KÄTEVÄT JA PÄTEVÄT ESIMERKKEJÄ TYÖHALLINNON TOTEUTTAMISTA ESR-HANKKEISTA
|
|
- Maija-Liisa Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KÄTEVÄT JA PÄTEVÄT ESIMERKKEJÄ TYÖHALLINNON TOTEUTTAMISTA ESR-HANKKEISTA
2 KÄTEVÄT JA PÄTEVÄT ESIMERKKEJÄ TYÖHALLINNON TOTEUTTAMISTA ESR-HANKKEISTA
3 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS: OY FOUNTAIN PARK LTD TOIMITTANUT: HARRI RUOHOMÄKI 4 KIRJOITTAJAT: MARJA BERISA HARRI RUOHOMÄKI EIJA SEPPÄNEN VALOKUVAT: WILMA HURSKAINEN GRAAFINEN SUUNNITTELU: RIIKKA SULKAMO PAINOTYÖ: ERWEKO PAINOTUOTE OY 2004 PAPERI: KANNET: INVERCOTE CREATO MATT 350 G/M 2 VÄLILEHDET: COLORIT 160 G/M 2 SISUS: MAXIPREPRINT 120 G/M 2 KUSTANTAJA JA JULKAISIJA: TYÖMINISTERIÖ
4 ESIPUHE Työhallinnon kautta myönnettävän Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella on tarkoitus muuttaa Euroopan unionin työllisyyspoliittiset tavoitteet käytännön toiminnaksi. Tavoitteena on uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen sekä verkostojen luominen erilaisten kumppaneiden kanssa. ESR:n osarahoituksella rahoitetuilla projekteilla tuetaan kansallisen työvoimapolitiikan toteutusta ja työhallinnon toimenpiteiden kehittämistyötä. Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) ovat olleet keskeisimmät toimijat työhallinnossa ESR-hankkeiden rahoittajina. Kokemusta ohjelmatyöstä on kertynyt kohta jo kahden rakennerahastokauden verran. ESR-projektitoiminnan haasteena on useimmiten ollut valtavirtaistaminen eli hankkeissa aikaansaatujen hyvien toimintamallien saattaminen osaksi kansallista toimintaa. Onnistumisia on myös ollut, esimerkiksi yhden luukun periaatetta on alettu toteuttaa kansallisessa toiminnassa yhteispalvelupisteissä ja työvoiman palvelukeskuksissa. Nykyisellä ohjelmakaudella työhallinnossa on aktiivisesti alettu itse toteuttaa ESR-projekteja. TE-keskusten tai työvoimatoimistojen toteuttamia hankkeita koskevat samat säännöt kuin muitakin ESR-hankkeita. Hallinnon itse toteuttamilla projekteilla voi kuitenkin olla paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kansalliseen työvoimapolitiikkaan kuin ulkopuolisten, koska saadut hyvät tulokset jäävät hallinnon hyödynnettäviksi normaalitoiminnassa. Esimerkiksi työttömille tarkoitetuissa hankkeissa työvoimatoimistojen rooli on keskeinen. Työhallinnon toteuttamissa hankkeissa eivät ole kohteena pelkästään työttö- 5 mät. Projekteilla on pyritty kehittämään myös työnantajille suunnattuja palvelui- 5 ta, työssä olevien osaamista ja jaksamista sekä uutta yritystoimintaa. Tässä julkaisussa esitellään erilaisia TE-keskusten hyviksi hankkeiksi nimeämiä työhallinnon itsensä toteuttamia eri vaiheissa olevia hankkeita. Esimerkit on tarkoitettu antamaan kattavaa kuvaa työhallinnon omasta projektitoiminnasta ja ESR:n avulla kehitetyistä hyvistä toimintamalleista. Julkaisun toivotaan osaltaan auttavan näiden toimintatapojen levittämistyössä. EEVA-LIISA KOIVUNEVA PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TYÖMINISTERIÖ
5 SISÄLLYSLUETTELO 1. To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n 11 Työnhakuklubi antaa rohkeutta, yritysyhteistyö avaa mahdollisuuksia PATU Panosta työnhakuun älä turhaudu (S00346) 15 Täsmähanke synnytti kymmeniä työpaikkoja Kaustisten alueelle Kaustisten seutukunnan rekrytointiprojekti (S00511) 16 Oman seudun yrityskumppani auttaa yrityksiä kehittämään osaamistaan Oppivat organisaatiot 2000+, 2. vaihe (S00517) 17 erekrytori: tasapuolisuutta työnhakuun erekrytori (S01191) 18 JobCafé täyttä paahtoa verkossa ja verkostoissa JobCafé (S00057) 21 Peruspalvelua asiamiespohjalta. HETI. HETI työhallinnon kehittämisprojekti (S01129) 23 Työtä kaikille tasapuolisesti Räätälöidyt ratkaisut 1 ja 2 vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työhön saattaminen (S01039 ja S01040) 25 Kokemus käyttöön työmaailmassa Kokemus eduksi (S00053) 26 Piilotyöpaikat metsästämällä esiin Työpaikkametsästys eli 9000 yrityskäyntiä (S00339) 2. V ä y l i ä t y ö n h a k u u n 31 SPECIMA pätevöittää koulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoille SPECIMA korkeasti- ja erityiskoulutetut maahanmuuttajat (S00358) 34 Tietotekniikkayrityksiin koulutettiin joustavia oppijoita IT-osaajat (S00478) 36 Henkilökohtaista luotsausta väylällä työhön Väylä työhön (S00016) 39 Tosimiehille oikeaa työtä Aikamies (S01302) 40 Räätälöidyt verkostot reitittävät urapolun Kehittyvä hanke (S00179) 41 Uranluonti omiin käsiin Urapolku (S01208) 42 Työnantajalähtöisesti metallitöihin Metallin hankkeet (S00289, S01170, S00415) 46 Työnsiltaa tunturiin ja takaisin Tunturin työntekijät (S00645) Työnsilta Turusta Tunturiin (S01286) 49 Pitkäjänteisyys palkitsee MAHKU mahdollisuuksien vuosi Keuruulla (S00539) 50 Taitoja laajentamalla takaisin työelämään Työhön eri keinoin 2 (S00767)
6 3. U u t t a y r i t y s t o i m i n t a a 53 Erikoistuneet hautomot verkostoissa Uskalla sinäkin / Yrittämisestä työtä hankekokonaisuus (S00155) Kehitysverkko / Yrittämisestä työtä hankekokonaisuus (S00156) Oma suunniteltu yrityksesi / Yrittämisestä työtä hankekokonaisuus (S00157) Oppiva yritys / Yrittämisestä työtä hankekokonaisuus (S00158) Laatua yrityshautomoista / Yrittämisestä työtä hankekokonaisuus (S00159) 58 Lisäpotkua yrittäjyyteen Yritysten hallittu liikkeellelähtö (S00398) 4. O s a a m i s e n k e h i t t ä m i n e n j a t y ö s s ä j a k s a m i n e n 61 Täsmä tarjoaa koulutusta yrityslähtöisesti yhteistyössä Täsmäpalvelut Varsinais-Suomessa (S00037) Täsmäosaajat (S00058) Täsmämallit Varsinais-Suomessa (S00108) Täsmäosaajat Varsinais-Suomessa (S00295) Tekno Täsmä (S00847) 64 Osaamisella kilpailukykyä Menestyvä yritys (S00248) 65 Pitkäjänteistä kehittämistä hämäläisille pk-yrityksille TaitoHäme (S00843, S00962, S01413) 66 Monitaito-projektista voimia työhön Monitaito-projekti (S00583) 5. K o u l u t u s t a r p e i d e n e n n a k o i n t i 69 Ennakoivaa verkostoitumista PROACTIVE ennakoivat ja kohdennetut yritysja työvoimapalvelut (S00242) PROACTIVE II ennakoivat ja kohdennetut yritysja työvoimapalvelut perinteisille aloille (S01139) 72 Kainuussa irti byrokratiasta Työmarkkinat toimiviksi (S00465) 73 Osaamistarvebarometri tuli tarpeeseen ja jäi käyttöön Yritysten osaamistarpeet (S00004) 76 Tulevaisuusstrategia Pohjois-Karjalaan Ennakko 2010 (S00920)
7 1 To i m i n t a - t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n Tässä jaksossa esitellään hankkeita, joiden tavoitteena on ennen muuta ollut uusien innovatiivisten toimintatapojen ja -mallien kehittäminen ja kokeileminen työhallinnon käyttöön.
8 1 To i m i n t a - t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n 11 Työnhakuklubi antaa rohkeutta, yritysyhteistyö avaa mahdollisuuksia PATU Panosta työnhakuun älä turhaudu (S00346) 15 Täsmähanke synnytti kymmeniä työpaikkoja Kaustisten alueelle Kaustisten seutukunnan rekrytointiprojekti (S00511) 16 Oman seudun yrityskumppani auttaa yrityksiä kehittämään osaamistaan Oppivat organisaatiot 2000+, 2. vaihe (S00517) 17 erekrytori: tasapuolisuutta työnhakuun erekrytori (S01191) 18 JobCafé täyttä paahtoa verkossa ja verkostoissa JobCafé (S00057) 21 Peruspalvelua asiamiespohjalta. HETI. HETI työhallinnon kehittämisprojekti (S01129) 23 Työtä kaikille tasapuolisesti Räätälöidyt ratkaisut 1 ja 2 vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työhön saattaminen (S01039 ja S01040) 25 Kokemus käyttöön työmaailmassa Kokemus eduksi (S00053) 26 Piilotyöpaikat metsästämällä esiin Työpaikkametsästys eli 9000 yrityskäyntiä (S00339)
9 TYÖNHAKUKLUBI ANTAA ROHKEUTTA, YRITYSYHTEISTYÖ AVAA MAHDOLLISUUKSIA Ensimmäisen kerran kuulin PATU-projektista työvoimavirkailijaltani jäätyäni taas kerran työttömäksi määräaikaisesta työsuhteestani kevättalvella Aluksi ajattelin, että taas työttömille yritetään tuputtaa jotain ihan vaan tekemisen vuoksi, kurssia kurssien joukossa. Projektin työntekijät kuulostivat olevan todella innostuneita asiastaan ja aika nopeasti kuitenkin kiinnostuin oikeasti projektista, Marjo kirjoittaa ensikosketuksestaan PATU-projektiin. Innostuin kurssista koska kuulin, että siinä paneudutaan jokaisen osallistujan asioihin perusteellisesti ja suunnitellaan, miten omaa kilpailukykyä työmarkkinoilla voisi parantaa. Ajattelin tosin, että kyllähän minä työpaikkaa osaan hakea ja hakupaperini laatia, mutta ei se niin tainnut ollakaan. Suomussalmella Kainuun vaaramailla toteutetun Panosta työnhakuun älä turhaudu PATU-hankkeen loppuraportti sisältää monta yhden ihmisen kokoista menestystarinaa. Suuria tarinoita To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n Projektipäällikkö Marita Sirviö-Juntunen (edessä) ja projektisihteeri Stiina Lassila- Kiljunen panivat turhautujien työllistymiseen vauhtia.
10 pienessä kunnassa. Mutta ennen kuin PATU-projektin rohkaisemana lähihoitajaksi kouluttautunut ja nyttemmin yöhoitajana työskentelevä Marjo pääsi ottamaan tuntumaa hankkeeseen, oli tehty paljon töitä. Kuopion yliopisto oli vuosina toteuttanut Suomussalmen pitkäaikaistyöttömien elämänhallintaa ja syrjäytymistä selvittävän tutkimushankkeen, jonka perusteella pitkäaikaistyöttömiä voitiin tarkastella eri ryhminä uudelleen työllistymishalujen ja -mahdollisuuksien, elämäntilanteen ja työttömyyden vaikutusten suhteen. Esiin nousivat työttömyyteen sopeutujat, turhautujat ja syrjäytyjät. Näistä turhautujilla olisi edellytyksiä sijoittua työmarkkinoille, mutta tulokseton työn hakeminen vaati veronsa turhautumisena. Oletus siis oli, että tämän ryhmän työllistymiseen voidaan nopeimmin vaikuttaa yksilön osaamista kehittävillä ja työnhakua tukevilla erityistoimenpiteillä. 12 TYÖNHAKUVALMENNUKSESTA AMMATINVALINNANOHJAUKSEEN Aluksi tietysti piti tunnistaa turhautujat. Helmikuussa 2001 projektipäällikkönä aloittaneella Marita Sirviö-Juntusella oli valinnoissa apunaan YTT Veli-Matti Poutanen ja heidän yhdessä laatimansa kyselylomake. Pikavauhtia markkinoituun projektin ensimmäiseen koulutusryhmään hakeutuneet kolmisenkymmentä pitkäaikaistyötöntä pääsivät lomaketyön lisäksi tiukkaan haastatteluun, jossa toinen haastattelija kävi hakijan elämäntilannetta ja taustoja tiukalla seulalla läpi toisen haastattelijan tehdessä tilanteesta havaintoja ja kirjatessa vastauksia ylös. Kyllä siinä kaikenlaisia kriisejä läpikäydessä välillä itkettiinkin, mutta koko ajan perustunnelma säilyi positiivisena ja rehellisenä, Marita Sirviö-Juntunen muistelee uudenlaista valintatilannetta. Uutta oli sekin, että valinnoissa pudonneille hakijoille ehdotettiin saman tien jotakin muuta, paremmin tilanteeseen sopivaa palvelua työvoimatoimiston valikoimista, esimerkiksi aluksi työnhakuvalmennusta ja sitten hakeutumista seuraavalle PATU-kurssille, kuntoutuspalveluja tai ammatinvalinnanohjausta. Tällainen henkilökohtaisen palvelutarpeen kartoitus jäi myös pysyväksi toimintamalliksi Suomussalmella. PATU-kurssille odotettiin nuorten ryntäystä, mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Hakijoiden ikähaitari tosin oli laaja, mutta painopiste oli keski-ikäisissä naisissa. Mahtuipa mukaan isä ja tytärkin. Neljän PATU-kurssin osallistujien ikähaitari oli vuotta. Marita Sirviö-Juntunen epäilee syynä olevan nuorten työttömien kielteisen asenteen koulutusta kohtaan. Mukaan valittiin myös kaikkein vaikeimpia tapauksia, kun kerran oli poikkeukselliset resurssit yrittää hoitaa asioita kuntoon. Ja olihan se moraalinenkin velvollisuus, projektipäällikkö kuvailee lähtötilannetta. Jos kurssille hakeutujille ei muuta selkeää käsitystä PATU-kurssin sisällöstä ollut syntynyt, niin yhden tiesivät kaikki: pääsyvaatimuksena oli ehdoton sitoutuminen työnhakuponnistuksiin ja omien työmarkkinavalmiuksien parantami-
11 seen. Käytännössä tämä tapahtui työnhakuklubissa, joka muokkasi itse omaa toimintaansa ja sääntöjänsä. Mm. tekstinkäsittely- ja markkinointitaitoja hioneen valmentavan koulutusjakson jälkeen kurssilaiset tapasivat kerran viikossa neljän tunnin ajan työvoimatoimiston tiloissa. TYÖNHAKUKLUBIN VERTAISTUKI VERRATTOMAN TÄRKEÄ Klubitoiminnan lähtökohdaksi tuli jokaisen kurssilaisen kohdalla riittävien työnhakutaitojen ja -tietojen hankkiminen, yhtenä konkreettisena tavoitteena omatoimisuus hakemusten ja ansioluettelon laatimisessa. Toki suurimmalla osalla tärkeimpänä tavoitteena oli työpaikan löytäminen Suomussalmelta tai lähialueelta. Monen kohdalla tämä suunnitelma vaati myös koulutuksen hankkimista. Koulutus räätälöitiin kunkin työnhakijan tarpeita vastaavaksi ja yksittäinen oppilaspaikka voitiin hankkia työvoimakoulutuksena. Klubilaiset suunnittelivat omaa henkilökohtaista työnhakuprosessiaan aina viikoksi eteenpäin ja sitoutuivat muiden edessä tekemään minkä lupasivat. Työnhakuklubin tuottama vertaistuki koettiin kaikissa PATU-ryhmissä erittäin tärkeäksi, tosin seurantatutkimuksessa työvoimatoimiston virkailijoiden antama henkilökohtainen ohjaus ja tuki saa vielä sitäkin suuremman merkityksen. Tosiasia kuitenkin on, että klubilaiset kokosivat itselleen monipuoliset työnhakukansiot ja saivat toisiltaan runsaasti neuvoja ja rohkaisua työnantajakontakteihin, mikä kokonaisuutena oli laadullinen loikka kurssilaisten työnhakutilanteessa. Klubitoimintaa harjoitetaan erinomaisten kokemusten myötä paikkakunnalla jatkossakin, toistaiseksi Avautuvat työmarkkinat -projektissa yhteistyössä Kuhmon ja Suomussalmen välillä. Perinteinen työnhakuklubitoiminta olisi kuitenkin ollut turhauttavaa vaikean työttömyyden alueella, jossa avoimia työpaikkoja on vähän ja kuva työnhakijasta jää niin hyvässä kuin pahassakin aika sattumanvaraisesti työnantajan mieleen, Marita Sirviö-Juntunen perustelee Suomussalmen omaa mallia, jossa hän yhdessä projektisihteeri Stiina Lassila-Kiljusen kanssa jalkautui alueen yrityksiin etsimään piilotyöpaikkoja ja välittämään tietoa kurssilaisista yrityksiin ja yrityksistä kurssilaisille To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n Työnhakuklubissa sai itseään niskasta kiinni. Päivi Kaartinen, 40, sai kipinän kouluttautumiseen PATU-projektin työnhakuklubissa ja työskentelee nyt puolitoista vuotta myöhemmin tuoreena laitoshuoltajana Suomussalmen terveyskeskuksessa.
12 YHTEISTYÖ YRITTÄJIEN KANSSA TOIMII EDELLEEN PATU-hankkeen seurantatutkimukseen liittyneessä yrityskyselyssä pidettiin erityisen arvokkaana projektin aikana syntynyttä yhteistyötä yritysten ja työvoimatoimiston välillä niin työvoiman rekrytoinnissa kuin yhteishankkeiden kehittämisessäkin. PATU-projektissa yrityksiä lähestyttiin selkeällä ehdotuksella tulla kertomaan projektista ja luotaamaan mahdollisia yhteistyön paikkoja. Aika sovittiin etukäteen ja yrittäjälle annettiin mahdollisuus valmistautua keskusteluun. Täällä yritykset ovat pieniä ja yrittäjät ihan konkreettisesti töissään kiinni. Lisäksi matkat ovat pitkiä, joten on todella tarpeen varmistua ajankohdan sopimisesta, Stiina Lassila-Kiljunen perustelee jonkun mielestä ehkä hitaalta ja muodolliselta tuntuvaa toimintatapaa. Kyllä me aika hyviä puhemiehiä oltiinkin, luottamus työvoimatoimiston arviointikykyyn kasvoi ihan silmissä. Yrittäjäthän innostuivat ja vieläkin soitellaan puolin ja toisin vaikka projekti onkin jo päättynyt. Vaan ei sitä madaltunutta keskustelukynnystä sovi jättää hyödyntämättä tässä normaalitoiminnassakaan, projektipäällikkö myhäilee. Liekö sitten puhemiehistä vai työmarkkinatilanteesta kiinni, mutta PATUkurssilaisista ensiksi lähtivät työllistymään iäkkäämmät ihmiset. Koulutuksen lisäksi oikea työasenne ja monitaitoisuus näyttävät olleen avaintekijöitä. Vai mitä on sanottava siitä työnantajan unelmatapauksesta, jossa toimistosihteeri, kukontekijä, kirjanpitäjä, atk-tuki ja autonhuoltaja-kuljettaja yhdistyvät yhdessä ihmisessä? 14 INFO HANKE: PATU Panosta työnhakuun älä turhaudu (S00346) OHJELMA: Itä-Suomen tavoite 1 UUSIA TOIMINTATAPOJA: Yhdistetään virkailijoiden jalkautuminen yrityksiin, työnhakuklubitoiminta ja asiakkaiden palvelutarpeen arviointi. KOHDERYHMÄ: Työttömät työnhakijat ja yritykset Suomussalmen seudulla KOHDEALUE: Suomussalmi KESTO: 2/2001 1/2003 LISÄTIETOJA: Marita Sirviö-Juntunen tai marita.sirvio-juntunen@mol.fi Stiina Lassila-Kiljunen stiina.lassila-kiljunen@mol.fi
13 TÄSMÄHANKE SYNNYTTI KYMMENIÄ TYÖPAIKKOJA KAUSTISTEN ALUEELLE Kaustisen seutukunta halusi kehittää alueen yritystoimintaa ja edistää taloudellista kasvua hyvin käytännönläheisen hankkeen avulla. Tehtävä alkoi mukaan tulevien yritysten sekä työttömien ja työttömyysuhan alla olevien työnhakijoiden kartoituksella, kertoo projektipäällikkö Kimmo Pajukangas. Tavoitteena oli saada täsmäämään työtä hakevien että tarjoavien tarpeet paremmin yhteen. Yritysten avaintoimialat Kaustisen alueella ovat miehiset: elektroniikka, metalli ja puu. Tästä syystä hankkeessa painotettiin erityisesti naisten ja nuorten työllistymistä alueen omiin yrityksiin. Projektipäällikkö haki yritykselle sopivan henkilön tai henkilölle sopivan yrityksen. Tämän jälkeen Keski-Pohjanmaan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus laati henkilökohtaisen opetussuunnitelman ja toteutti koulutuksen. Opetussuunnitelma laadittiin yhdessä opiskelijan, yrityksen edustajan, koulutuksen toteuttajan ja projektipäällikön kanssa. Projektissa onnistuttiin hyvin. 25 henkilöä työllistyi projektin jälkeen koulutusalan työhön ja yrittäjäksi siirtyi kolme. Projektin kantavana ideana oli se, että yrityksen tarpeisiin koulutettiin työntekijä ja työnhakija-asiakas sai tätä kautta työpaikan. Tavoite oli molemmille osapuolille selvä. Tavoitteensa selvästi ylittäneen projektin vetäjällä on toive jatkosta: Jos mahdollista, projektin vetäjät olisivat kokopäiväisiä. Toteutuksessa oli myös hieman ongelmia, sillä hanke toteutettiin kahden työvoimatoimiston alueella. Projektin hyviä käytäntöjä toteutetaan Kaustisten seutukunnassa kansallisella koulutuksella. INFO HANKE: Kaustisten seutukunnan rekrytointiprojekti (S00511) OHJELMA: Pohjois-Suomen tavoite 1 UUSIA TOIMINTATAPOJA: Räätälöinti: haettiin yritykseen sopiva henkilö tai henkilölle sopiva yritys. KOHDERYHMÄ: pitkäaikaistyöttömät työttömät maaseudun asukkaat, mm. maataloudesta luopuvat henkilöt KOHDEALUE: Kaustisten seutukunta KESTO: 2/2001 1/2003 LISÄTIETOJA: Kimmo Pajukangas, kimmo.pajukangas@mol.fi To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n
14 OMAN SEUDUN YRITYSKUMPPANI AUTTAA YRITYKSIÄ KEHITTÄMÄÄN OSAAMISTAAN 16 Pohjois-Karjalan maakunnan alueella toimivat pk-yritykset ovat hyvissä käsissä. Nelivuotinen Oppivat organisaatiot projekti tarjoaa 200 pk-yritykselle täsmäopastusta paremman kilpailukyvyn, kannattavuuden ja ammattitaidon saavuttamiseksi. Projektin aikana kartoitetaan yritysten kehittämisasiat ja henkilöstön osaamistarpeet sekä laaditaan niihin pohjautuvat koulutussuunnitelmat. Apujoukkona toimii maakunnallinen työelämäasiantuntijoiden verkosto, johon kuuluu sekä työvoimatoimistojen, ammatillisen koulutuksen tarjoajien että yrityspalveluiden henkilöstöä. Kunkin seudun yrityksiä palvelevat siis kyseisen seutukunnan omat asiantuntijat. He pitävät yhteyttä yrityksiin, joten koulutussuunnitelma pysyy jatkuvasti ajan tasalla. Projekti toteuttaa yritysten kanssa suunniteltuja koulutuksia yhteishankintakoulutuksena. Osa tarpeista ohjataan yritysten kannalta sopivimpaan muuhun toteutus- ja tukimuotoon; näitä ovat mm. oppisopimuskoulutus, TE-keskuksen yritysosastojen tuotteistetut palvelut tai ammatillisen aikuisopetuksen näyttötutkintokoulutus. Projektin osapuolten tiivis yhteistyö parantaa tiedon kulkua ja vähentää prosessien ja vastuiden päällekkäisyyttä. Tulevaa on helppo suunnitella, kun peruskartoitus on tehty, verkostot valmiina ja vuorovaikutus toimivaa. Jatkossa kehittämisverkoston ylläpidosta halutaan muokata pysyvä toimintamalli. Oppivat Organisaatiot projektissa on vuoden 2004 alkuun mennessä ollut mukana n. 230 yritystä, joista 170:lle on laadittu kehittämis- ja osaamistarvekartoitus. Toteutuneisiin ja työn alla oleviin hankintasopimuksiin on kirjattu noin osallistujaa ja noin henkilökoulutuspäivää. Koulutusten kirjo vaihtelee yritysten tarpeiden mukaan hygieniaosaamiskoulutuksista laatujärjestelmän kehitystyöskentelyyn, päivän koulutustapahtumista toista vuotta kestäviin prosesseihin. INFO HANKE: Oppivat organisaatiot 2000+, 2. vaihe (S00517) OHJELMA: Itä-Suomen tavoite 1 UUSIA TOIMINTATAPOJA: Noin 200 räätälöidyn koulutus- ja kehittämisohjelman toteuttaminen, kehittämisverkoston ylläpito, tulevan työvoimatarpeen systemaattinen ennakointi. KOHDERYHMÄ: Pohjois-Karjalan maakunnan alueella sijaitsevat n. 200 pk-yritystä johtoineen ja henkilöstöineen. KOHDEALUE: Itä-Suomen lääni, Pohjois-Karjala KESTO: 3/ /2004 LISÄTIETOJA: Juha Palosuo, juha.palosuo@te-keskus.fi
15 erekrytori: TASAPUOLISUUTTA TYÖNHAKUUN Etelä-Pohjanmaalla työnhaku sähköistyy. erekrytori-projektissa Seinäjoen ja Töysän työnhakukeskukset tuovat tietoyhteiskunnan palvelut kaikkien halukkaiden käyttöön. Työantajat, työnhakijat, kouluttajat ja valmistuvat oppilaat kohtaavat vaivattomasti virtuaaliavaruudessa. Työn ja koulutuksen eri osapuolet kohtaavat verkossa entistä vaivattomammin. Kaikille avoin sähköinen rekrytointimarkkina tasapuolistaa työnhakua. Työnantajat odottavat työnhakijoilta myös tietotekniikan käyttötaitoja, mutta joka taloudesta ei kuitenkaan löydy tietokoneita Internet-yhteyksin. Työnhakukeskuksessa tarjolla on paitsi yhteydet työnantajiin, myös opastusta ja koulutusta tietotekniikan käyttöön, sanoo toimistonjohtaja Markku Loukola Seinäjoen työvoimatoimistosta. Työnhakukeskuksella on monta tehtävää työnhaun sujuvoittamisen ohella sen avulla ennakoidaan tulevaa työvoimatarvetta. Myös työnhakijoiden omatoimisuus ja aktiivisuus kohenevat, kun päätteeltä käsin pääsee itse bongailemaan sopivia työtilaisuuksia. erekrytori virtaviivaistaa myös työvoimatoimistojen palveluja. Kun osa hakijoista kykenee itsenäiseen ja aktiiviseen työnhakuun, työvoimatoimistot pystyvät tarjoamaan kattavampia palveluita vaikeammin työllistettävien tueksi, Loukola muistuttaa. 1. To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n HANKE: erekrytori (S01191) OHJELMA: Tavoite 3 UUSIA TOIMINTATAPOJA: Sähköiset palvelut ja Internetin hyötykäyttö eri osapuolia yhteen kokoavana välineenä. Työnhakukeskuksissa atk-päätteet kaikkien kansalaisten aktiivikäyttöä varten. KOHDERYHMÄ: Kaikki työmarkkinatietoutta tarvitsevat kansalaiset, työnantajat, työnhakijat, koulutukseen hakevat, kouluttajat, opiskelijat sekä muut rekrytointipalveluiden tuottajat. KOHDEALUE: Alavus, Ilmajoki, Kuortane, Peräseinäjoki, Seinäjoki, Töysä. KESTO: 1/ /2005 INFO LISÄTIETOJA: Markku Loukola, markku.loukola@mol.fi 17
16 JOBCAFÉ TÄYTTÄ PAAHTOA VERKOSSA JA VERKOSTOISSA Vuonna 2000 täällä Turussa todettiin internetin merkitys työnhaussa ja ylipäätään työvoimatoimiston palvelujen uutena kanavana, yhteysemäntä Marika Karhi tunnustaa, mutta ei tarkenna oliko se jo vai vasta. Taustalla kuitenkin oli Turun ydinkeskustan Hansa-korttelissa toiminut työnhakukeskus AvoinPaikka ja pyrkimys saada työnhakija ja työnantaja kohtaamaan paremmin jopa nokakkain sekä tarve toimia työhallinnon uusien palvelujen ja työtapojen kokeilulaboratoriona. Siitä syntyi uusiin tiloihin, kaupungin ydinkeskustaan perustettu JobCafé. JobCafén peruspalvelua ovat 17 verkkoyhteyksin varustettua tietokonetta ja niiden käyttöön liittyvä opastus, joka tarvittaessa lähtee aivan alkeista. 18 HIIRENKESYTYSTÄ JA KOHTAAMISIA On meil tääl hiirtä kesytetty, Karhi uskoutuu. Mutta aika paljon muutakin konseptin täytyy pitää sisällään, jotta päästään esimerkiksi vuoden 2002 yli kävijään. Keskimääräisinä päivinä kävijöitä riittää 350 päivässä, parhaimpina toista tuhatta. JobCafén asiakkaista noin kolmannes on työssäkäyviä. Työttömien osuus on suurinpiirtein sama, ja heistä valtaosa on alle 3 kuukautta työttöminä olleita. Muut asiakkaat ovat opiskelijoita tai koulutuksessa olevia. Karhi sanoo JobCafén palvelujen rakentuvan kolmen jalan varaan: kohtaamistapahtumiin, työmarkkinainformaation muokkaamiseen ja jakamiseen sekä verkkopalveluihin. Lisäksi JobCafén yhteydessä toimii lyhytaikaisia työtehtäviä nopeasti välittävä JobExpresso, joka tosin on Turun työvoimatoimiston perustoimintaa. Kohtaamistapahtumat ovat mm. minimessuja, rekrytointitapahtumia, koulutusesittelyjä. Kaikki kuitenkin sellaisia, joissa eri asiakasryhmät kohtaavat. Ehdo-
17 Marika Karhi ja Tarja Keränen pitävät JobCafén kuumana ja suosion suurena. ton yleisösuosikki on ollut kesätyöminimessut, joille pakkautuu reilut kävijää päivässä. Muutenkin koko konsepti on osoittautunut onnistuneeksi: tapahtumia oli jo tulossa jokaiselle päivälle, mutta työkykynsä turvaamiseksi Job- Cafén tiimi päätti rajata tapahtumat kahteen per viikko. REALISMI KOPUTTAA OVEEN Sittemmin on esitelty työvoimakoulutuksen sisältöä, pohdittu aikuisena opiskelemista, rekrytoitu väkeä töihin Lappiin. Kansainväliset tapahtumat, joissa ulkomaiset työnantajat esittelevät työmahdollisuuksia Ruotsissa tai Hollannissa, ovat luoneet paitsi suurta innostusta myös melkoista realismia siitä, millaista ulkomailla töissä oleminen voisi olla. Yksi suurta kiinnostusta herättänyt kohtaamislaji on yrittäjyystapahtumat. Tietoisuus yrittäjyydestä vaihtoehtona palkkatyölle on kasvanut. Jotkut ovat rohkaistuneet, toiset huomanneet, ettei yrittäjän elämä taida sittenkään olla se oikea valinta. Huikean kiinnostuksen nostatti omistajanvaihdosilta, jossa yrityksensä myyneet, myymässä olevat, yrityksen ostamista harkitsevat sekä tukiorganisaatiot TE-keskuksesta pankin ja vakuutusyhtiön edustajien kautta yritysvälitysfirmoihin intoutuivat siinä määrin anteliaaseen keskusteluun, että tilat piti puoliväkisin tyhjentää. Iltauutisetkin kun olivat menneet jo hyvän aikaa sitten. 1. To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n KANSANTAJUISTAMISTA AINA TARVITAAN Työmarkkinatiedon jakaminen aloitettiin syksyllä Ideaan kuuluu kerätä paitsi alueellista työmarkkinainformaatiota, tietoja avoimista työpaikoista, myös työvoimatarpeen ennakointitietoa yhden tärkeän päättäjäryhmän eli työnhakijoiden käyttöön. Tämä kansalaisaspekti unohtuu niin kovin helposti ennakointitiedon tuottajilta, Karhi muistuttaa. Työmarkkinainfoa saadaan eri tutkimuslaitoksista, ennen muuta TE-keskuksen ennakointitiimiltä, ja JobCafé huolehtii sen kansantajuistamisesta. Tätä hommaa harjoittanut tietää, ettei yhden työvoimapoliittisen tutkimuksen tiivistäminen ja popularisointi ole mikään pikkujuttu. Se vie aikaa ja vaatii monenlaista osaamista. Tieto tuotetaan JobCafén nettisivuille, joille kootaan myös tiedonlähteille ohjaavia linkkilistoja. Sittemmin sivuille on ryhdytty tuottamaan myös lehdistä poimittua aineistoa, joka liittyy työmarkkinoihin ja osaamisen ennakointiin. Parhaimmillaan sivuilta saa aineistoa heti tuoreeltaan, mutta tiimin koko rajoittaa referointia aina silloin tällöin. Nettipalvelut ovat sitten se JobCafén kiivaimmin kehittynyt palvelukonsepti. Sivuston suosiosta kertovat vakuuttavat luvut: vuonna 2002 sivuilla oli yli kävijää ja kesäkuun 2003 loppuun mennessä kävijämäärä oli jo paremmalla puolella. 19
18 20 VIRTUAALIVILINÄ OPETTAA JobCafén omista verkkopalveluista merkittävimpiä ovat olleet työnhaun verkkokurssit, joita on järjestetty jo 12 kertaa. Täysin netin avulla toteutettu kurssi pitää sisällään työnhakustrategioita, tiedonhankintaa, osaamisen kartoitusta ja markkinointia, työnhakuasiakirjojen laatimista, haastatteluun valmentautumista ja työnhakusuunnitelman luomista. Työtapoina ovat verkkokeskustelut osallistujien kesken ja kouluttajien kanssa, verkkotehtävät sekä henkilökohtainen neuvonta. Jokaisella kurssilla on mukana myös työnantajapuolen edustaja antamassa kommentteja vaikkapa hakemusten ja haastattelujen maailmasta. Verkkokurssilla kun ollaan, ovat opiskelijatkin ympäri Suomea. Kerrallaan mukana on ollut 6 30 henkilöä ja keskusteluforumin suhina sen mukainen. Maksuton kurssi kestää 6 viikkoa kerrallaan. Ja vaikuttavuutta on jo ennätetty selvittämään. Opiskelijat korostivat omien työnhakutaitojensa ja suunnitelmallisuutensa kehittymistä. Samoin on nostettu esille tiedonhankinta ja oman osaamisen kartoituksen merkitys uusina asioina. JobCafén koko tiimin kuuluu 11 henkilöä. Tiimi toteaa, että ilman verkostomaista työskentelymoodia kaikkea ei olisi saatu tehtyä. JobCafén ympärille on tietoisesti ja suunnitelmallisesti kehitetty verkostoa, josta sitten nopeasti ja pienellä vaivalla löydetään aina tarpeeseen sopiva yhteistyökumppani oli se sitten yritysrahoitusneuvoja, kouluttaja tai koululuokka. Verkosto on ollut meille yksi kokeilu ja kokemukset ovat pelkkää positiivista, Karhi toteaa. JobCafén tulevaisuus jakautuu kahtia: pienestä tilanahtaudesta huolimatta peruskonsepti jatkaa tutuissa tiloissa ja tutuilla palveluilla, mutta nettipalvelujen kehittäminen irtoaa omaksi projektikseen. JobEnterin tavoitteena on jatkaa ja kehittää nettisivujen sisällöntuotantoa sekä nostaa verkkokurssien määrää ja kehittää sielläkin uusia sisältöjä. Aika sitten näyttää, mitkä kehitetyistä palvelukonsepteista todella jäävät normaalikäytännöiksi. Mutta suosio velvoittaa! INFO HANKE: JobCafé (S00057) KOHDEALUE: Turun seutukunta OHJELMA: Tavoite 3 UUSIA TOIMINTATAPOJA: kohtaamistapahtumat työmarkkinainformaation jakaminen verkkopalvelukonseptien kehittäminen verkostomainen työtapa KESTO: 9/ /2003 (jatko JobEnterin puitteissa). LISÄTIETOJA: Turun työvoimatoimisto, Ulla Kanttura tai ulla.kanttura@mol.fi KOHDERYHMÄ: Kaikki työmarkkinainformaatiota tarvitsevat kansalaiset.
19 PERUSPALVELUA ASIAMIESPOHJALTA. HETI. Parhaimmillaan uudistus johtaa toiseen uudistukseen. Muutokset rakenteessa houkuttelevat esille uusia toimintatapoja uudessa rakenteessa. Sellainen oli tilanne työhallinnon palvelujen suhteen keväällä 2002 Lappeenrannan seudulla. Kaakkois-Suomen työvoimatoimistoja yhdistettiin toisiinsa Toimintaverkko-uudistuksen puitteissa: alueen 11 työvoimatoimistoa yhdistyivät 8 toimistoksi vuoden vaihteessa, mikä aiheutti pienissä kunnissa melkoista suhinaa. Vaikka toimipisteet säilyivät ennallaan, oli tullut hetki palvelujen tarjonnan uudelleen organisoimiseksi. Perusajatuksena uudessa toimintamallissa on, että erityispalveluja keskitetään ja peruspalvelujen tarjontaa hajautetaan, niin että vähintään uudistusta edeltänyt laajuus säilyy. Pienet kunnat ja etäämpänä keskustasta olevat kaupunginosat ovat tässä haasteellisinta aluetta: miten työhallinnon peruspalvelut saataisiin levitettyä sinnekin, missä niitä ei valmiiksi ollut? Syntyi ajatus verkostoyhteistyöstä ja asiamiesvetoisista palvelupisteistä. Erityispalvelut pysyisivät edelleen työhallinnon kokeneen ja koulitun henkilöstön hyppysissä, mutta peruspalvelujen tarjoamiseen ryhdyttäisiin kouluttamaan asiamiehiä ja perustamaan toimipisteitä kuntien tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sellaisella konseptilla, joka kulloinkin olisi tilanteen ja alueen mukaan perusteltua. Asiamieskoulutukseen voisivat hakeutua myös työttömät työnhakijat ja samalla voitaisiin kouluttaa työhallinnon virkailijoista tuoreille asiamiehille tutoreita. Projektipäällikkö Raimo Ruotsalaisen luotsaamana ajatus alkoi saada konkretiaa ytimen ympärille. Kuntiin perustettavissa palvelupisteissä tarjottaisiin paitsi tietoa työhallinnon koulutustarjonnasta, avoimista työpaikoista ja työnantajapalveluista, myös pääsy työhallinnon sähköisiin palveluihin ( sekä opastusta tietotekniikan käytössä. Lisäksi tarjolla olisi apua erilaisten asiakirjojen laadintaan sekä tietoa yrittäjyydestä ja yritystoiminnan aloittamisesta. Muu aines palveluvalikkoon syntyisi aina tilanteen mukaan ja voisi olla kunnan, muiden viranomaisten tai kolmannen sektorin palveluja. Uusien asiamiesten koulutus käynnistyi keväällä 2003 Etelä-Karjalan aikuiskoulutuskeskus Aktivassa ja kesti 6 kuukautta. Meillä aloitti 16 koulutettavaa ja osa on jo voitu työllistää näihin palvelupisteisiin. Yhdessä kouluttautuminen rakensi hyvän verkoston henkilöpohjalta jo valmiiksi, projektisihteeri Tiina Sirppiniemi iloitsee. Ensiksi käynnistetään toiminta kuudessa toimipisteessä Lappeenrannan työvoimatoimiston alueella vuoden 2004 alussa, seuraavassa aallossa laajennetaan Imatran seudulle. Yksi ensimmäisistä on Ylämaan palvelupiste, jota ryhtyi hoitamaan juuri koulutettu palveluasiamies Tuula Aumakallio To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n
20 22 Koulutuksessa oli 2 kuukautta työhallinnon asioita, 2 kuukautta atk-opintoja ja 2 kuukautta työharjoittelua. Oli hyvä ja monipuolinen koulutus, tuore palveluasiamies kiittelee. Ylämaa on noin asukkaan kunta Lappeenrannan ja Vaalimaan raja-aseman välillä, mutta monipuolisen kiviteollisuuden ansiosta kunnassa on poikkeuksellisen paljon nuorta väkeä ja pk-yrityksiä. Myös matkailu on merkittävä elinkeino Ylämaalla. Niinpä Tuula Aumakallion toimenkuvaan on liitetty työhallinnon peruspaletin mausteeksi kunnan matkailun, erityisesti matkailumarkkinoinnin edistäminen, samoin kuin kunnan henkilöstön atk-tukihenkilön tehtävät. Palveluasiamies on kunnan palveluksessa ja ainakin aluksi on tehty parin vuoden sopimus, hankkeen päättymiseen saakka. Yksilöllisen toimenkuvan seurauksena hänellä on kaksi työpistettä, toinen kunnantoimistolla ja toinen kesällä Jalokivikylän matkailuinfossa. Tässä etsitään tapoja parantaa lähipalveluja Toimintaverkko-uudistuksen jälkeen ja kokonaisuus räätälöidään aina kunnan kanssa. Meidän kokonaisuudessamme sähköisten palvelujen kehittäminen on yhdistävä tekijä, meillä on aika suuria suunnitelmia mm. matkailun varausjärjestelmien suhteen, kunnanjohtaja Esko Hämäläinen valottaa Ylämaan näkemystä verkostomallista. Tietenkin projekteissa voidaan aina kokeilla ja etsiä uusia toimintatapoja. Tässähän voi syntyä malleja sovellettavaksi muuallakin maassa. Sähköisten palvelujen suhteen ei oikein voi sanoa kumpi oli ensin. Muna vai kana, asiamiesmallin taustalla oleva vahva pyrkimys työhallinnon sähköisten palvelujen hyödyntämiseen ja kehittämiseen vai Ylämaan suunnitelma hankkia joka taloon laajakaistayhteys, jota asukkaista 61 prosenttia aikoo käyttää ainakin jossain määrin työtarpeisiin. Sähköiset palvelut ja laajakaistayhteydet voivat tuoda myös uutta yritystoimintaa, kunnan elinkeinoasiamiehen tehtäviä omiensa ohella hoitava Hämäläinen muistuttaa muikeana. Projektisihteeri Tiina Sirppiniemi ja palveluasiamies Tuula Aumakallio ovat juuri saaneet käynnistettyä Ylämaan neuvontapalvelupisteen.
Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi
Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-toimistot tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-palvelut tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista
LisätiedotSelkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi
Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa
LisätiedotTe-toimisto. työllistymisen tukimuodot
Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista
LisätiedotTE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten
LisätiedotToimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen
Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotOPUS projektisuunnitelma
OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön
LisätiedotKAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotKotona Suomessa-hankkeen tavoite
Kotona Suomessa-hankkeen tavoite Kotona Suomessa yhdistää maahanmuuttajien parissa työskentelevät asiantuntijat verkostoksi, joka toteuttaa yhä laadukkaampia ja vaikuttavampia kotouttamispalveluita kaikkialla
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS. Ammatillisella kuntoutuksella takaisin työelämään
Ammatillisella kuntoutuksella takaisin työelämään 1 Oma paikka työelämässä Ammatillisella kuntoutuksella autamme sinua pysymään työelämässä ja etsimään oman paikan joko nykyisessä työpaikassasi tai kouluttautumalla
LisätiedotCASE SILLANRAKENTAJA. Työseminaari Euroopan Globalisaatiorahasto EGR Oulun seudun rakennemuutoksessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 22.5.
CASE SILLANRAKENTAJA Työseminaari Euroopan Globalisaatiorahasto EGR Oulun seudun rakennemuutoksessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 22.5.2017 Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö Oulun Aikuiskoulutuskeskus
LisätiedotTE-toimiston palvelut
TE-toimiston palvelut Suvi Lindén Asiantuntija Uudenmaan TE-toimisto 1 TE-toimiston palvelut työllistymisen edistämiseksi Työllistymisen tueksi: Työkokeilu Palkkatuki Kurssit ja valmennukset: Uravalmennus
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotESR-hankeaihio. Hanke on vielä suunnittelun alla, tavoitteena on jättää hankehakemus Keski-Suomen ELY-keskukselle mennessä.
ESR-hankeaihio Hanke on vielä suunnittelun alla, tavoitteena on jättää hankehakemus Keski-Suomen ELY-keskukselle 3.10.2017 mennessä. Tekijä: Anna Jaurakkajärvi, 13.9.2017 Hankkeen rakenne, sisältö esitelty
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotVäyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle
Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita
LisätiedotYHTEISHANKINTAKOULUTUS
Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen
LisätiedotKanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014
Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:
LisätiedotTM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %
rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotSATAOSAA työhönvalmennus
SATAOSAA työhönvalmennus Yhteistyöterveiset SATAOSAA-hankkeesta. Olemme kehittämässä Satakuntalaisten osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden edistämiseksi maakunnallista, eri toimijat yhdistävää
LisätiedotSuuntana avoimet työmarkkinat
Suuntana avoimet työmarkkinat Ostopalvelupilotin esittely Laura Weckman Valmennuskeskus Public Mikä ostopalvelupilotti on? Kuka voi tulla mukaan? Mitä palvelu käytännössä sisältää? Miten välityömarkkinatoimijat
LisätiedotAvoimesti ammattiin joustavasti työelämään
Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa
LisätiedotSEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista
SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi
Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää
LisätiedotVerkostotyöpaja Learning cafe-yhteenvedot
Verkostotyöpaja 12.4.2018 Learning cafe-yhteenvedot Työtoiminnasta töihin Miten voidaan lisätä asiakkaiden ja muiden toimijoiden tietoisuutta työllistymistä tukevista palveluista? Netin kautta, esitteet
LisätiedotOlemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme.
Rakenne Töihin!-palvelu on työllisyyttä edistävä palvelukokonaisuus, jonka perustana on laaja ja tiivis yritysyhteistyö. Tarkoituksenamme on tukea työllistymistä valmentamalla asiakkaita työelämään ja
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotAsiakkuusprosessi ja ohjauspalvelukuvaus/lupaus - yksilöohjaus Pirkko Kuhmonen Mia Jokinen Varsinais-Suomen OpinOvi
Asiakkuusprosessi ja ohjauspalvelukuvaus/lupaus - yksilöohjaus 22.3.2010 Pirkko Kuhmonen Mia Jokinen Varsinais-Suomen OpinOvi OpinOvi - asiakas OpinOven asiakas on jokainen aikuinen, joka haluaa kehittää
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme henkilöstön hankinnan
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat Kanta-Hämeen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun
Lisätiedotopen hanke 1.1.2013 30.6.2014
open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme
LisätiedotHenkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos
Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotTyövoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010
Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013
NÄKYMIÄ 2013 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013 Julkistettavissa 23.7.2013 klo 9.00 Kainuussa työttömyys kasvoi kesäkuussa samaa tahtia kuin koko maassa Työttömyys kasvoi sekä Kainuussa
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme
LisätiedotTyönhaun verkkokurssit
NUOVE / SÄHKÖISET PALVELUT TEEMATYÖRYHMÄ 20.9.2011 Työnhaun verkkokurssit Timo Rautavirta Erikoistyövoimaneuvoja, JobCafé 1 Työnhaun verkkokurssit - taustaa 90-luvun lama: ryhmämuotoisia palveluja otettiin
LisätiedotTYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI
TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotHyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.
Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa
LisätiedotMiksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?
Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotKESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT
KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa
LisätiedotErilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)
Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen
LisätiedotRR-HAKUINFO Varsinais-Suomi
RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00
TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotRekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009
Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotKorko korkeaa osaamista yrityksiin
Korko korkeaa osaamista yrityksiin Korko korkeaa osaamista yrityksiin Mikä: Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteinen kehittämishanke, joka tähtää korkeakoulutettujen osaajien ja yritysten osaamistarpeiden
LisätiedotKeski-Suomen TE-palvelut
Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,
LisätiedotAMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018
AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan
LisätiedotTE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012
TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden
LisätiedotLAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia
LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen
LisätiedotOsaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella
Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ
POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo
LisätiedotKasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen
Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012
LisätiedotESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen
ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä
LisätiedotHelsingin kaupungin työllisyydenhoito
Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotKasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 18.5.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut
LisätiedotTöihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010
Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä Anu Laasanen 29.9.2010 Toiminta-ajatus 2011 Töihin!-palvelun tarkoituksena on yrityksissä, kunnissa ja järjestöissä asiakaslähtöisen työhönvalmennuksen toteuttaminen.
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Sanallista palautetta virkailijoilta; kun kaikki ei menekään ihan nappiin Kivijärveläinen asiakas asioi henkilökohtaisesti
LisätiedotOhjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto
Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto Ohjaamo yksi ovi moniin palveluihin Alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettu henkilökohtaisen neuvonnan, ohjauksen
LisätiedotMaaseutuverkosto vartissa
Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu
Lisätiedot6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki
6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki
LisätiedotKasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotTyövoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri
Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotKAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)
KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
Lisätiedot1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely
1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely Yhteenveto 24.11.2017 KICK ON tilaisuus Kimmel Joensuu Alueellisen kokeilun tavoitteet Luodaan 1000 uutta työpaikkaa Vaikutus aluetalouteen +
LisätiedotMINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien
LisätiedotHEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE
HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00
TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,
LisätiedotKeski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso
Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula
LisätiedotUlos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto
Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä
LisätiedotEnnakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.
Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö
LisätiedotJYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ
2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä
LisätiedotKORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT
KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT HUKATTU RESURSSI? Hannu-Pekka Huttunen Projektisuunnittelija Turun työ- ja elinkeinotoimisto Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen 10.5.2011 Sedu Aikuiskoulutus,
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00
TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.
LisätiedotTyö- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.
Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
Lisätiedot