MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖRAPORTTI 2006

2 MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ 1 Finnairissa ympäristönäkökulmat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Näin varmistetaan kestävä, kannattava kasvu myös ekologiselta kannalta. Finnair toimii keskellä herkkää ja ainutlaatuista pohjolan luontoa, mikä edellyttää laadukasta ympäristötoimintaa. Vuonna 2006 kansainvälinen keskustelu ilmastomuutoksesta vilkastui ja EU esitti lentoliikenteen liittämistä päästökauppaan. Päästökauppa on laskentaperiaatteiltaan oikeansuuntainen huomioidessaan polttoaineen kulutuksen suhteessa tuotettuun hyötyyn. Lentoliikenteen globaalin luonteen vuoksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi Finnair pitää kuitenkin tärkeänä, että tavoitteet ja toimenpiteet lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi koskisivat lentoyhtiöitä kaikkialla maailmassa. Finnairin laivaston keski-ikä on alle neljä vuotta. Kehittyneen tekniikkansa ja kevyiden rakenteidensa ansiosta moderni laivasto säästää polttoainetta ja vähentää päästöjä. Taloudellisten lentomenetelmien ja suorien reittivalintojen ansiosta ympäristö huomioidaan entistä paremmin. Kansainvälistä ohjeistusta ja yhteistyötä Finnair noudattaa kaikessa toiminnassaan voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä ja kansainvälisen siviili-ilmailuorganisaation, ICAO:n, ympäristönsuojelun periaatteita. Yhtiö on myös sitoutunut kansainvälisen lentoyhtiöjärjestön IATA:n jäsenenä vähentämään toiminnastaan aiheutuvia ympäristövaikutuksia taloudellisesti järkevällä tavalla, lentoturvallisuutta vaarantamatta. Lainsäädännön ja kansainvälisten sitoumusten lisäksi ympäristön hyvinvointi edellyttää lentoyhtiön omaa aktiivista työtä. Kohti Euroopan ekotehokkainta laivastoa Kansainvälisen lentoliikenteen ennakoidaan edelleen kasvavan tulevaisuudessa. Kilpailukyvyn ja ympäristön kannalta on tällöin keskeistä liikennöidä ympäristöä mahdollisimman vähän kuluttavalla kalustolla. Moderni laivasto on nopein ja tehokkain tapa vähentää ympäristövaikutuksia. Julkisessa keskustelussa ehdotetut, lentoyhtiöitä kuormittavat keinotekoiset verot ja maksut todellisuudessa hidastaisivat ympäristömyötäisten investointien tekoa. Finnair on suunnitelmallisesti jatkanut laivastouudistuksia. Nykyinen Boeing MD-11 - kaukoliikennelaivasto korvataan viimeistään vuoteen 2014 mennessä Airbus A340 ja A350 - koneilla, todennäköisesti jo aiemmin. Uuden teknologian A350-koneiden polttoaineen kulutus on lähes 30 prosenttia pienempi kuin Boeing MD-11 -koneella. Uusi teknologia näkyy luonnollisesti myös ekotehokkuudessa. Finnairilla on käytössään yksi Euroopan moderneimmista laivastoista. Vanhat Boeing MD-80 - koneet siirtyivät eläkkeelle kesällä 2006 ja uudet Embraer 170/190 -koneet ovat tulleet tilalle. Euroopan runkoreiteillä käytettävistä Airbus A320 -perheen koneista valtaosa on valmistettu luvulla, ja niiden moottorit täyttävät tulevaisuudenkin päästökriteerit. Laivaston taloudellinen polttoaineenkulutus ja vähäiset hiilidioksidipäästöt tukevat Finnairin pyrkimyksiä lentoliikenteelle asetettujen päästötavoitteiden toteuttamisessa Ympäristötyötä maassa ja ilmassa Modernit 76-paikkaiset Embraer 170 ja 100-paikkaiset Embraer 190 -koneet alentavat osaltaan

3 2 lentoliikenteen kasvihuonepäästöjä. Keskeiset ympäristötehokkuutta kuvaavat tunnusluvut, kuten polttoaineenkulutus ja hiilidioksidipäästöt henkilökilometriltä, paranevat entisestään. Lentokoneiden huoltoja ja korjauksia tekevälle Finnair Tekniikalla on voimassa oleva ympäristölupa. Tekniikan alueella on tiedossa suuri rakennushanke kun kahdeksannen lentokonehallin työt alkavat. Hallin suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota muun muassa energiaa säästäviin ratkaisuihin. Myös Finnairin käyttämää maakalustoa uusitaan hankkimalla vähäpäästöisiä ajoneuvoja. FINNAIRIN LAIVASTON MELUARVOT Meluntorjunnan mahdollistaa laivaston uudistaminen Suomessa Ilmailulaitos on vastuussa lentoasemien melunhallinnasta. Tavoitteena on melulle altistuvien henkilöiden mahdollisimman pieni määrä, ja keskeinen keino vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseksi on kaavoittaa lentoasemien lähialueita oikein. Finnair kantaa vastuunsa melun vaikutusten vähentämiseksi uudistamalla laivastoaan ja optimoimalla lentoonlähtöjä ja lähestymisiä melunäkökulmasta. Finnairin laivaston uusimmat Embraer 170 ja 190-lentokoneet täyttävät jo nyt tulevaisuuden entistä tiukemmat meluvaatimukset. Finnairin ensimmäinen, kesäkuussa 2006 laivastoon liittynyt Airbus A340 on meluarvoiltaan verrattavissa Boieng MD-11 -laivastoon. Lentokoneiden melusertifiointivaatimukset määrittelee kansainvälinen siviili-ilmailuorganisaatio ICAO. Melumittauspisteet ovat lentoonlähtölinjan ja lähestymislinjan alapuolella sekä kiitoradan sivussa tarkkaan määrätyissä kohdissa. Kunkin mittauspisteen melurajat määräytyvät lentokoneen maksimilentoonlähtöpainon perusteella. Koneen tyyppi Lentoonlähtömelu/ ICAO:n meluraja Sivulinjamelu/ ICAO:n meluraja Moottorityyppi Melukategoria Lähestymismelu/ ICAO:n meluraja MD-11 GE CF6-80C2D1F luku 3 94,7 / 102,3 96,2/101,8 104,1 / 105,0 B P&W 2040 luku 3 87,3 / 93,7 94,4 / 98,2 98,1 / 101,8 A CFM56-5C2 luku 3 95,0 / 103,7 94,7 / 101,4 97,2 / 104,7 B P&W 2040 luku 3 89,7 / 94,1 94,2 / 98,4 98,1 / 102,0 A CFM56-5B6/2P luku 3 83,4 / 90,9 93,0 / 96,4 94,7 / 100,2 A CFM56-5B4/2P luku 3 83,6 / 91,3 94,1 / 96,7 96,0 / 100,4 A CFM56-5B4/2P luku 3 84,9 / 91,6 93,9 / 96,9 96,0 / 100,6 A CFM56-5B3/2P luku 3 86,4 / 92,2 97,9 / 97,2 97,0 / 100,9 A CFM56-5B3/2P luku 3 88,3 / 92,6 97,6 / 97,5 97,0 / 101,1 MD-82/83 P&W JT8D-219 luku 3 90,8 / 91,4 97,2 / 96,7 93,7 / 100,5 Embraer 190 GE CF34-10E luku 3 86,1 / 89,3 91,9 / 95,4 92,7 / 99,2 Embraer 170 GE CF34-8E5 luku 3 84,1 / 89,0 92,3 / 94,2 94,9 / 98,2 ATR 72 P&W 124B luku 3 86,5 / 89,0 84,7 / 94,0 94,1 / 98,0 Taulukko 1. Finnair-konsernin lentokoneet, moottorityypit, melusertifiointiluokat, melusertifiointiarvot ja ICAO:n melurajat eri mittauspisteissä EPNdB-yksiköissä (EPNdB on havaittu vaikuttava melu). Saman konetyypin toisistaan poikkeavat meluarvot johtuvat eri lentoonlähtöpainoista.

4 LENTOLIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN 3 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jatkuu Vuonna 2006 Finnair-konsernin laivaston kasvihuonepäästöt typen oksidien ja hiilidioksidin osalta nousivat, sillä Boeing MD-11 -koneilla operoitava kaukoliikenne kasvoi 13 % vuoteen 2005 verrattuna. Polttoaineen kulutus suhteutettuna tonnikilometreihin kasvoi kuusi prosenttia. Finnair korvaa Boeing MD-11 -laivastonsa uusilla Airbus A340 ja A350 -koneilla vuosikymmenen vaihteesta alkaen. Ensimmäinen laajarunkoinen Airbus A340 liittyi laivastoon kesäkuussa Loppukeväästä 2007 laivasto kasvaa kahdella A340:llä. Tämän konetyypin kerosiinin kulutus ja vastaavasti hiilidioksidipäästöt ovat 13 % pienemmät Finnairin reiteillä kuin Boeing MD-11:n kulutus ja päästöt. Päästöjen laskenta vuodesta 2006 on muuttunut, sillä nyt ensimmäistä kertaa tilastoissa ovat kaikkien Finnair-konserniin kuuluvien lentoyhtiöiden päästöt. Finnair-konserniin kuuluvat myös Virosta operoiva Aero, joka käyttää ATR 72 -koneita ja Ruotsissa liikennöivä flynordic, jonka laivasto koostuu Boeing MD-80-koneista. Tästä syystä erityisesti operaatioiden ja lentotuntien määrä on kasvanut vuonna 2006 verrattuna edelliseen vuoteen. Moottoripäästöistä raportoidaan typpioksidit, palamattomat hiilivedyt, hiilimonoksidi ja hiilidioksidi. Myös polttoaineen kulutus, operaatioiden lukumäärä sekä suorite myytyinä henkilökilometreinä ja tonnikilometreinä raportoidaan. Tonnikilometreissä on otettu huomioon matkustajien, matkatavaroiden ja rahdin massa sekä kuljetettu matka. Tilastoissa ovat mukana Finnairkonsernin lentoyhtiöiden lentokoneet. Operaatioiden lukumäärä Typpioksidit Palamattomat hiilivedyt Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Polttoaineen kulutus Lentoaika tuntia Vuosi Vuosi Vuosi Muutos 05/06 32,2 % 6,0 % -7,9 % 1,5 % 5,7 % 5,7 % 14,9 % Taulukko 2. Lentojen lukumäärä, moottoripäästöt ilmakehään, polttoaineen kulutus ja kokonaislentoaika vuosina 2004, 2005 ja Lisäksi on ilmoitettu vuoden 2006 tunnuslukujen suhteellinen muutos edellisestä vuodesta. Miljoonaa henkilökilometriä Typpioksidit g/hkm Palamattomat hiilivedyt g/hkm Hiilimonoksidi g/hkm Hiilidioksidi g/hkm Polttoaineen kulutus g/hkm Vuosi ,53 0,032 0, Vuosi ,50 0,034 0, Vuosi ,48 0,033 0, Muutos 05/06-0,4 % 6,4 % -7,5% 2,0 % 6,1 % 6,2 % Miljoonaa tonnikilometriä Typpioksidit g / tkm Palamattomat hiilivedyt g/tkm Hiilimonoksidi g/tkm Hiilidioksidi g/tkm Vuosi ,6 0,27 2, Vuosi ,4 0,30 2, Vuosi ,3 0,29 2, Muutos 05/06 2,8 % 3,1 % -10,4 % -1,2 % 2,8 % 2,3% Taulukko 3. Lentoliikenteen aiheuttamat päästöt suhteutettuna maksettuihin henkilökilometreihin (hkm) ja maksettuihin tonnikilometreihin (tkm). Polttoaineen kulutus g/tkm

5 HAIHTUVIEN LIUOTTIMIEN PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN 4 Alifaattiset hiilivedyt Vuonna 2006 tehtiin Finnair Tekniikassa koneiden maalinpoistoja ennätysmäärä, yhdeksän kappaletta, mikä näkyy lisääntyneenä kemikaalien kulutuksena verrattuna vuoteen Kuuden koneen maalit poistettiin samaan tapaan kuten ennenkin, käyttäen metyleenikloridipohjaista maalinpoistokemikaalia. Kolmeen koneeseen käytettiin ympäristöystävällistä kemikaalia. Myös pienempien osien kemialliseen maalinpoistoon tehtiin kokeita ympäristöystävällisemmillä kemikaaleilla. Aromaattiset hiilivedyt Ketonit Alkoholit Halogenoidut hiilivedyt Sekalaiset liuottimet vuonna 2006 vuonna 2005 vuonna 2004 Maalit ja lakat Maalinpoistoaineet Liimat ja tiivisteaineet Liuottimet Ruosteenestoaineet Puhdistusaineet Pesubensiini/ pesuliuokset Trikloorietyleeni Taulukko 4. Liuotinpäästöt ilmakehään Finnairin teknisellä alueella vuonna 2006 ja vertailuluvut vuosilta 2005 ja Taulukossa on ilmoitettu lisäksi liuottimen laatu sekä päästölähde. MAAKAULUSTON PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN Taulukko 5. Finnairin maakaluston päästöt ilmakehään Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuosina Hiilidioksidipäästöt on laskettu suoraan polttoaineen kulutuksesta polttoaineen toimittajilta saaduilla kertoimilla. Muut päästöt on laskettu liikenteen päästöjä varten kehitetyllä LIPASTO-ohjelmalla. Finnairilla on noin 900 moottoroitua maakalustolaitetta. Muilla kotimaan lentoasemilla maakaluston päästöt olivat noin 4 % Helsinki-Vantaan lentoaseman maakaluston päästöistä / 2005 / 2004 / Hiilidioksidi (CO 2 ) Hiilimonoksidi (CO) Hiilivedyt (HC) 7,5 7,5 7,4 Typpioksidit (NO x ) FINNAIR CATERING JA MATKUSTAMOPALVELU Catering- ja matkustamopalvelutoiminnasta syntyvät jätteet kulkevat Finnair Cateringin kautta. Matkustamossa pyritään lajittelemaan erikseen alumiini, lasi sekä osa muovijätteestä. Marraskuun alusta 2006 kotimaan lennoilla on kerätty talteen energiajae. Vuoden viimeisellä neljänneksellä Cateringin energiajaemäärä oli noussut jo neljä edelliseen kvartaaliin verrattuna tämän keräyksen ansiosta. Finnair Cateringillä on standardin ISO mukainen ympäristöjärjestelmä.

6 5 Sekajätteen määrä laski hieman vuonna 2006, ja energiajakeen määrä nousi yhteensä kymmenisen. Biojätteen määrä puolestaan laski viitisen. EU:n ulkopuolelta tuleva ruokajäte luokitellaan ongelmajätteeksi, joka pitää hävittää polttamalla tai riittävän syvälle hautaamalla. vuonna 2006 vuonna 2005 Sekajäte Biojäte Energiajäte Lasi Pahvi Paperi Muovi (kierrätys) Alumiini (yhteensä) Metalli Hyödynnettävä yhteensä Kaikki Hyöty-% 47,8 43,5 47,6 vuonna 2004 Taulukko 6. Finnairin matkustamopalvelusta ja Finnair Cateringista tulleet jätemäärät jakeittain vuosina

7 LENTOKONEIDEN HUOLTOTOIMINNAN JÄTE 6 Finnair Tekniikassa huolletaan Finnairin lentokoneiden lisäksi useiden muiden lentoyhtiöiden koneita. Jätteiden lajittelu- ja kierrätysaste pyritään pitämään korkeana. Lentokoneiden huoltotoiminnasta syntyy suuri määrä ongelmajätteitä, joiden keräily ja hävittäminen tehdään vastuullisesti. Siitä huolehtii Tekniikan varasto-organisaatio. Myös tähän toimintaan liittyy ympäristöviranomaisen asettamat tiukat lupaehdot. Jäte Jätteen määrä vuonna 2006 Jätteen määrä vuonna 2005 Ultrasuodatinkonsentraatti 16,1 19,0 22,9 Metallihydroksidisakka 2,0 2,5 1,4 Pesuliuotin 23,8 19,5 19,2 Öljyjäte 89,3 105,5 105,7 Liima- ja maalijäte 23,7 23,0 13,2 Maaliohenne 2,4 1,72 10 Muu jäteliuotin 3,7 3,0 16,4 Raskasmetalleja sisältävät erät kuten 18,7 16,9 akut ja paristot 18,9 Muoviraepuhaltimien pöly 8,2 6,3 8,0 SER (sähkö- ja eleektroniikkaromu) 2,2 2,0 1,1 Metalliromu 85,3 83,0 Renkaat 7,9 11,0 Pahvi 24,2 26,62 26,0 Paperi 5,4 5,2 5,0 Biojäte henkilöstöravintoloista 77,1 74,8 59,8 Energiajäte 97,5 85,7 Sekajäte 86,5 84,0 Pakkausjäte 28,9 11,6 Rakennusjäte 0 29,9 Yhdyskuntajäte 306,6 Jätteen määrä vuonna 2004 Taulukko 7. Lentokoneiden korjaus- ja huoltotoiminnasta syntyneen jätteen määrät vuosina VEDENKULUTUS JA JÄTEVEDET Vedenkulutukseen vaikutetaan henkilökunnan koulutuksella ja ohjeistuksella. Jätevesien laatuun liittyy säännöllinen valvonta ja ympäristöviranomaisen asettamat lupaehdot. Vuosi Vedenkulutus (m3/a) Taulukko 8. Finnairin käytössä olevien Helsinki-Vantaan lentoaseman kiinteistöjen vedenkulutus vuosina

8 7 Taulukon luvuista Tekniikan osuus on noin 45 % ja Finnair Cateringin osuus on laskenut noin 22 %:in. Tämä johtuu siitä, että Finnair Cateringin kalustonpuhdistuksessa toimintaa tehostettiin vuonna 2005 ja hyvä kehitys jatkui vuonna Kaluston pestään nykyisin yhdellä isolla koneella entisen kahden sijaan. Yhden koneen käyttö on merkittävästi alentanut veden, sähkön ja pesuaineen kulutusta. Lentokoneiden jäänpoistonesteet aiheuttavat valtaosan Finnairin jätevesikuormasta. Niiden kulutus selviää tulevien materiaalivirtojen määriä esittävässä taulukosta 12. Jätevesien laatua tarkkaillaan kolmesta pisteestä otettavien kokoomanäytteiden avulla. Lisäksi kadmiumpitoisten vesien käsittelytulosta tarkkaillaan erikseen. MAAKALUSTON POLTTOAINEEN KULUTUS JA PÄÄSTÖT Polttoöljyn kulutus on nousut siksi, että polttoöljyä käyttävien työkoneiden määrää on lisätty. Polttoöljy tuottaa vähemmän typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöjä kuin dieselkäyttöiset ajoneuvot / litraa 2005 / litraa 2004 / litraa Bensiini 95E Diesel Polttoöljy Taulukko 9. Finnairin maakaluston nestemäisten polttoaineiden käyttömäärät vuosina KIINTEISTÖJEN LÄMPÖENERGIAN KULUTUS Lämpöenergian kulutukseen Finnair Oyj:n kiinteistöissä vaikuttaa erityisesti suurten lentokonehallien käyttö talvella. Finnair Tekniikan käyttämän lämmön osuus on noin 70 % koko lämmönkulutuksesta. Ovien avaamisella on merkittävä vaikutus lämpöenergian kulutukseen. Mikäli talviaikaan yhdellä oven avaamisella voidaan siirtää useampi kuin yksi lentokone halliin tai hallista, energiansäästö on merkittävä. Kulutuslukemiin vaikuttaa paljon myös ulkolämpötila. Vuosi Lämpöenergian kulutus Finnairin kiinteistöissä MWh Taulukko 10. Lämpöenergian kulutus Finnairin kiinteistöissä

9 SÄHKÖNKULUTUS 8 Finnair Cateringin tytäryhtiö Finncatering muutti toukokuussa 2006 Finnairin Eläkesäätiön omistamiin tiloihin, joiden sähkön, lämmön ja veden kulutus näkyvät Finnairin ympäristötilastoissa. Tästä syystä kaikkien kolmen kulutus on kasvanut vuoden 2006 aikana. Vuosi Sähköenergian kulutus Finnairissa MWh Taulukko 11. Sähköenergian kulutus Finnairissa vuosina TULEVAT MATERIAALIVIRRAT Taulukko 12: Finnair Tekniikkaan tulleet ympäristön kannalta keskeisten raaka- ja tarveaineiden määrät tonneina vuosina Jäänpoistonesteet Tyyppi I Tyyppi IV Liimat ja tiivisteaineet 3,3 2,9 3,7 Maalit 14,2 12,4 9,8 Maalinpoistoaineet 25,3 7,5 23,6 Hitsaus- ja termisen ruiskutuksen apuaineet 0,4 0,5 0,6 Pintakäsittely ja vedenkäsittelykemikaalit 2,9 4,4 2,7 Korroosionestoaineet 2,9 1,6 1,4 Puhdistusaineet 63,0 62,7 65,7 Öljyt ja hydraulinesteet 82,1 88,4 64,8 Vuonna 2005 jäänpoisto/-estonesteiden arviointiin otettiin erittäin vahvasti mukaan ympäristönäkökanta. Painotus on ollut usean paksunnetun nesteen (tyypin IV nesteen) sisältämissä nonyylifenolietoksylaateissa (NFE). Uusien NFE -vapaiden tyypin IV nesteitä on testattu ja testaukset jatkuivat vuonna Talvella ryhdyttiin NFE-vapaita nesteitä käyttämään kaikessa jäänestossa ja -poistossa. Vesistöissä NFE:lla on todettu olevan haitallisia vaikutuksia vesieläinten lisääntymiseen. Taulukossa ei ole huomioitu Finnair Cateringin tulevia materiaalivirtoja eikä hankittujen laitteiden, varaosien eikä metallisten materiaalien määriä. Polttoaineiden kulutustiedot on esitetty lentokoneiden moottoripäästöjä käsittelevässä kappaleessa.