Kotoistettava käyttöliittymä kehittyvänä kielimaisemana

Transkriptio

1 Kotoistettava käyttöliittymä kehittyvänä kielimaisemana Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto XLIII Kielitieteen päivät toukokuuta 2016, Oulu

2 Johdanto kokoan kielitieteelliselle yleisölle yhteen ajatuksia ja ongelmia, joita olen esittänyt käännöstieteen kotimaisessa KäTu-konferenssisarjassa kyse on hyvin käytännönläheisestä tutkimuksesta, jossa yritän mallintaa asioita niin, että syntyvästä mallista olisi käytännön apua kotoistustyölle toisaalta (kielitieteilijänä) en malta olla tarttumatta tilaisuuteen löytää nähdä käännöstyön ilmiöitä ja ongelmia kielitieteen lasien läpi

3 Talkoistaminen ja kotoistaminen passiivisen kuluttajan tilalle havitellaan aktiivista käyttäjä kehittäjää: vähintään osia resursseista talkoistetaan (engl crowdsource), mikä parhaimmillaan on hyväntahtoinen muoto ulkoistamisesta (engl outsource) talkoistus voi ulottua laajemmallekin, jolloin kyse on avointen ohjelmistojen liikeestä (FLOSS, engl Free / Libre / Open Source Software) ohjelmien kotoistaminen (lokalisoiminen) on tärkeä osa FLOSSia, koska kotoistettuna ohjelma tulee yhä suuremman ryhmän saavutettavaksi FLOSSissa kääntäjäkään ei saa yksinvaltaa: ryhmä antaa, ryhmä ottaa ja tulokset jaetaan yhteiseen pääomaan

4 Kielimaisema kielimaisema (engl linguistic landscape) on 1990-luvun lopulla kehittynyt tutkimustapa, joka alkaa olla verrattain tunnettu tavoitteena on ollut havainnoida arjessa menetelmällä joka on kenen tahansa toistettavissa eletyn, lähinnä julkisen tilan monikielisyyttä ja eri kielten suhteita siinä vallitsevana asenteena on ollut koetun monikielisyyden hyväksyminen ja sen merkityksen arvioiminen nyt pohdin sitä, voiko kielimaiseman käsite käsitteellisenä mallina auttaa ymmärtämään tiettyjä kotoistuksen ilmiöitä

5 Virtuaalinen kielimaisema täsmällisemmin tarvitaan virtuaalisen kielimaiseman käsitettä virtuaalisena kielimaiseman käsitettä on jo aikaisemmin sovellettu internetiin virtuaalisena tekstikokonaisuutena; kyseessä on tuoreempi termitulokas (Ivković & Lotherington 2009; Ivković 2012) virtuaalinen kielimaisema on henkilökohtaisempi: käyttäjän ja koneen asetukset ja jopa (virtuaalinen) sijainti vaikuttavat näkymään

6 GUI virtuaalisena kielimaisemana? Mitä tämä nyt on?! käyttöliittymä on vielä enemmän yhden ihmisen tila kuin internet ennen kaikkea suhtautuminen monikielisyyteen muuttuu ratkaisevasti käyttöliittymässä ei pitäisi olla kieliä, joita käyttäjä ei osaa, vaikka siinä voi muuten olla muita rinnan täydentävä monikielisyys on täten käyttöliittymässä ongelma, ei objektiivisesti havainnoitava piirre jos tämän voi ohittaa tarkkaillun ympäristön erityispiirteenä, virtuaalisen kielimaiseman käsitteen käytössä voi olla mieltä

7 Johdatusta kuvattavaan ongelmaan (Eli mihin ylipäänsä pyrin ) käyttöliittymä ei suoraan korreloi minkään kotoistajan näkökulman kanssa kääntämisen kohdeyksikön sanotaan tyypillisesti olevan teksti eli kääntäminen tapahtuu merkityskokonaisuuksina jos teksti ymmärretään merkityksen sulkeumaksi, jo yksittäisen tietokoneohjelman samastaminen tekstiin on vähintäänkin haastavaa (Lehtovaara 2010; Nieminen 2011) kotoistuksen tekstikäsitteen eriävyydestä on huomautettu ennenkin (Pym 2006)

8 Käyttöliittymässä työskentely tekstinä Eli ensiyritykseni mallintaa ongelmaa käynnistetään ohjelma Tiedosto Avaa selataan tiedostoon napsautetaan hiiren oikealla painikkeella tyyliluettelon kohtaa Oletus vaihdetaan avautuvan dialogin välilehteen Fontti valitaan toinen kirjasin, painetaan OK (jne)

9

10 Tausta: muutoksen kiihtyminen käyttöliittymillä oli varsin leppoisan ja evolutiivisen muutoksen kausi noin vuodesta 1995 (Microsoft Windows 95:sta) aina 2010-luvun alkuun 2010-luvulla muutos on ollut vilkasta koneiden nopeutuminen on saavuttanut hidastuvan kehityksen vaiheen, joten huomio kiinnittyy toisaalle käyttöliittymien kehityksen havaittiin jääneen ajastaan jälkeen toisaalta keskeiseksi toimintaympäristöksi on muodostunut mobiili ja kosketusnäytöt, mikä jo sinänsä riitti aiheuttamaan muutospainetta

11 Kotoistaja suossa kotoistaja-kääntäjä kohtaa kaksi yhtäaikaista ilmiötä, jotka kumpikin aiheuttavat lisätöitä: samoja (tai läheisesti samankaltaisia) ominaisuuksia kehitetään eri nimillä usealla taholla (halu brändätä ) erilaisia ominaisuuksia kehitetään niin, että käyttökokemukset erilaistuvat ja yhteinen kokemusmaailma särkyy lopputulos: yhä useammin jotain jää kääntämättä joko tahattomasti (käännösvastinetta etsitään) tai tahallisesti (sitaattilaina)

12 Moni- vs puolikielisyys käyttöliittymässä monikielisyys voi olla hallittua (käyttäjän kontrollissa) tai useammin hallitsematonta eli puolikielisyyttä puolikielisyys voi olla muutakin kuin englanti kohdekieli, vaikka lähtökieli on yleensä aina englanti käännöstyössä moni käyttää välikieltä, jo tehtyjä käännöksiä toisen käännöksen käyttäminen voi tehdä näkyvämmäksi, mitkä osat ovat käännettävissä

13 Miksei käännös valmistu? 1 ei aikaa ( toistaiseksi näin): jotkin osat tärkeämpiä, ne käännettävä ensin 2 ei tahtoa: jotkin osat kiinnostavampia ja ne halutaan kääntää ensin 3 liikkuvat maalitolpat (ohjelma tai sen jonot muuttuvat; kokonaisuus elää): jotkin osat toistuvat ohjelmasta toiseen, ne käännettävä ensin 4 ei taitoa (osaamattomuus TAI ammattiylpeys!): hankalia tiedonaloja uudet UI-elementit? valokuvaus? go tai muut pelit? tietty tieteenala?; vrt kaikille tutut ja tarpeelliset toiminnot

14 Toiminnan tavoitteiden uudelleenmäärittely keskeistä ei ole käännettyjen jonojen määrä vaan käyttäjän käyttökokemus käyttäjäkeskeisyys? asetettavia kysymyksiä: Missä käännös on eniten tarpeen? Missä käännöksen puuttuminen haittaa vähiten? tavoitteitten uudelleenmäärittelyssä voi hyödyntää talkoistuksen yhteisöllisyyttä tekstin sijaan huomio virtuaaliseen kielimaisemaan?

15 Tutkimuskeinoista apuneuvoiksi tekstit, tekstien koko (näkyvyys, vaikuttavuus), eri kielten järjestys näkymässä keskeneräisyyden sijaan huomio valtaan, dominanssiin ja alisteisuuteen aivan kuten Spolsky (2009) tekee, kiinnitetään huomiota toimijatahoihin mutta vaikuttimena syyllisten jäljittäminen mikään tuskin noin vain ratkaisee käytännön ongelmia, mutta jotenkin niitä tulisi pystyä mallintamaan paremmin kuin tekstistä lähtien

16 Kiitos!

17 Viitteet IVKOVIć, DEJAN 2012: Virtual linguistic landscape: A perspective on multilingualism in cyberspace Väitöskirja York University IVKOVIć, DEJAN & LOTHERINGTON, HEATHER 2009: Multilingualism in cyberspace: Conceptualising the virtual linguistic landscape International Journal of Multilingualism 6: 1: LEHTOVAARA, AATU 2010: Norsunluutornista basaariin: Nordin tekstianalyysimalli lokalisoinnin tarkastelun pohjana Tutkielma Käännöstiede (englanti), kieli- ja käännöstieteiden laitos, Tampereen yliopisto URL: NIEMINEN, TOMMI 2011: Retorisia siirtoja ja metodologisia ongelmia crowdsourcing-lokalisoinnin tutkimuksessa MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu 5 URL: PYM, ANTHONY 2006: What localization models can learn from translation theory URL: (viitattu ) SPOLSKY, BERNARD 2009: Prolegomena to a sociolinguistic theory of public signage Elana Shohamy & Durk Gorter (toim), Linguistic landscape: Expanding the scenery Routledge, New York 25 39