ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLEISTEN TIEALUEIDEN MUUTOKSET KADUIKSI

Transkriptio

1 1 (18) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Kaavoitus PL HAMINA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLEISTEN TIEALUEIDEN MUUTOKSET KADUIKSI SELOSTUS NRO 530

2 2 (18) Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Asemakaavan tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaavan keskeinen sisältö LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Arkeologiset ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön luonto ja maisema Luontokohteet Maanomistus Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan muutoksen tarve ja tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne ja mitoitus ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Vaikutukset luonnonvaroihin, maaperään ja pohjaveteen Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskuntatalouteen ja liikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 18

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 (18) 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan päiväys: Piirrosnumero: 530 Asemakaavan nimi: Yleisten tiealueiden muutokset kaduiksi asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan laatija: Kaavoitusarkkitehti Milla Koskivirta Haminan kaupunki, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL HAMINA Puhelin: milla.koskivirta@hamina.fi Vireilletulopäätös: Kaupunkikehityslautakunta: Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee kolmea maantiejaksoa eri puolilla Haminaa. Nämä ovat Helsingintie välillä Kirjokorvenmäki -Topinkuja (mt170), Kouvolantie välillä Mullinkoski - Husulan eteläinen kiertoliittymä (mt371) ja Töytärintie välillä Husulan pohjoinen kiertoliittymä Kustaanmäki. Lisäksi muutos koskee myös osaa näihin tiealueisiin rajautuvia kiinteistöjä ja yleisiä alueita. Ensin mainittu alue sijaitsee noin 2,5-4 km keskustasta länteen, ja kaksi jälkimmäistä noin 1,5-4 km Haminan keskustasta pohjoiseen. Kuva 1. Kaavamuutosalueiden sijainti Haminan keskustan länsi- ja pohjoispuolella.. asemakaavasta

4 4 (18) 1.3 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kaupungin omasta aloitteesta. Kaavamuutoksen taustalla on Haminan kehätien yleissuunnitelmassa tehty päätös, että kyseisten maantiejaksojen hoito- ja ylläpitovastuu siirtyy kaupungille ja ne muutetaan asemakaavaan katualueiksi. Samassa yhteydessä tarkistetaan muodostuvaan katualueeseen rajautuvia kaavarajauksia kiinteistöjen rajat huomioiden. Luettelo kaavaselostuksen liitteistä Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muuttaminen perustuu Haminan kehätien yleissuunnitelman yhteydessä tehtyyn päätökseen, jotta kyseisten maantiejaksojen hoito- ja ylläpitovastuu siirtyy kaupungille ja ne muutetaan asemakaavaan katualueiksi. Kaavamuutos on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu Kaavamuutosluonnos on päivätty Vireilletulosta ja OAS:in sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin internetsivuilla, ilmaisjakelulehti Reimarissa sekä julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä lähinaapureille lähetetyillä kirjeillä. OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä Kaavamuutosta koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Suunnittelualueet sijaitsevat pääosin asemakaava-alueella. Ainoastaan suunnittelualueeseen sisältyvä Helsingintie on suunnittelualueen läntisintä päätä lukuun ottamatta asemakaavatonta aluetta. Asemakaavaton alue liitetään asemakaavaalueeseen. Asemakaavan muutoksella ja asemakaavalla muutetaan tiealueita katualueiksi. Muutos on hallinnollinen liittyen tien kunnossa- ja ylläpitovastuun vaihtumiseen valtiolta kaupungille. Hallinnollinen päätös edellyttää asemakaavan muuttamista. Kouvolantien ja Töytärintien osuuksilla yleisen tien alue (LT) muutetaan katualueeksi. Helsingintien läntisin pää samoin yleisen tien alue kaduksi, ja siitä itään asemakaavoitetaan Helsingintie kaduksi asemakaava-alueen rajalle saakka. Samalla kun yleisiä tiealueita muutetaan katualueiksi, tarkistetaan muodostettavaan katualueeseen rajautuvia kaavarajauksia kiinteistöjen rajat, eli yksityinen maanomistus huomioiden. Pääsääntöisesti tiealueita kavennetaan katualueiksi, jolloin niihin liittyviä asuintontteja kasvatetaan. Näin myös tonttien rakennusoikeus kasvaa.

5 3 LÄHTÖKOHDAT 5 (18) 3.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualue on pääosin rakennettua tieympäristöä, mutta myös osittain tiehen rajoittuvaa viheraluetta, vanhaa peltomaata sekä asuinkiinteistöjä ja niiden pihapiirejä. Suunnittelualueeseen sisältyy myös koulutontti ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta. 3.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Helsingintien suunnittelualueen itäpää välillä Haankorventie Topinkuja on lähiympäristöltään suurelta osin rakentamatonta. Helsingintien molemmin puolin sijaitsevien asuinkiinteistöjen rakennuskanta on pääosin luvuilla rakennettua. Kevyenliikenteen väylä kulkee tien eteläpuolella. Kouvolantien suunnittelualueen länsipuolella on Ahvenruohontien asuinalue, jonka rakennuskanta vaihtelee aina 1900-luvun alusta 1980-luvulle. Tien itäpuolella on Mullinkosken sillan jälkeen vanhaa peltoaluetta sekä Tompurinmäen asuinalue, joka on pääosin luvuilla rakennettua omakoti- ja rivitaloaluetta. Kevyenliikenteen väylä kulkee Kouvolantien länsipuolella. Töytärintien suunnittelualueen ja siihen rajautuva rakennuskanta on pääosin luvulta, lähikerrostalot 70-luvulta. Kevyenliikenteen väylä kulkee Töytärintien itäpuolella. Husulan koulu on valmistunut v Arkeologiset ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Mullinkosken silta Kouvolantien eteläpäässä sijaitsee Mullinkosken silta, joka on ensimmäinen Pohjoismaihin rakennettu jännitetty betonisilta. Tämä museosilta on valmistunut vuonna Se ylittää Salmenvirran Mullinkosken kohdalla ja sijaitsee entisen Vehkalahden kunnan ja silloisen Haminan kaupungin rajalla. Mullinkosken silta on jännitetty belgialaisen Gustave (Gustaaf) Magnelin kehittämällä ja patentoimalla menetelmällä. Sillassa on kuusi kapeaa palkkia, joiden jännemitta on 19 metriä. Kaapelit ovat nelikulmaisissa suojaputkissa. Silta nimettiin museosillaksi vuonna Silta sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin teemakohteessa "museosillat". Husula (Bocksböle) Vanha historiallinen asuinpaikka Husula (Bocksböle) sijaitsee suunnittelualueeseen kuuluvan Töytärintien pohjoisosassa. Husulan vanha kylätontti sijaitsee Haminan kaupungista noin 3,5 km pohjoisluoteeseen, aivan Lappeenrannantien länsipuolella, Husulanjoen pohjoisrannalla, maantien halkaisemalla matalalla moreenikohoumal-

6 6 (18) la. Husulan kylätontista muutamia satoja metrejä länteen, peltojen ympäröimillä kumpareilla, ovat sijainneet samaan jakokuntaan, ja alkujaan myös samaan kylään kuuluneet Husupyölin ja Husupyöli-Pyölin kylät. Kylät mainitaan v peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Husulan seudun asutuksen oletetaan kuitenkin olevan vielä vanhempaa perua kuin ja 1300-luvuilla tapahtunut uudisasutus. Salmenkylä (Strömsby) Vilkki Husulan kylätontilla on nykyisin väljästi rakennettuja omakotitaloja suurine pihaalueineen sekä Vehkalahden vanha kotiseutumuseo. Kylätontin kaakkoisosa, urheilukentälle laskeva rinne, on täysin rakentamaton. Salmenkylän vanha historiallinen asuinpaikka Salmenkylä (Strömsby) Vilkki sijaitsee Mullinkosken museosillan pohjoispuolella, Kouvolantien eteläosassa ja tien molemmin puolin. Salmenkylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Kirkkojärven länsirannalla, Salmenvirran suulla, nykyisen Haminan kaupungin luoteispuolella. Husula, Husupyöli, Pyöli, Töytäri ja Salmenkylä muodostivat yhdessä oman jakokunnan, jonka rajat oli määritelty jo Erik Akselinpoika Tottin v peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076). Yhdessä Hietakylän kanssa Salmenkylän- Husulan alue oli knaappien kanta-aluetta. Salmenkylä on ilmeisesti alkujaan ollut kokonaisuudessaan verovapaata rälssimaata luvulla Salmenkylän ainoa verotila oli kappalaisen pappila, joka oli knaappiasemansa menettäneille suvuille kuulunut viljelys, joka 1500-luvulla muuttui kruununluontoiseksi. Knaappitiloja Salmenkylässä oli 1500-luvun puolivälissä viisi. Vehkalahden rannikkovyöhykkeen kylistä juuri Salmenkylässä, Husulassa, Husupyölissä ja Pyölissä on suomalainen nimistö vallitsevana, minkä on katsottu viittaavan siihen, että Kirkkojärven läntinen laita on Neuvottoman ja Salmen ohella Vehkalahden vanhin vakinaisesti asutettu seutu. Ensimmäiset asukkaat ovat mahdollisesti saapuneet muinaisen Lapveden alueelta ja Kannakselta. Kirkkojärven laskusalmessa ns. Salmensillan luona on Linnamäkiniminen kumpu, johon on aikaisemmin liittynyt nimi Pirkkula. Nimen alkuperä lienee sanassa birk, joka on muinainen kauppapaikkaan viittaava termi. Salmessa on tällä kohdalla kivien täyttämä kynnys, jonka edustalle mereltä saapuneiden laivojen oli ankkuroitava. Vielä 1600-luvulla pidettiin markkinat Vehkalahden salmella. Salmenkylä olisi siten ollut avainasemassa valvoessaan sekä kauppapaikkaa että Kirkkojärven laskusalmeen ankkuroituneita kauppa-aluksia ja Vehkajokea pitkin Kirkkojärvelle tulleita ylämaan tuotteita kuljettavia talonpoikaisveneitä. Oletettavasti Salmenkylä on myös kuulunut rannikkoa suojanneeseen vartiotuliketjuun, jonka muita asemia oli mm. Pyötsaaressa, Hillossa ja Kirkkojärven toisella laidalla Haralinvuorella. Salmenkylän kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja. Läntisemmällä Vilkin tontilla on omakotitaloalue sekä Tompurin tilan rakennuksia peltoineen. Tompurin tontilla on maatilojen asuin- ja talousrakennuksia. Molemmilla tonteilla on suhteellisen runsaasti rakentamattomia alueita, joilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. 3.3 SUUNNITTELUALUEEN JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN LUONTO JA MAISEMA Suunnittelualueet ovat pääosin tiemaisemaa, jota hallitsevat tien piennaralueet, enemmän ja vähemmän luonnontilaiset puistikot nurmialueineen, kallioineen ja

7 7 (18) metsikköineen, vanhat peltoalueet, sekä kiinteistöjen piha-alueet osin istutettuine koristekasveineen, osin luonnonkasvillisuuden valtaamina Luontokohteet Suunnittelualueella ei ole havaittu arvokkaita luontokohteita. 3.4 MAANOMISTUS Asemakaavamuutos pohjautuu kadunpitopäätökseen, jossa tien kunnossa- ja ylläpitovastuu vaihtuu valtiolta kaupungille. Asemakaavamuutos on hallinnollisen päätöksen edellytys. Yleiset tiealueet ja niiden piennar- ja viheralueet ovat pääosin kaupungin omistamia. Näihin rajautuvat asuinkiinteistöt ovat pääosin yksityisten omistamia. Samalla kun yleisiä tiealueita muutetaan katualueiksi, tarkistetaan kaupungin katualueeseen rajautuvia kaavarajauksia kiinteistöjen rajat, erityisesti yksityinen kiinteistönomistus huomioiden. Tavoite on, että kaavarajat ovat tarkoituksen mukaiset ja noudattelevat mahdollisimman pitkälle kiinteistörajoja. Mullinkosken sillan museoluonteen sekä sillan kautta kulkevan suurten erikoiskuljetusten reitin vuoksi on sovittu, että sillan omistus jää jatkossakin valtiolle. Sillalla kulkevan kadun hoito ja normaali ylläpito kuuluu kuitenkin kaupungille. Viereisen kevyen liikenteen sillan hoito- ja ylläpitovastuu sekä omistus ovat kaupungilla. Kirjokorvenmäen Helsingintien liittymäalueelle muodostuu laaja katualue. Alueen läpi kulkee ELY-keskuksen (valtion) omistama ja sen hoito- ja ylläpitovastuulle kuuluva mt170 suuntainen kevyenliikenteen väylä. Tämä osoitetaan asemakaavassa erillisellä jalankulku- ja pyörätiemerkinnällä (LT-pp) katualueen sisällä. 3.5 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, joista neljä ensimmäistä koskee suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Saimaa osana Vuoksen vesistöä)

8 8 (18) Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa nyt tehtävää asemakaavoitusta koskevat erityisesti yhteysverkkojen toimivuuteen sekä toimivaan aluerakenteeseen liittyvät tavoitteet. Kouvolantie on osa Haminan satamaan johtavaa erikoiskuljetusreittiä. Katualueita määriteltäessä huomioidaan näkymäalueet risteysalueilla, mitoitus, sekä teknisen huollon ja kunnossapidon tarpeet. Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa sitä koskevien valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden (1.-4.) kanssa. Maakuntakaava Kymenlaakson liitto on laatinut maakuntakaavan Taajamat ja niiden ympäristöt, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1. vaihemaakuntakaavan ja tehdyillä vahvistuspäätöksillä. Maakuntakaava Kauppa ja merialue on vahvistettu Ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa suunnittelualueet on osoitettu seututieksi (st) ja ylimaakunnalliseksi pyöräilyreitiksi, sekä taajamatoimintojen alueeksi (A), ja taajamatoimintojenalueiksi, jolla on säilytettävä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (A/s). Muissa vahvistetuissa maakuntakaavoissa (Maaseutu ja luonto, sekä Energiamaakuntakaava) ei ole suunnittelualueelle kohdistuvia merkintöjä tai määräyksiä. Ylimaakunnallista pyöräilyreittiä koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä. Yksityiskohtaisessa reittisuunnittelussa on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksia. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että virkistystoiminta ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajautuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia tai häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon. KAAVAMUUTOSALUE HELSINGINTIELLÄ Kuva 2. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Taajamat ja niiden ympäristöt.

9 9 (18) KAAVAMUUTOSALUE TÖYTÄRINTIELLÄ KAAVAMUUTOSALUE KOUVOLANTIELLÄ Kuva 3. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Taajamat ja niiden ympäristöt. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavan periaatteiden kanssa. Keskeisten alueiden yleiskaava Haminan keskeisten alueiden yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty yksiajorataiseksi päätieksi, pääkaduksi tai kokoojakaduksi, kevyenliikenteen reitiksi, pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), kyläalueeksi (AT), lähivirkistysalueeksi (VL), maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK), lähipalvelujen alueeksi (PL) sekä vesialueeksi (W). Alueelle on merkitty myös tärkeä ja vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv-1). HELSINGINTIE Kuva 4. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta / Helsingintie

10 10 (18) KOUVOLANTIE Kuva 5. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta / Kouvolantie TÖYTÄRINTIE Kuva 6. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta / Töytärintie Asemakaavamuutos ja asemakaava ei ole ristiriidassa voimassa olevan Keskeisten alueiden yleiskaavan periaatteiden kanssa.

11 11 (18) Asemakaava Muutosalueella on voimassa 9 eri asemakaavaa. Nämä ovat: 10/ Sm , 312/ Lh , 317/ Lh , 327/ Lh , 336/ Lh , 360/ Lh , 362/ Lh ja 372/ Lh , 427/ KHO Suunnittelualueelle on määritelty seuraavat kaavavaraukset: Yleinen tie vierialueineen (LYT), kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustie tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueineen (LT), luonnontilassa säilytettävä puistoalue (PL), lähivirkistysalue (VL), maaja metsätalousalue (M), puisto (P), kasvitarha-alue suojaviheralue (MK), maisemallisesti arvokas peltoalue (MA), erillispientalojen korttelialue (AO), moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue (AM), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET), yleinen pysäköintialue vesialue (LP), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), asuinkerrostalojen tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AKR), opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO), yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen ja katualue. Kuva 7. Ote ajantasa-asemakaavasta / Helsingintie asemakaavasta

12 12 (18) Kuva 8. Ote ajantasa-asemakaavasta / Kouvolantie asemakaavasta Kuva 9. Ote ajantasa-asemakaavasta / Töytärintie asemakaavasta

13 Suunnittelualueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset: 1) Haminan yleiskaavan luontoselvitykset 2003 ja (18) 2) Valtatien 7 (E18) parantaminen Haminan kohdalla, Yleissuunnitelma, SITO ) Haminan liikennesuunnitelma ) Haminan meluselvitys ) Meluselvitys SITO ) Pilaantuneiden maiden rekisteri 7) Muinaismuistojen inventointi 2006, Museovirasto 8) Muinaismuistorekisteri 9) Kulttuuriympäristöohjelma, inventointiluonnos Haminan kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan Alueesta on laadittu yksityiskohtainen pohjakartta mittakaavassa 1:1000. Pohjakartta täyttää JHS 185:n vaatimukset ( ). 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARVE JA TAVOITTEET Muutoksen tarkoituksena on maantiejaksojen (Helsingintie välillä Kirjokorvenmäki - Topinkuja (mt170), Kouvolantie välillä Mullinkoski - Husulan eteläinen kiertoliittymä (mt371) ja Töytärintie välillä Husulan pohjoinen kiertoliittymä Kustaanmäki) muuttaminen asemakaavaan katualueiksi. Kaavamuutoksen taustalla on Haminan kehätien yleissuunnitelmassa tehty päätös, että kyseisten maantiejaksojen hoito- ja ylläpitovastuu siirtyy kaupungille ja ne muutetaan asemakaavaan katualueiksi. Samassa yhteydessä tarkistetaan muodostuvaan katualueeseen rajautuvia kaavarajauksia kiinteistöjen rajat huomioiden. Kaupunki on myynyt yksityiselle Husulan koulun tontilla sijaitsevat entiset opettajien asuntolarakennukset. Kiinteistökaupan yhteydessä on sovittu asemakaavan muuttamisesta. Näin ollen koulutontin rajoittuessa suunnittelualueeseen samassa yhteydessä YO- eli opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta erotetaan, kaupungin myymä alue, omaksi AK- eli asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Myös sekä koulun että muodostettavan AK-tontin rakennusoikeuden määrä tarkistetaan huomioimalla jo toteutunut rakennusoikeus. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Vireille kaavamuutos on tullut kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä (4, Dnro 567/15).

14 14 (18) 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET Välittömiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen kiinteistönomistajat ja vuokralaiset - Kaava-alueen naapuruston kiinteistönomistajat, yritykset ja asukkaat - Kunnan rakennusvalvontaviranomainen - Kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomainen - Kunnan pelastus- ja paloviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY keskus, ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne Välillisiä osallisia ovat kaikki ne, jotka kokevat itsensä osallisiksi VIREILLETULO Kaavahanke on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä Asemakaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, ilmaisjakelulehti Reimarissa sekä kaupungin internetsivuilla Naapureille lähetettiin erilliset kirjeet (ns. maanomistajien kuuleminen) OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaupungintalon asiakaspalvelun ilmoitustaululla Kirjallisia mielipiteitä jätettiin 2 kpl, jotka molemmat olivat esityksiä kuinka kaavamuutoksessa voitaisiin huomioida oman kiinteistön kohdalla tontin rajaus suhteessa katualueen kääntöpaikkaan. Toinen mielipide koskien Ojatien kääntöpaikkaa Uudessa-Summassa on johtanut muutokseen ehdotuksessa, sillä kääntöpaikka on jo toteutunut esityksen mukaisesti. Kaavaa muutetaan näin toteutuneen tilanteen mukaiseksi. Toisessa mielipiteessä koskien Vehkalahden kotiseutumuseolle johtavaa Kuninkaantien kääntöpaikkaa, ei kääntöpaikkaa voida esityksen mukaisesti poistaa, koska vaikka museon pihalla voisikin käydä kääntymässä, on piha mahdollista sulkea, jolloin kääntymiseen on jäätävä katualueelle tilaa. Esitetyllä muutoksella ei lisäksi olisi merkittävää vaikutusta kiinteistönomistajan omistaman rakennuspaikan käyttöön. Lisäksi nähtävillä ollutta asemakaavamuutosta käytiin katsomassa kaupungintalon asiakaspalvelussa ja kaavasta kyseltiin puhelinyhteydenotoin. Muutama tapaaminen järjestettiin kiinteistönomistajien kanssa VIRANOMAISYHTEISTYÖ Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot. Lausuntoja saapui 4 kpl. Kaakkois- Suomen ELY-keskus esitti 7 muutoskohtaa lausunnossaan. Teknisenä korjauksena se esittää kaavakartalle jääneiden maantien liikennealueen merkintöjen ja likimää-

15 15 (18) räistä ajoneuvoliittymän sijaintia kuvaavien liittymänuoli-merkintöjen poistamista kaavakartalta. Kouvolantien osalta esitetään VL- merkinnän muuttamista katualueiden vieressä EV- eli suojaviheraluemerkinnäksi, sekä kaavamuutosalueen laajentamista Mullinkosken sillan eteläpuoleiselle asemakaavarajalle. Helsingintien osalta ELY-keskus esittää Kirjokorven mäen liittymän länsipuolella olevan nykyiseen maantiehen kuuluvan jalankulku- ja pyörätien osuuden sisällytettäväksi kaavaalueeseen katualueena. Tämä kaupungin hallinnoiman katualueen läpi kulkeva ELY-keskuksen omistama ja ylläpitämä kevyeen liikenteen väylä ehdotetaan merkittävän kaavaan erillisellä yleiseen tiealueeseen kuuluvalla LT-pp merkintänä. Lisäksi liittymän näkemäalueet voidaan esittää näkemäaluemerkinnällä ilman, että niitä liitetään liikennealueeseen. Myös osaa laajasta katualuevarauksesta pyydetään harkittavan muutettavaksi suojaviheralueeksi. Rakennusvalvonnalla ei ollut kaavamuutokseen huomautettavaa. Haminan Vesi toteaa lausunnossaan, että Kouvolantien varrella kolmella kiinteistöllä ei ole viemäriä taikka vesijohtoa ja viemäriä. Lähimmistä liitoskohdista johtuen vesihuollon rakentaminen edellyttää putkien sijoittamista toisen omistamalle maalle. Töytärintiellä olemassa olevaa putkea varten esitetty johtoaluemerkintä kulkee kiinteistön rakennusalan läpi. Haminan Veden lausunto huomioidaan lisäämällä ja tarkistamalla johtorasite-merkintöjä kaavakartalla. Ympäristötoimella ei ollut muuta huomautettavaa kuin, että Kouvolantien korttelin AO-tonttien ja kadun väliin voisi osoittaa viherkaistan myös korttelin 76 kohdalle, kuten muissakin kohdin Kouvolantien suunnittelualueella. Viherkaistojen merkinnäksi voisi harkita suojaviheraluetta (EV), jolle voisi tarvittaessa rakentaa meluesteitä, jolloin varauduttaisiin mahdolliseen liikenteen lisääntymiseen. Lausunnot on huomioitu kaavaehdotuksen valmistelussa. Kaavaa koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelussa käsiteltiin kaavan sisältö ja tavoitteet, sekä käytiin läpi luonnosvaiheessa saatu palaute ja lausunnot. Kaavamuutoksesta ei ollut lisähuomautettavaa. Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään osallisten mielipiteet. Kaavan nähtävillä olon aikana esillä on myös kaavan lähtöaineistoa sekä mahdolliset kaavoitusta varten laaditut selvitykset. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS Kaavamuutosalueiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on n. 27 ha, josta uutta asemakaavoitettua aluetta on n. 4,68 ha. Kouvolantien (n. 10,7 ha) ja Töytärintien (n. 7,5 ha) osuuksilla yleisen tien alue (LT) muutetaan katualueeksi. Helsingintien osuudella (n. 8,5 ha) Helsingintien läntisin pää muutetaan samoin yleisen tien alue kaduksi, ja siitä itään asemakaavoitetaan Helsingintie uutena asemakaava-alueena kaduksi asemakaava-alueen rajalle saakka. Samalla kun yleisiä tiealueita muutetaan katualueiksi, tarkistetaan muodostettavaan katualueeseen rajautuvia kaavarajauksia kiinteistöjen rajat, eli yksityinen maanomistus huomioiden. Vaikutus muodostettavaan katualueeseen tai kadun varren

16 16 (18) suojaviheralueeseen rajautuviin kiinteistöihin riippuu kiinteistöistä. Osalla kiinteistöjä kaavan mukaisen tontin pinta-ala muuttuu, jolloin tehokkuusluvulla osoitettu rakennuspaikan rakennusoikeus muuttuu suhteessa pinta-alamuutokseen. Pääsääntöisesti tiealueita kavennetaan katualueiksi, jolloin niihin liittyviä asuintontteja kasvatetaan. Näin myös tonttien rakennusoikeus kasvaa. Kouvolantien varrella muutamasta kiinteistöstä, joiden asuinrakennus sijaitsee, joko kokonaan tai osittain, nyt poistuvassa asemakaavassa tie- tai vastaavalla alueella, muodostetaan erillispientalotontti (AO) siten, että asuinrakennus sijaitsee kokonaan AO-tontilla ja että sille muodostuu rakennusoikeus. Töytärintien varrella ET- eli yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta muutetaan toteutuneen asuinkiinteistön mukaisesti erillispientalotontiksi (AO). Lisäksi tältä muutettavalta ET-alueelta sekä viereiseltä AKR-tontilta poistetaan myös toteutumaton ja tarpeeton yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa. Husulan koulun kaavanmukaisesta YO- eli opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta erotetaan, kaupungin yksityiselle myymät, entiset opettajien asuntolarakennukset omaksi AK- eli asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Myös sekä koulun että muodostettavan AK-tontin rakennusoikeuden määrä tarkistetaan asemakaavamuutoksessa huomioiden toteutunut rakennusoikeus. Rakennusoikeus jakaantuu seuraavasti: YO 7000 k-m2 ja AK 1250 k-m2. Helsingintien ja Tenkkiilintien kulmauksesta poistetaan kaavasta kaupungin omistama AO-tontti. Tontti on ollut rakentamaton jo pitkään eikä ole odotettavaa, että kysyntää tontille olisi jatkossakaan sen sijainnista lähellä vilkasta risteysaluetta johtuen. Pääosa AO-tontista muutetaan suojaviheralueeksi EV ja Ojatien kääntöpaikka muutetaan kaavaan tämän asemakaavasta poistuvan tontin puolelle, jossa se jo sijaitseekin. Näin kääntöpaikaksi kaavaan merkitty katualue poistuu kahden vanhan AO-tontin alueelta, ja näitä tontteja laajennetaan kiinteistörajojen mukaisiksi. Kulku kolmannelle, Ojatien päässä ja lähimpänä Helsingintietä sijaitsevalle, AO-tontille varmistetaan lisäämällä kaavamerkintä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie, jolla tontille ajo sallittu. Olemassa oleva teknisen huollon alue, jolla sijaitsee vedenottamo ja maakaasuasema, merkitään myös asemakaavaan merkinnällä ET eli yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Kaavamuutoksen yhteydessä joillekin korttelialueille merkitään tarvittavat johtorasitteet, jotta kaikki suunnittelualueen asuinkiinteistöt on mahdollista liittää kunnallisen vesihuollon piiriin. Vanhat historialliset asuinpaikat Husula ja Salmenkylä-Vilkki kiinteinä muinaisjäännöksinä merkitään kaavaan sm alueen osa merkinnällä, ja Mullinkosken museosilta suojellaan asemakaavassa ss-1 merkinnällä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Kaavojen vaikutukset arvioidaan osana maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kaavoitusmenettelyä. Menettelyä ohjaa ja valvoo ELY-keskus. Vaikutusten arviointia tehdään osana päätöksen valmisteluprosessia eli läpi koko kaavaprosessin. Tietoa tuotetaan ja hyödynnetään pitkin valmistelua. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus MRL 9 sekä aikaisemmin tehdyt selvitykset.

17 17 (18) Kaavamuutoksen vaikutukset ovat vähäiset, sillä muutos on hallinnollinen, liittyen tien kunnossa- ja ylläpitovastuun vaihtumiseen valtiolta kaupungille. Hallinnollinen päätös edellyttää asemakaavamuutosta ja tiejaksojen muuttamista katualueiksi asemakaavaan. Vaikutukset muutettavaan tiealueeseen rajautuviin kiinteistöihin riippuu kiinteistöstä. Pääosin näiden rakennusoikeudet nousevat ja maanvaihto mahdollistuu naapureiden kesken voimaan tulevan kaavan mukaisesti. 6.1 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA YMPÄRISTÖÖN Kaavamuutoksen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön ovat vähäiset. Asemakaavamuutoksen ekologiset vaikutukset luonnonympäristöön ovat pienialaisia kohdistuen pääasiassa suunnittelualueille. Alueet liittyvät olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen täydentäen tätä. Poistuvassa kaavassa alueet ovat pääosin jo rakennettuja, eikä tilanne kaavamuutoksella juuri muutu. Kouvolantien varrella muutamasta kiinteistöstä, joiden asuinrakennus sijaitsee, joko kokonaan tai osittain, nyt poistuvassa asemakaavassa tie- tai vastaavalla yleisellä alueella, muodostetaan erillispientalotontti (AO) siten, että asuinrakennus tulee sijaitsemaan kokonaan AOtontilla, ja että sille muodostuu rakennusoikeus. 6.2 VAIKUTUKSET LUONNONVAROIHIN, MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN Kaavamuutoksen vaikutukset luonnonvaroihin, maaperään ja pohjaveteen ovat vähäiset, sillä muutos on lähinnä hallinnollinen. Maaperää saattavat kuormittaa yksittäisistä pistemäisistä lähteistä maahan pääsevät aineet. Pistemäistä kuormitusta voivat aiheuttaa kaikki toiminnot, joissa käsitellään, kuljetetaan tai varastoidaan ympäristölle haitallisia aineita. Useimmiten tällaiset toiminnot edellyttävät ympäristölupaa ja ne ovat ympäristövalvonnan piirissä. Töytärintien länsipuolelle ulottuu Husulan pohjavesialue. Helsingintien molemminpuolin ulottuu Ruissalo -Summa -pohjavesialue. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta pohjavesiesiintymään eikä alueella sijaitsevien vedenottamoiden veden laadulle tai antoisuudelle. Vaikutukset pohjavesiin arvioidaan olevan vähäiset. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa pilaantuneita maa-alueita. 6.3 VAIKUTUKSET KASVI- JA ELÄINLAJEIHIN SEKÄ LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN Suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien levähdys- tai lisääntymisalueita eikä muitakaan arvokkaita luontokohteita. Kirkkojärven Natura-alue ulottuu lähimmillään noin 130 metrin päähän kaavamuutosalueesta Mullinkosken sillan kohdalla, Kouvolantien eteläpäässä. Merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueelle ei ole odotettavissa, sillä muutos on lähinnä hallinnollinen. LSL :n mukaiseen Natura -arviointiin ei katsota olevan tarvetta. Asemakaavamuutoksen mukaisella maankäytöllä ja sen muutoksilla ei arvioida olevan vaikutusta Kirkkojärven kasvillisuuteen tai linnuston elinoloihin.

18 18 (18) 6.4 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, YHDYSKUNTATALOUTEEN JA LIIKENTEESEEN Asemakaavamuutoksen mukainen maankäyttö tukeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset ovat vähäisiä ja ne kohdistuvat pääasiassa suunnittelualueelle. Jatkossa kaavamuutos mahdollistaa myös enemmän lisärakentamista niillä vanhoilla asuintonteilla, joiden pinta-ala ja rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksella. Myös muutamalle asuintalolle, jotka ovat sijainneet voimassa olevan kaavan mukaisella tiealueella, muodostetaan asuintontti rakennusoikeuksineen. Kaavamuutos selkeyttää kunnossa- ja ylläpidön vastuunjakoa valtion ja kaupungin kesken. 6.5 VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Kaavamuutoksella ei katsota olevan oleellisia ja merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Haminan keskustan ympyräasemakaavaan perustuvaan kaupunkikuvaan ja identiteettiin kaavalla ei ole oleellista vaikutusta sijainnista johtuen. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavamuutos mahdollistaa hallinnollisen kadunpitopäätöksen. Haminassa 30. päivänä marraskuuta 2016 HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Milla Koskivirta Kaavoitusarkkitehti