Finavia OYJ ympäristöraportti 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Finavia OYJ ympäristöraportti 2011"

Transkriptio

1 Finavia OYJ ympäristöraportti 2011

2 Sisällysluettelo 02 Mukana yhteisissä talkoissa 03 Lentoasemien ympäristövaikutukset 04 Finavian yritysvastuu lyhyesti 06 Finavian ympäristötyön tapahtumia Järkevää joukkoliikennettä 11 Lentoliikenne mukana EU:n päästökaupassa 12 Helsinki-Vantaa ja Lapland Airports mukaan Euroopan lentoasemien ilmastotalkoisiin 14 Lentoasemakohtaiset tunnusluvut Helsinki-Vantaan ympäristövuosi Helsinki-Vantaa & uusi ympäristölupa 27 Ympäristöorganisaatio 27 Tietoa ilmailun ympäristöasioista Mukana yhteisissä talkoissa Vuonna 2008 ilmailuteollisuuden osapuolet lentoyhtiöt, lentokonevalmistajat, lennonvarmistusyhtiöt ja lentoasemat sitoutuivat hiilineutraaliin kasvuun. Myös Finavia allekirjoitti yhteisen tavoitteen. Lentoasemien järjestö Airports Council International (ACI) on lisäksi rohkaissut jäseniään pyrkimään oman toimintansa osin hiilineutraaliksi. Koko lentoliikennejärjestelmän ilmastopäästöistä noin 5 prosenttia aiheutuu lentoasemien toiminnasta. Avustaakseen lentoasemia hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ACI kehitti erityisen ohjelman, joka antaa säännöt ja vaatimukset tietojen keräämiselle, todentamiselle ja raportoinnille. Ohjelmassa on erilaisia tasoja, joiden edellytysten täyttyessä lentoasemat saavat sertifikaatin toimenpiteistään. Finavian lentoasemista sertifiointia hakivat yhdessä kuusi Lapland Airports -brändin lentoasemaa sekä Helsinki-Vantaa. Lapin lentoasemilla vuoden 2010 päästöt alittivat edellisten vuosien tason. Tämä johtui muun muassa siitä, että energiatehokkuus parani kiinteistöissä ja että kolmella lentoasemalla otettiin käyttöön pellettilämmitys. Jatkamme työtämme ohjelman vaatimusten mukaisesti ja pohdimme, onko mahdollista saavuttaa hiilineutraalius omassa toiminnassamme. Lentoyhtiöt ja niiden liikenne on vuoden 2012 alussa liitetty EU:n päästökauppajärjestelmään. Järjestelmään liittyy kilpailua vääristäviä riskejä, mikäli EU:n ulkopuoliset lentoyhtiöt eivät valtioidensa tukemana suostu sen ehtoihin. Tämä voi tiukoilla markkinoilla siirtää liikenteen painopistettä lentoyhtiöille, joille päästöjen vähentäminen on vähäisempi tavoite kuin EU:ssa toimiville yrityksille. Päästökaupan tulee kuitenkin antaa matkustajille vahva viesti siitä, että lentokoneiden päästöt ovat mukana kansainvälisissä ilmastokeskusteluissa ja että EU-yhtiöissä päästöt ovat tarkasti tiedossa, valvonnassa ja hallinnassa. Finavia vastaa lentoasemien ja lennonvarmistuksen toiminnasta. Omalta osaltamme olemme mukana yhteisissä talkoissa. Vantaalla Kari Savolainen, toimitusjohtaja Mikko Viinikainen, ympäristöjohtaja 2

3 Lentoasemien ja lentoliikenteen ympäristövaikutukset Kiitoteiden liukkaudentorjunta Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä: harjausta ja aurausta. Kemiallisia aineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistossa sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Nykyisin käytettävät aineet ovat natriumasetaatti, kaliumasetaatti, natriumformiaatti ja kaliumformiaatti rakeisessa ja nestemäisessä muodossa. Aineet kuluttavat happea joutuessaan vesistöön, mutta ovat ympäristölle mahdollisimman vähän haitallisia. Kiitoteiden liukkaudentorjunnasta vastaa Finavia. Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Lentokoneiden pinnoilta on poistettava lumi ja jää sekä estettävä uuden jään muodostuminen koneen ohjattavuuden ja suorituskyvyn turvaamiseksi. Lentokoneen pinnalle ruiskutettava propyleeniglykoli ei ole vaaralliseksi luokiteltu aine, mutta se kuluttaa happea hajotessaan sekä aiheuttaa hajuhaittoja. Lentokoneiden jäänestosta ja -poistosta huolehtivat maahuolintayhtiöt. Lentotoiminta Lentoyhtiöiden, yksityisten ja puolustusvoimien ilma-alusten liikkuminen aiheuttaa melua ja pakokaasupäästöjä. Lentokoneiden melua hallitaan kiitoteiden käytön suunnittelulla, kansainvälisin melumääräyksin, kehittämällä moottoritekniikkaa sekä maankäytön suunnittelulla. Lentoasemilla päästöjä ilmaan aiheuttavat toiminnoillaan useat eri toimijat: Finavia, lentoyhtiöt, maahuolintayhtiöt, muut lentoasema-alueilla toimivat yritykset sekä puolustusvoimat. Finavia vastaa omista toiminnoistaan ja päästöistään ja sillä on lentoaseman pitäjänä osavastuu lentoasemalla suoritettavien toimintojen ympäristövaikutuksista. Lentoaseman infra ja maaliikenne 1 Tieyhteys lentoasemalle 2 Pysäköinti ja maajoukkoliikenne 3 Matkustajaterminaali 4 Lennonjohtotorni (lennonvarmistus) 5 Lentoaseman toimistorakennus 6 Lentoaseman kunnossapitokaluston halli 7 Lentokonehalli 8 Kiitotie ja rullaustiet Lentokoneiden jäänesto ja valumavedet 9 Lentokoneiden jäänesto ja -poisto 10 Jäänesto- ja poistoainesäiliöt (glykoli) 11 Asemataso ja sen vesien johtaminen Kiitoteiden liukkaudentorjunta ja valumavedet 12 Kunnossapitokalusto ja liukkaudentorjunta 13 Liukkaudentorjunta-ainesäiliöt (formiaatit, asetaatit) Lentokoneiden polttoainehuolto 14 Lentokoneiden tankkaus 15 Lentokoneiden polttoaineiden varastointi Kunnossapitokalusto ja yhdyskuntatekniikka 16 Kunnossapitokaluston polttoainehuolto 17 Yhdyskuntajätteet 18 Ongelmajätteet 19 Tilojen yhdyskuntatekniikka (vesi ja lämmitys) Lentokoneiden liikkuminen 20 Lentokoneiden huoltokoekäyttö 21 Lentokoneiden nousut, laskut ja rullaukset 3

4 Finavian yritysvastuu lyhyesti Finavia on Suomen valtion omistama osakeyhtiö, joka ylläpitää lentoliikenteen toimintaedellytyksiä eli lentoasemia ja lennonvarmistusta. Lentoliikenne on tärkeä osa maan liikennejärjestelmää, ja kattava lentoasemaverkostomme mahdollistaa nopeat yhteydet kaikkialle Suomeen ja Suomesta maailmalle. Huolehdimme siitä, että toimintamme on taloudellisesti kestävää ja kannattavaa. Pyrimme minimoimaan toiminnastamme aiheutuvat ympäristövaikutukset ja kerromme niistä avoimesti kaikille sidosryhmillemme. Haluamme myös olla hyvä työnantaja henkilöstöllemme ja luotettava kumppani sidosryhmillemme. Pääasiakkaitamme ovat lentoyhtiöt ja lentomatkustajat. Muita keskeisiä sidosryhmiä ovat muun muassa lentoyhtiöitä palvelevat yritykset, kuntien ja valtion viranomaiset, lentoaseman lähistöllä asuvat ihmiset sekä rahoittajamme. Neljä vastuun pilaria Taulukko 1. Finavia Oyj:n toiminta 2011 lukuina Lentoasemien määrä Operaatioiden määrä Matkustajamäärä lentoasemilla yhteensä Liikevaihto Voitto ennen satunnaisia eriä Tilikauden voitto Investoinnit Finavian oma energiakulutus Energian kulutus per matkustaja Hiilidioksidipäästöt omasta toiminnasta Hiilidioksidipäästöt omasta toiminnasta per matkustaja Liukkaudentorjunta-aineiden käyttö Lentoasemia luvitettu YSL:n mukaan Henkilöstö Finavian työntekijöiden kokonaismäärä Suomalaisen keskimääräinen matka matkustajalentoasemalle ,9 milj. euroa 19,8 milj. euroa -10,2 milj. euroa 34,2 milj. euroa 158 GWh 9,0 kwh/pax t 1,7 kg/pax t 15 kpl km Yrityksen yhteiskuntavastuu on vastuuta liiketoiminnan vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan, ympäristöön ja yrityksen sidosryhmiin. Yhä useammin yhteiskuntavastuusta käytetään termiä yritysvastuu. Yritysvastuuta tarkastellaan yleensä taloudellisen vastuun, ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun näkökulmista. Finavialla on kuitenkin myös erittäin tärkeä yhteiskunnallinen rooli 25 lentoaseman verkoston pitäjänä. Siksi yrityksen yhteiskunnallinen vastuu on nostettu erikseen esille. Suomi ei menesty ilman hyviä yhteyksiä Suomen valtiolla on Finavialle omistajana yhteiskunnallisia tavoitteita, jotka liittyvät yhti- 4

5 ölle määriteltyihin erityistehtäviin. Niitä ovat koko maan kattavan lentoasemaverkoston ylläpito, turvallisesti toimivan lentoliikenteen mahdollistaminen sekä valtionilmailuun ja pelastuspalveluun liittyvät tehtävät. Finavian toimintaa ohjataan taloudellisin perustein, mutta omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen. Kustannustehokkuus on verkoston edellytys Finavia rahoittaa toimintansa lentoyhtiöille, matkustajille ja alan toimijoille tuottamiensa palvelujen tuotoilla. Lentoyhtiöille suunnatuista palveluista Finavia perii lentoliikennemaksuja, jotka puolestaan jakaantuvat lentokenttämaksuihin ja lennonvarmistuspalveluiden maksuihin. Eurooppalaisessa vertailussa Finavian tuottamien palveluiden hinnat ovat edullisimmasta päästä. Suomessa koko maan kattavan lentoasemaverkoston ylläpito rahoitetaan osittain päälentoasema Helsinki-Vantaan tuotoilla. Finavian erityistehtävän mukaisesti jokainen lentoasema, jonne on säännöllistä reittiliikennettä, pidetään toiminnassa kannattavuusnäkökulmasta huolimatta. Pyrimme pitkäjänteisesti kustannustehokkuuteen ja toimintamme tuottavuuden parantamiseen säilyttääksemme asemamme hintakilpailussa. Ympäristövaikutukset tarkasti luvitettu Finavian tavoite on, että lentoliikenne voidaan hoitaa Suomessa mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin. Tässä oleellisimpia kysymyksiä ovat kiitoteiden liukkaudentorjunta, lentokoneiden jäänpoisto ja -esto, tehokas melunhallinta lentoasemien läheisyydessä sekä lentoliikenteen ja lentoasemien energiatehokkuus. Tiukentuvat ympäristöluvat edellyttävät enenevän määrän toimenpiteitä lentoasemilla. Koko lentoasemaverkostossa Finavian ympäristötyön tavoite on toteuttaa lentoasemien ympäristölupamääräysten edellyttämät kehitystehtävät määräajassa. Finavian ympäristövastuu kattaa ensi sijassa lentoasemien ympäristövaikutukset. Lisäksi tuemme lentoyhtiöitä ja muita ilmailutoimijoita vähentämään ympäristövaikutuksiaan tarjoamalla tehokkaita lennonvarmistuspalveluita, kuten ruuhkatonta ilmatilaa ja joustavia lähestymismenetelmiä, sekä ohjeistamalla lentokoneiden jäänpoistotoimintaa ja kehittämällä lentoasemien valumavesien keräysjärjestelmiä. Huolehdimme ihmisistä Finavia Oyj työllistää noin ihmistä ympäri Suomen ja koko konsernin henkilöstömäärä on noin Kaikkiaan Finavian lentoasemilla työskentelee koko- tai osa-aikaisesti yhteensä noin eri yritysten työntekijää. Asiakkaillemme tarjoamme kattavan, toimivan ja turvallisen lentokenttäverkoston palveluineen. Vuonna 2011 panostimme paljon resursseja työhyvinvoinnin kehittämiseen, minkä ansiosta sairauspoissaolot vähentyivät selvästi. Vuoden 2011 sairauspoissaoloprosentti oli 3,7 %, mikä on edellisvuotta pienempi ja vähemmän kuin palvelusektorilla yleisesti. 5

6 Finavian ympäristötyön tapahtumia 2011 Viidestoista työ: Rovaniemi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto päätti Rovaniemen lentoaseman ympäristöluvasta joulukuussa. Päätös oli viidestoista Finavialle myönnetty, ympäristönsuojelulain mukainen lentoaseman toimintaa koskeva lupa. Sen myötä kaikkien Lapland Airports -lentoasemien (Ivalo, Enontekiö, Kittilä, Rovaniemi, Kuusamo ja Kemi-Tornio) luvituskierros on nyt valmis. Rovaniemen lupa mahdollistaa alueen matkailu- ja muita elinkeinoja tukevan lentoliikenteen kehittämisen pitkälle tulevaisuuteen. Lupapäätöksen mukaisesti Finavia laatii vuoden 2012 syyskuun loppuun mennessä propyleeniglykoli-valumien lyhyen aikavälin hallintasuunnitelman ja laajentaa sitä vuonna Propyleeniglykoli, jota maahuolintayhtiöt käyttävät lentokoneiden jäänpoistossa ja -estossa, on biologisesti helposti hajoava aine, mutta se aiheuttaa vesistöissä hapen kulumista ja hajua. Päätöksen mukaan kiitotien liukkaudentorjunta-aineiden aiheuttama kuormitus vesiin ei saa olennaisesti lisääntyä nykyisestä. Melun vaikutusten vähentämiseksi on öisin tehtävä laskeutumiset pohjoisen suunnasta ja lentoon on lähdettävä pohjoiseen, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. Rovaniemen kaupunki sijaitsee lentoaseman eteläpuolella. Vuonna 2011 ympäristölupapäätöksen saivat myös Kemi-Tornion, Enontekiön ja Helsinki-Vantaan lentoasemat. Helsinki-Vantaan ympäristölupa rajoittaa yöliikennettä Finavia jätti Helsinki-Vantaan ympäristölupahakemuksen vuoden 2007 lopussa. Etelä- Suomen aluehallintovirasto antoi elokuussa 2011 lupapäätöksensä, joka sisältää kymmeniä määräyksiä ympäristövaikutusten vähentämisestä, seuraamisesta ja raportoinnista. Määräysten toimenpano edellyttää Finavialta paljon toimenpiteitä ja investointeja muun muassa vesiensuojelun kehittämiseen. Lupa rajoittaa Suomen päälentoaseman yöliikennettä ja sen aiheuttamaa melua. Rajoitukset eivät kuitenkaan merkittävästi vaikeuta Suomelle tärkeää vaihtomatkustusta Euroopan ja Aasian välillä, sillä se keskittyy iltapäivän tunneille. Ilman vaihtomatkustajia liikennetarjonta Suomesta Eurooppaan olisi vain puolet nykyisestä. Päätöstä voidaan tulkita siten, että sydänyön tunteja lukuun ottamatta Helsinki- Vantaan, ja samalla koko Suomen lentoliikenne, voi määräysten rajoissa kehittyä osana Helsingin seudun kasvua. Lupaan haki muutosta 39 tahoa, joista yksi on Finavia. Valtaosa kuntien ja yksityishenkilöiden muutoskirjelmistä koski lentokoneiden aiheuttamaa melua. Myös vesiensuojelua koskevia määräyksiä vaadittiin muutettavaksi. Päätöksessä määrätään hakemaan lupamääräysten tarkistamista vuoden 2017 loppuun mennessä. Finavia katsoo, että määräaika on lentoaseman infrastruktuurin ja toiminnan kehittämisen kannalta liian lyhyt ja vaatii omassa muutoksen haussaan aikataulun pidentämistä. Lainvoimainen lupa saataneen Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn jälkeen Tällöin lupahanke olisi Finaviassa kestänyt kymmenen vuotta. Luvan edellyttämistä toimenpiteistä kerrotaan tarkemmin sivuilla

7 7

8 Hiilijalanjälki pienentyi Lapin lentoasemilla Kansainvälinen lentoasemajärjestö ACI (Airports Council International) on kehittänyt Airport Carbon Accreditation (ACA) -ohjelman voidakseen avustaa jäsenlentoasemiaan hiilidiksidipäästöjen systemaattisessa arvioimisessa, raportoimisessa sekä vähentämisessä. Kyseessä on jatkuva sertifiointiohjelma, jossa on osoitettava vuosittaista kehitystä. Myös Finavian vuonna 2011 hyväksymä energiapolitiikka edellyttää jatkuvaa energiatehokkuuden parantamista sekä päästöjen vähentämistä. Hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) määritettiin vuodesta 2007 lähtien ja vuosien keskiarvoa verrattiin vuoden 2010 päästöihin. Koska päästöjä määriteltiin tällä tarkkuudella ensimmäistä kertaa, oli tietojen kokoaminen haasteellista. Päästötietojen todennuksen suoritti Enemi Oy. Kuuden Lapin lentoaseman oman toiminnan CO 2 -päästöt olivat tonnia ja Helsinki-Vantaan tonnia vuonna Lapland Airports -ryhmän kuudelle lentoasemalle myönnettiin Airport Carbon Accreditation -sertifikaatti (taso 2) osoituksena hiilipäästöjen vähentämisestä. Lapland Airports -asemien CO 2 -päästöt vähenivät vuonna 2010 vuosien keskiarvosta yhteensä 637 tonnia. Helsinki-Vantaan lentoasema saavutti neliportaisen ohjelman tason 1, ja seuraavaksi sille tavoitellaan tasoa 2 vuoden 2011 tiedoilla. Lue ohjelmasta lisää sivuilla Helsinki-Vantaan remontit aiheuttivat tiedusteluja Helsinki-Vantaan lentoasemalla tehtyjen kunnossapitotöiden vuoksi kiitotie 2 oli kesällä suljettuna viikon ja kiitotie 1 kuukauden ajan. Poikkeuksellinen kiitotiekäyttö aiheutti sen, että lentokonemelun takia Finaviaan yhteyttä ottaneiden määrä kasvoi usealla kymmenellä edelliseen vuoteen nähden. Muutamana päivänä vallitsi myös niin voimakkaita kaakkois- tai luoteistuulia, että kiitotietä 2 jouduttiin käyttämään lentoonlähtöihin tai laskeutumisiin Pohjois-Helsingin yli, mikä myös lisäsi tiedustelujen määrää. Vuosina ohjattiin tuuliolosuhteiden vuoksi laskeutumisia Espoon ja Länsi- Vantaan suunnasta ja lentoonlähtöjä Keravan suuntaan keskiarvoa useammin. Vuonna 2011 voitiin kiitoteitä käyttää sääolosuhteiden ansiosta enemmän ensisijaisuusperiaatteiden mukaisesti. Espoon ja Länsi-Vantaan suunnasta tehtyjen laskeutumisten osuus oli vuositasolla 18 %, kun edellisenä kahtena vuotena se oli 31 %. Tuuliolosuhteiden vaikutus voidaan nähdä myös koko vuoden ajalle lasketun lentokonemelualueen muodossa. Laskeutumislinjojen suunnassa Länsi-Vantaalla ja Keski-Espoossa melualue pieneni. Kiitotien 1 suunnassa kohti Etelä-Keravaa melualue laajeni, sillä laskeutumisten määrä kasvoi, samalla kun lentoonlähtöjen määrä suuntaan väheni. Lentoaseman operaatiomäärä nousi 11 % ja L den >55 db melualueen pinta-ala kasvoi kuusi km 2. Alueen asukasmäärä kasvoi tuhannella ja oli Jäänpoistokäsittelyt tiukempaan ohjaukseen Finavia laati maakuntalentoasemille toimintastrategian, joka ohjaa sekä lentokoneiden jäänpoistokäsittelyjä tekeviä maahuolintayri- 8

9 tyksiä että Finaviaa toimimaan tehokkaammin vesistövaikutusten vähentämiseksi. Kolmella maakunta-asemalla edellytetään, että maahuolintayritysten jäänpoistoautoissa on pesunesteen glykolipitoisuuden säätömahdollisuus ja että yrityksillä on käytettävissään puhallin tai muu mekaaninen menetelmä paksun lumikerroksen poistoon vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2020 mennessä mekaaninen menetelmä on oltava käytössä kaikilla lentoasemilla. Lisäksi edellytetään, että maahuolintayrityksien varastosäiliöissä on tipattomat liittimet viimeistään vuonna Finavia kuvaa asematasojen viemärit vähintään seitsemän vuoden välein ja suorittaa viipymättä tarvittavat korjaukset. Asematasoja uusittaessa Finavia tarkastaa, onko lentoasemalla teknis-taloudellisia mahdollisuuksia käsittelypaikkojen valumavesien erilliskeräykselle. Oulun, Tampere-Pirkkalan ja Kuopion lentoasemilla toteutetaan glykolipitoisen lumen sulamisvesien keräys vuoteen 2015 mennessä. Mikäli lentoasemalla glykolin keräys on järjestetty, on tavoitteena kerätä 50 %, ellei suurempaa tasoa ole erikseen määrätty. Finavian on varmistettava, että asematasojen puhdistukseen on aina tarvittaessa riittävästi henkilöstöä. Finavia aikoo toteuttaa Helsinki-Vantaalla hyvin toimivaa yhteistyömallia myös maakuntien lentoasemilla toimivien jäänpoistoyritysten kanssa. Paloharjoitusalueita puhdistetaan Kauan käytössä olleiden paloharjoitusalueiden maaperää tutkittiin Ivalossa, Rovaniemellä ja Turussa. Maaperänäytteitä otettiin riskikohteiden läheisyydestä ja vesinäytteitä purkuojista. Harjoitusalueilla havaittiin muun muassa öljyllä ja liuottimilla pilaantuneita maita. Seuraavaksi Finavia arvioi maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen, ja niiden perusteella määritetään kunnostustavoitteet ja laaditaan alueiden kunnostussuunnitelmat. Alueet puhdistetaan ELY-keskusten määräysten mukaisesti vuoden 2012 aikana. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä noin 0,2 miljoonaa euroa. Ympäristöjärjestelmän päivitys ja muita tavoitteita vuodelle 2012 Vuonna 2012 lentokoneiden jäänpoistotoimintaa ja sen ympäristövaikutuksia ohjaavaa strategiaa aletaan toteuttaa kaikilla lentoasemilla. Jatkuvan liu un lähestymisten toteumaa parannetaan erityisesti Helsinki-Vantaalla. Osana työtä laaditaan lähestymisten melunhallintaselvitys sekä suunnitelma toimenpiteistä, joita lähivuosina otetaan käyttöön. Sellainen saattaa olla esimerkiksi meluoptimoitujen lentomenetelmien käyttöönotto yöaikana. Finavian ympäristöjärjestelmä päivitetään vastaamaan muuttuvaa organisaatiota. Muun muassa hankintoja arvioidaan sen mukaan, miten tehokkaasti ympäristövaatimuksia voidaan käyttää niiden kohdalla valintakriteereinä. Samalla päätetään vaatimuksista vuodelle Tiukentuvat ympäristöluvat edellyttävät toimenpiteitä lentoasemilla. Finavian ympäristötyön keskeisenä tavoitteena on toteuttaa lupamääräysten edellyttämät selvitys- ja kehitystehtävät määräajassa. 9

10 Järkevää joukkoliikennettä Lentoliikenteellä on tärkeä rooli myös kotimaan liikennejärjestelmässä. Lentoliikenne yhdistää seutukunnat toisiinsa ja Suomen maailmaan. Kotimaan lentoliikenteessä eripituisilla matkoilla käytetään matkan pituuteen sopivia energiatehokkaita lentokoneita. Nykyaikaiset potkuri- ja suihkukoneet kuluttavat polttoainetta huomattavasti vähemmän kuin ennen. Polttoaineen kulutus on pienentynyt istuinta kohti 70 % viimeisen 40 vuoden aikana. Kotimaan liikenteessä potkurikoneella (ATR) polttoaineen kulutus on 2,5 3 l / 100 km/ henkilö täydessä koneessa. Kotimaan lentoliikenteestä yli puolet lennetään potkurikoneilla. Lapin lennolla suihkukoneen (A320) kulutus on parhaimmillaan 3,7 l / 100 km/ henkilö. Suomen ilmatila on ympäristötehokas, sillä siviili- ja sotilasilmailun tarpeet sovitetaan suunnitelmallisesti yhteen. Suomen kattava lentoasemaverkosto palvelee hyvin erilaisia matkustamistarpeita. Verkosto mahdollistaa tehokkaat työmatkat maakunnista ulkomaille ja sujuvat vapaa-ajan matkat Suomessa. Lisää tietoa: 10

11 Kotimaan lentoliikenteestä yli puolet lennetään potkurikoneilla. Lentoliikenne mukana EU:n päästökaupassa Lentoliikenteen ensimmäinen päästökauppakausi alkoi 1. tammikuuta Päästökauppa koskee kaikkia EU:n lentoasemilta lähteviä ja niille saapuvia lentoja. Päästökaupan tavoitteena on vähentää päästöjä kustannustehokkaalla tavalla eri tuotanto- ja energiasektoreiden kesken. Lentoyhtiöiden on ostettava päästöoikeuksia markkinoilta, sillä niille ennakolta jaettu määrä ei yleensä ole riittävä. Yksi päästöoikeusyksikkö vastaa yhtä tonnia hiilidioksidipäästöjä. Päästöoikeuksien kokonaismäärä perustuu vuosien päästöjen keskiarvoon ja oikeuksia jaetaan vuonna prosenttia tästä keskiarvosta. Seuraavalla päästökauppakaudella osuus on 95 prosenttia. Yhtiökohtaisesti päästöoikeuksien määrä perustuu sen ilmoittamiin vuoden 2010 tonnikilometreihin, jotka on todennettu oikeiksi. Lentoyhtiöt toimittavat tiedot Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:lle, joka vastaa päästökaupan toimeenpanosta Suomessa. Kolme prosenttia päästöoikeuksista jaetaan maksutta uusille toimijoille ja jäljelle jäävistä jaettavista päästöoikeuksista jaetaan 85 prosenttia vuoden 2010 liikenteen perusteella. Loput 15 prosenttia päästöoikeuksista huutokaupataan, mistä Suomessa huolehtii Energiamarkkinavirasto. Lentoliikenteen päästökaupan on arvioitu suhteellisesti vähentävän päästöjä 46 % vuoteen 2020 mennessä verrattuna tilanteeseen ilman päästökauppaa. Lisätietoja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi: 11

12 Jo yli 50 eurooppalaista lentoasemaa on liittynyt kansainväliseen ohjelmaan, jonka tavoitteena on pienentää lentoasemien hiilijalanjälkeä. Mukaan talkoisiin ovat lähteneet myös Helsinki-Vantaa ja kuusi Lapin lentoasemaa. Helsinki-Vantaa ja Lapland Airports mukaan Euroopan lentoasemien ilmastotalkoisiin tö. Energiaa kuluu lentoasemien rakennusten ja infran lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, valaistukseen sekä erilaisten laitteiden ja järjestelmien pyörittämiseen. Eurooppalaisilla lentoasemilla on paikallisen ympäristötyön lisäksi virinnyt halu osallistua kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen globaalilla tasolla. Lentoasemat haluavat omalta osaltaan kantaa vastuuta teollisuudenalansa ilmastolle aiheuttamasta kuormituksesta. Tavoitteena hiilipäästöjen vähentäminen Kansainvälinen lentoasemajärjestö ACI (Airports Council International) on ottanut aktiivisen roolin asiassa. Se on laatinut neliportaisen, kestävää kehitystä tukevan ohjelman, jonka tavoitteena on tukea, vaihe vaiheelta, lentoasemien työtä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Neljännen tason saavutettuaan lentoaseman voidaan katsoa olevan hiilineutraali toimija. Vuonna 2009 lanseerattuun Airport Carbon Accreditation (ACA) -ohjelmaan oli tammikuun 2012 loppuun mennessä hyväksytty jo 55 eurooppalaista lentoasemaa, mukaan lukien Helsinki-Vantaa sekä kuusi Lapin matkailulentoasemaa. Hyväksynnän saaneiden lentoasemien kautta kulkee kaiken kaikkiaan noin 750 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Vihreä viesti Finavian päätös liittyä ohjelmaan on linjassa niin valtion energiapoliittisen ohjauksen kuin oman energiapolitiikkamme kanssa. Finavia pyrkii jatkuvasti parantamaan energiatehokkuuttaan ja vähentämään energiankäytön ympäristövaikutuksia, toteaa energia- ja ilmasto- Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change) mukaan lentoliikenteen osuus koko maapallon hiilidioksidipäästöistä on noin kaksi prosenttia. Lentoasemien osuus tästä on viitisen prosenttia. Lentoasema-alueella päästöjä ilmaan aiheuttavat muun muassa lentokoneet, kenttäalueen maakaluston liikenne, maaliikennealueen autoliikenne ja lentoaseman oma energian käytohjelman koordinaattorina toimiva apulaisjohtaja Reijo Särkkä lentoasemaliiketoiminnasta. ACA-ohjelma on Särkän mukaan hyvä toimintamalli energiankäytön aiheuttamien hiilipäästöjen jatkuvaan seurantaan ja ohjeistuksen kehittämiseen. Ohjelmassa mukana oleminen lähettää positiivisen ja tärkeän viestin niin Finavian asiakkaille, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille kuin omalle henkilökunnalle: ACA-logo kertoo, että lentoasemalla tehdään tosissaan työtä ympäristön hyväksi energiaa säästämällä ja polttoaineen käyttöä vähentämällä. Lapissa päästiin vähennystavoitteiseen ACA-ohjelmassa lentoaseman energian- ja polttoaineenkulutus muutetaan kertoimilla yhteismitalliseen muotoon hiilidioksidipäästöiksi. Kesän ja syksyn 2011 aikana kartoitettiin ja laskettiin CO 2 -päästöjä sekä Helsinki-Vantaalla että Lapland Airports -konseptiin kuuluvilla kuudella lentoasemalla. Selvityksen kohteita olivat lämmön ja sähkön hankinnan ja tuotannon päästöt, Finavian ajoneuvojen päästöt, varavoimajärjestelmien sekä paloharjoituksissa käytettyjen polttoaineiden päästöt. Vuoden 2010 lukuja verrattiin vuoden keskiarvoihin. Tulosten perusteella haimme Helsinki- Vantaan osalta ohjelman ensimmäiselle tasolle (mapping / kartoitus), sillä päästölukemia olivat nostaneet sekä kylmä talvi että lentoaseman lisääntynyt kiinteistömassa. Lapin lentoasemilla päästöt olivat vähentyneet, joten niiden suhteen voimme hakea ohjelman toiselle tasolle (reduction / vähennys). Vuoden 2011 tulosten osalta uskomme Helsinki-Vantaankin pääsevän kakkostasolle, Särkkä selvittää. 12

13 Energian säästäminen vaatii tekoja, muistuttaa Lapin lentoasemien aluetekniikan esimies Vesa Santaniemi. Helsinki-Vantaalla energiansäästö on arkipäivää Energiankulutuksen vähentäminen on johtoajatus työssäni, tiivistää Helsinki-Vantaan lentoaseman rakennusten huoltotoiminnan päällikkö Martin Alm. Almin työ pitää sisällään suunnittelua ja päivittäistä seurantaa. Normaalin lentoasematoiminnan lisäksi energia-asioita pohditaan lentoasemalla käynnissä olevien saneeraustöiden ja uudisrakentamisen yhteydessä. Eniten energiaa kuluu lentoasemalla matkustajaterminaalien ilman lämmitykseen ja jäähdytykseen. Lisähaasteetta tuo se, että lämpötilojen suhteen meidän on otettava huomioon niin matkustajien kuin henkilökunnan tarpeet, Alm selvittää. Uusien tilojen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota ilmanvaihtoon ja valaistukseen liittyviin energiaratkaisuihin. Ohjaustekniikan avulla ilmanvaihto saadaan toimimaan tarkoituksenmukaisesti, ja energiaa säästetään ottamalla käyttöön uusia energiatehokkaita valonlähteitä. Vuoden 2011 aikana Helsinki-Vantaalla toteutettiin useita energiansäästöhankkeita, Alm kertoo. Lennonjohtotornin jäähdytys liitettiin osaksi keskusjäähdytysjärjestelmää, jossa lämpö otetaan talteen tuloilman lämmitystä varten. Terminaali 2:n vieressä sijaitsevan toimintakeskuksen ATK-tilan jäähdytys vaihdettiin ympäristöystävälliseen vapaajäähdytykseen, jossa jäähdytysvesi viilennetään kylmällä ulkoilmalla ilman kompressoreita. T2-terminaalin lähtöaulan toinen ilmanvaihtokone pysäytettiin talven ajaksi, sillä huomasimme käytännössä, että yhdelläkin tulee toimeen varsinkin silloin, kun ei ole ruuhkaa. Tästäkin syntyi säästöä. Useimmat energiansäästöratkaisut syntyvätkin Almin mukaan siten, että toimintaa justeerataan käytännön havaintojen perusteella tarkoituksenmukaisemmaksi. Näin tehtiin muun muassa niillä asematason konepaikoilla, joita lämmitetään kaukolämmön paluuvedellä. Toiminta tehostui heti, kun lunta mittaavia antureita säädettiin tarkemmiksi. Pienistä teoista kasvaa suuria Lapland Airports on Finavian operoimien kuuden matkailulentoaseman rypäs, johon kuuluvat Ivalon, Enontekiön, Kittilän, Rovaniemen, Kuusamon ja Kemi-Tornion lentoasemat. Näillä lentoasemilla hiilidioksidipäästöjä onnistuttiin vähentämään tarkkailujaksolla paljolti siksi, että monella niistä on siirrytty öljylämmityksestä vähemmän ympäristöä kuormittavaan pellettilämmitykseen. Energian säästäminen vaatii tekoja, ei pelkkiä puheita, kiteyttää ajatteluaan aluetekniikan esimies Vesa Santaniemi, jonka vastuualueeseen Lapland Airports -asemat kuuluvat. Pienetkin teot vaikuttavat, kun niitä on paljon. Otetaan esimerkiksi vaikka valojen sammuttaminen silloin, kun niitä ei tarvita ja vesihanojen automaatio-ohjaus: näillä päästään jo pitkälle niin säästötavoitteiden kuin asennemuokkauksen suhteen. Toki Lapin lentoasemilla tehdään suurempiakin tekoja. Ilmastoinnin automatiikkaan kuuluvien CO 2 -antureiden ansiosta ilma vaihtuu vasta silloin, kun se on tarpeen. Säästöjä saatiin myös vaihtamalla matkustajasillan halogeenilamput led-valoihin. Hankinnoissa ja tekemisissä pyrimme valitsemaan aina energiatehokkaimman ratkaisun. Se ei välttämättä ole juuri sillä hetkellä edullisin vaihtoehto, mutta maksaa itsensä kyllä takaisin pitkällä aikavälillä, Santaniemi arvioi. Lisää ACA-ohjelmasta: 13

14 Lentoasemakohtaiset tunnusluvut 2011 Lentoasemien sekä ilmailun ympäristökuormitusta koskeva tietoaineisto Liitekuvissa ja taulukoissa on esitetty lentoasemakohtaiset liukkaudentorjunta-aineiden ja lentokoneiden jäänestoaineiden käyttömäärät sekä jätekertymät ja energian- ja vedenkulutus. Näiden osalta on myös kuvattu viime vuosien kehitystä ja tarkasteltu sen syitä. Taulukoituna ovat myös lentoasemien liikennemäärät sekä lentoasemalla liikennöivien lentokoneiden pakokaasupäästöt. Lisäksi esitetään Finavian maakaluston päästötiedot. Lentoliikenteen pakokaasupäästöt Suomen ilmatilassa julkaistaan LIPASTO-järjestelmän kautta, ks. Taulukko 2. Ilma-alusten laskeutumismäärät Finavian lentoasemilla vuonna 2011 sekä muutos edelliseen vuoteen. Lentoasema Liikenneilmailu Yleisilmailu Vuosi 2011 Muutos edelliseen vuoteen (%) Sotilasilmailu Yhteensä Liikenneilmailu Yleisilmailu Sotilasilmailu Enontekiö ,4-55,6-96,8-49,3 Halli ,0-24,5-2,5-5,2 Helsinki-Malmi ,8 1,1-36,7 1,1 Helsinki-Vantaa ,2 49,8 0,0 9,8 Ivalo ,5 55,0 61,5 13,1 Joensuu ,2-10,6 4,5-10,0 Jyväskylä ,9-14,9 0,5-4,8 Kajaani ,3 45,5 54,0 32,4 Kauhava ,0-37,9 7,5 6,2 Kemi-Tornio ,1-14,5 100,0-5,3 Kittilä ,3 2,8 358,3 23,8 Kokkola-Pietarsaari ,9-12,0-7,8-2,2 Kuopio ,9-7,2 8,3 4,4 Kuusamo ,7 127,3 460,0 16,8 Lappeenranta ,4 81,7-13,8 31,6 Maarianhamina ,5 41,5 0,0 25,3 Oulu ,7-15,0 6,1 6,5 Pori ,9-22,1-44,0-20,0 Rovaniemi ,6-43,6-6,7-16,7 Savonlinna ,3-28,8-46,7-22,4 Tampere-Pirkkala ,5-2,0-3,8-1,6 Turku ,5-9,3 13,8-4,5 Utti ,0 30,7 3,4 9,1 Vaasa ,0 17,4 39,4 12,9 Varkaus ,5-32, ,6 Yhteensä ,0-6,9 1,6 2,4 Yhteensä 14

15 Lentoasemakohtaiset tunnusluvut 2011 Taulukko 3. Kenttäalueiden liukkaudentorjunta-aineiden sekä lentokoneiden jäänestoaineiden käyttö ja jätekertymät lentoasemittain vuonna Liukkaudentorjunta-aineita käyttää Finavia ja lentokoneiden jäänestoaineita lentoyhtiöt sekä näitä palvelevat maahuolintayritykset. Helsinki-Vantaan osalta energian ja veden kulutusmääriin ei toimintojen myynnin vuoksi enää vuodesta 2010 alkaen sisälly verkostohäviöitä. Jätemäärissä on mukana myös Finavian lentoasema-alueen toimijoilta sopimusperusteisesti vastaanottama jäte. Lentoasema urea t Liukkaudentorjunta- ja jäänestokemikaalit (vuosi 2011) asetaatti 100% t formiaatti 100% t betaiini 100% t glykoli 100% m 3 Energian ja veden kulutus (vuosi 2011) sähkö MWh lämpö MWh vesi m 3 sekajäte t Jätemäärät (vuosi 2011) Enontekiö Halli Helsinki-Malmi Helsinki-Vantaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kauhava Kemi-Tornio Kittilä Kokkola-Pietarsaari Kuopio Kuusamo Lappeenranta Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Tampere-Pirkkala Turku Utti Vaasa Varkaus Yhteensä hyötyjäte t ongelmajäte t 15

16 Lentoasemakohtaiset tunnusluvut 2011 Taulukko 4. Lentokoneiden polttoaineen kulutus sekä päästöt alle 915 metrin (3000 jalkaa) lentokorkeudessa (ns. LTO-syklin aikana) sekä Finavian maakaluston polttoaineen kulutus ja päästöt lentoasemittain vuonna Vuonna 2011 lentokoneiden LTO-syklin aikaisten päästöjen ja polttoaineen kulutuksen kokonaismäärät kasvoivat keskimäärin 10 % vuoteen 2010 verrattuna. Finavian maakaluston päästöjen ja polttoaineen kulutuksen kokonaismäärät vähenivät keskimäärin 16 %. Lentoasema LTOsykli kpl CO (t) Lentokoneiden päästöt (vuosi 2011) HC (t) NO x (t) SO 2 (t) CO 2 (t) Polttoaine (t) CO (t) HC (t) Finavian maakaluston päästöt (vuosi 2011) Enontekiö Halli Helsinki-Malmi Helsinki-Vantaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kauhava Kemi-Tornio Kittilä Kokkola-Pietarsaari Kuopio Kuusamo Lappeenranta Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Tampere-Pirkkala Turku Utti Vaasa Varkaus Yhteensä NO x (t) Hiukkaset (t) Taulukon luvut ovat pyöristettyjä. Lentokoneiden päästölaskelmissa ei ole mukana sotilasilmailua, helikopterilentoja tai purjelentokoneita. Lentokoneiden hiukkastiedot puuttuvat. 1 litra kerosiinia = kg. SO 2 (t) CO 2 (t) Polttoaine (t) Taulukko 5. Lämmön, sähkön ja veden kulutus Finavian kiinteistöissä vuonna 2011 ja muutos edelliseen vuoteen verraten. Matkustajaa kohti jyvitettyjen arvojen laskennassa eivät ole mukana Kauhavan, Hallin, Utin ja Malmin lentoasemat, joilla ei ole säännöllistä matkustajaliikennettä. Vuosi 2011 Muutos Lämpöenergian kulutus 52 GWh -19% Lämpöenergian kulutus matkustajaa kohti 3,0 kwh/pax -22% Sähköenergian kulutus 79 GWh -1% Sähköenergian kulutus matkustajaa kohti 4,7 kwh/pax -1% Veden kulutus m 3 2% Veden kulutus matkustajaa kohti 8,7 l/pax -12% Maakaluston energiankulutus 27 GWh -17% Maakaluston energiankulutus matkustajaa kohti 1,3 kwh/pax -28% Matkustajat 19,1 milj. 16% LTO - sykli Lentokoneiden päästöt lasketaan kansainvälisesti määritellylle ns. LTOsyklille (Landing and Take off Cycle). Laskentaan otetaan mukaan lentoonlähdön, laskeutumisen ja niihin liittyvien rullausten aiheuttamat päästöt 3000 jalan (n. 900 m) korkeuteen asti. Tämä tarkoittaa päästöjä noususuunnassa noin 6 km matkalta ja laskeutumissuunnassa noin 18 km matkalta. Maakalusto Finavian maakalustoa ovat muun muassa talvikunnossapidossa, asematasovalvonnassa sekä korjaus- ja huoltotoiminnassa käytettävät ajoneuvot. Maakaluston päästöt lasketaan polttoaineen kulutus- ja kalustotietojen perusteella. 16

17 Lentoasemakohtaiset tunnusluvut Kuva 1. Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärä vuosittain Finavian lentoasemilla Nestemäisen asetaatin, formiaatin ja betaiinin osalta liuosten sisältämä vesi (50%) on vähennetty kokonaismäärää laskettaessa. Vuonna 2011 kemikaalien kulutusmäärät olivat tavanomaisella tasolla edellisiä vuosia leudomman ja sateisemman sään vuoksi. Kokonaismäärästä noin puolet käytetään Helsinki-Vantaalla. Betaiini on uusi aine, joka on ollut koekäytössä Tampere-Pirkkalan, Kauhavan ja Kuopion lentoasemalla. Tonnia Kuva 4. Finavian lentoasemilla vuonna 2011 kertyneen jätteen jakautuminen seka-, hyöty- ja ongelmajätteeseen. Vuosi Urea Asetaatti Formiaatti Betaiini Sekajäte 49% Hyötyjäte 48% Ongelmajäte 3% 1200 Kuva 2. Liukkaudentorjunta-aineista aiheutuva hapenkulutus- ja typpikuormitus vuosittain Kuormitus on vähentynyt merkittävästi vuosituhannen vaihteessa urean käytöstä luopumisen myötä luvulla kuormitus on pysynyt tasaisena huolimatta liukkaudentorjunta-aineiden kulutuksen kasvusta. Syynä on siirtyminen vähiten ympäristöä kuormittavan nestemäisen formiaatin käyttöön. Vuosina 2009 ja 2010 kuormitus on laskenut käyttömäärän pienenemisen vuoksi. Tonnia Vuosi 2011, Helsinki-Vantaa Sekajäte 48% Hyötyjäte 51% Kokonaishapenkulutus (O 2 ) Typpikuormitus (N) Ongelmajäte 1% Kuva 3. Maahuolintayritysten lentokoneiden jäänpoistoon ja -estoon käyttämän propyleeniglykolin määrä vuosina Finavian lentoasemilla luvun alussa jäänpoisto- ja jäänestoaineiden kulutusmäärät kasvoivat melko voimakkaasti. Kasvu johtui liikennemäärän kasvusta, käsittelyjen ohjeistuksen muuttumisesta ja konetyyppien vaihtumisesta. Vuonna 2011 propyleeniglykolin käyttömäärä oli lauhan syksyn vuoksi tavallista alhaisempi m 3 Taulukko 6. Finavian järjestämässä jätehuollossa vuonna 2011 kertynyt seka-, hyöty- ja ongelmajäte sekä käsittelyyn toimitetun pilaantuneen maa-aineksen määrä (ei mukana kokonaismäärässä). Taulukossa on esitetty myös muutos edelliseen vuoteen verraten. Hyötyjätteeseen sisältyy erilliskerätyt biojäte, metalli, lasi, muovi, keräyspaperi ja -pahvi, voiteluöljyjäte, käytetyt renkaat, SER-jäte sekä lajitteluun mennyt rakennusjäte. Pilaantuneita maita on vuonna 2011 toimitettu käsittelyyn Jyväskylässä, Kuopiossa, Kuusamossa ja Helsinki-Vantaalla. Vuosi 2011 Tonnia Muutos Sekajäte % Hyötyjäte % Ongelmajäte 90 14% Yhteensä % Pilaantuneet maat % 17

18 Helsinki- vantaan lentoasema 2011 Helsinki-Vantaan ympäristövuosi 2011 Vuonna 2011 melualueen (Lden > 55 db) asukasmäärä oli noin asukasta ja melualueen pinta-ala noin 64 km 2. Vuoden 2010 vastaavat luvut olivat ja 58. Liikenteen määrän lisääntyminen sekä tuuliolosuhteet (lännen ja luoteenpuoleiset tuulet) vaikuttivat melualueen laajenemiseen pääasiassa Keravan suunnassa. Kiitoteiden sulkeminen lentoasemalla tehtävien kunnostustöiden vuoksi saattaa myös vaikuttaa melualueiden muotoon ja sitä kautta laskennallisella melualueella asuvien asukkaiden määrään. Lentoyhtiöt voivat tehokkaasti vähentää lentokoneiden aiheuttamaa melua korvaamalla konekalustoaan uusilla vähämeluisilla konetyypeillä. Vähämeluisten suihkukoneiden osuus liikenteestä oli noin 65 % ja potkuriturbiinikoneiden osuus noin 24 %. Laajarunkokoneiden osuus Helsinki-Vantaan liikennemääristä on noin 5 %. Ilmavoimien tukeutumisvalmiuden ylläpitämiseksi Satakunnan lennoston F-18 Hornet -koneet vierailivat Helsinki-Vantaan lentoasemalla muutaman kerran vuoden aikana. Lähestymisten melunhallinnan kehittäminen jatkuu Uusi ympäristölupa Helsinki-Vantaan lentoaseman sai uuden ympäristöluvan elokuussa Lupapäätöksessä edellytetään muun muassa yöliikenteen rajoittamista melun vuoksi, jatkuvan liu un lähestymisten lisäämistä ja lentokoneiden jäänestoaineiden talteen keräilyn tehostamista. Ympäristöluvasta on kerrottu enemmän tämän raportin sivulla 20. Liikenteen määrä kasvoi Vuonna 2011 Helsinki-Vantaan lentoaseman operaatiomäärä (laskeutumiset ja lentoonlähdöt) oli , mikä on noin 11 % edellisvuotta enemmän. Matkustajamäärä kasvoi noin 15 % ja oli 14,9 miljoonaa. Kansainvälisen liikenteen osuus liikenneilmailun operaatioista oli noin 70 %. Kotimaan kaupallisesta lentoliikenteestä hieman yli puolet lennetään potkuriturbiinikoneilla, jotka kuluttavat selvästi suihkukoneita vähemmän polttoainetta matkustajaa ja matkakilometriä kohti. Kunnostustöitä kiitoteillä Kesä-heinäkuussa tehtiin kunnostustöitä kiitoteillä 1 ja 2. Kunnostustöiden ajan kiitotiet olivat kokonaan tai osa-aikaisesti suljettuina ja liikenne ohjattiin kahdelle muulle kiitotielle, mikä vaikutti jonkin verran lentosuuntiin kesän aikana. Töiden aiheuttamista meluvaikutuksista tiedotettiin alueen asukkaille lehdistön välityksellä ja Finavian Internet-sivuilla. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme kiitotietä, joita käytetään sääolosuhteiden, liikenteen ja ympäristöseikkojen edellyttämällä tavalla. Lentokoneiden on turvallisinta nousta ja laskeutua vastatuuleen. Kiitotien valintaan vaikuttavat turvallisuustekijöiden lisäksi liikenteen määrä ja lentokoneiden aiheuttama melu. Helsinki-Vantaan ensisijainen laskeutumissuunta yöaikaan (klo 22 07) on kiitotielle 2 luoteesta. Tätä suuntaa käytti 57 % laskeutumisista. Ensisijaista lentoonlähtösuuntaa eli kiitotietä 3 lounaaseen käytti yöaikaan 78 % lentoonlähdöistä. Lentokoneiden melualue kasvoi hieman Lentokoneen päästöt ilmaan sekä koneen aiheuttama melu vähenevät, jos lähestyminen tehdään korkeutta jatkuvasti vähentäen, ilman vaakalentovaihetta. Tämäntyyppistä lähestymistä kutsutaan jatkuvan liu un lähestymiseksi (CDO = Continuous Descent Operation). Menetelmän mahdollistaa sopiva ilmatilan rakenne ja lennonjohdon toiminta, mutta käytännössä sen toteuttamisesta vastaa lentokoneen lentäjä. Iltapäivän ruuhka-aikaan, kun rinnakkaisille kiitoteille laskeudutaan samanaikaisesti, CDO-menetelmää voidaan käyttää vain toiselle kiitoteistä. Finavia käynnisti talvella 2008 kolmen kotimaisen lentoyhtiön kanssa yhteistyöhankkeen jatkuvan liu un lähestymisten lisäämiseksi. Hankkeen myötä ilmatilan rajoja ja lähestymisreittejä on optimoitu kauempana lentoasemasta ja lennonjohdon ja lentäjien välille on luonnosteltu yhteistoimintaohje lähestymisten melunhallintaan liittyen. Menetelmien kehittäminen jatkuu edelleen. Finavia seuraa CDO-toteumaa yleisesti käytettyjen parametrien perusteella apunaan lentoreittien seurantajärjestelmä. Toteuma vaihtelee suuresti. On havaittu, että eri lentoyhtiöt lentävät samaa konetyyppiä eri tavoin. Samoin on todettu, että toteuma on ilta- ja yöaikaan parempi kuin päivällä ja että rinnakkaisten kiitoteiden käytön aikana toteuma on pienin. Toteuma vaihtelee myös kiitoteittäin, parhaaseen tulokseen on päästy ensisijaisen kiitotien 15 (kiitotie 2 Nurmijärven suunnasta) laskeutumisissa. CDO-toteuma vuonna 2011 oli 55 %. Yöaikana toteuma oli 59 % ja iltapäivisin ruuhkaaikaan 29 %. Yöaikaiset koekäytöt vähenivät Lentoyhtiöt koekäyttävät lentokoneitaan moottorihuoltojen jälkeen. Huoltokoekäytöt 18

19 Helsinki- vantaan lentoasema 2011 tehdään lentoaseman teknisen alueen koekäyttöpaikalla, joka on ympäröity noin yhdeksän metriä korkeilla maavalleilla. Tietyissä sääolosuhteissa melu voi valleista huolimatta kuulua läheisille asuinalueille. Konekaluston kehittymisen myötä koekäyttöjen aiheuttama melu on kuitenkin pienentynyt. Vuonna 2011 suihkukoneita koekäytettiin osa- tai täysteholla yöaikaan (klo 23 06) keskimäärin 11 kertaa kuukaudessa. Vastaava määrä edellisvuonna oli 12. Mittaukset osoittivat ilmanlaadun parantuneen Lento- ja ajoneuvoliikenteen vaikutuksia ilman typpidioksidipitoisuuksiin arvioitiin passiivikeräinmenetelmällä syksyllä 2011 kolmen kuukauden ajan. Keräimiä asetettiin 22 paikkaan eri puolille lentoasema-aluetta. Keräimet vaihdettiin ja analysoitiin kuukauden välein. Vastaava mittausjakso toteutettiin lentoasemalla syksyllä Vilkas ajoneuvo- ja maakalustoliikenne näkyy mittaustuloksissa sekä terminaalirakennusten edessä että takana, etenkin huonosti tuulettuvissa paikoissa. Koska kiito- ja rullaustiet sen sijaan ovat hyvin tuulettuvia eikä niillä ole pitkään paikallaan käynnissä olevia moottoroituja maakalustolaitteita tai -ajoneuvoja, ovat typpidioksidipitoisuudet niillä selvästi matalampia. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin lentoasema-alueen ulkopuolelta terminaali 2:n edustalta sekä lentoasemalle johtavan tien (Ilmakehä) risteyksessä, jossa on paljon tieliikennettä. Vuoden 2006 mittauksiin verrattuna typpidioksidin pitoisuudet alenivat useassa pisteessä. Eniten ilmanlaatu parani kenttäalueella terminaali 2:n kärjessä sekä kenttäalueen ulkopuolella Ilmailutien ja Tietotien risteyksessä. Automatiikkaa vesienohjaukseen Lentokoneiden jäänestoon ja -poistoon käytetään propyleeniglykolipohjaisia nesteitä. Jäänesto ja -poistokäsittelyt tehdään alueilla, jotka on viemäröity jätevesiviemäriin. Lisäksi mahdollisimman suuri osa glykoleista kerätään talteen imuriautoilla ja viedään Viikinmäen mädättämöön hyötykäyttöön. Jäänpoistokäsittelyalueilta kerätään lumet erilliselle alueelle, josta sulamisvedet johdetaan jätevesiviemäriin. Glykolipitoisten vesien hallintaa kehitetään jatkuvasti ja käsittelyjä keskitetään pienemmille alueille. Glykolipitoisten vesien hallintaa varten on hankittu uusi vesienohjausjärjestelmä. Uudessa järjestelmässä vesien ohjaus tapahtuu osin automaattisesti erilaisten antureiden avulla. Järjestelmässä on myös aiempaa paremmat hälytysmenetelmät häiriöiden varalta sekä tietojen taltiointi- ja raportointimahdollisuudet. Jäänpoistokäsittelyjä keskitetään etäjäänpoistoalueille, joilta jäänpoistoaineet voidaan kerätä talteen tehokkaammin kuin laajoilta asematasoalueilta. Kertomusvuonna 35 % jäänesto- ja poistoaineista käytettiin muutama vuosi sitten valmistuneella etäjäänpoistopaikalla, kun vastaava osuus vuonna 2010 oli 13 %. Toinen etäjäänpoistopaikka on rakenteilla, sen ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön talvikaudella Koko alue valmistuu talvikaudelle Vuonna 2011 lentokoneiden jäänestoon ja -poistoon käytettävän propyleeniglykolin määrä oli noin m 3, kun se vuonna 2010 oli noin m 3. Käyttömäärää vähensi erityisesti lauha ja sateinen syksy. Kiitoteiden liukkaudentorjunta-aineita sen sijaan käytettiin paria aiempaa vuotta enemmän. Sääolosuhteet vaikuttavat myös liukkaudentorjuntaan: kuivina pakkastalvina torjuntaaineita tarvitaan vähemmän kuin lämpötilan vaihdellessa nollan vaiheilla. Lentokoneiden jäänpoistoaineiden leviämisselvitykset Kehäradan rakentamisen yhteydessä havaittiin tunneleissa bakteerikasvustoa, joka mahdollisesti johtuu lentokoneiden jäänpoistoaineiden pitkäaikaisesta käytöstä. Kokonaisuuden selvittämiseksi ympäristöviranomaiset pyysivät Finavialta laajoja selvityksiä jäänesto- ja poistoaineiden leviämisestä Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella. Selvitystä varten otettiin vesinäytteet 101 näytepisteestä. Glykoliperäisiä aineita esiintyy maa- ja kallioperän vedessä lähinnä terminaalin T1 edustan asematason kohdalla. Haitta-aineita havaittiin merkittäviä määriä vain yhdessä terminaalin perusvesikaivossa, vanhan glykolivesialtaan ympäristössä ja kiitotien 2 eteläpäässä lumialueen vieressä. Selvitykset jatkuvat edelleen. Jäänpoistoaineita sisältävien vesien johtamista on kehitetty edelleen. Terminaalin T1 edustalla oleva viemäriverkosto on kuvattu vuonna 2010 ja rikkoutumat on korjattu kesän 2011 aikana. Viemärikuvauksia on jatkettu vuonna 2011 terminaalin T2 edustalla ja tarvittavat korjaukset tehdään vuoden 2012 aikana. Glykolivesien johtamiseen käytettävä sadevesitunneli tiivistetään vuoden 2012 aikana ympäristöluvan mukaisesti. Kehäratatunnelin viereen on rakennettu pumppauskaivot, joiden tarkoitus on vähentää tunnelin vuotovesimäärää. Pintavesien kuormitus on vähentynyt merkittävästi Kolmena viimeisenä talvikautena on biologinen hapenkulutuskuormitus pintavesiin ollut selvästi pienempi kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin. Suotuisaan muutokseen ovat vaikuttaneet Finavian pintavesikuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimet, joita ovat muun muassa pumppaamokapasiteetin lisääminen ja jäänpoistokäsittelyjen keskittäminen etäjäänpoistoalueelle. Viime talvikaudella biologinen hapenkulutuskuormitus ympäröiviin ojiin oli noin 150 tonnia, kun se edellisten kymmenen vuoden aikana on ollut keskimäärin 300 tonnia talvikaudessa. Eniten on vähentynyt Kylmäojaan kohdistunut biologinen hapenkulutuskuormitus, joka talvikaudella oli noin 12 tonnia. Edellisellä talvikaudella kuormitus oli vajaa 40 tonnia, ja sitä edeltävien viiden vuoden aikana kuormitus on vaihdellut 60 tonnista 580 tonniin talvikaudessa. Energiajäte paremmin talteen Finavian jätehuoltoon tulevien jätteiden määrä Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli noin tonnia vuonna Jätteiden määrä vähentyi edellisvuodesta noin 4 %. Jätteiden lajittelua on tehostettu, ja hyötykäyttöön menevän jätteen määrä on kasvanut. Biojätteen määrä on kasvanut runsaasti, noin 32 %. Samalla sen osuus jätteistä on kasvanut 11 %:sta 14 %:iin. Hyötykäyttöön menevän erilliskerätyn energiajätteen määrä on kasvanut edellisvuodesta 8 %. Myös sekajätteenä kerätty jäte meni energiahyötykäyttöön, samoin kuin valtaosa lajiteltavaksi menevästä rakennusjätteestä. Lähes puolet kaikista jätteistä ohjattiin energiahyötykäyttöön. 19

20 Helsinki- vantaan lentoasema 2011 Helsinki-Vantaan lentoasema sai pitkään odotetun ympäristöluvan elokuussa Lupa antaa mahdollisuuden kehittää lentoasemaa pitkälle tulevaisuuteen rajoituksista ja velvoitteista huolimatta. Vaaditut toimenpiteet muun muassa melun- ja vesienhallinnan suhteen ovat hyvässä vauhdissa. Helsinki-Vantaa & uusi ympäristölupa Olemme helpottuneita, kun lupapäätös vihdoin annettiin, toteaa ympäristöjohtaja Mikko Viinikainen ja viittaa pitkään, useita vuosia kestäneeseen hakuprosessiin. Uusi ympäristölupa edellyttää muun muassa, että Suomen päälentoaseman yöliikennettä ja melua rajoitetaan ja päästöjä vesistöön vähennetään. Nyt saadun ympäristöluvan kanssa on mahdollista elää, ja voimme kehittää lentoasemaa suunnitelmien mukaisesti. Erilaisiin toimiin, joita luvassa Finavialta edellytetään, olemme jo rivakasti ryhtyneet. Uudistamme lentokoneiden reittien ja melun seurantajärjestelmää ja rakennamme uutta etäjäänpoistopaikkaa, Viinikainen kertoo. Finavian ilmoittamista parannustoimista huolimatta useat tahot ovat vaatineet lupaan muutoksia, ja sen käsittely jatkuu. Lainvoimainen lupa saataneen viimeistään vuonna Yöliikenteen rajoitukset vähentävät melua Päätöksen mukaan meluisimmat koneet eivät saa lentää Helsinki-Vantaalla öisin kello puoli yhden ja kuuden välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa kaukoliikenteessä käytettäviä laajarunkokoneita. Rajoitukset, jotka astuva voimaan vuonna 2013, eivät onneksi heikennä lentoaseman palvelukykyä Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä, sillä kaukoliikenne ajoittuu enimmäkseen iltapäivän tunneille. Yöliikennettä rajoitetaan myös siten, että yksinomaan rahtia kuljettavien suihkukoneiden liikennöinti on kielletty puoli yhden ja puoli kuuden välillä. Rajoitukset vähentävät yksittäisiä melutapahtumia, jotka on koettu häiritsevinä, Viinikainen arvioi. Laskeutuvien koneiden melu tarkkailuun Valtaosa lupaan vaadituista muutoksista liittyykin lentokoneiden aiheuttamaan meluun. Melusta valittaneista yksityishenkilöistä suurin osa asuu laskeutumislinjojen läheisyydessä, joko Espoon Laaksolahdessa, Nurmijärvellä tai Keravalla. Näissä paikoissa nimenomaan laskeutuvien koneiden melu koetaan häiritseväksi. Uusi ympäristölupa edellyttää, että Finavia tehostaa jatkuvan liu un käyttöä laskeutumisissa ja selvittää muidenkin melua vähentävien laskeutumismenetelmien kehittämistä. Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoliikenteen aiheuttamaa melua on jatkuvasti mitattava ja sekä mittaustuloksista että lentoaseman melunhallintaan liittyvistä toimenpiteistä on raportoitava ympäristöviranomaisille. Uusi järjestelmä vie melun nettiin Jatkuvatoiminen lentoliikenteen melun mittausjärjestelmä ja lentoreittien seurantajärjestelmä on ollut Helsinki-Vantaalla toiminnassa jo vuodesta 1997 lähtien. Järjestelmää, niin mittalaitteita kuin ohjelmistoja, ollaan parhaillaan uudistamassa. Tavoitteena on, että uusi, helppokäyttöisempi ja havainnollisempi järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön kevään 2012 kuluessa. Järjestelmä yhdistää mittausasemien havaitsemat melutapahtumat tutkatietojen avulla mittaushetkellä aseman lähellä lentäneen koneen tietoihin ja reittiin, selvittää ympäristöinsinööri Tuomo Leskelä ympäristöyksiköstä. Uusi järjestelmä näyttää lentojäljet ja hetkelliset melun mittaustulokset viidentoista minuutin viiveellä myös Internetissä. Jatkossa jokainen kiinnostunut voi itse seurata lentoreittejä ja melua omalta koneeltaan. Netissä näkyvien tietojen avulla jokainen asiasta kiinnostunut voi selvittää muun muassa yli lentäneen koneen tyypin ja korkeuden. Nettinäkyvyys on Leskelän mukaan hyvä asia, sillä se lisää avoimuutta ja antaa kuntalaisille mahdollisuuden saada nopeasti täsmällistä tietoa esimerkiksi tilanteessa, jossa lentomelu on koettu häiritseväksi. Jos kuntalainen haluaa ottaa melun vuoksi yhteyttä, hän voi netistä löytyvän informaation ansiosta antaa Finavialle tarkat tiedot melutapahtuman ajankohdasta ja paikasta. Melua on tähän asti mitattu seitsemällä mittausasemalla Korsossa, Keravalla, Nurmijärvellä, Tikkurilassa, Martinlaaksossa, Marja- Vantaalla ja Espoon Kalajärvellä. Uusi ympäristölupa edellyttää kahta uutta mittausasemaa: toista Nurmijärven Palojoelle ja toista Laaksolahteen Espooseen. Eli juuri niihin paikkoihin, joista yhteydenottoja on viime aikoina tullut. Jatkuva liuku on osa melunhallintaa Uusi melunmittaus- ja reittienseurantajärjestelmä rekisteröi ja laskee automaattisesti myös ne lähestymiset, joissa on sovellettu jat- 20

Finavia OYJ ympäristöraportti 2011

Finavia OYJ ympäristöraportti 2011 Finavia OYJ ympäristöraportti 2011 Sisällysluettelo 02 Mukana yhteisissä talkoissa 03 Lentoasemien ympäristövaikutukset 04 Finavian yritysvastuu lyhyesti 06 Finavian ympäristötyön tapahtumia 2011 10 Järkevää

Lisätiedot

Ilmailulaitoksen ympäristökatsaus

Ilmailulaitoksen ympäristökatsaus 2002 Ilmailulaitoksen ympäristökatsaus 9 I L M A I L U L A I T O K S E N Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2 0 0 2 ENSIMMÄINEN YMPÄRISTÖRAPORTTI VALMISTUI Vuoden 2002 syyskuussa valmistui Ilmailulaitos-konsernin

Lisätiedot

Järkevää joukkoliikennettä

Järkevää joukkoliikennettä Y M P Ä R I S T Ö R A P O R T T I Järkevää joukkoliikennettä Lentämistä pidetään energiatehottomana liikennemuotona. Sitä se onkin pahimmassa tapauksessa lennettäessä tyhjillä suihkukoneilla lyhyitä matkoja.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN

MUISTIO 1 (3) KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN MUISTIO 1 (3) Päivämäärä 17.11.2014 Liite 6, 12.12.2014 KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN Tässä muistiossa kuvataan Trafin lisäselvityspyynnössä 25.02.2014

Lisätiedot

Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla

Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla VANTAAN OMAKOTIYHDISTYSTEN KESKUSJÄRJESTÖ ry. Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla Esitys 26.2.2009 VANTAAN LAURI - lehti - Stefan Skog - Vantaan ympäristöjohtaja Kansalaisten vaatimusten

Lisätiedot

Helsinki-Vantaan lentoasema

Helsinki-Vantaan lentoasema Helsinki-Vantaan lentoasema ympäristöraportti 27 Jatkuvaa työtä ympäristön hyväksi. Noudatamme Finavian ympäristöpolitiikkaa. Jatkuvan seurannan avulla vähennämme suunnitelmallisesti toimintamme ympäristövaikutuksia.

Lisätiedot

Lupahakemuksen laatiminen

Lupahakemuksen laatiminen Luvan tarve Lentoaseman toiminnassa tai ympäristövaikutuksissa ei ole tapahtumassa hyppäyksellisiä muutoksia. Lupatarve johtuu vesienjohtamisluvan määräaikaisuudesta sekä ympäristösuojelulain voimaantulosta

Lisätiedot

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Liikenne- ja viestintäministeriö 23.1.2013 Työn tarkoitus ja rajaus Selvitystyö on tehty lentoliikennestrategiatyön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1 4450/11.01.00/2011 88 Vaasan hallinto-oikeuden päätös koskien Finavia Oyj:n Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvasta tehtyjä valituksia Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 3 Vantaa 11.11.2008. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2008

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 3 Vantaa 11.11.2008. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2008 Ilmailulaitos Finavia A5/28, Vol 3 Vantaa 11.11.28 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 28 Lentokonemelukatsaus 3/8 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Helsinki-Vantaan lentoasema

Helsinki-Vantaan lentoasema Helsinki-Vantaan lentoasema ympäristövuosiraportti 26 Jatkuvaa työtä ympäristön hyväksi. Noudatamme Finavian ympäristöpolitiikkaa. Jatkuvan seurannan avulla vähennämme suunnitelmallisesti toimintamme ympäristövaikutuksia.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta 26.02.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta 26.02.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 26.02.2015 Sivu 1 / 1 423/11.01.00/2015 15 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupaa koskevista valituksista Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

Finavia Oyj A2/2010, Vol 2 Vantaa 16.7.2010. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2010

Finavia Oyj A2/2010, Vol 2 Vantaa 16.7.2010. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2010 Finavia Oyj A2/21, Vol 2 Vantaa 16.7.21 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 21 Lentokonemelukatsaus 2/1 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HUHTI-KESÄKUU

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS

LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS Yritysten parhaat käytännöt Case: Finavia Oyj:n Tampere-Pirkkalan ja Turun lentoasema ELLO Etelä-Suomen logistiikka WP4: EcoHub konseptin kehittäminen Forssa, 17.8.2010

Lisätiedot

ILMI SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ. Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008

ILMI SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ. Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 ILMI SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 Muistio, v. 1.0 19.10.2009 Konsernihallinto, Ympäristö Siviililentoliikenteen

Lisätiedot

Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS. Heinä-syyskuu 2007

Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS. Heinä-syyskuu 2007 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 27 Ilmailulaitos Finavia A5/27, Vol 3 Vantaa 3.1.27 Lentokonemelukatsaus 3/7 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HEINÄ-SYYSKUU

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA Lehdistötilaisuus 14.4.2008 1 13/04/2008 Kati Ihamäki Helsinki on aina matkan varrella Euroopan ja Aasian välillä kulkee nyt noin 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Markkinat

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS. Huhti-kesäkuu 2007

Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS. Huhti-kesäkuu 2007 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 27 Ilmailulaitos Finavia A5/27, Vol 2 Vantaa 13.7.27 Lentokonemelukatsaus 2/7 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus 1.1-30.6.2007

Finavian osavuosikatsaus 1.1-30.6.2007 Finavian osavuosikatsaus 1.1-30.6.2007 Lentoliikenteen kehitys Lentoliikenne on jatkanut kasvuaan maltillisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Matkustajamäärä Finavian lentoasemilla kasvoi reippaasti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni YMPÄRISTÖTIEDOT 2002 www.finnair.fi/konserni SOPEUTUSTOIMILLA SUOTUISA YMPÄRISTÖVAIKUTUS Suuret muutokset kysynnässä ja tarjonnassa näkyivät vahvas ti Finnairin toiminnassa vuonna 2002. Kysynnän muutoksesta

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Ilmailulaitos Finavia LÄHETE 1(1) Ympäristö 7.5..2008

Ilmailulaitos Finavia LÄHETE 1(1) Ympäristö 7.5..2008 Ilmailulaitos Finavia LÄHETE 1(1) Ympäristö 7.5..2008 KORJAUSPÄIVITYS - Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2005 (Ilmailulaitos Finavia

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 3215/11.01.04/2012 64 Lausunto Liikenteen turvallisuusvirastolle (TraFi) Finavia Oyj:n hakemuksesta koskien meluun liittyviä toimintarajoituksia Helsinki-Vantaan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus 1.1-31.3.2009: Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä

Finavian osavuosikatsaus 1.1-31.3.2009: Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä n osavuosikatsaus 1.1-31.3.2009: Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä Lentoliikenteen kehitys Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana matkustajamäärien kehitys on ollut selvässä laskussa. Kansainvälinen

Lisätiedot

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni Lauri Heikkinen 22.1.2013 Schneider Electric lyhyesti 22,4 miljardia

Lisätiedot

Y M PÄ R I S T Ö T I E D O T 2 0 01

Y M PÄ R I S T Ö T I E D O T 2 0 01 YMPÄRISTÖTIEDOT 2001 TAVOITTEENA EKOTEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Finnair on Euroopan johtavia lentoyhtiöitä ympäristöasioissa. Vastuuntuntoinen ja avoin ympäristöasioiden hoitaminen on kiinteä osa konsernin

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2015 1 (6) Kaupunginhallitus Ryj/2 11.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2015 1 (6) Kaupunginhallitus Ryj/2 11.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2015 1 (6) 2 Lausunto Liikenteen turvallisuusvirastolle Finavia Oyj:n hakemuksesta meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki- Vantaan lentoasemalla HEL 2011-001908

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana

Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana 1 (8) 25.10.2011 Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana Tammi-syyskuun 2011 avainluvut Liikevaihto kasvoi 17,6 prosenttia ja oli 272,7 milj. euroa

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Ympäristötiedot 2000

Ympäristötiedot 2000 Ympäristötiedot 2000 HAASTEENA YMPÄRISTÖNSUOJELU Lentoliikenteen kehittämiseksi on tehty paljon menneen vuosikymmenen aikana, mutta uudet haasteet odottavat. Yksi vaikeimmista kysymyksistä on, miten rajoittaa

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

www.finnair.fi/konserni

www.finnair.fi/konserni YMPÄRIS TÖTIEDOT 2003 www.finnair.fi/konserni LENTOLIIKENNE YMPÄRIS TÖASIOISSA MAINETTAAN PAREMPI Lentoliikenne on muodostunut tärkeäksi jokapäiväiseksi toiminnaksi yhteiskunnassamme, ja se on kasvava

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto 4.5.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS TASAPAINOISESTA LÄHESTYMISTAVASTA LENTOASEMAN MELUN HALLINNASSA

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto 4.5.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS TASAPAINOISESTA LÄHESTYMISTAVASTA LENTOASEMAN MELUN HALLINNASSA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto 4.5.2016 Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS TASAPAINOISESTA LÄHESTYMISTAVASTA LENTOASEMAN MELUN HALLINNASSA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtioneuvoston asetuksella

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Moottoripäästöt, lentomelu ja jätehuolto keskeisimmät haasteet

Moottoripäästöt, lentomelu ja jätehuolto keskeisimmät haasteet YMPÄRISTÖRAPORTTI 2004 1 YMPÄRISTÖTYÖ POHJOLAN HERKÄSSÄ LUONNOSSA Nykyaikaisella kalustolla ja tekniikalla, laadukkaalla ympäristöjohtamisella sekä ympäristöä kunnioittavalla yrityskulttuurilla voidaan

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ

MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ YMPÄRISTÖRAPORTTI 2006 MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ 1 Finnairissa ympäristönäkökulmat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Näin varmistetaan kestävä, kannattava kasvu myös ekologiselta kannalta.

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Rami Silta-aho Sisältö Uponor yrityksenä Materiaalikatselmus Uponor Suomi Oy, Forssa Materiaalitehokkuus toimenpiteet 23 April 2013 Uponor 2

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Lennonvarmistuksen haasteet, aluelennonjohdon perustaminen Helsinki-Vantaalle. Raine Luojus Lentoturvallisuusseminaari 8.4.4014

Lennonvarmistuksen haasteet, aluelennonjohdon perustaminen Helsinki-Vantaalle. Raine Luojus Lentoturvallisuusseminaari 8.4.4014 Lennonvarmistuksen haasteet, aluelennonjohdon perustaminen Helsinki-Vantaalle Raine Luojus Lentoturvallisuusseminaari 8.4.4014 Finavian lennonvarmistusliiketoiminta tänään Finavian lennonvarmistus on Euroopan

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 131/11/1 Dnro PSAVI/104/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2011

ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 131/11/1 Dnro PSAVI/104/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2011 LUPAPÄÄTÖS Nro 131/11/1 Dnro PSAVI/104/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJAT Rovaniemen lentoaseman ympäristölupa, Rovaniemi Finavia Oyj PL 50 01531 Vantaa Ilmavoimien esikunta

Lisätiedot

Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 5.9.2013 00403/12/5129 muut dnrot liitteessä

Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 5.9.2013 00403/12/5129 muut dnrot liitteessä VAASAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Nro 13/0230/1 Korsholmanpuistikko 43 Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 5.9.2013 00403/12/5129 muut dnrot

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 58/11/1 Dnro PSAVI/217/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2011

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 58/11/1 Dnro PSAVI/217/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2011 LUPAPÄÄTÖS Nro 58/11/1 Dnro PSAVI/217/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Enontekiön lentoaseman ympäristölupa, Enontekiö Finavia Oyj PL 50 01531 Vantaa SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Valtion omistaminen lentoasemaliiketoiminnassa

Valtion omistaminen lentoasemaliiketoiminnassa Valtion omistaminen lentoasemaliiketoiminnassa Asiantuntijakuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 27.5.2016 Toimitusjohtaja Kari Savolainen, Finavia Oyj Lentoliikenteen ABCD A. Lentoyhtiöiden kilpailu

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

TAMPERE-PIRKKALAN LENTOASEMAN MELUTILANNEVISIO VUODELLE 2040. Tausta-aineistoa Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040

TAMPERE-PIRKKALAN LENTOASEMAN MELUTILANNEVISIO VUODELLE 2040. Tausta-aineistoa Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 TAMPERE-PIRKKALAN LENTOASEMAN MELUTILANNEVISIO VUODELLE 2040 Tausta-aineistoa Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 Finavia Oyj Ympäristö 18.6.2014 Tampere-Pirkkalan lentoaseman melutilannevisio vuodelle 2040

Lisätiedot

SEINÄJOEN LENTOASEMA LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSEN TÄYDENNYS, KIITORADAN PIDENNYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta

SEINÄJOEN LENTOASEMA LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSEN TÄYDENNYS, KIITORADAN PIDENNYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2012 SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSE TÄYDEYS, KIITORADA PIDEYS SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Kittilän lentoasema. Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025 yleistason tarkastelu

Kittilän lentoasema. Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025 yleistason tarkastelu Kittilän lentoasema Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025 yleistason tarkastelu Ilmailulaitos Finavia A6/2008 12.2.2009 Kittilän lentoasema, Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025, yleistason tarkastelu

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA Ville Haapasaari Lentoasemanjohtaja Finavia Finanssilounas 17.4.2015 1 FINAVIA LYHYESTI Valtion omistama lentoasemayhtiö 24

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4. Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.2014 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2013 22,6 miljoonaa Kokonaismyynti 2013

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Päätös. Tampere-Pirkkalan lentoaseman toimintaa koskevassa ympäristöluvassa nro 36/2007/2, 3.9.2007 edellytetty hulevesiä koskeva selvitys, Pirkkala

Päätös. Tampere-Pirkkalan lentoaseman toimintaa koskevassa ympäristöluvassa nro 36/2007/2, 3.9.2007 edellytetty hulevesiä koskeva selvitys, Pirkkala Päätös Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 19/21/1 Dnro LSSAVI/258/4.8/21 Annettu julkipanon jälkeen 2.11.21 ASIA Tampere-Pirkkalan lentoaseman toimintaa koskevassa ympäristöluvassa nro 36/27/2, 3.9.27 edellytetty

Lisätiedot

Alkuvuoden matkustajamäärän kasvu vahvisti tulosta. Haasteena edelleen toimialan alhainen kannattavuus ja korkea investointitaso.

Alkuvuoden matkustajamäärän kasvu vahvisti tulosta. Haasteena edelleen toimialan alhainen kannattavuus ja korkea investointitaso. 1 (6) 8.5.2012 FINAVIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.2012-31.3.2012 Alkuvuoden matkustajamäärän kasvu vahvisti tulosta. Haasteena edelleen toimialan alhainen kannattavuus ja korkea investointitaso. Liikevaihto

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Toukokuussa alkanut matkustajamäärän lasku jatkui ja tammi syyskuun liikevaihto jäi alle viime vuoden vastaavan jakson.

Toukokuussa alkanut matkustajamäärän lasku jatkui ja tammi syyskuun liikevaihto jäi alle viime vuoden vastaavan jakson. 1 (9) 5.11.2012 FINAVIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.2012-30.9.2012 Toukokuussa alkanut matkustajamäärän lasku jatkui ja tammi syyskuun liikevaihto jäi alle viime vuoden vastaavan jakson. Hyvän alkuvuoden

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLO LEED 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLON LEED-LUOKITUS Kauppakeskus Sellolle on myönnetty kultaisen tason LEED-sertifiointi Sello on ensimmäinen kauppakeskus

Lisätiedot

Demo2013 Energiatehokas Satama Ari Parviainen Helsingin Satama. Vuosaaren satama

Demo2013 Energiatehokas Satama Ari Parviainen Helsingin Satama. Vuosaaren satama Demo2013 Energiatehokas Satama Ari Parviainen Helsingin Satama Vuosaaren satama Helsinki on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 30 % vuoteen 2020 mennessä. Helsingin Sataman ympäristöperiaatteisiin

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot