Järkevää joukkoliikennettä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järkevää joukkoliikennettä"

Transkriptio

1 Y M P Ä R I S T Ö R A P O R T T I

2 Järkevää joukkoliikennettä Lentämistä pidetään energiatehottomana liikennemuotona. Sitä se onkin pahimmassa tapauksessa lennettäessä tyhjillä suihkukoneilla lyhyitä matkoja. Mutta jo Helsingistä Väli- Suomen keskuksiin matkustettaessa lentäminen on järkevää joukkoliikennettä energiatehokkailla potkurikoneilla. Autoilusta tuttuja termejä käyttäen polttoaineen kulutus kyseisellä lentomatkalla on täydellä koneella kolme litraa sadalle kilometrille per istuin jopa vähemmän. Lentämisen infrastruktuuri on hyvin kevyt verrattuna tie- ja raideliikenteeseen. Kolme kilometriä kiitotietä molemmissa päissä riittää oli kyse sitten kotimaan lennosta tai mannerten välisestä. Suomen lentoasemaverkosto on valmis ja palvelee nopeaa ja turvallista liikennemuotoa ilman suuria investointeja. Kotimaan liikenteessä Finavian tavoitteena on vihreä ja energiatehokas joukkoliikenteen matkaketju pääkaupunkiseudulta maakuntiin siten, että liityntä lentoasemalle onnistuu molemmissa päissä joukkoliikennevälinein. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi teemme tiivistä yhteistyötä seutukuntien kanssa. Lentoliikenteen ilmastopäästöistä pieni osa johtuu lentoasemien toiminnasta. Lentoaseman pitäjänä Finavia pyrkii parantamaan energiatehokkuuttaan ja vähentämään päästöjään energia- ja ilmasto-ohjelman avulla. Olemme muun muassa kehittäneet ja säätäneet terminaalirakennusten tekniikkaa. Polttoaineiden käytöstä aiheutuvia päästöjä vähennämme lämmittämällä maakuntalentoasemia bio- polttoaineilla. Tutkimme myös raskaiden työkoneidemme käytön optimointia. Tämä ympäristöraportti yhdistää lentoasemien ympäristökatsauksen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöraportin uudeksi, lukijaa paremmin palvelevaksi julkaisuksi. Raportti sisältää lentoasemien tärkeimmät ympäristötunnusluvut ja -toimenpiteet. Vantaalla Samuli Haapasalo, toimitusjohtaja Mikko Viinikainen, ympäristöjohtaja Sisällysluettelo Järkevää joukkoliikennettä 02 Lentoasemien ympäristövaikutukset 03 Finavian ympäristötyö Lentoliikenne ja ilmasto 09 Lähestymme Helsinki-Vantaata ympäristöystävällisesti 10 Wash and Go Jäänestoa tehokkaasti ja vesiä säästäen 12 Maarianhamina Vuoden 2009 Lentoasema Finavia valitsee vuoden lentoaseman sen toimintaa laajasti arvioivien kriteerien perusteella. Maarianhaminan lentoaseman valintaan on vaikuttanut etenkin se, että henkilökunta on omaksunut uuden, muutokseen tähtäävän toimintamallin. Pientä säätöä, suurta hyötyä 14 Lentoasemakohtaiset tunnusluvut Helsinki-Vantaan ympäristövuosi Ympäristöorganisaatio 27 Tietoa ilmailun ympäristöasioista 27 2

3 Lentoasemien ja lentoliikenteen ympäristövaikutukset Kiitoteiden liukkaudentorjunta Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä: harjausta ja aurausta. Kemiallisia aineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistossa sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Nykyisin käytettävät aineet ovat natriumasetaatti, kaliumasetaatti, natriumformiaatti ja kaliumformiaatti rakeisessa ja nestemäisessä muodossa. Aineet kuluttavat happea joutuessaan vesistöön, mutta ovat ympäristölle mahdollisimman vähän haitallisia. Kiitoteiden liukkaudentorjunnasta vastaa Finavia. Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Lentokoneiden pinnoilta on poistettava lumi ja jää sekä estettävä uuden jään muodostuminen koneen ohjattavuuden ja suorituskyvyn turvaamiseksi. Lentokoneen pinnalle ruiskutettava propyleeniglykoli ei ole vaaralliseksi luokiteltu aine, mutta se kuluttaa happea hajotessaan sekä aiheuttaa hajuhaittoja. Lentokoneiden jäänestosta ja -poistosta huolehtivat maahuolintayhtiöt. Lentotoiminta Lentoyhtiöiden, yksityisten ja puolustusvoimien ilma-alusten liikkuminen aiheuttaa melua ja pakokaasupäästöjä. Lentokoneiden melua hallitaan kiitoteiden käytön suunnittelulla, kansainvälisin melumääräyksin, kehittämällä moottoritekniikkaa sekä maankäytön suunnittelulla. Lentoasemilla päästöjä ilmaan aiheuttavat toiminnoillaan useat eri toimijat: Finavia, lentoyhtiöt, maahuolintayhtiöt, muut lentoasema-alueilla toimivat yritykset sekä puolustusvoimat. Finavia vastaa omista toiminnoistaan ja päästöistään ja sillä on lentoaseman pitäjänä osavastuu lentoasemalla suoritettavien toimintojen ympäristövaikutuksista. Lentoaseman infra ja maaliikenne 1 Tieyhteys lentoasemalle 2 Pysäköinti ja maajoukkoliikenne 3 Matkustajaterminaali 4 Lennonjohtotorni (lennonvarmistus) 5 Lentoaseman toimistorakennus 6 Lentoaseman kunnossapitokaluston halli 7 Lentokonehalli 8 Kiitotie ja rullaustiet Lentokoneiden jäänesto ja valumavedet 9 Lentokoneiden jäänesto ja -poisto 10 Jäänesto- ja poistoainesäiliöt (glykoli) 11 Asemataso ja sen vesien johtaminen Kiitoteiden liukkaudentorjunta ja valumavedet 12 Kunnossapitokalusto ja liukkaudentorjunta 13 Liukkaudentorjuntaainesäiliöt (formiaatit, asetaatit) Lentokoneiden polttoainehuolto 14 Lentokoneiden tankkaus 15 Lentokoneiden polttoaineiden varastointi Kunnossapitokalusto ja yhdyskuntatekniikka 16 Kunnossapitokaluston polttoainehuolto 17 Yhdyskuntajätteet 18 Ongelmajätteet 19 Tilojen yhdyskuntatekniikka (vesi ja lämmitys) Lentokoneiden liikkuminen 20 Lentokoneiden huoltokoekäyttö 21 Lentokoneiden nousut, laskut ja rullaukset 3

4 Finavian ympäristötyö 2009 Pieniä ja suuria lentoasemia ympäristölupaharkinnassa Vuonna 2009 annettiin ympäristöluvat Kuopion, Jyväskylän ja Hallin lentoasemien toiminnalle. Vuoden lopussa vireillä oli kuusi lupahanketta, joista kertomusvuoden aikana oli käynnistetty Rovaniemen, Ivalon ja Kemi-Tornion hakemukset. Lupamääräysten mukaan Kuopiossa ja Jyväskylässä on jatkettava lentokoneiden jäänestoaineiden keräilyä imuriautoilla sekä toiminnan tehokkuuden vuosittaista raportointia. Hallin lentoasemalla, joka sijaitsee pohjavesialueella, tulee selvittää hulevesien johtamista alueen ulkopuolelle. Lisäksi lupamääräyksissä edellytettiin lentokonemeluselvityksiä ja melunhallintasuunnitelmien laatimista. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto järjesti helmikuussa julkisen kuulemistilaisuuden Helsinki-Vantaan ympäristölupahakemuksesta. Tilaisuuteen osallistui noin sata aiheesta kiinnostunutta asukasta. Finavia antoi kesällä viimeiset pyydetyt vastineet hakemusta koskeneista muistutuksista. Vuoden 2005 jälkeen Finavian 25 lentoasemasta yhdeksän on saanut vuonna 2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Vuoden 2009 lopussa kaksi päätöstä oli vielä hallinto-oikeuksissa jatkokäsittelyssä. Maaperän ja vesien suojelua Joensuussa selvitettiin lentoaseman paloharjoitusalueen rakenteiden kuntoa. Oulussa tutkittiin ja kunnostettiin paloharjoitusalueen maaperää alueen ja sen toiminnan kehittämisen yhteydessä. Muovikalvolla eristettyä aluetta laajennettiin ja alueelle asennettiin uusi öljynerotin. Joensuun ja Jyväskylän lentoasemien pohja- ja pintavesien tarkkailuohjelmat uusittiin ympäristölupamääräysten mukaisesti. Oulussa käynnistyi jäänestoainepitoisten vesien keräys imuriautolla varastoaltaan rakentamisen valmistuttua. Kerätty vesi toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. 4

5 Meluselvityksiä Osana lupahakemuksia tai lupien määräyksiä laadittiin meluselvitykset Helsinki-Vantaan, Rovaniemen, Hallin, Kittilän, Ivalon ja Kemi-Tornion lentoasemien liikenteestä. Sotilas- ja yhteistoimintalentoasemilla selvityksiä laadittiin yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Joensuun lentoasemalle valmistui melunhallintasuunnitelma, joka kuvaa lennonjohdon toimintatavat liikenteen ohjaamisessa. Ympäristötiedot nettisivuilta Finavian ympäristönettisivujen sisältörakennetta uudistettiin ja ladattavissa olevat julkaisut lajiteltiin uudella tavalla. Tiedot lentoaseman pitämisen sekä lentoliikenteen ympäristövaikutuksista löytyvät nyt sivuilta aiempaa nopeammin. Myös ympäristöpalautejärjestelmää on parannettu ja laajennettu asteittain eri lentoasemille. Ympäristöä koskeviin tiedusteluihin voidaan siten vastata aiempaa tehokkaammin. Viestintää, jossa kerrotaan lentoliikenteen eri puolista järkevänä joukkoliikenteenä, suunniteltiin vuonna 2010 toteuttavia toimenpiteitä varten. Tavoitteena on kiinnittää huomiota eri liikennemuotojen palvelurooliin sekä siihen, miten raskaita väyläratkaisuja eri liikennemuodot tarvitsevat. Lentoliikenteen tehokkuus perustuu kotimaan liikenteessäkin sen nopeuteen, turvallisuuteen, lentoasemien infrastruktuurin keveyteen ja valmiusasteeseen sekä sopivan kokoisten ja nykyaikaisten lentokoneiden energiatehokkuuteen. Vesientarkkailusta hyviä tuloksia Helsinki-Vantaalla Maahuolintayritykset tekevät lentokoneiden jäänestokäsittelyjä Helsinki-Vantaalla sekä osoitetuilla paikoilla asematasolla, että etäjäänpoistoalueella. Jäänestossa käytetään propyleeniglykolia. Se on biologisesti hajoava aine, jota käytetään muun muassa elintarvikkeissa lisäaineena. Vesistöissä se aiheuttaa hapenkulutusta ja sopivissa olosuhteissa tunnis- Kolmella Pohjois-Suomen lentoasemalla tehtyjen energiakatselmusten tuloksia on hyödynnetty koko verkoston energiatehokkuuden kehittämisessä. 5

6 Kotimaisella biopolttoaineella lämmitetään jo 10 Finavian lentoasemaa. Kuvassa Jyväskylän lentoasema. tettavaa hajua. Paikoilta, joilla käsittelyt ovat sallittu, valumavedet johdetaan jäänpoistokauden aikana jätevesiviemäriin. Vesien keräilyä asematasolta on asteittain kehitetty. Lentoaseman itäpuolella sijaitsevan Kylmäojan kuormituksen vähentämiseksi rakennettiin uusi pumppaamo, joka on otettu käyttöön helmikuussa Pumppaamolta vedet ohjataan jätevesiviemäriin. Osa aiemmin Kylmäojaan päätyneestä kuormituksesta saadaan näin ohjattua käsittelyyn. Kahden edellisen vuoden aikana tehtyjen toimenpiteiden vaikutus on nähtävissä myös valumavesien tarkkailutuloksissa. Hapenkulutusarvot ovat selvästi pienemmät aiempiin vuosiin verraten. Ympäristöriskejä poistettiin Helsinki-Malmilla Helsinki-Malmin lentoasemalla toteutettiin vuonna 2008 annetun ympäristöluvan määräyksiä. Valumavesilinjaan asennettiin öljynerotusjärjestelmät estämään päästöt Longinojaan mahdollisten onnettomuuksien yhteydessä. Myös pintavesien tarkkailuohjelma uusittiin. Lentoaseman toiminnas- ta tehtyjen hajuhavaintojen vuoksi selvitettiin VTT:n kyselytutkimuksen avulla hajujen havaittavuutta ja niiden yleisyyttä. Tulosten mukaan lentoaseman hajun esiintyminen oli kuitenkin vähäistä. Tämä johtunee siitä, että ilma-alusten huoltotoiminta lähellä asutusta lopetettiin. Lisäksi Helsinki-Malmilla selvitettiin ilma-alusten aiheuttamaa melua. Mittaustulokset antoivat lisätietoja lentokoneiden aiheuttaman melun vaihtelusta lentoaseman eri puolilla. Terminaalit lämpiävät bioenergialla Finavian energia- ja ilmasto-ohjelman tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä. Helpoimmin ratkaisut voidaan toteuttaa uutta rakennettaessa. Helsinki-Vantaan tuoreessa kaukoliikenteen terminaalissa on useita yksityiskohtia, joilla terminaalin energiankulutusta vähennetään. Esimerkiksi lentokoneiden seisontapaikat estetään jäätymästä lämmittämällä niitä kaukolämmön jäte-energialla. Useiden maakuntalentoasemien lämmityksessä on siirrytty öljylämmityksestä kotimaista biopolttoainetta käyttäviin lämpökeskuksiin. Kertomusvuonna Maarianhaminan, 6

7 Kuopion ja Vaasan lentoasemilla otettiin käyttöön puupellettilämmitys. Yhteensä 10 lentoaseman lämmitys on jo toteutettu vähähiilisellä tavalla. Ilmatilan tehokas käyttö tuo päästöhyötyjä Finavia vastaa Suomen ilmatilan lennonvarmistuksesta. Ilmatila on kokonaisuutena tehokas, sillä siviili- ja sotilasilmailun tarpeet sovitetaan päivittäin suunnitelmallisesti yhteen, toisin kuin Keski-Euroopassa. Matkalennot toteutuvat usein lyhintä mahdollista reittiä pitkin. Tampereelta käsin toimiva aluelennonjohto ja lentoasemien paikallinen lennonjohto toimivat joustavasti siten, että koneiden ei tarvitse odottaa ilmassa laskuvuoroaan. Lentoasemia lähestyvät koneet voivat vähentää päästöjään tekemällä niin kutsutun jatkuvan liu un lähestymisen (CD, Continuous Descent). Lentokoneiden ohjausjärjestelmien kehittymisen ansioista vaakalennosta kilometrin etäisyydellä lentoasemasta on voitu luopua, mikä vähentää moottoritehon käyttöä ja päästöjä. Helsinki-Vantaalla ilmatila ja lennonjohto mahdollistavat lentoyhtiöille CD-lähestymiset iltapäivän paria kiiretuntia lukuun ottamatta. CD-lähestymisten osuus kaikista lähestymisistä on nykyisin noin 60 %, joka on kansainvälisestikin hyvä toteuma. Maakuntakentillä toteuma on suurempi. Hyvin suoritettu CD-lähestyminen vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 320 kg (100 kg polttoainetta) yhtä noin 150-paikkaisen lentokoneen lähestymistä kohden. Samalla lentokoneen aiheuttama melu vähenee. Myös lentoonlähdöissä ilmatilan suunnittelu tukee energiatehokkuutta. Jo vuonna 1999 Helsinki-Vantaan ilmatilaa Helsinki-Malmin lentoasemalla poistettiin ympäristöriskejä asentamalla asematason viemäreihin öljynerotusjärjestelmät. 7

8 muokattiin siten, että lentoonlähtevien ja laskeutuvien koneiden väylät erotettiin toisistaan. Lentoon lähtevät koneet voivat tehdä nousunsa suoritusarvojensa mukaisesti energiatehokkaalla tavalla, sillä niiden korkeutta ei tarvitse rajoittaa laskeutuvien koneiden vuoksi. Lentoliikenne edelläkävijänä päästökaupan piiriin Eduskunta hyväksyi joulukuussa lain, jolla Suomenkin lentoliikenne liitetään EU:n päästökauppajärjestelmään vuoden 2012 alusta. Kaikista liikennemuodoista lentoliikenne on edelläkävijä tämän taloudellisen ohjauskeinon käytössä ja kantaa näin vastuunsa sektorin päästöistä. Eräät lentoyhtiöt ja järjestöt tarjoavat matkustajille mahdollisuuden kompensoida lentojen päästöjä erilaisin maksuin. Näiden järjestelmien merkitys pienenee, kun virallinen ja tarkkaan valvottu päästökauppa alkaa. Lentoliikenteen päästöoikeuksien kokonaismäärä EU:ssa perustuu vuosien päästöjen keskiarvoon. Aluksi siitä vähennetään 3 % ja jäljelle jäävästä määrästä 15 % huutokaupataan. Loppuosa jaetaan vuoden 2010 lentojen toteuman perusteella. Päästökauppa aiheuttaa suomalaisille lentoyhtiöille miljoonan euron kustannukset vuodessa. Suomen valtiolle puolestaan kertyy päästöoikeuksien huutokauppatuloja 10 miljoonaa euroa vuodessa. Finavia esitti lakia koskevassa lausunnossaan, että tulot käytettäisiin päästökauppaa hallinnoivan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin toiminnan rahoittamiseen sekä lentoliikennealan ympäristötutkimukseen. 8

9 Lentoliikenne ja ilmasto Lentoliikenne liitetään EU:n päästökauppajärjestelmään vuonna 2012 edelläkävijänä kaikista liikennemuodoista. Lentoliikenne on joukkoliikennettä. Suihku- ja potkuriturbiinikoneiden pakokaasut sisältävät samoja aineita kuin muidenkin moottoreiden päästöt. Yhdestä kilosta lentopetrolia eli kerosiinia syntyy palamisprosessissa 3,2 kg hiilidioksidia ja 1,3 kg vesihöyryä. Muiden päästöjen määrä vaihtelee lennon eri vaiheissa ja niihin vaikuttavat muun muassa lentokoneen ja moottorin tyyppi. Globaalilla tasolla lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) muodostavat noin 2 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista päästöistä. Päästöjen muut ainesosat vaikuttavat matkalentokorkeudella siten, että lentoliikenteen lämmitysvaikutuksen arvioidaan olevan noin kaksinkertainen verrattuna lentoliikenteen osuuteen hiilidioksidipäästöistä, cirruspilvien mahdollisen muodostumisen merkitys tunnetaan huonosti. Kotimaan liikenteessä potkurikoneella (ATR) polttoaineen kulutus on 2,5 3 l / 100 km / henkilö täydessä koneessa. Lapin lennoilla suihkukoneen (A320) kulutus on parhaimmillaan 3,7 l / 100 km / henkilö täydessä koneessa. Mannertenvälinen lento kuluttaa polttoainetta noin 3 l / 100 km / henkilö, kun kone on täynnä. Biopolttoaineiden soveltuvuutta lentoliikenteeseen tutkitaan ja testataan aktiivisesti. Suomen lentoliikenneverkosto on kattava ja ilmatila ympäristötehokas. 9

10 Lähestymme Helsinki-Vantaata ympäristöystävällisesti Jo yli puolet Helsinki-Vantaalle laskeutuvista koneista suorittaa jatkuvan liu un lähestymisen, joka aiheuttaa ympäristöön vähemmän melua ja pakokaasupäästöjä. Finavia käynnisti vuonna 2008 jatkuvan liu un lähestymisen (Continuous Descent Approach, CDA tai CD) kehityshankkeen, jonka tarkoituksena on vähentää laskeutuvien koneiden aiheuttamaa melua, pakokaasupäästöjä ja polttoaineen kulutusta. Tavoitteeseen pyritään lentäjien, lentoyhtiöiden ja lennonjohdon toimintatapoja muuttamalla. Tällaista lähestymistä kutsutaan myös jatkuvan korkeuden vähentämisen toimintatavaksi. Ympäristöystävällisiin lentotapoihin on Finaviassa alettu panostaa kuitenkin jo paljon aikaisemmin. Jo vuonna 1999 toteutetulla ilmatilamuutoksella luotiin ensimmäisen kerran edellytykset taloudellisille ja turvallisille lentomenetelmille. Muutoksessa otettiin huomioon lentokoneessa olevat uudet navigointilaitteet ja -järjestelmät, jotka mahdollistivat jatkuvan liu un eli CD-lähestymisen, selvittää Helsinki- Vantaan lennonjohdon päällikkö Karri Hannula. Marraskuussa 2009 Helsinki-Vantaan ilmatilan ulkoreunaa ja lentomenetelmiä muokattiin jälleen kerran. Muutosten ansiosta lentoyhtiöiden uusilla, entistä suuremmilla, koneilla on paremmat mahdollisuudet suorittaa CD-lähestyminen. Finavian hallinnoimassa ilmatilassa koneet voivat tehdä jatkuvan liu un lähestymisen Helsinki-Vantaalle lähes aina, iltapäivän paria kiiretuntia lukuun ottamatta. Tyhjäkäynnillä perille asti Jatkuvan liu un lähestymisessä ilma-aluksen korkeusprofiili määritetään lähestymisreitin pituuteen siten, ettei tarvetta suurta moottoritehoa vaativalle vaakalentovaiheelle ole. Sekä tehonkäyttö, että nopeuden hidastuminen on optimoitu. Vaakalennosta noin km etäisyydellä lentoasemasta on voitu luopua lentokoneiden ohjausjärjestelmien kehittymisen ansioista. Menetelmää voi verrata tilanteeseen, jossa autolla pääsisi rullaamaan tyhjäkäynnillä moottoritieltä kotiovelle asti. Muu liikenne, liikennevalot, sää ja kaikki vallitsevat olosuhteet sallisivat etenemisen perille saakka, Hannula kuvaa. Lentoliikenteessä lennonjohto luo olosuhteet jatkuvan liu un lähestymiselle. Lennonjohto antaa lentäjälle kaiken tarvittavan informaation ja lentäjä voi ilma-aluksen teknis- ten järjestelmien tuella toteuttaa nopeus- ja korkeusprofiililtaan optimaalisen lähestymisen. Joka konetyypillä on oma profiilinsa CD-lähestymisessä, ja myös koneen paino vaikuttaa asiaan. Lentäjä on aina se, joka tekee lopullisen ratkaisun lähestymistavasta. Turvallisuus menee aina muiden seikkojen edelle, Hannula korostaa. Päästöt ja melu vähenevät Parhaimmillaan lähestymisvaiheen päästöjä voidaan jatkuvan liu un menetelmällä vähentää jopa 30 prosenttia. Päästöjä syntyy vähemmän, koska ilma-alus pysyy pitkään korkealla ilmatilassa, ja moottoritehot ovat pieniä. Myös melua syntyy samasta syystä vähemmän. Keskikokoisen suihkumoottorikoneen ollessa kyseessä säästö voi tarkoittaa sataakin polttoainekiloa eli noin 320 kilon hiilidioksidipäästön vähenemistä lähestymistä kohden. Pienempi matkustajakone kuluttaa noin 40 kiloa ja potkuriturbiinikone noin 30 kiloa vähemmän polttoainetta CD-lähestymisessä. Ilmatilauudistus paransi entisestään edellytyksiä taloudellisiin lähestymisiin, mikä suurimmalle asiakkaallemme merkitsee yksin laajarunkokalustossa noin kilon polttoainesäästöjä vuodessa, Hannula toteaa. Euroopan huippua Siihen, voiko jatkuvaa liukua käyttää, vaikuttavat monet eri tekijät, muun muassa sää sekä käytössä oleva kiitotieyhdistelmä. Lennonjohdollisesti jatkuvan liu un toteuttaminen on vaikeaa silloin, kun liikennettä on työskentelee tutkan Tutkalennonjohtaja paljon. Haasteellisin aika Helsinki-Vantaalla on iltapäivällä puo- perusteella. antaman tilannekuvan li kolmen ja neljän välillä, jolloin Näyttö esittää mm. tuloaallon koneet saapuvat lentoasemalle nopeaan tahtiin. Silloin säärintamat. lennonjohto joutuu estämään menetelmän käytön varmistaakseen mahdollisimman suuren kiitotiekapasiteetin ja sen, etteivät mitkään koneet joudu odotuskuvioon ennen laskeutumisvuoroa. Vuorokausitasolla jo noin 60 prosenttia Helsinki-Vantaalle laskeutuvista koneista tekee CD-lähestymisen. Luku on Hannulan mukaan Euroopan huippua. 10

11 Jatkuvan liu un menetelmä (Continuous descent operation = CD) CD lähestyminen FAP Tavanomainen lähestyminen Lähestymislennonjohto (APP) vastaa ilma-aluksista lähestymisalueella, joka ulottuu noin 50 km etäisyyteen lentoasemasta. APP:n toiminta mahdollistaa lentäjille CD-lähestymisen tekemisen. Helsinki-Vantaan lennon- Kiitotie 3 o km Melun vähenemisen alue johdon päällikkö Karri Hannula tutkatyöpisteessä. Projektin tavoitteena on lisätä CD-lähestymisiä erityisesti yöaikana, jolloin liikenteen määrä vähiten estää sen käyttöä. Menetelmän ensisijainen käyttäminen olisi edullista yöllä myös melunhallinnan kannalta. Hannula uskoo, että lentäjien ja lennonjohdon toimintaa analysoimalla sekä lentoyhtiöiden koulutusta ja tiedotusta lisäämällä tavoitteessa onnistutaan. Suomi edelläkävijä Kolmivuotisessa kehityshankkeessa ovat mukana suuret suomalaiset operaattorit Finnair, Blue1 ja FinnComm. Ilmailukäsikirjassa julkaistut lähestymismenetelmät ovat kaikkien lentoyhtiöiden käytettävissä. Yhtiöt ovat suhtautuneet projektiin myönteisesti; merkitseehän CD-lähestymisten lisääntyminen selvää säästöä polttoainelaskuihin. Ympäristöystävällisten lähestymisten suhteen meillä on win-win-tilanne, eli kaikki hyötyvät, Hannula iloitsee. Jatkuvan liu un lähestymisen projekti päättyy vuonna 2010, mutta ympäristöä huomioon ottavien lentomenetelmien käyttöä ja kehittämistä jatketaan osana normaalia lennonvarmistustyötä. Suomi on edelläkävijä jatkuvan liu un soveltamisessa ja meillä on jatkossa antaa hyödyllistä tietoa vastaaviin hankkeisiin muissa Euroopan maissa. 11

12 Wash and Go Jäänestoa tehokkaasti ja vesiä säästäen Helsinki-Vantaan uusi etäjäänpoistoalue sijaitsee kolmannen kiitotien välittömässä läheisyydessä. Lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittely on välttämätöntä lentoturvallisuuden vuoksi, siitä on lähdettävä, toteaa Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola. Haluamme pitää huolta lentoaseman ympäristöstä, samalla kun takaamme asiakkaillemme sujuvan lentoliikenteen. Helsinki-Vantaan lentoasemalla lentokoneiden jäänestokäsittelyä tekevät maahuolintayhtiöt. Finavia osoittaa yhtiöille ne paikat, joissa deicing-käsittely on sallittua, ja vastaa jääestoaineiden keräilystä ja jatkokäsittelystä. Ympäristön kannalta on tärkeää, ettei jäänestossa käytetty glykoli pääse kulkeutumaan lähialueen vesiin. Kukin lentoyhtiö solmii jäänestosta oman sopimuksensa maahuolintayhtiön kanssa, mutta jäänpoistotoimintaa koordinoidaan keskitetysti. Koordinointivastuu on siirtymässä maapalveluyhtiöltä Finavialle. totieltä 3 lounaaseen lähtevää sekä kiitotieltä 2 etelään lähtevää liikennettä. Etäjäänpoistopaikalla voidaan käsitellä jopa kuutta konetta yhtäaikaa. Etäjäänpoistoalueella imuriauto imee suurimman osan glykolista talteen, ja loput valuvat alla olevaan viemäriin. Sieltä glykolipitoinen vesi johdetaan suoraan jätevedenpuhdistamoon. Keskitetyllä jäänpoistoalueella prosessia on helpompi hallita ja haittavaikutuksia voidaan vähentää. Valumavesien keräily tehostuu, sillä käsittelyt tehdään pienemmällä alueella ja alueen viemäröintijärjestelmä ja laitteistot ovat nykyaikaisia. Koska alue sijaitsee lähellä kiitotietä, voidaan jäänestossa käyttää vähemmän glykolia. Ihannetilanteessa kone pääsee ilmaan jo muutaman minuutin kuluttua käsittelystä. Siten alueella kertyvä glykolivesimääräkin pienenee verrattuna toimintaan muilla paikoilla. Suunta pois asematasolta Lentokoneen deicing-käsittely tehdään juuri ennen koneen lähtöä ja useimmiten koneen pysäköintipaikalla asematasolla. Jäänestoaineet kerätään talteen imuriautoilla ja toimitetaan hyötykäyttöön Viikinmäen vedenpuhdistamon mädättämöön. Kaikki alueet, joilla jäänestokäsittelyt on sallittu, on yhdistetty jätevesiviemäriin, jota pitkin glykolipitoinen vesi ohjautuu jätevedenpuhdistamolle. Glykolia sisältävä lumi kasataan viemäröidyille lumenkaatopaikoille, joista sulamisvedet kulkeutuvat myös jätevedenpuhdistamolle. Vaikka Helsinki-Vantaalla on melko vanhaakin infrastruktuuria, asematason alla oleva viemäröinti pelaa ja sitä pidetään hyvässä kunnossa. Ympäristövaikutusten vähentämisen vuoksi tavoitteena kuitenkin on, että koneiden jäänpoistokäsittely asematasolla lopetettaisiin kokonaan. Vielä emme voi kieltää deicing-käsittelyä asematasolla terminaalien edessä, mutta sitä kohti ollaan menossa. Se tapahtuu sitten, kun etäjäänpoistopaikkojen kapasiteetti lentoasemalla on riittävä, Noronen-Juhola toteaa. Deicing-käsittelyt halutaan jatkossa siirtää kokonaan pois lentokoneiden seisontapaikoilta ja keskittää etäjäänpoistopaikoille. Hallittu prosessi Helsinki-Vantaan ensimmäinen keskitetty jäänpoistopaikka on ollut käytössä kahden talvikauden ajan. Alue palvelee kii- Asematasojen puhdistamiseen jääestoaineiden jäämistä käytetään raskaita, erityisvalmisteisia harjaimuriautoja, jotka voivat toimia myös talviolosuhteissa. Toimintatapoja kehitetään Helsinki-Vantaan etäjäänestopaikka on otettu käyttöön vähitellen ja siellä edelleen testataan parhaita toimintatapoja niin lentoliikenteen sujuvuuden kuin ympäristön kannalta. Alue ei ole aina auki, vaan lennonjohto antaa luvan etäjäänestoalueen käytölle silloin, kun tuuliolosuhteiden mukaan valit- 12

13 Maahuolintayritykset tekevät Helsinki-Vantaalla lentokoneiden jäänestokäsittelyjä vain alueilla, joista valumavedet ohjataan jätevesiviemäriin. Apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola vastaa lentoaseman liikennealueiden toimivuudesta. tava kiitotieyhdistelmä sen sallii. Tämä vaatii tarkkaa koordinointia lennonjohdon ja maahuolintayhtiöiden välillä. Etäjäänpoistoalueen lisäksi Helsinki-Vantaalle on tehty joitakin pienempiä paikallisia jäänpoistopaikkoja, joita voidaan käyttää tarpeen tullen ruuhkatilanteissa. Esimerkiksi uuden non-schengen-terminaalin edessä olevia seisontapaikkoja on mahdollista käyttää jäänpoistopaikkoina silloin, kun niillä ei ole muuta toimintaa. Paikat ovat Noronen-Juholan mukaan tehty vimpan päälle, ja niillä on turvallista käsitellä isoja laajarunkokoneita. Helsinki-Vantaalla kokoontuu säännöllisesti jäänpoistofoorumi, johon kuuluu lentoasemalla operoivia yhtiöitä, maahuolintayhtiöitä ja lentoaseman edustus. Yhdessä pohdimme keinoja, miten järjestää jäänestotoiminta mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja liikenteen kannalta tehokkaasti. Valittu kehityssuunta on selvillä, ja lähes kahdenkymmenen miljoonan euron investoinnit lähivuosina varmistavat jäänpoiston painopisteen siirtymisen etäalueille kaikissa liikenneolosuhteissa., apulaisjohtaja Noronen-Juhola selvittää. Jäänesto tehdään turvallisuussyistä Talvi on haasteellista aikaa lentoaseman toiminnoille. Kiitotiet on pidettävä puhtaana lumesta ja jäästä, jotta kentän pinnassa on riittävästi pitoa. Lumi ja jää on pestävä pois myös lentokoneen pinnasta, sillä ne voivat heikentää koneen suorituskykyä ja ohjattavuutta. Siipien pinnasta irtoava jää voi lisäksi joutua moottoriin ja rikkoa sen. Jäänesto- ja poisto- eli deicing-käsittelyllä estetään lumen kiinnittyminen sekä jääkerroksen muodostuminen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Lennon aikana jäätymisen estävät koneen omat sähköiset tai mekaaniset jäänpoistolaitteet. Suomessa lentokoneiden jäänestoon ja -poistoon käytetään propyleeniglykolia, joka on nopeasti luonnossa hajoava aine. Haittavaikutus on se, että veteen hajotessaan glykoli kuluttaa happea ja synnyttää samalla epämiellyttävää hajua. 13

14 Pientä säätöä, suurta hyötyä Finavian energia- ja ilmasto-ohjelmassa löydetään suurimmat kulutuskohteet ja tehdään korjaavia liikkeitä. Samalla etsitään uusia säästökohteita kaikilla lentoasemilla. Energiatehokkuus tarkoittaa meille energian tarkoituksenmukaista käyttöä, turvallisuudesta ja työskentelyolosuhteista tinkimättä, tiivistää apulaisjohtaja Reijo Särkkä Finavian Lentoasemaliiketoiminnasta. Energiatehokkaat ratkaisut ovat jo pitkään olleet lähtökohtamme suunnittelussa, hankinnoissa ja uudisrakentamisessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman syksyllä 2009 avattuun terminaalilaajennukseen sisältyy useita energian kulutusta ja kustannuksia vähentäviä yksityiskohtia. Esimerkiksi asematasovalaistusta voidaan säätää tarpeen mukaan: aktiivisen toiminnan aikana valaistusteho on täysillä, ja kun toimintaa ei ole, sitä vähennetään. Uusia lentokonepaikkoja lämmitetään sähkön sijasta kaukolämmön paluuvedellä, mikä vähentää energiakustannuksia. Ohjelman taustalla oli kansainvälisen ja kansallisen lainsäädännön, erityisesti energiapalveludirektiivin, asettamat haasteet ja sitä kautta tarve täsmällisempiin energiakulutustietoihin. Ohjelmaa toteutetaan kolmessa projektiryhmässä, joissa kussakin etsitään konkreettisia keinoja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Ryhmien vastuualueita ovat lentoasemien rakennukset ja rakenteet, uudisrakentaminen sekä ajoneuvot ja työkoneet, Särkkä kertoo. Energiankäytön tehostamista tarkastellaan Finaviassa myös liiketoiminnoittain. Yksityiskohtaiset energiatehokkuuden ja päästöjen yleistavoitteet asetetaan vuoden 2010 aikana. Perimmäisenä tavoitteena on luonnollisesti vähentää lentoasematoimintojen hiilidioksidipäästöjä. Energianhallintaa ryhmätyönä Energian kulutusta on Finaviassa seurattu jo yli 30 vuoden ajan. Seurannasta on edetty nykypäivän kokonaisvaltaiseen energianhallintaan, jota toteutetaan pari vuotta sitten valmistuneella energia- ja ilmasto-ohjelmalla. 14

15 Säädöt kohdalleen Eräs keino pienentää kulutusta on tehostaa energian käytön seurantaa mittarointia lisäämällä ja tilastointia kehittämällä. Kaukoluettavien mittareiden avulla sähkön kulutusta Finavian kiinteistössä tai kulutuskohteessa on mahdollista seurata tunnin tarkkuudella. Seurannan avulla löydämme suurimmat kulutuskohteet ja tiedämme, mihin ja miksi energiaa kuluu. Kun tunnemme hyvin nykytilanteen, voimme sen jälkeen suunnitella toimia energian säästämiseksi. Vuoden 2009 aikana tehtiin kolmella Pohjois-Suomen lentoasemalla energiakatselmukset, joiden tarkoituksena oli löytää uusia säästökohteita. Hyvien raporttien pohjalta on Särkän mukaan käynnistetty muutoshankkeita useilla lentoasemilla. Ilmanvaihto on yksi tärkeimmistä korjauskohteista. Energiankulutuksen kannalta on tärkeää, ettei terminaaleissa kierrätetä liikaa ilmaa. Nykyaikaisten CO 2 -antureiden ja taajuusmuuttajien ansiosta on mahdollista säätää ilmanvaihtoa portaattomasti ja siten optimoida sen toimintaa. Katselmusten perusteella myös lentoasemarakennusten sisälämpötilojen ohjeistusta on tarkennettu ja kiinteistöautomaatiojärjestelmiä päivitetty. Uudet ohjausarvot varmistavat, ettei tiloja lämmitetä tai jäähdytetä liikaa. Valoa ja vettä tarpeen mukaan Lentoasemalla valoja on rakennuksissa, ulkoalueilla, asematasolla ja kiitotiellä. Niiden energiankulutusta voidaan vähentää valaistusta ohjaamalla ja käyttämällä energiatehokkaita lampputyyppejä. Rakennuksissa valot sammuvat automaattisesti, kun päivänvaloa tulee sisään riittävästi. Helsinki-Vantaan uudessa terminaalissa on useita energiatehokkaita ratkaisuja. Esimerkiksi lentokoneiden seisontapaikkojen jäätyminen estetään kaukolämmön paluuvedellä. Apulaisjohtaja Reijo Särkkä koordinoi Finavian energia- ja ilmastoohjelman toteutusta. Taustalla joulukuussa 2009 valmistunut terminaali. Asemataso- ja kiitotievalojen suhteen turvallisuus on aina etusijalla. Asematasolla on pidettävä huolta siitä, että valoa on riittävästi lentoturvallisuuden ja työturvallisuuden takaamiseksi, Särkkä painottaa. Lennonjohdon kanssa on sovittu, että kiitotievaloja käytetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Finaviassa seurataan tarkasti led-teknologian kehittymistä ja uusia ratkaisuja hyödynnetään käytännössä. Led-valoja on testattu sekä Helsinki-Vantaan, että Rovaniemen lentoasemilla. Led-valonlähteitä on jo käytössä terminaalirakennusten ja pysäköintitalojen opasteissa, mutta niiden ominaisuudet eivät vielä riitä vaativiin olosuhteisiin kiitotiellä. Kohteissa, joissa ei tarvita lämpöä eikä suurta valaistustehoa, lediä voidaan käyttää. Näitä ovat esimerkiksi pientehoiset lähestymisvalot. Lentoasemien energiakatselmuksissa tarkasteltiin myös vedenkulutusta, joka lentoasemilla vaihtelee suuresti matkustajamäärien mukaan. Eniten vettä kuluu matkustajaterminaalien saniteettitiloissa. Kulutusta voidaan vähentää tehokkaalla seurannalla, vedentuloa säätelevillä vesikalusteilla ja niiden hyvällä huollolla. Uusia säästökohteita etsitään Energian ja kustannusten säästöä syntyy myös lentoasemien lämmitysmuotoja muuttamalla. Ympäristöä ajatellen on järkevää käyttää lämmityksessä uusiutuvia energialähteitä. Uudella tekniikalla voidaan tehokkaasti ja puhtaasti polttaa CO 2 -neutraalia biomassaa kuten pellettiä, haketta ja puuta. Finavian verkostoon kuuluu 25 lentoasemaa, joista usealla on siirrytty öljylämmityksestä pellettilämmitykseen. Osa lentoasemista on liitetty alueelliseen kaukolämpöverkkoon. Myös Helsinki-Vantaa on liitetty kaukolämpöverkkoon ja lentoasema ostaa kaiken lämmön Vantaan Aviaenergialta. Osana energia- ja ilmasto-ohjelmaa tutkimme mahdollisuuksia hyödyntää lämmityksessä maa- ja ilmalämpöpumppuja, apulaisjohtaja Särkkä kertoo. Muina tulevaisuuden energiansäästökohteina tutkimme kiinteistöjen vapaajäähdytystä, jossa käytetään hyväksi ulkoilmaa. Lisäksi selvitämme lentoasemilla käytettävien työkoneiden konekohtaista energiankulutusta ja taloudellisen ajotavan vaikutusta kulutukseen. 15

16 LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2009 Lentoasemien sekä ilmailun ympäristökuormitusta kuvaava tietoaineisto Liitekuvissa ja -taulukoissa on esitetty lentoasemakohtaiset liukkaudentorjunta-aineiden ja lentokoneiden jäänestoaineiden käyttömäärät sekä jätekertymät ja energian- ja vedenkulutus. Näiden osalta on myös kuvattu viime vuosien kehitystä ja tarkasteltu sen syitä. Taulukoituina ovat myös lentoasemien liikennemäärät sekä lentoasemalla liikennöivien lentokoneiden pakokaasupäästöt. Lisäksi esitetään Finavian maakaluston päästötiedot. Finavian laskemat lentoliikenteen pakokaasupäästöt Suomen ilmatilassa julkaistaan LIPASTO-järjestelmän kautta, ks. Taulukko 1. Ilma-alusten laskeutumismäärät Finavian lentoasemilla vuonna 2009 sekä muutos edelliseen vuoteen. Lentoasema Yleisilmailu Vuosi 2009 Muutos edelliseen vuoteen (%) Yhteensä Yleisilmailu Liikenneilmailu Sotilasilmailu Liikenneilmailu Sotilasilmailu Yhteensä Enontekiö Halli Helsinki-Malmi Helsinki-Vantaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kauhava Kemi-Tornio Kittilä Kruunupyy Kuopio Kuusamo Lappeenranta Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Tampere-Pirkkala Turku Utti Vaasa Varkaus Yhteensä

17 LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2009 Taulukko 2. Kenttäalueiden liukkaudentorjunta-aineiden sekä lentokoneiden jäänestoaineiden käyttö ja jätekertymät lentoasemittain vuonna Liukkaudentorjunta-aineita käyttää Finavia ja lentokoneiden jäänestoaineita lentoyhtiöt sekä näitä palvelevat maahuolintayritykset. Energian ja veden kulutusmääriin sisältyvät verkostohäviöt. Jätemäärissä on mukana myös Finavian lentoasema-alueen toimijoilta sopimusperusteisesti vastaanottama jäte. Lentoasema urea t Liukkaudentorjunta- ja jäänestokemikaalit (vuosi 2009) asetaatti 100% t formiaatti 100% t betaiini 100% t * kulutetun sähköenergian määrä sisältyy lämpöenergian määrään glykoli tehdasliuos m 3 Energian ja veden kulutus (vuosi 2009) sähkö MWh lämpö MWh vesi m 3 seka jäte t Jätemäärät (vuosi 2009) hyötyjäte t ongelmajäte t Enontekiö * Halli Helsinki-Malmi Helsinki-Vantaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kauhava Kemi-Tornio Kittilä Kruunupyy Kuopio Kuusamo Lappeenranta Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Tampere-Pirkkala Turku Utti Vaasa Varkaus Yhteensä

18 LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2009 Taulukko 3. Lentokoneiden polttoaineen kulutus sekä päästöt alle 915 metrin (3000 jalkaa) lentokorkeudessa (ns. LTO-syklin aikana) sekä Finavian maakaluston polttoaineen kulutus ja päästöt lentoasemittain vuonna Vuonna 2009 lentokoneiden LTO-syklin aikaisten päästöjen ja polttoaineen kulutuksen kokonaismäärät pienenivät keskimäärin 11 % vuoteen 2008 verrattuna. Finavian maakaluston päästöjen ja polttoaineen kulutuksen kokonaismäärät vähenivät keskimäärin 12 %. Lentokoneiden päästöt (vuosi 2009) Finavian maakaluston päästöt (vuosi 2009) Lentoasema LTOsykli kpl CO (t) HC (t) NO x (t) SO 2 (t) CO 2 (t) Polttoaine (t) CO (t) HC (t) NO x (t) Hiukkaset (t) SO 2 (t) CO 2 (t) Polttoaine (t) Enontekiö Halli Helsinki-Malmi Helsinki-Vantaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kauhava Kemi-Tornio Kittilä Kruunupyy Kuopio Kuusamo Lappeenranta Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Tampere-Pirkkala Turku Utti Vaasa Varkaus Yhteensä Taulukon luvut ovat pyöristettyjä. Lentokoneiden päästölaskelmissa ei ole mukana sotilasilmailua, helikopterilentoja tai purjelentokoneita. Lentokoneiden hiukkastiedot puuttuvat. 1 litra kerosiinia = kg. Taulukko 4. Lämmön, sähkön ja veden kulutus Finavian kiinteistöissä vuonna 2009 ja muutos edelliseen vuoteen verraten. Matkustajaa kohti jyvitettyjen arvojen laskennassa eivät ole mukana Kauhavan, Hallin, Utin ja Malmin lentoasemat, joilla ei ole säännöllistä matkustajaliikennettä. Vuosi 2009 muutos Lämpöenergian kulutus 70 GWh 5% Lämpöenergian kulutus matkustajaa kohti 4,1 kwh/pax 14% Sähköenergian kulutus 80 GWh 0% Sähköenergian kulutus matkustajaa kohti 4,9 kwh/pax 11% Veden kulutus m 3-4% Veden kulutus matkustajaa kohti 11,5 l/pax 4% Maakaluston energiankulutus 27 GWh -12% Maakaluston energiankulutus matkustajaa kohti 2,2 kwh/pax -6% Matkustajat 16,2 milj. -8% LTO-sykli Lentokoneiden päästöt lasketaan kansainvälisesti määritellylle ns. LTO-syklille (Landing and Take off Cycle). Laskentaan otetaan mukaan lentoonlähdön, laskeutumisen ja niihin liittyvien rullausten aiheuttamat päästöt 3000 jalan (n. 900 m) korkeuteen asti. Tämä tarkoittaa päästöjä noususuunnassa noin 6 km matkalta ja laskeutumissuunnassa noin 18 km matkalta. Maakalusto Finavian maakalustoa ovat muun muassa talvikunnossapidossa, asematasovalvonnassa sekä korjaus- ja huoltotoiminnassa käytettävät ajoneuvot. Maakaluston päästöt lasketaan polttoaineen kulutus- ja kalustotietojen perusteella. 18

19 LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT Kuva 1. Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärä vuosittain Finavian lentoasemilla Nestemäisen asetaatin, formiaatin ja betaiinin osalta liuosten sisältämä vesi (50%) on vähennetty kokonaismäärää laskettaessa luvulla liukkaudentorjunnassa siirryttiin ympäristöä vähemmän kuormittavien asetaattien ja formiaattien käyttöön ja aiemmin pääasiallista liukkaudentorjunta-ainetta ureaa käytetään enää poikkeustapauksissa. Vuoden 2009 käyttömäärää on laskenut se, että talvi oli sääoloiltaan edellisiin kahteen talveen verraten liukkaudentorjunnan kannalta helpompi. Betaiini on ollut koekäytössä Tampere-Pirkkalan, Kauhavan ja Kuopion lentoasemalla. tonnia Kuva 4. Finavian lentoasemilla vuonna 2009 kertyneen jätteen jakautuminen seka-, hyöty- ja ongelmajätteeseen. Kaikki lentoasemat Urea Asetaatti Formiaatti Betaiini Sekajäte 44% Hyötyjäte 54% Ongelmajäte 2% 1400 Kuva 2. Liukkaudentorjunta-aineista aiheutuva hapenkulutus- ja typpikuormitus vuosittain luvun lopulta hapenkulutuskuormitus on vähentynyt noin puoleen ja typpikuormitus noin kymmenesosaan, koska urean käytöstä on luovuttu luvulla kuormitus on pysynyt tasaisena huolimatta liukkaudentorjuntaaineiden kulutuksen kasvusta. Syynä on siirtyminen vähiten ympäristöä kuormittavan nestemäisen formiaatin käyttöön. Vuonna 2009 kuormitus on laskenut käyttömäärän pienenemisen vuoksi. tonnia Helsinki-Vantaan lentoasema Sekajäte 39% Hyötyjäte 59% Ongelmajäte 2% Kokonaishapenkulutus (O 2 ) Typpikuormitus (N) Kuva 3. Propyleeniglykolin käyttömäärä vuosittain vuosina Finavian lentoasemilla luvun alussa lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestoaineiden kulutusmäärät kasvoivat noin kaksinkertaisiksi 1990-luvun lopun tasoon verraten. Kasvu johtui liikennemäärän kasvusta, käsittelyjen ohjeistuksen muuttumisesta ja konetyyppien vaihtumisesta. Puhtaan glykolin käyttömäärä on viime vuosina vakiintunut tasolle m 3. m 3 Taulukko 5. Finavian järjestämässä jätehuollossa vuonna 2009 kertynyt seka-, hyöty- ja ongelmajäte sekä käsittelyyn toimitetun pilaantuneen maa-aineksen määrä (ei ole mukana kokonaismäärässä). Taulukossa on esitetty myös muutos edelliseen vuoteen. Hyötyjätteeseen sisältyy erilliskerätyt biojäte, metalli, lasi, muovi, keräyspaperi ja -pahvi, voiteluöljyjäte, käytetyt renkaat, SER-jäte sekä lajitteluun mennyt rakennusjäte. Pilaantuneita maita on vuonna 2009 toimitettu käsittelyyn Oulussa ja Helsinki- Vantaalla. Vuosi 2009 tonnia muutos Sekajäte % Hyötyjäte % Ongelmajäte 73-3% Yhteensä % Pilaantuneet maat % 19

20 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 2009 Helsinki-Vantaan ympäristövuosi 2009 Vähemmän operaatioita Maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma vaikutti liikenteeseen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Vuonna 2009 operaatiomäärä (laskeutumiset ja lentoonlähdöt) väheni 7 % edellisvuoteen verrattuna ja oli Matkustajamäärä väheni 6 % ja oli 12,5 miljoonaa. Kansainvälisen liikenteen osuus liikenneilmailusta oli 66 % ja kotimaan liikenteen osuus 34 %. Kotimaan kaupallisesta lentoliikenteestä noin puolet lennetään potkuriturbiinikoneilla. Kiitotiet auki koko kesän Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme kiitotietä, joita käytetään sääolosuhteiden, liikenteen ja ympäristöseikkojen edellyttämällä tavalla. Lentokoneiden on turvallisinta nousta ja laskeutua vastatuuleen. Käytettävän kiitotien valintaan vaikuttavat turvallisuustekijöiden lisäksi liikenteen määrä ja lentokoneiden aiheuttama melu. Vuosi 2009 oli siitä harvinainen, että yhtäkään kiitotietä ei jouduttu kesällä sulkemaan pitkäksi aikaa rakennus- tai korjaustöiden vuoksi. Helsinki-Vantaan ensisijainen laskeutumissuunta yöaikaan (klo 22 07) on kiitotielle 2 luoteesta. Tätä suuntaa käytti 56 % laskeutumisista. Ensisijaista lentoonlähtösuuntaa eli kiitotietä 3 lounaaseen käytti yöaikaan 67 % lentoonlähdöistä. Lentokoneiden melualue aiemman suuruinen Vuonna 2009 melualueen L den >55 db asukasmäärä oli noin asukasta ja melualueen pinta-ala oli noin 56 km 2. Vuosina 2008 ja 2009 melualueen pinta-ala ja melualueen asukasmäärä pysyi samana. Kiitoteiden sulkeminen lentoasemalla tehtävien kunnostustöiden vuoksi voi vuosittain vaikuttaa melualueiden muotoon ja sitä kautta laskennallisella melualueella asuvien asukkaiden määrään. Lentokoneiden aiheuttamaa melua voidaan tehokkaasti vähentää korvaamalla konekalustoa uusilla vähämeluisilla konetyypeillä. Vähämeluisten suihkukoneiden osuus oli noin 65 % liikenteestä vuonna Potkuriturbiinikoneiden osuus liikenteestä oli noin 22 %. Laajarunkokoneiden osuus Helsinki-Vantaan liikennemääristä on noin 4 %. Laajarunkokoneista meluisimman, MD11-konetyypin, osuus liikenteessä on vähentynyt, kun lentoyhtiöt ovat korvanneet sen hiljaisemmalla Airbus 340- ja Airbus 330-kalustolla. MD11-konetyypin osuus liikenteestä oli enää noin 1 %. Vanhaa ja meluisaa kalustoa edustavan MD80-sarjan koneiden osuus on sekin laskenut noin yhteen prosenttiin. Koekäytöt meluvallein ympäröidyllä alueella Lentoyhtiöt koekäyttävät lentokoneitaan moottorihuoltojen jälkeen. Huoltokoekäytöt tehdään lentoaseman teknisen alueen koekäyttöpaikalla, joka on ympäröity noin yhdeksän metriä korkeilla maavalleilla. Tietyissä sääolosuhteissa melu voi valleista huolimatta kuulua läheisille asuinalueille. Konekaluston kehittymisen myötä koekäyttöjen aiheuttama melu on kuitenkin pienentynyt. Vuonna 2009 suihkukoneita koekäytettiin osa- tai täysteholla yöaikaan (klo 23 06) keskimäärin 13 kertaa kuukaudessa. Vastaava määrä edellisvuonna oli 12. Kuormitus väheni Kylmäojassa Jäänpoistoaineita sisältävien vesien keräilyä laajennettiin terminaalin T1 edustalla uuden pumppaamon avulla. Sen kautta asematason reuna-alueilta tulevia vesiä voidaan ohjata jätevesiviemäriin. Keräilyä laajentamalla on voitu vähentää jäänestoaineiden aiheuttamaa hapenkulutusta Kylmäojassa. Kuormituksen vähentyminen näkyi jo talvikauden tarkkailutuloksissa, vaikka pumppaamo otettiin käyttöön kesken kauden helmikuussa Talvikaudella Kylmäojaan kohdistunut biologinen kuormitus oli 60 tonnia, kun se viimeisen viiden vuoden aikana on ollut tonnia talvikaudessa. Asematasoalueet, joilla lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyt on sallittu, on viemäröity jätevesiviemäriin. Mahdollisimman suuri osa jäänesto- ja poistoaineista kerätään talteen imuriautoilla ja viedään Viikinmäen mädättämöön hyötykäyttöön. Loput käsittelypaikkojen jäänestoaineita sisältävistä vesistä ohjataan jätevesiviemäriin. Jäänestokäsittelyalueilta kerätään lumet erilliselle alueelle, josta sulamisvedet johdetaan jätevesiviemäriin. Vesistöön päätyvää kuormitusta vähentää myös uusi etäjäänpoistopaikka. Jäänpoistojärjestelyistä kerrotaan tarkemmin tämän raportin sivulla Pohjavedet tarkkailun alla Pohjavesien laatua seurataan lentoasemalla yli 40 tarkkailupisteestä säännöllisesti. Vain muutamassa kiitotien lähellä sijaitsevassa tarkkailupisteessä on havaittu merkkejä jäänesto- tai liukkaudentorjunta-aineista. Lentoasema-alueen talousvesi otettiin omalta pohjavedenottamolta syyskuuhun asti. Vuonna 2009 vedenotto oli noin m 3. Finavian liiketoimintojen järjestelyn myötä lentoaseman vesilaitostoiminta myytiin ja nykyisin talousvesi tulee HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) verkosta. 20

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni YMPÄRISTÖTIEDOT 2002 www.finnair.fi/konserni SOPEUTUSTOIMILLA SUOTUISA YMPÄRISTÖVAIKUTUS Suuret muutokset kysynnässä ja tarjonnassa näkyivät vahvas ti Finnairin toiminnassa vuonna 2002. Kysynnän muutoksesta

Lisätiedot

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 3 Vantaa 11.11.2008. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2008

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 3 Vantaa 11.11.2008. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2008 Ilmailulaitos Finavia A5/28, Vol 3 Vantaa 11.11.28 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 28 Lentokonemelukatsaus 3/8 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Finavia Oyj A2/2010, Vol 2 Vantaa 16.7.2010. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2010

Finavia Oyj A2/2010, Vol 2 Vantaa 16.7.2010. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2010 Finavia Oyj A2/21, Vol 2 Vantaa 16.7.21 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 21 Lentokonemelukatsaus 2/1 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HUHTI-KESÄKUU

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Finavia A2/2011, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2011

Finavia A2/2011, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2011 Finavia A2/211, Vol 4 Vantaa 27.1.212 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 211 Lentokonemelukatsaus 4/11 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS LOKA-JOULUKUU

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Finavia A2/2011, Vol 3 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2011

Finavia A2/2011, Vol 3 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2011 Finavia A2/211, Vol 3 Vantaa 28.1.211 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 211 Lentokonemelukatsaus 3/11 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HEINÄ-SYYSKUU

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Finavia A2/2011, Vol 2 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2011

Finavia A2/2011, Vol 2 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2011 Finavia A2/211, Vol 2 Vantaa 29.7.211 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 211 Lentokonemelukatsaus 2/11 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HUHTI-KESÄKUU

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Melumittaus Laaksolahdessa

Melumittaus Laaksolahdessa Melumittaus Laaksolahdessa 7.6 11.12.27 Mittaus siirrettävällä mittausasemalla Melumittaus Laaksolahdessa 7.6-11.12.27 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. MITTAUSASEMAN SIJAINTI... 3 3. LENTOREITTIEN

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Finavia A2/2010, Vol 1 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Tammi-maaliskuu 2010

Finavia A2/2010, Vol 1 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Tammi-maaliskuu 2010 Finavia A2/21, Vol 1 Vantaa 3.4.21 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Tammi-maaliskuu 21 Lentokonemelukatsaus 1/1 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS TAMMI-MAALISKUU

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Finavia A2/2011, Vol 1 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Tammi-maaliskuu 2011

Finavia A2/2011, Vol 1 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Tammi-maaliskuu 2011 Finavia A2/211, Vol 1 Vantaa 29.4.211 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Tammi-maaliskuu 211 Lentokonemelukatsaus 1/11 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS TAMMI-MAALISKUU

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

FINAVIA OYJ:N HAKEMUS MELUUN LIITTYVISTÄ TOIMINTARAJOITUKSISTA, VERTAILU DIREKTIIVIN 2002/30/EY LIITTEESEEN II

FINAVIA OYJ:N HAKEMUS MELUUN LIITTYVISTÄ TOIMINTARAJOITUKSISTA, VERTAILU DIREKTIIVIN 2002/30/EY LIITTEESEEN II FNAVA OYJ MSTO 1(5) 11.12.2014 FNAVA OYJ:N HAKEMS MEN TTYVSTÄ TOMNTARAJOTKSSTA, VERTA DREKTVN 2002/30/EY TTEESEEN Finavian hakemusmateriaalit Finavia toimittanut Helsinki-Vantaan ympäristöluvassa listattujen

Lisätiedot

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001 ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, 90240 OULU Puh. 08-348 789 www.nhservice.com YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 SFS-EN ISO 14001 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Energiankulutus 3 Vedenkulutus 5 Tilastoidut häiriöt

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja 31.10.2013 Tilaisuuden tavoitteet, organisointi ja työskentelytapa Ympäristösi parhaat tekijät Työpajan tavoitteet 2 Lisätä yhteistä tietopohjaa lentoasemaverkostoa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Finavia A1/2009, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2009

Finavia A1/2009, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2009 Finavia A1/29, Vol 4 Vantaa 2.2.21 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 29 Lentokonemelukatsaus 4/9 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS LOKA-JOULUKUU 29

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2008

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2008 Ilmailulaitos Finavia A5/28, Vol 4 Vantaa 3.1.29 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 28 Lentokonemelukatsaus 4/8 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HEINÄ-SYYSKUU

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Liikenteen vaikutukset ympäristöön

Liikenteen vaikutukset ympäristöön 1 Liikenteen vaikutukset ympäristöön Liikkumismahdollisuuksien ja yhteyksien paranemisen hintana ovat liikenteen aiheuttamat kustannukset, onnettomuudet ja moottoriajoneuvoliikenteen ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Ilmailulaitos Finavia A5/2007, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2007

Ilmailulaitos Finavia A5/2007, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2007 Ilmailulaitos Finavia A5/27, Vol 4 Vantaa 31.1.28 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 27 Lentokonemelukatsaus 4/7 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Finavia Oyj Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2012

Finavia Oyj Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2012 Finavia Oyj Vantaa 3.12.212 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 212 Lentokonemelukatsaus 3/12 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HEINÄ-SYYSKUU 212 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajankohtaista tuulivoimasta yksikönpäällikkö Juha Nurmi 2012 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. 1 Sisältö Tuulivoimalat, ilmailulaki laki ja lentoestelupa Tuulivoimaloiden rakentaminen ja korkeustarpeet

Lisätiedot

YLEISKAAVATOIMIKUNNAN VALMISTELUMUISTIO 26.9.2002 L E N T O M E L U

YLEISKAAVATOIMIKUNNAN VALMISTELUMUISTIO 26.9.2002 L E N T O M E L U YLEISKAAVATOIMIKUNNAN VALMISTELUMUISTIO 26.9.2002 L E N T O M E L U LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET 26.9.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lentomelu 3 1.1 Yleiskaava 1992 3 1.2 Lentomeluennusteet 1994 5 1.3

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 29.9.2015 Esityksen sisältö RANKU-hanke, tavoitteet ja toteutus Mikä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. 1 (5) Vuosina 2010 ja 2011 lisätään julkisen palvelun velvoitteen

Lisätiedot

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TULEVAISUUDEN TUOTTEITA Kun on kyse tekniikan valinnasta, tiedämme, että yritykset korostavat luotettavuutta ja ympäristövaikutuksia. Siksi keskitymme tuotteiden

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016

KUUMA-johtokunta Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016 KUUMA-johtokunta 30.11.2016-85 Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGITEHOKKUUS Vuosina 2013-2016. Ekotukitoiminnalla pyritään vaikuttamaan käyttäjiin ja kiinteistönhoitajiin,

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne, liikenne ja ympäristö 2014 - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen i kestävyys - Ympäristö ja ilmasto Päivitetty 16.6.2013 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot