Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan

Transkriptio

1 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan Pia Mantere

2 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti ja Taipalsaari Toiminta-alueena kuitenkin koko Etelä-Karjala Yrityksille Jo olemassa oleville Seudulle sijoittuville 2

3 Rekrytointiasiamies MIKSI PERUSTETTU? Viime vuosina seudun yritykset olivat kärsineet rekrytointiongelmista. Osaajien löytäminen vapaana oleviin tehtäviin oli osoittautunut vaikeaksi huolimatta siitä, että työttömiä oli alueella edelleen runsaasti Seudun yritykset esittivät toivomuksen siitä, että Lappeenranta-Imatra-kaupunkiseudulle palkattaisiin rekrytointiasiamies, joka palvelisi seudun yrityksiä ja kartoittaisi aidosti yrittäjien tarpeita 3

4 Rekrytointiasiamies MITÄ TEKEE? Suorien yrityskontaktien luomista ja seudun yritysten tarpeiden selvittämistä Palveluiden järjestämistä yrityksille ja rekrytoitaville osaajille yhdessä yksityisten ja julkisten palveluntuottajien kanssa Yhteistyötä ja uusien toimintamallien luomista eri yhteistyökumppaneiden välille Tiedotusta & rekrytointikampanjoita tarpeen mukaan 4

5 Rekrytointiasiamies TAVOITELTU LOPPUTULOS Seudun yritysten työvoimapula helpottuu. Seudulle sijoittuu uusia osaajia ja samalla seudun talous kohenee Syntyy seudullinen rekrytointipalvelun toimintamalli Tietoisuus Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudusta positiivisena työmarkkina-alueena, sijoittautumispaikkana sekä osaamisen ja mahdollisuuksien seutuna paranee Luodaan toimijoiden välille uusia kumppanuuksia sekä kehitetään vanhoja kumppanuuksia edelleen 5

6 Työvoiman tarjonta Kaakkois-Suomessa vuoteen 2020 Pia Mantere

7 Työvoiman tarjonta - raportti Tämän esityksen pohjana käytetty Kaakkois-Suomen TEkeskuksen julkaisua Työvoiman tarjonta Kaakkois-Suomessa vuoteen 2020 Tulevaisuuden ennakointia Niilo Melonlinna, julkaistu heinäkuussa 2009 Raportissa selvitetään Kaakkois-Suomen työvoiman määrällistä kehitystä vuoteen 2020 saakka Raportin tarkoituksena antaa ennakointitietoa työmarkkinoiden toisesta osapuolesta; työvoiman tarjonnasta, markkinoiden tulevien vuosien tasapainon arviointia varten 7

8 Peruskäsitteitä Työmarkkinoilla on normaalien markkinoiden tapaan kaksi toisensa kohtaavaa osapuolta: kysyntä ja tarjonta. Työmarkkinoilla tuotanto määrittää työvoiman kysyntää Olennainen ilmiö kysynnän ja tarjonnan ohella on niiden kohtaaminen ja työmarkkinoiden tasapainotilaan pyrkimiseen liittyvät ongelmat Kun kohtaaminen ei suju, työpaikkanäkökulmasta työnantajat puhuvat vaikeuksista löytää juuri heille sopivaa työvoimaa. Työnhakija näkökulmasta taas huono kohtaaminen merkitsee vaikeuksia löytää ylipäätään työtä ja työtä jota itse haluaisi tehdä. 8

9 Työvoima tuotannontekijänä Väestön kokonaismäärä vaikuttaa työvoiman määrään Väestön ikärakenteella on merkittävä vaikutus tarjontaan Yleisin määritelmä on että vuotiaat ovat työikäinen väestö Työvoiman kysyntä saattaa tulevaisuudessa olla aiempaa kiinnostuneempi iäkkäämmästä työvoimasta, jos työvoimasta tulee syksyllä 2008 alkaneen talouden suhdannetaantuman päättymisen jälkeen uudelleen niukempaa. Tämä voi lisätä iäkkäiden ryhmien työssäkäyntiä ja lykätä eläkkeelle siirtymistä 9

10 Väestön väheneminen alueella Kaakkois-Suomen väestö on jo pitkään vähentynyt. Itse asiassa väheneminen on kuitenkin kohtalaisen pientä, joskin jatkuvaa. Väkiluku laskee henkeä vuodessa. Muuttoliikkeellä on merkittävä vaikutus ennusteen lukuihin. Kokonaisnettomuutto tulevina vuosina on kuitenkin positiivinen ja vuosittain kasvava. Jos ennusteen mukainen kehitys toteutuu, vähenee väestö merkittävimmin Imatran seutukunnassa kun taas Lappeenrannan seutukunnalle ennuste näyttää väestön kasvavan. 10

11 Työikäisen väestön kehitys Työikäisten määrä Kaakkois-Suomessa on vähentynyt jo pitkään Vähennys tulee olemaan kiivaimmillaan vuosina (työikäisen väestön määritelmänä vuotiaat) Mahdollinen talouden uusi kasvuvaihe saattaisi käynnistyä ensi vuosikymmenen alkuvuosina. Tämä merkitsisi työvoiman kasvavan kysynnän sattuvan ajankohtaan, jolloin työikäisen määrän vähennys alkaa myös voimistua. Mitä paremmin ja pidempään työelämä kykenee pitämään iäkkäitä työssä, sitä paremmin työvoimaa on tarjolla nousukauden käynnistyessä. Jos iäkkäitä ei kyetä ja haluta pitää työelämässä, työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapaino on enemmän koetuksella. 11

12 Tulo- ja poistumisvirrat Työikäisiin tuleva nuorten tulovirta on vuosina 2007 ja 2008 pienempi kuin aiempina 2000-luvun vuosina Määrä alkaa vuonna 2009 uudelleen kasvaa kasvusuunnassa 2013 saakka. Sen jälkeen määrä taas hiljalleen laskee. Kun työmarkkinoille astuvien nuorten määrä ei laske yhtä paljon kuin poistuma (yli 60 v), voi teoreettisesti sanoa, että pelkkään työmarkkinoille astuvien ja poistuvien ikään perustuva työvoiman niukkuus hellittää tulevina vuosina. Jos iäkkäiden työssä pysymistä onnistutaan jatkamaan, teoreettinen niukkuus helpottaa entisestään. Huomioitavaa on kuitenkin tässä talouden tilanteessa: jos irtisanomisia ja muita työvoiman vähennystoimia kohdistetaan iäkkäisiin ja työelämän laadusta ei huolehdita taantumavaiheen aikana, kasvun ja työvoiman uudelleen voimistuessa, Suomessa on saatettu menettää merkittävä osa työvoiman tarjontapotentiaalista. Tämä voi merkitä monille työnantajille vaikeuksia rekrytoinnissa ensi vuosikymmenellä. 12

13 Työvoimasta Työhön osallistumisen huippu saavutetaan vuoden iässä Miehet saavuttavat työvoimaan osallistumisen huipun vuotiaina. Naisten huippu osuu 40 ja 45 vuoden välille. Nuorten aikuisten naisten osuudet ovat miesten osuuksia pienemmät olettava syy on perheiden perustamiset ja pienet lapset. Taantumavaihe merkitsee myös avoimen työttömyyden kasvua ja sitä, että suhteessa työvoiman kysyntään työvoimaa on kuitenkin hyvin tarjolla. Mikäli laskusuhdanne ei johda siihen yleisesti siihen, että työantajat pyrkivät voimakkaasti vähentämään työvoimaansa ja kohdistavat nämä vähennykset melko iäkkäisiin voi Suomella olla kohtalaisen hyvät puskurit pitää yllä melko hyvää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa myös ensi vuosikymmenen alkuvuosina talouskasvun mahdollisen vauhdittumisen alkaessa. 13

14 Muutama luku & kommentti Vuodesta mennessä Kaakkois-Suomen koko väestö vähenee hlöä Työikäinen (15-64 vuotiaat) väestö vähenee hlöä Työvoiman määrä vähenee hlöä Kaakkois-Suomen koko väestö vähenee tulevaisuudessa samaa vauhtia kuin ennenkin, sen sijaan työikäisen väestön määrän vähennys kiihtyy, samoin työvoiman. Voisi olettaa, että työvoiman tarjonnan vähennys merkitsee teoreettisesti, että työttömänä olevilla olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet työllistyä, mikäli työvoiman kysyntä ei laske yhtä paljon kuin tarjonta. Summa summarum tästä raportista: Kun raportissa esitettyä kysynnän ja tarjonnan kehitystä vertaa keskenään, Kaakkois- Suomen tulevilla työmarkkinoilla olisi siten määrällisesti hyvinkin työvoiman kysynnän tarpeita vastaava työvoiman tarjonta. 14

15 Rekrytointiasiamies PIA MANTERE Puhelin Toimisto sijaitsee MaakuntaGalleriassa, Kauppakatu 40 D, 3 krs, Lappeenranta (Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy:n kanssa samassa tilassa) 15