Liite 1. Puulan vesienkäyttäjille suunnattu yleisökysely (Avoin kysely). 1(3)

Transkriptio

1 Liite 1. Puulan vesienkäyttäjille suunnattu yleisökysely (Avoin kysely). 1() Kaikille avoin internet-kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 1 ( ) sähköisenä lomakekyselynä. Google-työkalulla luotuun kyselyyn ohjaava linkki saatteineen löytyi kalastusalueen verkkosivuilta ( ja lisäksi kyselyä mainostettiin sen voimassaoloaikana kalastus- ja luontoaiheisilla keskusteluforumeilla internetissä, paikallislehdissä, vesistökunnostusverkoston sivuilla (SYKE), sosiaalisessa mediassa sekä sähköpostilla. Kyselyn voidaan katsoa saaneen jokseenkin paljon alueellista mediahuomiota. Kyselyn päätavoite oli osallistaa vesienkäyttäjiä ja lisätä läpinäkyvää tietoa Puulaveden vesienkäytön nykytilasta monitavoitteisessa suunnitteluprosessissa. Kyselyllä selvitettiin Puulaveden vesienkäytön laatua ja määrää sekä vesienkäyttäjien mielipiteitä ja kehittämisideoita kalastuksen järjestämisestä, ja kalakantojen ja vesien hoidosta. Kyselyn kysymysrakenne oli seuraava: 1. Karttaesitys suunnittelualueesta. Vastaajan tausta - Ikä, asuinkunta, koulutus, suhde Puulaveteen, vesistön käyttö. Vapaa-ajan kalastus - Harrastus vuosina 1-1 ja tulevaisuudessa, kalastusmuodot, -paikat, määrä, saalis, tavoitellut lajit, kehittämisideat, veneenkäyttö, kalastuksenvalvonta, lupiin käytetty rahamäärä. Ammattikalastus - Määrä, kalastusmuodot, saalis, paikat vuosina 1 1, kehittämisideat. Muu elinkeinokalatalous - Viljely, jalostus, kauppa, pyydysrakennus. Ohjelmapalvelut Tarjonta ja käyttö - Asiakasmäärät, käytetty rahamäärä, alueet 7. Veneily - Vuodet 1 1 ja tulevaisuus, tarkoitus, tietoisuus merkityistä reiteistä. Retkeily ja muu luonnossa liikkuminen - Vuodet 1 1 ja tulevaisuus, tarkoitus, käytetty rahamäärä 9. Vesienhoito, kalakantojen hoito ja kalastus - Tietoisuus vesienhoidon ja kalakantojen hoidon suunnittelusta, toiminta vesistöjen tilan muutoksessa, suunnittelualueen tila, muutokset, syyt, tavoitteet, kunnostustoimet, maksuhalukkuus 1. Väittämät - Kalakannat, kalakantojen ja vesien hoito, nuoret, näkyvyys, internet, sosiaalinen hyväksyttävyys, vesienkäytön ristiriidat 11. Kyselyn onnistuminen - Aihepiirin kiinnostavuus, kyselyn onnistuminen, yleinen arvosana Kyselyssä oli kaikkiaan 9 kysymystä tai vastauskenttää, joista oli pakollisia. Kaikille pakolliset kysymykset olivat pääasiassa monivalintakysymyksiä. Kaikki kysymykset eivät välttämättä avautuneet vastaajalle, koska kysymyksen avautumiseen vaadittiin kyselyn aiemmassa vaiheessa joko kyllä tai ei vastaus. Loppuosassa vastaajaa pyydettiin vastaamaan väittämään, ja antamaan arvosana ja mielipide kyselyn aihepiirin kiinnostavuudesta, kyselyn toteutuksesta ja sen onnistumisesta. Kysely oli erittäin monipuolinen ja laaja, ja kaikkiaan se tuotti yli tuhatta solua Excel-aineistoa. Huomioiden nettikyselyiden heikohko vastausaktiivisuus, ennakkotavoitteena oli joidenkin kymmenien vastauksien hankkiminen. Odotukset ylittyivät kuitenkin huomattavasti. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 9 vastaajaa kunnasta tai ulkomailta, ja vastaajien ikärakenne oli laaja (kuvat 1 -). Vastaajista ainoastaan karsiutui loogisuustarkasteluiden jälkeen pois. Tuloksia on käytetty soveltuvin osin Puulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelmassa. Raportoimattomien ja vielä analysoimattomien tulosten jatkohyödyntämistä kannattaisi harkita esimerkiksi suunnittelualueen lähikuntien ympäristöön, alueiden käyttöön (virkistysalueet), tai muihin ekologisiin taloudellisiin tai sosiaalisiin toimintoihin liittyvässä päätöksenteossa. Esimerkiksi vesienkäyttöä ja käyttäytymistieteellistä tietoa yhdistävässä päätöksenteossa jatkoraportti voisi palvella ikä- ja harrastuskäytöltään laajaa vesienkäyttäjäkuntaa. Taustatietokysymyksiin vastaaminen oli kyselyssä pakollista, jolloin esimerkiksi jokaisen vastaajan ikä, koulutus,

2 () asuinpaikka, vesistöjen käyttö ja esimerkiksi kalastusharrastustieto on dokumentoitu. Näin ollen iän, asuinpaikan, koulutuksen tai esim. vesienkäyttötottumuksien käyttäminen selittävinä muuttujina erilaisissa kysymyksissä voisi olla erityisen mielenkiintoista. Alle Ikä Mies Nainen Yli Vastaajien lukumäärä Kuva 1. Avoimeen kyselyyn vastanneiden ikä- ja sukupuolijakauma. Keskikoulu Opisto 1 Tohtorin tutkinto Peruskoulu Koulutus Kansakoulu Lukio 9 1 Mies Nainen Ylempi korkeakoulututkinto 1 Ammattikoulu Alempi korkeakoulututkinto Kuva. Kyselyyn vastanneiden koulutus sukupuolittain Vastaajien lukumäärä

3 Mikkeli Kangasniemi Espoo Helsinki Jyväskylä Hirvensalmi Lahti Vantaa Nurmijärvi Kuopio Porvoo Hyvinkää Tampere Järvenpää Hollola Tuusula Kerava Asikkala Ulkomaat Vaasa Laukaa Janakkala Kouvola Joensuu Kotka Kuva. Kyselyyn vastanneiden asuinpaikkajakauma. Kuvasta puuttuu 9 kuntaa, joista vastauksia tuli 1/kunta. 1 Kyselyyn liittyvissä kysymyksissä yhteydenotto: antti.leppanen@nablabs.fi./puh Kyselylomakkeen toimittaminen ja kyselyn tulosten jatkoraportointi sopimuksen mukaan. ()

4 Puulavesi, kokonaissyvyys m mg/l Happi 1 m FNU Sameus 1 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m mgpt/l Väri 1 m mg/l Happi h-1 m FNU Sameus h-1 m ms/m Sähkönjohtavuus h-1 m mgpt/l Väri h-1 m

5 Puulavesi, kokonaissyvyys m Kokonaistyppi 1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori h-1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys mgo /l COD 1 m mgo /l COD h-1 m

6 Puula Lihvanselkä, kokonaissyvyys m mg/l 1 Happi 1 m mg/l 1 Happi 1 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m mgpt/l 7 Väri 1 m mgpt/l 1 Väri 1 m mgo /l 1 COD 1 m mgo /l 1 COD 1 m

7 Puula Lihvanselkä, kokonaissyvyys m 7 Kokonaistyppi 1 m 7 Kokonaistyppi 1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaisfosfori 1 m Klorofylli - m m. Näkösyvyys

8 Siikavesi 1, kokonaissyvyys, m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m FNU Sameus 1 m mgpt/l Väri 1 m mgo /l COD 1 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaisfosfori 1 m Klorofylli - m Näkösyvyys

9 Ruovedenselkä, kokonaissyvyys 19 m mg/l Happi 1 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m mgpt/l Väri 1 m mgo /l COD 1 m mg/l Happi h-1 m ms/m Sähkönjohtavuus h-1 m mgpt/l Väri h-1 m mgo /l COD h-1 m

10 Ruovedenselkä, kokonaissyvyys 19 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaisfosfori h-1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys

11 Puula Kotalahti 191, kokonaissyvyys 1 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m mg/l Happi 1 m FNU Sameus 1 m mgpt/l Väri 1 m mg/l Happi h-1 m ms/m Sähkönjohtavuus h-1 m FNU Sameus h-1 m mgpt/l Väri h-1 m

12 Puula Kotalahti 191, kokonaissyvyys 1 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori h-1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys mgo /l COD 1 m mgo /l COD h-1 m

13 Liekune 7, kokonaissyvyys m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m FNU Sameus 1 m mgpt/l Väri 1 m mg/l Happi 1 m mg/l Happi h-1 m ms/m Sähkönjohtavuus h-1 m FNU Sameus h-1 m mgpt/l Väri h-1 m

14 Liekune 7, kokonaissyvyys m mgo /l COD 1 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaisfosfori 1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys mgo /l COD h-1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori h-1 m

15 Ryökäsvesi Kotkatvesi 1, kokonaissyvyys 1 m mg/l Happi 1 m mg/l Happi h-1 m FNU Sameus 1 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m ms/m Sähkönjohtavuus h-1 m FNU Sameus 1 m mgpt/l Väri 1 m mgpt/l Väri h-1 m

16 Ryökäsvesi Kotkatvesi 1, kokonaissyvyys 1 m mgo /l COD 1 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaisfosfori 1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys mgo /l COD h-1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori h-1 m

17 Synsiä 9, kokonaissyvyys 17 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m mg/l Happi 1 m FNU Sameus 1 m mgpt/l Väri 1 m mg/l Happi h-1 m ms/m Sähkönjohtavuus h-1 m FNU Sameus h-1 m mgpt/l Väri h-1 m

18 Synsiä 9, kokonaissyvyys 17 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori h-1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys mgo /l COD 1 m mgo /l COD h-1 m

19 Mallos, kokonaissyvyys 1 m mg/l 1 Happi 1 m mg/l 1 Happi h-1 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m FNU. Sameus 1 m mgpt/l 1 Väri 1 m ms/m Sähkönjohtavuus h-1 m FNU. Sameus h-1 m mgpt/l 1 Väri h-1 m

20 Mallos, kokonaissyvyys 1 m mgo /l COD 1 m mgo /l COD h-1 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaisfosfori h-1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys

21 Hirvijärvi, kokonaissyvyys m mg/l 1 Happi 1 m mg/l 1 Happi h-1 m ms/m Sähkönjohtavuus 1 m FNU. Sameus 1 m mgpt/l Väri 1 m ms/m Sähkönjohtavuus h-1 m FNU. Sameus h-1 m mgpt/l Väri h-1 m

22 Hirvijärvi, kokonaissyvyys m mgo /l 1. COD 1 m mgo /l 1. COD h-1 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaisfosfori h-1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys

23 Korpijärvi 1, kokonaissyvyys 17, m mg/l 1 Happi 1 m mg/l 1 Happi h-1 m ms/m 1 Sähkönjohtavuus 1 m FNU. Sameus 1 m mgpt/l Väri 1 m ms/m 1 Sähkönjohtavuus h-1 m FNU. Sameus h-1 m mgpt/l Väri h-1 m

24 Korpijärvi 1, kokonaissyvyys 17, m mgo /l 1. COD 1 m mgo /l 1. COD h-1 m Kokonaistyppi 1 m Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaisfosfori h-1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys

25 Vahvajärvi, kokonaissyvyys 1 m mg/l 1 Happi 1 m mg/l 1 Happi h-1 m ms/m 1 Sähkönjohtavuus 1 m FNU. Sameus 1 m ms/m 1 Sähkönjohtavuus h-1 m FNU. Sameus h-1 m mgpt/l 1 Väri 1 m mgpt/l 1 Väri h-1 m

26 Vahvajärvi, kokonaissyvyys 1 m mgo /l COD 1 m mgo /l COD h-1 m Kokonaistyppi 1 m 1 Kokonaistyppi h-1 m Kokonaisfosfori 1 m Kokonaisfosfori h-1 m Klorofylli - m m Näkösyvyys

27 Laskeuma vesiin Yhteensä kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v 1_9 Puulaveden alue _91 Vahvajärven alue _9 Liekuneen-Ryökänsv _9 Puulan lähialue _9 Hirvijärven va _9 Haapajärven va _9 Synsiäjärven va _97 Malloksen va _9 Santarajärven va _99 Korpijoen va _9 Kälkäjoen va _91 Kälkäjoen alaosan a _9 Havujoen alue _9 Pajupuron va _9 Mustajoen va Liite. Puulaveden ja Kälkäjoen osavaluma-alueilla syntyvä fosfori-, typpi-, kiintoaine- ja TOCkuorma. Valuma-alueilla syntyvä fosforikuorma kuormituslähteittäin Aluetunnuviljeltalouasutus Hulevesi Piste- Pelto- Metsä- Haja- Alueen nimi kuormitus Luonnonhuuhtouma Valuma-alueilla syntyvä typpikuorma kuormituslähteittäin Alue Alueen nimi Peltoviljeltalouasutus Piste- Laskeuma Luonnon- Metsä- Hajakuormitus vesiin huuhtouma Yhteensä t/v t/v t/v t/v t/v t/v t/v t/v 1_9 Puulaveden alue _91 Vahvajärven alue _9 Liekuneen-Ryökänsv _9 Puulan lähialue _9 Hirvijärven va _9 Haapajärven va _9 Synsiäjärven va _97 Malloksen va _9 Santarajärven va _99 Korpijoen va _9 Kälkäjoen va _91 Kälkäjoen alaosan a _9 Havujoen alue _9 Pajupuron va _9 Mustajoen va

28 Valuma-alueilla syntyvä kiintoaine- ja orgaanisen hiilen kuorma (TOC) kuormituslähteittäin. Hiilikuorma on Vemalassa jaoteltu ainoastaan pelloilla ja metsissä syntyvään kuormitukseen Kiintoaine TOC Alue Alueen nimi Peltoviljeltaloukuormitus Metsä- Piste- Luonnonhuuhtouma Yhteensä Pellot Metsät Yhteensä t/v t/v t/v t/v t/v t/v t/v t/v 1_9 Puulaveden alue _91 Vahvajärven alue _9 Liekuneen-Ryökänsv _9 Puulan lähialue _9 Hirvijärven va _9 Haapajärven va _9 Synsiäjärven va _97 Malloksen va _9 Santarajärven va _99 Korpijoen va _9 Kälkäjoen va _91 Kälkäjoen alaosan a _9 Havujoen alue _9 Pajupuron va _9 Mustajoen va

29 Liite. Puulan Kalastusalueen selvitykset humuksen lähteistä Kälkäjoen valuma-alueella Tämän liitteen teksti perustuu kokonaisuudessaan Puulan kalastusalueen antamaan kirjalliseen tiedonantoon (Jouko Häkkinen, Puulan kalastusalueen hallitus). Tämän yleissuunnitelman avoimessa kyselyssä lähes 7 % vastaajista koki Puulan veden laadun heikentyneen viimeisen 1 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista piti veden laadun heikentymisen syynä turvetuotantoa. Kälkäjoen valuma-alueella on yli ha tuotannossa olevia turvekenttiä ympäri vuoden avoimena eroosiolle. Lisäksi Vapolla on suunnitelmia uusista kentistä. Itä-Suomen Aluehallintovirasto ei myöntänyt Vapolle Rääsysuon lohkon 7 turvetuotantoalueen ympäristölupaa (19..1//1/1) eikä myöskään Turvetuote Beat Bog Oy:lle Teurisuon tuotantoalueelle ( Nro/1/1). Molemmissa epäävissä päätöksissä merkittävinä perusteina olivat tuotannosta aiheutuvat vesistökuormitukset. Kuormitukset olisivat kohdistuneet Puulaan. Puulan Kalastusalue on vuodesta 1 lähtien selvittänyt Vapon turvetuotantoalueilta lähtevien vesien humus- ja virtaamamääriä sekä tuotantoaluekohtaisesti että koko Kälkäjoen osalta. Selvityksillä on osoitettu, että kaikki pintavalutuskentät tai kosteikot eivät toimineet lupaehtojen mukaisesti eivätkä pystyneet poistamaan tuotantoalueen vesistä humusta, vaan humus kulkeutuu sekä kiinteänä että liuenneena alapuoliseen Puulaan. Kalastusalueen selvityksen perusteella Vapo lakkautti Paju-Pihlassuon pintavalutuskentän ja rakensi tilalle kemikalointilaitoksen. Sen heikkoutena on veden ph :n laskeminen tasolle, jossa mikään elollinen olento ei elä. Laitos tarvitsee kemikaloinnin jatkoksi veden stabiloinnin. Sitä Vapo ei ole rakentanut. Kalastusalue selvitti vuonna 1 Kälkäjoesta ja siihen laskevien purojen ja jokien jokihaaroista virtaama- ja COD mittauksilla, että suurin osa Kälkäjoen humuskuormasta on peräisin turvetuotantoalueilta. Viime vuosina Vapo on lukinnut tuotantoalueilta lähtevien vesien mittakaivot ja osin vaihtanut oman mittauksensa jatkuvatoimiseksi. Kuormitusluvuista puuttuvat kaikki tulvien ja rankkasateiden aikaiset ohi- ja ylijuoksutukset. Määrät ovat suuria, koska tuolloin veden ja siihen sitoutuneen kiintoaineen ja humuksen liikkeet ovat luonnonvoimista johtuen rajuja. Kalastusalue on tehnyt lupaehtojen vastaisista juoksutuksista useita ilmoituksia Keski-Suomen ELYlle, viimeksi toukokuussa 1 Havusuon eteläisen, keskisen ja pohjoisen tuotantoalueen ohijuoksutuksista. Velvoitemittauksissa ei oteta lainkaan huomioon tuotantoalueiden ympärysojien suoraan Kälkäjoen kautta Puulaan laskemia päästöjä. Ne kuitenkin ovat mittavat varsinkin tuotantoalueiden rakennusvaiheissa ja sen jälkeen koko tuotannon ajan ympärivuotisesti jatkuvina. Myöskään tuotantoaikaisen turvepölyn ympäristölle aiheuttamaa kuormaa ei valuma-alueen turvesoilla mitata eikä tilastoida millään tavoin, vaikka kuiva-ainemäärät voivat olla huomattavan

30 suuria (Pöyry 1/ SYMO/Hartola Isosuon YVAsta ja Ramboll Analytics Parkanon Mustajärvi 1). Kuva 1. Kälkäjoki purkautuu taustalla näkyvään Puulan Siikaveteen (Kuva otettu 1..1; Jouko Häkkinen).

31 1_ _9 Alue yksikkö: kg P / vuosi 1_ %. Syntyvä % Ruovedenselkä 1_97 Tuleva Pidättyvä Pidättymis-% Lähtevä 9.9. % tuleva: pidättymis-%:.7 % % 1_9 9. pidättyvä: % 111. Länsi-Puula tuleva:.9 1_9 pidättymis-%:.97 % Alueella 1.9 syntyvän fosforikuormituksen aiheuttajat Siikavesi pidättyvä: % 17. tuleva: pidättymis-%:. % Vuojaselkä pidättyvä: 99. tuleva: _9 pidättymis-%:.97 % 17. pistek. + laskeuma pidättyvä: %. pellot muu maa-alue Puulan pääaltaat haja-asutus 1_9 tuleva: 1.9 1_9 1_9 1. pidättymis-%: 77. % %. pidättyvä: % 1.. % Liekune tuleva: 7. 1_99 pidättymis-%: 1.9 % Itä-Puula. 1. pidättyvä: 9. tuleva: % pidättymis-%:.1 % pidättyvä: Ryökäsvesi tuleva: 199. Kotalahti pidättymis-%: 9.1 % tuleva:.9 pidättyvä: 17. pidättymis-%: 7. % pidättyvä:.

32 1_9. 1_9 Alue yksikkö: tn N / vuosi 1_9.1. % 1. Syntyvä % Ruovedenselkä 1_97 Tuleva Pidättyvä Pidättymis-% Lähtevä % tuleva:... pidättymis-%: 7.1 % % 1_9. pidättyvä: %.1 Länsi-Puula tuleva: 1.7 1_9 pidättymis-%:.7 % Alueella 1.9 syntyvän typpikuormituksen aiheuttajat Siikavesi pidättyvä: %. tuleva:.. pidättymis-%: 1. % Vuojaselkä pidättyvä: 9.7 tuleva:.9.7 1_9 pidättymis-%: 1.7 % 7.1 pistek. + laskeuma. 1.9 pidättyvä: 7... % 1. pellot muu maa-alue Puulan pääaltaat haja-asutus 1_9 tuleva: 1.9 1_9 1_9 9. pidättymis-%: 1.9 % % 9. pidättyvä: % %. 1. Liekune tuleva:. 1_99 pidättymis-%:.9 % Itä-Puula 11.. pidättyvä: 19. tuleva: % pidättymis-%: 7. %. 11. pidättyvä:.. Ryökäsvesi tuleva:. Kotalahti pidättymis-%: 1. % tuleva:.9 pidättyvä:.9 pidättymis-%:.9 % pidättyvä:.7

33 1_ _9 Alue yksikkö: tn ka / vuosi 1_ %.7 Syntyvä % Ruovedenselkä 1_97 Tuleva Pidättyvä Pidättymis-% Lähtevä 1.. % tuleva: pidättymis-%: 9.9 %. 7. % 1_9 19. pidättyvä: % 1. Länsi-Puula tuleva:. 1_9 pidättymis-%: 7. % Alueella 1.9 syntyvän kiintoainekuormituksen aiheuttajat Siikavesi pidättyvä: % 7.7 tuleva: pidättymis-%: 7. % Vuojaselkä pidättyvä: 9.9 tuleva: _9 pidättymis-%:. %.7 pistek. + laskeuma pidättyvä: % 1.7 pellot muu maa-alue Puulan pääaltaat 1_9 tuleva: _9 1_9 11. pidättymis-%: 7.1 % % 19.9 pidättyvä: % %. 1.7 Liekune tuleva:. 1_99 pidättymis-%: 1.7 % Itä-Puula pidättyvä: 7. tuleva: % pidättymis-%: 9.7 %. 1. pidättyvä:. 9.1 Ryökäsvesi tuleva: 1. Kotalahti pidättymis-%: 9. % tuleva:. pidättyvä: 7. pidättymis-%:.7 % pidättyvä: 7. haja-asutus

34 1_9.1 1_9 Alue yksikkö: tn TOC / vuosi 1_ % Syntyvä % Ruovedenselkä 1_97 Tuleva Pidättyvä Pidättymis-% Lähtevä % tuleva: pidättymis-%:.77 %..79 % 1_9. pidättyvä: %. Länsi-Puula tuleva: 1.1 1_9 pidättymis-%:. % Alueella 1.9 syntyvän hiilikuormituksen aiheuttajat Siikavesi pidättyvä:...7 % 1. tuleva:. 7. pidättymis-%: 1.19 % Vuojaselkä pidättyvä: 11. tuleva: _9 pidättymis-%: 1. %.9 pistek. + laskeuma pidättyvä:.7..1 % pellot. muu maa-alue Puulan pääaltaat 1_9 tuleva:. 1_9 1_ pidättymis-%: 7.7 % % 1. pidättyvä: %. 9. %.. Liekune tuleva:.9 1_99 pidättymis-%:.79 % Itä-Puula.. pidättyvä: 1. tuleva: % pidättymis-%: 1. %.. pidättyvä:.. Ryökäsvesi tuleva:. Kotalahti pidättymis-%:. % tuleva: 7. pidättyvä:. pidättymis-%:.9 % pidättyvä:. haja-asutus

35 1 / Liite. Länsi-Puulan alueen kala- ja rapukantojen nykytila Kälkäjoki, Siikavesi, Kaiskonselkä Kälkäjoen, Puulan Siikaveden ja Kaiskonselän pohjoisosan alueella on tehty velvoitetarkkailuun liittyviä kalastustiedusteluita, koekalastuksia (verkkopyynnit, sähkökoekalastus) ja -ravustuksia viimeksi vuosina 9-1 ja 1. Tämän lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus on vuosina 1-1 selvittänyt Kälkäjoessa taimenen mätiärasiaistutusten tuloksellisuutta sähkökoekalastuksin. Kälkäjoki Vuosien 9 ja 1 kalastustiedusteluiden perusteella Kälkäjoessa kalastettiin ja ravustettiin verrattain vähän ja saaliit olivat pieniä. Vuonna 1 Kälkäjoessa kalastaneet taloudet saivat saaliiksi lähinnä ahvenia ja särkiä sekä satunnaisesti haukia ja kuhia. Lohikaloja ei ole viime vuosina ilmoitettu saadun saaliiksi. Kälkäjoen jokirapukanta oli vielä 197-luvulla hyvä ja 199-luvullakin osakaskuntien edustajat arvioivat sen kohtalaiseksi (Salo 199, Puukko 1). Velvoitetarkkailujen koeravustuksissa Kälkäjoesta on saatu rapuja saaliiksi viimeksi vuonna (Sundell ). Vuosien 9 ja 1 koeravustuksissa Kälkäjoesta ei siis saatu jokirapuja lainkaan, eikä niistä ole tehty havaintoja sähkökalastusten yhteydessä (Alaja 1 ja 1). Pitkällä aikavälillä Kälkäjoen rapukannan taantuminen on ollut ilmeistä. Koeravustusten perusteella Kälkäjoen valuma-alueella jokirapua on viime vuosina esiintynyt ainakin Keronlammessa, Havujoen yläosalla ja Pajupurussa, josta saatiin runsaasti pieniä rapuja vuoden 1 sähkökoekalastusten yhteydessä. Havujoen jokirapukanta tuhoutui laajalti rapuruttoepidemian vuoksi, mutta jo v. 1 koeravustusten perusteella kannan elpymisestä oli viitteitä. Kälkäjoen sähkökoekalastusten saaliissa on esiintynyt kivisimppua, mateita, ahvenia, särkiä ja haukia. Taimenen Mäti-istutuksista huolimatta sähkökalastuksissa ei ole saatu saaliiksi taimenenpoikasia, joka viittaa mädin heikkoon säilyvyyteen. Myös taimenen kutukanta on nähtävästi hyvin heikko tai se puuttuu kokonaan (Alaja 1, 1, Hentinen 1). Siikavesi ja Kaiskonselän pohjoisosa Puulan Siikavesi on paikallisesti merkittävä vapaa-ajankalastuskohde. Vuosina 9-1 alueella kalastaneiden ruokakuntien keskimääräinen saalis oli 1-9 kg vuodessa ja tärkeimmät saalislajit olivat hauki, kuha ja ahven. Lohikaloista tärkein saalislaji oli siika. Muikkua kalastettiin ja saatiin saaliiksi vähän. Vuoden 1 saaliista noin % saatiin verkoilla ja % vapavälineillä (Alaja 1 ja 1).

36 / Vuosien 9 ja 1 Nordic-verkkokoekalastusten tulokset ilmensivät molemmilla alueilla lähinnä hyvää ekologista tilaa. Siikaveden pohjoisosassa koekalastussaaliin biomassa ja yksilömäärä olivat selvästi korkeammalla tasolla kuin niukkaravinteisemmalla Kaiskonselällä (Liitetaulukko 1). Petokalojen osuus saaliin massasta oli Siikavedellä 1- % ja Kaiskonselällä 17- %. Ahvenkaloja esiintyi saaliissa hieman enemmän kuin särkikaloja. Kaiskonselällä saalislajisto kuvasti selvemmin niukkaravinteisen vesistön kalayhteisöä kuin Siikavedellä. Molemmilla alueilla esiintyi kuitenkin sorvaa, joka on yleisesti mielletty lähinnä reheville vesille tyypilliseksi lajiksi (Liitetaulukko ). Siikaveden pohjoisosan jokirapukannan tila oli vuosien 9 ja 1 koeravustusten perusteella erittäin heikko (ei saalista). Koeravustusten tulokset olivat linjassa kalastustiedusteluiden kanssa, joiden mukaan alueella ravustettiin pienimuotoisesti ja saaliit olivat niukkoja. Vuonna 1 Puulan Siikaveteen tehty pieni rapuistutus tehtiin vasta koeravustusten jälkeen. Vuoden 1 kalastustiedustelun vastausten perusteella täplärapu on saattanut levitä Länsi- Puulalla jo Kaiskonselän alueelle. Tieto on kuitenkin epävarma, eikä sitä ole voitu varmistaa koeravustusten avulla. Täpläravun leviäminen Siikaveden puolelle voisi muodostaa uhkan esimerkiksi Hirvijärvestä Siikaveteen laskevan Myllyjoen rapukannalle. Liitetaulukko 1. Puulan Siikaveden ja Kaiskonselän ekologinen tila Nordic-verkkokoekalastuksen EQR- muuttujien perusteella. Indikaattorilajien esiintyminen arvioitu kalastustiedustelujen ja Nordic-pyyntien perusteella 9 1 Keskiarvo Siikavesi, pohjoisosa (Ph) Biomassa (g/verkkoyö) Yksilömäärä (yks./verkkoyö) 7 1 Särkikalojen osuus (%-g) Ind.lajien esiintyminen Hyvä Hyvä Hyvä EQR-tila Erinomainen Hyvä Hyvä Kaiskonselän pohjoisosa (Kh) Biomassa (g/verkkoyö) Yksilömäärä (yks./verkkoyö) 1 Särkikalojen osuus (%-g) Ind.lajien esiintyminen Hyvä Hyvä Hyvä EQR-tila Erinomainen Hyvä Hyvä

37 / Liitetaulukko. Vuosien 9 ja 1 koekalastuksissa esiintyneet kalalajit Puulan Kaiskonselällä ja Siikavedellä. Kaiskonselkä Siikavesi Ahven X X X X Kuha - X X X Kiiski X X X X Kuore X X - - Hauki - X X X Made X X - - Särki X X X X Lahna X X X X Pasuri X X X X Salakka X X X X Sorva - X X X Muikku - X - - Siika X Kivisimppu X - - -

38 1 / Liite. Puulaveden osakaskunnat kartalla osa-alueittain.

39 /

40 /

41 /

42 /

43 Liite 7. Avoimeen kyselyyn vastanneiden mielipiteitä esitetyistä väitteistä. Samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä Yhdentekevää En osaa sanoa Kaikki vastaajat Valuma-alueiden elinkeinotoiminta saa heikentää alapuolisten vesistöjen vedenlaatua, jos toiminta tuo alueelle työllisyyttä (n=) 1% % 17% 7% Uistelukalastus on suuri uhka vaeltaville luonnontilaisille kalakannoille (n=7) % 1% 19% % Suomessa nuoret otetaan riittävästi huomioon kalastuksen kehittämisessä (n=) % 1% % 1% Saaliskalan koko on vapaa-ajan kalastuksessa tärkeämpää kuin määrä (n=) 9% % 1% 9% Puulaveden vesien tilaan JA kalakantoihin liittyvät selvitykset saa helposti internetistä (n=7) % 9% % % Puulaveden vedenlaatua heikentävät tekijät tunnetaan, mutta asiaan ei haluta puuttua (n=7) % % % % Puulaveden valuma-alueilla tulisi tehdä enemmän vesiensuojelua edistäviä toimia (n=7) 71% 1% 1% Puulaveden alueella pitäisi olla enemmän ajallisia ja alueellisia kalastuskieltoalueita kalakantojen elinvoimaisuuden edistämiseksi (n=7) 19% % 1% 1% Olen vieraillut joskus Puulan kalastusalueen sivuilla (puula.fi) (n=) 71% 9% 1% Olen tietoinen nuorille suunnatuista kalastuskursseista Puulan alueella (n=7) % 1% 1% % Olen perehtynyt tutkimuksiin troolikalastuksen vaikutuksista taimenen ja järvilohen selviämiseen (n=) % 1% 7% % Olen perehtynyt kalakantojen tutkimuksiin, joiden avulla voidaan säädellä ammattikalastuksen voimakkuutta (n=) 1% % % % Koko Puulaveden näkyvyys internetissä ja sosiaalisessa mediassa on riittävällä tasolla (n=7) 7% % 7% 19% Kalojen istutus on paras tapa saada Puulaveden alueelle kalastettavia kalakantoja (n=7) % % 1% 9% Kalastusluvat on Puulaveden alueella hinnoiteltu järkevästi kalastusmenetelmän mukaan (n=) % % 1% 1% Kalastuslupien ostaminen Puulavedelle on helppoa (n=7) % % 9% 1% Kalastuksenvalvonta Puulan alueella on tehokasta (n=7) % 19% 1% % Järvialueiden taimenistutuksia voidaan vähentää ja edistää ennemminkin luonnontuotantoa (n=) 1% 1% 1% 1% Ilmastonmuutos on eräs vedenlaatuun, kuten veden väriin vaikuttava tekijä (n=) 9% 9% % % Ammattikalastus on Puulan alueella järjestetty kestävällä tavalla (n=) 1% % 1% 1% Ammattikalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen järjestäminen ei ole mahdollista samoilla vesialueilla (n=7) % 9% % 1% Ammattikalastus vaikuttaa negatiivisesti istutettujen kalojen, kuten järvilohen selviämiseen (Vastaajat n=) % % 1% % % % 1%

44 1 / Liite. Puulan eri osa-alueiden istutussuunnitelma vuosille 1- (1=Suuret vähähumuksiset järvet, =Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet, =Pienet humusjärvet, =Runsashumuksiset järvet, =Keskikokoiset humusjärvet, =matala humusjärvi). VESISTÖ ISTUTUSMÄÄRÄ (kpl/v) ISTUTUSTEN ARVO ( /v) Itä-Puula 1 ( ha) Järvitaimen (v) -1 kpl Järvilohi (v) -1 kpl Nieriä (v) 7-1 kpl Planktonsiika (1k) kpl Itä-Puula/Otavanlahti Kuha (1k) kpl Korpijärvi (1 ha) Planktonsiika (1k) kpl Kuha (1k) kpl (ok) Kuha (1k) 1 kpl (hoitov.) 1 Ylänne ( ha) Vuolinkojärvet ( ha) Oulanki (1 ha) Verijärvi (1 ha) Hirvijärvi (1 ha) Lahnajärvi (9 ha) Hietanen ( ha) Pieni- ja Iso-Montonen ( ha) Valkjärvi ja Poikelmus (1 ha) Muut pienvedet Länsi-Puula ( ha) Haapajärvi ( ha) Planktonsiika (1k) kpl ( vuoden välein) Planktonsiika (1k) kpl (vuorovuosin) Kuha (1k) 1 kpl Planktonsiika (1k) 1 kpl Planktonsiika (1k) 1 kpl ( vuoden välein) Planktonsiika (1k) +1 kpl (vuosittain) Planktonsiika (1k) 1 kpl (vuorovuosina) Erillisten päätösten mukaisesti Planktonsiika (1k) kpl Kuha (1k) - kpl Planktonsiika (1k) kpl ( vuoden välein) Hirvijärvi ( ha) Planktonsiika (1k) kpl ( vuoden välein) Iso-Ahvenainen Kuha (1k) kpl/v Iso-Kaihlanen Planktonsiika (1k) 1 kpl/v 7 Iso-Siikajärvi Planktonsiika (1k) kpl/v Kuvasjärvi Planktonsiika (1k) 1 kpl/v Roukejärvi Planktonsiika (1k) 1 kpl/v Synsiä Kuha (1k) kpl/v Hännilänjoki / Kurenjoki Järvitaimen (v) kpl Järvitaimen (mätiä tai pienpoikasia 1 Muut pienvedet Erillisten päätösten mukaisesti 7-1

45 / VESISTÖ ISTUTUSMÄÄRÄ (kpl/v) ISTUTUSTEN ARVO ( ) Ryökäsvesi-Liekune 1 ( ha) Vahvajärvi (1 ha) Saarva ( ha) Kaihlanen (1 ha) Kuha (1k) kpl Siika (1k) kpl Järvitaimen (v) Muikku (Siirtoistutukset Kotkatvedelle ja Hintikanselälle) Siika (1k) kpl Kuha (1k) kpl Järvitaimen (v) Siika (1k) kpl Jokirapu Siika (1k) 1 kpl Selvitetään raputilanne (joki- / täplärapu?) Iso-Sämpiä (läpivirtausjärvi, 1 ha) Siika (1k) 1 kpl Tervajärvi ( ha) Istutustarve selvitetään - Muut pienvedet Vuosittain erillisten päätösten mukaisesti kalanpoikasia - Keski-Puula Lohikalaistutukset n. kpl/vuosi jaettuna seuraavasti: Nieriä - kpl/v Järvitaimen (v) loput / osaa ja järvilohi (v) 1/ osa - Särkilampi (Kuitula) Planktonsiika (1k) kpl/v Pohjois-Puula Iso-Kaituri Kuha (1k) 1 kpl/v 7 Iso-Paihmas Planktonsiika (1k) 1 kpl/v Lääminki Kuha (1k) kpl/v 1 Mallos Kuha (1k) 1 kpl/v Pesäjärvi Planktonsiika (1k) kpl/v Ruovedenselkä Järvisiika (1k) kpl/v Vuojalahti Kuha (1k) kpl/joka toinen vuosi Santaranjärvi Planktonsiika (1k) kpl/v Sienijärvi Planktonsiika (1k) kpl/v 7 Säynätlampi Planktonsiika (1k) 1 kpl/v

46 / Tavoitteita ja tarkennuksia Puulan kalastusalueen istutuksiin liittyen: Kuhaistutusten osalta pitkän aikavälin tavoitteena luopua istutuksista kokonaan vesistöissä, joihin on saatu aikaan luontaisesti lisääntyvä, kalastusta kestävä kanta Järvitaimen- ja lohi-istutusten määrää voidaan muuttaa tarvittaessa muikkukantojen runsauden sitä edellyttäessä. Siikaistutusten tuloksellisuutta pystyttävä jatkossa arvioimaan nykyistä paremmin, tavoitteena luopua vähitellen istutuksista, joista ei ole ollut havaittavaa hyötyä Puulavedessä tulee jatkossa luopua jokirapuistutuksista täpläravun esiintymisen vuoksi Tarveharkintaa käyttäen jokirapua voidaan edelleen istuttaa Puulan kalastusalueella mm. Hirvijärven ja Kälkäjoen valuma-alueen virtavesiin ja järviin sekä Puulavedestä erillisiin vesistöihin. Tarkempia tietoja jokirapuistutuksiin soveltuvista vesistöistä saa pyydettäessä Etelä-Savon ELY-keskuksesta

47 Liite 9. Alustavan suunnitelman mukaiset Puulan kalastusalueen ja osakaskuntien kalataloudellisen seurannan kohteet ja seurannan toteuttaminen tulevaisuudessa. Seurantakohde Tärkeimmät kerättävät tiedot Käyttötarkoitus Seurantaväli ja arvioitu aloitusvuosi Kattavuus A. Osakaskuntien toiminta (vuosi-ilmoitus) Myytyjen lupien määrä, toimintaa kuvaavat muuttujat Kalastusrasituksen määrittely, kalastajamäärien muutosten arviointi Vuosittain, aloitettu Koko Puulan kalastusalue B. Ammattikalastuksen saaliskirjapito ja saalisnäytteet Erityisesti muikun yksikkösaalis eri pyyntivälineillä, koko- ja ikärakenne Muikkukantojen runsauden arviointi, kannan ikärakenne Jatkuva, tietojen toimittaminen vähintään puolivuosittain, aloitetaan mahd. pian Puulavesi ja muut ammattikalastusjärvet C. Vapaa-ajankalastuksen saaliskirjanpito Aktiivisten verkko- ja / tai viehekalastajien yksikkösaalis tärkeiden lajien osalta Kalakantojen suhteellisen runsauden arviointi, pitkän aikavälin muutokset, vaelluskalojen esiintyminen Jatkuva, tietojen toimittaminen kuukausittain-vuosittain, aloitetaan Puulavedessä 1- aluetta ja - hlöä/pyyntimuoto, muissa järvissä tarpeen mukaan yhteensä - hlöä/pyyntimuoto D. Vapaaehtoinen saalisilmoitus Vapaa-ajankalastuksen pyyntiponnistus ja saalis, palaute vesienomistajille, edellyttää informaation jakamista luvanmyynnin yhteydessä Riippuu saalisilmoitusten määrästä Jatkuva, aloitetaan tietojen kerääminen, kun sähköinen saalisilmoitusjärjestelmä on kehitetty, edellyttää kattavien yhteystietojen keräämistä Kalastusalueen suurimmat järvet E. Kalastustiedustelut Vapaa-ajankalastuksen pyyntiponnistus ja saalis Pyyntiponnistuksen ja saaliin arviointi Noin vuoden välein, KHS:n päivityksen yhteydessä, seuraavan kerran Mahdollisuuksien mukaan kaikki kalastusalueen vesistöt, myös virtavesikohteet

48 1 / Liite 1. Puulan alueen nykyiset veneenlaskupaikat ja kohteet, joissa on mahdollista korjaus- ja rakentamistarvetta.

49 /

50 Liite 9. KUTOVA-työkalun lähtötiedot ja laskentaan liittyvät oletukset (Käyttöopas versio 1., Turo Hjerppe). Kustannukset Kustannukset perustuvat pääasiassa vesienhoidon suunnittelutyössä laadittuihin suosituksiin. Toimenpiteiden investointikustannukset on pääomitettu käyttäen eri toimenpiteille suositeltua kuoletusaikaa ja %:n korkoa. Laskelmissa käytetty korkokanta valittiin Suomen Pankin tilastojen mukaan. Peruskorko on korkeimmillaan ollut 9, prosenttia ja alimmillaan 1, prosenttia tarkasteluajanjaksolla 19 kesäkuu 1. Laskelmien korkokanta % on peruskoron keskiarvo pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun (Suomen Pankki 1). Toimenpiteiden käyttökustannukset on otettu mukaan vesienhoidon sektoritiimien mietinnöistä. Näin on saatu kullekin toimenpiteelle laskettua vuosikustannus käyttäen seuraavaa kaavaa. Yksikkökustannus = Investointikustannus/(1-(1+korko) -kuoletusaika )/korko) + käyttökustannus Kaikkien toimenpiteiden investointikustannukset, kuoletusaika ja käyttökustannukset sekä niiden perusteella laskettu vuosikustannus on esitetty taulukossa 1. Taulukossa on esitelty toimenpiteiden kustannusten perustelut ja taulukossa toimenpiteiden kustannusten kohdentuminen eri toimijoille. Toimenpiteiden kustannuksien minimi- ja maksimiarvojen määrittelemisessä on hyödynnetty olemassa olevaa tietoa toteutuneista kustannuksista sekä asiantuntijoiden arvioita kustannusten todellisesta vaihteluvälistä.

51 Taulukko 1. KUTOVA-laskennassa käytetyt toimenpiteiden kustannukset (Ympäristö.fi 1a, 1b, 1c ja 1d) Toimenpide Yksikkö Investointikustannukset Kuoletusaika v Käyttökustannukset /v Yksikkökustannukset /v Suojavyöhykkeet ha Pienet kosteikot, <,ha kpl Keskikokoiset kosteikot,,- kpl ha Suuret kosteikot, > ha kpl Peltojen talviaikainen ha kasvipeitteisyys Monivuotinen nurmiviljely ha Säätösalaojitus ym. ha Ravinnetaseen hallinta / ha Optimaalinen lannoitus Kipsin levitys pelloille ha 19 7 Uudistushakkuiden ha 1 suojakaista Lannoitusten suojakaista ha Metsätalouden kpl 1 11 pintavalutuskentät Metsätalouden putkipadot kpl Metsätalouden pohjapadot kpl Metsätalouden kosteikot kpl Viemäröinnin laajentaminen kiinteistö 7 97 haja-asutusalueille Uudet haja-asutuksen kiinteistö 1 kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät Uudet loma-asutuksen kiinteistö 1 kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät Vapautuksen saaneiden kiinteistö 1 kiinteistöjen jäteveden käsittelyjärjestelmien tehostaminen Pintavalutuskenttä tuotantoha 1 17 pumppaamalla (kesä/ympärivuotinen) Pintavalutuskenttä (ei tuotantoha 1, pumppausta) Virtaaman säätö tuotantoha 1 7, 1 Kemiallinen käsittely tuotantoha 17 Pienkemikalointi tuotantoha 7 1

52 Taulukko. Kustannusten perustelut (Ympäristö.fi 1a, 1b, 1f) Toimenpide Kustannusten perustelut Suojavyöhykkeet, Maataloustiimi arvioi kustannukset vesiensuojelua edistävien maatalouden kosteikot, ympäristötukitoimenpiteiden ja investointien avulla. Yksikkökustannuksia peltojen talviaikainen tarkennettiin siten, että tukijärjestelmässä hyväksyttyjen kustannusten lisäksi myös kasvipeitteisyys, muut toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset tulivat huomioiduksi. Maataloustiimiin monivuotinen nurmiviljely, kuuluivat: Tarja Haaranen YM, Leena-Marja Kauranne YM, Marjatta Kemppainensäätösalaojitus ym. sekä Mäkelä MMM, Sini Wallenius MMM, Liisa Maria Rautio Länsi-Suomen ravinnetaseen hallinta / ympäristökeskus, Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus, Seppo optimaalinen lannoitus Rekolainen SYKE ja Heidi Vuoristo SYKE. Anne Polso Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta toimi turkistuotannon asiantuntijana. (Ympäristö.fi 1a) Kipsin levitys pellolle Tarveke-hanke: kipsi 1,1 /t + kuljetuskustannukset 7-1 /t. Oletettavissa, että viljelijä tilaa täysiä kuormia, jolloin kuljetuskustannukset ovat alhaisemmat. Hinnat ilman arvon lisäveroa. (Iho ym. 11). Uudistushakkuiden suojakaista, lannoituksen suojakaista Metsätalouden pintavalutuskentät, pohjaja putkipadot sekä kosteikot Viemäröinnin laajentaminen hajaasutusalueille Uudet haja-asutuksen kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät Uudet loma-asutuksen kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät Vapautuksen saaneiden kiinteistöjen jäteveden käsittelyjärjestelmien tehostaminen Pintavalutuskenttä pumppaamalla (kesä/ympärivuotinen), pintavalutuskenttä (ei pumppausta), virtaaman säätö sekä kemiallinen käsittely ja pienkemikalointi Kustannus perustuu puuntuoton menetykseen, joka on arvioitu lannoittamattomuudesta aiheutuvana kasvutappiona. Keskimääräinen muokkaamattomuudesta johtuva menetys voidaan arvioida kasvutappion (1 m/ha/v) mukaan. Merkittävimmin kustannuksia syntyy, mikäli suojavyöhykkeelle jätetään puustoa. Puuntuoton menetys on arvioitu tällöin keskimääräisen puuston määrän (1 m/ha) ja keskimääräisen kantohinnan ( /m) mukaan. Puuntuoton menetystä ei kuitenkaan ole otettu täysimääräisenä huomioon, sillä suojavyöhykkeeltä voi hakata puita, mikäli puunkorjuu voidaan tehdä suojavyöhykkeen ulkopuolelta maanpintaa ja pintakasvillisuutta rikkomatta (Ympäristö.fi 1b). Metsätalouden toimenpiteiden kustannuslaskenta vuoden 9 VHS-asiakirjoissa (Ympäristö.fi 1f) Keskimääräisenä yksikköhintana käytetään viemäriin liittymiskustannusta, keskimäärin /kiinteistö (MMM 1). 7- % kiinteistöistä tulisi jätevesijärjestelmiä parantaa (Ympäristö.fi 1b). Kustannukset Hakeve-hanke/Sanna Vienonen. - % kiinteistöistä tulisi jätevesijärjestelmiä parantaa (Ympäristö.fi 1b). Kustannukset Hakeve-hanke/Sanna Vienonen. 7 % kiinteistöistä tulisi jätevesijärjestelmiä parantaa. Kustannukset Hakeve-hanke/Sanna Vienonen. Kustannusten pohjana on käytetty kesällä Turveteollisuusliitolta saatuja kustannustietoja (Ympäristö.fi 1b