Yliopistonopettajan askel kohti työelämässä hyödynnettävän osaamisen opettamista

Transkriptio

1 Yliopistonopettajan askel kohti työelämässä hyödynnettävän osaamisen opettamista Yliopistonopettaja Anne Virtanen Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto PedaForum päivät , Tampere

2 Taustaa Julkinen keskustelu: yliopistokoulutusta pidetään liian teoreettisena ja kykenemättömänä vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Yliopistosta valmistuneet ovat kokeneet työssä tarvitsemansa taidot puutteellisiksi (Tynjälä ym. 2004) tai opiskelijat eivät ole kokeneet opiskelun antamien valmiuksien vastanneen työn vaatimuksia (Korhonen & Sainio 2006). Opiskelijat eivät myöskään miellä kaikkea yliopistossa oppimaansa, esimerkiksi tutkimustaitoja (Murtonen, Lehtinen & Olkinuora 2008), työelämässä tarpeellisiksi taidoiksi. Korkeakoulutuksen työelämäyhteyksien vahvistaminen on otettu yhdeksi kehittämiskohteeksi valtioneuvoston hyväksymissä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmissa (Koulutus ja tutkimus ; Koulutus ja tutkimus vuosina ).

3 Kehittämiskokeiluni takana tutkimus (mm. Virtanen & Tynjälä 2011; 2013) OHTY (Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkeaasteella, ESR) -hankkeessa tutkijana (ks. tyoelamataidot) Keväällä 2009 pyydettiin työelämätaitojen kehittymiseen liittyvän kyselyn yhteydessä yliopisto-opiskelijoita mainitsemaan nimeltä opintojakso, joka konkreettisemmin on lisännyt heidän tietämystään työelämässä tarvittavista tiedoista ja taidoista. Vastauksista tunnistettiin kolme yliopistossa toteutettavaa opintojaksoa, joita tutkittiin keväällä 2010 tarkemmin kyselyn (opiskelijat), haastattelujen (opettajat) ja opetuksen havainnoinnin avulla. Aineistoja on analysoitu tutkimuskäyttöön (konkressiabstraktit, - paperit, käsikirjoitukset, artikkelit), mutta myös käytännön toteutusta varten: syksyllä 2010 suunnittelin ja toteutin tulosten pohjalta yliopistossa toteutuneen opintojakson.

4 Koulun penkilläkin voi oppia työelämätaitoja (Virtanen 2011; Virtanen & Tynjälä 2011; 2013) Opintojaksojen oppimistuloksista: Kun yliopistokoulutuksessa perinteisesti opitaan mm. tiedonhankinnan ja analysoinnin taitoja ja itsenäistä työskentelyä (Virtanen & Tynjälä 2010), niin näillä opintojaksoilla opitaan omaan alaan ja konkreettiseen tekemiseen (reagointiin) liittyviä taitoja. Opintojaksojen pedagogisista piirteistä: Teorian ja käytännön yhteys läheinen Opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia hyödynnetään ja jaetaan (myös autenttiset ongelmat mukana opetuksessa) Opettajilla vahvat työelämäyhteydet Opetusmuotoina keskustelu ja kuuntelu (ei niinkään luennointi); korostuu myös yhdessä muiden kanssa tekeminen ja vuorovaikutus (ei niinkään itsenäinen työskentely) Opintojaksoilla on hyvä ilmapiiri; keskustelukynnys on matala (opettajat: ilmapiirin eteen ollaan valmiita tekemään paljon työtä) Harjoitellaan yhteenvetojen ja arviointien tekemistä sekä palautteen antamista Opiskelijoiden kriittisen näkemyksen kehittyminen Opintojaksot pitkän kehittämistyön tuloksia (mm. tutkimusperustainen kehittäminen)

5 Tutkija jalkautui opettamaan niin kuin tulokset osoittivat Valitsin kasvatustieteiden laitoksesta (JY) opintojakson, joka oli lähinnä substanssiosaamistani ja pyysin päästä opettamaan sitä. Lupa myönnettiin. Suunnittelin ja toteutin näiden tulosten pohjalta aineopintotasoisen opintojakson aikuiskasvatus- ja kasvatustieteen pääaineopiskelijoille. Toteutin opintojakson seminaarityyppisesti: Luentoja, ohjeistusta, keskusteluja, pari- ja ryhmätöitä (useimmiten opetuksen ulkopuolella), lyhytmuotoisia kirjallisia tehtäviä, pakollinen läsnäolo, korvaustentti poissaoloista Opetuksen toteutus loka-joulukuussa 2010 (4x4h) Opintojakso tutkimuskohteeksi; aineistonkeruu tammikuussa 2011 (kyselylomake opiskelijat) + learning cafe -palautteet ( pöytäliinat )

6 Opintojakson arviointi pedagogisina piirteinä: Opetuksen ja oppimisen muodot Opetuksen ja oppimisen muodot keskiarvoina (min. 1, maks. 5) Hyväksi osoit. opintojaksot (n=123) Oma kurssi (n=10) Merk. (u-testi) Keskustelua * Kuuntelua ns. Yhdessä muiden kanssa tekemistä ns. Opettajan antamaa ohjeistusta / ohjausta ns. Katselua ns. Opettajan luennointia * Oman työn / suorituksen arviointia ns. Opettajan antamaa palautetta / arviointia ns. Muiden töiden / suoritusten arviointia ns. Kirjoittamista ns. Yksin tekemistä ns. Lukemista ns.

7 Opintojakson arviointi pedagogisina piirteinä: Opintojakson pedagogiset käytänteet Opintojakson pedagogiset käytänteet keskiarvoina (min. 1, maks. 5) Aikaisempien kokemusten jakamista Teorian ja käytännön rajapinnalla toimimista Palaute-, arviointi- ja yhteenvetoharjoituksia Hyväksi osoit. opintojakso (n=123) Oma kurssi (n=10) Merk. (u-testi) ns ns ns. Teoreettisen tiedon oppimista ns. Kriittisen ajattelutavan kehittämistä ns.

8 Opintojakson arviointi pedagogisina piirteinä: Opintojakson pedagogiset periaatteet ja ilmapiiri Opintojakson pedagogiset periaatteet ja ilmapiiri keskiarvoina (min. 1, maks. 4) Hyväksi osoit. opintojak sot (n=123) Oma kurssi (n=10) Merk. (u-testi) Opiskelijan vastuu oppimisestaan ns. Matala keskustelu- ja kysymiskynnys ** Selkeät arviointiperusteet ns. Teoriaa ja käytäntöä integroiva innostava ja asiantunteva opetus ** Yhdessä tekeminen ns. Opitun syvällisyys ja kytkeminen laajempiin kokonaisuuksiin *** Opintojakson joustava suoritustapa ns. Opiskelijan mahdollisuus vaikuttaa kurssin toteutukseen *

9 Opintojakson arviointi työelämätaitojen näkökulmasta Opitaan yhtä paljon hyväksi osoittautuneiden opintojaksojen kanssa (ei tilastollisesti merkitseviä eroja): Itseluottamuksen ja itsenäistymisen kokemuksia Alan teoreettista tietämystä Itsenäistä työskentelyä Tiedonhankinnan ja -analysoinnin taitoja Uran suunnittelutaitoja Opitaan vähemmän kuin em. opintojaksoilla (tilastollisesti melkein merkitsevä ero): Oman alan perustaitoja Yhdessä tekemisen taitoja Akateemisia yleistaitoja Tilanteissa toimimista luovasti ja ennakoiden Alojen väliseen yhteistyöhön ja kansainvälistymiseen liittyviä asioita

10 Loppuarviointi Suosittelen tutkimuksellista otetta opetukseen: (läheskään) aina et opeta opiskelijoille sitä ja sillä tavalla kuin kuvittelet opettavasi (eivätkä opiskelijat opi välttämättä sitä, mitä kuvittelet heidän oppivan). Jatkossa kiinnittäisin erityisesti huomiota 1) ilmapiirin luomiseen ja ylläpitämiseen sekä opetuskokeiluni loppumetreillä tekemääni 2) teoria-käytäntö-havaintooni. Opiskelijalle käytäntöä on esimerkiksi harjoittelu, työelämä, opettajan kertoma autenttinen esimerkki tai ongelma työelämästä - vaikka se olisi yksittäinen, harvinainenkin tilanne työelämästä Opiskelijalle käytäntöä ei ole tutkimukseen perustuva kuvaus käytännöstä vaikka tutkimus perustuu moneen käytännön havaintoon/kokemukseen ja nostaa käytännön yleisemmälle tasolle; tämä on opiskelijalle teoriaa. Kun yliopistokurssin haluaa toteuttaa siten, että opiskelijat kokevat oppivansa siellä työelämässä hyödynnettävää osaamista, suunnittele se siten, että siellä toimitaan yhteisöllisesti ja keskustellen teorian ja käytännön rajapinnalla ilmapiiriltään turvallisessa ympäristössä opiskelijoiden kriittistä ajattelutapaa kehittäen (Virtanen & Tynjälä 2013; myös dia 4).

11 Kehittämisehdotus yliopistopedagogiikalle Yliopistopedagogiikan kriittinen kohta: opettajien työelämäyhteydet Hyväksi osoittautuneilla opintojaksoilla opettajilla oli vahvat työelämäyhteydet pystyivät nostamaan opetukseen autenttisia, käytännöstä nostettuja esimerkkejä ja/tai ongelmia keskusteltavaksi (eli edellä mainittua opiskelijoiden käytäntöä ) Kehittämisidea: yliopistopedagogiseen koulutukseen oman alan substanssiosaamista kehittävä opintojakso käytäntöön jalkautumista vaativa opintosuoritus

12 Lähteitä TÄHÄN ESITYKSEEN LIITTYVIÄ: Virtanen, A Pedagogiikan avulla voidaan tukea oivaltamaan yliopistossa opitun käyttökelpoisuus työelämässä. Teoksessa L. Penttinen (toim.) Opinnoista (työ)elämään. Tutkimustietoa korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen ja työelämätaitojen kehittämiseen. Jyväskylän yliopisto. Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella ESR-projekti , (Saatavilla muodossa: _www.pdf) Virtanen, A. & Tynjälä, P Kohti työelämätaitoja kehittävää yliopistopedagogiikkaa opiskelijoiden näkökulma. Yliopistopedagogiikka 20 (2). LÄHELLE LINKITTYVÄÄ: Virtanen, A Kohti tulevien asiantuntijoiden oppimisympäristöjen rakentamista. Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti - marras-joulukuu (Saatavilla muodossa: Virtanen, A. & Penttilä, J Harjoittelut kasvualustoina yliopistoopiskelijoiden osaamisen konkretisoitumiselle ja uusien taitojen oppimiselle. Kasvatus 43 (3),