TIETOJÄRJESTELMIEN HYÖDYNTÄMINEN ELINTARVIKKEIDEN JÄLJITTÄMISESSÄ Elintarviketeollisuuden ja ammattikeittiöiden sovellukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOJÄRJESTELMIEN HYÖDYNTÄMINEN ELINTARVIKKEIDEN JÄLJITTÄMISESSÄ Elintarviketeollisuuden ja ammattikeittiöiden sovellukset"

Transkriptio

1 TIETOJÄRJESTELMIEN HYÖDYNTÄMINEN ELINTARVIKKEIDEN JÄLJITTÄMISESSÄ Elintarviketeollisuuden ja ammattikeittiöiden sovellukset Jorma Riihikoski MMM Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu Riitta Tuikkanen ETL, tutkimusjohtaja YTI-tutkimuskeskus Tiivistelmä Uuden lainsäädännön mukaan kaikkien elintarvike- ja rehualan toimijoiden pitää pystyä jäljittämään tuotteensa tuotantoketjussa yhden askeleen taaksepäin ja eteenpäin. Toimijan tulee tietää, keneltä se on hankkinut käytetyt raaka-aineet ja kenelle se on toimittanut valmistamansa tuotteet. Elintarvikkeiden arvoketjussa on kolme tavoitetta, joiden saavuttamiseen pyritään tehokkailla jäljitettävyysjärjestelmillä: toimitusketjun hallinnan parantaminen, tuotteiden erilaistaminen markkinoinnissa ja elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden takaaminen. Jäljitettävyyden toteuttavat tietojärjestelmät voivat hyödyntää monenlaista teknologiaa. Teknologioiden suhteen kyse on erityisesti tunniste-, kirjaus- ja tiedonhallinnan menetelmistä. Lakisääteinen toimittaja- ja asiakasjäljitettävyys koskee myös ammattikeittiöitä. Yhä täsmällisempi tuotetietous on tarpeen myös siksi, että asiakkaiden kiinnostus syömäänsä ruokaa kohtaan ja erilaiset erityisruokavaliot ovat lisääntyneet. Ammattikeittiöissä tietojärjestelmien hyödyntäminen tiedonhallinnassa on yleistä suurissa organisaatioissa. JOHDANTO Artikkelissa kuvataan elintarviketeollisuuden ja ammattikeittiöiden käytänteitä hyödyntää tietojärjestelmiä jäljitettävyyden seurannassa. Lisäksi artikkelissa visioidaan järjestelmien tulevaisuutta. EU-alueella otettiin käyttöön vuoden 2005 alussa laki, jonka mukaan kaikkien rehuja elintarvikealan toimijoiden tulee osoittaa elintarvikkeiden jäljitettävyys yksi askel taaksepäin ja eteenpäin. Laki kattaa koko ketjun pellolta pöytään, kuten tuottajat, kalastajat, keräilijät, rehun ja elintarvikkeiden aineosien toimittajat, jalostajat, valmistajat sekä kuljetuksista, varastoinnista, kaupasta ja ruokapalveluista vastaavat. Lain määräämä velvoite on asettanut elintarvikesektorin tietojärjestelmille uusia vaatimuksia ja määrittänyt järjestelmien kehittämistä tulevaisuuden tarpeisiin. Elintarvikeklusterissa raaka-aineet kulkevat alkutuotannosta elintarviketeollisuuden kautta kaupan ja tukkuliikkeiden välityksellä kuluttajille ja ammattikeittiöihin. Klusterin eri toimijoiden välillä kulkee monenlaista informaatiota, esimerkiksi tietoa elintarvikkeiden koostumuksesta ja alkuperästä, tilaus- ja laskutustietoa sekä logistiikkainformaatiota. Kaikki tämä informaatio on yhä useammin sähköisessä muodossa ja reaaliaikaista. Tässä artikkelissa otetaan huomioon vain tämän 1

2 tyyppisen tiedon käsittelyyn tarkoitetut järjestelmät ja jätetään ulkopuolelle itse elintarvikkeiden valmistusprosessien hallintaan tarkoitetut tuotannonohjausjärjestelmät ja laajemmat toiminnanohjausjärjestelmät. ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ MÄÄRITELTY JÄLJITETTÄVYYS EU:n elintarvikeasetuksen jäljitettävyysvaatimuksen mukaan kaikkien elintarvike- ja rehualan toimijoiden tulee pystyä jäljittämään kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa elintarvikkeet, rehut, elintarviketuotantoon käytettävät eläimet ja muut mahdolliset aineet, joita käytetään tai voidaan käyttää elintarvikkeeseen ja rehuun. Toimijan tulee tietää, keneltä se on hankkinut kaikki käytetyt raaka-aineet ja lisäaineet ja kenelle se on edelleen toimittanut valmistamansa tuotteet. Lisäksi toimijan tulee tietää elintarvikkeiden hankkimis- ja toimittamisajankohdat. Näiden pakollisten tietojen lisäksi suositellaan, että toimijoilla on tietoa hankituista ja myydyistä tavaramääräistä ja -eristä. Asetus ei edellytä niin sanottua sisäistä jäljitettävyyttä eli esimerkiksi tietoa siitä, mikä raaka-aine- tai lisäaine-erä on käytetty mihinkin valmistettavaan elintarvike-erään. Takaisinvetotilanteissa tällaisen tiedon avulla toimija voi kuitenkin rajata mahdollisesti hylkyyn menevien elintarvikkeiden määrää. (Yleinen elintarvikeasetus (178/2002/EY)) Asetuksen (178/2002/EY) esipuheissa (28 ja 29) jäljitettävyyttä on perusteltu seuraavasti: 1. Kokemus on osoittanut, että elintarvikkeiden ja rehujen sisämarkkinoiden toiminta voi vaarantua, jos elintarvikkeita ei pystytä jäljittämään. Sen vuoksi on tarpeen perustaa rehu- ja elintarvikeyrityksiä koskeva kattava järjestelmä, jotta elintarvikkeita ja rehuja voidaan poistaa markkinoilta kohdennetusti ja antaa kuluttajille tai valvontaviranomaisille täsmällistä tietoa ja siten välttää elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien ongelmien ilmetessä tarpeettoman laajat häiriöt. 2. On tarpeen varmistaa, että elintarvike- tai rehualan yritys, myös maahantuoja, voi tunnistaa ainakin yrityksen, josta elintarvike, rehu, eläin tai elintarvikkeeseen tai rehuun lisättävä aine on toimitettu, jotta tutkimuksen yhteydessä voidaan taata jäljitettävyys kaikissa vaiheissa. Jäljitettävyydellä tarkoitetaan laajemmin elintarvikealalla kykyä jäljittää jokaisen tuotteen kulutusyksikön valmistaja ja tuotantopaikka sekä kullekin tuotteelle olennaiset prosessi-, omavalvonta- ja laatutiedot, raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien koostumus ja kaikkien saman tuotantoerän yksiköiden sijainti tuotantoketjussa. Elintarvikkeiden jäljitettävyys jaetaan asetuksessa kolmeen eri osa-alueeseen: Toimittajajäljitettävyys (1): "..toimijoiden on voitava tunnistaa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö (yritys), joka on toimittanut niille elintarvikkeen, rehun, elintarviketuotantoon käytettävän eläimen tai sellaisen aineen, joka on tarkoitettu tai jonka voidaan olettaa tulevan lisätyksi elintarvikkeeseen tai rehuun" (18. artikla, kohta 2). Tieto toimittajista tarkoittaa yhtä askelta taaksepäin ketjussa Sisäinen jäljitettävyys eli prosessijäljitettävyys (2): Asetus ei edellytä sisäistä jäljitettävyyttä eli linkkiä sisään tulevien ja ulos menevien tuotteiden välillä. Se on kuitenkin suositeltavaa. Mitä paremmin sisäinen jäljitettävyys on vapaaehtoisin toimin otettu huomioon, sitä rajatumpi ja täsmällisempi takaisinveto voidaan tarvittaessa toteuttaa, mikä on toimijan etu. Toimija päättää toistaiseksi itse sisäisen jäljitettävyyden tarkkuudesta ja yksityiskohdista. (Luonnoksessa hallituksen esityksestä kansalliseksi elintarvikelaiksi ehdotetaan, että toimijan tulee voida riittävällä 2

3 tarkkuudella yhdistää saapuneet ja lähteneet erät toisiinsa (MMM työryhmämuistio 2004:16). Elintarvikelain on tarkoitus tulla voimaan Suomen lainsäädännössä.) Asiakasjäljitettävyys (3) toimijoilla on oltava käytössä sellaiset järjestelmät ja menettelyt, joiden avulla ne voivat tunnistaa muut yritykset, joille niiden tuotteita on toimitettu". (18 artikla, kohta 3). Tieto asiakkaista tarkoittaa yhtä askelta eteenpäin ketjussa. Kuluttajia ei kuitenkaan lasketa kuuluviksi jäljitettäviin asiakkaisiin. Asiakkaita ovat siis esimerkiksi elintarviketeollisuudelle kauppa, tukkukaupalle ammattikeittiöt tai ammattikeittiöille valmistuskeittiöstä ruoan saavat jakelukeittiöt. Sisäinen jäljitettävyys liittyy lähinnä teollisuuden toimintaan mutta myös kaupan jakelukeskusten toimintaan sekä myymälöiden omaan valmistukseen. Toimittajajäljitettävyys ja asiakasjäljitettävyys koskevat yhtä lailla sekä kauppaa, teollisuutta että ammattikeittiöitä. Uuden asetuksen myötä toimijoiden vastuu ja näyttövelvollisuus tuotteiden kulusta pellolta pöytään ovat lisääntyneet. Vaatimuksia sovelletaan kuitenkin vain EU:n sisällä tapahtuvaan toimintaan. Säädöksen (178/2002) mukaan jäljitettävyyden kannalta tarpeellinen tieto on säilytettävä. Tiedot on tallennettava ja säilytettävä niin järjestelmällisesti, että ne kyetään toimittamaan valvontaviranomaisille pyydettäessä. Toimijoilla on oltava käytössä jäljitettävyyttä varten järjestelmät ja menetelmät. Säädöksessä ei määrätä siitä, millaisia järjestelmien tai menettelyjen tulee olla. Oli järjestelmä millainen tahansa kuvaus jäljitettävyysjärjestelmästä sisällytetään omavalvontasuunnitelmaan ja kerätyt tiedot säilytetään vaadittavan ajan. Jäljitettävyystiedot annetaan pyydöstä viranomaisille. Kerättävät tiedot on jaettu ensimmäiseen ja toisen tietoluokkaan. Enismmäisen luokan tietoihin kuuluvat asiakkaan, toimittajan ja tuotteiden nimitiedot, jotka on pystyttävä toimittamaan viranomaiselle heti. Toisen luokan tietoihin kuuluvat tuotteen määrä ja erätiedot sekä yksityiskohtainen tuotekuvaus. Toisen luokan tiedot on toimitettava niin nopeasti kuin se kohtuudella käytännössä mahdollista.(suojanen 2005, 65 66). Jäljitettävyyden merkitys ja lähtökohdat Jäljitettävyysjärjestelmät ovat osa laajempia toiminnanohjausjärjestelmiä, joiden avulla elintarvikkeita valmistavat yritykset hallitsevat valmistusprosessejaan sekä raaka-aineidensa ja tuotteidensa toimitusketjuja. Elintarvikkeiden jäljitettävyydellä voidaan vaikuttaa toimitusketjun parempaan hallintaan, tuotteiden laadun ja turvallisuuden kohottamiseen ja tuotteiden erilaistamiseen kilpailluilla markkinoilla. Jäljitettävyyden laatua tarkasteltaessa voidaan puhua sen laajuudesta, syvyydestä ja tarkkuudesta ( Golan, Krissoff, et al. 2004): - Laajuudella tarkoitetaan sitä tiedon määrää, mikä järjestelmiin tallennetaan raaka-aineista ja valmiista tuotteista. - Syvyys kertoo kuinka syvälle jäljitettävyydessä päästään eteen- ja taaksepäin. Syvyys riippuu usein kerätyn tietomäärän laajuudesta. - Tarkkuus määrää millä tasolla osoitetaan ja kerrotaan raaka-aineiden reitti ja prosessi valmiiksi tuotteiksi ja siirtyminen toimitusketjussa. Tarkkuuteen vaikuttavat jäljitettävien erien koko ja järjestelmään tehtyjen dokumentointien laajuus koko tuotantoketjussa. Jäljitettävyyden toteuttaminen elintarviketuotannossa 3

4 Elintarviketeollisuudessa ja kaupassa jäljitettävyyden takaamiseksi tietoa tallennetaan järjestelmiin eri jäljitettävyystasoilla ((Harju et al. 2004)): - Toimittajajäljitettävyys: Saapuvien erien tiedot ja hyväksymiskriteerit tallennetaan toimittajakohtaisesti tietokantoihin. Tuote- ja erätiedot ovat osana laajempia laatu- tai toiminnanohjausjärjestelmiä. - Prosessijäljitettävyys: Tuote-erät kirjataan tietojärjestelmään, ja niistä syntyvät puolituotteet ja lopputuotteet saavat myös omat erätunnuksensa, jotka tallentuvat tietojärjestelmien tietokantoihin. - Asiakasjäljitettävyys: Varasto- ja asiakasjärjestelmiin tallentuu tietoa eräkohtaisesti. Erätiedot voivat olla lava-, laatikko- tai yksikköpakkaustasolla. EU:n elintarvikeasetus ei varsinaisesti edellytä prosessijäljitettävyyttä (sisäistä jäljitettävyyttä) eikä toimittaja- ja asiakasjäljitettävyyden toteuttamista siten, että ne kytkeytyisivät toisiinsa eräkohtaisesti. Tämä on silti tavoiteltava ihannetilanne. Mahdollisuudet eräkohtaiseen tuoteseurantaan vaihtelevat toimialoittain ja yrityksittäin. Tarjolla on tietojärjestelmä- ja tunnisteratkaisuja sisäisen jäljitettävyyden toteuttamiseen. Useimmat ratkaisut liittyvät kuitenkin lavakuormiin, eivät raaka-aineen tai tuotteen myyntieriin. Jäljitettävyysjärjestelmät voivat olla myös manuaalisia, jolloin ne eivät pohjaudu IT-ratkaisuihin. Manuaaliset ratkaisut ovat lähinnä käytössä pienissä elintarvikkeita jalostavissa yrityksissä. Yksinkertaisin malli on ruutupaperivihko (PTY & ETL raportti 2005). Kuvassa 1. elintarviketeollisuuden IT-järjestelmät kertovat prosessijäljitettävyyden lisäksi myös sen, miltä toimittajilta tuotteeseen käytetyt ainesosat on hankittu eräkohtaisesti ja mille asiakkaille kyseisiä tuotteita on toimitettu eteenpäin. Tuotantotilat Alkutuotannon ja alihankkijoiden vastuu Keskusliikkeiden ja kaupan vastuu Kuluttaja Kuljetus Kauppa Alihankkija Kuljetus Sisäiset toiminnot valmistajan vastuulla Kuljetus Jakeluterminaali Varastointi Valmistusprosessi Valmis tuote Puolivalmiste 1 Puolivalmiste 2 Jäljitettävyys takaisinpäin (Toimittajajäljitettävyys) Alkutuotannon IT-järjestelmät Sisäinen jäljitettävyys Elintarviketeollisuuden ITjärjestelmät/toiminnanohjausjärjestelmät Jäljitettävyys eteenpäin (Asiakasjäljitettävyys) Keskusliikkeiden ja kaupan IT-järjestelmät 4

5 Kuva 1. Kuvaus tuotantoketjusta ja jäljitettävyyssuunnista elintarviketeollisuudessa ja -kaupassa. JÄLJITETTÄVYYSJÄRJESTELMIEN MERKITYS ELINTARVIKKEIDEN ARVOKETJUSSA Yritykset keräävät prosessin kuluessa erilaista tietoa raaka-aineista ja puolituotteista. Tiedon kautta seurataan valmistusprosessien etenemistä ja tarveainevirtojen läpimenoaikoja. Tästä seurannasta saatavan hyödyn ja lisäarvon yrityksen kokonaistoiminnassa on oltava arvoltaan positiivinen ja helposti todettavissa taloudellisilla mittareilla. Elintarvikkeiden arvoketjussa on kolme tavoitetta, joiden saavuttamista ja vahvistamista parannetaan tehokkailla jäljitettävyysjärjestelmillä: 1. Toimitusketjun hallinnan parantaminen 2. Tuotteiden erilaistaminen markkinoinnissa ominaisuuksilla, joita ei voida muuten havaita 3. Elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden takaaminen. Jäljitettävyys osana toimitusketjun hallintaa Jäljitettävyysjärjestelmät ovat osa tehokasta toimitusketjun hallintaa, jolla varmistetaan tiedon siirtyminen elintarvikkeiden tuotannosta teolliseen valmistamiseen, varastointiin ja jakeluun. Toimitusketjun tehostamisella saadaan logistiikkakustannuksia laskettua, takaisinvetoja rationalisoitua ja markkinointiin tuotua uusia tuotteiden jäljitettävyyteen liittyviä mahdollisuuksia, jotka eivät muuten olisi mahdollisia (Golan et al. 2004). Elintarvikeketjun toimijat saavat jatkuvasti tarkempaa tietoa tuotteiden fyysisestä sijainnista ketjussa ja kiinnittävät huomiota tuotannon läpimenoaikoihin. Tämän tiedon siirtämisen yhteydessä tullaan tulevaisuudessa varmasti siirtämään muutakin tietoa. On luonnollista, että myös jäljitettävyys kuuluu näihin informaatiossa mukana kulkeviin tietoattribuutteihin. Samalla tiedonsiirtokustannukset tulevat laskemaan volyymin kasvaessa. Myös yritysten tiedon- ja materiaaliresurssienhallinnan menetelmät tuovat uusia mahdollisuuksia jäljitettävyyden toteuttamiselle integroiduissa toiminnanohjausjärjestelmissä. Kauppaketjuista esimerkiksi amerikkalainen Wal-Mart on ottanut käyttöön jäljitettävyysjärjestelmiä, joissa ovat mukana myös elintarviketeollisuuden toimitusketjut. Tuotekoodit muodostetaan standardoidussa elektronisessa EPC-koodijärjestelmässä (Electronic Product Code) ja EPC-tietoverkon avulla. Järjestelmässä voidaan esimerkiksi RFID-tunnisteeseen (Radio Frequency Identification) liittää lähes rajattomasti tuotetietoja ja attribuutteja (Wal-Mart 2004). Yhdysvalloissa jäljitettävyydellä tavoitellaan kustannustehokkaampaa jakeluketjua ja logistiikan hallintaa. Samalla pyritään takaamaan tuoteturvallisuus ja parantamaan tuotteiden laatua. Myös gmo-vapaiden tuotteiden tunnistamista kuluttajille voidaan kehittää. Jäljitettävyys sinällään ei paranna tuoteturvallisuutta, vaan siihen tarvitaan myös tehokkaita logistisia ratkaisuja. Yhdysvaltain viranomaiset luottavat melko löysään ohjeistukseen jäljitettävyydessä. Yrityksillä on jo olemassa 5

6 jäljitettävyysratkaisuja, joita halutaan kehittää ohjaamalla niitä oikeaan suuntaan. Valvontaa ja rankaisemista virheistä pidetään kuitenkin yllä, jotta yritykset saadaan kehittämään järjestelmiään. Kanadassa viranomaiset, elintarvikealan organisaatiot ja yritykset ovat yhdessä laatineet jäljitettävyyskäytäntöjen ja tiedonsiirtotapojen malleja. Yhteistyön tarkoituksena on rakentaa koko elintarvikeketjun jäljitettävyystoiminnalle vaatimusmalli, jonka yritykset voivat halutessaan ottaa käyttöön. Tiedon siirron malli rakennetaan EAN (European Article Numbering).UCC-standardin pohjalle. Elintarvikkeiden jäljitettävyysohjeistuksia ja -käytäntöjä ovat Euroopassa koonneet yhteen ja mallintaneet ECR (Efficient consumer response)-europe-järjestö, CIES-Food Business Forum ja EU:n rahoittama Eufoodtrace-projekti. Eufoodtrace-projektin keväällä 2004 järjestämässä kongressissa esitettiin katsauksia jäljitettävyyden tilasta Euroopan eri maissa. Katsausten perusteella Euroopan suurimmissa elintarviketuottajamaissa tilanne jäljitettävyysjärjestelmien rakentamisessa on hyvin samankaltainen kuin Suomessa. Työ on aloitettu, ja osa yrityksistä on jo luonut toiminnanohjausjärjestelmiin integroituja jäljitettävyystoimintoja. Bulkkiraaka-aineissa ja jatkuvatoimisissa elintarvikkeiden valmistusprosesseissa jäljitettävyyttä ja eräseurattavuutta toteutetaan osittain arvioimalla eikä se voi olla yhtä tarkkaa kuin panoskohtaisissa valmistusprosesseissa, joissa tuotteita valmistetaan aina tietyn kokoinen erä kerrallaan. Euroopassa esimerkiksi Hollannissa ja Britanniassa on tehty selvityksiä jäljitettävyyden toteutumisesta elintarvikeketjussa. Selvitysten pohjalta tutkimuslaitokset ovat yhdessä viranomaisten kanssa luoneet raportteja ja ohjeistuksia jäljitettävyyskäytännöistä yritysten käyttöön (Foodtrace Concerted Action Programme 2004). Myös Japanin maatalousministeriö on tehnyt laajan jäljitettävyysseurantaraportin, jossa on kuvattu yritysten käyttämiä järjestelmiä. Viranomaiset ovat lisäksi antaneet erikoismääräyksiä liittyen riisin, vihannesten, siipikarjan ja sianlihan jäljitettävyyteen. Sianlihan alkuperästä on Japanissa mahdollisuus saada tulevaisuudessa tietoa erätunnuksen avulla Internet-portaalin kautta. (Ministry of Agriculture, Fishery and Forestry of Japan 2004) Jäljitettävyyden hyödyntäminen markkinoinnissa Maailmanlaajuisilla globaaleilla markkinoilla valmiiden tuotteiden ja niiden raaka-aineiden alkuperän osoittaminen kiinnostaa yhä enemmän myös kuluttajia. Tuotteita voidaan myös erilaistaa ja markkinoida halutuilla asiakassegmenteille. Tuotteiden jäljitettävyydellä voidaan määritellä raaka-aineiden tuotantomenetelmiä ja ominaisuuksia sekä valmistusprosessia tarkemmin. Kuluttaja ei pysty pelkän maun tai ulkonäön perusteella arvioimaan elintarvikkeen ravitsemuksellisia tai tuotantotapaan liittyviä ominaisuuksia, kuten luomutuotteita tai paikalliseen lähiruoka-ajatteluun perustuvia tuotteita. Myös GMO-raaka-aineiden (Geneettisesti muunnettu organismi) toteamiseen on tuotteen tarkka ja verifioitu jäljitettävyys tehokkain menetelmä. Samoin luomutuotteiden tuotantotavan varmistamiseen tarvitaan tarkkaa laissakin määriteltyä jäljitettävyyttä valmiista tuotteista takaisin luomutuotannossa oleville tiloille asti. Valmistusprosessien kautta voidaan luoda uusia mahdollisuuksia tuotteiden erilaistamiseen ottamalla huomioon erilaiset eettiset, uskonnolliset tai etniset vaatimukset, kuten kosher-ruoka tai ekologisesti tuotetut elintarvikkeet. Jäljitettävyydellä voidaan varmistaa näissä tapauksissa tuotteiden oikea alkuperä ja lisätä kuluttajien luottamusta tuotantotapoihin, joita ei voida muuten tuotteesta todeta (Golan et al. 2004). 6

7 Jäljitettävyyden edut kasvavat sitä enemmän, mitä tärkeämpiä ja arvokkaampia nämä erilaistamiseen liittyvät ominaisuudet tuotteissa ovat valmistajalle ja kuluttajille. Jäljitettävyydellä saadaan näin luotua tuotteelle lisäarvoa. Lisäarvon merkitys kuluttajalle voi kasvattaa tuotteen potentiaalista ostajakuntaa ja valintatilanteessa antaa sille etulyöntiaseman samanarvoisten kilpailevien tuotteiden joukossa. Latvalan (2000) tutkimuksen mukaan kuluttajat arvostavat enemmän muita elintarvikkeisiin liitettäviä laatuun ja tuotantoon liittyviä ominaisuuksia kuin tietoa tuotteen alkuperästä alue- tai tilatasolla. Tuotteiden markkinoinnissa kuluttajille näillä tiedoilla voidaan tuoda esille sellaisia tuotteen ostopäätökseen vaikuttavia seikkoja ja ylivoimatekijöitä, jotka muuten eivät olisi todennettavissa. Nämä tekijät voivat liittyä esimerkiksi tuotantomenetelmiin tai ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin. Elintarvikemarkkinoilla laatuinformaation saatavuus on rajoitettua, sillä kuluttajan ja myös muiden elintarvikeketjun toimijoiden on hankala tunnistaa ja todentaa tiettyjä ominaisuuksia elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun suhteen kustannustehokkaalla tavalla. Näitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi useimmat elintarvikkeiden turvallisuuteen (mikrobiologiset riskit, raskasmetallit ja torjunta-ainejäämät) sekä tuotantotapaan liittyvät ominaisuudet. Jäljitettävyystietojen tuomisella läpinäkyvästi kuluttajien tietoon voidaan lisätä tuotteeseen liitetyn laatuinformaation määrää. Tulevaisuudessa elintarvikeketjun toimijat yhdessä kehittävät sähköisiä tietopankkeja, joista kuluttaja voi käydä tarkastamassa tuotteen alkuperään, tuotantotapaan, valmistukseen ja jakeluun liittyviä seikkoja. Tämä luo aivan uuden mahdollisuuden kehittää paikallisia, korkealaatuisia ja turvallisia tuotteita tietyille kuluttajaryhmille, jotka kaipaavat valintojensa tueksi muutakin kuin mainosten mielikuvia. (Latvala 2000) Päivittäistavarakaupan ja teollisuuden yhteisen tuotetietopankin toteuttaminen onkin jo aloitettu keväällä Sekä kaupalta että teollisuudelta vastaanotettiin sitoumuksia tuotetietopankin käyttöönotosta ja muun muassa kaupan kaikki ryhmittymät ovat mukana Sinfos-tuotetietopankissa. Tuotetietopankki otettiin virallisesti käyttöön Tuotetietopankki toimii GS1 Finland Oy:n yhteydessä. Tuotetietopankin asiakastuki auttaa kaikkia päivittäistavarakaupan ja teollisuuden yrityksiä tuotetietopankin käyttöönotossa ja antaa tukea tuotetietopankin käyttäjille sekä järjestää käyttökoulutuksia.tuotetietopankiksi on valittu saksalainen Sinfos-järjestelmä. Sinfos on ollut käytössä Saksassa jo vuodesta 1990 lähtien. Tällä hetkellä Sinfosta käyttävät Saksan lisäksi myös Itävalta ja Tanska, ja Suomessa Sinfoksen käyttäjiä (yrityksiä) päivittäistavaratoimialalla on yhteensä jo yli Elintarvikealalta on tuotetietopankin käyttöön kouluttautuneita yrityksiä mukana 260 kappaletta. Sinfos-tuotetietopankkijärjestelmä antaa teollisuudelle mahdollisuuden lähettää tuotetietonsa sähköisesti yhteen yhteiseen tietokantaan, josta ne ovat kaikkien kaupan ryhmittymien käytettävissä. Tämä tehostaa huomattavasti tuotetietojen välittämistä teollisuudelta kauppaan. Tuoteteitopankkiin ei tallennu elintarvikkeiden raakaaineiden alkuperätietoja. Jokaisen tuotteen osalta voidaan tallentaa 200 erilaista ominaisuutta, joten jäljitettävyystietojen tallentaminen on tulevaisuudessa myös mahdollista (www.sinfos.fi). Ruotsissa EAN-Sweden on aloittanut oman tuotesertifikaatin kehittämisen yhdessä teollisuuden ja kaupan kanssa. Tuotesertifikaatti VCD pohjautuu EDI-standardiin ja sillä pyritään kehittämään tiedon siirron joustavuutta ja tiedon laatutasoa. Kauppa odottaa tavarantoimijoiden rekisteröityvän sertifikaatin käyttäjksi ja lähettävän tuotteidensa tietoja kaupan ja tavarantoimittajan välisessä tietoliikenteessä sertifikaatin edellyttämällä tavalla (www.vcd.nu). Elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden hallinta 7

8 Elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden lähtökohtana on se, millä laajuudella niihin vaikuttavat toiminnot ja tekijät voidaan paikallistaa jäljitettävyysjärjestelmien avulla. Tarkemmalla ja eräkohtaisemmalla jäljitettävyystiedon keräämisellä nopeutetaan turvallisuus- ja laatuongelmien löytämistä ja ongelmien ratkaisua. Tuotteiden kasvanut turvallisuus ja huonolaatuisten tuotteiden markkinoille pääsyn estäminen kannustavat yrityksiä investoimaan tarkempiin ja tuote-eriä yksilöivämpiin jäljitettävyysjärjestelmiin. Samalla nämä järjestelmät toimivat osana laatujärjestelmää ja tuotteen koko laatuketjua. Jäljitettävyysjärjestelmät lisäävät kuluttajien luottamusta tuotteisiin ja niitä valmistaviin yrityksiin. Jäljitettävyys- ja omavalvontajärjestelmän avulla yritys pystyy ongelmatilanteissa esittämään näyttöä omasta laadukkaasta ja virheettömästä toiminnastaan koko jakeluketjussa. (Golan et al. 2004) Jäljitettävyyden parantaminen varmistaa myös jakeluketjun toimivuuden ja nopeuttaa tuotteiden läpimenoaikoja toimituksissa. Jäljitettävyyden avulla voidaan varmistaa se, että tuote-erien liikkeitä pystytään seuraamaan dynaamisesti jakeluketjussa ja takaisinveto voidaan tehdä tarvittaessa ennen kuin tuote on ehtinyt loppuasiakkaalle asti. EAN.UCC(Uniform Code Council)-standardi viivakoodeissa on käytössä USA:ssa ja Euroopassa. Standardin käyttöönottoa suositellaan eurooppalaisissa jäljitettävyyskäytäntöehdotuksissa. On arvioitu, että standardi olisi tällä hetkellä käytössä noin miljoonassa yrityksessä, joista hyödyntää myös standardiin kuuluvaa SSCC-koodia (Serial Shipping Container Code) erien merkinnässä. Standardiin liittyvään UPC:n (Universal Product Code) 13- ja 14-bittisiin sovelluksiin voidaan tarkentaa tietoa yrityksestä, tuotteesta ja sen attribuuteista (Global Trade Item Numbers -standardi). Näiden standardien avulla integroiduissa järjestelmissä niihin syötettyjen tuotetietojen avulla voidaan tuotteiden jäljitysprosesseja tehostaa ja tarkentaa koko toimitusketjussa. Jos valmistusprosessissa olevat raaka-aineiden erätiedot on tallennettu valmistajan toiminnanohjausjärjestelmään, myös tuotteiden raaka-aine-erien alkuperä voidaan jäljittää. Valmiit tuotteet voidaan erämerkitä viivakoodeilla kuluttajapakkauksiin, jakelupakkauksiin ja lavoihin. (Chartier 2004) Mitä riskialttiimpia raaka-aineet ja tuotteet ovat, sitä suurempia investointeja jäljitettävyysjärjestelmiin voidaan tehdä. Jos tuotteiden takaisinvetoeriä voidaan merkittävästi pienentää tai jo markkinoille päässeiden tuotteiden takaisinvetoja vähentää, investoinnit voivat olla kannattavia. Myös tuotteiden arvo ja eräkoot vaikuttavat investointien suuruuteen. Yrityksen järjestelmästä saaduilla tiedoilla voidaan tarpeen vaatiessa osoittaa, että mahdollinen ongelma on jossain muussa kohdassa tuotteen reitillä kuluttajan pöytään.yritykset rakentavat myös tuotteidensa brandia ja uskottavuutta järjestelmällisimmin kuin ennen. Takaisinvedot vaativat usein ilmoittamista mediassa näistä viallisista eristä kuluttajille. Elintarvikkeita valmistavan yrityksen luotettavuus kuluttajien keskuudessa kärsii laajoista takaisinvetoilmoituskampanjoista, jotka voidaan välttää toimivilla jäljitettävyysjärjestelmillä. Yhä useammat elintarvikeyritykset vetävät myös markkinoilta tuotteita joissa on havaittu maku- tai pakkausvirheitä. Jos tuotteen jäljitettävyystiedot ovat tallennettu järjestelmän tietokantaan voidaan tuotteen jakelureitti paikallistaa ja tuote vetää takaisin markkinoilta ennen kuin se joutuu kuluttajille asti. Näin vältetään eristä ilmoittaminen mediassa. (Blome 2004 s.19) Elintarvikkeiden piteneviin tuotantoketjuihin liittyy uudenlaisia elintarvikehygieenisiä riskejä. Pitkien tuotantoketjujen lopputuote on riippuvainen jokaisesta siihen vaikuttaneesta ketjun osasesta: tuottajasta, elintarviketeollisuudesta, kaupasta ja elintarvikevalvontaviranomaisesta. Jos ketju pettää jossakin kohdassa, tuotteen turvallisuus voi vaarantua. Kansainvälistyvässä elintarvikekaupassa 8

9 lopputuotteen turvallisuudesta vastaa yhä laajempi joukko erilaisiin toimintatapoihin tottuneita elinkeinonharjoittajia ja valvojia. Turvallisuuden kannalta on tärkeää, että tiedot muun muassa tuotantotavoista, siemenistä, torjunta-aineista, rehuista, tuotantotilan tautitilanteesta, eläinten lääkityksestä ja elintarvikkeiden valmistuksesta sekä varastointi- ja kuljetusolosuhteista ovat saatavilla ja niihin liittyvät riskit jokaisen ketjun toimijan hallinnassa. Jatkuvasti muuttuvan ja päivittyvän tietojenvaihtojärjestelmän luominen niin integroituihin tuotantoketjuihin kuin yksittäistenkin toimijoiden välille on suuri haaste elintarviketuotannolle. (Maijala 2004) Jäljitettävyysjärjestelmät lisäävät osaltaan elintarvikkeiden tuotantoketjun yhtenäisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Samassa ketjussa toimivat yritykset voivat kehittyvän tiedonsiirron avulla luoda sähköisiä yhteyksiä toiminnanohjausjärjestelmiensä välille. Toiminnanohjausjärjestelmien jäljitettävyysmoduuleissa olevat erätiedot voidaan näin linkittää raaka-aineiden tuotannosta valmiisiin tuotteisiin kaupan hyllylle asti. Tulevaisuudessa näistä yhteisistä tietokannoista pystytään saamaan esille tuotteen koko reitti, jopa mahdollisesti kuluttajienkin nähtäväksi web-pohjaisiin asiakassovelluksiin. Tuote- ja erätietoihin on mahdollista liittää muutakin niihin liittyvää laatu- tai hygieniakontrollitietoa esimerkiksi tuotantotavoista ja kylmäketjun lämpötiloista. (Intentia 2004) Jäljitettävyyden taso koko ketjussa ei määräydy sen vahvimman vaan heikoimman lenkin mukaan. Jos tietojen siirto jossain kohdin ketjua katkeaa, sitä ei voida enää korjata ketjun vahvemmissa kohdissa. Jäljitettävyysketjun kannalta on oleellista muodostaa verkosto siten, että kaikkien mukana olevien yritysten tietojärjestelmät ovat riittävällä tasolla mahdollistaen tarpeellisten erätietojen välittämisen ja tallentamisen. (Food Chain Strategy Division 2002) Jäljitettävyys sinänsä ei tee elintarvikkeesta turvallista. Se on riskinhallintaväline, jonka avulla pyritään saamaan elintarvikkeen turvallisuuteen liittyvä ongelma hallintaan. (Suojanen 2005, 65) JÄLJITETTÄVYYDEN KUSTANNUKSET SUHTEESSA HYÖTYIHIN Kustannukset muodostuvat jäljitettävyysdokumenttien ylläpidon vaatimista päivittäisistä työkustannuksista ja jäljitettävyysjärjestelmien päivittämisien investointikustannuksista sekä tuotteen erilaistamisesta erämerkintöjen avulla. Dokumentteja voidaan ylläpitää manuaalisesti paperimuodossa tai tallentaa digitaalisesti. Dokumentointi voidaan tehdä toiminnanohjausjärjestelmien sisällä tietokantojen avulla. Tietoja voidaan tallentaa myös erillisiin itsenäisiin tai toiminnanohjausjärjestelmien rinnalla toimiviin ohjelmiin. Lisäksi jäljitettävyystietoja voidaan tallentaa yrityksen talous- ja lähettämöjärjestelmiin laskujen, lähetyslistojen ja rahtikirjojen muodossa, joissa on tuotteisiin ja raaka-aineisiin liittyvää eräkohtaista tietoa. (Harju et al. 2004) Arviot kustannuksista jäljitettävyystietojärjestelmien rakentamisessa ja käyttöönotossa vaihtelevat elintarvikeketjun eri osissa ja sektoreilla. Kustannukset kasvavat huomattavasti korkeammiksi, jos käytössä ei ole lainkaan tietojärjestelmiä muihin laatu- ja tuotannonohjaustoimintoihin, joihin jäljitettävyystoiminnot voidaan yhdistää. Kustannukset kohdistuisivat näiden arvioiden mukaan myös laajemmin tuotantoketjun alkupäähän kuin kauppaan tai loppuasiakkaisiin. Jäljitettävyyskustannukset siis pyrkivät siirtymään tuotanto- ja toimitusketjussa alemmille toimijoille. (Food Standards Agency 2002) Yhdysvaltojen maatalousministeriön jäljitettävyysraportissa (Elise Golan, Barry Krissoff et al. 2004) on jäljitettävyyden hyödyt ja kustannukset kerätty taulukon 1 mukaisesti. 9

Jäljitettävyyden luominen tuotteisiin ja tuotantoon

Jäljitettävyyden luominen tuotteisiin ja tuotantoon FOODWEST OY Jäljitettävyyden luominen tuotteisiin ja tuotantoon Origo - Alkuperä jäljitettävissä Foodwest Oy 7.1.2013 JÄLJITETTÄVYYDEN LUOMINEN TUOTTEISIIN JA TUOTANTOON 1 JÄLJITETTÄVYYDEN TARKOITUS Jäljitettävyysjärjestelmän

Lisätiedot

Pakkausmerkinnät logistisessa ketjussa ja tuotetietopalvelujen uudistuminen. Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitto ry

Pakkausmerkinnät logistisessa ketjussa ja tuotetietopalvelujen uudistuminen. Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitto ry Pakkausmerkinnät logistisessa ketjussa ja tuotetietopalvelujen uudistuminen Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitto ry GS1 Finland Oy Puolueeton, voittoa tavoittelematon yritys, osa maailmanlaajuista

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Jäljitettävyyden toteutus elintarvikkeiden toimitusketjussa. Yhteenveto jäljitettävyyden toteuttamiseen soveltuvista GS1 -käytännöistä

Jäljitettävyyden toteutus elintarvikkeiden toimitusketjussa. Yhteenveto jäljitettävyyden toteuttamiseen soveltuvista GS1 -käytännöistä Jäljitettävyyden toteutus elintarvikkeiden toimitusketjussa Yhteenveto jäljitettävyyden toteuttamiseen soveltuvista GS1 -käytännöistä Johdanto Seuraava esitys kertaa aluksi pääasiat elintarvikkeiden jäljitettävyydestä.

Lisätiedot

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. GS1 standardit lisäämässä jäljitettävyyttä

Lisätiedot

Jäljitettävyys miksi se on tärkeää? Tuomo Tupasela 25.11.2014 Sibeliustalo Ankkurikatu 7, Lahti

Jäljitettävyys miksi se on tärkeää? Tuomo Tupasela 25.11.2014 Sibeliustalo Ankkurikatu 7, Lahti Jäljitettävyys miksi se on tärkeää? Tuomo Tupasela 25.11.2014 Sibeliustalo Ankkurikatu 7, Lahti Mitä jäljitettävyydellä tarkoitetaan? Jäljitettävyydellä tarkoitetaan mahdollisuutta jäljittää elintarvike,

Lisätiedot

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 EVO-projekti 2015 Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira jussi.peusa@evira.fi Miksi? EU: Elintarvikeketjun rikollisuuden vastustaminen elintarvikkeiden koostumukseen

Lisätiedot

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 EVO-projekti 2015 Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira jussi.peusa@evira.fi Tässä esityksessä Käydään läpi pääpiirteittäin miksi kyseinen projekti mitä tavoitellaan

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

Tuorekasvisten jäljitettävyys Suomessa

Tuorekasvisten jäljitettävyys Suomessa Tuorekasvisten Suomessa Pekka Siiskonen, Anne Piirainen Sari Iivonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Ruralia-instituutti / Sari Iivonen/ Tuorekasvisten 14.2.2014 1 Ruoan alkuperän todentaminen

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE käyttö toimitusketjussa Tiedonsiirron merkitys korostuu kilpailun globalisoituessa ja yritysten verkottuessa. Yritykset eivät hae kilpailuetua pelkästään yksittäisinä

Lisätiedot

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013 Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköinen toimitusketju Myyjä luovutus Tilaus Vahvistus Toimitus Kysely Vastaus Ostaja luovutus

Lisätiedot

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomu -aitous ja jäljitettävyys Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Taustaa AuthenticFood (Core Organic II-tutkimushanke) Fast methods for authentication

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

Evira 5.5.2014 JÄLJITETTÄVYYS. Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira

Evira 5.5.2014 JÄLJITETTÄVYYS. Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira Evira 5.5.2014 JÄLJITETTÄVYYS Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira jäljitettävyys kyky/mahdollisuus seurata raaka-aineen/elintarvikkeen liikkumista läpi määriteltyjen/eriteltyjen toimitus-/tuotanto-

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Tuotepistokokeet ja WS1 Sinfos-tuotetietopankin asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset. Susanna Ståhlberg GS1 Finland Oy

Tuotepistokokeet ja WS1 Sinfos-tuotetietopankin asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset. Susanna Ståhlberg GS1 Finland Oy Tuotepistokokeet ja WS1 Sinfos-tuotetietopankin asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Susanna Ståhlberg GS1 Finland Oy Tuotepistokokeet Mitä ovat tuotepistokokeet? Jokaiselta tuotetietopankin tavarantoimittajajäseneltä

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa ProLuomun luomukasvisarvoketjutyöryhmän kokous 12.8.2014 Sari Iivonen 24.10.2014 1 Euroopan maista opittua ja Suomessa sovellettavissa olevia näkökulmia: Kuluttajien

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Konsepti viljan jäljitettävyysjärjestelmästä

Konsepti viljan jäljitettävyysjärjestelmästä Konsepti viljan jäljitettävyysjärjestelmästä ja sen tuomista liiketoiminta mahdollisuuksista MTT/KTL Kasvinviljelyteknologia Pasi Suomi, Mikko Laajalahti, Ari Ronkainen & Matts Nysand Viljaketjun jäljitettävyyden

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Esityksen sisällys Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Kuinka

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus. 26.8.2015 Tuulikki Lehto

Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus. 26.8.2015 Tuulikki Lehto Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus 26.8.2015 Tuulikki Lehto Evira / VALO / TUTU / RATI Elintarvikkeesta annettavat tiedot Pakatut tuotteet

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 178/2002

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 178/2002 sivu 1/6 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 178/2002 Elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, *** sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteita sääteleviä lainsäädäntöjä Neuvoston asetus 834 / 2007 Komission asetus 889 / 2008 MMMa 846 / 2008

Lisätiedot

TUOTEKORTTI. Tarkentavat tuotetiedot. Tilaus / toimitustiedot Tilaustapa, toimituserä, tilaus-toimitusrytmi jne. Tuotteen taustatiedot

TUOTEKORTTI. Tarkentavat tuotetiedot. Tilaus / toimitustiedot Tilaustapa, toimituserä, tilaus-toimitusrytmi jne. Tuotteen taustatiedot TUOTEKORTTI Tuotenimi Tuotekoodi Tuotteen paino Postitoimipaikka Myyntiyksikkö Myyntierän 1 koko Myyntierän 2 koko Pankkitiedot Tuotteen mitat (k * l * s) mm Yhteyshenkilö Myyntierän 1 mitat (k * l * s)

Lisätiedot

Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu 22.2.2016

Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu 22.2.2016 Ympäristöterveyskeskus YHTEENVETO Terveydensuojelu 22.2.2016 KALAN JÄLJITETTÄVYYS MYYNTITISKEISSÄ 2015 Johdanto Kalan jäljitettävyys myyntitiskeissä 2015 oli Kanta- ja Päijät-Hämeen valvontayksiköiden

Lisätiedot

Miten luomun aitous voidaan tunnistaa?

Miten luomun aitous voidaan tunnistaa? Miten luomun aitous voidaan tunnistaa? Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomuelintarvikepäivät 1.10.2015, Helsinki Sisällöstä Yleisesti ruokaväärennöksistä

Lisätiedot

Elintarvikealan perustutkinto www.kpedu.fi 1.8.2009

Elintarvikealan perustutkinto www.kpedu.fi 1.8.2009 ELINTARVIKKEIDEN PAKKAAMINEN 10 OV pakkaa elintarvikkeita ja käsittelee pakkausmateriaaleja ottaen huomioon pakkaamiseen liittyvät ympäristönäkökohdat ja elintarvikepakkausten tehtävät seuraa pakattavan

Lisätiedot

GS1 standardeilla läpinäkyvyyttä toimitusketjuun. Mikko Luokkamäki 20.11.2012

GS1 standardeilla läpinäkyvyyttä toimitusketjuun. Mikko Luokkamäki 20.11.2012 GS1 standardeilla läpinäkyvyyttä toimitusketjuun Mikko Luokkamäki 20.11.2012 Jos ei ole standardeja Kengännumeroille ei ole maailmanlaajuista standardia Joten yrityksen täytyy Merkitä sama kenkä eri tavalla

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienmeijeripäivät Johanna Aho, Hämeen ammatti-instituutti Sivu 2 Hyvät käytännöt toiminnassa Parantavat ja kehittävät - yrityksen tuotteiden

Lisätiedot

Mistä tietää, että luomu on luomua?

Mistä tietää, että luomu on luomua? Mistä tietää, että luomu on luomua? Luomuvalvonta ja sertifiointi Suomessa Jyri kähönen, toimitusjohtaja Raikastamo Oy Raikastamo Oy Perustettu 2008, yksityisessä omistuksessa Erikoistunut luomumehujen

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Virheellisten tietojen vaikutus tuotetietoprosessissa

Virheellisten tietojen vaikutus tuotetietoprosessissa Virheellisten tietojen vaikutus tuotetietoprosessissa GS1 Tuotetietofoorumi 1.11.2011 Anna Nurmi 1 Esityksen sisältö: 1. Tuoteavauksia Inexin PThankinnassa - lukuja pähkinänkuoressa 2. Miksi tuotetietoja

Lisätiedot

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1 Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA Page 1 Logistiikka-alan tulevaisuuden näkymät Suomessa Tavoitteena sähköinen toimintatapa

Lisätiedot

Mitä kaupan, ammattikeittiöiden ja terveystarkastajien tulee tietää luomusta?

Mitä kaupan, ammattikeittiöiden ja terveystarkastajien tulee tietää luomusta? Mitä kaupan, ammattikeittiöiden ja terveystarkastajien tulee tietää luomusta? Uuden luomutiedon tuottaminen -hanke Pilot-koulutus 4.11.2013 Tietoa hankkeesta Uuden luomutiedon tuottaminen ja levittäminen

Lisätiedot

Hybrid Cloud -ratkaisulla pilvipalvelun hyödyt nopeasti käyttöön, Case Haarla Oy:n M-Filesdokumenttienhallintajärjestelmän käyttöönotto

Hybrid Cloud -ratkaisulla pilvipalvelun hyödyt nopeasti käyttöön, Case Haarla Oy:n M-Filesdokumenttienhallintajärjestelmän käyttöönotto Hybrid Cloud -ratkaisulla pilvipalvelun hyödyt nopeasti käyttöön, Case Haarla Oy:n M-Filesdokumenttienhallintajärjestelmän käyttöönotto Toiminnot Haarla Oy Prosessiteollisuuden tuotteet ja palvelut Raaka-aineet

Lisätiedot

Tulostuspalvelu. Palvelukuvaus. Palvelukuvaus - Tulostuspalvelu. V1.5 Luottamuksellinen 2015-06-03. sivu 1/6. 2014 Tieto Corporation

Tulostuspalvelu. Palvelukuvaus. Palvelukuvaus - Tulostuspalvelu. V1.5 Luottamuksellinen 2015-06-03. sivu 1/6. 2014 Tieto Corporation Palvelukuvaus - Tulostuspalvelu V Tulostuspalvelu Palvelukuvaus sivu 1/6 2014 Konsultointipalvelu Palvelukuvaus - Tulostuspalvelu V Tekijänoikeudet Tämän asiakirjan tai minkään sen osan sisältöä ei saa

Lisätiedot

Tämä dokumentti sisältää kenttäkohtaiset ohjeet WS1 Sinfokseen lisätyistä Synkka-tuotetietopankin pakollisista kentistä

Tämä dokumentti sisältää kenttäkohtaiset ohjeet WS1 Sinfokseen lisätyistä Synkka-tuotetietopankin pakollisista kentistä Ohjeen sisältö: Tämä dokumentti sisältää kenttäkohtaiset ohjeet WS1 Sinfokseen lisätyistä Synkka-tuotetietopankin pakollisista kentistä 1. Pakolliset Synkka-tuotetietopankin kentät, joista annetaan varoitus

Lisätiedot

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon suoramyynti = Alkutuotannon toimijoiden harjoittama omien alkutuotannon tuotteiden myynti Ei vaadi

Lisätiedot

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo LUOMU Nyt! Joensuu 1 Elintarviketurvallisuusorganisaatio 2 Jäljitettävyys ja luotettavuus läpi koko ketjun Miksi lakia piti taas muuttaa? 3 Kuka nyt valvoo mitäkin Kuntien elintarvikevalvonta Markkinavalvonta

Lisätiedot

GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015

GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015 GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015 Sisältö 1.GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2.GS1 standardijärjestelmä 3.GS1 Golli-palvelu digitalisoi

Lisätiedot

PTY:n omavalvonnan tietopankki

PTY:n omavalvonnan tietopankki PTY:n omavalvonnan tietopankki ELATI III seminaari 20.4.2010 Johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry 20.4.2010 1 Päivittäistavarakauppa ry (PTY) Päivittäistavarakaupan alalla toimivien yhteisöjen

Lisätiedot

REKO ja elintarvikelainsäädäntö

REKO ja elintarvikelainsäädäntö REKO ja elintarvikelainsäädäntö REKO seminaari, 14.11. Seinäjoki Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea keskus HUOM! REKO toimintaa ja elintarvikelainsäädäntöä koskeva esitys on ensisijaisesti tarkoitettu

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

LR:n COLOSTRUM: Farmaseuttisen laadun tunnuspiirteet

LR:n COLOSTRUM: Farmaseuttisen laadun tunnuspiirteet LR:n COLOSTRUM: Farmaseuttisen laadun tunnuspiirteet COLOSTRUM SUOJAA LUONNOSTA Mitä on COLOSTRUM? Colostrum on juuri poikineen lehmän ensimaitoa, jota kutsutaan myös ternimaidoksi. Colostrumia eli ternimaitoa,

Lisätiedot

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde 1 (6) 1.2.2011 TIETOPYYNTÖ Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet 1.1 Yleistä Tämä asiakirja on tietopyyntö. Tämä ei ole hankintailmoitus tai tarjouspyyntö, vaan alustava

Lisätiedot

Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä

Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina hanke Jukka Jokiranta FocusIt Consulting Oy 2010 Tuotekortti

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset

Lisätiedot

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano 31.7.2013, Helsinki Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö Elintarviketietoasetus

Lisätiedot

EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan

EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan Valtakunnalliset elintarvikevalvonnan koulutuspäivät Tampereella 24.-25.1.2012 Kirsi-Helena Kanninen (kirsi-helena.kanninen@evira.fi,

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Elintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla

Elintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla Elintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla Elintarvikelainsäädännön suomat mahdollisuudet Luomuasetuksen asettamat raamit Jaana Elo Luomupäivät 9.10.2015 Mikkeli Elintarvikelainsäädännön suomat mahdollisuudet

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

GS1 edistämässä yritysten välistä tiedonvaihtoa

GS1 edistämässä yritysten välistä tiedonvaihtoa GS1 edistämässä yritysten välistä tiedonvaihtoa Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. Projektiesittely: Uudet Synkka-tuotetietopalvelut 4. Projektiesittely: GS1 GLS

Lisätiedot

Servinet Communication Oy. Servinet Communication Oy

Servinet Communication Oy. Servinet Communication Oy Servinet Communication Oy Servinet Communication Oy Tarjoamme sähköisen asioinnin palveluja, joiden avulla erilaiset yritykset ja niiden tietojärjestelmät voivat asioida keskenään sähköisesti. Tavoitteena

Lisätiedot

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala OPISKELIJAN NIMI: Tämä arviointikaavake on tarkoitettu opiskelijan itsearvioimistaitojen vahvistamiseen ja työpaikkaohjaajan käyttöön:

Lisätiedot

PoD=kirja tarpeeseen -palvelu

PoD=kirja tarpeeseen -palvelu PoD=kirja tarpeeseen -palvelu Mikä on PoD=kirja tarpeeseen palvelu? Kirjavälityksen ja Hansaprintin uusi ja kätevä palvelu kirjan tuottamiseen tarvepohjaisesti. Palvelu kattaa tilaus-, painamis-, toimitus-

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Paikoillenne, valmiit, lähetetty!

Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Toimitusketjun hallinta Logistiikka ei ole pelkästään tavaran siirtämistä ja säilyttämistä, vaan se on keskeinen osa laadukasta palvelua ja tehokasta toimitusketjua Logistiikkayritysten

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

OIVA -valvontatietojen julkistaminen. Elintarviketurvallisuusvirasto Valvontaosasto

OIVA -valvontatietojen julkistaminen. Elintarviketurvallisuusvirasto Valvontaosasto OIVA -valvontatietojen julkistaminen Elintarviketurvallisuusvirasto 1 Mikä Oiva? Valtakunnallista uutta elintarvikevalvonnan tietojen julkistamisjärjestelmää kutsutaan Oivaksi. Valvontatietojen julkistaminen

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä!

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä! Ohjelman esittely Tavoittele luomutähteä! Vapaasti mutta luotettavasti Portaat luomuun ohjelma on vapaaehtoinen Ohjelmaa ylläpitää Savon koulutuskuntayhtymä/ekocentria ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna

Lisätiedot

Kuljetustilaukset sähköisesti

Kuljetustilaukset sähköisesti Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan

Lisätiedot

Geenitekniikka säädeltyä

Geenitekniikka säädeltyä Muuntogeenisten organismien lupamenettelyt 13.4.2010 Leena Mannonen Maa- ja metsätalousministeriö Geenitekniikka säädeltyä 1. EY geenitekniikkadirektiivit implementoitu kansallisesti geenitekniikkalakiin

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

SAP. Lasse Metso 14.1.2011

SAP. Lasse Metso 14.1.2011 SAP Lasse Metso 14.1.2011 Toiminnanohjausjärjestelmä engl. Enterprise Resource Planning, ERP Integroitu tietojärjestelmä joka palvelee kaikkia yrityksen osastoja. Tuotantoyrityksistä liikkeelle lähtenyt

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun?

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun? Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta

Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisäseminaari Helsingin yliopiston pieni juhlasali Ravintolisätoimijan velvollisuudet (1) - toiminta Elintarvikealan toimijan on noudatettava

Lisätiedot

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta?

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa? Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Laatusertifikaattien hyödyntäminen 1. Laatusertifikaattien

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä Mitä laatu on Deming (1940): asiakkaiden nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämistä laadun avulla Edwards (1968): kykyä tyydyttää asiakkaan tarpeet Akyama (1991): se, mikä toteuttaa ostajan tarpeet Mikel

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Näytteenoton dokumentoinnin ja jäljitettävyyden merkitys

Näytteenoton dokumentoinnin ja jäljitettävyyden merkitys Näytteenoton dokumentoinnin ja jäljitettävyyden merkitys Taija Rissanen, Evira Jäljitettävyys ja dokumentointi Näytteenoton syitä monia: toimijoiden valvonta ruokamyrkytysepäily, muu epäily kansallisen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Espoon koulutuskuntayhtymä Omnia

Espoon koulutuskuntayhtymä Omnia TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (6) Espoo Catering -liikelaitos hankkii lihaa, lihatuotteita ja valmisruokia tuotantokeittiöille tällä hetkellä noin kahden miljoonan euron arvosta vuodessa. Hintaliitteestä (liite

Lisätiedot

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin. IQF- Vesanto sijainti: Irtopakastuslaitos sijaitsee Pohjois-Savossa Vesannon taajamassa sijaitsevan kala-aseman yhteydessä. Hallinnoijana toimii kalastajien omistama Vesannon Kala Osk. Irtopakastamon naapurissa

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Näytteenottokoulutus 19. 20.11.2016 Mikä on Fineli? Elintarvikkeiden koostumustietokanta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää perustettu vuonna 1984

Lisätiedot