN VIKASUOJAUS JOHTAVASSA SEINÄRAKENTEESSA (2004) Kysymys: Kun keittiössä tehdään esimerkiksi tiskipöydän ja kuivauskaapin välinen seinä rosterilevystä, niin miten järjestetään oikeaoppisesti seinään asennettavan pistorasian vikasuojaus? 1. Pitääkö levy liittää potentiaalintasaukseen? 2. Riittääkö pistorasiassa, että käytetään kosteussuojaksi tarkoitettua tiivistettä vikasuojauksen eristeenä? 3. Riittääkö, että levyyn tehdään niin suuri aukko, että 3 mm:n eristysväli levyyn toteutuu? Vastaus: Rosterilevyä ei tarvitse maadoittaa. Pistorasiakojeen osalta täytyy huolehtia siitä, että pinta- ja ilmavälit jännitteisistä osista kosketeltaviin osiin säilyvät vähintään 3 mm:n suuruisina, jos johdin irtoaa liittimestään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pistorasian metallisesta kiinnityskehyksestä rosterilevyyn on vähintään 3 mm:n etäisyys. Tällöin kosketeltavissa olevan johtavan osan ei katsota voivan tulla jännitteiseksi. Kosteussuojaustiiviste ei riitä vikasuojauksen eristeeksi. 16 PIHAVALAISIMIEN VIKAVIRTASUOJAUS Kysymys: Pitääkö pihavalaisimet suojata vikavirtasuojilla? Vastaus: Standardi ei vaadi pihavalaisimia suojattavaksi vikavirtasuojalla (SFS 6000 kohta 714). Katsotaan, että muu turvallisuusriski voi olla ihmiselle joissakin tapauksissa vaarallisempi kuin sähköturvallisuusriski eli pidetään parempana, että valaistus joka tapauksessa toimii. Enintään 30 ma:n vikavirtasuojaa vaaditaan käytettäväksi esimerkiksi mainostaulujen ja pysäköintikatosten valaistuksen syötössä. Katsotaan, että näiden valaisinlaitteiden toiminta ei ole kaikissa tilanteissa välttämätöntä ihmisten turvallisuuden kannalta. Myös päiväkotien ja koulujen pihavalaisimet voi olla joskus hyvä suojata vikavirtasuojilla tapauskohtaisen harkinnan mukaan. 20

22 17 OIKOSULKUVIRRAN MITTAUS LÄMPÖRELEEN TAKAA (1999) Kysymys: Mitattaessa oikosulkuvirtaa pienitehoista moottoria suojaavan lämpöreleen takaa jää oikosulkuvirta usein liian pieneksi sulakkeen nopean toiminnan varmistamiseksi. Oikosulkuvirta ennen lämpörelettä on riittävä. Miten vikasuojauksen toiminta tulee varmistaa? Vastaus: Ongelmana tässä on pienen lämpöreleen oikosulkuvirtaa rajoittava ominaisuus, jolloin nopean poiskytkennän ehdot eivät välttämättä toteudu, vaikka oikosulkuvirta ennen lämpörelettä olisikin riittävän suuri. Mikäli lämpöreleen jälkeen mitattu oikosulkuvirta ei voi aiheuttaa suojajohtimessa 50 V suurempaa kosketusjännitettä, vikasuojauksen ehdot täyttyvät. Suojajohtimessa esiintyvä kosketusjännite on oikosulkuvirran ja suojajohtimen resistanssin tulo. Vikasuojauksen toiminta varmistetaan siten mittaamalla oikosulkuvirta lämpöreleen jälkeen ja arvioimalla vian aikana esiintyvä kosketusjännite mitatun oikosulkuvirran ja suojajohtimen resistanssin avulla. Mikäli suojausehdot eivät täyty, voi suojaukseen käyttää vikavirtasuojaa. 18 KOLMIVAIHEINEN VIKAVIRTASUOJA YKSIVAIHEISTEN RYHMIEN SUOJANA (1999) Kysymys: Kolmivaiheinen vikavirtasuoja on asennettu kolmen yksivaiheisen ryhmän suojaksi siten, että se ei ole etukojeena. Sitä edeltää keskuksessa kolme yksivaiheisesti asennettua ylivirtasuojaa. Vikavirtasuojalta johdot lähtevät yksivaiheisina. Saako kolmivaiheisen vikavirtasuojan asentaa yksivaiheisiin ryhmiin mainitulla tavalla? Vastaus: Ensisijaisesti kyseisessä tapauksessa tulisi käyttää yksivaiheisia vikavirtasuojia kullekin yksivaiheryhmälle, mikäli vikavirtasuojaa ei asenneta etukojeeksi. Kolmivaiheisen vikavirtasuojan sijoittamiseen yksivaiheisten ylivirtasuojien jälkeen ei kuitenkaan ole periaatteellista estettä. Tällöin tulee kuitenkin tapauskohtaisesti varmistua, että virtapiireille yhteinen nollajohdin on mitoitettu oikein ja kytkentä on muutenkin tehty oikein. Vikavirtasuojan nimellisvirran on oltava riittävä. 21

23 19 UPPOPUMPUN VIKAVIRTASUOJAUS (2003) Kysymys: Uppopumppu liitetään pistotulpalla kaivon vieressä olevaan huoltokuoppaan asennettuun pistorasiaan. Pistorasia on tarkoitettu ainoastaan uppopumpun syöttämiseen. Suojattaessa pistorasia enintään 30 ma:n vikavirtasuojalla aiheutuu usein suojalaitteen toiminta, mikä aiheuttaa haittaa esimerkiksi eläinsuojien vedenjakelulle. Standardi SFS 6000 mahdollistaa vikavirtasuojan poisjättämisen tietyissä tapauksissa. Voiko edellä mainituilla edellytyksillä uppopumpun pistorasiasta jättää vikavirtasuojauksen pois? Vastaus: Vikasuojauksen lisäsuojana toimivaa vikavirtasuojausta ei voi jättää pois, jos pistorasiaan liitetään uppopumppu, jota siirrellään jännitteisenä. Vikavirtasuojaus vaaditaan, vaikka uppopumppu liitettäisiin kiinteästikin verkkoon silloin, kun pumppua voidaan siirrellä jännitteisenä. Uppopumppua siirrettäessä on sattunut useita vakavia sähkötapaturmia 20 ULOS ASENNETTAVAN VIKAVIRTASUOJAN PAKKASKESTOISUUS Kysymys: Kun vikavirtasuojia asennetaan lämmittämättömiin tiloihin asennettuun keskukseen, pitääkö niiden olla pakkaskestoisia? Vastaus: Standardin SFS 6000 mukaan sähkölaitteet pitää valita niin, että otetaan huomioon ne ulkoisten tekijöiden vaikutukset, joiden kohteeksi laitteet voivat joutua. Näin voidaan varmistaa sähkölaitteen tarkoituksenmukainen toiminta ja suojausmenetelmän luotettavuus. Jos lämmittämättömään tilaan sijoitettuun keskukseen ei sijoiteta pakkaskestoisia vikavirtasuojia, ei suojausmenetelmien luotettavuudesta ole varmistuttu. Suomalaisissa olosuhteissa lämmittämättömässä tilassa lämpötila laskee talvisin alle 0 ºC. Pakkaskestoisen vikavirtasuojan tunnistaa oheisesta merkistä. Kannattaa tarkastaa vikavirtasuojan valmistajilta, minkälaisessa lämpötilassa he takaavat suojalaitteen luotettavan toiminnan. 22

24 21 ATK-PISTORASIOIDEN VIKAVIRTASUOJAUS (2007) Kysymys: Jos toimiston atk-pistorasiat toteutetaan omina ryhminä kuitenkin ilman UPS-varmennusta, tuleeko kyseiset pistorasiat suojata vikavirtasuojilla? Vastaus: SFS 6000 standardin lähtökohtana on, että kyseiset pistorasiat tulee suojata vikavirtasuojilla. Standardin liitteessä 41X on mainittu teollisten ja kaupallisten tilojen kohdassa, että vikavirtasuojan voi jättää pois pistorasioista, jotka syöttävät sähkökatkoksille herkkiä laitteita kuten tietoliikennelaitteita. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta tavallisia toimistotyöpöydiltä löydettäviä tietoliikennelaitteita vaan esim. palvelimia tai vastaavia, jotka yleensä sijaitsevat muissa tiloissa kuin varsinaisissa toimistotyötiloissa. 22 VALMISTAJAN OHJEET LÄMPÖPUMPPUJEN VIKAVIRTASUOJAUKSESTA (2010) Kysymys: Erään valmistajan ohje sanoo, että lämpöpumpun syötössä on aina käytettävä vikavirtasuojaa. Onko valmistajan ohjeita noudatettava? Vastaus: Liitettäessä ilmalämpöpumppu ulkoyksikön kautta kiinteästi ei vikavirtasuojausta standardien mukaan vaadita. Kuitenkin standardinsarjan SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset useassa kohdassa todetaan, että asennukset on toteutettava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Valmistaja voi omilla ohjeillaan tiukentaa standardin vaatimuksia, mutta ei lieventää niitä. Kyseisen valmistajan lämpöpumpun syöttö on siten varustettava vikavirtasuojalla. 23 MAASTA EROTETUN PIENOISJÄNNITTEISEN VIRTAPIIRIN YLIVIRTASUOJAUS (2012) Kysymys: Täytyykö aurinkopaneelijärjestelmän (12 V) maasta erotetussa virtapiirissä (SELV) käyttää ylivirtasuojia molemmissa johtimissa? Järjestelmä muodostuu aurinkopaneelista, akustosta ja säätimestä. Vastaus: Aurinkopaneelijärjestelmissä paneelilta tulevissa johtimissa ei tarvitse olla ylivirtasuojia, jos johtimet on mitoitettu siten, että johtimien kuormitettavuus on vähintään 1,25 kertaa oikosulkuvirta standardisoiduissa testiolosuhteissa. Akuston jälkeisessä SELV-järjestelmässä vaaditaan ylivirtasuojat molemmissa johtimissa kaksoismaasulkusuojauksen takia. 23

25 24 PIENOISJÄNNITTEISEN TOIMILAITTEEN SYÖTÖN MITOITUS JA SUOJAUS (2012) Kysymys: Miten mitoitetaan 24 V toimilaitteen syöttökaapeli. Virta on 10 A ja syöttävä muuntaja 1000 VA. Minkälainen suojaus tarvitaan SELV-, PELV- tai FELV-järjestelmissä? Pienoisjännitteellä kaapelien mitoitus SFS tavallisten mitoitussääntöjen mukaisesti. (Valitaan suojalaite kuormitusvirran perusteella, etsitään valittua suojalaitetta vastaava kuormitusvirta, joka johdon on vähintään kestettävä, määritellään kyseisiä asennusolosuhteita vastaavat korjauskertoimet, ja etsitään johdon kuormitustaulukosta korjauskertoimilla laskettua virtaa vastaava poikkipinta.) Pienoisjännitejärjestelmissä pitää kiinnittää huomiota myös jännitteenaleneman vaikutuksiin. SELV-, PELV- ja FELV-järjestelmät ovat pienoisjännitejärjestelmiä (ELV), joiden jännitteet ovat enintään 50 V (AC) ja enintään 120 V (DC), ks. esim. SFS SELV- tai PELV-järjestelmän käyttö toteuttaa sekä perussuojauksen että vikasuojauksen, mutta ylivirtasuojaus on tarkasteltava tapauskohtaisesti erikseen. FELV-järjestelmä eroaa SELV- ja PELV-järjestelmistä siinä, että FELV-järjestelmän syötössä ei käytetä suojajännitemuuntajaa (vahvistettu eristys ensiön ja toision välillä). Näin ollen yhdistettyä perussuojausta ja vikasuojausta ei voi saavuttaa pelkästään FELV-järjestelmää käyttämällä. FELV-järjestelmällä on käytettävä samoja perussuojaus- ja vikasuojausmenetelmiä kuin 230 V pienjännitejärjestelmälläkin. 25 PORRASKÄYTÄVÄÄN ASENNETTAVAN UUDEN PISTORASIAN VIKAVIRTASUOJAUS (2008) Kysymys: Tuleeko porraskäytävään lisäasennettava pistorasia suojata aina vikavirtasuojalla riippumatta siitä onko tilassa aiemmin asennettuja pistorasioita vai ei? Vastaus: Vanhassa kohteessa asennettaessa porraskäytävään uusi pistorasia, tulee se suojata vikavirtasuojalla vain jos pistorasiaryhmän sekä syöttöön käytettävä keskus että koko johdotus (koko ryhmäjohto keskukselta uudelle pistorasialle) uusitaan tai on uusi. Kaikissa muissa tapauksissa suositellaan pistorasian suojaamista vikavirtasuojalla. 24

26 26 KUINKA MONTA 3-VAIHEPISTORASIAA VOIDAAN KYTKEÄ YHDEN 30 MA:N VIKAVIRTASUOJAN SUOJAAMAAN RYHMÄÄN? (2007) Kysymys: SFS 6000 edellyttää ulos asennettavien maallikoiden käyttöön tarkoitettujen 3-vaiheisten enintään 32 A:n pistorasioiden suojaamista vikavirtasuojalla. Onko olemassa määräystä siitä, kuinka monta pistorasiaa saa asentaa saman vikavirtasuojan suojaamaan ryhmään? Vastaus: Täsmällistä määräystä asiasta ei ole. Ohjeena on, että suunnitteluvaiheessa yhden vikavirtasuojan suojaamista laitteista aiheutuva kokonaisvuotovirta ei saa ylittää arvoa 1/3 vikavirtasuojan mitoitustoimintavirrasta. Tämä on siis aina tapauskohtaisesti varmistettava. Esimerkkinä mainittakoon, että lämpökuormalle on laitestandardin mukainen sallittu maksimi vuotovirran arvo 1 ma / kw. 27 MYYMÄLÖIDEN KASSA- JA VAAKAPISTEIDEN PISTORASIOIDEN SUOJAUS VIKAVIRTASUOJILLA (2013) Kysymys: Pitääkö myymälöissä olevat kassapäätteille tai vaaoille tarkoitetut pistorasiat lisäsuojata 30 ma vikavirtasuojilla? Nämä kassojen ja vaakapisteiden pistorasiat ovat erivärisiä ja varustettu kilvellä, jossa käyttö on rajoitettu, vaikkakin käyttötarkoitus on selvä ja lähistöllä on muita vikavirtasuojalla varustettuja pistorasioita. Nämä laitteethan ovat sähkökatkoksille herkkiä (myyntitilanteen hallittu päättäminen ym.) ja siitä syystä nämä myös monasti varustetaan UPSsyötöillä. Vastaus: Myymälät ovat SFS kohdassa tarkoittamia kaupallisten rakennusten pistorasioita, joiden käyttöä valvotaan ohjeistuksella. Liitteessä 41X on annettu esimerkkejä tällaisista pistorasioista. Kassapäätteitä ja vaakoja ei ole siinä erikseen mainittu, mutta ne ovat luonteeltaan juuri liitteen tarkoittamia määrätyn laitteen syöttämiseen tarkoitettuja pistorasioita. 25

27 28 VIKAVIRTASUOJAUS ULKOPISTORASIOISSA Kysymys: Voidaanko ulkotiloihin asennettavasta 16 A pistorasiasta jättää vikavirtasuojan pois, jos pistorasiasta syötetään ainoastaan seinälle kiinnitettyä valonheitintä? Vastaus: Vikavirtasuoja voidaan jättää pois tietyissä tapauksissa sekä asuinrakennuksissa että teollisuus- ja kaupallisissa rakennuksissa standardin SFS 6000 liitteen 41 X mukaisesti. Poikkeukset eivät koske kuitenkaan ulos asennettavia pistorasioita eikä muita tiloja, joille on annettu erityisvaatimuksia standardin SFS 6000 osassa 7 tai MAADOITTAMATTOMIEN PISTORASIOIDEN VIKAVIRTASUOJAUS Kysymys: Miten saneerauskohteissa pitäisi toimia nollattujen ja maadoittamattomien ryhmien vikavirtasuojauksen kanssa? Voiko nämä ryhmä suojata vikavirtasuojalla? Vastaus: Vikavirtasuoja mittaa vaihe- ja nollajohtimien virtojen summaa ja jos summavirta on suurempi kuin vikavirtasuojan nimellistoimintavirta, suojalaite laukeaa. Kun käytössä on virtapiiri, jossa on ainoastaan vaihejohdin ja nollajohdin (esimerkiksi maadoittamaton pistorasia), normaalitilanteessa vaihe- ja nollavirta ovat samansuuruisia, mutta erisuuntaisia, eikä vikavirtasuoja laukea. Jos virtapiiriin tulee eristysvika ja laite on sijoitettu siten, että osa nollavirrasta harhautuu muihin johtaviin rakenteisiin, vikavirta laukeaa, mikäli nimellistoimintavirta ylittyy. Esteitä virtapiirin suojaamiseksi vikavirtasuojalla ei kuitenkaan ole, vaikka suojalaitteen toiminta ei ole yhtä luotettavaa, kuin virtapiirissä, jossa on suojajohdin. Mikäli pistorasia on nollattu, mahdollisessa vikatilanteessa paluuvirta saattaa kokonaisuudessaan kulkea nollajohdinta pitkin, jolloin vikavirtasuoja ei välttämättä laukea. Jos osa vikavirrasta harhautuu muihin johtaviin rakenteisiin, vikavirtasuoja saattaa laueta. Samoin voi tosin käydä myös tilanteessa, jossa nollattuun pistorasiaan on kytketty suojamaadoitettu laite, joka on yhteydessä johtaviin rakenteisiin. Vikavirtasuoja voi laueta, vaikkei eritysvikaa olisikaan. Tästä syystä virtapiiriä, jossa on nollattu pistorasia, ei voi suojata vikavirtasuojalla. Haluttaessa suojata nollattu pistorasia vikavirtasuojalla, vikavirtasuoja tulee olla pistorasian yhteydessä. 26

28 4.2 Suojaus lämmön vaikutuksilta 30 PORRASKÄYTÄVÄN KOTELOON ASENNETTAVAT KYTKIMET (2003) Kysymys: Porraskäytävään kuulumattomat kaapelit voidaan sijoittaa palonkestoisuusluokan EI30 mukaiseen koteloon. Voiko tähän koteloon asentaa porraskäytävään kuuluvat valaisimet, pistorasiat ja uppoasennustarvikkeet? Vastaus: Palonkestoisuusluokan EI30 mukaiseen koteloon ei voida asentaa porraskäytävän valaisimia, pistorasioita ja uppoasennustarvikkeita. Esimerkiksi rasiat, jotka rikkovat kotelon seinämän eivät täytä palonkestoisuuden osastointivaatimuksia ja kotelon palosuojaus näiltä osin heikkenee (ks. oheinen kuva). 31 MOOTTORIN SUOJAUS PALOVAARALLISISSA TILOISSA (2007) Kysymys: Pitääkö palovaarallisissa tiloissa moottorin ylilämpeneminen tähtikytkennän aikana varmistaa esim. PTC 100 -suojauksella vai voidaanko moottorisuojakytkin hyväksyä suojaksi? Vastaus: Moottorisuojakytkin kelpaa, kun se on kytketty mittaamaan moottorin käämivirtaa. Tämä on moottorikytkentöjen vakiomalleja tähti-kolmiokäynnistyksessä. Jos käynnistys on niin raskas, että ei voida käyttää käämivirtaa mittaavaa moottorisuojaa, tulee käyttää esim. PTC 100 -suojausta. 27

29 32 KIPSILEVYSEINIEN PALOKESTOISUUS (2007) Kysymys: Miten tulee asennukset toteuttaa kipsilevyrakenteisissa seinissä/katoissa, joissa kipsilevy on asennettu rakenteellisesti toteuttamaan tietyn palonkestoisuusluokan esim. EI30? Voiko yleensä käyttää rasiointeja uppoasennuksessa vai onko ainoastaan pinta-asennus sallittua? Tällaista rakennetta on käytetty esim. pientaloissa autotallin ja asunnon välisissä seinissä ja autotallin katossa samoin kuin rivitalojen huoneistojen välisissä seinissä. Vastaus: Palo-osastointia ei saa heikentää. Tästä yleensä seuraa, ettei normaalia uppoasennusrasiointia voi käyttää kyseisissä rakenteissa. 33 KAAPELOINTI POISTUMISREITILLÄ (2014) Kysymys: Meneillään olevassa urakassa saneerataan oppilaitoksesta päiväkoti. Ovatko ulos johtavat käytävät sellaisia tiloja, joiden kautta kulkevien kaapeleiden tulisi olla halogeenivapaita ja nippupolttokokeen läpäisseitä? Käytäviin on sähkösuunnitelmissa määrätty poistumistievalaistus. Vastaus: Uloskäytävään saa sijoittaa ilman erityistä suojausta ainoastaan sellaisia kaapeleita, jotka syöttävät ko. tilassa olevia sähkölaitteita. Uloskäytävällä tarkoitetaan omaksi palo-osastokseen rakennettavaa reittiä, jota kautta rakennuksesta poistutaan. Mikäli uloskäytävässä on kaapeleita, jotka syöttävät muita kuin uloskäytävässä olevia laitteita, näiden kaapeleiden täytyy olla halogeenittomia, paloa levittämättömiä ja vähäisen savunmuodostuksen omaavia. Sähköasennusstandardin SFS 6000 mukaan vaihtoehtoisesti voidaan kaapelit sijoittaa EI 30 mukaisen suojauksen antavan kotelon sisälle. Rakennusvalvontaviranomaiset voivat edellyttää EI 30 kotelointia, vaikka kaapelit olisivat palosuojattuja. Jos kyseessä on turvajärjestelmien kaapeli, jonka täytyy säilyttää toimintakykynsä tulipalossa, tulee kaapeloinnissa käyttää palonkestoisia kaapeleita. 34 ULOSKÄYTÄVÄN HALOGEENITTOMAN KAAPELIN SUOJALISTA (2013) 28 Kysymys: Kun uloskäytävään asennetaan halogeeniton kaapeli, voiko sen asentaa muovilistaan, vai onko listalle vastaavat vaatimukset kuin itse kaapelille?

30 Vastaus: Uloskäytävissä vaaditaan SFS kohdan mukaan nippupolton kestäviä halogeenittomia, vähäisen savunmuodostuksen kaapeleita tai kaapelit pitää suojata tulipalolta rakenteellisella suojauksella. Vaatimuksen tarkoituksena on ehkäistä sähkökaapelien palamisesta johtuva poistumista haittaava savun ja haitallisten kaasujen muodostuminen silloin, kun uloskäytävässä sattuu tulipalo. Kaapeleita suojaavat listat ja johtokanavat ovat myös alttiina tulipalolle ja nekään eivät saa aiheuttaa savua tai haitallisia kaasuja. Kaapeleiden suojaamiseen voidaan käyttää esim. metallilistaa. 4.3 Ylivirtasuojaus 35 RINNANKYTKETTYJEN KAAPELEIDEN SUOJAUS (2002) Kysymys: Vakiorakenteisen puistomuuntamon pienjännitekeskuksesta syötetään kiinteistöä neljällä rinnakkaisella kaapelilla, siis 4 (AXMK mm 2 ). Muuntajan teho on 800 kva ja sen nimellisvirta on A. Oikosulkukestoisuusvaatimus on 32 ka. Pitääkö jokaisella pääjohtokaapelilla (4 kpl) olla varokkeet kaikissa vaihejohtimissa ja molemmissa päissä? Tarvitaanko kiinteistön pienjännitesyötölle pääkytkintä tai katkaisijaa? Miten työmaadoitus hoidetaan? Vastaus: Lähtökohtana pidetään yleistä hyvää asennus- ja suojaustapaa pienjännitestandardisarjan SFS 6000 mukaisesti. Kaapeleiden suojaus Kaapelit tulee tällaisessa tapauksessa asentaa siten, että virranjako eri kaapeleiden välillä pysyy tasaisena. Neljä rinnankytkettyä kaapelia edellyttää yleensä oikosulkusuojausta, joka kytkee vian jälkeen kaikki johtimet jännitteettömäksi. Oikosulkusuojaus voidaan toteuttaa ainakin kahdella tavalla: 1) oikosulkusulakkeilla kaapelin kummassakin päässä (ks. kuvat) tai 2) kaapelin syöttöpäässä käytetään katkaisijaa. Kun kaapelin syöttöpäässä käytetään katkaisijaa, jolla hoidetaan sekä ylikuormitus- että oikosulkusuojaus, kaikki johtimet tulevat tällöin vian jälkeen jännitteettömäksi. 29

31 Pienjännitesyötön pääkytkin Kiinteistön pääkeskuksessa voidaan käyttää pääkytkimenä kuormankytkintä. Jos käytetään puistomuuntamossa katkaisijaa kaapeleiden alkupäässä ensisijaisena suojalaitteena, toimii se myös keskuksen pääkytkimenä. Jos katkaisija asennetaan kaapeleiden loppupäähän kiinteistön pääkytkimeksi, se ei toimi kaapeleiden oikosulku- ja ylikuormitussuojana. Kuva 1. Kuva Työmaadoitus Sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 mukaan pitää suurivirtaisissa jakokeskuksissa voida tehdä työmaadoitus. Suurivirtaisia keskuksia ovat yli A:n nimellisvirtaiset keskukset. Työmaadoitusvälineet mitoitetaan esiintyvän oikosulkuvirran mukaan. Silloin, kun kysymyksessä on poikkeuksellisen suuri oikosulkuvirta, korostuu työmaadoituslaitteiden oikosulkukestoisuuden varmistus, sillä vakiovälineet eivät välttämättä sovellu. Suositeltavinta on varustaa keskus kiinteällä työmaadoituskytkimellä. Työmaadoitus on mahdollista tehdä myös oikosulkuvirtaa vastaavilla siirrettävillä työmaadoitusvälineillä. Tarvittaessa kytketään kahdet tai useammat työmaadoitusvälineet rinnan. Keskuksessa pitää olla työmaadoitusvälineiden kiinnityspaikat, esimerkiksi työmaadoituspallot. Siirrettäviä työmaadoituslaitteita ei välttämättä tarvitse säilyttää keskuksen luona. Niitä on tarkoituksenmukaista säilyttää paikassa, jossa niiden kuntoa voidaan tarkkailla ja niitä voidaan helposti huoltaa.

Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1/2002 Pienten moottorigeneraattoreiden suojaukset Sähköalan

Lisätiedot

SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN TULKINTAKYSYMYKSIÄ

SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN TULKINTAKYSYMYKSIÄ SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN TULKINTAKYSYMYKSIÄ SUOSITUS 13/2013 PISTORASIAN ASENNUS SAMAAN TILAAN BIDEE SUIHKUN KANSSA Kysymys: Onko bidee (bidé) -suihkulla vaikutusta pistorasian asennuskohtaan? 2 SUOSITUS

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian

Lisätiedot

Asennussuositukset 2003 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2003 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2003 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1/2003 Varasyötön kytkeminen ja suojaus (21.11.2003) Erään

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Sähköasennukset T613103

Sähköasennukset T613103 Sähköasennukset T613103 Pekka Rantala Kevät 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Sisältö: Kiinteistön pienjänniteverkon laitteiden ja kalusteiden ja kaapelien sijoitus ja asennustavat. Maadoitukset. Toteutus: Opintojaksolla

Lisätiedot

Asennukset erilaissa tiloissa

Asennukset erilaissa tiloissa Asennukset erilaissa tiloissa TkL Jussi Salo 1 Yleinen jako Kuiva tila. Ei tiivisty kosteutta. Kostea tila. Kosteutta tiivistyy, mutta vain poikkeuksellisesti vesipisaroita. Märkä tila. Vesipisaroita,

Lisätiedot

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013

10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013 Kun tehdään sähköasennusten muutos-, laajennus- tai uudistöitä, asennuksille on aina ennen niiden käyttöönottoa tehtävä käyttöönottotarkastus standardin SFS 6000-6-61 mukaisesti. 1 Käyttöönottotarkastuksesta

Lisätiedot

Asennussuositukset 2004 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2004 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2004 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 17/2004: UPS-verkon suojaus (1.6.2006) Kysymys Voidaanko UPS-verkoissa

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 9 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1 / 2005: 2,5A:n pistorasian kiinteä asennus (23.11.2005)

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA

SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA 13.03.2012 KOUVOLA SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA ARTO SAASTAMOINEN Aikataulut Lausunnolle lokakuussa 2011 Lausuntoaika päättyi 13.1 2012 Lääkintätilastandardiehdotus (710)sekä

Lisätiedot

SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA

SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA Sähköturvallisuuden parantaminen rakennustyömaat 28.1.2014 Pentti Kaarakainen Sähkötyöturvallisuus korjausrakentamisessa Korjausrakentaminen voi olla luonteeltaan

Lisätiedot

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT 1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9)

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 2 22.4.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA

SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 1 JULKAISIJA Copyright Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55, 02601 Espoo Harakantie 18, 02650 Espoo Puh. (90) 547 610

Lisätiedot

OAMK:n opinto-oppaassa

OAMK:n opinto-oppaassa Sähköturvallisuuden perusteet T172103 Pekka Rantala Syksy 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa sähkön vaaratekijät ja osaa suojautua niiltä. Opiskelija tuntee yleiseen sähköturvallisuuteen

Lisätiedot

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit Johansson Björn 8.11.2011 Sähköasennus-standardit Historiaa Me NIKOLAI Toinen, Koko Venäjänmaan Keisari ja itsevaltias, puolanmaan Tsaari, Suomen Suurruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Laki

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle OPAS OMAKOTITALON rakentajalle RAKENTAJAN 1. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa oleellisimpia neuvoja omakotitalorakentajalle sähköistämiseen liittyvissä asioissa. Tarkempia tietoja sähköliittymän rakentamisesta,

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa

Lisätiedot

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Standardisoimisorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto

Lisätiedot

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ OHJE 1 (5) SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten

Lisätiedot

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Tampere 27.08.2012 GRANLUND TAMPERE OY Arto Lehmus Työ 01762.P000 SISÄLLYSLUETTELO 0 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 1 01 Yleistä... 1 02

Lisätiedot

Sähköasennukset 2. Kenelle. Sisältö. Tuotenumero: 411163. 68,00 (+ alv 10%) normaalihinta 51,00 (+ alv 10%) jäsenhinta

Sähköasennukset 2. Kenelle. Sisältö. Tuotenumero: 411163. 68,00 (+ alv 10%) normaalihinta 51,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennukset 2 Tuotenumero: 411163 68,00 (+ alv 10%) normaalihinta 51,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennukset-kirjasarja käsittelee rakennusten sähköasennuksia koskevia määräyksiä, ohjeita ja käytännön

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet

Sähköasennusten perusteet Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Kevät 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015 Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Syksy 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT JÄNNITE ja VIRTA JÄNNITE: Jännite on kahden materian välisen elektronitasapainon suhde Jännitteen suuretunnus on: U ( USA:ssa: V ) Jännitteen yksikkö

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Sähköasennusstandardien aiheet ja esikuvat SFS 6000 Uusittu 2012 HD 60364 IEC 60364 SFS 6001 Uusittu 2015 EN 61936

Lisätiedot

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä OHJE 1 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten toteutusvaatimukset.

Lisätiedot

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Kysymykset ja vastaukset, syksy 2012 Tiedoston rakenne ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. Jälkikäteen tullut muutos arvosteluun

Lisätiedot

INFRASAUNAN ASENNUSOHJE. Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat.

INFRASAUNAN ASENNUSOHJE. Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat. INFRASAUNAN ASENNUSOHJE Lisätiedot: HL-Heat Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 Lahti 0400 871 611 03-734 5830 www.hl-heat.fi e-mail: info@hl-heat.fi INFRASAUNA + YHDISTELMÄSAUNA INFRASAUNAN ASENNUS JA KÄYTTÖOHJEET

Lisätiedot

Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja

Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat 1930-2003 kymmenen viimeksi kuluneen vuoden keskiarvo Sähköisku Kun jännite jää alle 50 voltin, ei se aiheuta yleensä vaarallista

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6)

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Pientalorakentajan opas

Pientalorakentajan opas Pientalorakentajan opas 1. Ota rohkeasti yhteyttä Forssan Verkkopalvelut Oy:n henkilökuntaan Saat neuvoja ja opastusta sähköistyksen ja tarvittavan sähköliittymän toteuttamisesta. Samalla varmistat sähkön

Lisätiedot

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Kysymykset ja vastaukset, syksy 2013 Tiedoston rakenne ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. Tekijänoikeudellinen huomautus

Lisätiedot

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.

Lisätiedot

RAKENNUSTEN SÄHKÖASENNUSTEN MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET

RAKENNUSTEN SÄHKÖASENNUSTEN MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, PL 55, 02601 Espoo Puhelin 09 547 610 www.sahkotieto.fi Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST RAKENNUSTEN

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan

Lisätiedot

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Ohje 1 (3) 23.4.2014 Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Yleistä Liittymiskaapelityyppinä käytetään omakotitalojohdoissa AMCMK 3 x 25 + 16 ja suuremmissa poikkipinnoissa AXMK -maakaapeleita.

Lisätiedot

Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03!

Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03! Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03! Kysymykset(ja(vastaukset,(kevät(2013( Tiedoston)rakenne) ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. irheet) STT2: Tehtävässä 11

Lisätiedot

ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT

ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT Esimerkkitoimisto koko 12 x 10 m 12 työpistettä Työpisteessä: perussähköistykseen pistorasiat (2 kpl) erilliset DATA-pistorasiat tietokoneita varten tietoverkkoliitäntä Vikavirtasuojat

Lisätiedot

Sähköliittymä ja työmaasähkö

Sähköliittymä ja työmaasähkö Sähköliittymä ja työmaasähkö Rakentajailta Keskiviikko 23.3.2011 Juha Viherjälaakso 1 17.3.2010 Suunnitteluvaihe Onnistunut talon sähköistys alkaa hyvästä suunnittelusta koskee myös ä. Rakennuksen suunnitteluvaiheessa

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 12a: Jakeluverkkoasennukset 20.2.2013 Tero Kaipia 1 Tero Kaipia 2 Keskeiset säädökset ja määräykset Standardit SFS 6000 standardi osa 801 lisätäsmennys jakeluverkoille

Lisätiedot

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Tästä säätely alkoi Antennityöoikeudet 1960 luvulla Sähköurakoitsijan rekisteröinti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille

Lisätiedot

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015 Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Tukes-ohje 12/2015 Sähkölaitteistojen Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit koskevat standardit

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

1.1.2015. Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi.

1.1.2015. Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi. 1(5) KESKIJÄNNITELIITTYJÄN MUUNTAMOT 1 Yleistä Keskijänniteliittyjien muuntamot on suunniteltava ja rakennettava voimassa olevien standardien ja tässä ohjeessa annettujen Kuopion Oy:n lisäohjeiden mukaisesti.

Lisätiedot

TYÖMAANAIKAISET SÄHKÖISTYKSET

TYÖMAANAIKAISET SÄHKÖISTYKSET TYÖMAANAIKAISET SÄHKÖISTYKSET Jani Lehtoniemi 2014 Lait ja asetukset Rakennustyömaiden toimintaohjeet ja määräykset pohjautuvat lakeihin ja asetuksiin, näitä ovat sähkötekniikkaan liittyen mm: - Valtioneuvoston

Lisätiedot

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake 30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana

Lisätiedot

TURVAVALAISTUKSEN DOKUMENTIT

TURVAVALAISTUKSEN DOKUMENTIT TURVAVALAISTUKSEN DOKUMENTIT POISTUMISREITTIVALAISTUS KUNNOSSAPITO-OHJELMA HUOLTOPÄIVÄKIRJA KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA 08/07 VOT6502 2 Poistumisreittivalaistuksen kunnossapito-ohjelma Poistumisreitin

Lisätiedot

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member Summary Form Skill Number 406 Skill Sähköasennus Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D E F Työ- ja sähkötyöturvallisuus Käyttöönotto, testaus ja toiminta Mitat ja

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013

SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 SÄHKÖTURVALLISUUS Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden suojausluokat

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT Turvatekniikan keskus S5-2008 Tukes-ohje 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Kevät 2015 Suurin jatkuva virta Suurin jatkuva virta, jolla johdinta saa kuormitta = kuormitettavuus. Sen pitää olla sellainen, että johtimen eristysaineen lämpötila

Lisätiedot

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet 1. Tee esisuunnitelma sähköistystarpeista lämmitysjärjestelmästä 2. Ota yhteyttä Tornion Energiaan saadaksesi neuvoja sähköistyksen toteuttamiseksi saadaksesi tiedon

Lisätiedot

Artic ylijännitesuojat

Artic ylijännitesuojat Artic ylijännitesuojat Tehokas suoja sähkölaitteiden ja verkon toimivuudelle Sähkölaitteiden ja verkon toimivuus Strömfors Artic ylijännitesuojat Verkkojännitteessä esiintyy toisinaan hetkellisiä ylijännitteitä.

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Pienkiinteistön sähkösuunnitelma Omakotitalo Jarmo Myllykangas Sähkötekniikan koulutusohjelman opinnäytetyö Sähkövoimatekniikka Insinööri(AMK) KEMI 2012 Myllykangas Jarmo

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 19.1.14 AKKU (versio 1.1.8) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT S5-2011 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä kelpoisuus, joka osoitetaan arviointilaitoksen

Lisätiedot

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT Tukes-ohje S10-2009 Turvatekniikan keskus 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Esimerkki Ryhmien suunnittelu ja vikavirtasuojakytkimen käyttö. 14.10.2008 Ensto Pro

Esimerkki Ryhmien suunnittelu ja vikavirtasuojakytkimen käyttö. 14.10.2008 Ensto Pro Esimerkki Ryhmien suunnittelu ja vikavirtasuojakytkimen käyttö 1 Esimerkki Sähköpisteet Asuinrakennus 1 krs 2 Esimerkki Sähköpisteet Asuinrakennus 2.krs 3 Ryhmien määrän arviointi Teho/kW B10 B16 C10 C16

Lisätiedot

Fibox Piharasiat Uusi laajempi valikoima

Fibox Piharasiat Uusi laajempi valikoima Fibox Piharasiat Uusi laajempi valikoima FIBOX PIHARASIAT Nopeasti asennettavilla Fibox-piharasioilla suuretkin sähköistysprojektit hoituvat vaivattomasti. Fibox-piharasiat ovat oikea ratkaisu piha-alueiden

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS V A R M I S T A S Ä H K Ö T U R V A L L I S U U S K Ä Y T Ä A S E N N U K S I S S A A M M A T T I L A I S T A VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS KÄYTÄ ASENNUKSISSA AMMATTILAISTA Kiinteitä sähköasennuksia saavat

Lisätiedot

Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit:

Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit: Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit: Ympäristön lämpötila ja ulkoiset lämmönlähteet. Veden esiintyminen. Mekaaniset vaikutukset esim. iskut, puristukset, taivutukset, tärinä. Sähkölaitteiden läheisyys

Lisätiedot

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10)

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT 1. Johdanto 2. Ohjeen sitovuus ja voimassaolo 3. Lisätietoja Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja

Lisätiedot

Lue huolella koko käyttöohje ennen tuotteen käyttöönottoa. Muista säästää käyttöohje tulevaisuuden varalle TURVALLISUUSTIETOJA

Lue huolella koko käyttöohje ennen tuotteen käyttöönottoa. Muista säästää käyttöohje tulevaisuuden varalle TURVALLISUUSTIETOJA Lue huolella koko käyttöohje ennen tuotteen käyttöönottoa. Muista säästää käyttöohje tulevaisuuden varalle Pidätämme kaikki oikeudet teknisten tietojen muutoksiin, emme myöskään vastaa mahdollisista teksti

Lisätiedot

MDY-kiskosiltajärjestelmä Luotettava ja turvallinen ratkaisu tehonsiirtoon muuntajalta kojeistoon ja kojeisto-osien välillä

MDY-kiskosiltajärjestelmä Luotettava ja turvallinen ratkaisu tehonsiirtoon muuntajalta kojeistoon ja kojeisto-osien välillä MDY-kiskosiltajärjestelmä Luotettava ja turvallinen ratkaisu tehonsiirtoon muuntajalta kojeistoon ja kojeisto-osien välillä MDY-kiskosillan monipuoliset käyttömahdollisuudet MDY-kiskosiltajärjestelmä on

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TUPALANKULMA VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 4.5.2015. Järvenpään kaupunki työ 5667 Eltel Networks Oy työ JK-U416

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TUPALANKULMA VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 4.5.2015. Järvenpään kaupunki työ 5667 Eltel Networks Oy työ JK-U416 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TUPALANKULMA VALAISTUKSEN RAKENTAMISEN TYÖSELITYS 4.5.2015 Järvenpään kaupunki työ 5667 Eltel Networks Oy työ JK-U416 SISÄLTÖ 1 VALAISTUS 1.1 Yleistä 1.2 Työselityksen käyttöalue 1.3

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6. SFS 4365 Pientalon upotettava mittauskeskus Rakenne ja asentaminen. Pientaloalueen monimittarikeskukset

TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6. SFS 4365 Pientalon upotettava mittauskeskus Rakenne ja asentaminen. Pientaloalueen monimittarikeskukset TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY OHJE 1/6 13.4.2012 SÄHKÖENERGIANMITTAUS, MITTAROINTI JA MITTAUSLAITTEET YLEISTÄ Yleisohjeena sähkön mittauksessa ovat standardit SFS 2537, SFS 2538, SFS 3381, SFS 3382, SFS

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TABILOIDUT TEHOLÄHTEET Galvaanisesti erotettu verkosta, elektronisella sulakkeella. Ohjaus ja automaatiojärjestelmien syöttöön, versiot 12 ja 24V. TABILOIDUT ÄÄDETTÄVÄT TEHOLÄHTEET

Lisätiedot

OHJEITA OMAKOTIRAKENTAJALLE

OHJEITA OMAKOTIRAKENTAJALLE OHJEITA OMAKOTIRAKENTAJALLE 1 Sähköverkkoon liittyminen 1. Sähkösuunnittelu Rakentajan sähkösuunnittelija laskee sähköliittymän pääsulakkeiden koon. 2. Liittymissopimus Sopimus kannattaa tehdä hyvissä

Lisätiedot

SET/TSSH2 ja SET/TSSHS2

SET/TSSH2 ja SET/TSSHS2 Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 20.9.2012 Internet: www.labkotec.fi 1/7 SET/TSSH2 ja SET/TSSHS2 Kapasitiiviset anturit Copyright 2012 Labkotec Oy Varaamme

Lisätiedot

JÄNNITETYÖOHJE PEM1764FIN 2015-09

JÄNNITETYÖOHJE PEM1764FIN 2015-09 JÄNNITETYÖOHJE ENSTO RAPID KAAPELIJAKOKAAPEILLE YLEISTÄ - Tarkista, että olet valinnut oikean tuotteen ja että se sopii kyseiseen käyttöön. - Lue asennusohje huolellisesti ennen työn aloittamista. - Tee

Lisätiedot

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet - rakentajan muistilista -

Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet - rakentajan muistilista - Pientalorakentajan sähköistyksen vaiheet - rakentajan muistilista - 1. Mieti sähköistystarpeesi ja lämmitysjärjestelmäsi Jyväskylän Energian neuvontaa ja esitteitä palvelupisteessämme: Hannikaisenkatu

Lisätiedot

MD-1 ASENNUSOHJE. 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin

MD-1 ASENNUSOHJE. 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 11.02.2010 Sähköposti: info@labkotec.fi Internet: www.labkotec.fi 1/5 20 ma virtasilmukka / RS-232 muunnin ASENNUSOHJE Copyright

Lisätiedot

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010 Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):

Lisätiedot

PIENJÄNNITELIITTYMÄT. Ohje 1 (6) Sähköliittymien suunnitteluohjeet 14.4.2014 PYSYVÄT JA TILAPÄISET PIENJÄNNITELIITTYMÄT. 1 Yleistä

PIENJÄNNITELIITTYMÄT. Ohje 1 (6) Sähköliittymien suunnitteluohjeet 14.4.2014 PYSYVÄT JA TILAPÄISET PIENJÄNNITELIITTYMÄT. 1 Yleistä Ohje 1 (6) PIENJÄNNITELIITTYMÄT PYSYVÄT JA TILAPÄISET PIENJÄNNITELIITTYMÄT 1 Yleistä 2 Pienjänniteliittymän suurin sulakekoko 3 Liittymissopimus 4 Liittymismaksu 5 Liittymän koon muuttaminen Vantaan Energia

Lisätiedot

6.5 VALAISTUSASENNUKSET

6.5 VALAISTUSASENNUKSET 6.5 VAAISTUSASEUKSET imitys numero piirrosmerkki Periaate Valaistuskytkimet ja valaistuskytkennät Seuraavassa taulukossa etetään tavallimpien valaistuskytkimien nimitykset, piirrosmerkit ja johdotuskaaviot.

Lisätiedot

MITTAROINNIN YLEISOHJEET

MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 1 (7) MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet... 4 3.1 Standardit...

Lisätiedot