Symbolinen interaktionismi

Transkriptio

1 Symbolinen interaktionismi Mervi Murtonen MATHM

2 Alustuksen sisältö Symbolinen interaktionismi teoria (SI) Peruslähtökohta Keskeiset käsitteet Keskeiset nimet Paikka kvalitatiivisen tutkimuksen kartalla Sovelluksia ja kritiikkiä Tutkimusesimerkki symboliseen interaktionismiin perustuvasta väitöstutkimuksesta

3 SI:n alkujuuret ja teorian isät Georg Herbert Mead ( ) Ei merkittäviä omia julkaisuja Opetuksia julkaistu postuumisti Pääteos: Mind, Self and Society (1934) Rakenneltu enimmäkseen Meadin tietämättä luennoille ujutetun pikakirjoittajan muistiinpanoista. Herbert Blumer ( ) Meadin oppilas Lanseerasi varsinaisen symbolisen interaktiomismin käsitteen Loi teorian perustan ja kehitti sitä eteenpäin Keskeisin teos: Symbolic Interactionism: Perspective and Method (1969)

4 SI:n perusajatus Ihminen on aktiivinen, merkityksiä muodostava toimija Yhteiskunta rakentuu vuorovaikutuksesta, joka toteutuu erilaisina tilanteina eri ihmisten ja ihmisryhmien välillä Ihmisen toiminta symbolisena ja sosiaalisena prosessina: Erilaiset ihmisten vuorovaikutuksessaan käyttämät symbolit sisältävät jaettuja merkityksiä Symbolien tulkintaa ohjaavat tulkitsijan aikaisemmat kokemukset Yksilöiden välinen ja pienryhmien sisäinen kanssakäyminen on kiinnostavampaa kuin yhteiskunnan rakenteet tai organisaatiot tai toisaalta ihmisen persoonallisuuden piirteet Tulkinta Tulkinta on teorian mukaan ihmiselle luonteenomainen tapa olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristön kanssa. Ihmisten välinen vuorovaikutus perustuu toisen käyttäytymisen tulkintaan (ei toisen käyttäytymisen aiheuttamiin suoriin reaktioihin) Tulkinnassa ihminen liittää asioihin subjektiivisia merkityksiä

5 Kolme peruslähtökohtaa 1. Ihmisen toimintaa säätelee toiminnan kohteena olevan asian merkitys hänelle. Ihminen havainnoi ympäristöään ja tekee siitä omaan toimintaansa vaikuttavia johtopäätöksiä 2. Asioiden merkitys määräytyy ihmisen ollessa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Oma toiminta suhteessa muihin Toisen asemaan asettuminen merkityksenannon perustana 3. Ihminen tulkitsee merkityksiä Tulkintaprosessin kautta merkityksiä sekä käsitellään että muutetaan.

6 Keskeiset käsitteet SI tarjoaa vuorovaikutussuhteiden tarkasteluun useita käyttökelpoisia käsitteitä: Minä (ks. seuraava kalvo) Itse (ks. seuraava kalvo) Merkitykselliset toiset (henkilöt, joiden kanssa vietämme paljon aikaa, jotka eniten vaikuttavat objektiminän sisältöön) Merkitykselliset eleet (eleiden yhdenmukainen tulkinta) Identiteetti (ihmisen käsitys minästä) Itseindikaatio (kyky tarkastella ja arvioida omaa toimintaa) Roolit (roolin ottaminen = asenteen omaksuminen?) Näiden käsitteiden avulla vuorovaikutussuhteesta on mahdollista muodostaa monimuotoinen näkemyskokonaisuus. Teorian identiteettiä kuvaava malli on eräänlainen silta sisäisen ja ulkoisen välillä : Identiteetti luo yhteyden näiden kahden, sisäisen ja ulkoisen, välille Identiteetti on se, jonka avulla hallitaan laajempaa sosiaalista ja kulttuurista maailmaa. Symbolinen interaktionismi pyrkii yhdistämään yksilön, yhteisön ja kulttuurin, ja tämä yhdistäminen tapahtuu nimenomaan tulkintaprosessissa, joka rakentaa yksilön identiteettiä.

7 Minä Minuudella tarkoitetaan toimijan tietoisuutta itsestään objektina Minä on toimija, joka on tietoinen itsestään sosiaalisena prosessina: Subjektiminä (I): Minän toimintaa sosiaalisessa tilanteessa eli yksilön omaa yksilöllistä käyttäytymistä Miten ihminen kokee itsensä välittömällä ja suoralla tavalla. Toimiva ja kokeva minä, tunteet Objektiminä (me): Muodostuu muiden asenteista ja kulttuuri-historiallisista odotuksista, jotka yksilö on sisäistänyt ohjaamaan omaa toimintaansa Itsensä havaitseminen ja kokeminen tapahtuu toisen käyttäytymisen kautta. Tarkasteleva ja arvioiva minä Sosiaalinen vuorovaikutus on jatkuvaa löytämisen prosessia, jossa I ja me luotaavat toisiaan Minän aspektien, me ja I, vuorovaikutus on sisäistä keskustelua Minä syntyy, kun toimija alkaa kokea ympäristön objektit ja prosessit merkityksellisinä Merkitykset ovat jaettuja Minän täytyy pystyä omaksumaan toisten toimijoiden asenteet ja/tai roolit ja identiteetit: symbolit tulevat merkityksellisiksi tätä kautta Minuus syntyy vuorovaikutuksessa Vrt. täysin yksin elävä ihminen Vrt. minuus erilaisilla sosiaalisen median foorumeilla Vrt. täysin uudet sosiaaliset tilanteet

8 Ihmisen toiminnan tutkiminen SI:n avulla Yksilön käyttäytymistä tulee tutkia sellaisena kuin se ilmenee sosiaalisessa prosessissa Yksilön toimintaa ei voi ymmärtää, jos ei tiedä toiminnan motiiveja. Symbolisen interaktionismin avulla voidaan ihmisen toimintaa tarkastella kahdella tasolla: 1. Käyttäytymis- ja vuorovaikutustasolla: miten ihminen toimii, mitä hän tekee, miten hän on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa 2. Symbolisella tasolla: millaisia merkityksiä ihminen antaa esineille, kuville, muille ihmisille, instituutioille, toiminnalle muiden ihmisten kanssa ja näiden kaikkien erilaisille yhdistelmille Symbolijärjestelmät (esim. kieli) tärkeitä tutkimuskohteita Käytetyimmät menetelmät: osallistuva havainnointi, haastattelut, vuorovaikutusanalyysi, etnografia Perustuu tutkijan persoonalliseen tietoon tutkittavasta asiasta Tutkijan tehtävänä on: Selittää ja ymmärtää tutkittavien toimintaa siten, kuin nämä itse sen ymmärtävät Oppia tuntemaan tutkittavien tulkintoja ja jakaa heidän päätelmänsä Tuottaa havaintojensa pohjalta tieteellistä tietoa - teoriaa.

9 SI:n paikka laadullisen tutkimuksen kartalla Pragmatismi: Ihmisten ajatusten ja tekojen tarkastelu niiden käytännöllisen arvon perusteella. Ihminen valitsee todeksi ja oikeaksi sen, mikä osoittautuu käytännössä toimivaksi, hyödylliseksi tai palkitsevaksi. Konstruktivistinen tietokäsitys: Tarkastelee sosiaalisia todellisuuksia jatkuvasti erilaisten sosiaalisten rutiinien ja käytänteiden avulla rakennettuina ja rakennettavina prosesseina, joita käsitteelliset kategoriat tukevat. Ulkoinen todellisuus ei ilmene sellaisenaan, vaan siitä voi esittää ainoastaan erilaisia tulkintoja Yhtä oikeaa totuutta ei ole olemassa Grounded theory metodi (erityisesti straussilainen GT): Ihmisten käyttäytymisen sisäinen, kokemuksellinen puoli Miten ihmiset itse tulkitsevat tapahtumia tai todellisuuttaan Puhtaasti induktiivinen lähestymistapa Eksploratiivinen (tunnusteleva) tutkimusote: Lähtökohtana tutkimuskohde ja siitä tehtävät havainnot Tutkimusongelma tarkentuu jatkuvasti työn aikana Tulkitsevan kulttuurintutkimuksen perinne: Tavoitteena "ymmärtää" ihmisten käyttäytymistä ja "tulkita sen merkityksellisyyttä"

10 Tutkimusesimerkki Koivusalo-Kuusivaara, R Lapset, media ja symbolinen vuorovaikutus. Väitöskirja, Helsingin Yliopisto, viestinnän laitos. Tutkimus suomalaisten, englantilaisten ja saksalaisten lasten mediasuhteista Työssä tarkastellaan lasten audiovisuaalista mediaympäristöä tulkintaympäristönä ja symbolisena ympäristönä Tarkastelun keskiössä tulkintaprosessi: millaisia merkityksiä lapset antavat audiovisuaaliselle informaatiolle. Työssä pyrittiin myös selvittämään symbolisen interaktionismin tarjoamia uudenlaisia näköaloja viestintätutkimukseen. Aineistona 36 lasta (4 6 v.) ja heidän vanhempansa kolmesta maasta.

11 Lapsen mediasuhde symbolisen interaktionismin teorian avulla kuvattuna (Koivusalo-Kuusivaara, 2007)

12 Tutkimusasetelma Keskeinen haaste: miten voidaan tutkia ja selvittää lapsen mielessä tapahtuvaa, henkistä prosessia? miten prosessin voi todentaa ja havainnollistaa? merkitysten muodostumis- ja muodostamisprosessia eli tulkintaa ei sinänsä voi asettaa kyseenalaiseksi. Lapsi toimijana mediaympäristössä, ei passiivisena vaikutusten kohteena Aineiston keruu: Lasten television katselutapahtuman analysointi Lasten piirrokset ja keskustelut Vanhempien haastattelut (Koivusalo-Kuusivaara, 2007)

13 Millaisia mahdollisuuksia symbolisen interaktionismin teoria tarjoaa lasten mediasuhteen tarkastelulle tulkintaympäristönä? 1. Tulkinta ei ilmene tutkijalle "puhtaana", mitattavana suureena, vaan tulkinnalla on aina prosessinomainen luonne. 2. Lasten mediatulkintaa ja mediasuhdetta selittää osaltaan lapsen yksilölliset ja kehitykselliset tekijät, joiden taustalla vaikuttavat hänen sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristönsä. Tulkintaa ei siten voida tutkia irrallisena osana kokonaisuudesta, koska tulkinta on aina jossakin määrin kontekstuaalinen. 3. Tutkijan osallistuva rooli 4. SI tarjoaa monipuolisen käsitteellisen viitekehyksen 5. Teorian avulla lapsia ja heidän mediasuhdettaan on mahdollista tarkastella aktiivisena, merkityksiä synnyttävänä toimintana ja identiteettiä rakentavana toimintana 6. Korostaa kielellisten merkitysten ohella toiminnallisia ja kokemuksellisia merkityksiä tutkimuksen suunnittelussa ja tulosten analyysissa. (Koivusalo-Kuusivaara, 2007)

14 Muita sovelluskohteita Hoitotyön tutkimus Esim. syöpäpotilaiden hoitokokemusten tutkiminen Kuluttajatutkimus BurgerKing ja McDonalds käyttävät logoissaan keltaista ja punaista symbolina sinapille ja ketsupille, jotka nälkäinen ihminen yhdistää ruokaan (lähde: Wikipedia ) Valtatutkimus Sosiologia Chicagon kaupungin sosiaalisten ilmiöiden tutkimus luvuilla Poikkeavuuden leimaaminen vs. leimautuminen Elämäntapatutkimus Työläisyhteisön synty Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle (1930-luvulla)

15 Kritiikkiä Tulkinnallisuus Käsitteellinen epäselvyys (erit. minuuden aspektit) Yhtenäinen teoreettinen viitekehys puuttuu Menetelmällinen sekavuus Useita koulukuntia Käytettävät metodit ovat kirjavia Ei huomioi riittävästi valtakysymyksiä, sosiaalisia rakenteita, taloutta tai historiaa Yksilöllistävää ja subjektiivista (Vastine: Ihmistä ei sosiaalisessa toiminnassa voi tutkia objektiivisesti luonnontieteellisin menetelmin) On liian kiinnostunut ohimenevästä, marginaalisesta ja eksoottisesta Jää ajallis-paikalliselle vuorovaikutuksen tasolle Mutta voi silti olla paikallaan nostamassa esiin uusia ilmiöitä, oivalluksia, yhteyksiä, ideoita ja teoria-aihioita tiedeyhteisön käsiteltäväksi

16 Tämän alustuksen laatimisessa avustivat: Koivusalo-Kuusivaara, R Lapset, media ja symbolinen vuorovaikutus. Väitöskirja, Helsingin Yliopisto, viestinnän laitos. TYT avoin yliopisto, verkko-opinnot: Pragmatistinen sosiaalipsykologia ja symbolinen interaktionismi Yksilö ja kulttuuri Juha Klemelä Symbolinen interaktionismi. Luentokalvot, päivitetty TY Sosiologia okunta/klemela/symbinte.doc Society for the Study of Symbolic Interaction (SSSI)