TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2016

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2016 Keski-Suomen seututerveyskeskus Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi ja Toivakka Järjestämistoimikunta Johtokunta

2 1 Sisällys 1. Seututerveyskeskuksen toiminnan tarkoitus Seututerveyskeskuksen nykytila Seututerveyskeskuksen tulevaisuus Seututerveyskeskuksen organisaatio Avoterveydenhuollon vastuualue Vastaanotto Terveysneuvonta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuntoutus Erityispalveluyksikkö Erityistyöntekijät Avoterveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/kunta Prosessit/toiminta Henkilöstö Talous Laitoshoidon vastuualue Laukaan sairaala Konneveden sairaala Joutsan sairaala Keuruun sairaala Laitoshoidon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous Suun terveydenhuollon vastuualue Suun terveydenhuollon perushoito Suun terveydenhuollon erikoishoito Suun terveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/Kunta... 14

3 Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous Hallinnon vastuualue Hallinnon tehtävät Konsernipalvelut ja muilta yksiköiltä hankittavat palvelut Hallinnon tulevaisuus Asiakas/Kunta Prosessit/Toiminta Henkilöstö Talous Palvelusopimukset Palvelusopimus Keuruu Palvelusopimus Petäjävesi Palvelusopimus Multia Palvelusopimus Laukaa Palvelusopimus Konnevesi Palvelusopimus Joutsa Palvelusopimus Toivakka Palvelusopimus Luhanka Talousarvio Talousarvion perustelut Tuloslaskelma LIITE 1 Tuloslaskelma LIITE 2 Perusterveydenhuollon hoitopalvelut LIITE 3 Tuotteet ja hinnat... 37

4 3 1. Seututerveyskeskuksen toiminnan tarkoitus 1.1 Seututerveyskeskuksen nykytila Seututerveyskeskusliiketaitos on nyt toiminut kohta 5 vuotta ja vakiinnuttanut vahvasti eri terveysasemien toiminnat ja käytännöt. Ammattilaisista koostuva henkilökunta osaa toimia paikalliset palvelutarpeet huomioon ottaen ja on löytänyt kollegansa Seututerveyskeskuksen eri toimipisteistä. Yhteistyö päätöksentekoelinten (johtokunta ja järjestämistoimikunta) kanssa on stabiloitunut uomiinsa ja Seututerveyskeskus on vakiinnuttanut paikkansa isona maakunnallisena perusterveydenhuollon palveluiden tuottajana. Luottamus jäsenkuntiin on synnytetty tiukan taloudenpidon ja jatkuvien suoriteanalyysien avulla. Kahdeksan eri kunnan terveyspalvelujen hallinnon ja toimintojen yhtenäistäminen on kuitenkin ollut haasteellista. Yhteistyöfoorumeita ja verkostoja Seututerveyskeskuksen eri kuntien toimijoiden välillä on ollut rajoitetusti, eikä tieto ole aina vaihtunut tarkoituksenmukaisesti. Koska toiminta on viiden vuoden aikana vakiintunut operatiivisesti hyvälle tasolle, on tästä eteenpäin mahdollisuus kehittää yhteisiä strategisia toimintaprosesseja hyödyttämään kaikkia yksiköitä. Tavoitteena tulee olla resurssien oikea kohdentaminen erityisesti pullonkauloihin ja prosessianalyysimenetelmien käyttö jatkuvaan toiminnan kehittämiseen. 1.2 Seututerveyskeskuksen tulevaisuus Tällä hetkellä Seututerveyskeskus on aloittamassa ensimmäistä kertaa strategiatyötä, jossa pohditaan tulevaisuuden työnäkymää mentäessä kohti SOTE-ratkaisua. Prosessien kehittäminen ja henkilökunnan valmentaminen kohti SOTE-sopivuutta voi siis nyt alkaa. Tavoitteenamme on saada Seututerveyskeskuksen startegiatyö valmiiksi kevään 2016 aikana. Tähän tarvitsemme sekä työkaluja että motivoitunutta henkilökuntaa. Yhteisen työnäyn välttämättömyys on varmasti kaikille selvinnyt syksyn 2015 aikana käytyjen SOTE-neuvottelujen myötä. Tavoitteenamme vuoteen 2020 tulee olla sekä henkilöstöön että käytännön potilashoitoon että toimintaamme liittyvien prosessien yhdenmukaistaminen. Prosessien jatkuva arviointi ja parantaminen tulee kuulua osaksi jokapäiväistä operatiivista työtä. Verkostoituminen kuntien sosiaalityön kanssa tulee nivoa osaksi jokapäiväistä työtä. Erikoissairaanhoidon lähipalvelut tulee tuottaa terveysasemilla asiakkaiden tarpeen mukaan käyttäen tarvittaessa myös moderneja teknologioita. Lisäksi kilpailutuksilla ja palveluseteleillä tulee hakea kustannustehokkuutta prosesseihin.

5 4 1.3 Seututerveyskeskuksen organisaatio Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi syksyllä 2015 Seututerveyskeskuksen uuden johtosäännön. Uuden johtosäännön tarkoituksena on yksinkertaistaa ja selventää Seututerveyskeskuksen hallintoa ja johtamista entisestään. Seututerveyskeskuksessa toimii edelleen kolma vastuualuetta: avoterveydenhoito, laitoshoito ja suun terveyden hoito. Näillä kaikilla vastuualueilla on oma vastuualuejohtaja (=ylilääkäri/ylihammaslääkäri) sekä heillä työparina palvelupäällikkö (=ylihoitaja /suun th osastonhoitaja). Apulaisylilääkäreitä Seututerveyskeskuksessa on kolme (Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa). Osastonhoitajia on yhteensä 12. Hallinnossa toimii toimitusjohtajan apuna hallinto- ja talouspäällikkö sekä johdon sihteeri. Asiantuntijoina toimii mm. potilasturvallisuuskoordinaattori sekä ICT-sovellustuki. Vastuualueilla toimii yhteinen vastuualuesihteeri. Vuoden 2016 aikana on tarkoitus hioa vielä osastonhoitajien ja apulaisylilääkärieden tehtäviä ja luoda yhteiset prosessivastuutehtävät kaikille vastuualueille. Nämä on organisaatiossa esitetty poikittaisina prosesseina. 2. Avoterveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuollon toimintakenttä on laaja, väestöön kohdistuvasta terveyden edistämisestä yksilöön kohdistuvaan terveyden- ja sairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Vastuualueella on palveluita tuottavia toimipisteitä yhteensä 42. Toiminta on moniammatillista yhteistyötä. Potilaita ohjataan omahoitoon sekä korostetaan omaa vastuuta terveyden edistämisestä ja sairauksien hoidosta. Sähköisen asioinnin eteenpäin vientiin panostetaan tulevana vuotena. Seututerveyskeskuksen alueella on syksyn 2015 aikana avattu turvapaikanhakijoille vastaanottokeskukset Keuruun seurakunnan leirikeskukseen (100 turvapaikanhakijaa), Keuruun varuskuntaan (500 turvapaikanhakijaa), Keuruun varuskunta-alueelle Viikinhoviin tukiasumisyksikkö alle 18-

6 5 vuotiaille ilman vanhempia tulleet (30 40 nuorta), Petäjävedelle (100 turvapaikanhakijaa) ja Joutsaan (150 turvapaikanhakijaa). Seututerveyskeskuksessa valmistaudutaan vastaamaan heidän terveydenhoitotarpeisiinsa siltä osin kuin se julkiselle terveydenhuollolle kuuluu. 2.1 Vastaanotto Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnassa on yhteensä 110 vakanssia ja lisäksi 13 vakanssia Keuruun erityispalveluyksikössä. Lähipalveluita tuotetaan jokaisessa jäsenkunnassa. Säännönmukainen lääkärin vastaanotto toimii kahdeksalla terveysasemalla. Lisäksi lääkärit käyvät konsultoimassa palveluasunnoissa sekä kotihoidossa. Hoitotakuun mukainen hoidon tarpeen arviointi ja hoidon piiriin pääsy turvataan kaikille kuntalaisille. Kiireinen sairaanhoito päiväsaikaan tapahtuu omalääkärin, sairaanhoitajan tai fysioterapeutin vastaanotoilla. Lääkärien päivävastaanotot toimivat omalääkärimallin mukaisesti. Omalääkärivakansseja on ollut käytössä 26,4, joissa keksimääräinen väestö on asukasta. Vakansseihin sisältyy kolme apulaisylilääkäriä (Joutsa, Keuruu, Laukaa). Lääkärirekrytointiin suoriin työsuhteisiin ostopalvelun sijaan on panostettu. Kaikkia lääkärinvirkoja seututerveyskeskuksessa on 32,5, joista 20:ssä on vakituinen viranhaltija ja muissa sijaisia. Lääkärivaje loppuvuonna 2015 on 0-3 lääkäriä. Ostolääkäreistä on voitu lähes kokonaan luopua. Tarvetta kiertävälle lääkärisijaiselle on eniten ollut Laukaassa, jossa on isoimmat väestöt (jopa 1900 asukasta per lääkäri) ja apulaisylilääkärin hallinnollinen työosuus on ollut suurin. Mahasuolikanavan tähystystutkimukset ja kliiniset rasituskokeet tuotetaan omana toimintana Keuruulla ja Laukaassa koko terveyskeskusalueen väestölle. Ostopalveluina tuotetaan mm. ortopedin vastaanottopalveluja. Erityistutkimuksista unipolygrafia ja sydänkäyrän vuorokausirekisteröinti ovat saatavissa Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa. Hermoratatutkimukset (ENMG) hankitaan yksityiseltä tuottajalta omalääkärin lähetteellä. Vastaanottotoiminnan keskeisin tavoite on kuntalaisen pääsy oikeaan hoitopaikkaan lainmukaisten määräaikojen puitteissa. Yhteyden saanti puhelimitse pidetään asetuksen määräämissä rajoissa. Toiminnassa haetaan selkeitä jakoja eri asiakasryhmien ohjaamisessa tarkoituksenmukaisimpaan tutkimus- ja hoitopaikkaan sekä puhelinneuvonnassa että vastaanottotoiminnassa. Tavoitteena on asiakkaan selkeä hoitopolku ja oikea-aikaisen avun saaminen. Varsinkin päivystysvastaanoton osalta korostetaan hoidontarpeen arviointikriteerejä potilaiden ohjaamiseksi tarkoituksenmukaiseen vastaanottopaikkaan. Vastaanotolla kiinnitetään huomiota asiakkaan elämäntapojen kokonaisvaltaiseen arviointiin terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Monisairaiden ja paljon tukea tarvitsevien henkilöiden kokonaistilanteeseen kiinnitetään erityistä huomiota ja pyritään hoitamaan samalla vastaanotolla mahdollisimman monia ongelmia. Tämä huomioidaan vastaanottoajan pituudessa. Ns. avainasiakkaiden hoidon järjestämistä sekä hoito- ja terveyssuunnitelmien systemaattista tekoa laajennetaan koskemaan kaikkia vastaanottoja. Palveluohjaukseen panostetaan potilaan hoitopolun jokaisessa vaiheessa sujuvien hoito- ja palveluprosessien luomisessa. Laukaassa omahoitajalääkäritiimimallissa palveluohjauksen perustana on omahoitajuus omalääkärien lisäksi. Turvapaikanhakijoille varmistetaan kiireellinen sairaanhoito vastaanotoilla. 2.2 Terveysneuvonta Terveysneuvonnassa on yhteensä 30 vakanssia. Terveysneuvonta käsittää perhesuunnittelu-, äitiysja lastenneuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä terveydenhuoltolain mukaiset resursseja vaativat tarkastukset. Laki ja asetukset määrittelevät tarkat asiakasmäärät lääkäriä ja terveydenhoitajaa kohti. Syntyvien lasten määrä on laskenut. Konnevedellä ja Toivakassa ne ovat alle terveydenhoitajatyön laatuvaatimusten. Ensi vuoden aikana on mietittävä näillä alueilla alueellista neuvolatyön järjestämistä.

7 6 Vuoden 2016 alussa voimaantuleva isyyslaki siirtää osittain isyyden tunnustamisen ja esisopimuksen laadinnan huoltajuudesta sosiaalitoimesta äitiysneuvolan toiminnaksi. Äitiys- ja lastenneuvola palvelut tuotetaan lain ja asetuksen mukaisesti myös turvapaikanhakijoille sijoituspaikkakunnalla. 2.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on yhteensä 12 vakanssia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa alkanutta lapsen ja nuoren kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista ja pitkäaikaisseurantaa. Toiminta tapahtuu terveydenhoitajan, terveyskeskuslääkärin, suunterveydenhuollon sekä oppilashuollon yhteistyönä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut tuotetaan lain ja asetuksen mukaisesti myös turvapaikanhakijoille. 2.4 Kuntoutus Kuntoutuksessa on yhteensä 17 vakanssia. Kuntoutus sisältää fysioterapian ja toimintaterapian sekä lääkinnällisen kuntoutuksen, apuvälinepalvelut ja veteraanikuntoutuksen. Kuntoutustoiminnan, lääkinnällisen kuntoutuksen ja apuvälinelainauksen yhteisiä toimintatapoja ja linjauksia yhtenäistetään edelleen koko seututerveyskeskuksen alueella. 2.5 Erityispalveluyksikkö Keuruun erityispalveluyksikössä on yhteensä 13 vakanssia. Erityispalveluyksikkö vastaa aikuispsykiatrian avohoidosta ja kuntoutuksesta, riippuvuusongelmien avohoidosta sekä perheneuvolatyöstä. Erityispalveluyksikköön kuuluvat mielenterveystoimisto, perheneuvola, päihdeklinikka, psykiatrinen päiväkeskus ja tuettu asumispalveluyksikkö. Erityispalveluyksikön haasteena on ns. avainasiakkaiden hoidon järjestäminen. Verkostotyötä lisätään eri toimijoiden, kuten neuvoloiden ja erikoissairaanhoidon psykiatrisen avohoidon kanssa. 2.6 Erityistyöntekijät Erityistyöntekijävakansseja on yhteensä 11. Terveyskeskuspsykologit (5 vakanssia) toimivat Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa palvellen myös pienempiä seututerveyskeskuksen kuntia. Työn painopiste on lasten ja nuorten palveluissa perheiden, päivähoidon, neuvolan ja koulun tukena. Osa psykologeista pitää myös aikuisvastaanottoa ja tekee psykologin tutkimuksia tai työkykyarvioita sovitun työnjaon mukaisesti. Verkostotyyppinen yhteistyö perheiden, päiväkotien, koulun, sosiaalitoimen, psykiatrian poliklinikkojen ym. tahojen kanssa on korostunut toimintatapana. Sosiaalityöntekijät (2 vakanssia) ovat Keuruulla (palvelualue Keuruu, Multia, Petäjävesi) ja Joutsassa (palvelualue Joutsa ja Luhanka). Muissa kunnissa vastaavat palvelut tulevat peruskuntien sosiaalitoimista. Seututerveyskeskuksen sosiaalityöntekijöiden työn pääpaino on vuodeosastoilla ja osana palveluohjauksen prosesseissa korvaten osan kunnan sosiaalityöntekijöiden työstä. Vuoden 2016 aikana Joutsan sosiaalityöntekijän nimike muutetaan palveluohjaajaksi. Puheterapeuttien toiminnassa pääpaino on lasten vaikeissa puhe- ja äännehäiriöissä. Aikuisväestölle palveluita on pystytty tuottamaan vain hyvin rajallisesti. Vakansseja on 4, joista uusimpaan ei ole saatu hakijaa ollenkaan. Tällä hetkellä vain yhdessä Keuruun vakanssissa on toimija. Puheterapeuttipulan takia sekä terapia-arvioissa, että puheterapiassa on jouduttu muualla seututerveyskeskuksessa kokonaan ostopalvelun varaan. Omien puheterapeuttien rekrytointiasia on painopisteasia erityistyöntekijöiden vastuualueella.

8 7 2.7 Avoterveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/kunta Kuntalaisen hoitoon pääsy toteutuu hoitotakuun mukaisena sekä kiireellisen että kiireettömän hoidon osalta. Vuosittain kerätään palautetta asiakastyytyväisyydestä, jonka avulla arvioidaan hoidon laatua ja toiminnan sujuvuutta. Terveyden edistämiseen panostetaan yhdessä kuntien, kuntalaisten ja muiden tahojen kanssa. Toiminnalla pyritään vaikuttamaan koko väestön hyvinvoinnin ja terveydenedistämiseen. Laajat ennaltaehkäisevät terveystarkastukset kohdennetaan jokaisessa kunnassa terveydenhuoltolain mukaisina. Tämä edellyttää Laukaassa yhden terveydenhoitaja resurssin lisäystä ja Petäjävedellä 0,5 sairaanhoitajaresurssin lisäystä (vakanssi ja palkkavaraus ovat talousarviossa). Entiselle jo nyt sijaistetulle Laukaan apulaisylilääkärin väestölle perustetaan vuonna 2016 uusi virkapohja, jotta tämä alue jatkossa saisi tasavertaisesti kokopäiväisen omalääkärin muihin alueisiin verrattuna. Laukaan apulaisylilääkäri tekee jatkossa kliinisen työnsä Laukassa kiertävänä sijaisena paikaten kulloinkin ajankohtaista vajetta. Tämä toimenpide mahdollistaa myös kuormittavien isojen väestöjen tasauksen ja siirtää jonkin aikaa lisälääkäriresurssin tarvetta. Laukaan väestön edelleen kasvaessa tarve omalle neuvola- ja koululääkärille tai uudelle väestövastuulääkärille palvelujen turvaamiseksi tulee myös lähivuosina harkittavaksi. Muualla seututerveyskeskuksessa lääkärinvirkojen lisäämiselle ei ole tarvetta. Paljon palveluita käyttäville kuntalaisille laaditaan kattava hoito- ja palvelusuunnitelma heidän hoitoonsa osallistuvien tahojen kanssa. Vastaanotto- ja hoitotilanteissa huomioidaan potilaan tilanne mahdollisimman kattavasti. Näin voidaan jo varhaisessa vaiheessa ohjata potilas ja tarvittaessa hänen lähipiirinsä tarkoituksenmukaiseen ja terveyttä/toimintakykyä turvaavaan hoitoon esim. mielenterveys- ja päihde-palveluihin sekä muihin elämäntapaohjauksiin. Veteraanikuntoutukseen hakeutuminen on vaivatonta. Tavoitteena on kotona selviytymisen tukeminen. Sähköisen asioinnin mahdollisuutta lisätään mm. ottamalla käyttöön äitiysneuvoloihin sähköinen ajanvaraus, lastenneuvolaan kun toisen puolesta asiointi on lainsäädännöllisesti mahdollista, samoin rajatusti hoitajan vastaanotolle esim. ompeleidenpoistoon ja muihin toimenpiteisiin ja niihin vastaanottokäynteihin, jotka eivät vaadi hoidontarpeen arviointia. Puheterapiapalvelut turvataan ostopalvelulla, kunnes oma resurssitilanne korjaantuu Prosessit/toiminta Päiväsaikaan vastaanottotoiminta on niin kattava, että lähipäivystys ja ensiapua tarvitsevat potilaat hoidetaan virka-aikana terveysasemalla, samoin ilta-aikoina niillä terveysasemilla, joissa on päivystystoimintaa hoidontarpeen arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Kaikissa potilaskontakteissa toteutetaan varhaisen tuen ja tunnistamisen periaatetta. Terveydenedistäminen toteutetaan yksilöohjauksena, mutta enenevässä määrin erilaisina ryhmätoimintoina. Uutena toimintana vuoden 2016 alusta lakimuutoksen myötä siirtyy osa isyydentunnustamisesta sosiaalitoimesta äitiysneuvolan toiminnaksi. Tämä lisää neuvolakäyntiä yhdellä tai käynnin pituuden lisäämistä noin puolella tunnilla. Lisäksi äitiysneuvolatoimintaa joudutaan järjestämään alueellisesti syntyvien lasten määrän laskettua alle terveydenhoitajatyön laatuvaatimusten. Ns. avainasiakkaiden hoitoprosessia tarkennetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on saada tämä asiakasryhmä paremmin hallitsemaan arjen toimintaa ja omahoitoa.

9 8 Lääkinnällinen kuntoutus pyritään toteuttamaan pääosin omana työnä, osa hankitaan ostopalveluina tai palvelusetelillä. Sairaalaosaston terapiapalveluihin vastataan kuntouttavalla työotteella, millä estetään kotiutuksen viivästyminen ja tuetaan kotona selviytymistä. Yhteistyötä tältä osin lisätään kotihoidon ja kuntien fysioterapeuttien kanssa. Eri toimijoiden kanssa yhteistyössä järjestetään turvapaikanhakijoiden kiireellinen sairaanhoito, neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuollon palvelut Henkilöstö Koulutus- ja kehittämistoiminnan painopisteenä on valmistautua tulevaan Soite-uudistukseen. Koulutuksessa painottuu tarkoituksenmukainen työnjako eri henkilöstöryhmien välillä. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneiden sairaanhoitajien vastaanottoa laajennetaan sovittujen periaatteiden mukaisesti. Terveydenhoitajien työn osalta äitiysneuvolatoimintaa joudutaan henkilöstönkin osalta järjestämään alueellisesti. Laukaaseen perustetaan uusi terveydenhoitajan virka lakisääteisten tarkastusten mahdollistamiseksi. Laukaan apulaisylilääkärin väestölle haetaan vakituinen omalääkäri. Apulaisylilääkäri toimii hallinnon ohessa kiertävänä sijaisena. Keuruun erityispalveluyksikön erikoislääkärin virkaa on hoitanut määräaikaisesti pitempään psykiatriaan perehtynyt yleislääkäri. Virkaan on vaikea saada psykiatrian erikoislääkäriä, minkä takia viran muutos psykiatrisesti orientoituneen terveyskeskuslääkärin viraksi mahdollistaa viran täytön vakituisemmin. Joutsan sosiaalityöntekijän toimessa on vakituinen sosiaaliohjaajan/palveluohjaajan koulutuksen käynyt henkilö. Kyseinen toimi on tarve muuttaa palveluohjaajan toimeksi, koska sosiaalityöntekijän nimikkeellä ei alkaen voi toimia ilman korkeampaa sosiaalialan tutkintoa. Toiminta on palveluohjausluonteista jo nykyiselläänkin ja tämäntyyppiselle työnotteelle tulevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on kasvava tarve. Yhteenveto avoterveydenhuollon henkilöstömuutoksista 2016: Uudet toimet ja virat - Terveyskeskuslääkärin virka perustetaan Laukaan vastaanottoon (8210) - Terveydenhoitajan toimi perustetaan Laukaan terveysneuvontaan (8310) Nimikemuutokset - Erikoislääkärin virka muutetaan terveyskeskuslääkärin viraksi Keuruun erityispalveluyksikössä (8275) - Kahden terveyskeskusavustajan nimikkeet muutetaan lähihoitajiksi Joutsan vastaanotolla (8240) - Sosiaalityöntelijän nimike muutetaan palveluohjaajaksi Joutsan terveysasemalla (8791) Muut muutokset - Osa-aikainen (50 %) välinehuoltajan toimi muutetaan kokoaikaiseksi (100 %) Keuruun vastaanotolla ja 50 % laitoshuoltajan avoinna oleva budjetoitu toimi lakkautetaan Haapamäen vastaanotolla (8271) Talous Jokaisen vapautuvan vakanssin tarkoituksenmukainen täyttö arvioidaan erikseen suhteessa tarvittavaan osaamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja tehtäväkokonaisuuksien arviointi korostuu esimiestyössä. Myös resurssien käyttöä yli vastuualue- ja yksikkörajojen tehostetaan.

10 9 Toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan ja kehitetään yhteistyössä seututerveyskeskuksen eri vastuualueiden yhteisenä toimintakokonaisuutena, mutta myös kunnan muiden toimijoiden kanssa. Lääkärirekrytointipalvelun käyttö suoriin työsopimuksiin on ollut tuloksekasta lääkärivajeen korjauksen yhtenä elementtinä. Kilpailutus lääkärirekrytointipalveluista on vireillä. Aiempia lääkärirekrytoinnin toimivia paikallissopimuksia pyritään jatkamaan, jotta nyt korjaantumassa oleva vajetilanne ei käänny takaisin huonompaan. Ostolääkäritoiminnasta kokonaan luopuminen ja vakituisten lääkärivirkojen täyttö on tavoitteena. Seututerveyskeskuksen puheterapeuttirekrytointia jatketaan eri keinoin tavoitteena vähentää kalliimpaa ostopalvelua. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto ostopalveluissa selvitetään heti, kun se on mahdollista. Seututerveyskeskus osallistuu aktiivisesti niin kuntien kuin maakunnalliseen ja sairaanhoitopiirin sisällä meneillään oleviin kehittämistoimintoihin hyvien, sujuvien, järkevien ja taloudellisten hoitoprosessien luomiseksi ja käyttöönottamiseksi SOTE-tavoitteiden mukaisesti. Turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä koituvien kustannusten laskutuskäytäntö vastaa ulkokuntalaisten laskutusta. Laskut osoitetaan SPR:lle, seurakunnalle tai suoraan Maahanmuuttovirastolle. Kaikissa tilanteissa viime kädessä kustannukset maksaa valtio. Toiminnan tavoitteet: Vastaanotto 1. Pitkäaikaissairaista vähintään 50 %:lla on kattava hoito- ja terveyssuunnitelma. 2. Hoitajaresursseja kohdennetaan itsenäiseen vastaanottotyöhön lisäämällä vastaanottoaikoja ajankohtaan, jolloin puhelinneuvonnan tarve on vähäisempi. Käyntimäärien lisäys 10 %. 3. Kaikille haavanhoitopotilaille on laadittu laaja ja kattava hoitosuunnitelma, mikä kattaa niin ravitsemukseen kuin liikuntaan annetut ohjeet. 4. Hoitoon pääsy toteutuu asetuksen mukaisesti. 5. Vastaanotolla on virka- aikana aikoja sekä lääkärin että sairaanhoitajan/terveydenhoitajan vastaanotolle varattuna niin, että päivystysaikana käynnit pysyvä noin 20 %:ssa kaikista sairaanhoitovastaanottoajoista. Terveysneuvonta 1. Kaikissa Seututerveyskeskuksen kunnissa toteutuvat terveydenhuoltolain mukaiset ikääntyneiden laajat ennaltaehkäisevät terveystarkastukset, pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset sekä hallitusohjelman mukaiset omaishoitajien terveystarkastukset. 2. Hyvinvoinnin- ja terveydenedistämiseen tähtäävä yhteistyö toteutuu Seututerveyskeskuksen kaikissa kunnissa yhdessä laaditun terveydenedistämisen strategian mukaisesti yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. 3. Turvapaikanhakijoiden osalta neuvola- ja kouluterveydenhuollossa asetuksen mukaiset terveystarkastuksen toteutuvat. Kuntoutus 1. Fysioterapeuttien suoravastaanotto toiminnan tehostaminen niin, että tarjolla on jokaisessa yksikössä päivittäin aikoja akuuttiin hoitoon. Hoidontarpeen arviointia tekevä henkilöstö perehdytetään ja laaditaan selkeät kriteerit hoitoon ohjaamisesta. Erityispalveluyksikkö 1. Palveluita monista eri yksiköistä hakevien hoito- ja palvelusuunnitelma on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tehty yli 90 % näistä asiakkaista.

11 10 3. Laitoshoidon vastuualue Terveyskeskussairaaloiden perustehtävänä on vastata viiveettä ja ympärivuorokautisesti Seututerveyskeskuksen alueen väestön sairaalahoidon tarpeeseen. Potilaita tulee sairaalahoitoon terveysasemien omilta vastaanotoilta, päivystyksistä, erikoissairaanhoidosta sekä erikseen sovitusti suoraan kotoa. Lisäksi vuodeosastoilla hoidetaan eriasteisia päihdeongelmaisia. Vaikeaa huumeongelmaa potevia potilaita ei pystytä hoitamaan terveyskeskussairaaloissa ja erikoissairaanhoidon kanssa on näistä tapauksista tarvittaessa neuvoteltava hoidon järjestämiseksi. 3.1 Laukaan sairaala Sairaansijoja on 22. Laukaan terveysasemalla tehostetaan henkilöstön yhteiskäyttöä avohoidon ja laitoshoidon välillä. Sujuva yhteistyö kotihoidon ja vanhuspalveluiden kanssa jatkuu. Kuntouttavaa toimintaa jatketaan ja kehitetään tilojen ja resurssien mukaan, laadukas ergonomia jatkuu. Vuonna 2016 arvioidaan tulevan lyhytaikaishoitopäivää. Konneveden akuuttiosaston paikkamäärän vähentyessä, on varauduttava siihen, että konneveteläisiä otetaan hoitoon Laukaan vuodeosastolle. 3.2 Konneveden sairaala Konnevedellä toiminta jatkuu entisellä volyymillä helmikuun loppuun 2016 asti, jonka jälkeen pitkäaikaishoito siirtyy kokonaan kunnan toiminnaksi ja Seututerveyskeskuksen akuuttiosasto pienenee 10-paikkaiseksi. Osa henkilöstöstä siirtyy vanhoina työntekijöinä kunnan palvelukseen ja lyhytaikaisosastolle jää erikseen sovittu ja Seututerveyskeskuksen tekemän henkilöstösuunnittelun mukainen henkilökunta. Vanhuspalveluissa asiakkaiden/potilaiden tarpeet ohjaavat järkevää hoitohenkilökuntaresurssin kohdentumista arjen työssä. Äänekoski ei osta terveyskeskussairaalahoitoa. Yksi hengityshalvauspotilas on kotihoidossa ja hänet pyritään saamaan vuoden 2016 aikana sairaanhoitopiirin hoitoringin piiriin. Vuodelle 2016 arvioidaan tulevan lyhytaikaishoitopäivää. Pitkäaikaishoitoa arvioidaan tulevan tammi-helmikuun aikana hoitopäivää. 3.3 Joutsan sairaala Potilaspaikkoja on vuoden 2016 alussa 30, paikat vähenevät huhtikuun alusta 24 sairaansijaan. Käytön ja tarpeen seurannan pohjalta sairaansijatarve tarkistetaan kesällä Toiminta on kehittynyt ja kehitetään edelleen akuuttihoidon suuntaan. Osastolla on edelleen hoidossa hoivapaikkaa odottavia, vaikka sosiaalitoimi on myös tehostanut toimintaansa. Väestön vanhusvoittoisuus näkyy palvelujen tarpeessa. Sairaalassa hoidetaan joutsalaisten lisäksi luhankalaisia ja toivakkalaisia potilaita. Kotiin vietävän sairaanhoidon osalta tehdään yhteistyötä kunnan kotihoidon ja ensihoidon kanssa. Vuodelle 2016 arvioidaan tulevan lyhytaikaishoitopäivää. Pitkäaikaishoitoa arvioidaan kertyvän 100 hoitopäivän verran. 3.4 Keuruun sairaala Sairaalan sairaansijamäärä vähenee vuodenvaihteessa :sta 35 sairaansijaan. Keuruun sairaala osallistuu valtakunnalliseen saattohoidon kehittämistyöhön. Lisäksi kaatumisen ehkäisemiseen liittyvien toimintamallien juurruttaminen jatkuu. Toimintamallien kehittäminen hyödynnetään koko seututervekeskuksen alueella. Keuruun alueella väestössä on paljon huomattavan iäkkäitä, joka tuo oman haasteensa periaatteessa hyvin toimivaan vanhusten palvelurakenteeseen. Vuodelle 2016 arvioidaan tulevan lyhytaikaishoitopäivää. Pitkäaikaishoitoa arvioidaan kertyvän 240 hoitopäivän verran. 3.5 Laitoshoidon tulevaisuus Asiakas/Kunta Aktiivinen kuntouttava toiminta jatkuu potilaan voimavarat ja tarpeet huomioiden. Painopistealueina ovat toimintakyvyn ylläpito ja kohentaminen sekä kaatumisen ehkäisy. Niihin liittyvien toimintamallien kehittäminen jatkuu tiiviissä yhteistyössä sairaanhoitopiirin asiantuntijaverkostoissa. Potilaiden ravitsemuksen laadun seuranta on osana kuntouttavaa työtä. TURO hankkeessa (Turvallisuusosaamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen vanhus- ja vammaistyössä) kehitetyt toimintamallit ohjaavat arjen työtä vuodeosastoilla.

12 11 Kaikille potilaille tehdään sairaalajakson alussa hoitosuunnitelma hahmottamaan hoitojakson pituutta, näin kotiutukseen suuntautuminen alkaa heti. Hoitojaksot lyhenevät edelleen ja tämä edellyttää kunnan palvelurakenteen tehokasta toimivuutta. Potilaslähtöinen toiminta, turvallinen kotiutus ja jatkohoidon suunnittelu perustuvat tiiviiseen yhteistyöhön kunnan kotihoidon ja sosiaalitoimen kanssa. Jokainen vuorokausi sairaalassa lisää laitostumisen riskiä ja heikentää kotiutuksen onnistumista. Tämä ja vuodeosastopaikkojen väheneminen edellyttävät hyvää yhdyshoitaja- / kotiutushoitajatoimintaa. Kirjaamista kehitetään huomioiden tietojärjestelmän päivitysmuutokset (Hoke) Prosessit/Toiminta SOTE 2020, Uusi Sairaala -hanke ja kuntien taloustilanne linjaavat terveyskeskussairaaloiden tulevaisuutta. Palvelujen tarkoituksenmukainen ja potilaslähtöinen integraatio perustuu kunnissa hyvään ja visionääriseen suunnitteluun terveystoimen ja sosiaalitoimen välillä. Hoivan ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen edellyttävät vakiintunutta terveyskeskussairaalatoimintaa seututerveyskeskuksen alueella. Hoitopaikkoja on vuoden 2015 lopulla 144. Lähenevä SOTE, uudet ja muuttuvat hoitomenetelmät ja kuntien talouden tilanne aiheuttavat sairaalahoidon tarpeen vähenemistä tulevien vuosien aikana. Terveyskeskussairaaloiden toiminnan profilointi on jatkossa tarpeellista koko Keski-Suomen alueella Henkilöstö Vuodeosastojen henkilökuntamäärä ja ammattirakenne pohjautuvat potilaiden hoidon tarpeeseen ja valtakunnallisiin suosituksiin. Toimintavuoden aikana tavoitellaan Rafaela-hoitoisuusmittarin käyttöönottoa ja optimihoitoisuuden selville saamista. Sairaansijamäärien vähenemiseen vastataan henkilöstöresursoinnissa hyödyntämällä luonnollinen poistuma (eläköityminen, irtisanoutumiset), samoin kuin vuoden alussa täyttämättömänä olevat toimet, jotka siirretään perustettavaan vakanssipankkiin. Varahenkilöstön käyttöä tehostetaan. Käytön ja seurannan apuvälineeksi tavoitellaan Respa-sovellusta, joka on jo käytössä keskussairaalassa. Haasteena varahenkilöstön tehokkaalle käytölle on toimintojen väliset matkat. Henkilöstön poissaolosuunnitelmat ja niitä ohjaavat linjaukset yhdenmukaistetaan ja henkilöstöhallintaa tehdään isommissa kokonaisuuksissa koordinoidusti. Näillä menetelmillä sijaisten rekrytointi ja käyttö tulee hyvin hallintaan ja osaaminen voidaan varmistaa. Yllä oleva edellyttää hoitotyön johtamisen uudistamista. Laitoshoitajien ja osastonsihteerien ammatillinen työnjako ja työnjaon uudistaminen ajoittuu myös vuodelle 2016 ja myös se edellyttää esimiestyön uudelleen tarkastelua. Henkilöstön jatkuva kouluttaminen on tärkeää, koska vaatimukset esimerkiksi tietotekniikan ja lääkehoidon osalta ovat tiukat. Uusia hoitomuotoja tulee koko ajan ja jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta tulevat potilaat voivat olla hyvin monisairaita ja heillä on käytössä uusia hoitotoimenpiteitä. Erityistä huomiota kiinnitetään toimintakyvyn ylläpidon / kuntoutuksen toimintamalleihin, saattohoidon kehittämiseen ja kivunhoidon osaamiseen. Konneveden laitoshoidon osastonsihteerillä on sekä lähihoitajan että osastonsihteerin ammatillinen koulutus ja pätevyys. Käytännössä puolet em. osastonsihteerin työpanoksesta kohdentuu laitoshoitoon ja toinen puoli avoterveydenhuoltoon. Konneveden palvelurakennemuutokseen liittyen em. osastonsihteeri jäämässä seututerveyskeskuksen työntekijäksi ja hänen työpanoksensa jakautuu tarvelähtöisesti avo- ja laitoshoidon kesken. Tämän perusteella nimikemuutos osastonsihteeristä lähihoitajaksi on tarkoituksenmukaista ja tukee työpanoksen tarkoituksenmukaista käyttöä. Seututerveyskeskuksessa on yhteensä 26 varahenkilövakanssia, pääasiassa hoitohenkilökuntaa. Osastonsihteerit, tekstinkäsittelijät ja ilman hoidollista koulutusta olevat terveyskeskusavustajat sijaistetaan ulkopuolisella sijaisella. Yhteensä näitä työntekijöitä on 13. Lisäksi ympäri vuoden tarvitaan sanelujen purkamiseen osaavaa työntekijää. Muuttamalla yksi Laukaan terveysasemalla oleva sairaanhoitajan varahenkilövakanssi osastonsihteerien varahenkilövakanssiksi, voidaan vähentää

13 12 ulkopuolisten vuosilomasijaisten käyttöä, vähentää perehdytykseen käytettävää aikaa ja saada viiveettä sanelujen purkuun ruuhkanpurkuapua koko seututerveyskeskuksen alueelle. Laukaan sairaalan osastolla on seututerveyskeskuksen henkilöstösuunnitteluun liittyen tarkennettu työvuorovahvuuksia, ammattiryhmäjakaumaa ja hoitohenkilökunta/sairaansija osuuksia. Tämän perusteella osastolta voidaan vähentää yksi perushoitajan budjetoitu toimi. Toimessa oleva lähihoitaja on kouluttautunut osastonsihteeriksi ja hänet voidaan siirtää osastonsihteerin varahenkilövakanssiin. Avoimeksi jäävä lähihoitajan toimi voidaan laittaa vakanssipankkiin alkaen. Terveysasemien laitoshuoltajat siirtyvät yhden esimiehen alaisuuteen. Yhteenveto laitoshoidon henkilöstömuutoksista 2016: Nimikemuutokset - Osastonsihteerin nimike muutetaan lähihoitajaksi Konneveden sairaalassa (8820) - Sairaanhoitaja-varahenkilön nimike muutetaan osastonsihteeri-varahenkilöksi Laukaan sairaalassa (8810) Talous Sairaansijojen määrän väheneminen edellyttää niiden käytön tarkkaa seurantaa. Henkilöstömenojen osuus laitoshoidon kokonaiskustannuksista on suuri (72 %). Henkilöstöresurssin tarpeen mukainen kohdentaminen onnistuu kustannustehokkaasti vain uudistamalla henkilöstövoimavarojen kohdentamismenetelmiä. Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kustannukset osastolla nousevat voimakkaasti koko ajan johtuen uusien lääkkeiden ja hoitovälineiden käyttöönotosta erikoissairaanhoidossa. Toiminnan tavoitteet: 1. Potilaiden siirtyminen terveysasemien sairaaloihin ja jatkohoitoon on sujuvaa 2. Potilasturvallisuustyön linjaukset ohjaavat toimintaa 3. Potilaat ovat tyytyväisiä hoitoon 4. Henkilöstö on motivoitunut työhönsä Mittarit: 1. Kitkalaskutusta ei tule esh:sta 2. Potilasturvallisuuden indikaattorit 3. Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset hyvällä tasolla 4. Henkilöstökyselyn vastuualueen tulosten ka 3,5 4. Suun terveydenhuollon vastuualue Seututerveyskeskuksen järjestämään suun ja hampaiston terveydenhuoltoon on oikeutettu koko terveyskeskusalueen väestö. Terveydenhuoltolaki velvoittaa suun terveydenhoitoa olemaan tavoitettavissa arkipäivisin virka-aikana, antamaan kiireellisen hoidon välittömästi, tekemään hoidontarpeen arvioinnin yhteydenotosta seuraavien kolmen päivän sisällä ja järjestämään hoidon kuuden kuukauden aikana. Lasten tarkastuksissa noudatetaan asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Terveyden edistäminen Suun terveydenhuollon perustehtäväksi on määritelty Yksilön ja väestön suun terveyden edistäminen. Suun terveydenhuollossa on Suun terveyden edistämisen työryhmä (Sute). Työryhmän tehtävä on perustehtävän mukaisesti toimia terveyden edistämisen työn koordinoijana ja ideoijana koko Seututerveyskeskuksen alueella. Työryhmä järjestää myös omia teematapahtumia, alle kouluikäisten ja koululaisten suun terveyskasvatusta ja osallistuu seututerveyskeskuksen yhteisiin moniammatillisiin terveydenedistämishankkeisiin.

14 13 Ikäihmisten suunterveyden edistämisen preventiotyöryhmä (IKI) kehittää yhteistä toimintamallia. Se pyritään sisällyttämään avoterveydenhuollon ja sairaanhoidon suunnitelmiin. Osallistutaan K-S Sairaanhoitopiirin terveydenedistämisen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Jyväskylän yliopiston kanssa yhteistyössä tutkitaan ja kehitetään suun terveyden edistämisen vaikuttavuutta. Keskitetty ajanvaraus Keskitetty ajanvaraus on osa suun terveydenhuollon toimiston toimintaa ja siihen tulee kolme eri puhelinnumeroa: Keuruun (sekä Multia, Petäjävesi), Laukaan (sekä Konnevesi) ja Joutsan (sekä Luhanka, Toivakka) alueille. Puhelinliikenne järjestetään siten, että ajanvaraukseen voidaan vastata useasta eri hoitolasta, jotta ruuhka-aikoihin puheluihin vastaajia saadaan riittävästi. Periaatteena on, että aikoja voidaan antaa koko seututerveyskeskuksen alueella mistä hoitolasta tahansa. Ajanvaraus toimii maanantaista perjantaihin klo Suun terveydenhuollon toimintaa tukevat toiminnat Röntgenin kuvantamispalvelut hankitaan sairaanhoitopiirin radiologian yksiköltä lukuun ottamatta hammasfilmikuvantamista, joka tapahtuu omissa hoitoloissa. 4.1 Suun terveydenhuollon perushoito Suun ja hampaiden perushoitoa, joka sisältää ensiapupalvelut, terveysneuvonnan ja sairaanhoidon, annetaan kymmenessä hammashoitolassa, joilla on käyttötalouden osalta oma budjetti. Yksiköiden toiminnasta vastaavat kolme osatoiminnasta vastaavaa hammaslääkäriä, jotka toimivat Keuruulla (Keuruu, Multia, Petäjävesi), Konnevedellä ja Joutsassa (Joutsa, Luhanka, Toivakka). Laukaassa tehtävät on jaettu hammaslääkäreiden ja ylihammaslääkärin kesken. Hammaslääkärien vastaanotto on järjestetty alueelliseen jakoon perustuen ja palvelee koko terveyskeskuksen väestöä normaaleina toiminta-aikoina. Supistetun toiminnan aikana on käytettävissä päivystysluontoinen palvelu kaikkina arkipäivänä Laukaan, Joutsan ja Keuruun hammashoitoloissa. Kaikki muut hoitolat ovat tällöin suljetuttuina. Suuhygienisteillä ja myös hammashoitajilla on itsenäistä vastaanottotoimintaa tehtävien siirtoon ja hoitajien paikalliseen sopimukseen perustuen. Lievestuoreella palveluja tuottavat suuhygienisti ja hammashoitaja. Kiireellinen ensiapu Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä mukaisesti ympärivuorokautinen hammaslääkäripäivystys suunnitellaan yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Uusien päivystysjärjestelyiden on suunniteltu toteutuvan vuoden 2016 aikana. Sairaanhoitopiirin hallitus ja johtoryhmä linjasivat talousarvioseminaarissaan, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueen kuntien virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys järjestetään vuoden 2015 alusta lähtien Kyllön terveysaseman hammashuollon tiloissa siihen asti, kunnes uusi sairaala valmistuu. Kyseessä on varallaolopäivystys, joka toimii arkisin klo ja viikonloppupäivinä ja arkipyhinä klo Päivystyksellistä, kiireellistä hammashoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan hammaslääkäri-päivystykseen yhteispäivystyksen triagesta tai puhelinneuvonnasta. Tarvittaessa konsultoidaan ensin puhelimitse päivystävää hammaslääkäriä. Mikäli potilaan hoito edellyttää päivystyksellistä ortopantomogrammia, kuvaus tehdään keskussairaalan kuvantamisyksikössä. Yöaikainen hammaslääkäripäivystys klo järjestetään KYS:ssa. Sairaanhoitopiiri vuokraa toimintaan tarvittavat tilat Kyllön terveysasemalta. Vuokraan sisältyvät tarvike- ja välinehuoltokulut. 4.2 Suun terveydenhuollon erikoishoito Erikoishammashoito sisältää hampaiston oikomishoitoa, kirurgisia toimenpiteitä, protetiikkaa, purennan kuntoutusta, iensairauksien hoitoa ja toimenpiteitä ilokaasusedaatiossa. Osa siitä toteutetaan Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan ja Multian hammashoitoloissa ja osa erikoishoitojen toiminnasta tuotetaan ostopalveluina Jyväskylässä:

15 14 - Koko terveyskeskuksen alueen kirurgia ja Petäjäveden sekä Toivakan kuntalaisille myös oikomishoito järjestään Seututerveyskeskuksen omana toimintana Jyväskylässä Tellervonkatu 17:ssa (hml Kaisa ja Risto Heikinheimon omistamalla vastaanotolla). Toiminnalle välttämättömien konsultoivien oikojahammaslääkärien palvelut hankitaan ostopalveluina. - Protetiikkaa, purennan kuntoutusta ja iensairauksien hoitoa tuotetaan omana tuotantona Jyväskylässä sekä Tellervonkadun hammashoitolassa että Kansakoulunkatu 1:ssä. Yksikön toiminnasta vastaa osatoiminnasta vastaavaa hammaslääkäri. Erikoishammashoitoon potilaat ohjataan perushammashoidosta, kuntalaiset eivät voi oma-toimisesti hankkiutua erikoishoitoon. 4.3 Suun terveydenhuollon tulevaisuus Tulevaisuudessa suurin muutos tulee olemaan vuoden 2019 Sote-uudistus. Sitä silmällä pitäen kaikista neljästä näkökulmasta (asiakas, prosessit, henkilöstö ja talous) tullaan kehittämään toimintaa siten, että siirtyminen uuteen organisaatioon v on mahdollisimman sujuvaa Asiakas/Kunta Sekä perushoidon että erikoishoidon palvelut järjestetään nykyisissä toimipaikoissa. Laukaan hammashoitolassa suuhygienistille hoitoon pääsy tulee vuonna 2016 paranemaan uuden toimen myötä. Kiireellinen hoitoon pääsy järjestetään vuoden 2016 alusta yhteistyössä Keski-Suomen neljän muun terveyskeskuksen kanssa ja sen myötä palveluja on saatavilla ympäri vuorokauden (klo välisenä aikana Kuopion yliopistollisessa sairaalassa). Tavoite: Toteutetaan hoitoon pääsy hoitotakuun mukaisena sekä kiireellisen että kiireettömän hoidon osalta. Mittari: Hoitoon pääsy toteutuu hoitotakuun mukaisena sekä kiireellisen että kiireettömän hoidon osalta Prosessit/Toiminta Ajanvarauksen ja hoitoon pääsyn prosessia kehitetään sähköisten järjestelmien avulla. Suun terveydenhuolto on mukana koko Seututk:n yhteisten prosessien kehittämisessä. Tavoite: Hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien työnjakomallia kehitetään edelleen. Mittari: Suun terveydenhuollon käyntien prosentuaaliset osuudet ammattiryhmittäin hammaslääkäri 65 %, suuhygienisti 20 % ja hammashoitaja 15 %. Erot kunnittain suun terveydenhuollon käyntien määrissä asukasta kohti laskettuna ovat enintään 30 % Henkilöstö Eläköitymiset ovat suuri haaste. Rekrytoinnit hoidetaan niin, että katkoksia toimintaan ei tule. Vältetään ostotyövoiman käyttöä virka-ajan toiminnassa. Päivystyksen järjestämiseen 24/7 tullaan näillä näkymin henkilökunta ostamaan kilpailutuksen kautta. Työnjako ja tehtävien siirto mahdollistetaan kehittämällä henkilöstörakennetta kaikissa hoitoloissa siten, että meillä on 1hml/1 shg tai itsenäistä työtä tekevä hh. Tavoite: Kaikissa toimissa ja viroissa on työntekijä. Mittari: Toimien ja virkojen täyttöasteet. Yhteenveto suun terveydenhuollon henkilöstömuutoksista 2016: Uusi toimi - Suuhygienistin toimi perustetaan Laukaan hammashoitolaan (8910)

16 Talous Suuria investointeja ei ole suunnitteilla vuosille Talousarviot laaditaan realistisille tasoille ja talouden toteuman seuranta tehdään kuukausittain. Tavoite: Kustannukset kunnittain ( /asukas) pysyvät asetetussa tavoitteessa. Mittari: Tavoitteellinen kustannustaso asukasta kohti max Hallinnon vastuualue 5.1 Hallinnon tehtävät Seututerveyskeskuksen hallintoa on uudistettu toimitusjohtajan vaihduttua keväällä Valtuuston hyväksymällä johtosäännön muutoksella saatiin Seututerveyskeskukseen selkeät työparit (yli- /osastonhoitaja ja ylilääkäri) kaikille kolmelle palvelu- eli vastuualueelle (avoterveydenhuolto, laitoshoito ja suun terveydenhoito). Kunkin vastuualueen vastuualuejohtajana toimii ylilääkäri ja alueen palvelupäällikkönä yli-/osastonhoitaja. Heidän alaisuudessaan toimivat lähiesimiehet, kuten apulaisylilääkärit ja osastonhoitajat. Lähiesimiehille on vuoden 2015 syksyn aikana suunniteltu henkilöstöhallinnollisten tehtävien lisäksi prosessivastuutehtäviä, joilla varmistetaan hyvien käytäntöjen läpivieminen kaikkiin Seututerveyskeskuksen toimipisteisiin. Näitä ovat esim: - uusien työntekijöiden perehdyttäminen - työhyvinvointi, työturvallisuus ja työssä jaksaminen - hoito- ja palvelusuunnitelmien laadintaprosessi - avainasiakkaiden haltuunottoprojekti - hoidon tarpeen arvioinnin yhtenäiset käytännöt - henkilöstöresurssien yhtenäiset käyttötavat, koordinointi ja liikuteltavuus - osaamisen tarkoituksenmukainen kohdentaminen - sähköisen asioinnin (ml. ajanvarauksen) kehittäminen Prosessien jatkuvaan kehittämiseen kuuluu ehdottomasti myös jatkuva arviointi. Tätä pyritään kehittämään sekä prosessikohtaisesti, että koko työmme laadun mittaroinnin kehittämisen osalta. Jatkossa potilaiden valinnanvapauden lisääntyessä, tulee heillä olla käytettävissään riittävästi luotettavaa tietoa siitä, miten hyvin heitä hoidetaan. Hallinnon tehtävä on tukea operatiivisia toimijoita saavuttamaan asetetut päämäärät. Toisaalta hallinnon tulee osata ennakoida myös tulevaisuuden vaatimuksia alaa kohti ja pitää yritys näin ollen elinkelpoisena. Tämä tarkoittaa sitä, että Seututerveyskeskuksen hallinnon / johdon tulee ohjata laiva kohti SOTE-sopivuutta mahdollisimman sujuvasti ja saada myös kuntapäättäjät uuden toiminnan suuntaviivojen taakse. 5.2 Konsernipalvelut ja muilta yksiköiltä hankittavat palvelut Seututerveyskeskuksen käyttämistä palveluista hankitaan 45,7 % (3.849 t ) sairaanhoitopiirin muilta yksiköiltä. Näiden palvelujen kustannukset sisältyvät omana toimintana tuotettujen palvelujen hintoihin. Tietojärjestelmäpalvelut ml. puhelinpalvelut hankitaan sairaanhoitopiirin tietohallinnon kautta. Keskeisin tietojärjestelmistä on potilastietojärjestelmä Effica, joka on yhteisessä tietokannassa sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa, eli sama tietojärjestelmä toimii perusterveydenhuollossa noin asukkaan väestöpojalla ja erikoissairaanhoidossa n asukkaan väestössä. Seututerveyskeskus on tietojensa osalta oma rekisterinpitäjä. Muita tietojärjestelmiä ovat mm. Web-Marela, Flexim, laboratoriojärjestelmä sekä taloushallinnon

17 16 ja henkilöstöhallinnon järjestelmät. Talousarvioon on varattu ostopalveluihin tietohallinnolta t, mikä on 4,0 % liikevaihdosta, 31,46 /asukas. Diagnostisia palveluita hankitaan sairaanhoitopiirin yksiköltä 800 t :lla, 2,2% liikevaihdosta, 17,56 /asukas. Merkittävin erä muodostuu radiologian palveluista, jonka toimintaa ovat seututerveyskeskuksen alueella toimivat neljä röntgenyksikköä, eli Laukaa, Konnevesi, Joutsa ja Keuruu. Paikallinen kuvaustoiminta jatkuu nykyisen mukaisena. Lääkehuollon palvelut (79 t ) hankitaan sairaanhoitopiirin apteekilta koko seututerveyskeskuksen alueelle. Myös lääkkeet ostetaan sairaanhoitopiirin apteekilta (324 t ). Yhteensä palveluiden ja lääkkeiden ostoon on varattu 403t, 1,1 % liikevaihdosta, 8,85 /asukas. Materiaalitoimen palvelut (hankintatoimisto, sisäinen kuljetus, varasto ja kuljetus) tuottaa sairaanhoitopiirin materiaalitoimi koko seututerveyskeskuksen alueelle. Materiaalitoimen palveluiden ostoihin on varattu 309 t, 0,9 % liikevaihdosta, noin 6,78 /asukas. Apuvälinepalvelut Sairaanhoitopiirin kuntoutuksen yksikköön kuuluva alueellinen apuvälinekeskus (AVEK) vuokraa ja toimittaa kalliimmat ja vaativammat apuvälineet seututerveyskeskuksen oman kuntoutustoiminnan kautta. Näihin ostopalveluihin on varattu 431 t sekä kuntoutus- ja terapiatarvikkeiden ostoihin 227 t, yhteensä 1,8 % liikevaihdosta eli 14,43 /asukas. Paikallisesti toimivat kuusi kuntoutusyksikköä hankkivat ja lainaavat edelleen yksinkertaisemmat ja useammin tarvittavat apuvälineet. Henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon palvelut hankitaan asianomaisilta sairaanhoitopiirin yksiköiltä. Henkilöstö- ja taloushallinnon ostopalveluihin on varattu yhteensä 767 t, 2,1 % liikevaihdosta, 16,84 /asukas. Henkilöstöhallinnon tehtäviä on runsaasti myös seututerveyskeskuksen toimistossa, mm. kaikki henkilöstön rekrytointiin ja palkanmaksuun liittyvät päätökset sekä tietojen tallentaminen palkkahallinnon järjestelmään. Myös lähiesimiehet tekevät runsaasti työtä palvelusuhdeasioissa. Seututerveyskeskuksen jäsenkuntien omistamien toimipisteiden toimitilat ovat kunnat vuokranneet sairaanhoitopiirin tekniselle toimelle, joka puolestaan edelleen laskuttaa vuokrakustannukset seututerveyskeskukselta. Sairaanhoitopiirin tilapalveluiden kanssa on sovittu muutoksesta, jossa vuoden 2016 alusta kunnat laskuttavat näistä tiloista suoraan seututerveyskeskusta. Tilasopimukset jäävät kuitenkin edelleen kunnan ja sairaanhoitopiirin välisiksi. Toimitiloissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia lukuun ottamatta Konneveden laitoshoidon toiminnan supistamista alkaen. Seututerveyskeskuksen toimitiloista aiheutuviin vuokrakustannuksiin on varattu t, 6,8 % liikevaihdosta, 54,04 /asukas. Kuntien ulkopuolisten toimijoiden osuus em. vuokrakustannuksesta on 44 t. Sairaanhoitopiirin kiinteistötekniikan palvelut seututerveyskeskukselle ovat vuonna t ja puhtauspalveluiden 5 t. Laboratoriopalvelut hankitaan Fimlabilta. Määrärahavaraus on 1.300t, 3,6 % liikevaihdosta, 28,52 /asukas. Laboratoriotutkimusten analyysitoiminta on keskitetty. Kuitenkin terveysasemien ja sairaaloiden toiminnan sujuvuuden kannalta välttämättömät tutkimukset analysoidaan paikallisesti, enimmäkseen pikatutkimuksina. Laboratorionäyt-teiden ottaminen jatkuu kaikissa nykyisissä toimipisteissä. Pesulapalvelut hankitaan pääosin Sakupe Oy:ltä. Määrärahavaraus Sakupen ostoille on 120 t.

18 Hallinnon tulevaisuus Asiakas/Kunta Seututerveyskeskuksen tulee pystyä tuottamaan laadullisesti erinomaista palvelua asiakkailleen heidän todelliseen tarpeeseensa ja voimavaroihinsa suhteutettuna. Toiminnan tulosten tulee olla mitattavia (vaikuttavuus) ja kustannustehokkaita. Kunnan tulee luottaa Seututerveyskeskukseen palvelujen tuottajana ja toiminnan analyysien tulee olla läpinäkyviä Prosessit/Toiminta Toimintaa kehitetään prosessimenetelmin niin, että aluksi kuvataan nykyiset toimintamallit ja sitten pohditaan pullonkaulat ja turhat työvaiheet. Lean-menetelmillä pyritään karsimaan kaikki potilaalle arvoa tuottamaton toiminta ja päällekkäisyydet pois (myös verkostotoiminnassa yli organisaatiorajojen) ja näin ollen parantamaan työn tuottavuutta. Tuloksia vertailemalla voimme arvioida omia kehityskohteitamme ja toisaalta erikoisosaamistamme ja valttejamme. SOTE:een valmistautuessamme tulee kertaalleen vielä pohdittavaksi Seututerveyskeskuksen vastuualueiden nimikkeet ja sisältö. Onko mahdollista yhdistää sairauden hoito niin avoterveydenhuollossa kuin laitoshoidossa, kerätä yhteen terveysneuvonta ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja panostaa vielä erikseen avainasiakkaisiin eli palveluiden suurkuluttajiin? Esimiehiä ei siis tulisi yhtään lisää, mutta sisältö pitäisi muokata paremmin tulevaisuuden integroituihin tarpeisiin vastaavaksi Henkilöstö Henkilöstön osaamisen varmistaminen erityisesti jatkuvien muutosten käynnissä ollessa on erittäin tärkeää. Ammatilliset jatko- ja ylläpitokoulutukset tulee suunnata asiakastarpeiden mukaisesti. Lisäksi tulee huomioida mahdollisten uusien työtehtävien tarpeet (palveluneuvojat, sovellusasiantuntijat jne). Henkilöstön joustava käyttö ja hyvä resurssisuunnittelu auttavat myös kustannusten hallinnassa. Yhteenveto hallinnon henkilöstömuutoksista 2016: Uusi toimi - ICT-asiantuntijan toimi perustetaan hallinnon yksikköön (8012), palkkaus toiminnan uudelleen järjestelyjen myötä vapautuvista budjetoiduista toimista Talous Kunnat ovat tottuneet tarkastelemaan kriittisesti Seututerveyskeskuksen kuntakohtaisia menoja. Tämä on tietysti perua kunnan oman terveyskeskuksen ajalta, jolloin perusturvalautakunta saattoi suoraan vaikuttaa terveysmenoihin. Seututerveyskeskus liikelaitoksena on kuitenkin kokonaisuus, jossa kuntien pitäisi saada taloudellista hyötyä yhtenäisten toimintamallien, hallinnon ja konsernipalveluiden osalta. Viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana Seututerveyskeskus on toiminut erittäin taloudellisesti. On tuotettu runsaasti tietoa suoritteista ja kuluista, mutta ehkä vähemmän työmme sisällöstä ja erityisesti tulevaisuuden tarpeista. Kuntatalouden tiukassa puristuksessa on Seututerveyskeskuksen välttämätöntä arvioida omaa toimintaansa kriittisesti ja realistisesti. Kustannustietoisuuden tulee olla ajettuna joka tasolle niin, että me kaikki tiedämme käyttävämme omia verorahojamme työssämme. Tämä ajatus estää törsäämisen. Toisaalta prosessiajattelu ja jatkuva kehittäminen tulee suunnata niin, että päällekkäisyyksiä karsimalla ja työtapoja yhtenäistämällä kulutamme koko ajan vähemmän. Kalliiden hoitomenetelmien vaikutukset tulee arvioida kriittisesti, eikä tutkitusti vaikuttamattomia hoitoja/lääkityksiä tule käyttää vain siitä syystä, että potilas niin haluaa. Uutta SOTE:a kohti mentäessä on tärkeää analysoida yhdessä myös kaikkia sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä menoja ja arvioitava kriittisesti myös niitä. Erikoissairaanhoidon palvelut tulee altistaa samanlaiseen kriittiseen tarkasteluun ja tarvittaessa myös kilpailuun kuin muutkin palvelut.

19 18 6. Palvelusopimukset KEURUU Tunnuslukuja Asukasluku: Työttömyys %: 16,1 Tulovero %: 20,50 Seututerveyskeskuksen toimipisteet Vastaanotto Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Keuruu Haapamäki Lähipäivystys Keuruu Yhteispäivystys, KS Keuruu Keuruu, Haapamäki Keuruu, Haapamäki Suun terveydenhuolto Sairaala Keuruu, Haapamäki Keuruun sairaala, 38 ss Kustannustiedot vuodelta 2013 Kunnan nettokäyttökustannukset yht. 60,7 M 100,0% SOTE kustannukset 40,0 M 65,9 % Väestön ikäryhmien osuudet asukasluvusta Seututerveyskeskuksen avohoito 5,3 M 8,7 % Seututerveyskeskuksen laitoshoito 1,9 M 3,1 % Seututerveyskeskuksen hammashoito 1,2 M 2,0 % Seututerveyskeskus yhteensä 8,4 M 13,8 % Erikoissairaanhoito 13,0 M 21,4 % Perusterveydenhuolto (ei SeutuTK) 1,5 M 2,5 % Muut vanhusten ja vammaisten palv. 6,1 M 10,0 % Vanhusten laitospalvelut 1,1 M 1,8 % Lasten ja perheiden palvelut 4,7 M 7,7 % Kotipalvelu 2,5 M 4,1 % Päihdehuolto 0,3 M 0, % Toimeentulotuki 1,0 M 1,6 % Muut yhteensä 1,4 M 2,3 % Lähteet: Kuntaliitto/Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013 Tilastokeskus: väestötiedot Verohallinto: Tuloveroprosentit 2014 ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus Palvelusopimus Keuruu - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa odottavia äitejä noin 100/v, th-resurssi riittää hoitamaan myös Multian neuvolat - lastenneuvola: lapsia yhteensä 695, resurssitarve kasvaa jatkossa, erityisesti pakolaisten kasvava osuus lisää lakisääteistä tarvetta - Koulu- ja opiskelijaterveydenhoito: yhteensä noin opiskelijaa; nykyresurssi riittää hoitamaan myös Multian; kaupungilla koulukuraattori ja koulupsykologi

20 19 - aikuisneuvola: tämänhetkinen resurssi riittää tarpeeseen (diabeetikoita noin 650, ikääntyneiden terveystarkastuksia noin 8150, omaishoitajien tarkastuksia noin 30, muut tutkimukset ja kontrollit sekä hoitotarvikejakelut, lisäksi spirometriatutkimukset noin 280 Keuruu-Multia-Petäjävesi alueelle per vuosi) - vastaanottotoiminta: 1 apulaisylilääkäri ja 6 yleislääkäriä sekä hoitohenkilöstö ja avustava henkilöstö, vakanssipohjat riittävät, lääkärikunnan toivotaan vakiintuvan - EPY: Erityispalveluyksikössä 1 psykiatrisesti orientoitunut yleislääkäri ja 13 hoitohenkilökuntaa; toiminnan kehittäminen aloitettu - laitoshuollon resurssit riittävät - kuntoutuksessa 4 fysioterapeuttia (joista yhdellä omaa suoravastaanottotoimintaa ja 1 osastolla), yhteinen toimintaterapeutti Keuruu-Multia-Petäjävesi-alueella sekä kuntohoitaja - Vuodeosasto vuoden alussa 38-paikkainen, muutetaan 1.3. alkaen 35-paikkaiseksi; hoidetaan tarpeen mukaan myös Petäjäveden ja Multian potilaita - suun terveydenhuollossa työpanokset perushoidossa: Keuruun hammashoitolassa hammaslääkäri 3,80, hammashoitaja 4,7 ja suuhygienisti 2,4 sekä Haapamäen hammashoitolassa hammaslääkäri 1, hammashoitaja 1,2 ja suuhygienisti 0,4; suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian ja oikomishoidon palvelut keskitetysti Keuruun lähiesimiehet: 1 apulaisylilääkäri, 1 osastonhoitaja terveysneuvonnassa, 1 osastonhoitaja vastaanotolla, 1 osastonhoitaja vuodeosastolla ja 1 osavastuuhammaslääkäri (Keuruu-Multia- Petäjävesi) suun terveydenhuollossa LAB: ma pe klo Kuvantaminen: ma to klo pe klo Lähipäivystys: Keuruun lähipäivystys ark. klo 8 20, la su ja arkipyhinä klo muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

21 20 PETÄJÄVESI Seututerveyskeskuksen toimipisteet Vastaanotto Petäjävesi Tunnuslukuja Asukasluku: Työttömyys %: 15,4 Tulovero %: 21,25 Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Suun terveydenhuolto Sairaala Lähipäivystys Keuruu Yhteispäivystys, KS Petäjävesi Petäjävesi Petäjävesi Petäjävesi Keuruu Kustannustiedot vuodelta 2013 Kunnan nettokäyttökustannukset yht. 23,6 M 100,0% SOTE kustannukset 15,0 M 63,6 % Väestön ikäryhmien osuudet asukasluvusta Seututerveyskeskuksen avohoito 1,4 M 5,9 % Seututerveyskeskuksen laitoshoito 1,4 M 5,9 % Seututerveyskeskuksen hammashoito 0,4M 1,7 % Seututerveyskeskus yhteensä 3,2 M 13,6 % Erikoissairaanhoito 4,8 M 20,3 % Perusterveydenhuolto (ei SeutuTK) 0,4 M 1,7 % Muut vanhusten ja vammaisten palv. 2,1 M 8,9 % Vanhusten laitospalvelut 0,0 M 0,0 % Lasten ja perheiden palvelut 2,5 M 10,6 % Kotipalvelu 0,9 M 3, % Päihdehuolto 0,01 M 0,0 % Toimeentulotuki 0,4 M 1,5 % Muut yhteensä 0,7 M 3,1 % Lähteet: Kuntaliitto/Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013 Tilastokeskus: väestötiedot Verohallinto: Tuloveroprosentit 2014 ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus Palvelusopimus Petäjävesi - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola: odottavia äitejä noin 40 50/v, th-resurssi ylimitoitettu, mutta hoitaa samalla rokotukset ja joukkoseulonnat - lastenneuvola: 350 lasta, th-resurssi riittävä - koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto: yht. noin 550 opiskelijaa, th-resurssi riittävä; kunnalla koulukuraattori - aikuisneuvola: diabeetikoiden (noin 120) neuvolan hoitaa vastaanoton resurssi; ikääntyneiden, omaishoitajien ja työttömien lakisääteisiin tarkastuksiin tarvitaan resurssin siirtoa

22 21 - vastaanottotoiminta: lääkärivakansseja 2.7, joka riittävä ja lisäksi hoitohenkilöstö, osastonsihteeri ja laitoshuoltaja - kuntoutuksessa 1 fysioterapeutti, jolla suoravastaanottotoimintaa; resurssi riittää tuottamaan 20 % työpanosta myös kunnalle - Keuruun EPY:stä käy psykologi joka toinen 30 % työpanoksella, erityisesti koululla ja päihdehoitaja 40 % työpanoksella - vuodeosastotoiminta Keuruulla - suun terveydenhuollon työpanokset perushoidossa: hammaslääkäri 1,3, hammashoitaja 2, suuhygienisti 1; suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian ja oikomishoidon palvelut keskitetysti - Petäjäveden lähiesimies: 1 yhteinen osastonhoitaja Joutsan vuodeosaston kanssa LAB: ma to klo Kuvantaminen: Keuruun terveysasemalla ma to klo pe klo Lähipäivystys: Keuruun lähipäivystys ark. klo 8 20, la su ja arkipyhinä klo muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

23 22 MULTIA Seututerveyskeskuksen toimipisteet Vastaanotto Multia Tunnuslukuja Asukasluku: Työttömyys %: 15,0 Tulovero %: 21,00 Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Suun terveydenhuolto Sairaala Lähipäivystys Keuruu Yhteispäivystys, KS Keuruu Multia Multia Multia Keuruu Kustannustiedot vuodelta 2013 Kunnan nettokäyttökustannukset yht. 11,80 M 100,0% SOTE kustannukset 8,50 M 72,0 % Väestön ikäryhmien osuudet asukasluvusta Seututerveyskeskuksen avohoito 0,79 M 6,7 % Seututerveyskeskuksen laitoshoito 0,66 M 5,6 % Seututerveyskeskuksen hammashoito 0,15 M 1,3 % Seututerveyskeskus yhteensä 1,60 M 13,6 % Erikoissairaanhoito 1,23 M 10,4 % Perusterveydenhuolto (ei SeutuTK) 0,82 M 6,9 % Muut vanhusten ja vammaisten palv. 2,40 M 20,3 % Vanhusten laitospalvelut 0,00 M 0,0 % Lasten ja perheiden palvelut 1,13 M 9,6 % Kotipalvelu 0,65 M 5,5 % Päihdehuolto 0,15 M 1,3 % Toimeentulotuki 0,21 M 1,8 % Muut yhteensä 0,31 M 2,6 % Lähteet: Kuntaliitto/Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013 Tilastokeskus: väestötiedot Verohallinto: Tuloveroprosentit 2014 ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus Palvelusopimus Multia - äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvolassa (yhteensä noin 100 asikasta) resurssitarve varsin pieni ja järjestetään Keuruulta käsin % työpanoksella; kouluterveydenhuollossa (noin 170 koululaista) tilanne sama - aikuisneuvolatoiminnassa oma resurssi (mm. diabeetikoita 200), joka hoitaa myös sairasvastaanottotoiminnan - avovastaanotolla lääkäri 4 päivänä viikossa (80 % työpanoksella) ja lisäksi hoito- ja avustavat henkilöt - vuodeosastohoito Keuruulla

24 23 - suun terveydenhuollon työpanokset perushoidossa: hammaslääkäri 0.7, hammashoitaja 1 ja suuhygienisti 0,6; suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian ja oikomishoidon palvelut keskitetysti - Multian lähiesimies: osastonhoitajat Keuruun yksiköstä hoitavat myös Multian LAB: ke klo Kuvantaminen: Keuruun terveysasemalla ma to klo pe klo Lähipäivystys: Keuruun lähipäivystys ark. klo 8 20, la su ja arkipyhinä klo muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

25 24 LAUKAA Tunnuslukuja Asukasluku: Työttömyys %: 15,1 Tulovero %: 20,50 Kustannustiedot vuodelta 2013 Kunnan nettokäyttökustannukset yht. 98,5 M 100,0% SOTE kustannukset 62,0 M 62,9 % Seututerveyskeskuksen toimipisteet Vastaanotto Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Suun terveydenhuolto Sairaala Laukaa, Lievestuore hoitaja vo Lähipäivystys Laukaa Yhteispäivystys, KS Laukaa Laukaa, Vihtavuori Leppävesi, Lievestuore Laukaa, Vihtavuori Leppävesi, Lievestuore Laukaa, Lievestuore Laukaan sairaala, 22 ss Väestön ikäryhmien osuudet asukasluvusta Seututerveyskeskuksen avohoito 6,4 M 6,5 % Seututerveyskeskuksen laitoshoito 1,9 M 1,9 % Seututerveyskeskuksen hammashoito 2,2 M 2,2 % Seututerveyskeskus yhteensä 10,5 M 10,7 % Erikoissairaanhoito 19,3 M 19,6 % Perusterveydenhuolto (ei SeutuTK) 1,5 M 1,5 % Muut vanhusten ja vammaisten palv. 10,3 M 10,5 % Vanhusten laitospalvelut 2,9 M 2,9 % Lasten ja perheiden palvelut 11,3 M 11,5 % Kotipalvelu 2,6 M 2,6 % Päihdehuolto 0,3 M 0,3 % Toimeentulotuki 1,3 M 1,3 % Muut yhteensä 2,0 M 2,0 % Lähteet: Kuntaliitto/Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013 Tilastokeskus: väestötiedot Verohallinto: Tuloveroprosentit 2014 ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus Palvelusopimus Laukaa - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa tällä hetkellä riittävä th-resurssi (odottavia äitejä noin 250) - lastenneuvolassa (lapsia noin 2000) th-resurssi tällä hetkellä riittävä - koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa (17 koulua, yht noin 2700 opiskelijaa) tällä hetkellä riittävä th-resurssi - aikuisneuvolassa resurssi puuttunut tähän asti, nyt esitetty TA 2016, koska ei ole pystytty tekemään lakisääteisiä tarkastuksia (ikääntyneet, työttömät, omaishoitajat)

26 25 - vastaanotolla 1 apulaisylilääkäri ja 10 yleislääkäriä; resurssi ei riittävä, vaan TA 2016 sisältää yhden uuden tk-lääkärin virkaa (väestövastuualueet tällä hetkellä STK selvästi suurimmat ad 1 900/lääkäri) ja lisäksi hoitohenkilöstö ja avustavat - kuntoutuksessa 5 fysioterapeuttia (joista 2 suoravastaanottotoimintaa ja 1 työpanos vuodeosastolla) sekä 1 yhteinen toimintaterapeutti (Laukaa-Konnevesi-Joutsa-Toivakka) - vuodeosasto 22 sairaansijaa; paikkalukumäärään ei olla tekemässä muutoksia vuonna suun terveydenhuollon työpanokset Laukaan hammashoitolassa: hammaslääkäri 6,2, hammashoitaja 8,8 ja suuhygienisti 3,2. (TA 2016 sisältää yhden uuden suuhygienistin toimen Laukaaseen); Lievestuoreen hammashoitolassa: hammashoitaja 0,6 ja suuhygienisti 0,4; suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian ja oikomishoidon palvelut keskitetysti - Laukaan lähiesimiehet: 1 apulaisylilääkäri vastaanotolla, 1 osastonhoitaja terveysneuvonnassa, 1 osastonhoitaja vastaanotolla, 1 osastonlääkäri ja 1 osastonhoitaja vuodeosastolla sekä 1 osavastuuhammaslääkäri (Laukaa ja Konnevesi) suun terveydenhuollossa LAB: ma pe klo Lievestuoreella ti klo (ajanvarauksella) Kuvantaminen: ma pe klo Lähipäivystys: Laukaan lähipäivystys ma-to klo pe la su ja arkipyhinä klo 8 18 muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

27 26 KONNEVESI Seututerveyskeskuksen toimipisteet Vastaanotto Konnevesi Tunnuslukuja Asukasluku: Työttömyys % 15,4 Tulovero % 21,0 Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Lähipäivystys Laukaa Yhteispäivystys, KS Konnevesi Konnevesi Konnevesi Kustannustiedot vuodelta 2013 Kunnan nettokäyttökustannukset yht. 17,6 M 100,0% SOTE kustannukset 12,0 M 68,2 % Suun terveydenhuolto Konnevesi Sairaala Konneveden sairaala, 52 ss Väestön ikäryhmien osuudet asukasluvusta Seututerveyskeskuksen avohoito 1,1 M 6,3 % Seututerveyskeskuksen laitoshoito 2,2 M 12,5 % Seututerveyskeskuksen hammashoito 0,4 M 2,3 % Seututerveyskeskus yhteensä 3,7 M 21,0 % Erikoissairaanhoito 3,3 M 18,8 % Perusterveydenhuolto (ei SeutuTK) 0,1 M 0,6 % Muut vanhusten ja vammaisten palv. 1,4 M 8,0 % Vanhusten laitospalvelut 0,2 M 1,1 % Lasten ja perheiden palvelut 1,4 M 8,1 % Kotipalvelu 0,2 M 5,1 % Päihdehuolto 0,01 M 0,1 % Toimeentulotuki 0,2 M 1,1 % Muut yhteensä 0,8 M 4,4 % Lähteet: Kuntaliitto/Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013 Tilastokeskus: väestötiedot Verohallinto: Tuloveroprosentit 2014 ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus Palvelusopimus Konnevesi - äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvolassa resurssitarve noin 1 terveydenhoitajan työpanos (odottavia äitejä noin 20, lapsia noin 135) - kouluterveydenhuollossa (4 koulua, yht. noin 290 opiskelijaa) ja aikuisneuvolassa (diabeetikoita noin 240 ym.) ja sairasvastaanottotoiminannassa resurssitarve noin 1 terveydenhoitajan työpanos, kunnalla koulukuraattori - vastaanotolla 2 yleislääkärin virkaa ja tarvittava hoitohenkilöstö - kuntoutuksessa 1 fysioterapeutti, jolla suoravastaanottotoimintaa ja hoitaa myös osaston tarpeet

28 27 - vuodeosasto- ja hoivaosastotoiminnassa mahdollisesti tulossa 1.3. alkaen suuri muutos kunnan ja STK välisessä työnjaossa, kun 20-paikkainen vuodeosasto muuttuu 10-paikkaiseksi ja 32-paikkainen hoivaosasto siirtyy kokonaan kunnalle; tästä tehty erillinen suunnitelma yhdessä kunnan kanssa - suun terveydenhuollon työpanokset: hammaslääkäri 1,3, hammashoitaja 2,8 ja suuhygienisti 0,9; suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian ja oikomishoidon palvelut keskitetysti - Konneveden lähiesimies: 1 yhteinen osastonhoitaja koko terveysasemalla LAB: ark. klo Kuvantaminen: ark. klo Lähipäivystys: Laukaan lähipäivystys ma to klo pe la su ja arkipyhinä klo 8 18 muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

29 28 JOUTSA Seututerveyskeskuksen toimipisteet Vastaanotto Joutsa Tunnuslukuja Asukasluku: Työttömyys %: 16,9 Tulovero %: 21,00 Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Suun terveydenhuolto Sairaala Yhteispäivystys, KS Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Joutsan sairaala Kustannustiedot vuodelta 2013 Kunnan nettokäyttökustannukset yht. 29,6 M 100,0% SOTE kustannukset 21,0 M 70,9 % Väestön ikäryhmien osuudet asukasluvusta Seututerveyskeskuksen avohoito 2,4 M 8,1 % Seututerveyskeskuksen laitoshoito 1,7 M 5,7 % Seututerveyskeskuksen hammashoito 0,7 M 2,4 % Seututerveyskeskus yhteensä 4,8 M 16,2 % Erikoissairaanhoito 6,1 M 20,6 % Perusterveydenhuolto (ei SeutuTK) 0,7 M 2,4 % Muut vanhusten ja vammaisten palv. 3,1 M 10,5 % Vanhusten laitospalvelut 1,2 M 4,1 % Lasten ja perheiden palvelut 2,2 M 7,4 % Kotipalvelu 1,2 M 4,1 % Päihdehuolto 0,03 M 0,1 % Toimeentulotuki 0,4 M 1,4 % Muut yhteensä 1,3 M 4,3 % Lähteet: Kuntaliitto/Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013 Tilastokeskus: väestötiedot Verohallinto: Tuloveroprosentit 2014 ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus Palvelusopimus Joutsa - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa yhteinen resurssi Luhangan kanssa (yht. noin 30 asiakasta/v) - lastenneuvolassa yhteinen th-resurssi Luhangan kanssa hieman ylimitoitettu (yht. noin 230 lasta) - aikuisneuvolassa yhteinen th-resurssi Luhangan kanssa sopiva (mm. yht noin 370 diabeetikkoa) - Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa (yht 5 koulua, noin 500 opiskelijaa) työpanos riittävä; 60 % työpanoksella käy psykologi ja kunnan toimesta koulukuraattori - vastaanotolla 1 lääkäri ja hoito- sekä avustava henkilöstö - kuntoutus: 3 fysioterapeuttia, joilla suoravastaanottoa ja osastolla työskentelyä, sekä spirometriat

30 29 - vuodeosastotoiminta: vuoden alussa 30 sairaansijaa,, 1.4. alkaen suunnitelmissa 24 sairaansijaa - suun terveydenhuollon työpanokset: hammaslääkäri 2,0, hammashoitaja 4,1 ja suuhygienisti 0,9 ; suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian ja oikomishoidon palvelut keskitetysti - Joutsan lähiesimiehet: 1 apulaisylilääkäri, 1 osastonhoitaja vastaanotolla (yhteinen Toivakan kanssa), 1 osastonlääkäri vuodeosastolla, 1 osastonhoitaja vuodeosastolla (yhteinen Petäjäveden terveysaseman kanssa) ja 1 osavastuuhammaslääkäri (Joutsa-Toivakka-Luhanka) suun terveydenhuollossa LAB: ma pe klo Leivonmäen näytteenotto 2 x/kk erikseen ilmoitettavina päivinä Kuvantaminen: ma, ke, pe klo Lähipäivystys: Virka-ajan ulkopuolella KSKS/Yhteispäivystys

31 30 TOIVAKKA Seututerveyskeskuksen toimipisteet Vastaanotto Toivakka Tunnuslukuja Asukasluku: Työttömyys %: 17,4 Tulovero %: 20,50 Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Suun terveydenhuolto Sairaala Lähipäivystys Laukaa Yhteispäivystys, KS Toivakka Toivakka Toivakka Toivakka Joutsan sairaala Kustannustiedot vuodelta 2013 Kunnan nettokäyttökustannukset yht. 12,6 M 100,0% SOTE kustannukset 8,4 M 66,7 % Väestön ikäryhmien osuudet asukasluvusta Seututerveyskeskuksen avohoito 0,8 M 6,3 % Seututerveyskeskuksen laitoshoito 0,3 M 2,4 % Seututerveyskeskuksen hammashoito 0,3 M 2,4 % Seututerveyskeskus yhteensä 1,4 M 11,1 % Erikoissairaanhoito 2,7 M 21,4 % Perusterveydenhuolto (ei SeutuTK) 0,1 M 0,8 % Muut vanhusten ja vammaisten palv. 1,3 M 10,3 % Vanhusten laitospalvelut 0,8 M 6,3 % Lasten ja perheiden palvelut 1,2 M 9,5 % Kotipalvelu 0,4 M 3,2 % Päihdehuolto 0,002 M 0,0 % Toimeentulotuki 0,1 M 0,8 % Muut yhteensä 0,4 M 3,2 % Lähteet: Kuntaliitto/Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013 Tilastokeskus: väestötiedot Verohallinto: Tuloveroprosentit 2014 ELY-keskus: Keski-Suomen työllisyyskatsaus Palvelusopimus Toivakka - äitiys-, perhesuunnittelu-, lasten ja koulu-opiskelijaneuvola: (äitejä noin 30/v, lapsia noin 240, 2 koulua yht. noin 280 koululaista): th-resurssi riittävä, kunnalla ostopalveluna koulukuraattori 1 pv/vk - aikuisneuvola (diabeetikoita noin 200): resurssi riittävä - vastaanotto: 2 lääkäriä, hoito- ja avustava henkilöstö, psykologi tarpeen mukaan Joutsasta - kuntoutus: Joutsasta 30 % työpanos Toivakkaan - vuodeosastopalvelut Joutsasta (tarvittaessa Laukaasta)