Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV)

Transkriptio

1 Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) PTV-tietojen tuottamisen teemakoulutus Kuntien palvelujen kuvaaminen silloin kun pohjakuvausta ei ole

2 Sisältö PTV-tietojen tuottamisen taustaa (n. 15 min) 3 Valmistautuminen PTV-tietojen tuottamiseen 4 Mitä ovat palvelun pohjakuvaukset 5 Kaikille palveluille ei ole valmista pohjakuvausta 6 Miten toimin jos palvelulle ei ole pohjakuvausta 7 Miten tunnistan palvelun 8 Palvelu on erotettava asiointikanavista 9 Esimerkki liikuntapalvelujen jaottelusta 10 Luokitukset ja asiasanat 11 Esimerkkejä palveluista (n. 15 min) 12 Palvelutiedot 13 Esimerkkejä palveluista 14 Palvelujen ja palvelupisteen liitos 18 Tietojen tuottaminen PTV:hen (n. 30 min) 19 Käyttöliittymään kirjautuminen 20 Palvelun hakeminen 21 Palvelun lisääminen 23 Asiointikanavien liittäminen palveluun 31 Asiointikanavien hakeminen 32 Asiointikanavan lisääminen Verkkoasiointi 33 Tulostettava lomake 35 Verkkosivu 36 Puhelinasiointi 38 Palvelupiste 40 Linkkejä ohjesivuille 43 PTV:n käyttöönoton tuki 44 Yhteystiedot 45 2

3 PTV-tietojen tuottamisen taustaa Valmistautuminen PTV-tietojen tuottamiseen Mitä ovat palvelun pohjakuvaukset Kaikille palveluille ei ole valmista pohjakuvausta Miten toimin jos palvelulle ei ole pohjakuvausta Miten tunnistan palvelun Palvelu on erotettava asiointikanavista Palvelut ja asiointikanavat - esimerkki liikuntapalvelujen jaottelusta Luokitukset ja asiasanat 3

4 PTV-tietojen tuottamisen taustaa Valmistautuminen PTV-tietojen tuottamiseen Selvitä mitkä ovat organisaation tuottamat palvelut kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille Miten näitä palveluja pääsee käyttämään ja mitkä ovat niiden asiointikanavat Kuka organisaatiossanne omistaa kunkin palvelun ja mistä löytyvät palvelujen tämänhetkiset kuvaukset Onko kuvaukset tehty asiakkaan näkökulmasta? Voiko niitä hyödyntää suoraan PTV:ssä? Ovatko kaikki PTV-tietomallin edellyttämät tiedot olemassa? Mistä puuttuvat tiedot löytyvät ja kuka ne hankkii? Onko palveluketjuissa ulkopuolisia yhteistyökumppaneita? Miten sovitte työnjaosta PTV-tietojen tuottamisessa ja ylläpidossa? Vaiheista käyttöönotto Aloita kokeillen Tee ensin selkeimmät kuvaukset Opi tekemisen kautta Vastuuta tuottaminen ja ylläpito Katso tarkemmin esuomi.fissä julkaistut ohjeet 4

5 PTV-tietojen tuottamisen taustaa Mitä ovat palvelun pohjakuvaukset Kuntien käyttöön on laadittu valmiita pohjakuvauksia palveluista. Pohjakuvauksia on laadittu kuntien lakisääteisille tai muuten yleisesti tuotetuille palveluille. Pohjakuvaukset on tuotettu niin, että yksi pohjakuvaus vastaa yhtä palvelua. Kunta voi kuitenkin halutessaan jättää pohjakuvauksen käyttämättä ja kuvata palvelun kokonaan itse. Pohjakuvauksiin on määritelty kunnan lakisääteisten palvelujen sisältö lyhyesti siten kuin se laissa määritellään. Kunta itse kuvaa palvelun paikalliset tiedot pohjakuvauksen jatkeeksi. Pohjakuvaukset on valmiiksi metatiedotettu, ja niiden metatiedot periytyvät pohjakuvauksiin kytketyille palveluille. Pohjakuvauksia ylläpidetään keskitetysti esim. lakimuutosten, metatietomuutosten sekä kuvausten poistojen ja lisäysten osalta. Tarkemmin palvelun pohjakuvauksista voit lukea esuomi.fistä Mutta entä jos palvelulle ei löydy pohjakuvausta! 5

6 PTV-tietojen tuottamisen taustaa Kaikille palvelulle ei ole valmista pohjakuvausta Palvelukuvausten tuottamisessa kannattaa aloittaa niistä palveluista, joille on olemassa pohjakuvaus Tavoitteena on, että kunnat kuvaavat kaikki palvelunsa PTV:hen, vaikka kaikille palveluille ei löydy pohjakuvausta. Myös joiltakin lakisääteisiin tehtäviin perustuvilta palveluilta puuttuu pohjakuvaus, koska laissa tai asetuksista ei määritellä, miten kunnan tulee palvelu järjestää. Tällaisia palveluja ovat ainakin erilaiset liikunta- ja kulttuuripalvelut. Jos pohjakuvausta ei ole, kunnat voivat itse ratkaista, miten nämä palvelut kuvataan. Kuvaukset täytyy kuitenkin laatia PTV-tietomallin ja -toimituspolitiikan puitteissa. Ehdotuksia tarpeellisista uusista pohjakuvauksista voi lähettää ositteeseen Kirjoitus- ja tyyliohjeet löytyvät esuomi.fistä: Toimituspolitiikka löytyy esuomi.fistä: oonotto/ptvn-toimituspolitiikka/ Palvelut tulee nimetä ja kuvata kansantajuisesti niiden kohderyhmän (kansalainen, yrittäjä, viranomainen) näkökulmasta Hallinnollista erityissanastoa tulee välttää Lukijan tulee osata toimia itsenäisesti kuvaustekstien perusteella Kuvaustekstien tulee olla oikeakielisiä Tekstien tulee toimia eri yhteyksissä. 6

7 PTV-tietojen tuottamisen taustaa Miten toimin jos palvelulle ei ole pohjakuvausta Joillekin tavanomaisille palveluille, joille ei ole pohjakuvausta, on kuitenkin olemassa suosituksia palvelun kuvaamisesta. Näitä käymme läpi tarkemmin tässä koulutuksessa. Palveluja kuvattaessa on aina ensin ratkaistava mikä on palvelu Palveluun liittyy aina vuorovaikutus asiakkaan kanssa. Asiakas voi olla kansalainen, yritys tai toinen viranominen. Palvelut on tunnistettava asiakkaan näkökulmasta. Organisaation sisäinen hallinnollinen toimi ei ole PTV:ssä palvelu. Yksittäisen palvelun pitää olla niin suppea, että se voidaan kuvata riittävän yksityiskohtaisesti, mutta kuitenkin lyhyesti ja selkeästi PTV:ssä myös luvat, ilmoitukset ja rekisteröinnit kuvataan palveluina Suomi.fi-palvelunäkymät näyttää PTV:hen tuotettuja palvelukuvauksia PTV:n avoimen rajapinnan kautta. Voit katsoa beta.suomi.fistä, miten muut kunnat ovat kuvanneet palvelujaan. Esimerkkejä: Kannattaa tehdä myös muiden kuntien kanssa yhteistyötä ja pohtia yhdessä, miten palvelut kuvataan kun pohjakuvausta ei ole. 7

8 PTV-tietojen tuottamisen taustaa Miten tunnistan palvelun Palvelulla tarkoitetaan ei-materiaalisia, organisaatiossa määriteltyjä toimintoja tai toimintosarjoja, joiden puitteissa organisaatio toimii asiakkaan kanssa siten, että asiakkaan asiointitapaus tai tilanne selviää tai toteutuu. Tapaus tai tilanne voi koskea asiakkaan vapaaehtoisesti käynnistämää asiointia tai tilanteita, joissa asiakas suorittaa häntä koskevan lakisääteisen velvoitteen (esim. verotuksen yhteydessä). Palvelun asiakas voi olla luonnollinen henkilö, yritys, yhteisö tai viranomainen, jonka asian selvittäminen ja ratkaiseminen edellyttää palvelussa toimimista. Palvelussa toimiminen ja vuorovaikutus asiakkaan ja palvelutuottajan välillä tapahtuu palveluun liittyvissä asiointikanavissa, jotka voivat olla sähköisiä, paikallisia tai puhelimen tai paperilomakkeen avulla toimivia. 8

9 PTV-tietojen tuottamisen taustaa Palvelu on erotettava asiointikanavista Palvelun kuvaus kertoo mihin asiakkaan tarpeeseen palvelu vastaa kenelle palvelu on suunnattu miten asiakas voi palvelun saada. Kuvaa palvelu selkeästi ja asiakkaan kannalta ymmärrettävästi. Käytä yleiskieltä, vältä hallinnollisia termejä. Kuvaa asiakkaan saamaa palvelua, älä palvelua järjestävää organisaatiota tai sen tehtäviä. Asiointikanavan kuvaus kertoo miten asiakas voi asioida kyseisessä asiointikanavassa ratkaistakseen tilanteensa ja täyttääkseen jonkin velvollisuutensa mitä erityispiirteitä asiointikanavaan liittyy. 9

10 PTV-tietojen tuottamisen taustaa Palvelut ja asiointikanavat - esimerkki liikuntapalvelujen jaottelusta Tunnista palvelut ja niiden asiointikanavat. Viereisessä kuvassa on esimerkki liikuntapalvelujen jaottelusta. Voit käyttää tätä mallia tai jaotella liikuntapalvelut halutessasi vielä yksityiskohtaisemmin. Huomaathan, että PTV:ssä fyysinen paikka ei ole palvelu. Yhden palvelupisteen tai muun asiointikanavan voi liittää useaan palveluun. 10

11 PTV-tietojen tuottamisen taustaa Luokitukset ja asiasanat Tietojen yhdisteleminen, esittäminen ja hakeminen eri yhteyksissä perustuu metatietoihin. Asiasanat ja luokitukset auttavat käyttäjiä löytämään tarvitsemansa palvelut tehokkaasti ja nopeasti. Kun palveluun liitetään valmis pohjakuvaus, palvelu saa luokitukset ja asiasanat suoraan pohjakuvaukselta. Jos pohjakuvausta ei ole, täytyy palvelulle antaa asiasanat ja luokitukset. Käyttöliittymä ohjaa käyttäjää metatietojen lisäämisessä. Luokituksia ovat palveluluokat, kohderyhmäluokat ja tilanneluokat Palveluluokka on aihetunniste, jonka avulla palvelut voidaan ryhmitellä ja löytää. PTV:n palvelut ja asiointikanavat luokitellaan julkishallinnon palveluluokituksen mukaan. Finto (suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu) (hierarkia-välilehti) Pääkohderyhmät ovat kansalaiset, yritykset ja viranomaiset. Tilanneluokka viittaa elämäntilanteeseen, jota leimaa väliaikaisuus sekä erityisten palvelujen ja tiedon tarve. Asiasanat (ontologiakäsitteet) ovat sanoja, joiden merkitys on määritelty sekä sisäisesti että suhteessa toisiin käsitteisiin ( Ilmoittaudu metatietokoulutukseen esuomi.fissä 11

12 Esimerkkejä palveluista Palvelutiedot Esimerkkejä palveluista Palvelujen ja palvelupisteen liitos 12

13 Erota palvelu ja asiointikanava(t) toisistaan. Kirjoita kokonaisia lauseita. Tarkastele palvelua asiakkaan näkökulmasta. Palvelun kuvaus Mihin asiakkaalla (kansalainen, yritys, viranomainen) on oikeus? Onko asiakkaalla jotain velvollisuuksia? Mihin asiakkaan tarpeeseen palvelu vastaa? Mitä palvelusta voi kertoa yleisellä tasolla kuvaamatta kanavia (verkkosivuja, verkkoasiointikanavia tai palvelupisteitä), joissa palvelua tarjotaan? Palvelu käytön edellytykset Kuka palvelua voi käyttää, onko käytössä rajauksia (esim. kotikunta, ikä, kansalaisuus, status)? Onko käyttäjän valmisteltava palvelun käyttämistä jotenkin (esim. hankittava jotain tietoja tai dokumentteja)? Toimintaohjeet PALVELU Miten asiakas saa palvelun? Mitä asiointikanavia hän voi käyttää ja miten? Onko palvelun saadakseen noudatettava jotakin prosessia? ASIOINTIKANAVAT Verkkoasiointi Mikä verkkoasiointikanava on ja mitä sillä voi tehdä? Verkkosivu Mikä verkkosivu on ja mitä siellä voi tehdä? Puhelinasiointi Mikä puhelinasiointikanava on ja minkä parissa siellä voi asioida? Tulostettava lomake Mikä lomake on ja mitä sillä voi tehdä? Palvelupiste Mikä palvelupiste on ja mitä siellä voi tehdä? ORGANISAATIO Taho, joka palvelusta vastaa ja/tai palvelua tuottaa Vaikka eri palvelut käyttävät samoja asiointikanavia, kukin asiointikanava kuvataan vain kerran. Palvelut ja kanavat kytketään toisiinsa. 13

14 PALVELU PALVELU Päätöksentekoon ja lainvalmisteluun osallistuminen ASIOINTIKANAVAT Lausuntojen pyytäminen ja kansalaisten kuuleminen Kansalaisten kuulemisen ja osallistamisen hankkeeseen kannattaa aloittaa jo valmisteluvaiheessa. Tämä voidaan toteuttaa avoimina tai kohdennettuina keskustelutilaisuuksina, sosiaalisen median avulla, kyselylomakkeella tai verkkokeskusteluna Otakantaa.fipalvelussa. Esimerkeissä on osin lyhennetyt tekstit. Kansalainen voi vaikuttaa päätöksentekoon esimerkiksi antamalla lausunnon johonkin valmistelussa olevaan asiaan tai osallistumalla kansalaiskeskusteluun eri tavoin. Viranomainen voi pyytää kansalaisten näkemyksiä kuulemalla heitä eri menetelmin. Kuulemisella tarkoitetaan kansalaisten ja tärkeimpien sidosryhmien näkemysten, tietojen ja kokemusten hankkimista valmisteilla olevasta asiasta. Lainvalmistelijat pyytävät keskeisiltä sidosryhmiltä kuten erilaisilta etujärjestöiltä lausuntoja osana lainvalmisteluprosessia. Ministeriöt, virastot, kunnat ja muut julkishallinnon organisaatiot voivat tehdä lausuntopyynnön liittyen valmistelussa olevaan asiaan. Kansalainen voi myös kertoa näkemyksensä vapaamuotoisemmin esimerkiksi osallistumalla viranomaisen aloittamaan keskusteluun tai vastaamalla kyselyihin. Palvelun käytön edellytykset Kaikilla kiinnostuneilla kansalaisilla on mahdollisuus antaa lausunto tai osallistua kansalaiskeskusteluun. Myös erilaiset etujärjestöt voivat antaa kirjallisia lausuntoja säädösehdotuksista tai antaa mielipiteensä yhteiskunnallisiin asioihin. Toimintaohjeet Kansalainen voi jättää lausunnon sähköisesti Lausuntopalvelu.fissä tai lähettämällä sen organisaation kirjaamoon postitse tai sähköpostitse. Kansalainen voi osallistua kansalaiskeskusteluun tai aloittaa itse keskustelun haluamastaan aiheesta sähköisesti Otakantaa.fi-verkkopalvelussa. Otakantaa.fi-verkkoasiointikanava Otakantaa.fi on kansalaisten, järjestöjen ja viranomaisten keskinäistä vuoropuhelua ja osallistumista tehostava verkkopalvelu. Palvelu helpottaa kansalaisvaikuttamista ja tiedonsaantia sekä lisää päätösten valmistelun ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja parantaa niiden laatua. Lausuntopalvelu.fiverkkoasiointikanava Lausuntopalvelu.fi tarjoaa mahdollisuuden pyytää ja antaa lausuntoja sähköisesti. Kaikki julkishallinnon viranomaiset voivat julkaista lausuntopyyntöjä palvelussa. Lausuntoja saavat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset. ORGANISAATIO Oikeusministeriö Viranomaiset voivat osallistaa sidosryhmiä hankkeiden valmisteluun tai heidän näkemyksiään voidaan kuulla esimerkiksi lausuntokierrosten, kuulemistilaisuuksien tai keskustelufoorumien välityksellä. Sidosryhmiä ovat muun muassa viranomaiset, asiantuntijat, järjestöt, yritykset ja kansalaiset. Lainvalmistelijan on pyydettävä lausuntoja kansalaisilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä osana jokaista lainvalmisteluprosessia.[--] Palvelun käytön edellytykset Kuulemishankkeen voi avata kuka tahansa organisaation edustaja. Toimintaohjeet Säädösvalmistelussa sidosryhmiä ja kansalaisia pyydetään antamaan kirjallinen lausunto valmistelun tuloksena syntyneistä säädösehdotuksista. Lausuntopyyntö lähetetään keskeisille, tiedossa oleville sidosryhmille. Se myös julkaistaan organisaatiosta ja lausuntopyynnöstä riippuen Lausuntopalvelu.fi-palvelussa ja/tai organisaation verkkosivuilla, jotta kaikilla kiinnostuneilla on tilaisuus antaa lausuntonsa. [--] Kansalainen voi myös osallistua keskustelutilaisuuksiin, verkkokeskusteluihin ja kyselyihin, joita kunnat, ministeriöt ja erilaiset julkishallinnon organisaatiot järjestävät valmisteilla oleviin hankkeisiin liittyen. 14

15 Esimerkeissä on osin lyhennetyt tekstit. Perusopetus Perusopetus on opetussuunnitelman mukaista maksutonta yleisopetusta, joka tukee oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Se tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden toisen asteen koulutukseen. Oppivelvollisia ovat Suomessa vakinaisesti asuvat lapset sinä vuonna, jona he täyttävät seitsemän vuotta.[--] Kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta kaikille sen alueella asuville oppivelvollisille. Mikkelin kaupungissa on 23 peruskoulua, joista 5 on yhtenäiskoulua, 2 yläkoulua ja 16 alakoulua. Kullekin koululle on määritelty oppilasalue, jonka mukaisesti oppilaan lähikoulu määräytyy. Asuinkunta osoittaa oppivelvolliselle koulupaikan ns. lähikoulussa. Lähikoulu ei välttämättä ole lähin koulu. Oppivelvollinen voi pyrkiä myös muuhun kuin kunnan osoittamaan kouluun, mutta subjektiivista oikeutta päästä tähän kouluun hänellä ei ole. Koululaisen oma koulu on pääsääntöisesti oppilasalueen lähikoulu. Toimintaohjeet PALVELU Koulunsa aloittaville oppilaille lähetetään kirje kotiin, jossa kerrotaan mikä on lapsen lähikoulu.1. luokalle ilmoittaudutaan tammikuun aikana. Oppivelvollinen voi hakea myös muuhun kuin kunnan osoittamaan kouluun, mutta subjektiivista oikeutta päästä tähän kouluun hänellä ei ole. Hakemus osoitetaan sen koulun rehtorille jonne halutaan. Tällöin Mikkelin kaupunki ei järjestä eikä maksa koulukuljetusta. Muille luokille ja kesken lukuvuotta Mikkeliin muuttava oppilas ottaa ensisijaisesti yhteyttä oppilasalueensa lähikoulun rehtoriin. Perusopetuksen oppilas, oppilaan vanhempi ja opettajat voivat käyttää viestimiseen Wilma-verkkoasiointikanavaa. Palvelun pohjakuvaus ORGANISAATIO Mikkelin kaupunki Wilma-verkkoasiointikanava Mikkelissä huoltajien, opettajien ja oppilaiden viestinnän välineenä käytetään Wilmaa. Tulostettava hakemus vieraan oppilasalueen kouluun ASIOINTIKANAVAT Palvelupiste: Lähikoulu Rehtorin yhteystiedot 15

16 PALVELU ASIOINTIKANAVAT Vesiliikunta Esimerkkikunnassa vesiliikuntaa voi harrastaa eri uimahalleissa, uimarannoilla ja avantouintipaikoissa. Uimahalleissa on ohjattuja vuoroja, ja urheiluseurat voivat varata vuoroaikoja halleista. Uimahalleissa järjestetään ohjattua toimintaa myös erityisryhmille ja lapsiperheille. Verkkoasiointi: Tilavarausjärjestelmä Verkkosivu: Liikuntapaikkojen varaukset HUOM. Esimerkeissä osin keksityt tekstit. Kunta huolehtii uimarantojen ja -paikkojen siisteydestä päivittäin ja uimavesien laatua seurataan ja valvotaan säännöllisesti. Rantojen ilmoitustauluilla on tiedotteita uimavesinäytteistä ja pelastusohjeet. Avantouintipaikoista vastaavat järjestöt. Toimintaohjeet Uimahallit ovat yleisön käytössä aukioloaikoina. Urheiluseurat voivat varata harjoitusvuoroja uimahalleista verkossa tilavarausjärjestelmän kautta. Avantouintipaikkojen pukukoppeihin saa avaimen Avantouimarit ry:ltä. Naapurikunnan X avantouintipaikasta ja avaimista voi tiedustella Retkeilyyhdistys ry:ltä. Palvelun metatiedot Palveluluokka: Liikunta ja urheilu, Vapaa-ajan palvelut Ontologiakäsitteet: uinti, avantouinti, uimahallit, avannot, uimarannat Kohderyhmä: kansalaiset Elämäntilanne: - Palvelun ja kanavan liitostiedossa aukioloaika, maksullisuus, verkkosivu, puhelin ORGANISAATIO Esimerkkikunta Palvelupiste: Kylpyläkeskus Palvelupiste: Keskustan uimaranta Palvelupiste: Esimerkkikunnan uimahalli Palvelupiste: Pitkäjärven avantouintipaikka ORGANISAATIO Avantouimarit ry 16

17 PALVELU ASIOINTIKANAVAT Museopalvelut (Lyhyt kuvaus. Mikkelin museotarjonta on monipuolista. Kaupunkikeskustan alueelta löytyvät Päämajamuseo, Mikkelin taidemuseo, Kivisakasti ja Suur-Savon museo.) Puhelinasiointi: Mikkelin museoiden puhelinnumero HUOM. Esimerkeissä osin keksityt tekstit. Mikkelin kaupungin museoihin kuuluvat Mikkelin taidemuseo, Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki, Suur- Savon museo, Kivisakasti, Harjukosken mylly, Pien- Toijolan talonpoikaismuseo sekä Nikkisen torppa. Mikkelin taidemuseo tutkii, dokumentoi ja esittelee mm. eteläsavolaista kuvataidetta. Painopistealueita ovat näyttelytoiminta ja taidemuseon hallussa olevien taidekokoelmien hoitaminen ja kartuttaminen sekä suomalaisen kuvitustaiteen esitteleminen ja kerääminen. Päämajamuseo vaalii talvi- ja jatkosodan aikaisen Mikkeliin sijoitetun Suomen armeijan päämajan historiallista perinnettä. Viestikeskus Lokki ja Mannerheimin salonkivaunu ovat osa Päämajamuseota. Suur-Savon museo on Mikkelin kaupungin kulttuurihistoriallinen museo, jonka perustamisen mahdollisti Suur-Savon museoyhdistyksen ja luvuilla keräämä kokoelma. Suur-Savon museon perusnäyttely esittelee eteläsavolaista talonpoikaisesineistöä ja Mikkelin kaupungin historiasta kertovia esineitä. Kivisakasti ja Harjukosken mylly ovat osa Suur-Savon museota. Palvelua tarjotaan seuraavilla kielillä: ruotsi, suomi, englanti Palvelun metatiedot Palveluluokka: Kulttuuri: Museot Ontologiakäsitteet: näyttelyt, näyttelytoiminta, paikallishistoria (erikoisala), sotamuseot, taidemuseot Kohderyhmä: kansalaiset Elämäntilanne: - ORGANISAATIO Mikkelin kaupunki Palvelupiste: Harjukosken mylly Palvelupiste: Kivisakasti Palvelupiste: Mannerheimin salonkivaunu Palvelupiste: Mikkelin taidemuseo Palvelupiste: Nikkisen torppa Palvelupiste: Pien-Toijolan talonpoikaismuseo Palvelupiste: Päämajamuseo Palvelupiste: Suur-Savon museo Palvelupiste: Viestikeskus Lokki 17

18 Palvelujen ja palvelupisteen liitos (esimerkki) Palvelut Asiointikanavat ja liitostiedot Perusopetus vastuuorganisaatio: Mikkelin kaupunki Sisäliikuntapalvelut vastuuorganisaatio: Mikkelin kaupunki verkkoasiointi: Wilma verkkoasiointi: Timmi-tilavaraus tulostettavat lomakkeet: perusopetuksen lomakkeet tulostettavat lomakkeet: tilavarauksen lomakkeet LIITOS- TIEDOT aukioloaika: ma-pe maksullisuus: - verkkosivu: Anttolan koulun kotisivu ja blogi sähköposti: rehtorin sähköpostiosoite puhelin: rehtorin puhelinnumero LIITOSaukioloaika: TIEDOT maksullisuus: verkkosivu: Liikuntapalvelujen verkkosivu sähköposti:?? puhelin: Liikuntapalvelujen puhelin palvelupiste: Anttolan yhtenäiskoulu vastuuorganisaatio: Mikkelin kaupunki Kansalaisopisto vastuuorganisaatio: Mikkelin kaupunki verkkoasiointi: Kurssitarjonta ja ilmoittautuminen verkkosivut: Kansalaisopiston verkkosivu + Facebook puhelinasiointi: Kansalaisopiston puhelin LIITOS- TIEDOT aukioloaika: maksullisuus: 18

19 Käyttöliittymään kirjautuminen Palvelun hakeminen Palvelun lisääminen Asiointikanavien liittäminen palveluun Asiointikanavien hakeminen Asiointikanavan lisääminen 19

20 Käyttöliittymään kirjautuminen Koulutusympäristöön kirjaudutaan: Käyttäjätunnuksena toimii sähköpostiosoite Salasanan saat käyttäjätunnusten myöntämisen Yhteydessä, erillisessä sähköpostissa. Tuotantoympäristön käyttäjätunnus käy myös koulutusympäristöön Salasana on jokaiseen käyttöympäristöön eri Tuotantoympäristöön kirjaudutaan: Käyttöliittymän ohjeet löytyvät esuomesta 20

21 Palvelun hakeminen Voi olla myös lupa, ilmoitus tai rekisteröinti Palveluja voi hakea nimen, organisaation, palveluluokan, palvelukuvauksen sisältöä kuvailevien ontologiakäsitteiden, sekä palvelun julkaisun tilan (luonnos / julkaistu) perusteella 21

22 Palvelun hakeminen - hakutulos Hakutulos näyttää hakutulosten lukumäärän palvelukuvauksen julkaisun tilan, nimen, ja tyypin (lupa, ilmoitus, rekisteröinti, palvelu) Palveluluokan palveluun kytketyt kanavat asiasanat sekä palvelukuvauksen edellisen muokkauspäivän ja muokkaajan käyttäjätunnuksen. 22

23 Palvelun lisääminen - perustiedot Palvelun perustiedot: Valitse palvelun tyyppi Valitse pohjakuvaus (jos olet kunta) Lisää palvelun nimi Lisää lyhyt kuvaus hakukonetta varten Lisää palvelun kuvaus 23 23

24 Palvelun lisääminen - perustiedot Palvelun perustiedot (jatkoa) Lisää palvelun käytön edellytykset Lisää toimintaohjeet palvelun saamiseksi Lisää palvelua koskevat maksullisuustiedot Lisää vielä asiointikielet, joilla palvelua on saatavilla asiointikanavissa 24

25 Palvelun lisääminen Lupa, ilmoitus, rekisteröinti Jos palvelun tyyppinä on lupa, Ilmoitus tai Rekisteröinti, Valitse liittyvä palvelutyyppi Täytä siihen kuuluvat lisätietokentät asiakkaan velvoitteista, määräajasta ja käsittelyajasta Täytä pakollisena tietona luvan / ilmoituksen / rekisteröinnin voimassaoloaika 25

26 Palvelun lisääminen - metatiedot Metatieto on tietoa tiedosta eli kuvailevaa ja määrittävää tietoa jostain sisällöstä. Metatietojen tarkoitus on ryhmittelyn ja asiasanoituksen avulla helpottaa palvelujen löytämistä. Suomi.fi Palvelunäkymissä PTV:n metatietoja hyödynnetään myös palvelujen ja asiasisältöjen kohdentamisessa. Kohderyhmä ja palveluluokka ryhmittelevät palvelukuvauksen Metatiedot periytyvät pohjakuvauksesta palvelulle PTV:ssä käytetään Finto-ontologiapalvelussa olevia metatietoja. 26

27 Palvelun lisääminen - ontologiakäsitteillä kuvailu Ontologiakäsitteillä kuvaillaan palveluiden asiasisältöä. Ontologiakäsitteiden perusteella palvelut ja palvelukanavat nousevat palvelunäkymissä oikeisiin asiayhteyksiin. Ne auttavat loppukäyttäjää myös hauissa. Ajattele hakijan näkökulmasta. Mieti ontologiakäsitteitä valitessa, miten valitut käsitteet vaikuttavat tiedon löytyvyyteen ja hakutuloksen tarkkuuteen Mieti millä sanoilla tiedonhakija asiaa etsisi. Jokaista pikkuasiaa ei aina tarvitse kuvailla. Mieti ilahtuuko tiedonhakija löytämästään, jos hän tulee sivulle antamani käsitteen perusteella. Ontologiakäsitteiden laatu on ratkaisevaa, ei määrä Jos pyritään kuvailemaan sisällön kaikki osa-alueet, esiin nousee paljon sisältöjä ja hakujen tarkkuus kärsii. Jos valitaan vain muutama, keskeinen käsite, sisältöjä nousee haussa vähemmän ja hakutulosten tarkkuus kasvaa. Paljon tekstiä, niin useampia asiasanoja (max 5) Vähän tekstiä, niin vain muutama asiasana Valitse aina mahdollisimman täsmällinen ontologiakäsite Esimerkiksi arvonlisäverotus EI pelkkä verotus Muita hyviä sanoja voi lisätä jos ne auttavat haussa palvelua löytymään. Mieti mitkä muut sanat tarkoittavat samaa ellei valitsemaasi asiasanaa löydy ontologiasta Vrt. maahantuonti sanan sijaan käytä tuonti asiasanaa. 27

28 Palvelun lisääminen metatiedot Ontologia- eli asiasanoilla kuvaillaan PTV-palvelukuvauksen sisältöä Asiasanat periytyvät pohjakuvauksesta Lisää metatiedoista saat Metatietokoulutuksesta. Tässä linkki materiaaliin. Ilmoittaudu koulutukseen täällä 28

29 Palvelun lisääminen - metatiedot Elämäntilanneluokka rajaa ja kohdentaa palvelun Käytä elämäntilanneluokkaa vain jos palvelu on erityisesti kohdennettu tiettyyn elämäntilanteeseen. 29

30 Palvelun lisääminen tuottaminen ja alueelliset tiedot Palvelun tuottaminen ja alueelliset tiedot: Lisää palvelulle vastuutaho eli järjestäjä palvelun tuottaja ja alueellinen kattavuus. 30

31 Asiointikanavan liittäminen palveluun Liitä asiointikanavat palveluun: Hae kanavia nimen, organisaation ja kanavatyypin perusteella. 31

32 Asiointikanavien hakeminen Jokaista asiointikanavatyyppiä voi hakea Organisaation, kanavan nimen ja kanavan tilan (julkaistu / luonnos) perusteella 32

33 Asiointikanavan lisääminen - verkkoasiointi (1/2) Anna URL suoraan verkkoasioinnin aloitussivulle Puhelinnumero ja sähköpostiosoite on verkkoasioinnin käyttäjätukea varten 33

34 Asiointikanavan lisääminen verkkoasiointi (2/2) Liitteissä ja lisätietolinkeissä voi ylläpitää verkkoasiointiin liittyvien ohjedokumenttien ja lisätietosivujen tietoja. Verkkoasioinnin aukioloaikatietoon ilmoita ainakin, milloin verkkoasiointikanava on suljettu (esim. Verohallinnon kotitalousvähennys). 34

35 Asiointikanavan lisääminen - verkkosivu Verkkosivu ei sisällä asiointimahdollisuutta Verkkosivu on lisätietosivu, kuten opas, laskuri tai hinnasto Verkkosivu voi olla myös some-kanava kuten Youtube tai Instagram

36 Asiointikanavan lisääminen tulostettava lomake (1/2) Lomaketunnus auttaa saman nimisten lomakkeiden yksilöinnissä Verkko-osoite annetaan suoraan lomakkeeseen Tulostettava lomake noudetaan verkosta, ja palautetaan tulostettuna vastaanottajalle (asiointipisteeseen, postitse, skannattuna sähköpostiin) 36

37 Asiointikanavan lisääminen tulostettava lomake (2/2) Puhelinnumero ja sähköpostiosoite ovat vikailmoituksia ja käytön aikaista tukea varten Liitteisiin ja lisätietolinkkeihin voi ylläpitää käyttöohjeita ja lisätietoa lomakkeella tehtävästä asioinnista. 37

38 Asiointikanavan lisääminen puhelinasiointi (1/2) Verkko-osoite ja sähköpostiosoite ovat puhelinasiointikanavan lisätietoja ja käyttäjätukea varten. 38

39 Asiointikanavan lisääminen puhelinasiointi (2/2) Puhelinasioinnin aukioloajat. 39

40 Asiointikanavan lisääminen palvelupiste (1/3) 40

41 Asiointikanavan lisääminen palvelupiste (2/3) Palvelupisteen verkkosivu voi olla esimerkiksi päiväkodin tai uimahallin oma Facebook-sivu tai blogi. 41

42 Asiointikanavan lisääminen palvelupiste (3/3) Käyntiosoitteen lisäksi voi antaa myös postiosoitteen Aukioloaikaa voi tarkentaa lisätietotekstillä. 42

43 Linkkejä ohjesivuille PTV:n käyttöönoton tuki 43

44 Linkkejä ohjesivuille PTV:n käyttöönoton tuki Esuomi.fi-sivuston PTV-osio PTV-koulutukset ja kyselytunnit PTV-perusteet ja taustat (virtuaalikoulutus) PTV-tietojen tuottaminen, teemakoulutus (vrituaalikoulutus) PTV-metatiedot (virtuaalikoulutus) PTV-arkkitehtuuriin ja teknisiin asioihin liittyvät asiat- kyselytunti (virtuaalikoulutus) PTV-pääkäyttäjäkoulutus (virtuaalikoulutus / luokkamuotoinen: Helsinki, Oulu, Kuopio, Tampere) PTV:n usein kysyttyä palsta Ohjeet ja linjaukset Liittymisohje Käyttöliittymän käyttöohjeet Toimituspolitiikka Arkkitehtuuriin ja rajapintoihin liittyvä dokumentaatio ja linjaukset PTV:n käyttöönottotiimi VRK:lla Yhteydenotot: ptv-tuki@vrk.fi Lisäksi Kuntaliiton Kunta-KaPA tukee kuntaorganisaatioita KaPA-ohjelman aikana vuoden 2017 loppuun. VM:n valtionavustus 44

45 Yhteydenotot: Kiitos! Lisätietoja: 45