Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu"

Transkriptio

1 Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Antti Haapala, LY 1

2 Humusyhdisteet tai niitä kuvaavat vedenlaatuparametrit eivät mukana tämänkään alueen luokituksissa, käyttökelpoisuusluokituksessa väri oli yhtenä tekijänä Valtakunnallinen käytäntö, jossa kemiallisista vedenlaatumuuttujista mukana vain kokonaisfosfori, -typpi ja jokien osalta ph Kaikessa luokittelussa käytetty valtakunnallisia kriteerejä 2

3 Ekologisen luokituksen osatekijät Biologinen yleisluokka on määräävämpi kuin fysikaalis-kemiallinen luokka etenkin, jos biologinen aineisto kattavaa (esim. Puulan pääallas) Eräistä pikkujärvistä sekä -joista on epäedustava biologinen aineisto => fysikaalis-kemiallinen luokka määräävämpi Yleisesti ottaen koko maassa ei ole juurikaan luokiteltu alle 50 hehtaarin järviä. Niihin ei kohdistu nykyisenlaista vesien tilan viranomaisseurantaa. 3

4 4

5 Ekologinen luokitus osa-alueittain Puulan pääallas: Erinomainen Lihvanselkä-Kaiskonselkä: Erinomainen Siikavesi: Hyvä Synsiä, Haapajärvi ja Hirvijärvi: Erinomainen Hännilänjoki: Erinomainen Kälkäjoki: Hyvä Ruovedenselkä-Vuojaselkä (Hyvä, paikoin H/T rajoilla) Rauhajärvi ja Läsäkoski: Hyvä 5

6 Ekologinen luokitus: vesikasvien R-indeksi Ri paranee sekä Siikavedeltä että Haapaselältä Mainiemeen siirryttäessä Muut kaksi vesikasvimuuttujaa eivät tuloksiltaan yhtä selkeitä Pohjalehtisten esiintymissyvyys kohenee myös etelään ja kaakkoon siirryttäessä (ei luokittelumuuttujana) 6

7 Luokituksen puutteellisuudet Vedenlaatuluokituksen tarkemmat rajaukset eivät nykyään mahdollisia toisin kuin asti. Kaikki pohjukatkin, jotka kuuluvat Puulan pääaltaaseen ovat erinomaisia, samoin Kangasniemen lähivesillä jokainen lahden pohjukka on kartalla hyvä Seuranta-asemien harvalukuisuus Ei enää alle 50 ha järvien eikä alle 100 km² v.a. jokien luokittelua Luokitusasteikko viisiportainen; mm. Hyvän kategoriaan mahtuu haitari H/T rajalla olevia ja lähellä erinomaista tilaa olevia jokia/ järviä 7

8 Luokittelun ongelmia Puulalla Lihvanselkä-Kaiskonselkä: E/H rajalla ja laskennallisesti juuri ja juuri Erinomainen. Voidaan erottaa nuhraantuneempia erillisosia Puulan pääaltaan vedenlaatu, arvioituna syvännepisteen Puulavesi 85 perusteella, on notkahtanut humusmittareilla muttei ravinne- ja levämäärämittareilla. Särkikalojen runsastuminen. Ryökäsvesi-Liekune on Hyvän ylärajoilla ja erityisesti Liekune on Erinomainen. Koko alueen luokitus saattaa seuraavalla kaudella parantua mikäli suurempia hulevesiä ym. ei ilmene 8

9 Puulavesi 85 vedenlaatu kirkkauden suhteen Puulavesi : Väri: 70 COD: 15 Näkös. 2,5 m Näkö syvyys : Väri: 30 COD: 8 COD mg/l talvella 2013 mittaushistorian korkein COD ja väri sekä alin näkösyvyys, sen jälkeen paluu normaaliin 9

10 Luokitustulokset ovat nähtävillä internetissä Edellytys: Microsoft silverlight käyttöliittymä =>Vesi ja meri => Pintavesien tila => Vesien tila karttakäyttöliittymä VemuPilotti

11 Puulan vedenlaadun seuranta jatkuu Fysikaalis-kemiallinen näytteenotto Karttuunselällä 4 x v Kasviplanktonnäytteenotto 1 * kasvukausi Syvännepohjaeläimet 3. vuosittain 11

12 Puulan länsiosan kuormitusselvitys Toni Roiha Mikkelin seudun ympäristöpalvelut (Karsittu versio A. Haapala )

13 Hännilänjoki Kälkäjoki 2

14 Johdanto Sysäys tutkimukseen Huoli Puulan länsiosan vedenlaadusta (Kälkäjoen valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet ) vesistövaikutusten leviäminen laajemmalle alueelle Puulan vesistöalueella Ranta-asukkaat, kalastajat ja osakunnat Hirvensalmi, Kangasniemi, Joutsa ja Mikkeli Tavoitteet Valuma-alueiden maankäytön vaikutuksia Länsi- Puulan vedenlaadulle Vesistökuormituksen kannalta tärkeimmät kohteet Kuormituslähteittäin

15 Johdanto (Humus) Mitä Humus on? Humus eli humusaineet ovat kemiallisesti pitkälle hajonneita liuenneita eloperäisiä yhdisteitä. Humus Kiintoaine Humusta mitataan mm. veden väriluvulla ja COD:llä Mikä vaikuttaa vesistön humuspitoisuuteen? Valuma-alueen ominaisuudet Soiden osuus Vuodenajat ja sää (sademäärät, lämpötila) Maankäyttö SLU

16 Johdanto Nimi Sijainti tutkimusalueella Luokka Puula, keskusallas eteläraja erinomainen Puula, Lihvanselkä-Kaiskonselkä keskellä erinomainen - Puula, Siikavesi länsi hyvä Haapajärvi itä erinomainen Pieni-Ahvenainen itä erinomainen Iso-Ahvenainen itä hyvä Synsiä itä/pohjoinen erinomainen - Ylänne itä/pohjoinen hyvä Iso-Siikajärvi itä/pohjoinen erinomainen Hirvijärvi länsi erinomainen

17 Menetelmät (Näytteenotto) Valuma-alue jako Itäinen vs. Läntinen Kälkäjoki vs. Hännilänjoki Kälkäjoen alueen turvetuotannon vaikutuksen alaiset osavaluma-alueet Näytteenotto Neljä näytteenottokierrosta 10/2012, 05/2013, 08/2013 & 10/2013 Paikat Virtavesinäytteenottopisteitä 29 kpl Järvinäytteenottopisteitä 11 kpl Päällys- ja alusvesi Mitatut suureet Ravinteet (Kok-P, Kok-N, NO 2+3 ja NH 4 ) Humus (COD, TOC, DOC ja Väriluku) Kiintoaine

18 Menetelmät (Aineistot) Maankäyttö CORINE2006 (SYKE) Valuma-alueen maankäyttömuodot Metsäalueiden maankäyttömuodot Soiden ojitustietokanta (SYKE) Turvemaat (ojittamaton vs. ojitettu) Turvetuotantoalueet Uudishakkuu & Metsäojitus (Metsäkeskus) Turvetuotantoalueiden toimenpiteet (VAPO) (valmistelu & tuotanto) Pitoisuus Hertta-Oiva tietojärjestelmä (SYKE) Kuormitus VEMALA V1 (SYKE) Lähdekohtaiset kuormitukset

19 Tulokset (CORINE2006) Valuma-alueiden maankäyttömuodot (CORINE2006) 100% 80% 60% 40% 20% 14,4 % 1,5 % 77,2 % 7,1 % 2,5 % 84,0 % 17,2 % 0,9 % 74,3 % Vesialueet Soistuneet maaalueet Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat Maatalous 3,9 % 2,9 87,3 % 17,2 % 0,5 % 75,4 % 33,1 % 0,1 % 61,8 % Länsi-reitillä enemmän metsää (84 vs. 74 %) ja soistuneita maa-alueita ja (3 vs. 1 %) Itä-reitin valuma-alueilla enemmän selkeästi enemmän vesialueita (7 vs. 17 %) 0% 4,1 % 4,0 % 4,7 % Rakennettu 2,8 % 2,5 % 2,9 % 3,9 % 3,9 % 2,0 % 3,0 % 1,6 3,4 % % Yhteensä Länsi-reitti Itä-reitti Kälkäjoki Hännilä Länsi-Puula Muokattuna turvemaa-alueet kuormittavat merkittävästi enemmän kuin kivennäismaat

20 Tulokset (Soiden ojitustilanne aineisto) Turvemaat ja Turpeenottoalueet 25% 20% 15% 10% 5% 0% 0,8 % 11,7 % 1,8 % 14,5 % 0,0 % 11,2 % 2,2 % 16,9 % Turpeenottoalue Ojitettu Turvemaa Ojittamaton Turvemaa 0,0 % 12,0 % 0,0 % 1,8 % 2,1 % 1,9 % 2,4 % 2,1 1,7 % 0,7 % Yhteensä Länsi-Reitti Itä-Reitti Kälkäjoki Hännilä Länsi-Puula Läntisellä alueella suhteessa enemmän ojitettuja turvemaita ja turpeenottoalueita Turvemaaperällä tehdyt toimenpiteet saattavat moninkertaistaa ravinne- ja humuskuormituksen verrattuna kivennäismaahan

21 Tulokset (VAPO) Havusuo (1979), Jokipolvensuo (1984), Paju-Pihlassuo (1993), Rääsysuo (2009) ja Mesiänsuo (2009) Kälkäjoen alueella turvetuotannon pintaalan osuus vuosien välillä ollut 1.4±0.4 %, suurin intensiteetti vuonna 2009 (2 %, ha). Vaikutuksen alaiset osavaluma-alueet Mustajoki 1 % ja Pajupuru 9.3% Turvetuotantoalue suojelurakenteen alapuolinen näytteenottopiste Vuoden 2012 Keskiarvot n ph Kiintoaine (mg/l) Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn TOC aine typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l mg/l mg/l O2 mg/l Jokipolvensuo 38 6,2 3, ,0 1, Mesiänsuo 31 6,1 6, ,8 2, Pajusuo 7 6,3 4, ,4 3, Pihlassuo 33 5,6 9, ,3 3, Havusuo (E) 27 6,1 4, ,2 1, Havusuo (K) 36 6,1 10, ,5 3, Havusuo (P) 38 6,6 6, ,3 4, Rääsysuo 37 4,7 2, ,8 1,

22 Tulokset (Pitoisuusjakauma)

23 Siikaveteen tuleva kuormitus Länsi-Reitin kuormitusosuudet 100 % Muodostuivat pääasiallisesti kahdesta suurimmasta lähteestä, Kälkäjoesta (87%) ja Myllyjoesta (12%). 80 % 60 % 40 % 20 % ,5 0, ,2 0, ,7 2,0 0, , ,3 26,7 1,1 4,70,5 1,5 86,6 0,4 Kälkäjoki oli kaikilla vedenlaatumuuttujilla suurin kuormittaja yli 90 %:n osuudella (92-96%). Pienimmän virtaaman aikana Myllyjoen virtaaman ja kuormituksen osuus hieman suurempi. 0 % Virtaama KiintoaineCODmn DOC Kok-P Kok-N NH4-N NO2+3-N (V4) Kapperonlahteen oja 417 (V22) Kälkäjoki 1 (V25) Myllyjoki

24 Siikaveteen tuleva kuormitus Kälkäjoki kuormitusosuudet 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 248, , ,9 2,4 860,4 208,2 2,70,2 0,6 476, ,3 5,0 0,9 666, ,8 155,9 310,5 4,3 1, ,5 172,6 898,3 17,6 35,0 2,7 2,6 0,8 0,5 12,5 49,6 0,6 Virtaama KiintoaineCODmn DOC Kok-P Kok-N NH4-N NO2+3-N (V23) Kälkäjoki 2 (Havujoki & Mustajoki) (V27) Pajupuru (V6) Metsäojitusoja Muut (esim. Porkkapuru, Vehkapuru) 0,2 Havu- ja Mustajoki (69%) ja Pajupuru (19%) muodostivat merkittävän osuuden Kälkäjoen kokonaisvirtaamasta. Havujoki ja Mustajoki -pisteiden yhteenlasketut hiili- (COD 71% ) ja kokonaistyppikuormitukset (69 %) suuria Kiintoaineen (38 %), Kok-P:n (59 %) ja liuenneen typen kuormitukset olivat ylimmissä sivujoissa pienempiä Pajupurun rooli typen kuormittajana (Kok-N 24%, NH 4 65%) oli merkittävä. Muiden kuormituslähteiden osuus vaihteli kiintoaineen (47%) ja Kok-P (22%) merkittävästä osuudesta liuenneen typen pieneen osuuteen (<1%)

25 Puulan luoteiskolkkaan tuleva kuormitus Itä-Reitin kuormitusosuudet 100 % 80 % Virtaamat; Hännilänjoki (79%), Haapajärven laskuoja (12%) ja Myllylammen laskuoja (5%). Näiden lisäksi itäiselle reitille laskee Korte- (2.5%), Kylmä- (1.5%) ja Kuvaspurut (0.1%). 60 % 40 % 20 % 0 % 3,3 0, ,0 0, ,7 0, ,9 2, ,3 2,0 0,7 23 0,5 2,7 2,0 0,4 0,5 Virtaama KiintoaineCODmn DOC Kok-P Kok-N NH4-N NO2+3-N (V17) Kolhonjärven lj 042 (V19) Kuvaspuru (V18) Kortepuru (V20) Kylmäpuru (V26) Myllylammen laskuoja (V14) Haapajärven laskuj 220 Hännilänjoki (K lj 042) oli myös kuormittajana selkeästi suurin ja sen osuus kaikkien vedenlaatumuuttujien neljän yhteenlasketun näytteenottokerran kuormituksesta vaihteli 66-81% Korte- ja Kylmäpurun virtaamat eivät olleet suuria, mutta humus- ja ravinnekuormituksissa kohtalainen osuus korkeiden pitoisuuksien johdosta.

26 Yhteenveto Valuma-alueiden erot Läntinen alue (Suuremmat osuudet; metsämaita, turvemaita, kosteikkoja ja turvetuotantoalueita) Itäinen alue (suhteessa enemmän vesistöjä) Suurimmat pitoisuudet sijaitsivat Kälkäjoen ja Sätkyn- ja Lihvanselän alueella. Ravinne- ja humuspitoisuudet levisivät pidemmälle Siikaveden alueella, kun taas kiintoainepitoisuudet pienenivät jo Siikaveden pohjoisosassa. Pitoisuudet korkeita maankäytöltään soistuneiden maa-alueiden, ojitettujen turvemaiden ja turpeenottoalueiden lähellä

27 Yhteenveto Mallinnuksen mukaan läntiseltä valuma-alueella syntyvä kuormitus Suurimmat fosforikuormittajat: Metsäalueiden luonnonhuuhtouma (44%) ja peltoviljely (29%) Suurimmat typpikuormittajat: Metsäalueiden luonnonhuuhtouma (38%), peltoviljely (25%), laskeuma (16%) ja turvetuotanto (14%) Suurimmat kiintoainekuormittajat: Peltoviljely (81%) ja metsäalueiden luonnonhuuhtouma (10%) Mallinnuksen mukaan itäiseltä valuma-alueella syntyvä kuormitus Suurimmat fosforikuormittajat: Metsien luonnonhuuhtouma (40%) ja peltoviljely (29%) Suurimmat typpikuormittajat: Laskeuma (45%), metsien luonnonhuuhtouma (29%) ja peltoviljely (20%) Suurimmat kiintoainekuormittajat: Metsäalueiden luonnonhuuhtoumalla (61%) ja peltoviljely (25%) Mallinnuksen mukaan turvetuotantoalueiden rooli läntisellä valuma-alueella syntyvästä kokonaiskuormituksesta vaihteli % Turvetuotannon rooli Kälkäjoen alaosaan laskevan Pajupurun valuma-alueella oli syntyvän kuormituksen osalta suuri (26-50%) Turvetuotantoalueet käsitelty vain syntyvänä kuormituksena eli alueelta lähtevää luonnonhuuhtoumaa ei vähennetty. => Kaikilla turvemaiden maanmuokkaus- ja metsänkäsittelytoimilla on merkittävä humuksen, kiintoaineen ja typen määrää lisäävä vaikutus

28 Yhteenveto Läntinen reitti kuormituksiltaan itäistä merkittävämpi (suot ja turvemaat) Kälkäjoen valuma-alueella Havu- ja Mustajoki aiheuttavat suurimman humuskuormituksen Pajupurun rooli suuri typenkuormituksissa Kiintoainepulssien vaikeasti mitattava rooli Pulssimainen käyttäytyminen vaikeuttaa kuormituksen arviointia

29 Kiitokset mielenkiinnosta!

30 Puulan pääsyvänteen, Kaiskonselän ja Siikaveden pohjanäytteenottojen kuvia Syksyt 2011 ja 2012 Antti Haapala, LY,

31 Puulavesi 85, (50 m)

32

33

34

35 Kaiskonselkä, , syvyys 23 m

36

37

38

39 Siikavesi

40

41

42 Siikavesi (16 m)

43

44

45

46 Siikaveden keskiosa, 13 m laakea syvänne ( )

47 Pohjanlaatu ruskeampaa, mutta edelleen savi runsaimpana

48

49 Pohjanlaadut perinteisemmällä indeksillä 5 Pohjanlaadut Etelä-Savon järvillä BQI ELS 0

50 Pohjien tonkiminen jatkuu, mutta harvemmalla tahdilla Alle 10 m syvyisiä alueita ei ole selvitetty Normaalissa pohjaeläinseurannassa tutkitaan 1 pääsyvänne/ suurjärvi ja pienemmillä niin ikään 1 syvänne/ järvi Vesikasvilinjatutkimuksissa v ei tullut esiin huomattavia turvekasaumia Siikaveden alueella, kaikkiaan 8 vesikasvilinjaa joista 4 kpl pohjoisosassa

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Fysikaalis-kemiallinen luokitus Biologisten muuttujien luokitus Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hännilänjoki Kälkäjoki 2 Johdanto Sysäys tutkimukseen Ranta-asukkaat, kalastajat ja osakunnat ilmaisivat huolensa Puulan veden tummumisesta,

Lisätiedot

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Toni Roiha Mikkelin seudun ympäristöpalvelut 18.02.2014

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Toni Roiha Mikkelin seudun ympäristöpalvelut 18.02.2014 Puulan länsiosan kuormitusselvitys Toni Roiha Mikkelin seudun ympäristöpalvelut 18.02.2014 Runko Johdanto Tavoitteet Humus Menetelmät Tutkimusalue Näytteenotto Aineistot Tulokset Valuma-alueet Pitoisuus

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Raportin laatija. Toni Roiha, hydrobiologi, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Raportin laatija. Toni Roiha, hydrobiologi, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut 1 Raportin laatija Toni Roiha, hydrobiologi, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hankeryhmä Antti Haapala, hydrobiologi, Etelä-Savon Ely-keskus Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 330 km², joka

Lisätiedot

Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus. Puulaseminaari 18.2.2014 Hanna Pasonen

Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus. Puulaseminaari 18.2.2014 Hanna Pasonen Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus Puulaseminaari 18.2.2014 Miksi erillinen hanke? Kansalaisten huoli Puulan länsiosan vedenlaadusta Puula ei ole painopistealueena Etelä-Savon ely-keskuksen

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

Turvetuotannon vesienkäsittely

Turvetuotannon vesienkäsittely Turvetuotannon vesienkäsittely Puula forum 7.7.2016 Tomi Yli-Kyyny 1 Vapo Oy 2016 Vesienkäsittelyrakenteet 2 Vapo Oy 2016 Jokainen hehtaari vaikuttaa 3 Kuva Sisäinen Vapo Clean Internal Waters Vapo Oy

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013 Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

Puulan kalastusalue Y-tunnus Mikonkatu MIKKELI. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO

Puulan kalastusalue Y-tunnus Mikonkatu MIKKELI. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO 1 Puulan kalastusalue Y-tunnus 1456262-9 Mikonkatu 5 50100 MIKKELI LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO kirjaamo.lansi@avi.fi Viite: LSSAVI/4498/04.08/2014 VAPO OY:n SELVITYS HAVUSUON JA PAJUSUON

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko

19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 330 km², joka

Lisätiedot

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN SLL-POHJANMAAN PIIRI RY / TEEMU TUOVINEN 5.4.2017 Soiden käyttö Suomessa Läntisessä Suomessa turvetuotanto on maamme korkein 1,9% (Etelä-

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

BioTar-hankkeen yleisesittely

BioTar-hankkeen yleisesittely BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Lisätiedot

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa? TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa? Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus TASO-hanke Metsätalouden ja turvetuotannon

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta Kuolimon vesienhoidon iltatilaisuus, Savitaipale 27.10.2016 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Pintavesien ekologinen

Lisätiedot

Puulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma vuosille 2015-2019

Puulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma vuosille 2015-2019 Puulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma vuosille 2015-2019 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Heikki Alaja, Antti Leppänen, Arja Palomäki ja Pekka Sundell Puulan kalastusalue

Lisätiedot

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa... 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 2.1 Laskentaperusteet... 3 2.2 Virtaaman mittaus... 3

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Teurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kangasniemi Turvetuote PeatBog Oy

Teurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kangasniemi Turvetuote PeatBog Oy 1 Puulan kalastusalue Y-tunnus 1456262-9 Kalevi Puukko, hallituksen puheenjohtaja Mikonkatu 5 50100 MIKKELI kalevi.puukko@pp1.inet.fi puh: 044 5505301 Suonteen kalastusalue Y-tunnus-0745696-7 Jukka Manninen,

Lisätiedot

TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ Mari Kangasluoma ja Kari Kainua

TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ Mari Kangasluoma ja Kari Kainua TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ 18.4.2012 Mari Kangasluoma ja Kari Kainua MITÄ HUMUS ON? Humus on yleisnimitys kasvien, eläinten ja pieneliöiden jäänteiden epätäydellisten hajoamistuotteiden

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

Puulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma vuosille

Puulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma vuosille Puulaveden käytön, hoidon ja kunnostuksen yleissuunnitelma vuosille 2016-2019 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti 80 / 2015 Heikki Alaja, Antti Leppänen, Arja Palomäki ja

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja

Lisätiedot

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus 18.02.2014 ESITELMÄN RUNKO Johdanto Mitä on paleolimnologia Menetelmät Missä & miten? Tulokset

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Jaakko Saukkoriipi, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen sisältö Taustaa humusaineista Tutkimusten

Lisätiedot

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, 28.1.2016 Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Taustaa: Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnosta aiheutuu lähes aina ravinne-

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

äärä ja laatu Suomessa

äärä ja laatu Suomessa Hulevesien hallinta tulevaisuudessa 4.9.2007 Kuntaliitto Huleveden määm äärä ja laatu Suomessa Nora Sillanpää nora.sillanpaa@tkk.fi Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio 1 Aiheita 1. Yleistä taajamahydrologian

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus 1 Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus 2 Typpi on useimmiten rehevöitymistä rajoittava minimiravinne

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Turpeen rooli energiantuotannossa nyt ja tulevaisuudessa. Jaakko Silpola erityisasiantuntija Vapo Oy

Turpeen rooli energiantuotannossa nyt ja tulevaisuudessa. Jaakko Silpola erityisasiantuntija Vapo Oy Turpeen rooli energiantuotannossa nyt ja tulevaisuudessa Jaakko Silpola erityisasiantuntija Vapo Oy 1 Kotimaisten polttoaineiden kokonaiskäyttö on laskenut jatkuvasti vuodesta 2010 Turpeen käyttö on lähes

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot