Ajatella sosiologisesti

Transkriptio

1

2 Ajatella sosiologisesti Chicago School of Sociology (ei mitään tekemistä vastaavan taloustieteellisen koulukunnan kanssa) Syntyy 1892, Albion Small (toi saksalaisen perinteen Yhdysvaltoihin) luvun kenties vaikutusvaltaisin sosiologian laitos Perusti American Journal of Sociology ja American Sociology Society (ASS), myöhemmin AAS Euroopassa seuratiin esimerkkiä myöhemmin

3 Historiallinen konteksti Edistyksellinen, reformistinen ajattelutapa yk. ongelmiin= eivät luonnollisia, vaan yhteiskunnallisia ja historiallisia Chicago: Nopean yhteiskunnallisen muutoksen näyttämö Nopea väestönkasvu kaupungistuminen Maahanmuutto Yk.ongelmat Kritiikki nojatuoliteoretisointia kohtaan (nykyään monista keskeisistä metodologista olettamuksista tullut nojatuolimetodologiaa )

4 1860, 10,000 asukasta 1910,. 2,000,000 Chicago Maahanmutto/maassamuutto, teollistuminen, kilpailu (Shanghai?) Yhteiskunnalliset ongelmat: työmarkkinat, riisto (palkat, työturvallisuus olemattomia), asuinolosuhteet, alkoholi, sairaudet, murhat, itsemurhat, rikollisuus, prostituutio

5 Ihmisen ja ympäristön tutkiminen Vuorovaikutuksen konkreetit kokemukset Symbolinen interaktionismi: Kuinka yksilöt adaptoituvat sosiaalisiin tilanteisiin, minän rakentaminen ja ylläpitäminen vuorovaikutuksessa Urbaani sosiologia: Ekologinen lähestymistapa kaupunkikehitykseen (yhteiskunta/ihmiset/ demografia) kuinka yksilöt ja ryhmät adaptoituvat kaupunkiympäristöön Arkielämän tutkiminen läheltä (alempien sosiaaliryhmien) Tuloksena huomattavia etnografisia tutkimuksia

6 Amerikkalainen näkökulma Johon kuitenkin vaikuttivat Simmel ja Weber, mutta myös William James, Darwin & Freud) Näkökulma mikrososiologinen (sosiaalipsykologinen, urbaanisosiologinen (ekologia), laadulliset metodit.

7 Pragmatismi Pohjoisamerikkalainen filosofinen koulukunta, joka syntyi luvulla Torjuu absoluuttisen totuuden etsimisen ja mielen (mind) ja maailman toisistaan erottamisen (kartesiolaisen dualismin). Tietomme maailmasta on aina tässä ja nyt perustettu, tavoissa joissa ajatuksemme muotoutuvat ja muotoillaan käytännöllisessä kokemuksessamme. Lausuman tai uskomuksen totuus löytyy sen seurauksista tai sen käyttöarvosta, sen ja kokemuksemme yhteen käymisestä ja sen kyvystä helpottaa adaptoitumistamme olosuhteisiin tässä ja nyt. the Pragmatic method is to try to interpret each notion by tracing its respective practical consequences. What difference would it practically make to anyone if this notion or that notion were true? (James, 1907)

8 Simmel/Darwin Formalismi: yhteiskuntaelämän muodot/sosiaaliset muodot syntyvät ihmisten vuorovaikutuksessa. Darwinismi: Ihmiset käyttäytyvät adaptiivisesti suhteissaan yhteiskunnalliseen ja fyysiseen ympäristöönsä

9 Simmel/Darwin Yhteiskunta on kuin organismi ( Darwin) Ihmiset poikkeavat muista eläimistä (vastaan aikakauden käsityksiä) Toiminta perustuu merkitykseen (eleet, kieli) eikä ärsykkeisiin Minä/yhteiskunta on tulos merkityksellisestä ja jatkuvasta yhteiskunnallisesta vaihdosta (Simmel) tietoisuus ymmärrettävä ajatusvirraksi joka lähtee dynaamisesta suhteesta henkilön ja hänen merkityksellisen ympäristönsä välillä

10 Aineiston kerääminen Viralliset Rikostilastot Äänestystilastot Taulukot Elämäkerrat Etnografiat Ekologinen koulukunta

11 Kaupunkisosiologia Ekologinen lähestymistapa kaupunkeihin, kaupungit organismeja (Darwin) Yksilöt ja ryhmät adaptoituvat ympäristöönsä ja kamppailevat kaupunkitilasta Hallitsevat ryhmät syrjäyttävät heikommat Kaupunkitilan maisema heijastaa käynnissä olevaa kamppailua tilasta ja resursseista

12 Robert Ezra Park (liittyi 1914 Simmelin oppilas) Ensimmäinen sosiologian oppituoli Chicagossa Biotics Kaupungissa = Natural areas Kaupunki = mosaiikki Amerikkalainen kaupunki = melting pot ( )

13 (opiskelija laitoksen henkilökuntaan 1916) Ernest Burgess Ryhmien jakautuminen kaupungissa Vyöhykkeiden kartoitus Vyöhykkeiden avulla voidaan tunnistaa kilpailun/ kamppailun tuloksia, maan käyttöä, asuinalueita ja yk. stratifikaation prosesseja ( )

14 Robert Park ja Ernest Burgess (1920 ja luvut) Kaupunki muistuttaa elimineen ihmisruumista. Chicago muodostuu ydinvyöhykkeistä/vöistä (concentric zones), jotka säteilevät keskustan bisnesvyöhykkeeltä Kuten kasviekologiassa Hallinta Invaasio Peräkkäisyys

15 Yhteiskunnan hajoamisen/ disorganisoitumisen teoria Keskustan bisnesalue Siirtymävyöhyke Työmiesten kotien vyöhyke

16 Park/Burgess- malli

17 Park/Burgess-malli

18 Park/Burgess Tutkivat alueen luonteenpiirteitä eivätkä siellä asuneita rikollisia. On lemassa lunnollisia urbaaneja vyöhykkeitä, joilla on omat luonteenpiirteensä Zone 1 = Loop, koska alueella on ylhäälle nostettu rautatiesilmukka. Kaupallinen: Lakitoimistoja, vähittäiskauppaa jne. Zone II, siirtymävyöhyke: köyhien, ammattitaidottomien asuinalue. Asunnot tehtaiden lähellä ja huonokuntisia. Zone III = työväenluokan alue. Työläisillä työpaikat, joista saatu tulo antoi mahdollisuuden nauttia joistakin mukavuuksista tinen jalka kuitenkin kaupungissa Zone IV = omakotialue, jossa yhden perheen taloja.

19 Yhteiskunnan hajoaminen W.I. Thomas/Florian Znaniecki The Polish Peasant in Europe and America Tilanne syntyy kun yhteiskunnallinen ryhmä kokee yhteiskunnallisen muutoksen, kulttuurin odottamattoman kehityksen, huonon sopeutumisen, ristiriitaisen elämäntilanteen, konfliktin ja konsensuksen puutteen. maataloustyöläinen ei elä pelkästä leivästä eikä rakenna olemassaoloaan pelkän materiaalisen intressin pohjalle, vaan hän elää ja rakentaa suuressa määrin illuusioiden mukaan, kuten voitaisiin sanoa taloudellis- materiaalisesta näkökulmasta, tai pikemminkin hän elää seikoista, joiden psykologinen perusta on meille osin ongelmallinen, mutta kaiken kaikkiaan puhtaan taloudellisen tarkastelun saavuttamattomissa (Weber)

20 Preussi 1892 Magian voima kuuden kesäisen kuukauden aikana keneltäkään, jolla vähänkin on silmää näille seikoille, teitämme ja kyliämme läpikulkeneelta ei jää huomaamatta, että muutamia tietyn kokoisen maapalstan omistajia ja heidän vaimojaan lukuun ottamatta ei näy kuin vanhuksia, enemmän tai vähemmän rampautuneita tai lapsia. Jos astutaan sisään suurempien talojen päivätyöläisten tupiin, jotka aikaisemmin olivat asukkaita täynnä, monet asumukset ovat tyhjiä tai niistä löytyy vain vanhuksia, invalideja, leskiä tai tätösiä, tai henkilöitä, jotka jostain syystä ovat jääneet maanomistajan harteille (mielenvikaisia, epileptikkoja, yksinkertaisia). Tavallisesta, käyttökelpoisesta palvelijasta, tai vahvasta työikäisestä työläisestä on nykyään tullut rarissima avis. (M.Weber)

21 Avainhahmot Symbolinen Interaktionismi: Kaupunkisosiologia: John Dewey William I Thomas George Herbert Mead Charles Horton Cooley Herbert Blumer (Erving Goffman) Robert Park Ernest Burgess Louis Wirth

22 John Dewey (mukaan 1893, Univ. of Michigan) Psykologi/ johtava filosofisen pragmatismin edustaja: Ihmiset määrittelevät maailmassa olevat asiat niiden käytön termein, he määrittävät toimintansa sen pohjalta, mitä he ymmärtävät asioista, kuvittelevat eri toiminnan muotojen seurauksia, ja valikoivat parhaan toimintatavan ( )

23 WI Thomas (liittyi 1894) Opiskeli Saksassa sosiologiaa Tilanteen määrittely : ihmiset eivät pelkästään reagoi ärsykkeisiin, he toimivat määrittelevät subjektiivisesti tilanteita ja valitsemalla sitä vastaavan käyttäytymistavan. Thomasin teoreema: mikäli ihmiset määrittelevät tilanteet todelliseksi, ne ovat seurauksiltaan todellisia ( )

24 G.H.Mead & sosiaalinen behaviorismi Tausta: Pragmatismi (William Jamesin oppilas) Darwinismi Behaviorismi Psykoanalyysi Sosiaalipsykologia Simmel ( )

25 Sosiaalipsykologia Mead & sosiaalinen minä Minä kehittyy vain vuorovaikutuksessa Valmistava vaihe Imitaatio/jäljittely Leikkivaihe ykskinkertainen roolipelivaihe Sopeutuminen/ adaptaatio toisten odotuksiin Pelivaihe monien roolien pelaaminen Adaptaatio monien tisten odotuksiin Significant Others ja Generalised Other

26 Mead & the Social Self I viettipohjainen, spontaani osa itseä (id) Me /minä (sosiaalinen itse) itse merkityksellisenä objektina, joka rakentuu ja rakennetaan yhä uudelleen vuorovaikutuksessa, ja sen kautta toimintaa ohjataan ja vietti- impulsseja yhteiskunnallistetaan. Roolien tekeminen otetaan määrätty rooli vuorovaiktuksessa Roolin ottaminen ymmärretään toisia kuvittelemalla heidän näkökulmansa

27 Herbert Blumer & Symbolinen interaktionismi Meadin, Thomasin & Park in oppilas (1928) 1) ihmiset ainutlaatuisia käyttävät symboleita 2) Meistä tulee inhimillisiä vain vuorovaikutuksessa 3) ihmiset ovat tietoisia/ refleksiivisiä toimijoita, jotka muokkaavat omaa käyttäytymistään ( )

28 Blumer 4) Vain refleksiivinen jatkuva vuorovaikutus on todellista, ei makrorakenne. Yhteiskuntaelämä koostuu real- life kohtaamisista. 5) Ihmiset toimivat tilanteissa ja pyrkivät kohteisiin antamalla merkityksen niille. 6) Yhteiskunnallisen toiminnan ymmärtäminen vaatii ymmärtämään sen takana olevat merkitykset Metodologiset seuraukset (on otettava subjektin rooli)

29 Chicagon metodologia Osallistuva havainnointi luonnollisilla alueilla Kaupunkielämä Elämäkerrat Haastattelut Kvalitat./Kvantitat. Tilastot, kartoitus, Tapaus/case analyysit Koulujen ja toimistojen asiakirjat, institutionaaliset selvitykset, sanomalehtijutut, päiväkirjat

30 Etnografioita The Polish Peasant (Thomas and Znaniecki, 1918) The Hobo (Anderson, 1923) The Gang (Thrasher, 1927) The Gold Coast and The Slum (Zorbaugh 1929) The Jack Roller (Shaw, 1930)