POLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT

Transkriptio

1 POLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto Lauri Rapeli Åbo Akademi

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Selitysmallit 3. Tutkimustuloksia 4. Kertaus 5. Keskustelu: Mikä selitysmalli kuulostaa uskottavimmalta? Finland 2

3 JOHDANTO 1. Sosiaaliset mallit: yksilö on ympäristönsä osa. Sosiologiset taustatekijät ratkaisevia. Columbian koulukunta: Berelson, Lazarsfeld & McPhee: People s Choice (1944) & Voting (1954); Lipset & Rokkan (1967) 2. Sosiaalipsykologiset mallit: vahvat tunnesiteet puolueisiin. Michiganin koulukunta. (The American Voter, Campbell et. al. 1960) 3. Taloudellis-rationaaliset mallit: spatiaaliset mallit ja asiaäänestäminen. An economic theory of democracy, Downs (1957); Key (1966) ja äänestäjien arviot tehdyistä päätöksistä sekä Fiorina (1981) retrospektiivinen äänestäminen 1 ja 2 = ympäristö sanelee käytösmallit. Yksilö on erottamaton osa yhteiskuntaa. 3 = käyttäytyminen on instrumentaalista, eli tavoitteellista. Yksilö valitsee itse, rationaalisesti. 3

4 SOSIAALISEN RYHMÄIDENTITEETIN MALLI Yhteiskuntaluokka ratkaisevassa asemassa Jakolinjat Yksilö vain ryhmänsä edustaja Politiikan tavoitteet ovat ryhmän tavoitteita 1950-luvulta lähtien käytetyin malli Uudet ryhmäidentiteetit ja asiaäänestäminen 4

5 MOBILISAATIOMALLI Sosiaaliset normit ja sanktiot Sosiaalisen ympäristön rekrytointikanavat Äänestäminen on tapa Poliittinen sosialisaatio 5

6 RESURSSIMALLI Yksilön resurssit (jotka juontuvat sosiaaliluokasta) ovat ratkaisevia Enemmän resursseja, enemmän osallistumista Taloudelliset, psykologiset, kognitiiviset resurssit 6

7 Taloudellinen rationaalisuus; self-interest theory R = (BP)-C RATIONAALISEN VALINNAN MALLI R = äänestäjän hyöty äänestämisestä B = erotus siitä hyödystä, jonka äänestäjä saa oman ehdokkaan voittaessa P = todennäköisyys, että äänestäjän oma ääni ratkaisee vaalin C = äänestämisen kustannukset (D = velvollisuuden tunteesta johtuva hyvä olo äänestämässä käymisen ansiosta) 7

8 RATIONAALISEN VALINNAN MALLI Toimija osaa asettaa vaihtoehdot paremmuusjärjestykseen ja valitsee aina itselleen parhaan vaihtoehdon Päätöksentekotilanteen merkitys: Yhteistoiminnan kannustimet Vapaamatkustajuus Yksilön hyöty vs. yhteisön hyöty 8

9 SPATIAALINEN MALLI Mutta: jos kaikki ovat yksilöllisiä, missä syyseuraussuhde? Vastaus: instrumentaalinen rationaliteetti Hyödynmaksimointi Puolueet ja äänestäjät hakeutuvat ideologiseen keskustaan 9

10 PROSPEKTIIVINEN JA RETROSPEKTIIVINEN MALLI Äänestäjät reagoivat tehtyihin päätöksiin Prospektiivinen = eteenpäin katsova Retrospektiivinen = taaksepäin katsova Politiikan seuraaminen ja ymmärtäminen keskiössä 10

11 Asuinympäristön rooli Ristipainehypoteesi Urbaanialueet vs. maaseutu Ympäristö joko tukee osallistumista tai asettaa esteitä Suhteellisen vallan ja kurjistumisen mallit Poliittinen ekologia SOSIAALISEN KONTEKSTIN MALLI 11

12 SUOMEN POLIITTISET ALUEET 12

13 PSYKOLOGINEN SELITYSMALLI Tunnepohjainen ja kognitiivinen sitoutuminen Politiikkaan yleensä (kiinnostus, luottamus) Puolueihin erityisesti Puolueidentifikaatio USA-sidonnainen Lähellä rationaalisen valinnan ajatusta maksimoinnista Toisaalta usein myös epärationaalinen 13

14 INSTITUTIONAALINEN SELITYSMALLI Ei sosiaalinen vaan institutionaalinen, poliittinen tai demografinen konteksti Instituutiot tarjoavat kehyksen osallistumiselle Joko kannustavat tai lannistavat Vallitseva poliittinen tilanne luo kannustimia / esteitä Vertaileva tutkimus 14

15 KESKEISET TEKIJÄT Asukasluku Väestön tiheys / keskittyminen Sisäinen muuttoliike Vaalien tiukkuus Poliittinen fragmentaatio Vaalijärjestelmä Äänestyspakko Äänestäjäksi rekisteröityminen Samanaikaiset vaalit 15

16 ÄÄNESTÄMISEN SUPPILOMALLI (WASS & BLAIS, 2017) 16

17 TUTKIMUSTULOKSIA Smets & van Ham (2013): 17

18 TUTKIMUSTULOKSIA Smets & van Ham (2013): Vahvimmat yksilötason selittävät tekijät: Ikä (ja sen neliö) Koulutus Asuinpaikan pysyvyys (maantieteellinen) asuinalue Median seuran Mobilisaatio Äänestäminen edellisissä vaaleissa Puolueidentifikaatio Poliittinen kiinnostus Politiikkatietämys 18

19 TUTKIMUSTULOKSIA Smets and van Ham (2013): Tekijät, joilla korkeintaan vähän vaikutusta: Sukupuoli Rotu Ammattiasema ja tyyppi Jäsenyys ammattiliitossa Luottamus instituutioihin Vaalituloksen tiukkuus 19

20 TUTKIMUSTULOKSIA Geys (2006): Asukasluvulla ja äänestysprosentilla negatiivinen yhteys = tukea rationaalisen valinnan teorialle Asukastiheys heikossa yhteydessä aktiivisuuteen = vain vähän tukea mobilisaatio- ja sosiaalisen kontekstin malleille Populaation heterogeenisyys nostaa aktiivisuutta = ei tukea ristipainehypoteesille (vrt. suomenruotsalaiset alueet) 20

21 TUTKIMUSTULOKSIA Geys (2006): Äänestäminen on tapa = tukea psykologiselle selitysmallille Vaalituloksen tiukkuus nostaa äänestysprosenttia = tukea rationaalisen valinnan teorialle Kampanjarahoituksen määrä nostaa äänestysprosenttia = tukea mobilisaatiomallille 21

22 TUTKIMUSTULOKSIA Geys (2006): On epäselvää mikä poliittisen fragmentaation merkitys on Suhteellinen vaalitapa, äänestyspakko ja samanaikaiset vaalit nostavat äänestysprosenttia = tukea institutionaaliselle mallille 22

23 KERTAUS Poliittista osallistumista selitetään 1. kollektiivisilla malleilla (ryhmäidentiteetti, elinympäristö) 2. yksilötason malleilla (rationaalisuus, psykologia) 3. instituutionaalisilla malleilla (demografia, järjestelmätaso) 23

24 KERTAUS Resurssi- ja mobilisaatiomallit käytetyimpiä Rationaalisen valinnan teorian olettamukset usein epärealistisia, mutta teorialla on relevanssia Kaikki selitysmallit pätevät jossain kontekstissa vakiomallia ei ole olemassa Eri osallistumismuodot edellyttävät eri malleja 24

25 HUOMIOITA Teoriapohjassa vahva amerikkalainen vaikutus Biologian vaikutus poliittiseen käyttäytymiseen saa jatkuvasti enemmän huomiota Muutokset poliittisessa kommunikaatiossa muuttavat poliittista osallistumista uusien teoretisointien tarve? Globaalit instituutiot monimutkaistavat institutionaalista selitysmallia 25

26 KESKUSTELU Mikä selitysmalli kuulostaa uskottavimmalta? Onko ihminen ympäristönsä tuote, rationaalinen vai tunneperäisesti ajatteleva toimija? Onko poliittinen osallistuminen itsekästä vai altruistista? Kannattaako äänestäminen? Minkälaisia sosiaalisia identiteettejä tämän päivän nuorilla suomalaisilla on? 26