Työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella

Transkriptio

1 Työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella Valmis tutkinto työelämävalttina hanke Rovaniemi Borealis-Sali, Jokiväylä 11 Tutkijatohtori Seija Nykänen Koulutuksen tutkimuslaitos

2 Opiskelijan opinpolku ja alueellinen palvelukonteksti (Nykänen 2008 ) Monihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö Koulu Oppilaitos Oppilaitos/ Työelämä Asiakas: Oppiminen ja osallisuus Kohtaamisen ja tuentarpeet Elämänvaiheen ja -tilanteen huomioon ottaminen Sosiaali- ja terveysp. 1. Johtaja 2. Toimija Toimija Nuorisoja vapaaaikap. Avi ja ELY 1. Johtaja 2. Toimija Toimija KELA 1. Johtaja 2. Toimija Toimija Yhteisö: osallistuminen johtaminen suunnittelu koordinointi oppiminen Poliisi Työ- ja elinkeino palvelut 1. Johtaja 2. Toimija Toimija Täydennyskoulutus Jatko-koulutus

3 OHTY- ohjaus ja työelämätaidot korkea-asteella -tutkimus- ja kehittämishanke Työelämätaidot nousevat keskusteluun moniaalta: DeSeCo Project Definition and Selection of Competences (OECD) - yksilön ja yhteiskunnan menestystekijät Bologna prosessi EQF - European Qualification Framework, eri kouluasteilla tuotettavat tiedot, taidot ja pätevyydet AHELO korkeasteen oppimistulosten arviointi Kansalliset koulutusstrategiat Tutkimuskirjallisuus

4 TYÖELÄMÄVALMIUDET JA -YHTEYDET KORKEA-ASTEELLA OHTY-osaprojekti Koulutuksen tutkimuslaitoksella Kolme tutkimusta: 1)Tutkimus: korkeakoulutuksen järjestämisen, johtamisen, opetussuunnitelmaratkaisuiden sekä koulutuksen ja työelämän verkostoitumisen merkitystä opiskelijoiden työelämätaitojen kehittymisessä. Työelämätaitojen kehittämisen mallinnus. Tutkijatohtori Seija Nykänen 2)Tutkimus: korkea-asteen opiskelijoiden kokemukset työelämäyhteyksistä opintojen aikaan sekä työelämätaitoja kehittävistä pedagogisista ratkaisuista (Tutkija Anne Virtanen) 3)Tutkimus: tieteellinen ajattelu osana asiantuntijaksi kehittymistä tieteenalalla ja akateemisena työelämävalmiutena sekä ohjaus, jolla sujuvoitetaan työelämään siirtymistä (Tutkija Hanna-Maija Liitos) Lisätietoa ja tuloksia:

5 Työelämätaitojenoppimisen ja harjoittelun ohjaamisen mallit ammattioppilaitosten kontekstissa (Guile & Griffit 2001, 2003) 1) Perinteinen malli: opiskelijat lähetetään työelämään ilman kummempaa valmennusta, tavoitteena sopeutuminen 2) Kokemuksellinen malli: tavoitteena opiskelijan tietoisuus omasta oppimisestaan 3) Avaintaitomalli: tavoitteena taitojen kehittyminen ja niiden arviointi 4) Työprosessimalli: tavoitteena systeemiajattelun malli 5) Konnektiivinen malli: tavoitteena koulu- ja työpaikkaoppimisen pedagoginen yhdistäminen, reflektiivinen ammattilainen, työn kehittäminen

6 Konnektiivinen malli (Guile & Griffit 2001, - teorian ja käytännön integroituminen - spesifien ammatillisten valmiuksien ja yleistaitojen oppimisen integroituminen - konkreettisen toiminnan ja abstraktin ajattelun integroituminen - muodollisen ja ei-muodollisen oppimisen integroituminen - työpaikan ja oppilaitoksen yhteydet

7 The model of integrative pedagogy (adapted from Tynjälä et al, 2006; Tynjälä, 2008)

8 Työelämätaitojen kehittämisen mallinnus Tutkimusaineisto: haastattelut (Nykänen & Tynjälä 2011) Korkeakoulu Haastatellut Haastateltujen määrä 8 Yliopisto yksi Yhden tiedekunnan henkilöstön haastattelut 13 Yliopisto kaksi a) Yhden interaktiivisen kurssin opettajat (opiskelijat olivat nimenneet kurssin työelämätaitoja kehittäväksi Virtasen aineistossa) b) Yhden tiedekunnan projektiopintojen kurssin opettajat 5 2 Ammattikorkeakoulu yksi Johtajia, opettajia, opintojen ohjaajia 9 14/11/2011

9 Strukturoidun ryhmähaastattelun teemat (Nykänen & Tynjälä 2011) 9 koulutukseenne ja työelämän suhde? tavoitellut työelämätaidot? työelämätietojen ja -taitojen suhde tutkinnoissa? teoreettinen sekä käytännöllinen ja kokemuksellinen tieto sekä oppiminen? työelämätaidot opetuksen suunnittelussa, opetussuunnitelman johtamisessa ja ohjauksessa? opetussuunnitelmaprosessi? Analyysi Aineisto analysoitiin temaattisen laadullisen analyysin vaiheiden mukaisesti (ks. esim. Braun & Clarke 2006) aineistolähtöinen ja abduktiivinen, jossa tulos syntyy aineiston ja teorian vuorovaikutuksessa (Nykänen &Tynjälä 2011) 14/11/2011

10 Sisällön analyysissa nousseita yleisiä työelämätaitoja (esim.) autenttisissa oppimisympäristöissä ongelmanratkaisutaitojen oppiminen yhteistyötaito eettisyys (esim. sitoutumista; opiskelijaryhmät eivät esim. siedä vapaamatkustusta ryhmä- tai tiimityössä) osallistuminen oman oppimisen ja toiminnan tukeen suostuminen, tuen käytön taito (perehtyminen) ohjaavan palautteen avulla edistyminen jatkuva kehittyminen epävarmuuden ja keskeneräisyyden sieto muutos ihmisen tulevaisuuskäsityksessä (kokemusten merkitys odotuksiin) kielitaito dokumentointi- ja raportointitaito opettajien toiminnalla ja opetuksenjärjestelyillä sekä oppimisympäristön moninaisuudella näyttäisi olevan merkitystä opiskelijan geneeristen työelämätaitojen kehittymiseen /11/2011

11 Työelämätaitojen luokittelu (Nykänen & Tynjälä 2011) 1) Akateemiset ja tieteellisen ajattelun taidot Tieto alan perus teorioista Teoreettinen ja kriittinen ajattelu Tutkimusperustainen orientaatio tietoon 2) Tiedon yhdistämien taidot Teoreettisen ja käytännöllisen tiedon yhdistämisen taito Ymmärrys relevanttien teoreettisten käsitteiden käytöstä kontekstin mukaan Kyky laajentaa teoreettista tietoa Kyky käyttää tieteellisiä metodeja Monitieteinen työskentely, kyky erottaa yhteyksiä oman tieteenalan ja toisten alojen välillä 3) Sosiaaliset taidot: Yhteistyötaidot Viestintä taidot Palautteen antamisen ja vastaanottamisen taito 4) Itsesäätelytaidot: Elinikäisen oppimisen taidot Mielekäs käyttäytyminen ja toiminta erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa, joustavuus Epävarmuuden ja monitulkintaisuuden sieto Kyky toimia paineisissa tilanteissa ja kriiseissä Oman toiminnan ja tilanteiden reflektoinnin taito Mielekäs toiminta elämän- ja opinpolun siirtymissä 5) Johtamis- ja verkostotaidot Projektityön ja -johtamisen taidot Henkilöstön, asioiden ja itsensä johtamisen taidot Alaistaidot Verkostotyön taidot

12 12 Mallinnuksen lähtökohdat Työelämätaitojen kehittämistä ei (1) voi mallintaa ohi KOULUTUSALAN KONTEKSTITEKIJÖIDEN: esim. institutionaaliset koulutus- tai tieteenalan historialliset tieteen- tai koulutusalan tiedonmuodostuksen tekijät (2) Työelämätaitojen kehittämisellä sekä koulutuksen ja työelämäyhteyksillä näyttäisi olevan alasta riippumattomia yhteisiä tekijöitä: Opiskelijalähtöisyyden periaate Työelämän kehitystekijöiden huomioonottaminen koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa Reflektiivisyys, itsesäätelytaitojen oppimisessa 14/11/2011

13 Tulokset: Työelämätaitojen kehittämisen mallit (Nykänen & Tynjälä 2011) Ulottuvuudet /dimensiot Rakenteet Koulutuksen ja työelämän yhteys Verkostoituminen Johtaminen Spesialistimalli Integroitumalli Verkostoituneen kulttuurin malli Keskitetty spesialisteille Huolehditaan yhdessä Upotettu rakenteisiin, perustehtävän määrittelyyn ja opetussuunnitelmaan Ohutta koulutuksen ja Perustuvat henkilösuhteille Laajat instituutioiden, työelämän välillä henkilöstöjen ja opiskelijoiden Opetussuunnitelmatyö jaettua, johtaminen ohutta Opettajat innovoivat yhdessä, johtajilta edellytyksiä työlle väliset verkostot. Laajaa, tietoista, jaettua, osallistavaa, strategiat ohjaavat Pedagoginen ulottuvuus Työelämätaidot opetussuunnitelmassa Asiantuntemuksen elementit Erilliset kurssit Teoreettinen, käytännöllinen ja itsesäätelytieto erillisiä Integroitu osassa opintoja tiiviisti substanssiopetukseen Teoreettinen, käytännöllinen ja itsesäätelytieto integroituvat Opetussuunnitelman keskiössä, Opetus, oppiminen ja ohjaus upottuneina toisiinsa Teoreettinen, käytännöllinen ja itsesäätelytieto fuusioituneet Opetuksen, oppimisen, ohjauksen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin suhteet Näkökulma työelämätaitojen oppimiseen Koulutuksen eri toimintojen suhteet Opettajien, ohjaajien ja opiskelijoiden roolit Työelämätaitojen näkyväksi tekemisen tarve Oppiminen, opetus ja ohjaus erillisprosesseja. Selkeät, erilliset oppijan, opettajan ja ohjaajan roolit Teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa opetuksen sisältöjen, kontekstien, siirtymien ja ajoituksen vuoksi Oppiminen, opetus ja ohjaus limittyvät toisiinsa Roolit limittyvät Oppiminen autenttisissa oppimisympäristöissä työelämässä Oppimisympäristöjen rajat lähenevät, opettajien ja opiskelijoiden, työelämän edustajien prosessien lähestyminen Opettaja myös oppija, oppija myös ohjaaja työelämähankkeissa

14 Tulokset: Työelämätaitojen kehittämisen mallit (Nykänen & Tynjälä 2011) Rakenteelliset Koulutuksen ja tekijät työelämän suhteet Työelämäsuhteiden hoitaminen koulutuksessa Johtaminen Verkostoituminen Koulutuksessa painotetaan tutkimusperustaisuutta ja tutkijakoulutusta. Yhteys työelämään koetaan tärkeäksi yleisellä tasolla. Keskitetty spesialisteille. Hajautettua, ei-korostettua, kollegiaalista, hallintohenkilöstö vastaa laitoksen johtamisesta yhdessä asia- tai ainevastuuhenkilöiden kanssa. Verkostoituminen koulutusalan sisällä ja korkeakouluorganisaation sisällä on löyhää. Opiskelijoille järjestetään mahdollisuuksia osallistua ja oppia autenttisissa oppimisympäristöissä. Kuuluu kurssien ja projektien opettajille yhteisöllisesti. Johtajat luovat edellytyksiä, Koulutuksen kokonaisuutta johdetaan oppiaineittain hajautuvana toimintamallina, opetuskokeiluja ja projekteja johtavat ja koordinoivat niihin osallistuvat opettajat. Verkosto perustuu henkilösuhteille. Haavoittuvuus henkilövaihdoksissa. Verkosto laajenee projekteittain. Koulutuksen arvopohjassa työelämälähtöisyys, työelämän ja koulutuksen luottamus, sitoutuminen yhteistyöhön, osaaminen ja oppiminen on jaettua. Upotettu rakenteisiin, johtamiseen, opetuksen järjestämiseen, perustehtävän määrittelyyn, opetussuunnitelmaan. Johtamisessa yhdistetään perustehtävä, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä aluekehitystyö sekä pedagoginen ja toiminnallinen johtaminen. Tietoista, suunnitelmallista, strategiaan perustuvaa, laaja-alaista, ohjaavaa, johtajien oppiminen muutoksen edellytys. Koulutusrakenteet, opetussuunnitelma ja toimintatavat suosivat verkostoitumista. Verkostoitumista pidetään myös työelämäkompetenssina.

15 Ulottuvuus Spesialistimalli Integroitumalli Verkostoituneen kulttuurin malli Työelämätaidot korkeakoulun opetussuunnitelmassa Pedagoginen toiminta Opettajien toiminta Pedagoginen yhteistyö Työelämätaitojen opettamisen metodit Teoreettisen, käytännöllisen ja itsesäätelytiedon kytkös oppimisessa Ohjaus Työelämäasiat erillisiä kursseja Työnjaon taustalla jako teoriaa ja käytäntöä opettaviin opettajiin Työelämäkysymykset delegoitu spesialisteille Hajautetut mallit, metodien moninaisuus: harjoittelu, alumnitoiminta, vierailut Teoreettinen, käytännöllinen ja itsesäätelytieto nähdään erillisinä. Teoriaoppimisen painotus. Erikoistunut ohjaaja työskentelee koulutuksen ja työelämän siirtymässä. Ohjaa myös opintojen aikana. Erillinen työelämään ohjaus. Käytännön ja teorian yhdistäminen tavoitteena. Opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämätaitojen korostus. Opettajat reflektoivat omaa oppimistaan keskinäisessä yhteistyössään Yhteissuunnittelu. Pienryhmäopetuksessa keskustelu, reflektointi ja argumentointi kehittävät työelämätaitoja. Työelämätaitojen opettamista modifioidaan suuntautumiseen mukaan erilaisille opiskelijaryhmille. Teoria opitaan monista lähteistä. Teoreettinen, käytännöllinen ja itsesäätelytieto integroituvat. Kaikki opettajat toimivat ohjaajina. OPS kirjoitettu osaamispohjaisesti. Tiivis vuorovaikutus koulutuksen ja työelämän välillä. Työ on yhdessä tekemistä ja yhdessä toimimista. Yhteisen työn muokkaamisessa on edistytty. Pitkäkestoinen opettajien yhteissuunnittelu ja työskentely yhdessä, osaamisen jakaminen, kollegatuki ja -valmennus. Verkostot. Hankkeissa oppiminen työelämäja opiskelijalähtöisesti, Teoreettinen, käytännöllinen ja itsesäätelytieto fuusioituvat. Kaikki opettajat ja työelämän edustajat työskentelevät oppimisen ohjaajana hankeoppimisessa.

16 Ulottuvuus Spesialistimalli Integroitumalli Verkostoituneen Oppimisen, opetuksen, ohjauksen ja opiskelijan hyvinvoinnin suhteet Elementtien välinen suhde Oppimisen, opetuksen, ohjauksen ja hyvinvoinnin painotukset Työelämätaitojen painotus Selkeät, erilliset oppijan, opettajan ja ohjaajan roolit. Opetus, oppiminen, ohjaus ja opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen erillisiä toimintoja. Opetus Akateemisten taitojen tiedonmuodostuksen ja tieteellisen ajattelun korostus Yhteistyö opettajien ja opiskelijoiden välillä on tärkeää. Ohajus integroituu opiskelijoiden oppimisprosesseihin. Oppiminen, opetus ja ohjaus integroituvat. Oppiminen, ohjaus ja hyvinvointi Itsesäätely- ja sosiaalisten taitojen painotus kulttuurin malli Opikskelia kaiken toiminnan keskiössä. Opetus, oppiminen, ohajus ja opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen fuusioituvat. Kaikki Tiedonmuodostamisen, johtamisen osallistumisen ja verkostotaidot

17 Oetuksen, oppimisen, ohjauksen ja opiskelijan hyvinvoinnin suhteet työelämätaitoja kehitettäessä (Nykänen & Tynjälä 2011b)

18 Mallintamistutkimuksen johtopäätökset (Nykänen & Tynjälä 2011) 1. Korkeakouluilla on erilaisia malleja opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämiseksi 2. Työelämätaitojen kehittämismallit ovat korkeakoulujen muuhun toimintaan sitoutuvia ja kontekstisidonnaisia (esim. historialliset traditiot, tiedontuottamisen tavat, arvostukset) 3. Työelämätaitoja kehittävässä opetuksessa näyttäisi olevan yhteneväisiä piirteitä konstruktivistisista oppimisympäristöihin (e.g. Duffy, Lowyck & Jonassen, 1993; Loyens & Gijbels, 2008; Tynjälä et al., 2009), työelämätaitojen kehittämisen konnektiiviseen malliin(guile & Griffiths, 2001) ja innovatiivisiin tieto yhteisöihin (Hakkarainen et al., 2004).

19 Konstruktiivisten oppimisympäristöjen piirteet (Loyens & Gijbels, 2008; Tynjälä, 1999, Tynjälä et al., 2009; ) Otetaan huomioon opiskelijoiden aiemmat tiedot ja käsitykset. Otetaan huomioon opiskelijan meta-kognitiiviset ja itsesäätelytaidot. Käsitysten ja merkitysten jakaminen ja neuvotteleminen keskustelemalla ja yhteisöllisessä oppimisprosessissa. Ongelman ratkaisu ja artefaktien luominen Oppiminen autenttisissa tai simuloiduissa oppimisympäristöissä Opettaja oppimisen edistäjä Prosessinomaisuus myös meta-kognitiivisten ja työelämätaitojen kehittämisen arvioinnissa

20 20 20 Työelämätaitoja edistävän pedagogiikan piirteitä (Virtanen & Tynjälä, 2011; Tynjälä, Nykänen & Virtanen, 2011) Teoriaan perustuva, kokonaisvaltainen suunnittelu opetuksen pohjana Teoreettisen tiedon, käytännöllisen tiedon, itsesäätelytiedon (ja sosiokulttuurisen tiedon) integrointi opetuksessa Aktiivista tiedon prosessointia ja kriittistä ajattelua sisältävät oppimistehtävät Painotus vuorovaikutuksessa ja kollaboratiivisessa oppimisessa (yksilöllisen työskentelyn sijasta) Avoin, positiivinen ilmapiiri Kollegiaalinen ja kollaboratiivinen työskentelytapa opettajien kesken Pitkäaikainen, sinnikäs pedagoginen kehittämistyö 14/11/2011

21 Työelämätaitojen kehittämisen heterarkkinen organisointitapa (Nykänen 2010; Vuorinen, Kasurinen & Sampson 2006; Hakulinen &Kasurinen 2002; Kasurinen & Vuorinen 2003) Vertikaalinen verkosto Monitasoinen päätöksenteko Korkeakoulun konteksti ja strategiat Tiedekunnan, osaston, laitoksen toimintasuunnitelmat Säädöstausta, strategiat, tavoitteet Opetussuunnitelmatyö Koulutus- ja tieteenalan monialainen yhteistyö Tavoitteet, työn- ja vastuunjako, Tiedon muodostus, arviointi ja palaute- Järjestelmät, yhteistyö Opiskelijoille näkymättömät palvelutekijät Opiskelijoille näkyvät palvelut Opetuksen sisällöt työmuodot ja menetelmät Palveluiden tuottaminen horisontaalisessa verkostossa Opiskeijaoiden tarvitsemat palvelut: oppiminen, opiskelu, tuki- ja ohjaus Aika: opisasiakkaiden suunnitelmat, opiskelu, ura- ja elämänsuunnittelu

22 Lähteet Nykänen, S., Karjalainen, M., Vuorinen. R & Pöyliö, L Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavarana Nykänen, S. (2010). Ohjauksen palvelujärjestelyjen toimijoiden käsitykset johtamisesta ohjausverkostossa matkalla verkostojohtamiseen? Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimuksia 25. Väitöskirja. Nykänen, S. & Tynjälä, P. 2011a. Työelämätaitojen kehittämisen mallit korkeakoulutuksessa. Käsikirjoitus. Painossa. Nykänen, S. & Tynjälä, P. 2011b. Oppimisen, opetuksen, ohjauksen ja opiskelijan hyvinvoinnin suhteet työelämätaitojen kehittämisessä korkeaasteella. Käsikirjoitus. Virtanen, A. & Tynjälä, P. (2011). Developing generic skills in university: a pedagogical perspective. Posteri Nordic Association for Educational Research (NERA) -konferenssissa , Jyväskylä.

23 Seija Nykänen, tutkijatohtori tel seija.nykanen@jyu.fi Päivi Tynjälä, professori paivi.tynjala@jyu.fi Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL), Jyväskylän yliopisto