Chicagon koulukunta. Syksy 2012

Transkriptio

1 Chicagon koulukunta Syksy 2012

2 Ajatella sosiologisesti Chicago School of Sociology (ei mitään tekemistä vastaavan talous:eteellisen koulukunnan kanssa) Syntyy 1892, Albion Small (toi saksalaisen perinteen Yhdysvaltoihin) luvun ken:es vaikutusvaltaisin sosiologian laitos Perus:: American Journal of Sociology ja American Sociology Society (ASS), myöhemmin AAS Euroopassa seura:in esimerkkiä myöhemmin

3 Historiallinen konteksti Edistyksellinen, reformis:nen ajakelutapa yk. ongelmiin= eivät luonnollisia, vaan yhteiskunnallisia ja historiallisia Chicago: Nopean yhteiskunnallisen muutoksen näy6ämö Nopea väestönkasvu kaupungistuminen MaahanmuuKo Yk.ongelmat Kri:ikki nojatuoliteore:soin:a kohtaan (nykyään monista keskeisistä metodologista olekamuksista tullut nojatuolimetodologiaa )

4 Chicago yhteiskuntalaboratoriona : teollisuuden nopea kasvu Kaupungin kaupallisen ja liikenteellisen merkityksen korostuminen (strateginen maantieteellinen sijainti: Michiganjärven kaakkoiskulmassa) : väestönkasvu asukasta ja 1920, asukasta, joista ei ollut syntynyt Amerikassa ja toiset olivat maahanmuuttajien jälkeläisiä) Maahanmuutto(1800-luvun puolivälissä irlantilaiset, saksalaiset; vuosisadan lopulla venäläiset, italialaiset, puolalaiset) Monia etnisiä ryhmiä: pelkästään eurooppalaisia yli luvun lopussa (mustia 1860 n. 300, )

5 CHICAGO tunnuskuva amerikkalaisen kaupungin muutokselle: Urbaanin elämän malli vastakohtana ruraalille vapaan maan mallille Kaupunkitilan uusi ajallinen ja tilallinen jäsentyminen, teollistuminen ja uudet liikkumisen muodot Taloudellisten ja sosiaalisten sektoreiden toisiinsa kietoutuminen Uudet sosiaalisen stratifikaation muodot 1920-luvun alkupuolella: yhtäältä sosiaalisen nousun mahdollisuudet, toisaalta marginalisoituminen INDIVIDUALISMIN läpimurto

6 Chicagon yliopisto Perustetaan 1892, mukaan lukien sosiologian laitos, joka on ensimmäinen Yhdysvalloissa Sosiologit alkavat tehdä ensimmäisiä urbaanin sosiologian tutkimuksia, joista muodostuu uudentutkimusperinteen perusta Tutkimus kohdistuu uuteen urbaanin kontekstiin, uudentyyppiseen kaupunkiin ja sen historiaan ja probleemeihin Kaupungin ymmärtäminen merkitsi modernin yhteiskunnan joiden puolien ymmärtämistä: muutokset käyttäytymistavoissa, perhesiteiden muutokset, julkisen mielipiteen/yleisön asema, massayhteiskunta

7 Ihmisen ja ympäristön tutkiminen Vuorovaikutuksen konkree:t kokemukset Symbolinen interak:onismi: Kuinka yksilöt adaptoituvat sosiaalisiin :lanteisiin, minän rakentaminen ja ylläpitäminen vuorovaikutuksessa Urbaani sosiologia: Ekologinen lähestymistapa kaupunkikehitykseen (yhteiskunta/ihmiset/demografia) kuinka yksilöt ja ryhmät adaptoituvat kaupunkiympäristöön Arkielämän tutkiminen läheltä (alempien sosiaaliryhmien) Tuloksena huomakavia etnografisia tutkimuksia

8 Amerikkalainen näkökulma Johon kuitenkin vaikuzvat Simmel ja Weber, muka myös William James, Darwin & Freud) Näkökulma mikrososiologinen (sosiaalipsykologinen, urbaanisosiologinen (ekologia), laadulliset metodit.

9 Pragmatismi Pohjoisamerikkalainen filosofinen koulukunta, joka syntyi luvulla Torjuu absoluuzsen totuuden etsimisen ja mielen (mind) ja maailman toisistaan erokamisen (kartesiolaisen dualismin). Tietomme maailmasta on aina tässä ja nyt perusteku, tavoissa joissa ajatuksemme muotoutuvat ja muotoillaan käytännöllisessä kokemuksessamme. Lausuman tai uskomuksen totuus löytyy sen seurauksista tai sen käyköarvosta, sen ja kokemuksemme yhteen käymisestä ja sen kyvystä helpokaa adaptoitumistamme olosuhteisiin tässä ja nyt. the Pragma:c method is to try to interpret each no:on by tracing its respec:ve prac:cal consequences. What difference would it prac:cally make to anyone if this no:on or that no:on were true? (James, 1907)

10 Simmel/Darwin Formalismi: yhteiskuntaelämän muodot/ sosiaaliset muodot syntyvät ihmisten vuorovaikutuksessa. Darwinismi: Ihmiset käykäytyvät adap:ivises: suhteissaan yhteiskunnalliseen ja fyysiseen ympäristöönsä

11 Simmel/Darwin Yhteiskunta on kuin organismi ( Darwin) Ihmiset poikkeavat muista eläimistä (vastaan aikakauden käsityksiä) Toiminta perustuu merkitykseen (eleet, kieli) eikä ärsykkeisiin Minä/yhteiskunta on tulos merkityksellisestä ja jatkuvasta yhteiskunnallisesta vaihdosta (Simmel) tietoisuus ymmärrettävä ajatusvirraksi joka lähtee dynaamisesta suhteesta henkilön ja hänen merkityksellisen ympäristönsä välillä

12 Aineiston kerääminen Viralliset Rikos:lastot Äänestys:lastot Taulukot Elämäkerrat Etnografiat Ekologinen koulukunta, ympäristön (esim. Koulujen) tutkiminen yhtä olennaista kuin paikallisten ihmisten

13 Kaupunkisosiologia Ekologinen lähestymistapa kaupunkeihin, kaupungit organismeja (Darwin) Yksilöt ja ryhmät adaptoituvat ympäristöönsä ja kamppailevat kaupunki:lasta Hallitsevat ryhmät syrjäykävät heikommat Kaupunki:lan maisema heijastaa käynnissä olevaa kamppailua :lasta ja resursseista

14 Kaupunkisosiologia Ekologinen lähestymistapa kaupunkeihin, kaupungit organismeja (Darwin) Yksilöt ja ryhmät adaptoituvat ympäristöönsä ja kamppailevat kaupunki:lasta Hallitsevat ryhmät syrjäykävät heikommat Kaupunki:lan maisema heijastaa käynnissä olevaa kamppailua :lasta ja resursseista

15 Assimilaatio on ryhmän asteittaista ja peruuttamatonta adaptaatiota sosiaaliseen ympäristöönsä: Kontak: è Kilpailu (ryhmät eri vahvuisia) è Mukautuminen è Assimilaatio

16 Onko kaupungin fyysisen muodon ja sen sosiaalisten suhteiden välillä yhteys: Tekijät, jotka selittävät Chicagon rakennetta: 1.Perherakenne ja ikä 2. Työnjako 3. Rakennuskannan ikä 4. Tulot 5. Etninen segregaatio

17 Robert Ezra Park (lii6yi 1914 Simmelin oppilas) Ensimmäinen sosiologian oppituoli Chicagossa BioAcs Kaupungissa = Natural areas Kaupunki = mosaiikki Amerikkalainen kaupunki = mel:ng pot ( )

18 Ernest Burgess (opiskelija laitoksen henkilökuntaan 1916) Ryhmien jakautuminen kaupungissa Vyöhykkeiden kartoitus Vyöhykkeiden avulla voidaan tunnistaa kilpailun/kamppailun tuloksia, maan käyköä, asuinalueita ja yk. stra:fikaa:on prosesseja ( )

19 Yhteiskunnan hajoamisen/ disorganisoitumisen teoria Keskustan bisnesalue Siirtymävyöhyke Työmiesten ko:en vyöhyke

20 Robert Park ja Ernest Burgess (1920 ja luvut) Kaupunki muistukaa elimineen ihmisruumista. Chicago muodostuu ydinvyöhykkeistä/vöistä (concentric zones), jotka säteilevät keskustan bisnesvyöhykkeeltä Kuten kasviekologiassa Hallinta Invaasio Peräkkäisyys

21 Park/Burgess- malli

22 Park/Burgess-malli

23 Park/Burgess Tutkivat alueen luonteenpiirteitä eivätkä siellä asuneita rikollisia. On olemassa luonnollisia urbaaneja vyöhykkeitä, joilla on omat luonteenpiirteensä Zone 1 = Loop, koska alueella on ylhäälle nosteku rauta:esilmukka. Kaupallinen: Lakitoimistoja, vähikäiskauppaa jne. Zone II, siirtymävyöhyke: köyhien, ammaztaidokomien asuinalue. Asunnot tehtaiden lähellä ja huonokuntoisia. Zone III = työväenluokan alue. Työläisillä työpaikat, joista saatu tulo antoi mahdollisuuden nauza joistakin mukavuuksista :nen jalka kuitenkin kaupungissa Zone IV = omako:alue, jossa yhden perheen taloja.

24 Yhteiskunnan hajoaminen W.I. Thomas/ Florian Znaniecki The Polish Peasant in Europe and America Tilanne syntyy kun yhteiskunnallinen ryhmä kokee yhteiskunnallisen muutoksen, kulkuurin odokamakoman kehityksen, huonon sopeutumisen, ris:riitaisen elämän:lanteen, konflik:n ja konsensuksen puukeen. maataloustyöläinen ei elä pelkästä leivästä eikä rakenna olemassaoloaan pelkän materiaalisen intressin pohjalle, vaan hän elää ja rakentaa suuressa määrin illuusioiden mukaan, kuten voitaisiin sanoa taloudellis- materiaalisesta näkökulmasta, tai pikemminkin hän elää seikoista, joiden psykologinen perusta on meille osin ongelmallinen, muka kaiken kaikkiaan puhtaan taloudellisen tarkastelun saavukamakomissa (Weber)

25 Preussi 1892 Magian voima kuuden kesäisen kuukauden aikana keneltäkään, jolla vähänkin on silmää näille seikoille, teitämme ja kyliämme läpikulkeneelta ei jää huomaamaka, ekä muutamia :etyn kokoisen maapalstan omistajia ja heidän vaimojaan lukuun okamaka ei näy kuin vanhuksia, enemmän tai vähemmän rampautuneita tai lapsia. Jos astutaan sisään suurempien talojen päivätyöläisten tupiin, jotka aikaisemmin olivat asukkaita täynnä, monet asumukset ovat tyhjiä tai niistä löytyy vain vanhuksia, invalideja, leskiä tai tätösiä, tai henkilöitä, jotka jostain syystä ovat jääneet maanomistajan harteille (mielenvikaisia, epilep:kkoja, yksinkertaisia). Tavallisesta, käykökelpoisesta palvelijasta, tai vahvasta työikäisestä työläisestä on nykyään tullut rarissima avis. (M.Weber)

26 Avainhahmot Symbolinen InterakAonismi: Kaupunkisosiologia: John Dewey William I Thomas George Herbert Mead Charles Horton Cooley Herbert Blumer (Erving Goffman) Robert Park Ernest Burgess Louis Wirth

27 John Dewey (mukaan 1893, Univ. of Michigan) Psykologi/ johtava filosofisen pragma:smin edustaja: Ihmiset määrikelevät maailmassa olevat asiat niiden käytön termein, he määrikävät toimintansa sen pohjalta, mitä he ymmärtävät asioista, kuvikelevat eri toiminnan muotojen seurauksia, ja valikoivat parhaan toimintatavan ( )

28 G.H.Mead & sosiaalinen behaviorismi Tausta: Sosiaalipsykologia Pragma:smi (William Jamesin oppilas) Darwinismi Behaviorismi Psykoanalyysi Simmel ( )

29 Mead & sosiaalinen minä Sosiaalipsykologia Minä kehikyy vain vuorovaikutuksessa Valmistava vaihe Imitaa:o/jäljiKely Leikkivaihe yksinkertainen roolipelivaihe Sopeutuminen/ adaptaa:o toisten odotuksiin Pelivaihe monien roolien pelaaminen Adaptaa:o monien :osten odotuksiin Significant Others ja Generalised Other

30 Mead & the Social Self I viezpohjainen, spontaani osa itseä (id) Me /minä (sosiaalinen itse) itse merkityksellisenä objek:na, joka rakentuu ja rakennetaan yhä uudelleen vuorovaikutuksessa, ja sen kauka toimintaa ohjataan ja viez- impulsseja yhteiskunnallistetaan. Roolien tekeminen otetaan määräky rooli vuorovaiktuksessa Roolin okaminen ymmärretään toisia kuvikelemalla heidän näkökulmansa

31 Herbert Blumer & Symbolinen interaktionismi Meadin, Thomasin & Parkin oppilas (1928) 1) ihmiset ainutlaatuisia käykävät symboleita 2) Meistä tulee inhimillisiä vain vuorovaikutuksessa 3) ihmiset ovat :etoisia/refleksiivisiä toimijoita, jotka muokkaavat omaa käykäytymistään ( )

32 Blumer 4) Vain refleksiivinen jatkuva vuorovaikutus on todellista, ei makrorakenne. Yhteiskuntaelämä koostuu real- life kohtaamisista. 5) Ihmiset toimivat :lanteissa ja pyrkivät kohteisiin antamalla merkityksen niille. 6) Yhteiskunnallisen toiminnan ymmärtäminen vaa:i ymmärtämään sen takana olevat merkitykset Metodologiset seuraukset (on otekava subjek:n rooli)

33 Chicagon metodologia Osallistuva havainnoin: luonnollisilla alueilla Kaupunkielämä Elämäkerrat HaastaKelut Kvalitat./Kvan:tat. Tilastot, kartoitus, Tapaus/case analyysit Koulujen ja toimistojen asiakirjat, ins:tu:onaaliset selvitykset, sanomaleh:jutut, päiväkirjat

34 Etnografioita The Polish Peasant (Thomas and Znaniecki, 1918) The Hobo (Anderson, 1923) The Gang (Thrasher, 1927) The Gold Coast and The Slum (Zorbaugh 1929) The Jack Roller (Shaw, 1930)