Keskusteluyhteenveto nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivästä
|
|
- Mikael Jaakkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Keskusteluyhteenveto nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivästä Suunnittelija Tiina Mattila Kehittämispäivään osallistujia oli 60. Tämä yhteenveto sisältää tiivistetysti kolmen keskustelun pohjaksi esitetyt alustukset, ryhmissä (10 ryhmää) tehdyt muistiinpanot ja yhteisessä keskustelussa esille tuodut näkökohdat sekä sen jälkeen yhteiselle sähköiselle ilmoitustaululle (padlet.com) lähetetyt helmet (mikä keskustelussa eniten liikautti ryhmän ajattelua). Helmien koonti havaittiin mielekkääksi tavaksi pikaiseen ajatusten keräämiseen keskustelijoilta. Hyvät ja kehitettävät käytännöt on luokiteltu jälkeenpäin siten, että on arvioitu, minkä tyyppisestä hyvästä tai kehitettävästä käytännöstä lähinnä on kyse: yhteistyöhön, yhteistyötahon tehtäviin tai pajojen tehtäviin liittyvästä käytännöstä. Sama toimintamalli voi olla jollakin käytössä (hyvä käytäntö) ja jollakin toisella vasta toiveissa (kehitettävä käytäntö). Kukin keskusteluista alustuksineen kesti noin 50 minuuttia. Keskustelujen ja niiden koontien vetäjänä toimi työpajajohtaja Virpi Jonsson Kotkan - Haminan koulutuskuntayhtymästä/ Rannikkopajoilta. 1. Keskustelu yhteistyön edistämisestä TE-viranomaisten kanssa millainen on pajojen rooli yhteistyötahon tehtävissä ja miten sitä voisi kehittää? Alustus Alustajana oli nuorisopalveluiden päällikkö Eija Ahola Vantaan kaupungilta. Tämänhetkisiä haasteita Vantaalla ovat hänen mukaansa: paljon vuotiaita, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto satoja nuoria, joita etsivät eivät ole tavoittaneet, ei ole tietoa ovatko avun tarpeessa 1200 työtöntä nuorta, mutta pajat eivät siitä huolimatta ole täynnä! Kehitettäviä asioita Vantaalla ovat hänen mukaansa: Kumppanuussopimus yhteistyöstä TE-viranomaisten kanssa on tehty: yleisluontoinen sopimus kaupunkitasoisena, ei pajojen omaa Tiedon kulun ja tiedotuksen parantaminen on tarpeen, esim. säädöksistä, tulkinnoista ja niiden vaikutuksista nuoriin sekä seurantatiedoista Tarvittaisiin yhteistä laadukasta työtä: toisten palvelujen tunteminen ja säännölliset tapaamiset; yhteiset koulutustilaisuudet, perehdyttäminen henkilöstömuutoksissa Tarvittaisiin seurantatietojen parempaa hyödyntämistä mm. toimenpiteiden vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden selvittämiseksi Salassapitosäännösten tiukka tulkinta vaikeuttaa tietojen saamista Nuoret eivät aina saa palveluja oikea-aikaisesti, henkilökohtaista nuorten ohjausta tarvittaisiin lisää, myös ryhmäyttämisen laajempi käyttö olisi tarpeen, mutta ei ole riittävästi aikaa siihen nähden, mitä nuori tarvitsee Keskustelun yhteenveto TE-yhteistyön tärkeä asia yhdellä sanalla: vastuu, resurssit, joustavuus, oikea-aikaisuus, säännöllisyys, kohtaaminen, ohjauskäsitys, vuorovaikutus
2 2 Hyvät käytännöt TE-yhteistyössä Yhteinen tahtotila Toimivat yhteistyökäytänteet TE-toimiston kanssa Säännölliset tapaamiset: työpaja, TE-toimisto ja sosiaalitoimi Pajojen yksilövalmentajat mukana aktivointisuunnitelmien teossa Verkostojen turvallisuus, joustavuus, tuttuus Naapurikuntien välinen yhteistyö TE-viranomaisten toiminta: Vastuuvirkailijat TE-toimistoissa Hyvät menetelmät nuorten kanssa, mm. nuorten ryhmätapaamiset Kehitettävät käytännöt TE-yhteistyössä Asiakaslähtöinen toiminta ja yhteistyö, jossa nuori keskiössä Tarvitaan keskinäisiä palavereja (pajat ja TE-toimisto) Kolmikantakeskustelu: ei tarvita erikseen nuoren suostumista, jos hän, paja ja TE-palvelut kokoontuvat ja tekevät työllistymissuunnitelmat Yhteistyötä TE-palvelujen ja koulutuksen toimijoiden välille lisää esim. valmistumisvaiheessa Nuorten putoamisen estämiseen kouluista ja oppilaitoksista pitäisi kehittää uusia menetelmiä Monialainen verkosto pitää kehittää joka paikkakunnalle, paikallisista tarpeista lähtevä toimintamalli Tiedon kulkua monialaisessa ryhmässä pitäisi parantaa Monilla nuorilla on pitkät etäisyydet TE-toimistoihin > olisi hyvä, jos TE-toimistoilla olisi luottamus pajapalveluihin, jotka toimivat nuorten lähellä ja joilla on paikallistuntemus Lainsäädännön ja toimintatapojen muutokset paremmin haltuun yhteisillä koulutuksilla pajoille ja TE-hallinnolle Yhteiset alueelliset kehittämispäivät TE-viranomaisten toiminta: TE-palveluiden tavoitettavuuden parantaminen Joustavuutta palveluihin Nuorten välittymisessä pajoille on ongelmia TE-toimistojen kautta, mutta myös muiden yhteistyötahojen kautta -> vastuu nuoren kokonaistilanteesta tulisi olla joka hallinnonalalla ja riittävän korkealla TE-toimistojen palvelulinja 1:llä on nuoria oman onnensa nojassa -> mahdollisuus pajapalveluihin myös heille Resurssien lisääminen TE-hallinnolle, jotta saataisiin aikaan nuorten kohtaamista, kokonaiskuvan luomista tilanteesta ja toimenpiteiden oikea-aikaisuutta Pajojen ja työelämän yhteistyön tiivistäminen
3 3 Helmet TE-yhteistyössä Asiakaslähtöinen tavoitteellinen toiminta, jossa verkostoyhteistyö toimii Pajojen ja TE-toimistojen kahdenvälinen tiedonkulku Kolmikantakeskustelut: TE-palvelut, työpaja ja nuori Oikea palvelu oikeaan aikaan nuorelle Nuorten ryhmätapaamisten uudet käytänteet 2. Keskustelu yhteistyön edistämisestä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa millainen on pajojen rooli yhteistyötahon tehtävissä ja miten sitä voisi kehittää? Alustus Alustajana oli nuorisokeskuksen palvelupäällikkö Juha Saurama Järvenpään kaupungilta. Hänen mukaansa yhteistyö (paja, opettajat, opinto-ohjaajat, oppisopimus, Keudan opinto-ohjaajat) toimii järvenpäässä ja naapurikuntien kanssa aika hyvin, mutta kehitettävääkin on: Pajajaksolle tarvittaisiin enemmän opintoja tukevaa toimintaa, joten pajoilla olisi syytä olla tiedossa ne syyt, miksi nuori keskeyttää opintonsa Pajalle ja etsivään pitäisi tulla nopeammin ilmoitus, kun nuoren opinnot ovat keskeytymässä Pajajaksoille on syytä luoda tavoitteet ja suunnitelma tarkemmin, jotta pajajakso tukee nuoren siirtymistä takaisin oppilaitoksiin. Oppilaitoksella tulisi olla enemmän vastuuta nuorten työllistymisestä, kuulemisesta, informoinnista tukipalveluista kuten pajatoiminnasta nimenomaan silloin kun nuoren opinnot ovat loppusuoralla Työpajan oppimisympäristö on syytä käydä läpi oppilaitoksen edustajan kanssa, jotta pajajakson tavoitteet voidaan luoda paremmin. Myös pajojen käyttämät menetelmät elämänhallinnan tuen ja sosiaalinen vahvistamisen osalta on tärkeää käydä läpi. Myös pajan moniammatillinen yhteistyöverkosto ja sen toiminta on niin ikään käytävä läpi nuoren yhteistyökeskusteluissa. Eli kauttaaltaan aktiivisempaa yhteistyötä kuraattorien ja pajan välillä jokaisen nuoren kohdalla. Oppilaitosten ja pajojen yhteinen yritysyhteistyö on kehittämisen arvoinen asia. Tärkeää olisi saada tieto oppilaitoksesta pajalle, kun nuoren työssäoppimisen jakso tai työharjoittelu on katkeamassa tai nivel-vaiheessa. Ammatillisten 2. asteen oppilaitosten rooli kehittää paikallisen työpajan oppimisympäristöä on keskeinen opinnollistamisen ja myös pajatoiminnan kehittämisen kannalta. Oppilaitokset voisit tarjota laajemmin työpajoille "opintoihin ohjaavaa" koulutusta, jossa pajahenkilökunta oppii ohjaamaan nuoria opintoihin. Oppisopimukseen ohjaaminen pitäisi olla "luonnollinen" vaihtoehto 9. tai 10. luokalta valmistuville. Perusasteen opintojen ohjaajat ottaisivat sen huomioon jo aikaisessa vaiheessa. Opintojen ohjaajien (perusasteen ja 2. asteen) läsnäolo pajoilla on tärkeää, kun on yhteishakuaika. Keskustelun yhteenveto Oppilaitosyhteistyön tärkeä asia yhdellä (kahdella) sanalla: Koulun vastuu, nuoren tuki, pajajakson visio, opettajien asennemuutos, pajaohjaajien koulutus, opinnollistaminen, uraohjaus, yritysyhteistyö, oikea-aikaisuus
4 4 Hyvät käytännöt oppilaitosyhteistyössä Ymmärrys toistemme (työpajat ja oppilaitokset) toiminnasta on kasvanut Joillakin paikkakunnilla opinto-ohjaajat käyvät pajoilla Työssäoppiminen ja koulutuskokeilu Kehitettävät käytännöt oppilaitosyhteistyössä Yhteiset tavoitteet, mutta yhteistyö käytännön tasolla pitkälti puuttuu Miksi tieto koulutuksen keskeyttäneistä nuorista tulee etsivään nuorisotyöhön vasta sitten, kun nuori on jo pudonnut pois? Pajajakso opiskelijastatuksella on mahdollistettava! Oppilaitoksen ja pajan roolit työssäoppimisessa? Oppilaitosten ja pajojen roolien kirkastaminen nuorten ohjauksessa Tarvittaisiin toimintamalli, sopimukset ja rahoitukset niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat muutamaa suoritusta vaille valmiit. Opintojen loppuun saattaminen ei kaikkialla onnistu pajalla. Siellä missä onnistuu, toiminta on hyvin vaikuttavaa. Tarvittaisiin kumppanuussopimuksia, koulutusvalmennussopimuksia, ne edellyttävät, että erilaisia oppimisympäristöjä arvostetaan ja niistä kerrotaan oppilaille Koulun/ oppilaitoksen tuki opinnollistamisprosessissa Tietoa koulutuskokeiluista Starttijakso oppisopimukseen Ei ole oikein, että valmentavasta koulutuksesta saa paljon enemmän lisäpisteitä yhteishakuun kuin pajajaksolta Oppilaitosten toiminta: Oppilaanohjaus tulisi olla oppilaitosten perustyötä Opinto-ohjaajat voisivat käydä pajoilla Myös oppilaitosten sisällä tapahtuvissa siirtymisissä nuorille tarvittaisiin tukea Ohjaus työllistymiseen pitäisi olla parempaa koko opintojen ajan Mikä on oppilaitosten rooli työllistymispolkujen rakentumisessa? Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisissa oppilaitoksissa; formaalin ja nonformaalin koulutuksen välinen kuilu Metataitojen (oppimistaidot, ryhmässä työskentely, digitaaliset taidot, yrittäjyys jne.) tunnistaminen ja tunnustaminen? Pajan tehtävän selkiyttäminen opinnollistamisessa: tehtävä on kasvattaa nuorta eikä opettaa häntä Työpajan perustehtävän huomioon ottaminen opinnollistamisessa Helmet oppilaitosyhteistyössä o Erilaiset oppimisympäristöt kunniaan o Pajan tehtävänä on antaa valmiudet selvitä elämästä, opinnoista ja työelämästä o Koulutusvalmennussopimus! o Paja/ oppilaitos: molempiin suuntiin taipuva nivel o Opinto-ohjaajien ja pajaohjaajien yhteistyö o Kumppanuussopimus työpajan ja oppilaitoksen välillä o Pajojen kummiyritykset
5 5 3. Keskustelu yhteistyön edistämisestä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa millainen on pajojen rooli yhteistyötahon tehtävissä ja miten sitä voisi kehittää? Alustus Alustajana oli yksilövalmentaja Tarmo Aavaluoma Parik-säätiöstä. Heillä on nuoria paljon, noin 250 vuodessa, joista startilla noin 40. Kumppanuussopimukset on tehty kaupungin, KSAOn, Kyamk:n ja perusopetuksen kanssa. Sosiaali- ja terveysviranomaisten osalta yhteistyötä on terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa sekä Kelan, mielenterveyspalveluiden ja A-klinikan kanssa. Startin nuorten osalta tukiverkostot ovat tarkemmin mainiten seuraavat: lastensuojelu, nuorisopsykiatria, erilaiset ammatilliset tukihenkilöt, nuorisotiimi, Motiimi (ehkäisevä päihdetyö, etsivä työ ja erityisnuorisotyö mm. kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-aikana), vanhemmat (erityisesti alaikäisillä). Sosiaalitoimen osalta säätiössä on haasteena alueellisen yhteistyön parantaminen. Hän esitti myös Parik-säätiön koko mallin asiakkuuden hallinnasta toimintalinjoittain. Siinä näkyy se, miten monenlaisissa tukitoimenpiteissä ja palveluissa asiakkaat säätiössä ovat ja miten monien yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyötä tehdään. Verkostot ovat vaikeita hallita. Kokonaisuus ei aina ole kenenkään hallussa eikä myöskään palveluohjaus. Se näkyy esim. sellaisessa yksityiskohdassa, että eri hallintokuntien toimenpiteet voivat kumota toisensa. Toimintalinjat (ja toimenpiteet/ palvelut) ovat Parikilla: kuntoutuminen (Kelan työkokeilu, työkunnon arviointi, arviointi asiakkaan työpaikalla, Kelan mtkuntoutuksen työhönvalmennus, mt-kuntoutujien päivätoiminta) työelämävalmiudet (yksilövalmennus, työhönvalmentajan palvelut, nuorten elämänhallinnan valmennus, starttivalmennus, kehitysvammaisten työtoiminta, työtoiminta, sosiaalihuollollinen työtoiminta) oppiminen (tekniselle alalle valmentava koulutus, työvaltainen koulutus, työssäoppiminen, työelämätietopaketit, opintojen tukijakso, työnhakuvalmennus, työelämään tutustuminen) työllistyminen (palkkatuettu työ, palkkatuettu työ nuoret, oppisopimus, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu). Sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa yhteistyön tärkeä asia yhdellä (kahdella) sanalla: Haastavat nuoret, räätälöity toiminto, laaja verkosto toimijoita, prosessin hallinta, työpajojen rooli, kumppanuus vai kilpailutus, toimikaa! Hyvät käytännöt sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa yhteistyössä Sosiaalipuoli ja paja tekevät valmentautujalle tavoitteenasettelun (alku-, väli- ja loppu arviointi) Sosiaalityöntekijä on läsnä joissakin pajoissa Sosiaali- ja terveysviranomaisten toiminta: Nuorisolääkärit joissakin terveyskeskuksissa Pajojen yhteistyö lääkäreiden kanssa joillakin paikkakunnilla
6 6 Kehitettävät käytännöt sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa yhteistyössä Paljon toimenpiteitä ja toimijoita ei selkeää rakennetta Paljon hallinnonuudistuksia (esim. SOTE ja Ohjaamo) Palveluohjausyhteistyötä lisää Nuorten palveluprosessin kokonaisuuden hallinta jonkin tahon toimivaltaan Asiakasriihet esim. 1 krt/kk: nuori pajaohjaaja sosiaalityöntekijä tms. Työntekijöiden vaihtuvuus on ongelma myös yhteistyössä Sosiaali- ja terveysviranomaisten toiminta: Nuorella tulee olla oikeus sosiaalityöhön Tiedon kulun kehittäminen salassapitoon vedotaan silloinkin, kun ei tarvitsisi Myös sosiaali- ja terveystoimen tulisi järjestää nuorille (ja huonokuntoisille) ryhmätoimintaa On tärkeää saada sosiaali- ja terveyspuolen työntekijä pajalle edes muutamaksi päiväksi viikossa sitä pajojen kannattaa sinnikkäästi perustella, jos ei heti onnistu! Kannattaa nostaa esille sosiaalihuoltolakiin tuotu sosiaalinen kuntoutus työpajatoiminta ja erityisesti starttivalmennus on juuri sitä Pajoilla pitäisi olla oma näkemys, mikä on oma rooli nuoren kannalta! Pajojen pitää aktiivisesti vaikuttaa tutkimustietoa ja hyviä argumentteja hyväksikäyttäen nykyiseen toimintaan ja tuleviin uudistuksiin, koska pajatoiminta todella on vaikuttavaa ja tuloksellista! Helmet sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa yhteistyössä o Sosiaalityöntekijän jalkautuminen pajalle o Nuorisolääkärit terveyskeskuksiin o Tiedon kulun ja tietojen vaihdon kehittäminen o Yhteistyö sosiaaliviranomaisten kanssa edistää asiakaslähtöistä työskentelyä o Yhteistyö lastensuojelun kanssa, myös jälkihuoltonuoret o Ennakoiva toiminta verkossa
Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena
Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena. Siirtymät uudessa ajassa -seminaari 26.3.2019 Helsinki Reetta Pietikäinen Esityksen rakenne Työpajatoiminnasta Työpajat ammatillisen koulutuksen
LisätiedotNuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Rannikkopajat Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä ja 1.5.2007 lähtien Virpi Jonsson työpajajohtaja, Rannikkopajat
LisätiedotPetra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014
Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret
LisätiedotMitä LIITO on. Mitä lisäarvoa NUORI saa
LIITO on Vaihtoehtoinen tapa toteuttaa työvaltaista oppimista, jossa nuorelle tarjotaan yksilöllisesti tuettu yhteisöllinen oppimisympäristö. Oppimisympäristö, jolla vahvistetaan tai uudelleensuunnataan
LisätiedotYritysyhteistyö uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa
Yritysyhteistyö uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa Kunnallisjohdon foorumi 15-16.5.2019 Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori KOTKAN-HAMINAN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotTaustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013
Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää
LisätiedotAvoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli
Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1
LisätiedotOhjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO
Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO Etsivä nuorisotyön viranomainen ja rekisterinpitäjä Naantali, Nousiainen, Masku, Mynämäki, Raisio ja Rusko 9.11.2012 Raision seudun koulutuskuntayhtymä / Maria Taipale
LisätiedotTYÖLLISYYSPALVELUISTA TYÖELÄMÄVALMENNUKSEEN
Kaupunginhallitus 3.9.2018 liite nro 5 (1/10) TYÖLLISYYSPALVELUISTA TYÖELÄMÄVALMENNUKSEEN (Valmistelija työllisyyspäällikkö Auli Savolainen) 28.8.2018 2 Työelämävalmennuksen tavoitteet Työelämävalmiuksien
LisätiedotOulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla
LisätiedotAskel eteenpäin! parik säätiö presentaatio.
Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio. Toimintalinjat kuntoutumisen toimintalinja työelämävalmiuksien toimintalinja oppimisen toimintalinja työllistymisen toimintalinja Tukipalvelut palveluohjaus
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotNuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö
ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 9.-10.11.2016 Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö Outi Rautio Pellon kunta Lapin ALUkoordinaatiotyö Tiedottaminen Alueelliset työkokoukset ja
LisätiedotOpinnoista työelämään. Mervi Reiman
Opinnoista työelämään Mervi Reiman Opinnoista työelämään SEURAKUNTA- LUOVI KIIPULA Validia+Bovalius = Spesia (2018) Peruskoulu Työpajat Välivuosi 10. VALMA TELMA OPISTO JAAKKIMA ERITYIS- AMMATTI- OPISTO
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotTyövaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin
Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Opit työssä Projektin kesto 1.1.2015-31.5.2017 Rahoittaja Hämeen ELY-keskus Toteuttajat Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (hallinnoija) Kouvolan
LisätiedotRahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto
Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Tuettu työllistyminen - yrityspankki Moniammatillinen verkostoyhteistyö - yhteistyökartta
LisätiedotIDEASTA WALTTI-TALOKSI
WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus
LisätiedotEDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana
EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
LisätiedotNuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa
Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa
LisätiedotNuorten tuki-hankkeen ydintavoite:
Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia
LisätiedotPirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla
h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen
LisätiedotSujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä
Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä Valtakunnalliset työpajapäivät 19.4.2018 Rinnakkaisseminaari 2: Osaamisen tunnistaminen ja yhteistyö koulutuksen järjestäjien
LisätiedotErilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen
Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen
LisätiedotOPINNOLLISTAMINEN - KSAO:N JA PARIK- SÄÄTIÖN YHTEISTYÖNÄ Sari Metso, KSAO, koulutuspäällikkö Mirja Willberg, Parik-säätiö, palvelupäällikkö
OPINNOLLISTAMINEN - KSAO:N JA PARIK- SÄÄTIÖN YHTEISTYÖNÄ 9.10.2015 Sari Metso, KSAO, koulutuspäällikkö Mirja Willberg, Parik-säätiö, palvelupäällikkö YHTEISTYÖN TAUSTAA Erilaisia oppijoita - erilaisia
LisätiedotTyöpajatoiminta Nuori Tampere
Työpajatoiminta 2015 Nuori2017 - Tampere Ruth Bamming - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 5.4.2017 1 Nuorten työttömyys 2006 2016* *Työttömät työnhakijat Suomessa keskimäärin kuukauden lopussa
LisätiedotOHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä
OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä osana nuoriso- ja koulutustakuuta Vantaalla Nuorisopalvelut, Sivistystoimi ja Sosiaali- ja terveystoimi Nuorisolain muutos 1.1.2011 tietojen luovuttaminen
LisätiedotYhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle
LisätiedotOulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri
Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotYHTEISTYÖFOORUMI - Päheet verkostot. Toimintamalli osallisuuteen ja työllistymiseen PÄHEE OTE OPINNOISTA TÖIHIN
YHTEISTYÖFOORUMI - Päheet verkostot Toimintamalli osallisuuteen ja työllistymiseen PÄHEE OTE OPINNOISTA TÖIHIN TOIMINTA- KULTTUURIN MUUTOS MIHIN TARPEESEEN HAETTU RATKAISUA? Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän
LisätiedotToimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen
LisätiedotKEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!
KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite
LisätiedotVertaisarviointi osana toimintajärjestelmää ja laadun jatkuvaa parantamista - yksilöllisen opinto- ja jatkopolkujen vertaisarviointi
Vertaisarviointi osana toimintajärjestelmää ja laadun jatkuvaa parantamista - yksilöllisen opinto- ja jatkopolkujen vertaisarviointi Ammatillisen koulutuksen laatuverkosto 14.5.2013 Joensuu 14.5.2013 Helmi
LisätiedotTukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle
Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena
LisätiedotSujuvat siirtymät Keuda- Etelä-Suomen rikosseuraamusalue
Sujuvat siirtymät Keuda- Etelä-Suomen rikosseuraamusalue KEUDA 1 Työskentelytavasta Aikataulu Opinnollistaminen Tuetut siirtymät Vankilaopetuksen alueellisen toimintamallin juurruttaminen Osaamisen tunnistaminen
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotKuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli. Anna-Mari Juutinen
Kuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Anna-Mari Juutinen 7.9.2016 Digitaalinen ja monialainen palveluintegraatio Hyvinvoinnin integroidun toimintamalli / Kuopio Integraattori-malli: tietoa
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
Lisätiedotmonialayhteistyö nuorten
Petra-projekti monialayhteistyö nuorten työllisyyden edistämisessä Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Palveluohjaaja Mikko Mäkelä 31.1.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013
LisätiedotMISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA
MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA Tuija Kautto Kohtaamo Lahti 23.9.2015 MITEN SELVITETTY Ohjaamokierros 2015 Projektisuunnittelijat kiertäneet Suomea Kaikkia Ohjaamoja ei ole vielä tavattu Tapahtumat, esimerkiksi
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotDigitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma
Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kuopio Anna-Mari Juutinen Kuntakokeilukoordinaattori 9.12.2015 Kuopion kaupunki Perusturva
Lisätiedotoman työn hedelmä on herkullisin syödä
PARIK-SÄÄTIÖN NYKYTILANNE 600 henkilöä, joista 90 ts, 56 000 vp, henkilökuntaa 36 Kunta TE-keskus,Te-tsto,Typ Eläkevakuutus, Kela Työkunnon ja työelämässä selviytymisen arviot Riittävä tuotannollisuus
LisätiedotUraohjaus2020 palvelumallihahmotelma
Uraohjaus2020 palvelumallihahmotelma Uraohjausta opintoihin integroituneena! Hankkeen tavoitteena on luoda Pohjois-Savon alueen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen yhteinen koulutusprosessiin
LisätiedotNuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen
Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotNUORTEN TYÖPAJATOIMINTA. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorten työpajatoiminta Nuorisolain 7 :n mukaan kunnan nuorisotyöhön ja - politiikkaan kuuluu
LisätiedotKouvolan kaupungin JOPOt
Kouvola Kouvolan kaupungin JOPOt Kaupungissa toimii viisi JOPO-ryhmää Eskolanmäen koulu (kaksi ryhmää), Myllykosken yhteiskoulu, Urheilupuiston koulu ja Valkealan yläkoulu Kouvola on ollut mukana kehittämishankkeessa
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotOpinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo
Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä Katri Honkasalo 23.10.2015 Varian ja työpajojen opetusyhteistyö: Numeronkorotus työpajalla Peruskoulu "paja" Menolippu Kiertävä erityisopettaja,
Lisätiedot18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki
18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys
LisätiedotKoulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely
Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen Sillan lyhyt esittely kanssa Mihin kumppanuutta tarvitaan? Mihin pajat tarvitsevat ammatillista koulutusta, mihin koulutus pajoja? Kumppanuuden
LisätiedotNuorten työpaja Masku, Mynämäki ja Nousiainen 2015 2016
Nuorten työpaja Masku, Mynämäki ja Nousiainen 2015 2016 Toiminnan järjestäjä Mynämäen kunta toimii isäntäkuntana kolmen kunnan yhteiselle nuorten työpajatoiminnalle vuonna 2015 2016. Toiminta alkaa 1.9.2015
LisätiedotGreen Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko
Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti
LisätiedotTornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke
20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut
LisätiedotAvoimesti ammattiin joustavasti työelämään
Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa
LisätiedotNuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.
Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten
LisätiedotERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,
LisätiedotNuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt
Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotUudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotVälityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet
Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Kyvyt käyttöön seminaari 13.10.2015 Mirja Willberg, Parik säätiö 1 Pelkkä työvalmennus ei riitä? Hallituksen kärkihankkeita STM Toimenpide 1.
LisätiedotKP OTE. Opinnoista töihin
KP OTE Opinnoista töihin KP OTE Opinnoista töihin Oma Tie Työhöntoimintamallin LUONNOS 29.5.2018 KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotOpinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta
Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotAmmatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki
Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014
LisätiedotTUETUT JA JOUSTAVAT OPINTOPOLUT MAASEUTUKUNNASSA. Tyrnävän kunta Piritta Pietilä-Litendahl, projektipäällikkö, FT OHRY
TUETUT JA JOUSTAVAT OPINTOPOLUT MAASEUTUKUNNASSA Tyrnävän kunta Piritta Pietilä-Litendahl, projektipäällikkö, FT OHRY 15.5.2017 Tyrnävä strategiset mitat -n. 6750 asukasta, n.50%
Lisätiedotamos-palvelut voimavaroja vahvistamassa
3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja
LisätiedotNäkökulmia erityisen tuen palvelumalleihin reformia ennakoiden
Näkökulmia erityisen tuen palvelumalleihin reformia ennakoiden Riitta Murtorinne Erityisopetus ja valmentavat koulutukset ammatillisessa koulutuksessa 6.4.2017 Muutamia tunnuslukuja Salpauksesta Opiskelijoita
Lisätiedot- silta parempaan tulevaisuuteen -
- silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustivat (25.4.2008): Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula EkoKuopio ry, Ekomaa-yhdistys ry
LisätiedotYhteistyön välineistö ja toimintaympäristö
Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotOULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI
OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI työttömät ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret VIRTA OULUNKAARI HANKE 1.4.2011 30.9.2013 OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI työttömät ja/tai
LisätiedotTukea tarvitsevan nuoren onnistunut nivelvaiheohjaus
JÄRVENPÄÄN MALLI Tukea tarvitsevan nuoren onnistunut nivelvaiheohjaus Tiedottaminen: koulutuspaikoista ja mahdollisuuksista, koulutuksesta, alan vaatimuksista, työllistymisvaihtoehdoista, koulutuksen järjestäjän
LisätiedotMonialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto
Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita
Lisätiedot4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)
LisätiedotMitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä
Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä 5.10.2017 Pirjo Kauhanen pirjo.kauhanen@jao.fi Kuva: Mathias Falk / Skills Finland AMISreformi Koulutukseen joustavasti
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotPirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.
Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen
LisätiedotYHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN
YHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN ERITYISEN TUEN MALLI OPINNOISTA TÖIHIN SIIRRYTTÄESSÄ KENELLE: Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ja heitä työllistäville työnantajille. MIKSI: Opintojen mahdollistajaksi,
LisätiedotSuunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.
Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen
LisätiedotAmmatillisen tutkinnon osa tekemällä oppien. Ari Reunanen
Ammatillisen tutkinnon osa tekemällä oppien Ari Reunanen Mistä valo-valmennuksessa on kyse? Mukana jo n. 20 toimijaa eri puolilla Suomea (järjestöjä, työvalmennussäätiöitä, kuntien työpajoja jne.) Valo-valmennus:
LisätiedotAjopuu vai tietoinen vaikuttaja
Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805
LisätiedotNUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorten työpajatoiminta Nykyisen nuorisolain 7 :n mukaan kunnan nuorisotyöhön
LisätiedotOnnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä
Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen
LisätiedotNuorisotakuu Kotkassa
Nuorisotakuu Kotkassa Nuorisotakuun toteutumista seurataan seuraavien mittareiden kautta (Tem -raportti 8/2012): Ammatillisen peruskoulutuksen taso (paikkojen) suhteessa alueen toiselle asteelle siirtyvän
LisätiedotOhjaamo nuoren tukena. Ohjaamo Porvoo ja sen suhde opintoohjaukseen
Ohjaamo nuoren tukena Ohjaamo Porvoo ja sen suhde opintoohjaukseen Mikä Ohjaamo on ja mitä sillä tavoitellaan? Ohjaamo on alle 30-vuotiaiden palvelupiste. Fyysinen paikka, josta nuori perheineen saa joustavaa
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotTarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä
Tarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä 2019-2020 JS 13.12.2018 1 550:n työttömän henkilön työllistymisen tukeminen 35% työllistyy tai pääsee tutkintotavoitteiseen koulutukseen 50:n
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotOhjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa
Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen
LisätiedotMOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)
MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen
LisätiedotAmmatillisten opintojen suorittaminen työpajalla
Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.
LisätiedotOTE-hankkeen arkea: FOKUS opinnoista tuetusti työllistymiseen
OTE-hankkeen arkea: FOKUS opinnoista tuetusti työllistymiseen Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut 11.12.2017 Validia ammattiopiston Fokus -hanke on yksi Osatyökykyisille tie työelämään
LisätiedotOPUS projektisuunnitelma
OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön
LisätiedotONNISTUNUT OPPISOPIMUS
ONNISTUNUT OPPISOPIMUS OPPISOPIMUS ON VERKOSTOKOULUTUSTA Oppisopimus palvelut Opettajat Työnantaja Seurakuntaopisto Muut Yhteistyöverkostot Työhönvalmennus OPISKELUPOLKU OPPISOPIMUKSESSA Alkuhaastattelu
LisätiedotMiten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?
Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon
Lisätiedot