Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen merkityksen ja liikuntatieteen keskusten toiminnan arviointi ( )

Transkriptio

1 Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen merkityksen ja liikuntatieteen keskusten toiminnan arviointi ( ) Valtion liikuntaneuvosto on tehnyt emeritusprofessori Matti Uusituvan kanssa toimeksiantosopimuksen liittyen liikuntalääketieteen keskusten toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Tehtävän aikataulu on tiukka, sillä raportti luovutetaan tilaajalle Ajatuksena on ollut, että raportin luovutuksen jälkeen järjestetään aiheesta loppuseminaari Liikuntalääketieteen päivien yhteydessä Tehtäväksi annon mukaan arviointi sisältää seuraavat näkökulmat: 1. Liikuntalääketieteellisen osaamisen ja toiminnan merkitys, laatu ja laajuus yhteiskunnassa ja liikuntakulttuurissa 2. Liikuntalääketieteen keskuksista toteutetun arvioinnin kehittämissuosituksien (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:18) toteutumisen arviointi 3. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustamien liikuntalääketieteen keskuksien toiminnan tila ja tuloksellisuus keskeisillä tavoitealueilla myös keskusten talous huomioiden vuosina Arvioinnissa hyödynnetään keskeinen olemassa oleva tieto keskuksien toiminnasta ja tuloksellisuudesta. Arvioinnin tulee sisältää suosituksia liikuntalääketieteen keskusten toiminnan kehittämiseksi, tehostamiseksi ja uudistamiseksi, myös rakenteellinen uudistaminen huomioiden. Lisäksi arvioinnissa tulee tehdä yleisiä kehittämisesityksiä alan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Työtä ohjaa valtion liikuntaneuvoston tutkimus- ja arviointineuvosto. Tehtäväksi antoon liittyvät käynnit liikuntalääketieteen keskuksissa elo-syyskuussa 2016 seuraavasti: Oulu klo Helsinki klo Tampere klo Turku 5.9. kl Kuopio 7.9. klo Jyväskylä KIHU ja LIKES klo Selvityksen yhteydessä on tarkoitus haastatella myös ao. yliopistojen avaintiedekuntien dekaaneja, OKM:n edustajia ja tärkeimpiä sidosryhmiä. Tehtäväksi annon tärkeä edellytys on oman toiminnan itsearviointi. Tähän liittyen pyydän keskuksia vastaamaan seuraaviin liitteenä oleviin kysymyksiin lyhyesti. Vastaukset liitetään sellaisenaan valmistuvaan selvitysraporttiin erillisenä liitteenä. Yhteistyöterveisin Matti Uusitupa

2 Yksikön nimi: LIKES-tutkimuskeskus Omistaja/taustaorganisaatio: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES sr Henkilökunta (2015): 50 htv; liikunnan edistäminen 18 htv, tutkimus 18 htv, mittaus ja data 6 htv, infra 6 htv, muut 2 htv Tilat, sijainti neliöt: Jyväskylä: Rautpohja ja Lutakko 550 m2; Helsinki: Lauttasaari, Hakaniemi 80 m2 Vuosibudjetti (v. 2015): 5,34 M ; OKM:n kautta 4,64 M / muu rahoitus 0,69 M Toiminta-ajatus: Liikunnan ja terveyden edistäminen ja niiden tutkimuksen tukeminen Kysymykset: 1. Kuvaile lyhyesti keskuksesi ydintehtävä ja profiili Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES sr:n (LIKES) tarkoitus on liikunnan ja terveyden edistäminen sekä niiden tutkimuksen tukeminen. Liikunnan edistämisessä LIKES toimii toteuttamalla valtakunnallisia ohjelmia (KKI, Liikkuva koulu) sekä kehittämällä erilaisia uusia toimintamalleja. Toiminnan kohdejoukkona on lähtökohtaisesti koko väestö/kohortti, ensisijaisena toimintamuotona ohjelmissa on toimiminen yksilöitä kohtaavien toimijoiden kanssa. Tutkimuksessa painopiste on lasten ja nuorten liikuntaan ja erityisesti vähäiseen liikuntaan kohdistuvassa tutkimuksessa. Tutkimusalueina ovat liikuntaan vaikuttavat tekijät ja toisaalta liikunnan vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin, sekä yleisemmin inhimillisen pääoman eri osaalueisiin. Yksi keskeinen tutkimuskohde on liikunnan kansalaistoiminta ja siinä tapahtuvat ilmiöt. Tutkimuksen osa-alueena voidaan mainita tilaajalähtöisen sektoritutkimuksen, jossa selvitetään liikuntakulttuurin ilmiöitä tilaajalähtöisistä näkökulmista tieteellisiä periaatteita ja kriteereitä unohtamatta. Sektoritutkimuksella on aina selkeä hallinnollis-toiminnallinen lähtökohta ja kysymyksenasettelu. LIKESin toiminta kokonaisuudessaan on nähtävä julkisen toiminnan jatkeeksi [public good], jota ei tehtäisi ilman julkista rahoitusta. Edelleen toiminta on sellaista, että sen tulokset ja hyödyt eivät ole yksinomaan rahoittajan käytössä, vaan avoimesti kaikkien hyödynnettävissä (esimerkiksi laaja ilmaisten julkaisujen kirjo). 2. Kuvaa lyhyesti keskuksesi toiminnassa tapahtuneet oleelliset rakenteelliset/strategiset muutokset vuosina (2016) LIKESin sääntöjä muutettiin vuonna Muutoksen myötä LIKES-tutkimuskeskuksen johtokunta lakkautettiin, ja sen tehtävät siirrettiin hallitukselle. Säätiön johtaja toimii myös tutkimuskeskuksen johtajana. Säätiöllä ei tosin ole muuta toimintaa, kuin tutkimuskeskuksen toiminta säätiön hallitus päätti muuttaa tutkimusjohtajan toimen päätoimiseksi ja palkata toimeen FT Tuija Tammelinin. Vuonna 2010 LIKES sai koordinoitavaksi hallitusohjelmaan 2009 otetun Liikkuva koulu hankkeen, joka on säilynyt neljän peräkkäisen hallituksen ohjelmassa ja on nyt yhden OKMn kärkihankkeen keskeinen toimenpide.

3 Vuonna 2010 LIKES päätti luopua liikuntalääketieteen klinikan liiketoiminnoista; erikoislääkärikoulutusta kuitenkin päätettiin jatkaa. Säätiön strategia päivitettiin vuonna Vuosina erikoisläkärikoulutuksessa oli kolme eri lisensiaattia, joista yksi valmistui v Säätiön resurssit eivät mahdollistaneet toiminnan kehittämistä, joten säätiö myi klinikan liiketoiminnan Mehiläinen OY:lle 2010; erikoistumiskoulutusta oli tarkoitus jatkaa Mehiläisen ympäristössä. LIKESin hallitus teki keväällä 2013 uuden erikoistuvan lääkärin rekrytoinnin yhteydessä päätöksen, että koulutukselle Jyväskylässä pyritään löytämään uusi taustaorganisaatio ja että LIKES luopuu koulutuksen järjestämisestä. Taustalla oli etenkin LIKESin tutkimuksen painopisteen siirtyminen biolääketieteellisestä käyttäytymis-yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen, ja toisaalta näköpiirissä oleva parempi kouluttautumisympäristö (Kihu). Prosessi saatiin osin päätökseen vuoden 2015 lopulla, kun Itä-Suomen yliopisto hyväksyi Kihun koordinoiman koulutuksen osaksi erikoistumiskoulutusta. Kesäkuussa 2016 Tampereen yliopisto hyväksyi Kihun koordinoiman koulutuskokonaisuuden, jossa ovat mukana Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Kuntoutus Peurunka ja Jyväskylän yliopisto, kokonaisuudessaan erikoistumiskoulutukseen hyväksyttäväksi. Prosessista ja sen lopputuloksesta on tarkempi selostus Kihun raportissa. 3. Selvitä keskuksesi rahoituksen kehittyminen vuosina Mitkä ovat keskeiset rahoituslähteet ja miten näet muiden (Suomen Akatemia, säätiöt, ulkomainen kilpailtu rahoitus, esim. EU, NIH) kuin OKM:n kautta tulevan rahoituksen kehittymisen ja sen merkityksen toiminnan kannalta? Kommentit nykyiseen rahoitusjärjestelmään? LIKES: Rahoitus vuosina , indeksikorjaamattomat luvut Kaikki TUOTOT** Akatemia * * Juho Vainion säätiö ARA OKM/tiede RAY OKM/muut OKM/ohjelmat OKM/YleisA JKL YA Oma toiminta *) kirjanpidon toteutuman mukaan. Muut taulukon luvut ovat myöntövuoden päätösten lukuja. **) tilinpäätösten mukaiset luvut, muuten avustukset on kirjattu täysimääräisinä myöntövuolle Oma toiminta tarkoittaa lähinnä elinkeinotoiminnan tuottoja Kommentit ja kehittäminen: - Yhteistyö isojen säätiöiden kanssa esim ohjelmatyössä OKM tiedeavustusten siirtyminen SA:lle hyvä; yksittäisten VK-hankkeiden rahoituksen päättyminen varjopuoli

4 4. Millä tutkimuksen osa-alueella keskuksesi on menestynyt parhaiten? Perustele kantasi ja anna enintään 10 avainjulkaisua vuosilta (ensimmäinen tekijä, julkaisufoorumi, IF, keskeinen tulos), jotka tukevat näkemystäsi. Vuosina on menestyksekkäästi tutkittu fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia akateemiseen ja kognitiiviseen suorituskykyyn lapsilla (Kantomaa ym ja 2012, Syväoja ym. 2012, Syväoja ym. 2013), lapsuuden fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia aikuisiän aktiivisuuteen (Yang ym. 2013), liikunnan edistämistä lapsilla koulussa (Haapala ym. 2014) sekä vähän liikkuvilla aikuisilla ryhmäohjauksessa (Kangasniemi 2015, Kauravaara 2013 ja Rovio 2011). Lisäksi on tehty laadukasta tutkimusta liikunnan vaikutusmekanismeista liittyen luurankolihaksen aineenvaihdunnan säätelyyn (Lehti ym. 2013). Avainjulkaisut aakkosjärjestyksessä: Haapala, H. L., Hirvensalo, M. H., Laine, K., Laakso, L., Hakonen, H., Lintunen, T. & Tammelin, T. H Adolescents' physical activity at recess and actions to promote a physically active school day in four Finnish schools. Health Education Research 29 (5), DOI: /her/cyu030. [IF 1.94] Tutkimuksessa selvitettiin, miten oppilaiden välituntiliikkuminen muuttui neljässä Liikkuva koulu -ohjelmaan vuosina osallistuneessa yläkoulussa. Lisäksi kuvattiin koulujen toimia oppilaiden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi ja hankevastaavien näkemyksiä toimien vaikutuksista oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen. Kahden lukuvuoden aikana välituntien viettäminen ulkona yleistyi, liikuntapeleihin ja pallopeleihin välitunneilla osallistuvien oppilaiden osuus kasvoi. Välitunneilla pojat osallistuivat tyttöjä enemmän fyysisesti aktiivisiin toimintoihin ja olivat enemmän ulkona. Koulujen hankevastaavat kokivat erityisesti ohjattujen välituntitoimintojen, oppilaiden välituntiliikuttajina toimimisen sekä välineiden tarjoamisen ja liikuntaolosuhteiden kehittämisen vaikuttaneen positiivisesti oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen. Kangasniemi, A The mindfulness, acceptance and commitment approach to encouraging a physically more active lifestyle. LIKES Research Reports on Sport and Health 305. Jyväskylä: LIKES Research Center for Sport and Health Sciences. Tässä psykologian väitöskirjassa on sovellettu ensimmäistä kertaa arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa vähän liikkuvien aikuisten liikkumisen lisäämiseksi. Menetelmä perustuu oppimispsykologiaan pohjautuvaan ihmisen käyttäytymisen muutosmalliin. Elämäntapamuutoksissa usein juuri psykologiset tekijät, kuten psykologinen joustavuus, motivaatio ja kyky säädellä omaa käyttäytymistä ratkaisevat elämäntapamuutoksen onnistumisen. Osajulkaisut: Kangasniemi, A., Lappalainen, R., Kankaanpää A. & Tammelin, T Mindfulness skills, psychological flexibility, and psychological symptoms among physically less active and active adults. Mental Health and Physical Activity 7 (3), [IF 0.9] Kangasniemi, A.M., Lappalainen, R., Kankaanpää, A., Kulmala, J., Hakonen, H. & Tammelin, T Towards a physically more active lifestyle based on one s own values: study design of a randomized controlled trial for physically inactive adults. BMC Public Health 13: 671. [IF 2.1]

5 Kangasniemi, A.M., Lappalainen, R., Kankaanpää, A., Tolvanen A. & Tammelin, T Towards a physically more active lifestyle based on one s own values: the results of a randomized controlled trial among physically inactive adults. BMC Public Health 15:260. [IF 2.1 ] Kantomaa MT, Purtsi J, Taanila AM, Remes J, Viholainen H, Rintala P, Ahonen T, Tammelin TH. Suspected motor problems and low preference for active play in childhood are associated with physical inactivity and low fitness in adolescence. PLoS One Jan 18;6(1):e [IF 4.4]. Se, että lapsi ei mielellään leiki liikunnallisia leikkejä, ennustaa vähäistä liikuntaa ja heikkoa kestävyyskuntoa nuoruudessa. Motoriset ongelmat ja se, että lapsi ei leiki liikunnallisia leikkejä, ovat yhdessä vielä suurempi riski nuoruusiän vähäiselle liikunnalle. Lapsuuden liikunnallisten leikkien ja motoristen taitojen arviointi voisi olla yksi tapa tunnistaa myöhemmän liikkumattomuuden kannalta riskiryhmään kuuluvia lapsia. Kantomaa MT, Stamatakis E, Kankaanpää A, Kaakinen M, Rodriguez A, Taanila A, Ahonen T, Järvelin MR, Tammelin T Physical activity and obesity mediate the association between childhood motor function and adolescents academic achievement. Proc Natl Acad Sci U S A Jan 29; 110(5): doi: /pnas Epub 2012 Dec 31. [IF 9.7] Lapsuusiän motoristen ongelmien haitalliset vaikutukset nuoruusiän koulumenestykseen välittyvät suurelta osin nuoruusiän vähäisen liikunnan ja lihavuuden kautta. Tulos havaittiin lapsen pitkittäistutkimuksessa 8-vuotiaasta 16-vuotiaaksi. Liikunnan ja painonhallinnan tukeminen nuoruudessa voi suojata lapsuuden motoristen ongelmien aiheuttamilta haitallisilta vaikutuksilta akateemiseen suoriutumiseen. Kauravaara, K Mitä sitten, jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Liikuntasosiologian väitöskirja. Liikunnan ja kansanterveystieteen julkaisuja 276. Tämä liikuntasosiologian väitöskirja on etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Tulosten perusteella vähän liikkuvien nuorten ammattikoululaismiesten arkeen ei kuulu fyysinen arkiaktiivisuus, saati liikunnalliset harrastukset. Liikkumisen puolesta on vankkoja perusteita, mutta moni ei silti liiku. Liikkumisen vähäisyydestä kannetaan huolta, mutta liikunnanedistämistoimet eivät useinkaan tavoita vähän liikkuvaa. Liikunnanedistäjien arvomaailmasta ja lähtökohdista suunniteltujen toimenpiteiden sijaan tarvitaan vähän liikkuvan ihmisen omaa näkökulmaa. Lehti M, Donelan E, Abplanalp W, Al-Massadi O, Habegger KM, Weber J, Ress C,Mansfeld J, Somvanshi S, Trivedi C, Keuper M, Ograjsek T, Striese C, Cucuruz S, Pfluger PT, Krishna R, Gordon SM, Silva RA, Luquet S, Castel J, Martinez S, D Alessio D, Davidson WS, Hofmann SM. High-density lipoprotein maintains skeletal muscle function by modulating cellular respiration in mice. Circulation Nov26;128(22): DOI: /CIRCULATIONAHA Epub 2013 Oct 29. PubMed PMID: [IF 15.2] Tutkimus selvitti HDL:n ja sen pääproteiinikomponentin pääproteiinikomponentin apoa1:n merkitystä sokeriaineenvaihdunnalle luurankolihaksessa käyttäen geneettisesti muokattuja hiirimalleja. ApoA1:n puuttuminen johti kohonneisiin verensokeripitoisuuksiin ja heikentyneeseen lihastoimintaan, koska mitokondrioissa tapahtuva soluhengitys väheni. Normaalia suurempi apoa1:n määrä taas suojasi ikääntymisen tuomalta

6 kestävyyskapasiteetin laskulta ja rasvamassan kertymiseltä sekä ruokavaliosta johtuvalta verensokerin nousulta. Tulokset nostavat HDL:n ja apoa1:n avainasemaan luurankolihasten metabolian säätelyssä ja tarjoavat uuden näkökulman aineenvaihdunnan sairauksien kuten insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen hoitomuotojen kehitykseen. Rovio, E. & Pyykkönen, T Vähän liikkuvat juoksuttavat päättäjiä ja tutkijoita. Liikuntatieteellisen seuran Impulssi nro 26. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 251. Ensimmäinen tutkimusraportti Liikuntakynnyksen yli tutkimushankkeesta herätti runsaasti yhteiskunnallista keskustelua vähäisestä liikkumisesta ja vähän liikkuvien kohtaamisesta. Tutkimus lisäsi ymmärrystä suomalaisten aikuisten elämäntavasta ja arjesta sekä näihin liittyen esimerkiksi arvoista, asenteista, sosiaalisista suhteista ja sosiaalisista rooleista. Työ käynnisti uudenlaisen lähestymistavan vähän liikkuvien tavoittamisesta ja heidän liikunnan edistämisestä. Syväoja H, Kantomaa M, Laine K, Jaakkola T, Pyhältö K, Tammelin T Liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus Lokakuu Muistiot 2012: 5. Helsinki: Opetushallitus. Katsausjulkaisussa tarkastellaan liikunnan vaikutuksia lasten oppimiseen ja koulumenestykseen. Katsauksen pohjana ovat vuosina tiedelehdissä julkaistut artikkelit. Katsauksen pohjalta laadittiin yleistajuinen tiivistelmä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Julkaisu on merkittävällä tavalla edistänyt Liikkuva koulu -ohjelman leviämistä kouluissa. Julkaisu on kiinnostanut koulujen henkilökunnan keskuudessa ja tiivistelmiä on painettu useita painoksia ja tuhansia kappaleita. Julkaiseminen Opetushallituksen julkaisusarjassa oli tiedon leviämisen kannalta onnistunut strateginen valinta. Syväoja, H Physical activity and sedentary behaviour in association with academic performance and cognitive functions in school-aged children. LIKES Research Reports on Sport and Health 292. Jyväskylä: LIKES Research Center for Sport and Health Sciences Psykologian väitöskirjatutkimus selvitti liikunnan ja liikkumattomuuden yhteyksiä koulumenestykseen ja kognitiiviseen toimintaan kouluikäisillä lapsilla. Tutkimuksen mukaan liikunnallisesti aktiiviset lapset menestyivät tarkkavaisuustestissä paremmin ja heidän kouluarvosanojensa keskiarvo oli korkeampi vähän liikkuviin lapsiin verrattuna. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että paljon tietokonetta käyttävät ja konsolipelejä pelaavat lapset suoriutuivat heikommin tarkkaavaisuuden joustavuutta ja työmuistia mittaavissa testeissä. Myös kouluarvosanojen keskiarvo oli heikompi niillä lapsilla, jotka viettivät runsaasti aikaa ruudun ääressä. Tutkimustulosten mukaan liikunta saattaa edistää koulumenestystä ja tarkkaavaisuutta, kun taas erittäin runsaalla ruutuajalla saattaa olla epäedullinen vaikutus koulumenestykseen ja tiettyihin kognitiivisen toiminnan osa-alueisiin. Osajulkaisut: Syväoja HJ, Kantomaa MT, Ahonen T, Hakonen H, Kankaanpää A, Tammelin TH. Physical Activity, Sedentary Behavior, and Academic Performance in Finnish Children. Med Sci Sports Exerc Apr (11): [IF 4.4] Syväoja, H. J., Tammelin, T. H., Ahonen, T., Kankaanpää, A. & Kantomaa, M. T The associations of objectively measured physical activity and sedentary time with cognitive functions in school-aged children. PLoS One 9(7):e DOI: /journal.pone [IF 3.54]

7 Syväoja HJ, Tammelin TH, Ahonen T, Räsänen P, Tolvanen A, Kankaanpää A, Kantomaa MT. Internal consistency and stability of the CANTAB neuropsychological test battery in children. Psychol Assess Jun;27(2): doi: /a Epub 2014 Dec 22. [IF 2.8] Yang X, Telama R, Hirvensalo M, Tammelin T, Viikari JSA, Raitakari OT. Active commuting from youth to adulthood and as a predictor of physical activity in early midlife: the Young Finns Study. Prev Med Nov 4. DOI: /j.ypmed [IF 4.3] Koulumatkojen kävely ja pyöräily lapsuudessa ja nuoruudessa ennustavat tutkimustulosten mukaan fyysisesti aktiivista elämäntapaa myöhemmin elämässä. Koulu- ja työmatkojen kulkeminen kävellen ja pyöräillen on yhteydessä myös muuhun liikunta-aktiivisuuteen, vaikka kuljettu matka olisi lyhyt. 5. Mitkä ovat keskuksesi tutkimuksen painopistealueet vv ? Syksyllä 2015 hyväksytyn tutkimusstrategian mukaisesti LIKESin tutkimuksen painopiste on lasten ja nuorten liikunnassa. Tutkimus selvittää liikuntaan [ja siis myös vähäiseen liikuntaan ja sedentarismiin] vaikuttavia tekijöitä ja toisaalta liikunnan vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin ja erityisesti oppimiseen. Tuettavien tutkimusten edellytyksenä ovat tutkimuskysymysten yhteiskunnallinen relevanssi ja monitieteinen tutkimusote vastausten hakemisessa. Tutkimushankkeissa pyritään tarkoituksenmukaisen laajuiseen yhteistyöhön eri organisaatioiden ja tutkijoiden kanssa, ensisijaisesti tutkimuskysymyksiin kytkeytyvien ns. perustieteiden kanssa. Klassisen lääketieteellisen tutkimuksen osalta olemme mukana epidemiologisissa asetelmissa, omana tutkimuksena käynnissä on yksi perusbiotieteinen projekti. 6. Kuvaile lyhyesti keskuksesi merkitystä liikuntalääketieteen koulutusyksikkönä (ml. tieteellinen koulutus) yleensä. Miten kehittäisit liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutusta maassamme? Oletko valmis koulutuksen rakenteelliseen kehittämiseen/keskittämiseen? LIKESin rooli on ollut muista keskuksista poikkeava alusta lähtien; Jyväskylässä koulutus on kytkeytynyt painottuneesti liikuntaan, koska lääketieteellistä tiedekuntaa ei ole. Toisaalta JY:n liikuntalääketieteen professuuri on merkinnyt sitä, että liikuntalääketieteen keskuksen rooli yliopistokouluttajana on jäänyt vähäiseksi. JYn liikuntalääketieteen koulutus on toisaalta levittänyt erikoisalan osaamista kaikille tiedekunnan kouluttamille liikunnan ammattilaisille, ei ainoastaan pääoppiaineena opiskeleville. Liikuntalääketiede on nykyisin JYn halutuin (hakijat/opiskelupaikka) opintosuunta. LIKESin yleinen tutkijakoulutusrooli on ollut merkittävä. Erikoistuvat lääkärit ovat väitelleet eri yliopistoihin, liikuntalääketieteeseen läheisesti kytkeytyviä muiden tieteenalojen väitöskirjoja on vuosina valmistunut yhdeksän. Jatkossa LIKESin rooli voisi olla liikuntalääketieteen käsitteen laajentamisessa erityisesti (liikuntaja terveys)käyttäytymisen suuntaan ja sitä kautta preventiivisen toiminnan vahvistamisessa liikuntalääketieteellisessä kulttuurissa. LIKESillä voi olla annettavaa myös tutkijavierailujen isäntäorganisaationa.

8 Valtakunnallisen erikoislääkärikoulutuksen kehittämisen suuntana pitäisi olla Tampereen yliopiston hvyäksymä koulutusmalli, jossa ovat vahvasti mukana julkinen terveydenhuolto, kuntoutus ja huippu-urheilukin. Nyt luotu malli tuo koulutukseen lisää resursseja, mahdollistaa suuremman kouluttautumisvolyymin ja vahvistaa erikoisalan asemaa koko terveydenhuoltojärjestelmässä. Keski-Suomessa saavutettu tulos osoittaa, että vuosikymmeniä peräänkuulutettu ratkaisu on mahdollinen. LIKES on mielellään mukana liikuntalääketieteen laaja-alaisessa kehittämisessä. 7. Kuvaile lyhyesti keskuksesi (maksullinen) palvelutoiminta (laajuus, miten järjestetty käytännössä, tulevaisuuden suunnitelmat) A) Mittaus- ja testaus - Tarjoamme fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn mittauksia tutkimusryhmille ja pääsääntöisesti yhteisöasiakkaille (ALV) B) Seuranta- ja arviointitutkimukset - Hankkeiden, kokeilujen ja ohjelmien seurantatutkimuksia tai niihin liittyviä asiantuntijapalveluja Näiden laajuus on tällä hetkellä n. 2% kokonaistuotoista, kyseessä on ALV-velvollinen säätiön sääntöjen mukainen elinkeinotoiminta, joka tullee kasvamaan n. 5% kokonaistuotoista seuraavien kolmen vuoden aikana. 8. Arvioi keskuksesi tutkimuksen, koulutuksen ja palvelutoiminnan vaikuttavuus alueellisesti ja kansallisesti/ kansainvälisesti Tutkimuksellisesti LIKES on vuosikymmenet yhdistänyt jyväskyläläisiä tutkimusryhmiä, alkaen METELI-tutkimuksesta Liikuntalääketieteen erikoislääkärimme ovat olleet mukana sadoissa Jyväskylän yliopiston tutkimusraporteissa. Viime vuosina LIKES on vastannut kansainvälisestikin ainutlaatuisen LASERI-tutkimuksen liikunta-osiosta. Erityinen merkitys LIKESillä on ollut aidon monitieteisen tutkimuksen generoinnissa ja verkostojen luomisessa; esimerkkejä on paljon. LIKESin ja Tuija Tammelinin johtamassa Suomen Akatemian rahoittamassa AFIS-konsortiossa ovat mukana monitieteinen aivotutkimuskeskus ja liikuntabiologian laitos hanke on jatkumoa liikunnan ja oppimisen välisiä yhteyksiä selvittävään tutkimukseen JY psykologian laitoksen kanssa. Liikunnan ja työmarkkinatulemien yhteyttä selvitetään yhdessä JY kauppakorkeakoulun kanssa kuten myös urheilujohtamisen etiikkaa ja moraalia käsittelevässä tutkimuksessa. Liikuntaviestinnän historiaa tutkitaan yhdessä Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa. Liikunnan kansalaistoiminnan muutosta analysoidaan yhdessä Nuorisotutkimusverkoston johtamassa hankkeessa. Mainittujen lisäksi LIKESin liikuntaepidemiologinen osaaminen ja liikunta-aktiivisuuden mittaaminen on mukana tusinassa muussa yhteistyöhankkeessa. Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvassa tutkimuksessa LIKES on koordinoinut usea yliopiston yhteistä opinnäytetyöryhmää, jonka ohjauksessa on valmistunut yli 50 pro gradu tasoista opinnäytettä. LIKESin rooli liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutuksen uuden toteutusmallin taustalla on kuitenkin merkittävä, vaikka Keski-Suomen keskussairaalan roolin nostamisen ansio kuuluu ehkä eniten Mauri Kalliselle ja Urho Kujalalle, ja viime kädessä Vesa Katajalle, unohtamatta Maarit Valtosen ansiokasta työtä. LIKESin merkitys koulutuksen uudelleenjärjestelyssä lienee ainakin asianosaisille selvä. Tässä yhteydessä on huomioitava Harri Selänteen aktiivinen rooli Jyväskylän seudun urheiluseurojen kanssa tehdyssä yhteistyössä vuosina

9 LIKESin koordinoimat liikunnanedistämisohjelmat järjestävät vuosittain 2-4 valtakunnallista koulutustapahtumaa, joissa on mukana osallistujaa, sekä alueellisia, usein ammattiryhmille kohdennettuja koulutuksia yhdessä yhteistyökumppaneiden (esim Liikuntalääketieteen keskukset, liikunnan aluejärjestöt) kanssa; nämä keräävät useita tuhansia osallistujia vuosittain. Palvelutoiminnan piiriin kuuluu testaus- ja mittaustoiminta. Tässä yhteydessä relevanttia lienee mainita KKI-ohjelman tarpeisiin kehitetty SuomiMiehen kuntotesti ja siitä jalostettu Kehon Kuntoindeksi-mittaus, joita on tehty yli ja jotka ovat käytössä KKI-ohjelman kiertueilla, liikunnan aluejärjestöjen palveluvalikoissa ja lukuisten yhteisöjen tapahtumissa ympäri Suomen. Tarkastelujaksona ( ) LIKES on ollut mukana järjestämässä kolmea merkittävää kanainvälistä kongressia: ECSS 2007, IOC Sport for All 2010, HEPA Europe 2013). 9. Arvioi keskuksesi keskeisten tavoitteiden toteutuminen vv arvosanoilla 4 10 (paras) a. Tutkimus 9 b. koulutus 10 a. erikoislääkärikoulutus b. tieteellinen jatkokoulutus c. ohjelmien järjestämä koulutus d. kongressi-/tapahtumajärjestelyt c. palvelutoiminta 10 d. yhteiskunnallinen vaikuttavuus 10 Perustele lopuksi miksi asetetut tavoitteet ovat mahdollisesti jääneet saavuttamatta. a) Esa Rovion sairastuminen ja menehtyminen 2013 vaimensi yhden tutkimuslinjan kehittymisen (avaintutkija poistui) 10. Keskuksesi toiminnan kannalta kolme (3) keskeistä vahvuutta - Vahva verkostoituminen, jonka on mahdollistanut yhteistyökykyinen ammattitaitoinen henkilökunta - Monitieteinen matalahierarkinen taustaorganisaatio - Tutkimuksen ja käytännön työn jokapäiväinen, saumaton yhteys 11. Keskuksesi toiminnan kolme (3) keskeisintä haastetta - Reaalitalous; avustuksilla hengittävän säätiön elossa pitäminen - Edelleen monialaisen (tutkimus ja liikunnan edistäminen monissa kohorteissa) toiminnan hallinta ja koordinointi - Aidosti ja uskottavasti monitieteisen yhteisön ylläpitäminen