Järkevää joukkoliikennettä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järkevää joukkoliikennettä"

Transkriptio

1 Y M P Ä R I S T Ö R A P O R T T I

2 Järkevää joukkoliikennettä Lentämistä pidetään energiatehottomana liikennemuotona. Sitä se onkin pahimmassa tapauksessa lennettäessä tyhjillä suihkukoneilla lyhyitä matkoja. Mutta jo Helsingistä Väli- Suomen keskuksiin matkustettaessa lentäminen on järkevää joukkoliikennettä energiatehokkailla potkurikoneilla. Autoilusta tuttuja termejä käyttäen polttoaineen kulutus kyseisellä lentomatkalla on täydellä koneella kolme litraa sadalle kilometrille per istuin jopa vähemmän. Lentämisen infrastruktuuri on hyvin kevyt verrattuna tie- ja raideliikenteeseen. Kolme kilometriä kiitotietä molemmissa päissä riittää oli kyse sitten kotimaan lennosta tai mannerten välisestä. Suomen lentoasemaverkosto on valmis ja palvelee nopeaa ja turvallista liikennemuotoa ilman suuria investointeja. Kotimaan liikenteessä Finavian tavoitteena on vihreä ja energiatehokas joukkoliikenteen matkaketju pääkaupunkiseudulta maakuntiin siten, että liityntä lentoasemalle onnistuu molemmissa päissä joukkoliikennevälinein. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi teemme tiivistä yhteistyötä seutukuntien kanssa. Lentoliikenteen ilmastopäästöistä pieni osa johtuu lentoasemien toiminnasta. Lentoaseman pitäjänä Finavia pyrkii parantamaan energiatehokkuuttaan ja vähentämään päästöjään energia- ja ilmasto-ohjelman avulla. Olemme muun muassa kehittäneet ja säätäneet terminaalirakennusten tekniikkaa. Polttoaineiden käytöstä aiheutuvia päästöjä vähennämme lämmittämällä maakuntalentoasemia bio- polttoaineilla. Tutkimme myös raskaiden työkoneidemme käytön optimointia. Tämä ympäristöraportti yhdistää lentoasemien ympäristökatsauksen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöraportin uudeksi, lukijaa paremmin palvelevaksi julkaisuksi. Raportti sisältää lentoasemien tärkeimmät ympäristötunnusluvut ja -toimenpiteet. Vantaalla Samuli Haapasalo, toimitusjohtaja Mikko Viinikainen, ympäristöjohtaja Sisällysluettelo Järkevää joukkoliikennettä 02 Lentoasemien ympäristövaikutukset 03 Finavian ympäristötyö Lentoliikenne ja ilmasto 09 Lähestymme Helsinki-Vantaata ympäristöystävällisesti 10 Wash and Go Jäänestoa tehokkaasti ja vesiä säästäen 12 Maarianhamina Vuoden 2009 Lentoasema Finavia valitsee vuoden lentoaseman sen toimintaa laajasti arvioivien kriteerien perusteella. Maarianhaminan lentoaseman valintaan on vaikuttanut etenkin se, että henkilökunta on omaksunut uuden, muutokseen tähtäävän toimintamallin. Pientä säätöä, suurta hyötyä 14 Lentoasemakohtaiset tunnusluvut Helsinki-Vantaan ympäristövuosi Ympäristöorganisaatio 27 Tietoa ilmailun ympäristöasioista 27 2

3 Lentoasemien ja lentoliikenteen ympäristövaikutukset Kiitoteiden liukkaudentorjunta Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä: harjausta ja aurausta. Kemiallisia aineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistossa sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Nykyisin käytettävät aineet ovat natriumasetaatti, kaliumasetaatti, natriumformiaatti ja kaliumformiaatti rakeisessa ja nestemäisessä muodossa. Aineet kuluttavat happea joutuessaan vesistöön, mutta ovat ympäristölle mahdollisimman vähän haitallisia. Kiitoteiden liukkaudentorjunnasta vastaa Finavia. Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Lentokoneiden pinnoilta on poistettava lumi ja jää sekä estettävä uuden jään muodostuminen koneen ohjattavuuden ja suorituskyvyn turvaamiseksi. Lentokoneen pinnalle ruiskutettava propyleeniglykoli ei ole vaaralliseksi luokiteltu aine, mutta se kuluttaa happea hajotessaan sekä aiheuttaa hajuhaittoja. Lentokoneiden jäänestosta ja -poistosta huolehtivat maahuolintayhtiöt. Lentotoiminta Lentoyhtiöiden, yksityisten ja puolustusvoimien ilma-alusten liikkuminen aiheuttaa melua ja pakokaasupäästöjä. Lentokoneiden melua hallitaan kiitoteiden käytön suunnittelulla, kansainvälisin melumääräyksin, kehittämällä moottoritekniikkaa sekä maankäytön suunnittelulla. Lentoasemilla päästöjä ilmaan aiheuttavat toiminnoillaan useat eri toimijat: Finavia, lentoyhtiöt, maahuolintayhtiöt, muut lentoasema-alueilla toimivat yritykset sekä puolustusvoimat. Finavia vastaa omista toiminnoistaan ja päästöistään ja sillä on lentoaseman pitäjänä osavastuu lentoasemalla suoritettavien toimintojen ympäristövaikutuksista. Lentoaseman infra ja maaliikenne 1 Tieyhteys lentoasemalle 2 Pysäköinti ja maajoukkoliikenne 3 Matkustajaterminaali 4 Lennonjohtotorni (lennonvarmistus) 5 Lentoaseman toimistorakennus 6 Lentoaseman kunnossapitokaluston halli 7 Lentokonehalli 8 Kiitotie ja rullaustiet Lentokoneiden jäänesto ja valumavedet 9 Lentokoneiden jäänesto ja -poisto 10 Jäänesto- ja poistoainesäiliöt (glykoli) 11 Asemataso ja sen vesien johtaminen Kiitoteiden liukkaudentorjunta ja valumavedet 12 Kunnossapitokalusto ja liukkaudentorjunta 13 Liukkaudentorjuntaainesäiliöt (formiaatit, asetaatit) Lentokoneiden polttoainehuolto 14 Lentokoneiden tankkaus 15 Lentokoneiden polttoaineiden varastointi Kunnossapitokalusto ja yhdyskuntatekniikka 16 Kunnossapitokaluston polttoainehuolto 17 Yhdyskuntajätteet 18 Ongelmajätteet 19 Tilojen yhdyskuntatekniikka (vesi ja lämmitys) Lentokoneiden liikkuminen 20 Lentokoneiden huoltokoekäyttö 21 Lentokoneiden nousut, laskut ja rullaukset 3

4 Finavian ympäristötyö 2009 Pieniä ja suuria lentoasemia ympäristölupaharkinnassa Vuonna 2009 annettiin ympäristöluvat Kuopion, Jyväskylän ja Hallin lentoasemien toiminnalle. Vuoden lopussa vireillä oli kuusi lupahanketta, joista kertomusvuoden aikana oli käynnistetty Rovaniemen, Ivalon ja Kemi-Tornion hakemukset. Lupamääräysten mukaan Kuopiossa ja Jyväskylässä on jatkettava lentokoneiden jäänestoaineiden keräilyä imuriautoilla sekä toiminnan tehokkuuden vuosittaista raportointia. Hallin lentoasemalla, joka sijaitsee pohjavesialueella, tulee selvittää hulevesien johtamista alueen ulkopuolelle. Lisäksi lupamääräyksissä edellytettiin lentokonemeluselvityksiä ja melunhallintasuunnitelmien laatimista. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto järjesti helmikuussa julkisen kuulemistilaisuuden Helsinki-Vantaan ympäristölupahakemuksesta. Tilaisuuteen osallistui noin sata aiheesta kiinnostunutta asukasta. Finavia antoi kesällä viimeiset pyydetyt vastineet hakemusta koskeneista muistutuksista. Vuoden 2005 jälkeen Finavian 25 lentoasemasta yhdeksän on saanut vuonna 2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Vuoden 2009 lopussa kaksi päätöstä oli vielä hallinto-oikeuksissa jatkokäsittelyssä. Maaperän ja vesien suojelua Joensuussa selvitettiin lentoaseman paloharjoitusalueen rakenteiden kuntoa. Oulussa tutkittiin ja kunnostettiin paloharjoitusalueen maaperää alueen ja sen toiminnan kehittämisen yhteydessä. Muovikalvolla eristettyä aluetta laajennettiin ja alueelle asennettiin uusi öljynerotin. Joensuun ja Jyväskylän lentoasemien pohja- ja pintavesien tarkkailuohjelmat uusittiin ympäristölupamääräysten mukaisesti. Oulussa käynnistyi jäänestoainepitoisten vesien keräys imuriautolla varastoaltaan rakentamisen valmistuttua. Kerätty vesi toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. 4

5 Meluselvityksiä Osana lupahakemuksia tai lupien määräyksiä laadittiin meluselvitykset Helsinki-Vantaan, Rovaniemen, Hallin, Kittilän, Ivalon ja Kemi-Tornion lentoasemien liikenteestä. Sotilas- ja yhteistoimintalentoasemilla selvityksiä laadittiin yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Joensuun lentoasemalle valmistui melunhallintasuunnitelma, joka kuvaa lennonjohdon toimintatavat liikenteen ohjaamisessa. Ympäristötiedot nettisivuilta Finavian ympäristönettisivujen sisältörakennetta uudistettiin ja ladattavissa olevat julkaisut lajiteltiin uudella tavalla. Tiedot lentoaseman pitämisen sekä lentoliikenteen ympäristövaikutuksista löytyvät nyt sivuilta aiempaa nopeammin. Myös ympäristöpalautejärjestelmää on parannettu ja laajennettu asteittain eri lentoasemille. Ympäristöä koskeviin tiedusteluihin voidaan siten vastata aiempaa tehokkaammin. Viestintää, jossa kerrotaan lentoliikenteen eri puolista järkevänä joukkoliikenteenä, suunniteltiin vuonna 2010 toteuttavia toimenpiteitä varten. Tavoitteena on kiinnittää huomiota eri liikennemuotojen palvelurooliin sekä siihen, miten raskaita väyläratkaisuja eri liikennemuodot tarvitsevat. Lentoliikenteen tehokkuus perustuu kotimaan liikenteessäkin sen nopeuteen, turvallisuuteen, lentoasemien infrastruktuurin keveyteen ja valmiusasteeseen sekä sopivan kokoisten ja nykyaikaisten lentokoneiden energiatehokkuuteen. Vesientarkkailusta hyviä tuloksia Helsinki-Vantaalla Maahuolintayritykset tekevät lentokoneiden jäänestokäsittelyjä Helsinki-Vantaalla sekä osoitetuilla paikoilla asematasolla, että etäjäänpoistoalueella. Jäänestossa käytetään propyleeniglykolia. Se on biologisesti hajoava aine, jota käytetään muun muassa elintarvikkeissa lisäaineena. Vesistöissä se aiheuttaa hapenkulutusta ja sopivissa olosuhteissa tunnis- Kolmella Pohjois-Suomen lentoasemalla tehtyjen energiakatselmusten tuloksia on hyödynnetty koko verkoston energiatehokkuuden kehittämisessä. 5

6 Kotimaisella biopolttoaineella lämmitetään jo 10 Finavian lentoasemaa. Kuvassa Jyväskylän lentoasema. tettavaa hajua. Paikoilta, joilla käsittelyt ovat sallittu, valumavedet johdetaan jäänpoistokauden aikana jätevesiviemäriin. Vesien keräilyä asematasolta on asteittain kehitetty. Lentoaseman itäpuolella sijaitsevan Kylmäojan kuormituksen vähentämiseksi rakennettiin uusi pumppaamo, joka on otettu käyttöön helmikuussa Pumppaamolta vedet ohjataan jätevesiviemäriin. Osa aiemmin Kylmäojaan päätyneestä kuormituksesta saadaan näin ohjattua käsittelyyn. Kahden edellisen vuoden aikana tehtyjen toimenpiteiden vaikutus on nähtävissä myös valumavesien tarkkailutuloksissa. Hapenkulutusarvot ovat selvästi pienemmät aiempiin vuosiin verraten. Ympäristöriskejä poistettiin Helsinki-Malmilla Helsinki-Malmin lentoasemalla toteutettiin vuonna 2008 annetun ympäristöluvan määräyksiä. Valumavesilinjaan asennettiin öljynerotusjärjestelmät estämään päästöt Longinojaan mahdollisten onnettomuuksien yhteydessä. Myös pintavesien tarkkailuohjelma uusittiin. Lentoaseman toiminnas- ta tehtyjen hajuhavaintojen vuoksi selvitettiin VTT:n kyselytutkimuksen avulla hajujen havaittavuutta ja niiden yleisyyttä. Tulosten mukaan lentoaseman hajun esiintyminen oli kuitenkin vähäistä. Tämä johtunee siitä, että ilma-alusten huoltotoiminta lähellä asutusta lopetettiin. Lisäksi Helsinki-Malmilla selvitettiin ilma-alusten aiheuttamaa melua. Mittaustulokset antoivat lisätietoja lentokoneiden aiheuttaman melun vaihtelusta lentoaseman eri puolilla. Terminaalit lämpiävät bioenergialla Finavian energia- ja ilmasto-ohjelman tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä. Helpoimmin ratkaisut voidaan toteuttaa uutta rakennettaessa. Helsinki-Vantaan tuoreessa kaukoliikenteen terminaalissa on useita yksityiskohtia, joilla terminaalin energiankulutusta vähennetään. Esimerkiksi lentokoneiden seisontapaikat estetään jäätymästä lämmittämällä niitä kaukolämmön jäte-energialla. Useiden maakuntalentoasemien lämmityksessä on siirrytty öljylämmityksestä kotimaista biopolttoainetta käyttäviin lämpökeskuksiin. Kertomusvuonna Maarianhaminan, 6

7 Kuopion ja Vaasan lentoasemilla otettiin käyttöön puupellettilämmitys. Yhteensä 10 lentoaseman lämmitys on jo toteutettu vähähiilisellä tavalla. Ilmatilan tehokas käyttö tuo päästöhyötyjä Finavia vastaa Suomen ilmatilan lennonvarmistuksesta. Ilmatila on kokonaisuutena tehokas, sillä siviili- ja sotilasilmailun tarpeet sovitetaan päivittäin suunnitelmallisesti yhteen, toisin kuin Keski-Euroopassa. Matkalennot toteutuvat usein lyhintä mahdollista reittiä pitkin. Tampereelta käsin toimiva aluelennonjohto ja lentoasemien paikallinen lennonjohto toimivat joustavasti siten, että koneiden ei tarvitse odottaa ilmassa laskuvuoroaan. Lentoasemia lähestyvät koneet voivat vähentää päästöjään tekemällä niin kutsutun jatkuvan liu un lähestymisen (CD, Continuous Descent). Lentokoneiden ohjausjärjestelmien kehittymisen ansioista vaakalennosta kilometrin etäisyydellä lentoasemasta on voitu luopua, mikä vähentää moottoritehon käyttöä ja päästöjä. Helsinki-Vantaalla ilmatila ja lennonjohto mahdollistavat lentoyhtiöille CD-lähestymiset iltapäivän paria kiiretuntia lukuun ottamatta. CD-lähestymisten osuus kaikista lähestymisistä on nykyisin noin 60 %, joka on kansainvälisestikin hyvä toteuma. Maakuntakentillä toteuma on suurempi. Hyvin suoritettu CD-lähestyminen vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 320 kg (100 kg polttoainetta) yhtä noin 150-paikkaisen lentokoneen lähestymistä kohden. Samalla lentokoneen aiheuttama melu vähenee. Myös lentoonlähdöissä ilmatilan suunnittelu tukee energiatehokkuutta. Jo vuonna 1999 Helsinki-Vantaan ilmatilaa Helsinki-Malmin lentoasemalla poistettiin ympäristöriskejä asentamalla asematason viemäreihin öljynerotusjärjestelmät. 7

8 muokattiin siten, että lentoonlähtevien ja laskeutuvien koneiden väylät erotettiin toisistaan. Lentoon lähtevät koneet voivat tehdä nousunsa suoritusarvojensa mukaisesti energiatehokkaalla tavalla, sillä niiden korkeutta ei tarvitse rajoittaa laskeutuvien koneiden vuoksi. Lentoliikenne edelläkävijänä päästökaupan piiriin Eduskunta hyväksyi joulukuussa lain, jolla Suomenkin lentoliikenne liitetään EU:n päästökauppajärjestelmään vuoden 2012 alusta. Kaikista liikennemuodoista lentoliikenne on edelläkävijä tämän taloudellisen ohjauskeinon käytössä ja kantaa näin vastuunsa sektorin päästöistä. Eräät lentoyhtiöt ja järjestöt tarjoavat matkustajille mahdollisuuden kompensoida lentojen päästöjä erilaisin maksuin. Näiden järjestelmien merkitys pienenee, kun virallinen ja tarkkaan valvottu päästökauppa alkaa. Lentoliikenteen päästöoikeuksien kokonaismäärä EU:ssa perustuu vuosien päästöjen keskiarvoon. Aluksi siitä vähennetään 3 % ja jäljelle jäävästä määrästä 15 % huutokaupataan. Loppuosa jaetaan vuoden 2010 lentojen toteuman perusteella. Päästökauppa aiheuttaa suomalaisille lentoyhtiöille miljoonan euron kustannukset vuodessa. Suomen valtiolle puolestaan kertyy päästöoikeuksien huutokauppatuloja 10 miljoonaa euroa vuodessa. Finavia esitti lakia koskevassa lausunnossaan, että tulot käytettäisiin päästökauppaa hallinnoivan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin toiminnan rahoittamiseen sekä lentoliikennealan ympäristötutkimukseen. 8

9 Lentoliikenne ja ilmasto Lentoliikenne liitetään EU:n päästökauppajärjestelmään vuonna 2012 edelläkävijänä kaikista liikennemuodoista. Lentoliikenne on joukkoliikennettä. Suihku- ja potkuriturbiinikoneiden pakokaasut sisältävät samoja aineita kuin muidenkin moottoreiden päästöt. Yhdestä kilosta lentopetrolia eli kerosiinia syntyy palamisprosessissa 3,2 kg hiilidioksidia ja 1,3 kg vesihöyryä. Muiden päästöjen määrä vaihtelee lennon eri vaiheissa ja niihin vaikuttavat muun muassa lentokoneen ja moottorin tyyppi. Globaalilla tasolla lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) muodostavat noin 2 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista päästöistä. Päästöjen muut ainesosat vaikuttavat matkalentokorkeudella siten, että lentoliikenteen lämmitysvaikutuksen arvioidaan olevan noin kaksinkertainen verrattuna lentoliikenteen osuuteen hiilidioksidipäästöistä, cirruspilvien mahdollisen muodostumisen merkitys tunnetaan huonosti. Kotimaan liikenteessä potkurikoneella (ATR) polttoaineen kulutus on 2,5 3 l / 100 km / henkilö täydessä koneessa. Lapin lennoilla suihkukoneen (A320) kulutus on parhaimmillaan 3,7 l / 100 km / henkilö täydessä koneessa. Mannertenvälinen lento kuluttaa polttoainetta noin 3 l / 100 km / henkilö, kun kone on täynnä. Biopolttoaineiden soveltuvuutta lentoliikenteeseen tutkitaan ja testataan aktiivisesti. Suomen lentoliikenneverkosto on kattava ja ilmatila ympäristötehokas. 9

10 Lähestymme Helsinki-Vantaata ympäristöystävällisesti Jo yli puolet Helsinki-Vantaalle laskeutuvista koneista suorittaa jatkuvan liu un lähestymisen, joka aiheuttaa ympäristöön vähemmän melua ja pakokaasupäästöjä. Finavia käynnisti vuonna 2008 jatkuvan liu un lähestymisen (Continuous Descent Approach, CDA tai CD) kehityshankkeen, jonka tarkoituksena on vähentää laskeutuvien koneiden aiheuttamaa melua, pakokaasupäästöjä ja polttoaineen kulutusta. Tavoitteeseen pyritään lentäjien, lentoyhtiöiden ja lennonjohdon toimintatapoja muuttamalla. Tällaista lähestymistä kutsutaan myös jatkuvan korkeuden vähentämisen toimintatavaksi. Ympäristöystävällisiin lentotapoihin on Finaviassa alettu panostaa kuitenkin jo paljon aikaisemmin. Jo vuonna 1999 toteutetulla ilmatilamuutoksella luotiin ensimmäisen kerran edellytykset taloudellisille ja turvallisille lentomenetelmille. Muutoksessa otettiin huomioon lentokoneessa olevat uudet navigointilaitteet ja -järjestelmät, jotka mahdollistivat jatkuvan liu un eli CD-lähestymisen, selvittää Helsinki- Vantaan lennonjohdon päällikkö Karri Hannula. Marraskuussa 2009 Helsinki-Vantaan ilmatilan ulkoreunaa ja lentomenetelmiä muokattiin jälleen kerran. Muutosten ansiosta lentoyhtiöiden uusilla, entistä suuremmilla, koneilla on paremmat mahdollisuudet suorittaa CD-lähestyminen. Finavian hallinnoimassa ilmatilassa koneet voivat tehdä jatkuvan liu un lähestymisen Helsinki-Vantaalle lähes aina, iltapäivän paria kiiretuntia lukuun ottamatta. Tyhjäkäynnillä perille asti Jatkuvan liu un lähestymisessä ilma-aluksen korkeusprofiili määritetään lähestymisreitin pituuteen siten, ettei tarvetta suurta moottoritehoa vaativalle vaakalentovaiheelle ole. Sekä tehonkäyttö, että nopeuden hidastuminen on optimoitu. Vaakalennosta noin km etäisyydellä lentoasemasta on voitu luopua lentokoneiden ohjausjärjestelmien kehittymisen ansioista. Menetelmää voi verrata tilanteeseen, jossa autolla pääsisi rullaamaan tyhjäkäynnillä moottoritieltä kotiovelle asti. Muu liikenne, liikennevalot, sää ja kaikki vallitsevat olosuhteet sallisivat etenemisen perille saakka, Hannula kuvaa. Lentoliikenteessä lennonjohto luo olosuhteet jatkuvan liu un lähestymiselle. Lennonjohto antaa lentäjälle kaiken tarvittavan informaation ja lentäjä voi ilma-aluksen teknis- ten järjestelmien tuella toteuttaa nopeus- ja korkeusprofiililtaan optimaalisen lähestymisen. Joka konetyypillä on oma profiilinsa CD-lähestymisessä, ja myös koneen paino vaikuttaa asiaan. Lentäjä on aina se, joka tekee lopullisen ratkaisun lähestymistavasta. Turvallisuus menee aina muiden seikkojen edelle, Hannula korostaa. Päästöt ja melu vähenevät Parhaimmillaan lähestymisvaiheen päästöjä voidaan jatkuvan liu un menetelmällä vähentää jopa 30 prosenttia. Päästöjä syntyy vähemmän, koska ilma-alus pysyy pitkään korkealla ilmatilassa, ja moottoritehot ovat pieniä. Myös melua syntyy samasta syystä vähemmän. Keskikokoisen suihkumoottorikoneen ollessa kyseessä säästö voi tarkoittaa sataakin polttoainekiloa eli noin 320 kilon hiilidioksidipäästön vähenemistä lähestymistä kohden. Pienempi matkustajakone kuluttaa noin 40 kiloa ja potkuriturbiinikone noin 30 kiloa vähemmän polttoainetta CD-lähestymisessä. Ilmatilauudistus paransi entisestään edellytyksiä taloudellisiin lähestymisiin, mikä suurimmalle asiakkaallemme merkitsee yksin laajarunkokalustossa noin kilon polttoainesäästöjä vuodessa, Hannula toteaa. Euroopan huippua Siihen, voiko jatkuvaa liukua käyttää, vaikuttavat monet eri tekijät, muun muassa sää sekä käytössä oleva kiitotieyhdistelmä. Lennonjohdollisesti jatkuvan liu un toteuttaminen on vaikeaa silloin, kun liikennettä on työskentelee tutkan Tutkalennonjohtaja paljon. Haasteellisin aika Helsinki-Vantaalla on iltapäivällä puo- perusteella. antaman tilannekuvan li kolmen ja neljän välillä, jolloin Näyttö esittää mm. tuloaallon koneet saapuvat lentoasemalle nopeaan tahtiin. Silloin säärintamat. lennonjohto joutuu estämään menetelmän käytön varmistaakseen mahdollisimman suuren kiitotiekapasiteetin ja sen, etteivät mitkään koneet joudu odotuskuvioon ennen laskeutumisvuoroa. Vuorokausitasolla jo noin 60 prosenttia Helsinki-Vantaalle laskeutuvista koneista tekee CD-lähestymisen. Luku on Hannulan mukaan Euroopan huippua. 10

11 Jatkuvan liu un menetelmä (Continuous descent operation = CD) CD lähestyminen FAP Tavanomainen lähestyminen Lähestymislennonjohto (APP) vastaa ilma-aluksista lähestymisalueella, joka ulottuu noin 50 km etäisyyteen lentoasemasta. APP:n toiminta mahdollistaa lentäjille CD-lähestymisen tekemisen. Helsinki-Vantaan lennon- Kiitotie 3 o km Melun vähenemisen alue johdon päällikkö Karri Hannula tutkatyöpisteessä. Projektin tavoitteena on lisätä CD-lähestymisiä erityisesti yöaikana, jolloin liikenteen määrä vähiten estää sen käyttöä. Menetelmän ensisijainen käyttäminen olisi edullista yöllä myös melunhallinnan kannalta. Hannula uskoo, että lentäjien ja lennonjohdon toimintaa analysoimalla sekä lentoyhtiöiden koulutusta ja tiedotusta lisäämällä tavoitteessa onnistutaan. Suomi edelläkävijä Kolmivuotisessa kehityshankkeessa ovat mukana suuret suomalaiset operaattorit Finnair, Blue1 ja FinnComm. Ilmailukäsikirjassa julkaistut lähestymismenetelmät ovat kaikkien lentoyhtiöiden käytettävissä. Yhtiöt ovat suhtautuneet projektiin myönteisesti; merkitseehän CD-lähestymisten lisääntyminen selvää säästöä polttoainelaskuihin. Ympäristöystävällisten lähestymisten suhteen meillä on win-win-tilanne, eli kaikki hyötyvät, Hannula iloitsee. Jatkuvan liu un lähestymisen projekti päättyy vuonna 2010, mutta ympäristöä huomioon ottavien lentomenetelmien käyttöä ja kehittämistä jatketaan osana normaalia lennonvarmistustyötä. Suomi on edelläkävijä jatkuvan liu un soveltamisessa ja meillä on jatkossa antaa hyödyllistä tietoa vastaaviin hankkeisiin muissa Euroopan maissa. 11

12 Wash and Go Jäänestoa tehokkaasti ja vesiä säästäen Helsinki-Vantaan uusi etäjäänpoistoalue sijaitsee kolmannen kiitotien välittömässä läheisyydessä. Lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittely on välttämätöntä lentoturvallisuuden vuoksi, siitä on lähdettävä, toteaa Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola. Haluamme pitää huolta lentoaseman ympäristöstä, samalla kun takaamme asiakkaillemme sujuvan lentoliikenteen. Helsinki-Vantaan lentoasemalla lentokoneiden jäänestokäsittelyä tekevät maahuolintayhtiöt. Finavia osoittaa yhtiöille ne paikat, joissa deicing-käsittely on sallittua, ja vastaa jääestoaineiden keräilystä ja jatkokäsittelystä. Ympäristön kannalta on tärkeää, ettei jäänestossa käytetty glykoli pääse kulkeutumaan lähialueen vesiin. Kukin lentoyhtiö solmii jäänestosta oman sopimuksensa maahuolintayhtiön kanssa, mutta jäänpoistotoimintaa koordinoidaan keskitetysti. Koordinointivastuu on siirtymässä maapalveluyhtiöltä Finavialle. totieltä 3 lounaaseen lähtevää sekä kiitotieltä 2 etelään lähtevää liikennettä. Etäjäänpoistopaikalla voidaan käsitellä jopa kuutta konetta yhtäaikaa. Etäjäänpoistoalueella imuriauto imee suurimman osan glykolista talteen, ja loput valuvat alla olevaan viemäriin. Sieltä glykolipitoinen vesi johdetaan suoraan jätevedenpuhdistamoon. Keskitetyllä jäänpoistoalueella prosessia on helpompi hallita ja haittavaikutuksia voidaan vähentää. Valumavesien keräily tehostuu, sillä käsittelyt tehdään pienemmällä alueella ja alueen viemäröintijärjestelmä ja laitteistot ovat nykyaikaisia. Koska alue sijaitsee lähellä kiitotietä, voidaan jäänestossa käyttää vähemmän glykolia. Ihannetilanteessa kone pääsee ilmaan jo muutaman minuutin kuluttua käsittelystä. Siten alueella kertyvä glykolivesimääräkin pienenee verrattuna toimintaan muilla paikoilla. Suunta pois asematasolta Lentokoneen deicing-käsittely tehdään juuri ennen koneen lähtöä ja useimmiten koneen pysäköintipaikalla asematasolla. Jäänestoaineet kerätään talteen imuriautoilla ja toimitetaan hyötykäyttöön Viikinmäen vedenpuhdistamon mädättämöön. Kaikki alueet, joilla jäänestokäsittelyt on sallittu, on yhdistetty jätevesiviemäriin, jota pitkin glykolipitoinen vesi ohjautuu jätevedenpuhdistamolle. Glykolia sisältävä lumi kasataan viemäröidyille lumenkaatopaikoille, joista sulamisvedet kulkeutuvat myös jätevedenpuhdistamolle. Vaikka Helsinki-Vantaalla on melko vanhaakin infrastruktuuria, asematason alla oleva viemäröinti pelaa ja sitä pidetään hyvässä kunnossa. Ympäristövaikutusten vähentämisen vuoksi tavoitteena kuitenkin on, että koneiden jäänpoistokäsittely asematasolla lopetettaisiin kokonaan. Vielä emme voi kieltää deicing-käsittelyä asematasolla terminaalien edessä, mutta sitä kohti ollaan menossa. Se tapahtuu sitten, kun etäjäänpoistopaikkojen kapasiteetti lentoasemalla on riittävä, Noronen-Juhola toteaa. Deicing-käsittelyt halutaan jatkossa siirtää kokonaan pois lentokoneiden seisontapaikoilta ja keskittää etäjäänpoistopaikoille. Hallittu prosessi Helsinki-Vantaan ensimmäinen keskitetty jäänpoistopaikka on ollut käytössä kahden talvikauden ajan. Alue palvelee kii- Asematasojen puhdistamiseen jääestoaineiden jäämistä käytetään raskaita, erityisvalmisteisia harjaimuriautoja, jotka voivat toimia myös talviolosuhteissa. Toimintatapoja kehitetään Helsinki-Vantaan etäjäänestopaikka on otettu käyttöön vähitellen ja siellä edelleen testataan parhaita toimintatapoja niin lentoliikenteen sujuvuuden kuin ympäristön kannalta. Alue ei ole aina auki, vaan lennonjohto antaa luvan etäjäänestoalueen käytölle silloin, kun tuuliolosuhteiden mukaan valit- 12

13 Maahuolintayritykset tekevät Helsinki-Vantaalla lentokoneiden jäänestokäsittelyjä vain alueilla, joista valumavedet ohjataan jätevesiviemäriin. Apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola vastaa lentoaseman liikennealueiden toimivuudesta. tava kiitotieyhdistelmä sen sallii. Tämä vaatii tarkkaa koordinointia lennonjohdon ja maahuolintayhtiöiden välillä. Etäjäänpoistoalueen lisäksi Helsinki-Vantaalle on tehty joitakin pienempiä paikallisia jäänpoistopaikkoja, joita voidaan käyttää tarpeen tullen ruuhkatilanteissa. Esimerkiksi uuden non-schengen-terminaalin edessä olevia seisontapaikkoja on mahdollista käyttää jäänpoistopaikkoina silloin, kun niillä ei ole muuta toimintaa. Paikat ovat Noronen-Juholan mukaan tehty vimpan päälle, ja niillä on turvallista käsitellä isoja laajarunkokoneita. Helsinki-Vantaalla kokoontuu säännöllisesti jäänpoistofoorumi, johon kuuluu lentoasemalla operoivia yhtiöitä, maahuolintayhtiöitä ja lentoaseman edustus. Yhdessä pohdimme keinoja, miten järjestää jäänestotoiminta mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja liikenteen kannalta tehokkaasti. Valittu kehityssuunta on selvillä, ja lähes kahdenkymmenen miljoonan euron investoinnit lähivuosina varmistavat jäänpoiston painopisteen siirtymisen etäalueille kaikissa liikenneolosuhteissa., apulaisjohtaja Noronen-Juhola selvittää. Jäänesto tehdään turvallisuussyistä Talvi on haasteellista aikaa lentoaseman toiminnoille. Kiitotiet on pidettävä puhtaana lumesta ja jäästä, jotta kentän pinnassa on riittävästi pitoa. Lumi ja jää on pestävä pois myös lentokoneen pinnasta, sillä ne voivat heikentää koneen suorituskykyä ja ohjattavuutta. Siipien pinnasta irtoava jää voi lisäksi joutua moottoriin ja rikkoa sen. Jäänesto- ja poisto- eli deicing-käsittelyllä estetään lumen kiinnittyminen sekä jääkerroksen muodostuminen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Lennon aikana jäätymisen estävät koneen omat sähköiset tai mekaaniset jäänpoistolaitteet. Suomessa lentokoneiden jäänestoon ja -poistoon käytetään propyleeniglykolia, joka on nopeasti luonnossa hajoava aine. Haittavaikutus on se, että veteen hajotessaan glykoli kuluttaa happea ja synnyttää samalla epämiellyttävää hajua. 13

14 Pientä säätöä, suurta hyötyä Finavian energia- ja ilmasto-ohjelmassa löydetään suurimmat kulutuskohteet ja tehdään korjaavia liikkeitä. Samalla etsitään uusia säästökohteita kaikilla lentoasemilla. Energiatehokkuus tarkoittaa meille energian tarkoituksenmukaista käyttöä, turvallisuudesta ja työskentelyolosuhteista tinkimättä, tiivistää apulaisjohtaja Reijo Särkkä Finavian Lentoasemaliiketoiminnasta. Energiatehokkaat ratkaisut ovat jo pitkään olleet lähtökohtamme suunnittelussa, hankinnoissa ja uudisrakentamisessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman syksyllä 2009 avattuun terminaalilaajennukseen sisältyy useita energian kulutusta ja kustannuksia vähentäviä yksityiskohtia. Esimerkiksi asematasovalaistusta voidaan säätää tarpeen mukaan: aktiivisen toiminnan aikana valaistusteho on täysillä, ja kun toimintaa ei ole, sitä vähennetään. Uusia lentokonepaikkoja lämmitetään sähkön sijasta kaukolämmön paluuvedellä, mikä vähentää energiakustannuksia. Ohjelman taustalla oli kansainvälisen ja kansallisen lainsäädännön, erityisesti energiapalveludirektiivin, asettamat haasteet ja sitä kautta tarve täsmällisempiin energiakulutustietoihin. Ohjelmaa toteutetaan kolmessa projektiryhmässä, joissa kussakin etsitään konkreettisia keinoja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Ryhmien vastuualueita ovat lentoasemien rakennukset ja rakenteet, uudisrakentaminen sekä ajoneuvot ja työkoneet, Särkkä kertoo. Energiankäytön tehostamista tarkastellaan Finaviassa myös liiketoiminnoittain. Yksityiskohtaiset energiatehokkuuden ja päästöjen yleistavoitteet asetetaan vuoden 2010 aikana. Perimmäisenä tavoitteena on luonnollisesti vähentää lentoasematoimintojen hiilidioksidipäästöjä. Energianhallintaa ryhmätyönä Energian kulutusta on Finaviassa seurattu jo yli 30 vuoden ajan. Seurannasta on edetty nykypäivän kokonaisvaltaiseen energianhallintaan, jota toteutetaan pari vuotta sitten valmistuneella energia- ja ilmasto-ohjelmalla. 14

15 Säädöt kohdalleen Eräs keino pienentää kulutusta on tehostaa energian käytön seurantaa mittarointia lisäämällä ja tilastointia kehittämällä. Kaukoluettavien mittareiden avulla sähkön kulutusta Finavian kiinteistössä tai kulutuskohteessa on mahdollista seurata tunnin tarkkuudella. Seurannan avulla löydämme suurimmat kulutuskohteet ja tiedämme, mihin ja miksi energiaa kuluu. Kun tunnemme hyvin nykytilanteen, voimme sen jälkeen suunnitella toimia energian säästämiseksi. Vuoden 2009 aikana tehtiin kolmella Pohjois-Suomen lentoasemalla energiakatselmukset, joiden tarkoituksena oli löytää uusia säästökohteita. Hyvien raporttien pohjalta on Särkän mukaan käynnistetty muutoshankkeita useilla lentoasemilla. Ilmanvaihto on yksi tärkeimmistä korjauskohteista. Energiankulutuksen kannalta on tärkeää, ettei terminaaleissa kierrätetä liikaa ilmaa. Nykyaikaisten CO 2 -antureiden ja taajuusmuuttajien ansiosta on mahdollista säätää ilmanvaihtoa portaattomasti ja siten optimoida sen toimintaa. Katselmusten perusteella myös lentoasemarakennusten sisälämpötilojen ohjeistusta on tarkennettu ja kiinteistöautomaatiojärjestelmiä päivitetty. Uudet ohjausarvot varmistavat, ettei tiloja lämmitetä tai jäähdytetä liikaa. Valoa ja vettä tarpeen mukaan Lentoasemalla valoja on rakennuksissa, ulkoalueilla, asematasolla ja kiitotiellä. Niiden energiankulutusta voidaan vähentää valaistusta ohjaamalla ja käyttämällä energiatehokkaita lampputyyppejä. Rakennuksissa valot sammuvat automaattisesti, kun päivänvaloa tulee sisään riittävästi. Helsinki-Vantaan uudessa terminaalissa on useita energiatehokkaita ratkaisuja. Esimerkiksi lentokoneiden seisontapaikkojen jäätyminen estetään kaukolämmön paluuvedellä. Apulaisjohtaja Reijo Särkkä koordinoi Finavian energia- ja ilmastoohjelman toteutusta. Taustalla joulukuussa 2009 valmistunut terminaali. Asemataso- ja kiitotievalojen suhteen turvallisuus on aina etusijalla. Asematasolla on pidettävä huolta siitä, että valoa on riittävästi lentoturvallisuuden ja työturvallisuuden takaamiseksi, Särkkä painottaa. Lennonjohdon kanssa on sovittu, että kiitotievaloja käytetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Finaviassa seurataan tarkasti led-teknologian kehittymistä ja uusia ratkaisuja hyödynnetään käytännössä. Led-valoja on testattu sekä Helsinki-Vantaan, että Rovaniemen lentoasemilla. Led-valonlähteitä on jo käytössä terminaalirakennusten ja pysäköintitalojen opasteissa, mutta niiden ominaisuudet eivät vielä riitä vaativiin olosuhteisiin kiitotiellä. Kohteissa, joissa ei tarvita lämpöä eikä suurta valaistustehoa, lediä voidaan käyttää. Näitä ovat esimerkiksi pientehoiset lähestymisvalot. Lentoasemien energiakatselmuksissa tarkasteltiin myös vedenkulutusta, joka lentoasemilla vaihtelee suuresti matkustajamäärien mukaan. Eniten vettä kuluu matkustajaterminaalien saniteettitiloissa. Kulutusta voidaan vähentää tehokkaalla seurannalla, vedentuloa säätelevillä vesikalusteilla ja niiden hyvällä huollolla. Uusia säästökohteita etsitään Energian ja kustannusten säästöä syntyy myös lentoasemien lämmitysmuotoja muuttamalla. Ympäristöä ajatellen on järkevää käyttää lämmityksessä uusiutuvia energialähteitä. Uudella tekniikalla voidaan tehokkaasti ja puhtaasti polttaa CO 2 -neutraalia biomassaa kuten pellettiä, haketta ja puuta. Finavian verkostoon kuuluu 25 lentoasemaa, joista usealla on siirrytty öljylämmityksestä pellettilämmitykseen. Osa lentoasemista on liitetty alueelliseen kaukolämpöverkkoon. Myös Helsinki-Vantaa on liitetty kaukolämpöverkkoon ja lentoasema ostaa kaiken lämmön Vantaan Aviaenergialta. Osana energia- ja ilmasto-ohjelmaa tutkimme mahdollisuuksia hyödyntää lämmityksessä maa- ja ilmalämpöpumppuja, apulaisjohtaja Särkkä kertoo. Muina tulevaisuuden energiansäästökohteina tutkimme kiinteistöjen vapaajäähdytystä, jossa käytetään hyväksi ulkoilmaa. Lisäksi selvitämme lentoasemilla käytettävien työkoneiden konekohtaista energiankulutusta ja taloudellisen ajotavan vaikutusta kulutukseen. 15

16 LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2009 Lentoasemien sekä ilmailun ympäristökuormitusta kuvaava tietoaineisto Liitekuvissa ja -taulukoissa on esitetty lentoasemakohtaiset liukkaudentorjunta-aineiden ja lentokoneiden jäänestoaineiden käyttömäärät sekä jätekertymät ja energian- ja vedenkulutus. Näiden osalta on myös kuvattu viime vuosien kehitystä ja tarkasteltu sen syitä. Taulukoituina ovat myös lentoasemien liikennemäärät sekä lentoasemalla liikennöivien lentokoneiden pakokaasupäästöt. Lisäksi esitetään Finavian maakaluston päästötiedot. Finavian laskemat lentoliikenteen pakokaasupäästöt Suomen ilmatilassa julkaistaan LIPASTO-järjestelmän kautta, ks. Taulukko 1. Ilma-alusten laskeutumismäärät Finavian lentoasemilla vuonna 2009 sekä muutos edelliseen vuoteen. Lentoasema Yleisilmailu Vuosi 2009 Muutos edelliseen vuoteen (%) Yhteensä Yleisilmailu Liikenneilmailu Sotilasilmailu Liikenneilmailu Sotilasilmailu Yhteensä Enontekiö Halli Helsinki-Malmi Helsinki-Vantaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kauhava Kemi-Tornio Kittilä Kruunupyy Kuopio Kuusamo Lappeenranta Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Tampere-Pirkkala Turku Utti Vaasa Varkaus Yhteensä

17 LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2009 Taulukko 2. Kenttäalueiden liukkaudentorjunta-aineiden sekä lentokoneiden jäänestoaineiden käyttö ja jätekertymät lentoasemittain vuonna Liukkaudentorjunta-aineita käyttää Finavia ja lentokoneiden jäänestoaineita lentoyhtiöt sekä näitä palvelevat maahuolintayritykset. Energian ja veden kulutusmääriin sisältyvät verkostohäviöt. Jätemäärissä on mukana myös Finavian lentoasema-alueen toimijoilta sopimusperusteisesti vastaanottama jäte. Lentoasema urea t Liukkaudentorjunta- ja jäänestokemikaalit (vuosi 2009) asetaatti 100% t formiaatti 100% t betaiini 100% t * kulutetun sähköenergian määrä sisältyy lämpöenergian määrään glykoli tehdasliuos m 3 Energian ja veden kulutus (vuosi 2009) sähkö MWh lämpö MWh vesi m 3 seka jäte t Jätemäärät (vuosi 2009) hyötyjäte t ongelmajäte t Enontekiö * Halli Helsinki-Malmi Helsinki-Vantaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kauhava Kemi-Tornio Kittilä Kruunupyy Kuopio Kuusamo Lappeenranta Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Tampere-Pirkkala Turku Utti Vaasa Varkaus Yhteensä

18 LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2009 Taulukko 3. Lentokoneiden polttoaineen kulutus sekä päästöt alle 915 metrin (3000 jalkaa) lentokorkeudessa (ns. LTO-syklin aikana) sekä Finavian maakaluston polttoaineen kulutus ja päästöt lentoasemittain vuonna Vuonna 2009 lentokoneiden LTO-syklin aikaisten päästöjen ja polttoaineen kulutuksen kokonaismäärät pienenivät keskimäärin 11 % vuoteen 2008 verrattuna. Finavian maakaluston päästöjen ja polttoaineen kulutuksen kokonaismäärät vähenivät keskimäärin 12 %. Lentokoneiden päästöt (vuosi 2009) Finavian maakaluston päästöt (vuosi 2009) Lentoasema LTOsykli kpl CO (t) HC (t) NO x (t) SO 2 (t) CO 2 (t) Polttoaine (t) CO (t) HC (t) NO x (t) Hiukkaset (t) SO 2 (t) CO 2 (t) Polttoaine (t) Enontekiö Halli Helsinki-Malmi Helsinki-Vantaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kauhava Kemi-Tornio Kittilä Kruunupyy Kuopio Kuusamo Lappeenranta Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Tampere-Pirkkala Turku Utti Vaasa Varkaus Yhteensä Taulukon luvut ovat pyöristettyjä. Lentokoneiden päästölaskelmissa ei ole mukana sotilasilmailua, helikopterilentoja tai purjelentokoneita. Lentokoneiden hiukkastiedot puuttuvat. 1 litra kerosiinia = kg. Taulukko 4. Lämmön, sähkön ja veden kulutus Finavian kiinteistöissä vuonna 2009 ja muutos edelliseen vuoteen verraten. Matkustajaa kohti jyvitettyjen arvojen laskennassa eivät ole mukana Kauhavan, Hallin, Utin ja Malmin lentoasemat, joilla ei ole säännöllistä matkustajaliikennettä. Vuosi 2009 muutos Lämpöenergian kulutus 70 GWh 5% Lämpöenergian kulutus matkustajaa kohti 4,1 kwh/pax 14% Sähköenergian kulutus 80 GWh 0% Sähköenergian kulutus matkustajaa kohti 4,9 kwh/pax 11% Veden kulutus m 3-4% Veden kulutus matkustajaa kohti 11,5 l/pax 4% Maakaluston energiankulutus 27 GWh -12% Maakaluston energiankulutus matkustajaa kohti 2,2 kwh/pax -6% Matkustajat 16,2 milj. -8% LTO-sykli Lentokoneiden päästöt lasketaan kansainvälisesti määritellylle ns. LTO-syklille (Landing and Take off Cycle). Laskentaan otetaan mukaan lentoonlähdön, laskeutumisen ja niihin liittyvien rullausten aiheuttamat päästöt 3000 jalan (n. 900 m) korkeuteen asti. Tämä tarkoittaa päästöjä noususuunnassa noin 6 km matkalta ja laskeutumissuunnassa noin 18 km matkalta. Maakalusto Finavian maakalustoa ovat muun muassa talvikunnossapidossa, asematasovalvonnassa sekä korjaus- ja huoltotoiminnassa käytettävät ajoneuvot. Maakaluston päästöt lasketaan polttoaineen kulutus- ja kalustotietojen perusteella. 18

19 LENTOASEMAKOHTAISET TUNNUSLUVUT Kuva 1. Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärä vuosittain Finavian lentoasemilla Nestemäisen asetaatin, formiaatin ja betaiinin osalta liuosten sisältämä vesi (50%) on vähennetty kokonaismäärää laskettaessa luvulla liukkaudentorjunnassa siirryttiin ympäristöä vähemmän kuormittavien asetaattien ja formiaattien käyttöön ja aiemmin pääasiallista liukkaudentorjunta-ainetta ureaa käytetään enää poikkeustapauksissa. Vuoden 2009 käyttömäärää on laskenut se, että talvi oli sääoloiltaan edellisiin kahteen talveen verraten liukkaudentorjunnan kannalta helpompi. Betaiini on ollut koekäytössä Tampere-Pirkkalan, Kauhavan ja Kuopion lentoasemalla. tonnia Kuva 4. Finavian lentoasemilla vuonna 2009 kertyneen jätteen jakautuminen seka-, hyöty- ja ongelmajätteeseen. Kaikki lentoasemat Urea Asetaatti Formiaatti Betaiini Sekajäte 44% Hyötyjäte 54% Ongelmajäte 2% 1400 Kuva 2. Liukkaudentorjunta-aineista aiheutuva hapenkulutus- ja typpikuormitus vuosittain luvun lopulta hapenkulutuskuormitus on vähentynyt noin puoleen ja typpikuormitus noin kymmenesosaan, koska urean käytöstä on luovuttu luvulla kuormitus on pysynyt tasaisena huolimatta liukkaudentorjuntaaineiden kulutuksen kasvusta. Syynä on siirtyminen vähiten ympäristöä kuormittavan nestemäisen formiaatin käyttöön. Vuonna 2009 kuormitus on laskenut käyttömäärän pienenemisen vuoksi. tonnia Helsinki-Vantaan lentoasema Sekajäte 39% Hyötyjäte 59% Ongelmajäte 2% Kokonaishapenkulutus (O 2 ) Typpikuormitus (N) Kuva 3. Propyleeniglykolin käyttömäärä vuosittain vuosina Finavian lentoasemilla luvun alussa lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestoaineiden kulutusmäärät kasvoivat noin kaksinkertaisiksi 1990-luvun lopun tasoon verraten. Kasvu johtui liikennemäärän kasvusta, käsittelyjen ohjeistuksen muuttumisesta ja konetyyppien vaihtumisesta. Puhtaan glykolin käyttömäärä on viime vuosina vakiintunut tasolle m 3. m 3 Taulukko 5. Finavian järjestämässä jätehuollossa vuonna 2009 kertynyt seka-, hyöty- ja ongelmajäte sekä käsittelyyn toimitetun pilaantuneen maa-aineksen määrä (ei ole mukana kokonaismäärässä). Taulukossa on esitetty myös muutos edelliseen vuoteen. Hyötyjätteeseen sisältyy erilliskerätyt biojäte, metalli, lasi, muovi, keräyspaperi ja -pahvi, voiteluöljyjäte, käytetyt renkaat, SER-jäte sekä lajitteluun mennyt rakennusjäte. Pilaantuneita maita on vuonna 2009 toimitettu käsittelyyn Oulussa ja Helsinki- Vantaalla. Vuosi 2009 tonnia muutos Sekajäte % Hyötyjäte % Ongelmajäte 73-3% Yhteensä % Pilaantuneet maat % 19

20 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA 2009 Helsinki-Vantaan ympäristövuosi 2009 Vähemmän operaatioita Maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma vaikutti liikenteeseen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Vuonna 2009 operaatiomäärä (laskeutumiset ja lentoonlähdöt) väheni 7 % edellisvuoteen verrattuna ja oli Matkustajamäärä väheni 6 % ja oli 12,5 miljoonaa. Kansainvälisen liikenteen osuus liikenneilmailusta oli 66 % ja kotimaan liikenteen osuus 34 %. Kotimaan kaupallisesta lentoliikenteestä noin puolet lennetään potkuriturbiinikoneilla. Kiitotiet auki koko kesän Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme kiitotietä, joita käytetään sääolosuhteiden, liikenteen ja ympäristöseikkojen edellyttämällä tavalla. Lentokoneiden on turvallisinta nousta ja laskeutua vastatuuleen. Käytettävän kiitotien valintaan vaikuttavat turvallisuustekijöiden lisäksi liikenteen määrä ja lentokoneiden aiheuttama melu. Vuosi 2009 oli siitä harvinainen, että yhtäkään kiitotietä ei jouduttu kesällä sulkemaan pitkäksi aikaa rakennus- tai korjaustöiden vuoksi. Helsinki-Vantaan ensisijainen laskeutumissuunta yöaikaan (klo 22 07) on kiitotielle 2 luoteesta. Tätä suuntaa käytti 56 % laskeutumisista. Ensisijaista lentoonlähtösuuntaa eli kiitotietä 3 lounaaseen käytti yöaikaan 67 % lentoonlähdöistä. Lentokoneiden melualue aiemman suuruinen Vuonna 2009 melualueen L den >55 db asukasmäärä oli noin asukasta ja melualueen pinta-ala oli noin 56 km 2. Vuosina 2008 ja 2009 melualueen pinta-ala ja melualueen asukasmäärä pysyi samana. Kiitoteiden sulkeminen lentoasemalla tehtävien kunnostustöiden vuoksi voi vuosittain vaikuttaa melualueiden muotoon ja sitä kautta laskennallisella melualueella asuvien asukkaiden määrään. Lentokoneiden aiheuttamaa melua voidaan tehokkaasti vähentää korvaamalla konekalustoa uusilla vähämeluisilla konetyypeillä. Vähämeluisten suihkukoneiden osuus oli noin 65 % liikenteestä vuonna Potkuriturbiinikoneiden osuus liikenteestä oli noin 22 %. Laajarunkokoneiden osuus Helsinki-Vantaan liikennemääristä on noin 4 %. Laajarunkokoneista meluisimman, MD11-konetyypin, osuus liikenteessä on vähentynyt, kun lentoyhtiöt ovat korvanneet sen hiljaisemmalla Airbus 340- ja Airbus 330-kalustolla. MD11-konetyypin osuus liikenteestä oli enää noin 1 %. Vanhaa ja meluisaa kalustoa edustavan MD80-sarjan koneiden osuus on sekin laskenut noin yhteen prosenttiin. Koekäytöt meluvallein ympäröidyllä alueella Lentoyhtiöt koekäyttävät lentokoneitaan moottorihuoltojen jälkeen. Huoltokoekäytöt tehdään lentoaseman teknisen alueen koekäyttöpaikalla, joka on ympäröity noin yhdeksän metriä korkeilla maavalleilla. Tietyissä sääolosuhteissa melu voi valleista huolimatta kuulua läheisille asuinalueille. Konekaluston kehittymisen myötä koekäyttöjen aiheuttama melu on kuitenkin pienentynyt. Vuonna 2009 suihkukoneita koekäytettiin osa- tai täysteholla yöaikaan (klo 23 06) keskimäärin 13 kertaa kuukaudessa. Vastaava määrä edellisvuonna oli 12. Kuormitus väheni Kylmäojassa Jäänpoistoaineita sisältävien vesien keräilyä laajennettiin terminaalin T1 edustalla uuden pumppaamon avulla. Sen kautta asematason reuna-alueilta tulevia vesiä voidaan ohjata jätevesiviemäriin. Keräilyä laajentamalla on voitu vähentää jäänestoaineiden aiheuttamaa hapenkulutusta Kylmäojassa. Kuormituksen vähentyminen näkyi jo talvikauden tarkkailutuloksissa, vaikka pumppaamo otettiin käyttöön kesken kauden helmikuussa Talvikaudella Kylmäojaan kohdistunut biologinen kuormitus oli 60 tonnia, kun se viimeisen viiden vuoden aikana on ollut tonnia talvikaudessa. Asematasoalueet, joilla lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyt on sallittu, on viemäröity jätevesiviemäriin. Mahdollisimman suuri osa jäänesto- ja poistoaineista kerätään talteen imuriautoilla ja viedään Viikinmäen mädättämöön hyötykäyttöön. Loput käsittelypaikkojen jäänestoaineita sisältävistä vesistä ohjataan jätevesiviemäriin. Jäänestokäsittelyalueilta kerätään lumet erilliselle alueelle, josta sulamisvedet johdetaan jätevesiviemäriin. Vesistöön päätyvää kuormitusta vähentää myös uusi etäjäänpoistopaikka. Jäänpoistojärjestelyistä kerrotaan tarkemmin tämän raportin sivulla Pohjavedet tarkkailun alla Pohjavesien laatua seurataan lentoasemalla yli 40 tarkkailupisteestä säännöllisesti. Vain muutamassa kiitotien lähellä sijaitsevassa tarkkailupisteessä on havaittu merkkejä jäänesto- tai liukkaudentorjunta-aineista. Lentoasema-alueen talousvesi otettiin omalta pohjavedenottamolta syyskuuhun asti. Vuonna 2009 vedenotto oli noin m 3. Finavian liiketoimintojen järjestelyn myötä lentoaseman vesilaitostoiminta myytiin ja nykyisin talousvesi tulee HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) verkosta. 20

Ilmailulaitoksen ympäristökatsaus

Ilmailulaitoksen ympäristökatsaus 2002 Ilmailulaitoksen ympäristökatsaus 9 I L M A I L U L A I T O K S E N Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2 0 0 2 ENSIMMÄINEN YMPÄRISTÖRAPORTTI VALMISTUI Vuoden 2002 syyskuussa valmistui Ilmailulaitos-konsernin

Lisätiedot

Finavia OYJ ympäristöraportti 2011

Finavia OYJ ympäristöraportti 2011 Finavia OYJ ympäristöraportti 2011 Sisällysluettelo 02 Mukana yhteisissä talkoissa 03 Lentoasemien ympäristövaikutukset 04 Finavian yritysvastuu lyhyesti 06 Finavian ympäristötyön tapahtumia 2011 10 Järkevää

Lisätiedot

Finavia OYJ ympäristöraportti 2011

Finavia OYJ ympäristöraportti 2011 Finavia OYJ ympäristöraportti 2011 Sisällysluettelo 02 Mukana yhteisissä talkoissa 03 Lentoasemien ympäristövaikutukset 04 Finavian yritysvastuu lyhyesti 06 Finavian ympäristötyön tapahtumia 2011 10 Järkevää

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN

MUISTIO 1 (3) KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN MUISTIO 1 (3) Päivämäärä 17.11.2014 Liite 6, 12.12.2014 KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN Tässä muistiossa kuvataan Trafin lisäselvityspyynnössä 25.02.2014

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

Helsinki-Vantaan lentoasema

Helsinki-Vantaan lentoasema Helsinki-Vantaan lentoasema ympäristöraportti 27 Jatkuvaa työtä ympäristön hyväksi. Noudatamme Finavian ympäristöpolitiikkaa. Jatkuvan seurannan avulla vähennämme suunnitelmallisesti toimintamme ympäristövaikutuksia.

Lisätiedot

Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla

Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla VANTAAN OMAKOTIYHDISTYSTEN KESKUSJÄRJESTÖ ry. Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla Esitys 26.2.2009 VANTAAN LAURI - lehti - Stefan Skog - Vantaan ympäristöjohtaja Kansalaisten vaatimusten

Lisätiedot

Helsinki-Vantaan lentoasema

Helsinki-Vantaan lentoasema Helsinki-Vantaan lentoasema ympäristövuosiraportti 26 Jatkuvaa työtä ympäristön hyväksi. Noudatamme Finavian ympäristöpolitiikkaa. Jatkuvan seurannan avulla vähennämme suunnitelmallisesti toimintamme ympäristövaikutuksia.

Lisätiedot

Lupahakemuksen laatiminen

Lupahakemuksen laatiminen Luvan tarve Lentoaseman toiminnassa tai ympäristövaikutuksissa ei ole tapahtumassa hyppäyksellisiä muutoksia. Lupatarve johtuu vesienjohtamisluvan määräaikaisuudesta sekä ympäristösuojelulain voimaantulosta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1 4450/11.01.00/2011 88 Vaasan hallinto-oikeuden päätös koskien Finavia Oyj:n Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvasta tehtyjä valituksia Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS

LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS Yritysten parhaat käytännöt Case: Finavia Oyj:n Tampere-Pirkkalan ja Turun lentoasema ELLO Etelä-Suomen logistiikka WP4: EcoHub konseptin kehittäminen Forssa, 17.8.2010

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Y M PÄ R I S T Ö T I E D O T 2 0 01

Y M PÄ R I S T Ö T I E D O T 2 0 01 YMPÄRISTÖTIEDOT 2001 TAVOITTEENA EKOTEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Finnair on Euroopan johtavia lentoyhtiöitä ympäristöasioissa. Vastuuntuntoinen ja avoin ympäristöasioiden hoitaminen on kiinteä osa konsernin

Lisätiedot

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Liikenne- ja viestintäministeriö 23.1.2013 Työn tarkoitus ja rajaus Selvitystyö on tehty lentoliikennestrategiatyön

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni YMPÄRISTÖTIEDOT 2002 www.finnair.fi/konserni SOPEUTUSTOIMILLA SUOTUISA YMPÄRISTÖVAIKUTUS Suuret muutokset kysynnässä ja tarjonnassa näkyivät vahvas ti Finnairin toiminnassa vuonna 2002. Kysynnän muutoksesta

Lisätiedot

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 3 Vantaa 11.11.2008. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2008

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 3 Vantaa 11.11.2008. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2008 Ilmailulaitos Finavia A5/28, Vol 3 Vantaa 11.11.28 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 28 Lentokonemelukatsaus 3/8 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta 26.02.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta 26.02.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 26.02.2015 Sivu 1 / 1 423/11.01.00/2015 15 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupaa koskevista valituksista Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA Lehdistötilaisuus 14.4.2008 1 13/04/2008 Kati Ihamäki Helsinki on aina matkan varrella Euroopan ja Aasian välillä kulkee nyt noin 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Markkinat

Lisätiedot

ILMI SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ. Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008

ILMI SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ. Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 ILMI SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 Muistio, v. 1.0 19.10.2009 Konsernihallinto, Ympäristö Siviililentoliikenteen

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Finavia Oyj A2/2010, Vol 2 Vantaa 16.7.2010. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2010

Finavia Oyj A2/2010, Vol 2 Vantaa 16.7.2010. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2010 Finavia Oyj A2/21, Vol 2 Vantaa 16.7.21 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 21 Lentokonemelukatsaus 2/1 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HUHTI-KESÄKUU

Lisätiedot

Ilmailulaitos Finavia LÄHETE 1(1) Ympäristö 7.5..2008

Ilmailulaitos Finavia LÄHETE 1(1) Ympäristö 7.5..2008 Ilmailulaitos Finavia LÄHETE 1(1) Ympäristö 7.5..2008 KORJAUSPÄIVITYS - Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2005 (Ilmailulaitos Finavia

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 3215/11.01.04/2012 64 Lausunto Liikenteen turvallisuusvirastolle (TraFi) Finavia Oyj:n hakemuksesta koskien meluun liittyviä toimintarajoituksia Helsinki-Vantaan

Lisätiedot

Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS. Heinä-syyskuu 2007

Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS. Heinä-syyskuu 2007 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 27 Ilmailulaitos Finavia A5/27, Vol 3 Vantaa 3.1.27 Lentokonemelukatsaus 3/7 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HEINÄ-SYYSKUU

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 58/11/1 Dnro PSAVI/217/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2011

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 58/11/1 Dnro PSAVI/217/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2011 LUPAPÄÄTÖS Nro 58/11/1 Dnro PSAVI/217/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Enontekiön lentoaseman ympäristölupa, Enontekiö Finavia Oyj PL 50 01531 Vantaa SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE Tampereen RC Lentäjät ry. Toimintaohje (v1.4) 1(5) TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE 1. Saapuessasi lentokentälle tarkista onko lentokentällä toimintaa. Mikäli hallin ovet ovat

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

SEINÄJOEN LENTOASEMA LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSEN TÄYDENNYS, KIITORADAN PIDENNYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta

SEINÄJOEN LENTOASEMA LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSEN TÄYDENNYS, KIITORADAN PIDENNYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2012 SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSE TÄYDEYS, KIITORADA PIDEYS SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS. Huhti-kesäkuu 2007

Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS. Huhti-kesäkuu 2007 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 27 Ilmailulaitos Finavia A5/27, Vol 2 Vantaa 13.7.27 Lentokonemelukatsaus 2/7 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Ympäristötiedot 2000

Ympäristötiedot 2000 Ympäristötiedot 2000 HAASTEENA YMPÄRISTÖNSUOJELU Lentoliikenteen kehittämiseksi on tehty paljon menneen vuosikymmenen aikana, mutta uudet haasteet odottavat. Yksi vaikeimmista kysymyksistä on, miten rajoittaa

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ

MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ YMPÄRISTÖRAPORTTI 2006 MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ 1 Finnairissa ympäristönäkökulmat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Näin varmistetaan kestävä, kannattava kasvu myös ekologiselta kannalta.

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Moottoripäästöt, lentomelu ja jätehuolto keskeisimmät haasteet

Moottoripäästöt, lentomelu ja jätehuolto keskeisimmät haasteet YMPÄRISTÖRAPORTTI 2004 1 YMPÄRISTÖTYÖ POHJOLAN HERKÄSSÄ LUONNOSSA Nykyaikaisella kalustolla ja tekniikalla, laadukkaalla ympäristöjohtamisella sekä ympäristöä kunnioittavalla yrityskulttuurilla voidaan

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Kittilän lentoasema. Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025 yleistason tarkastelu

Kittilän lentoasema. Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025 yleistason tarkastelu Kittilän lentoasema Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025 yleistason tarkastelu Ilmailulaitos Finavia A6/2008 12.2.2009 Kittilän lentoasema, Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025, yleistason tarkastelu

Lisätiedot

www.finnair.fi/konserni

www.finnair.fi/konserni YMPÄRIS TÖTIEDOT 2003 www.finnair.fi/konserni LENTOLIIKENNE YMPÄRIS TÖASIOISSA MAINETTAAN PAREMPI Lentoliikenne on muodostunut tärkeäksi jokapäiväiseksi toiminnaksi yhteiskunnassamme, ja se on kasvava

Lisätiedot

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni Lauri Heikkinen 22.1.2013 Schneider Electric lyhyesti 22,4 miljardia

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2015 1 (6) Kaupunginhallitus Ryj/2 11.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2015 1 (6) Kaupunginhallitus Ryj/2 11.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2015 1 (6) 2 Lausunto Liikenteen turvallisuusvirastolle Finavia Oyj:n hakemuksesta meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki- Vantaan lentoasemalla HEL 2011-001908

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

YLEISKAAVATOIMIKUNNAN VALMISTELUMUISTIO 26.9.2002 L E N T O M E L U

YLEISKAAVATOIMIKUNNAN VALMISTELUMUISTIO 26.9.2002 L E N T O M E L U YLEISKAAVATOIMIKUNNAN VALMISTELUMUISTIO 26.9.2002 L E N T O M E L U LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET 26.9.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lentomelu 3 1.1 Yleiskaava 1992 3 1.2 Lentomeluennusteet 1994 5 1.3

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus 1.1-30.6.2007

Finavian osavuosikatsaus 1.1-30.6.2007 Finavian osavuosikatsaus 1.1-30.6.2007 Lentoliikenteen kehitys Lentoliikenne on jatkanut kasvuaan maltillisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Matkustajamäärä Finavian lentoasemilla kasvoi reippaasti

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN LENTOKONEMELUN HALLINTASUUNNITELMA. Finavia Oyj 24.5.2013

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN LENTOKONEMELUN HALLINTASUUNNITELMA. Finavia Oyj 24.5.2013 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN LENTOKONEMELUN HALLINTASUUNNITELMA Finavia Oyj 24.5.2013 4 (39) Helsinki-Vantaan lentoaseman lentokonemelun hallintasuunnitelma SISÄLTÖ 1 MELUNHALLINTASUUNNITELMAN TAUSTAA...

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 123/10/1 Dnro PSAVI/33/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2010. Ivalon lentoaseman ympäristölupa, Inari

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 123/10/1 Dnro PSAVI/33/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2010. Ivalon lentoaseman ympäristölupa, Inari 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 123/10/1 Dnro PSAVI/33/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Ivalon lentoaseman ympäristölupa, Inari Finavia Oyj PL 50 01531 Vantaa 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS...

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN LENTOKONEMELUN HALLINTASUUNNITELMA. Finavia Oyj 24.5.2013

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN LENTOKONEMELUN HALLINTASUUNNITELMA. Finavia Oyj 24.5.2013 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN LENTOKONEMELUN HALLINTASUUNNITELMA Finavia Oyj 24.5.2013 4 (39) Helsinki-Vantaan lentoaseman lentokonemelun hallintasuunnitelma SISÄLTÖ 1 MELUNHALLINTASUUNNITELMAN TAUSTAA...

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013. Jorma Laine

Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013. Jorma Laine Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013 Jorma Laine Oma tausta Purjelentoa vuodesta 1974, noin 2000 h Purjelennon opettaja Moottoripurjelentäjä noin 350 h Moottoripurjelennon

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 29/11/1 Dnro PSAVI/17/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 29/11/1 Dnro PSAVI/17/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011 LUPAPÄÄTÖS Nro 29/11/1 Dnro PSAVI/17/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kemi-Tornion lentoaseman ympäristölupa, Kemi ja Keminmaa Finavia Oyj PL 50 01531 Vantaa SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Finavia Oyj 1.7.2011 KOULUTUSLENTOTOIMINTA HELSINKI-MALMIN LENTOASEMALLA

Finavia Oyj 1.7.2011 KOULUTUSLENTOTOIMINTA HELSINKI-MALMIN LENTOASEMALLA Finavia Oyj KOULUTUSLENTOTOIMINTA HELSINKI-MALMIN LENTOASEMALLA 2 (10) SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. YLEISTÄ ILMATILAN HALLINNASTA...3 2.1. Valvottu ja valvomaton ilmatila... 3 2.2. Minimilentokorkeudet...

Lisätiedot

Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin

Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin Selvitys kaukolämmön hintakehityksestä ja saavutettuja asiakastuloksia Lohjan alueen taloyhtiöissä. Lohja Kiinteistöjen kustannukset, palkat ja hinnat 2010-2014

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

SELVITYS HAKEMUKSEEN MELUUN LIITTYVISTÄ TOIMINTARAJOITUKSISTA HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMALLA

SELVITYS HAKEMUKSEEN MELUUN LIITTYVISTÄ TOIMINTARAJOITUKSISTA HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMALLA SELVITYS HAKEMUKSEEN MELUUN LIITTYVISTÄ TOIMINTARAJOITUKSISTA HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMALLA Finavia Oyj v2.0, 21.6.2012 Kansilehden kuvat: Finavia Selvitys hakemukseen meluun liittyvistä toimintarajoituksista

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot