KÄTEVÄT JA PÄTEVÄT ESIMERKKEJÄ TYÖHALLINNON TOTEUTTAMISTA ESR-HANKKEISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄTEVÄT JA PÄTEVÄT ESIMERKKEJÄ TYÖHALLINNON TOTEUTTAMISTA ESR-HANKKEISTA"

Transkriptio

1 KÄTEVÄT JA PÄTEVÄT ESIMERKKEJÄ TYÖHALLINNON TOTEUTTAMISTA ESR-HANKKEISTA

2 KÄTEVÄT JA PÄTEVÄT ESIMERKKEJÄ TYÖHALLINNON TOTEUTTAMISTA ESR-HANKKEISTA

3 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS: OY FOUNTAIN PARK LTD TOIMITTANUT: HARRI RUOHOMÄKI 4 KIRJOITTAJAT: MARJA BERISA HARRI RUOHOMÄKI EIJA SEPPÄNEN VALOKUVAT: WILMA HURSKAINEN GRAAFINEN SUUNNITTELU: RIIKKA SULKAMO PAINOTYÖ: ERWEKO PAINOTUOTE OY 2004 PAPERI: KANNET: INVERCOTE CREATO MATT 350 G/M 2 VÄLILEHDET: COLORIT 160 G/M 2 SISUS: MAXIPREPRINT 120 G/M 2 KUSTANTAJA JA JULKAISIJA: TYÖMINISTERIÖ

4 ESIPUHE Työhallinnon kautta myönnettävän Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella on tarkoitus muuttaa Euroopan unionin työllisyyspoliittiset tavoitteet käytännön toiminnaksi. Tavoitteena on uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen sekä verkostojen luominen erilaisten kumppaneiden kanssa. ESR:n osarahoituksella rahoitetuilla projekteilla tuetaan kansallisen työvoimapolitiikan toteutusta ja työhallinnon toimenpiteiden kehittämistyötä. Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) ovat olleet keskeisimmät toimijat työhallinnossa ESR-hankkeiden rahoittajina. Kokemusta ohjelmatyöstä on kertynyt kohta jo kahden rakennerahastokauden verran. ESR-projektitoiminnan haasteena on useimmiten ollut valtavirtaistaminen eli hankkeissa aikaansaatujen hyvien toimintamallien saattaminen osaksi kansallista toimintaa. Onnistumisia on myös ollut, esimerkiksi yhden luukun periaatetta on alettu toteuttaa kansallisessa toiminnassa yhteispalvelupisteissä ja työvoiman palvelukeskuksissa. Nykyisellä ohjelmakaudella työhallinnossa on aktiivisesti alettu itse toteuttaa ESR-projekteja. TE-keskusten tai työvoimatoimistojen toteuttamia hankkeita koskevat samat säännöt kuin muitakin ESR-hankkeita. Hallinnon itse toteuttamilla projekteilla voi kuitenkin olla paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kansalliseen työvoimapolitiikkaan kuin ulkopuolisten, koska saadut hyvät tulokset jäävät hallinnon hyödynnettäviksi normaalitoiminnassa. Esimerkiksi työttömille tarkoitetuissa hankkeissa työvoimatoimistojen rooli on keskeinen. Työhallinnon toteuttamissa hankkeissa eivät ole kohteena pelkästään työttö- 5 mät. Projekteilla on pyritty kehittämään myös työnantajille suunnattuja palvelui- 5 ta, työssä olevien osaamista ja jaksamista sekä uutta yritystoimintaa. Tässä julkaisussa esitellään erilaisia TE-keskusten hyviksi hankkeiksi nimeämiä työhallinnon itsensä toteuttamia eri vaiheissa olevia hankkeita. Esimerkit on tarkoitettu antamaan kattavaa kuvaa työhallinnon omasta projektitoiminnasta ja ESR:n avulla kehitetyistä hyvistä toimintamalleista. Julkaisun toivotaan osaltaan auttavan näiden toimintatapojen levittämistyössä. EEVA-LIISA KOIVUNEVA PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TYÖMINISTERIÖ

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n 11 Työnhakuklubi antaa rohkeutta, yritysyhteistyö avaa mahdollisuuksia PATU Panosta työnhakuun älä turhaudu (S00346) 15 Täsmähanke synnytti kymmeniä työpaikkoja Kaustisten alueelle Kaustisten seutukunnan rekrytointiprojekti (S00511) 16 Oman seudun yrityskumppani auttaa yrityksiä kehittämään osaamistaan Oppivat organisaatiot 2000+, 2. vaihe (S00517) 17 erekrytori: tasapuolisuutta työnhakuun erekrytori (S01191) 18 JobCafé täyttä paahtoa verkossa ja verkostoissa JobCafé (S00057) 21 Peruspalvelua asiamiespohjalta. HETI. HETI työhallinnon kehittämisprojekti (S01129) 23 Työtä kaikille tasapuolisesti Räätälöidyt ratkaisut 1 ja 2 vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työhön saattaminen (S01039 ja S01040) 25 Kokemus käyttöön työmaailmassa Kokemus eduksi (S00053) 26 Piilotyöpaikat metsästämällä esiin Työpaikkametsästys eli 9000 yrityskäyntiä (S00339) 2. V ä y l i ä t y ö n h a k u u n 31 SPECIMA pätevöittää koulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoille SPECIMA korkeasti- ja erityiskoulutetut maahanmuuttajat (S00358) 34 Tietotekniikkayrityksiin koulutettiin joustavia oppijoita IT-osaajat (S00478) 36 Henkilökohtaista luotsausta väylällä työhön Väylä työhön (S00016) 39 Tosimiehille oikeaa työtä Aikamies (S01302) 40 Räätälöidyt verkostot reitittävät urapolun Kehittyvä hanke (S00179) 41 Uranluonti omiin käsiin Urapolku (S01208) 42 Työnantajalähtöisesti metallitöihin Metallin hankkeet (S00289, S01170, S00415) 46 Työnsiltaa tunturiin ja takaisin Tunturin työntekijät (S00645) Työnsilta Turusta Tunturiin (S01286) 49 Pitkäjänteisyys palkitsee MAHKU mahdollisuuksien vuosi Keuruulla (S00539) 50 Taitoja laajentamalla takaisin työelämään Työhön eri keinoin 2 (S00767)

6 3. U u t t a y r i t y s t o i m i n t a a 53 Erikoistuneet hautomot verkostoissa Uskalla sinäkin / Yrittämisestä työtä hankekokonaisuus (S00155) Kehitysverkko / Yrittämisestä työtä hankekokonaisuus (S00156) Oma suunniteltu yrityksesi / Yrittämisestä työtä hankekokonaisuus (S00157) Oppiva yritys / Yrittämisestä työtä hankekokonaisuus (S00158) Laatua yrityshautomoista / Yrittämisestä työtä hankekokonaisuus (S00159) 58 Lisäpotkua yrittäjyyteen Yritysten hallittu liikkeellelähtö (S00398) 4. O s a a m i s e n k e h i t t ä m i n e n j a t y ö s s ä j a k s a m i n e n 61 Täsmä tarjoaa koulutusta yrityslähtöisesti yhteistyössä Täsmäpalvelut Varsinais-Suomessa (S00037) Täsmäosaajat (S00058) Täsmämallit Varsinais-Suomessa (S00108) Täsmäosaajat Varsinais-Suomessa (S00295) Tekno Täsmä (S00847) 64 Osaamisella kilpailukykyä Menestyvä yritys (S00248) 65 Pitkäjänteistä kehittämistä hämäläisille pk-yrityksille TaitoHäme (S00843, S00962, S01413) 66 Monitaito-projektista voimia työhön Monitaito-projekti (S00583) 5. K o u l u t u s t a r p e i d e n e n n a k o i n t i 69 Ennakoivaa verkostoitumista PROACTIVE ennakoivat ja kohdennetut yritysja työvoimapalvelut (S00242) PROACTIVE II ennakoivat ja kohdennetut yritysja työvoimapalvelut perinteisille aloille (S01139) 72 Kainuussa irti byrokratiasta Työmarkkinat toimiviksi (S00465) 73 Osaamistarvebarometri tuli tarpeeseen ja jäi käyttöön Yritysten osaamistarpeet (S00004) 76 Tulevaisuusstrategia Pohjois-Karjalaan Ennakko 2010 (S00920)

7 1 To i m i n t a - t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n Tässä jaksossa esitellään hankkeita, joiden tavoitteena on ennen muuta ollut uusien innovatiivisten toimintatapojen ja -mallien kehittäminen ja kokeileminen työhallinnon käyttöön.

8 1 To i m i n t a - t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n 11 Työnhakuklubi antaa rohkeutta, yritysyhteistyö avaa mahdollisuuksia PATU Panosta työnhakuun älä turhaudu (S00346) 15 Täsmähanke synnytti kymmeniä työpaikkoja Kaustisten alueelle Kaustisten seutukunnan rekrytointiprojekti (S00511) 16 Oman seudun yrityskumppani auttaa yrityksiä kehittämään osaamistaan Oppivat organisaatiot 2000+, 2. vaihe (S00517) 17 erekrytori: tasapuolisuutta työnhakuun erekrytori (S01191) 18 JobCafé täyttä paahtoa verkossa ja verkostoissa JobCafé (S00057) 21 Peruspalvelua asiamiespohjalta. HETI. HETI työhallinnon kehittämisprojekti (S01129) 23 Työtä kaikille tasapuolisesti Räätälöidyt ratkaisut 1 ja 2 vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työhön saattaminen (S01039 ja S01040) 25 Kokemus käyttöön työmaailmassa Kokemus eduksi (S00053) 26 Piilotyöpaikat metsästämällä esiin Työpaikkametsästys eli 9000 yrityskäyntiä (S00339)

9 TYÖNHAKUKLUBI ANTAA ROHKEUTTA, YRITYSYHTEISTYÖ AVAA MAHDOLLISUUKSIA Ensimmäisen kerran kuulin PATU-projektista työvoimavirkailijaltani jäätyäni taas kerran työttömäksi määräaikaisesta työsuhteestani kevättalvella Aluksi ajattelin, että taas työttömille yritetään tuputtaa jotain ihan vaan tekemisen vuoksi, kurssia kurssien joukossa. Projektin työntekijät kuulostivat olevan todella innostuneita asiastaan ja aika nopeasti kuitenkin kiinnostuin oikeasti projektista, Marjo kirjoittaa ensikosketuksestaan PATU-projektiin. Innostuin kurssista koska kuulin, että siinä paneudutaan jokaisen osallistujan asioihin perusteellisesti ja suunnitellaan, miten omaa kilpailukykyä työmarkkinoilla voisi parantaa. Ajattelin tosin, että kyllähän minä työpaikkaa osaan hakea ja hakupaperini laatia, mutta ei se niin tainnut ollakaan. Suomussalmella Kainuun vaaramailla toteutetun Panosta työnhakuun älä turhaudu PATU-hankkeen loppuraportti sisältää monta yhden ihmisen kokoista menestystarinaa. Suuria tarinoita To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n Projektipäällikkö Marita Sirviö-Juntunen (edessä) ja projektisihteeri Stiina Lassila- Kiljunen panivat turhautujien työllistymiseen vauhtia.

10 pienessä kunnassa. Mutta ennen kuin PATU-projektin rohkaisemana lähihoitajaksi kouluttautunut ja nyttemmin yöhoitajana työskentelevä Marjo pääsi ottamaan tuntumaa hankkeeseen, oli tehty paljon töitä. Kuopion yliopisto oli vuosina toteuttanut Suomussalmen pitkäaikaistyöttömien elämänhallintaa ja syrjäytymistä selvittävän tutkimushankkeen, jonka perusteella pitkäaikaistyöttömiä voitiin tarkastella eri ryhminä uudelleen työllistymishalujen ja -mahdollisuuksien, elämäntilanteen ja työttömyyden vaikutusten suhteen. Esiin nousivat työttömyyteen sopeutujat, turhautujat ja syrjäytyjät. Näistä turhautujilla olisi edellytyksiä sijoittua työmarkkinoille, mutta tulokseton työn hakeminen vaati veronsa turhautumisena. Oletus siis oli, että tämän ryhmän työllistymiseen voidaan nopeimmin vaikuttaa yksilön osaamista kehittävillä ja työnhakua tukevilla erityistoimenpiteillä. 12 TYÖNHAKUVALMENNUKSESTA AMMATINVALINNANOHJAUKSEEN Aluksi tietysti piti tunnistaa turhautujat. Helmikuussa 2001 projektipäällikkönä aloittaneella Marita Sirviö-Juntusella oli valinnoissa apunaan YTT Veli-Matti Poutanen ja heidän yhdessä laatimansa kyselylomake. Pikavauhtia markkinoituun projektin ensimmäiseen koulutusryhmään hakeutuneet kolmisenkymmentä pitkäaikaistyötöntä pääsivät lomaketyön lisäksi tiukkaan haastatteluun, jossa toinen haastattelija kävi hakijan elämäntilannetta ja taustoja tiukalla seulalla läpi toisen haastattelijan tehdessä tilanteesta havaintoja ja kirjatessa vastauksia ylös. Kyllä siinä kaikenlaisia kriisejä läpikäydessä välillä itkettiinkin, mutta koko ajan perustunnelma säilyi positiivisena ja rehellisenä, Marita Sirviö-Juntunen muistelee uudenlaista valintatilannetta. Uutta oli sekin, että valinnoissa pudonneille hakijoille ehdotettiin saman tien jotakin muuta, paremmin tilanteeseen sopivaa palvelua työvoimatoimiston valikoimista, esimerkiksi aluksi työnhakuvalmennusta ja sitten hakeutumista seuraavalle PATU-kurssille, kuntoutuspalveluja tai ammatinvalinnanohjausta. Tällainen henkilökohtaisen palvelutarpeen kartoitus jäi myös pysyväksi toimintamalliksi Suomussalmella. PATU-kurssille odotettiin nuorten ryntäystä, mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Hakijoiden ikähaitari tosin oli laaja, mutta painopiste oli keski-ikäisissä naisissa. Mahtuipa mukaan isä ja tytärkin. Neljän PATU-kurssin osallistujien ikähaitari oli vuotta. Marita Sirviö-Juntunen epäilee syynä olevan nuorten työttömien kielteisen asenteen koulutusta kohtaan. Mukaan valittiin myös kaikkein vaikeimpia tapauksia, kun kerran oli poikkeukselliset resurssit yrittää hoitaa asioita kuntoon. Ja olihan se moraalinenkin velvollisuus, projektipäällikkö kuvailee lähtötilannetta. Jos kurssille hakeutujille ei muuta selkeää käsitystä PATU-kurssin sisällöstä ollut syntynyt, niin yhden tiesivät kaikki: pääsyvaatimuksena oli ehdoton sitoutuminen työnhakuponnistuksiin ja omien työmarkkinavalmiuksien parantami-

11 seen. Käytännössä tämä tapahtui työnhakuklubissa, joka muokkasi itse omaa toimintaansa ja sääntöjänsä. Mm. tekstinkäsittely- ja markkinointitaitoja hioneen valmentavan koulutusjakson jälkeen kurssilaiset tapasivat kerran viikossa neljän tunnin ajan työvoimatoimiston tiloissa. TYÖNHAKUKLUBIN VERTAISTUKI VERRATTOMAN TÄRKEÄ Klubitoiminnan lähtökohdaksi tuli jokaisen kurssilaisen kohdalla riittävien työnhakutaitojen ja -tietojen hankkiminen, yhtenä konkreettisena tavoitteena omatoimisuus hakemusten ja ansioluettelon laatimisessa. Toki suurimmalla osalla tärkeimpänä tavoitteena oli työpaikan löytäminen Suomussalmelta tai lähialueelta. Monen kohdalla tämä suunnitelma vaati myös koulutuksen hankkimista. Koulutus räätälöitiin kunkin työnhakijan tarpeita vastaavaksi ja yksittäinen oppilaspaikka voitiin hankkia työvoimakoulutuksena. Klubilaiset suunnittelivat omaa henkilökohtaista työnhakuprosessiaan aina viikoksi eteenpäin ja sitoutuivat muiden edessä tekemään minkä lupasivat. Työnhakuklubin tuottama vertaistuki koettiin kaikissa PATU-ryhmissä erittäin tärkeäksi, tosin seurantatutkimuksessa työvoimatoimiston virkailijoiden antama henkilökohtainen ohjaus ja tuki saa vielä sitäkin suuremman merkityksen. Tosiasia kuitenkin on, että klubilaiset kokosivat itselleen monipuoliset työnhakukansiot ja saivat toisiltaan runsaasti neuvoja ja rohkaisua työnantajakontakteihin, mikä kokonaisuutena oli laadullinen loikka kurssilaisten työnhakutilanteessa. Klubitoimintaa harjoitetaan erinomaisten kokemusten myötä paikkakunnalla jatkossakin, toistaiseksi Avautuvat työmarkkinat -projektissa yhteistyössä Kuhmon ja Suomussalmen välillä. Perinteinen työnhakuklubitoiminta olisi kuitenkin ollut turhauttavaa vaikean työttömyyden alueella, jossa avoimia työpaikkoja on vähän ja kuva työnhakijasta jää niin hyvässä kuin pahassakin aika sattumanvaraisesti työnantajan mieleen, Marita Sirviö-Juntunen perustelee Suomussalmen omaa mallia, jossa hän yhdessä projektisihteeri Stiina Lassila-Kiljusen kanssa jalkautui alueen yrityksiin etsimään piilotyöpaikkoja ja välittämään tietoa kurssilaisista yrityksiin ja yrityksistä kurssilaisille To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n Työnhakuklubissa sai itseään niskasta kiinni. Päivi Kaartinen, 40, sai kipinän kouluttautumiseen PATU-projektin työnhakuklubissa ja työskentelee nyt puolitoista vuotta myöhemmin tuoreena laitoshuoltajana Suomussalmen terveyskeskuksessa.

12 YHTEISTYÖ YRITTÄJIEN KANSSA TOIMII EDELLEEN PATU-hankkeen seurantatutkimukseen liittyneessä yrityskyselyssä pidettiin erityisen arvokkaana projektin aikana syntynyttä yhteistyötä yritysten ja työvoimatoimiston välillä niin työvoiman rekrytoinnissa kuin yhteishankkeiden kehittämisessäkin. PATU-projektissa yrityksiä lähestyttiin selkeällä ehdotuksella tulla kertomaan projektista ja luotaamaan mahdollisia yhteistyön paikkoja. Aika sovittiin etukäteen ja yrittäjälle annettiin mahdollisuus valmistautua keskusteluun. Täällä yritykset ovat pieniä ja yrittäjät ihan konkreettisesti töissään kiinni. Lisäksi matkat ovat pitkiä, joten on todella tarpeen varmistua ajankohdan sopimisesta, Stiina Lassila-Kiljunen perustelee jonkun mielestä ehkä hitaalta ja muodolliselta tuntuvaa toimintatapaa. Kyllä me aika hyviä puhemiehiä oltiinkin, luottamus työvoimatoimiston arviointikykyyn kasvoi ihan silmissä. Yrittäjäthän innostuivat ja vieläkin soitellaan puolin ja toisin vaikka projekti onkin jo päättynyt. Vaan ei sitä madaltunutta keskustelukynnystä sovi jättää hyödyntämättä tässä normaalitoiminnassakaan, projektipäällikkö myhäilee. Liekö sitten puhemiehistä vai työmarkkinatilanteesta kiinni, mutta PATUkurssilaisista ensiksi lähtivät työllistymään iäkkäämmät ihmiset. Koulutuksen lisäksi oikea työasenne ja monitaitoisuus näyttävät olleen avaintekijöitä. Vai mitä on sanottava siitä työnantajan unelmatapauksesta, jossa toimistosihteeri, kukontekijä, kirjanpitäjä, atk-tuki ja autonhuoltaja-kuljettaja yhdistyvät yhdessä ihmisessä? 14 INFO HANKE: PATU Panosta työnhakuun älä turhaudu (S00346) OHJELMA: Itä-Suomen tavoite 1 UUSIA TOIMINTATAPOJA: Yhdistetään virkailijoiden jalkautuminen yrityksiin, työnhakuklubitoiminta ja asiakkaiden palvelutarpeen arviointi. KOHDERYHMÄ: Työttömät työnhakijat ja yritykset Suomussalmen seudulla KOHDEALUE: Suomussalmi KESTO: 2/2001 1/2003 LISÄTIETOJA: Marita Sirviö-Juntunen tai Stiina Lassila-Kiljunen

13 TÄSMÄHANKE SYNNYTTI KYMMENIÄ TYÖPAIKKOJA KAUSTISTEN ALUEELLE Kaustisen seutukunta halusi kehittää alueen yritystoimintaa ja edistää taloudellista kasvua hyvin käytännönläheisen hankkeen avulla. Tehtävä alkoi mukaan tulevien yritysten sekä työttömien ja työttömyysuhan alla olevien työnhakijoiden kartoituksella, kertoo projektipäällikkö Kimmo Pajukangas. Tavoitteena oli saada täsmäämään työtä hakevien että tarjoavien tarpeet paremmin yhteen. Yritysten avaintoimialat Kaustisen alueella ovat miehiset: elektroniikka, metalli ja puu. Tästä syystä hankkeessa painotettiin erityisesti naisten ja nuorten työllistymistä alueen omiin yrityksiin. Projektipäällikkö haki yritykselle sopivan henkilön tai henkilölle sopivan yrityksen. Tämän jälkeen Keski-Pohjanmaan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus laati henkilökohtaisen opetussuunnitelman ja toteutti koulutuksen. Opetussuunnitelma laadittiin yhdessä opiskelijan, yrityksen edustajan, koulutuksen toteuttajan ja projektipäällikön kanssa. Projektissa onnistuttiin hyvin. 25 henkilöä työllistyi projektin jälkeen koulutusalan työhön ja yrittäjäksi siirtyi kolme. Projektin kantavana ideana oli se, että yrityksen tarpeisiin koulutettiin työntekijä ja työnhakija-asiakas sai tätä kautta työpaikan. Tavoite oli molemmille osapuolille selvä. Tavoitteensa selvästi ylittäneen projektin vetäjällä on toive jatkosta: Jos mahdollista, projektin vetäjät olisivat kokopäiväisiä. Toteutuksessa oli myös hieman ongelmia, sillä hanke toteutettiin kahden työvoimatoimiston alueella. Projektin hyviä käytäntöjä toteutetaan Kaustisten seutukunnassa kansallisella koulutuksella. INFO HANKE: Kaustisten seutukunnan rekrytointiprojekti (S00511) OHJELMA: Pohjois-Suomen tavoite 1 UUSIA TOIMINTATAPOJA: Räätälöinti: haettiin yritykseen sopiva henkilö tai henkilölle sopiva yritys. KOHDERYHMÄ: pitkäaikaistyöttömät työttömät maaseudun asukkaat, mm. maataloudesta luopuvat henkilöt KOHDEALUE: Kaustisten seutukunta KESTO: 2/2001 1/2003 LISÄTIETOJA: Kimmo Pajukangas, To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n

14 OMAN SEUDUN YRITYSKUMPPANI AUTTAA YRITYKSIÄ KEHITTÄMÄÄN OSAAMISTAAN 16 Pohjois-Karjalan maakunnan alueella toimivat pk-yritykset ovat hyvissä käsissä. Nelivuotinen Oppivat organisaatiot projekti tarjoaa 200 pk-yritykselle täsmäopastusta paremman kilpailukyvyn, kannattavuuden ja ammattitaidon saavuttamiseksi. Projektin aikana kartoitetaan yritysten kehittämisasiat ja henkilöstön osaamistarpeet sekä laaditaan niihin pohjautuvat koulutussuunnitelmat. Apujoukkona toimii maakunnallinen työelämäasiantuntijoiden verkosto, johon kuuluu sekä työvoimatoimistojen, ammatillisen koulutuksen tarjoajien että yrityspalveluiden henkilöstöä. Kunkin seudun yrityksiä palvelevat siis kyseisen seutukunnan omat asiantuntijat. He pitävät yhteyttä yrityksiin, joten koulutussuunnitelma pysyy jatkuvasti ajan tasalla. Projekti toteuttaa yritysten kanssa suunniteltuja koulutuksia yhteishankintakoulutuksena. Osa tarpeista ohjataan yritysten kannalta sopivimpaan muuhun toteutus- ja tukimuotoon; näitä ovat mm. oppisopimuskoulutus, TE-keskuksen yritysosastojen tuotteistetut palvelut tai ammatillisen aikuisopetuksen näyttötutkintokoulutus. Projektin osapuolten tiivis yhteistyö parantaa tiedon kulkua ja vähentää prosessien ja vastuiden päällekkäisyyttä. Tulevaa on helppo suunnitella, kun peruskartoitus on tehty, verkostot valmiina ja vuorovaikutus toimivaa. Jatkossa kehittämisverkoston ylläpidosta halutaan muokata pysyvä toimintamalli. Oppivat Organisaatiot projektissa on vuoden 2004 alkuun mennessä ollut mukana n. 230 yritystä, joista 170:lle on laadittu kehittämis- ja osaamistarvekartoitus. Toteutuneisiin ja työn alla oleviin hankintasopimuksiin on kirjattu noin osallistujaa ja noin henkilökoulutuspäivää. Koulutusten kirjo vaihtelee yritysten tarpeiden mukaan hygieniaosaamiskoulutuksista laatujärjestelmän kehitystyöskentelyyn, päivän koulutustapahtumista toista vuotta kestäviin prosesseihin. INFO HANKE: Oppivat organisaatiot 2000+, 2. vaihe (S00517) OHJELMA: Itä-Suomen tavoite 1 UUSIA TOIMINTATAPOJA: Noin 200 räätälöidyn koulutus- ja kehittämisohjelman toteuttaminen, kehittämisverkoston ylläpito, tulevan työvoimatarpeen systemaattinen ennakointi. KOHDERYHMÄ: Pohjois-Karjalan maakunnan alueella sijaitsevat n. 200 pk-yritystä johtoineen ja henkilöstöineen. KOHDEALUE: Itä-Suomen lääni, Pohjois-Karjala KESTO: 3/ /2004 LISÄTIETOJA: Juha Palosuo,

15 erekrytori: TASAPUOLISUUTTA TYÖNHAKUUN Etelä-Pohjanmaalla työnhaku sähköistyy. erekrytori-projektissa Seinäjoen ja Töysän työnhakukeskukset tuovat tietoyhteiskunnan palvelut kaikkien halukkaiden käyttöön. Työantajat, työnhakijat, kouluttajat ja valmistuvat oppilaat kohtaavat vaivattomasti virtuaaliavaruudessa. Työn ja koulutuksen eri osapuolet kohtaavat verkossa entistä vaivattomammin. Kaikille avoin sähköinen rekrytointimarkkina tasapuolistaa työnhakua. Työnantajat odottavat työnhakijoilta myös tietotekniikan käyttötaitoja, mutta joka taloudesta ei kuitenkaan löydy tietokoneita Internet-yhteyksin. Työnhakukeskuksessa tarjolla on paitsi yhteydet työnantajiin, myös opastusta ja koulutusta tietotekniikan käyttöön, sanoo toimistonjohtaja Markku Loukola Seinäjoen työvoimatoimistosta. Työnhakukeskuksella on monta tehtävää työnhaun sujuvoittamisen ohella sen avulla ennakoidaan tulevaa työvoimatarvetta. Myös työnhakijoiden omatoimisuus ja aktiivisuus kohenevat, kun päätteeltä käsin pääsee itse bongailemaan sopivia työtilaisuuksia. erekrytori virtaviivaistaa myös työvoimatoimistojen palveluja. Kun osa hakijoista kykenee itsenäiseen ja aktiiviseen työnhakuun, työvoimatoimistot pystyvät tarjoamaan kattavampia palveluita vaikeammin työllistettävien tueksi, Loukola muistuttaa. 1. To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n HANKE: erekrytori (S01191) OHJELMA: Tavoite 3 UUSIA TOIMINTATAPOJA: Sähköiset palvelut ja Internetin hyötykäyttö eri osapuolia yhteen kokoavana välineenä. Työnhakukeskuksissa atk-päätteet kaikkien kansalaisten aktiivikäyttöä varten. KOHDERYHMÄ: Kaikki työmarkkinatietoutta tarvitsevat kansalaiset, työnantajat, työnhakijat, koulutukseen hakevat, kouluttajat, opiskelijat sekä muut rekrytointipalveluiden tuottajat. KOHDEALUE: Alavus, Ilmajoki, Kuortane, Peräseinäjoki, Seinäjoki, Töysä. KESTO: 1/ /2005 INFO LISÄTIETOJA: Markku Loukola, 17

16 JOBCAFÉ TÄYTTÄ PAAHTOA VERKOSSA JA VERKOSTOISSA Vuonna 2000 täällä Turussa todettiin internetin merkitys työnhaussa ja ylipäätään työvoimatoimiston palvelujen uutena kanavana, yhteysemäntä Marika Karhi tunnustaa, mutta ei tarkenna oliko se jo vai vasta. Taustalla kuitenkin oli Turun ydinkeskustan Hansa-korttelissa toiminut työnhakukeskus AvoinPaikka ja pyrkimys saada työnhakija ja työnantaja kohtaamaan paremmin jopa nokakkain sekä tarve toimia työhallinnon uusien palvelujen ja työtapojen kokeilulaboratoriona. Siitä syntyi uusiin tiloihin, kaupungin ydinkeskustaan perustettu JobCafé. JobCafén peruspalvelua ovat 17 verkkoyhteyksin varustettua tietokonetta ja niiden käyttöön liittyvä opastus, joka tarvittaessa lähtee aivan alkeista. 18 HIIRENKESYTYSTÄ JA KOHTAAMISIA On meil tääl hiirtä kesytetty, Karhi uskoutuu. Mutta aika paljon muutakin konseptin täytyy pitää sisällään, jotta päästään esimerkiksi vuoden 2002 yli kävijään. Keskimääräisinä päivinä kävijöitä riittää 350 päivässä, parhaimpina toista tuhatta. JobCafén asiakkaista noin kolmannes on työssäkäyviä. Työttömien osuus on suurinpiirtein sama, ja heistä valtaosa on alle 3 kuukautta työttöminä olleita. Muut asiakkaat ovat opiskelijoita tai koulutuksessa olevia. Karhi sanoo JobCafén palvelujen rakentuvan kolmen jalan varaan: kohtaamistapahtumiin, työmarkkinainformaation muokkaamiseen ja jakamiseen sekä verkkopalveluihin. Lisäksi JobCafén yhteydessä toimii lyhytaikaisia työtehtäviä nopeasti välittävä JobExpresso, joka tosin on Turun työvoimatoimiston perustoimintaa. Kohtaamistapahtumat ovat mm. minimessuja, rekrytointitapahtumia, koulutusesittelyjä. Kaikki kuitenkin sellaisia, joissa eri asiakasryhmät kohtaavat. Ehdo-

17 Marika Karhi ja Tarja Keränen pitävät JobCafén kuumana ja suosion suurena. ton yleisösuosikki on ollut kesätyöminimessut, joille pakkautuu reilut kävijää päivässä. Muutenkin koko konsepti on osoittautunut onnistuneeksi: tapahtumia oli jo tulossa jokaiselle päivälle, mutta työkykynsä turvaamiseksi Job- Cafén tiimi päätti rajata tapahtumat kahteen per viikko. REALISMI KOPUTTAA OVEEN Sittemmin on esitelty työvoimakoulutuksen sisältöä, pohdittu aikuisena opiskelemista, rekrytoitu väkeä töihin Lappiin. Kansainväliset tapahtumat, joissa ulkomaiset työnantajat esittelevät työmahdollisuuksia Ruotsissa tai Hollannissa, ovat luoneet paitsi suurta innostusta myös melkoista realismia siitä, millaista ulkomailla töissä oleminen voisi olla. Yksi suurta kiinnostusta herättänyt kohtaamislaji on yrittäjyystapahtumat. Tietoisuus yrittäjyydestä vaihtoehtona palkkatyölle on kasvanut. Jotkut ovat rohkaistuneet, toiset huomanneet, ettei yrittäjän elämä taida sittenkään olla se oikea valinta. Huikean kiinnostuksen nostatti omistajanvaihdosilta, jossa yrityksensä myyneet, myymässä olevat, yrityksen ostamista harkitsevat sekä tukiorganisaatiot TE-keskuksesta pankin ja vakuutusyhtiön edustajien kautta yritysvälitysfirmoihin intoutuivat siinä määrin anteliaaseen keskusteluun, että tilat piti puoliväkisin tyhjentää. Iltauutisetkin kun olivat menneet jo hyvän aikaa sitten. 1. To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n KANSANTAJUISTAMISTA AINA TARVITAAN Työmarkkinatiedon jakaminen aloitettiin syksyllä Ideaan kuuluu kerätä paitsi alueellista työmarkkinainformaatiota, tietoja avoimista työpaikoista, myös työvoimatarpeen ennakointitietoa yhden tärkeän päättäjäryhmän eli työnhakijoiden käyttöön. Tämä kansalaisaspekti unohtuu niin kovin helposti ennakointitiedon tuottajilta, Karhi muistuttaa. Työmarkkinainfoa saadaan eri tutkimuslaitoksista, ennen muuta TE-keskuksen ennakointitiimiltä, ja JobCafé huolehtii sen kansantajuistamisesta. Tätä hommaa harjoittanut tietää, ettei yhden työvoimapoliittisen tutkimuksen tiivistäminen ja popularisointi ole mikään pikkujuttu. Se vie aikaa ja vaatii monenlaista osaamista. Tieto tuotetaan JobCafén nettisivuille, joille kootaan myös tiedonlähteille ohjaavia linkkilistoja. Sittemmin sivuille on ryhdytty tuottamaan myös lehdistä poimittua aineistoa, joka liittyy työmarkkinoihin ja osaamisen ennakointiin. Parhaimmillaan sivuilta saa aineistoa heti tuoreeltaan, mutta tiimin koko rajoittaa referointia aina silloin tällöin. Nettipalvelut ovat sitten se JobCafén kiivaimmin kehittynyt palvelukonsepti. Sivuston suosiosta kertovat vakuuttavat luvut: vuonna 2002 sivuilla oli yli kävijää ja kesäkuun 2003 loppuun mennessä kävijämäärä oli jo paremmalla puolella. 19

18 20 VIRTUAALIVILINÄ OPETTAA JobCafén omista verkkopalveluista merkittävimpiä ovat olleet työnhaun verkkokurssit, joita on järjestetty jo 12 kertaa. Täysin netin avulla toteutettu kurssi pitää sisällään työnhakustrategioita, tiedonhankintaa, osaamisen kartoitusta ja markkinointia, työnhakuasiakirjojen laatimista, haastatteluun valmentautumista ja työnhakusuunnitelman luomista. Työtapoina ovat verkkokeskustelut osallistujien kesken ja kouluttajien kanssa, verkkotehtävät sekä henkilökohtainen neuvonta. Jokaisella kurssilla on mukana myös työnantajapuolen edustaja antamassa kommentteja vaikkapa hakemusten ja haastattelujen maailmasta. Verkkokurssilla kun ollaan, ovat opiskelijatkin ympäri Suomea. Kerrallaan mukana on ollut 6 30 henkilöä ja keskusteluforumin suhina sen mukainen. Maksuton kurssi kestää 6 viikkoa kerrallaan. Ja vaikuttavuutta on jo ennätetty selvittämään. Opiskelijat korostivat omien työnhakutaitojensa ja suunnitelmallisuutensa kehittymistä. Samoin on nostettu esille tiedonhankinta ja oman osaamisen kartoituksen merkitys uusina asioina. JobCafén koko tiimin kuuluu 11 henkilöä. Tiimi toteaa, että ilman verkostomaista työskentelymoodia kaikkea ei olisi saatu tehtyä. JobCafén ympärille on tietoisesti ja suunnitelmallisesti kehitetty verkostoa, josta sitten nopeasti ja pienellä vaivalla löydetään aina tarpeeseen sopiva yhteistyökumppani oli se sitten yritysrahoitusneuvoja, kouluttaja tai koululuokka. Verkosto on ollut meille yksi kokeilu ja kokemukset ovat pelkkää positiivista, Karhi toteaa. JobCafén tulevaisuus jakautuu kahtia: pienestä tilanahtaudesta huolimatta peruskonsepti jatkaa tutuissa tiloissa ja tutuilla palveluilla, mutta nettipalvelujen kehittäminen irtoaa omaksi projektikseen. JobEnterin tavoitteena on jatkaa ja kehittää nettisivujen sisällöntuotantoa sekä nostaa verkkokurssien määrää ja kehittää sielläkin uusia sisältöjä. Aika sitten näyttää, mitkä kehitetyistä palvelukonsepteista todella jäävät normaalikäytännöiksi. Mutta suosio velvoittaa! INFO HANKE: JobCafé (S00057) KOHDEALUE: Turun seutukunta OHJELMA: Tavoite 3 UUSIA TOIMINTATAPOJA: kohtaamistapahtumat työmarkkinainformaation jakaminen verkkopalvelukonseptien kehittäminen verkostomainen työtapa KESTO: 9/ /2003 (jatko JobEnterin puitteissa). LISÄTIETOJA: Turun työvoimatoimisto, Ulla Kanttura tai KOHDERYHMÄ: Kaikki työmarkkinainformaatiota tarvitsevat kansalaiset.

19 PERUSPALVELUA ASIAMIESPOHJALTA. HETI. Parhaimmillaan uudistus johtaa toiseen uudistukseen. Muutokset rakenteessa houkuttelevat esille uusia toimintatapoja uudessa rakenteessa. Sellainen oli tilanne työhallinnon palvelujen suhteen keväällä 2002 Lappeenrannan seudulla. Kaakkois-Suomen työvoimatoimistoja yhdistettiin toisiinsa Toimintaverkko-uudistuksen puitteissa: alueen 11 työvoimatoimistoa yhdistyivät 8 toimistoksi vuoden vaihteessa, mikä aiheutti pienissä kunnissa melkoista suhinaa. Vaikka toimipisteet säilyivät ennallaan, oli tullut hetki palvelujen tarjonnan uudelleen organisoimiseksi. Perusajatuksena uudessa toimintamallissa on, että erityispalveluja keskitetään ja peruspalvelujen tarjontaa hajautetaan, niin että vähintään uudistusta edeltänyt laajuus säilyy. Pienet kunnat ja etäämpänä keskustasta olevat kaupunginosat ovat tässä haasteellisinta aluetta: miten työhallinnon peruspalvelut saataisiin levitettyä sinnekin, missä niitä ei valmiiksi ollut? Syntyi ajatus verkostoyhteistyöstä ja asiamiesvetoisista palvelupisteistä. Erityispalvelut pysyisivät edelleen työhallinnon kokeneen ja koulitun henkilöstön hyppysissä, mutta peruspalvelujen tarjoamiseen ryhdyttäisiin kouluttamaan asiamiehiä ja perustamaan toimipisteitä kuntien tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sellaisella konseptilla, joka kulloinkin olisi tilanteen ja alueen mukaan perusteltua. Asiamieskoulutukseen voisivat hakeutua myös työttömät työnhakijat ja samalla voitaisiin kouluttaa työhallinnon virkailijoista tuoreille asiamiehille tutoreita. Projektipäällikkö Raimo Ruotsalaisen luotsaamana ajatus alkoi saada konkretiaa ytimen ympärille. Kuntiin perustettavissa palvelupisteissä tarjottaisiin paitsi tietoa työhallinnon koulutustarjonnasta, avoimista työpaikoista ja työnantajapalveluista, myös pääsy työhallinnon sähköisiin palveluihin (www.mol.fi) sekä opastusta tietotekniikan käytössä. Lisäksi tarjolla olisi apua erilaisten asiakirjojen laadintaan sekä tietoa yrittäjyydestä ja yritystoiminnan aloittamisesta. Muu aines palveluvalikkoon syntyisi aina tilanteen mukaan ja voisi olla kunnan, muiden viranomaisten tai kolmannen sektorin palveluja. Uusien asiamiesten koulutus käynnistyi keväällä 2003 Etelä-Karjalan aikuiskoulutuskeskus Aktivassa ja kesti 6 kuukautta. Meillä aloitti 16 koulutettavaa ja osa on jo voitu työllistää näihin palvelupisteisiin. Yhdessä kouluttautuminen rakensi hyvän verkoston henkilöpohjalta jo valmiiksi, projektisihteeri Tiina Sirppiniemi iloitsee. Ensiksi käynnistetään toiminta kuudessa toimipisteessä Lappeenrannan työvoimatoimiston alueella vuoden 2004 alussa, seuraavassa aallossa laajennetaan Imatran seudulle. Yksi ensimmäisistä on Ylämaan palvelupiste, jota ryhtyi hoitamaan juuri koulutettu palveluasiamies Tuula Aumakallio To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n

20 22 Koulutuksessa oli 2 kuukautta työhallinnon asioita, 2 kuukautta atk-opintoja ja 2 kuukautta työharjoittelua. Oli hyvä ja monipuolinen koulutus, tuore palveluasiamies kiittelee. Ylämaa on noin asukkaan kunta Lappeenrannan ja Vaalimaan raja-aseman välillä, mutta monipuolisen kiviteollisuuden ansiosta kunnassa on poikkeuksellisen paljon nuorta väkeä ja pk-yrityksiä. Myös matkailu on merkittävä elinkeino Ylämaalla. Niinpä Tuula Aumakallion toimenkuvaan on liitetty työhallinnon peruspaletin mausteeksi kunnan matkailun, erityisesti matkailumarkkinoinnin edistäminen, samoin kuin kunnan henkilöstön atk-tukihenkilön tehtävät. Palveluasiamies on kunnan palveluksessa ja ainakin aluksi on tehty parin vuoden sopimus, hankkeen päättymiseen saakka. Yksilöllisen toimenkuvan seurauksena hänellä on kaksi työpistettä, toinen kunnantoimistolla ja toinen kesällä Jalokivikylän matkailuinfossa. Tässä etsitään tapoja parantaa lähipalveluja Toimintaverkko-uudistuksen jälkeen ja kokonaisuus räätälöidään aina kunnan kanssa. Meidän kokonaisuudessamme sähköisten palvelujen kehittäminen on yhdistävä tekijä, meillä on aika suuria suunnitelmia mm. matkailun varausjärjestelmien suhteen, kunnanjohtaja Esko Hämäläinen valottaa Ylämaan näkemystä verkostomallista. Tietenkin projekteissa voidaan aina kokeilla ja etsiä uusia toimintatapoja. Tässähän voi syntyä malleja sovellettavaksi muuallakin maassa. Sähköisten palvelujen suhteen ei oikein voi sanoa kumpi oli ensin. Muna vai kana, asiamiesmallin taustalla oleva vahva pyrkimys työhallinnon sähköisten palvelujen hyödyntämiseen ja kehittämiseen vai Ylämaan suunnitelma hankkia joka taloon laajakaistayhteys, jota asukkaista 61 prosenttia aikoo käyttää ainakin jossain määrin työtarpeisiin. Sähköiset palvelut ja laajakaistayhteydet voivat tuoda myös uutta yritystoimintaa, kunnan elinkeinoasiamiehen tehtäviä omiensa ohella hoitava Hämäläinen muistuttaa muikeana. Projektisihteeri Tiina Sirppiniemi ja palveluasiamies Tuula Aumakallio ovat juuri saaneet käynnistettyä Ylämaan neuvontapalvelupisteen.

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Työnhaun verkkokurssit

Työnhaun verkkokurssit NUOVE / SÄHKÖISET PALVELUT TEEMATYÖRYHMÄ 20.9.2011 Työnhaun verkkokurssit Timo Rautavirta Erikoistyövoimaneuvoja, JobCafé 1 Työnhaun verkkokurssit - taustaa 90-luvun lama: ryhmämuotoisia palveluja otettiin

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Miten saada yritykset kiinnostumaan? Yritysyhteistyön muodot hankkeessa ja koulutuksessa

Miten saada yritykset kiinnostumaan? Yritysyhteistyön muodot hankkeessa ja koulutuksessa Miten saada yritykset kiinnostumaan? Yritysyhteistyön muodot hankkeessa ja koulutuksessa KotoTyö 2009-2011 Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus ja Euroopan pakolaisrahasto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu Aikuisten tieto-, neuvonta-ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari 19.3.2013 Oulu Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti,

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT

KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT HUKATTU RESURSSI? Hannu-Pekka Huttunen Projektisuunnittelija Turun työ- ja elinkeinotoimisto Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen 10.5.2011 Sedu Aikuiskoulutus,

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus Aikuisopotoiminta Joutsassa 4/2010-5/2011 Seija Vuori Aikuisohjausta paikallisesti hanke, Joutsan kunta 31.5.2011 Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus CEDEFOPIN (=Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen)

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille

Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille Työkaluja seudullisten yrityspalveluiden työhön ajankohtaista TE-toimistosta, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 23.9.2015 Tuija Groop

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Mikä ihmeen Opin ovi?

Mikä ihmeen Opin ovi? Neuvonta ja ohjaus minne menet? Itä-Uudenmaan Opin Ovi projektin päätösseminaari Nuorten ja aikuisten ohjaus tulevaisuudessa Itä-Uudellamaalla 1.11.2012 Porvoo Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena 13.5.2014 Rovaniemi Työelämälähtöiset koulutusmallit tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden osaamisen kehittämisen välineenä Kirsi-Maria Luusua-Pudas Lapin Ely-keskus,

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Riittääkö nopat? Haasteena yliopisto-opintojen napakka eteneminen -seminaari 11.3.2013 Lappeenranta Projektipäällikkö Auli Ryhänen

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

Sartoneva Hanna - OhjausPiste

Sartoneva Hanna - OhjausPiste Sartoneva Hanna - OhjausPiste..2 OhjausPisteen esittely OVI OSAAMISEEN? Vuodesta 8 syvennetty alueellista yhteistyötä aikuisten ohjauksessa ja neuvonnassa Itä-Uudenmaan Opin Ovi, osana kansallista projektiverkostoa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Helsinki 21.1.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 24.1.2016 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään?

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? TEM:n ajankohtaisiltapäivä Ohjaamoille 15.3.2016 Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpanon etappeja

Lisätiedot