ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 58/11/1 Dnro PSAVI/217/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 58/11/1 Dnro PSAVI/217/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Enontekiön lentoaseman ympäristölupa, Enontekiö Finavia Oyj PL Vantaa

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 Toimintaa koskevat luvat... 5 Sopimukset... 5 Kaavoitustilanne... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Historia ja nykyinen toiminta... 5 Lentoasemalla toimivat tahot... 6 Lentoasema-alue... 6 Lentoliikenne... 6 Liikennemäärät ja lentokalusto... 7 Nykytilanne... 7 Liikenteen kehittyminen... 7 Lentoaseman tekniset tiedot... 8 Kenttäalue... 8 Ilmatila ja lentoreitit... 8 Lentoaseman kunnossapito Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Kemikaalit Polttoaineet Energian käyttö Vedenhankinta ja viemäröinti Maaliikenne ja järjestelyt Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Ympäristöjohtamisjärjestelmä YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön maankäyttö Ympäristön laatu Maaperä Pohjavesi Pintavesi Luonnonolosuhteet Ilmanlaatu TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luonnonympäristöön Vaikutus maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun ja tärinän vaikutus Vaikutus terveyteen PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMET Jäänesto ja liukkaudentorjunta Ilmapäästöjen hallinta Melun hallinta TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Ympäristötarkkailuohjelma Pintavesitarkkailu... 24

3 3 Jätteet Päästöt ilmaan Melu Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Riskinarviointi LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan kuuleminen ja vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesiin ja maaperään Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Polttoaineet, kemikaalit ja varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointi Käyttö- ja päästötarkkailu Ympäristövaikutusten tarkkailu Mittausten laadunvarmennus Kirjanpito ja raportointi Toiminnan lopettaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 39

4 4 HAKEMUS Ilmailulaitos Finavia Oyj on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Enontekiön lentoaseman nykyiselle ja ennustetun kehityksen mukaiselle toiminnalle. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Enontekiön lentoaseman toimintaa. Lupaa haetaan nykyiselle ja vuoteen 2025 saakka ennustettavissa olevalle toiminnalle. Ympäristölupahakemukseen kuuluu Finavian Oyj:n toiminta lentoasemalla. Hakemukseen kuuluvat seuraavat lentoaseman toiminnot: lentoaseman kenttäalueen liikenne (ilma-alukset ja maaliikenne) ja niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman välittömässä läheisyydessä, asematasojen, rullausteiden ja kiitoteiden kunnossapito, kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta, ilma-alusten jäänesto- ja jäänpoistokäsittely, kenttäalueiden palo- ja pelastuspalvelut, Finavia Oyj:n käyttämien kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö, Finavia Oyj:n tilojen energiankulutus ja vedenhankinta sekä toiminnassa syntyvät jätteet. Enontekiön lentoasema sijaitsee Enontekiön kunnassa noin kuusi kilometriä Hetan taajaman länsipuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 12 b) mukaan lentopaikalla on oltava ympäristölupa. Lapin ympäristökeskus on päivätyssä kirjeessään edellyttänyt Ilmailulaitos Finaviaa hakemaan ympäristölupaa Enontekiön lentoaseman toiminnalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen lentoasemaa koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 12 b) kohdan nojalla.

5 5 TOIMINTAA KOSKEV AT LUV AT, SOPIMUKSET J A ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Toimintaa koskevat luvat Sopimukset Enontekiön lentoasemalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Toimintaan liittyvät muut aiemmat päätökset ja sopimukset ovat seuraavat: Jätevedenpuhdistamot ja maakaluston jakelualue Kunnan rakennustarkastaja on myöntänyt Enontekiön lentoaseman jätevedenpuhdistamoille ja maakaluston jakelualueelle rakennusluvat. Lintujen ja rauhoitettujen ja rauhoittamattomien eläinten torjuntaluvat Lapin ympäristökeskus on vuonna 2005 myöntänyt lentoasemalle luvan poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun. Maa- ja metsätalousministeriö on vuonna 2005 myöntänyt Ilmailulaitos Finavialle luvan tappaa lentoasemilla lentoliikennettä vaarantavat rauhoitetut ja rauhoittamattomat eläimet. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun. Lentoaseman maa-alueet omistaa Finavia Oyj. Oy Shell Ab:llä on maanvuokrasopimus lentoaseman alueella ilmailuhuoltoaseman alueesta. Kaavoitustilanne Ympäristöministeriön vahvistamassa Tunturi-Lapin maakuntakaavassa lentoasema on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL). Lentoliikennettä on kehitettävä kasvavien kotimaisten tarpeiden lisäksi myös kansainvälisesti painottaen matkailua ja muita elinkeinoja tukevien lentoyhteyksien kehittämistä. Lentoasema sijoittuu Hetan ympäristön ranta-alueiden osayleiskaavan alueelle merkinnällä LL (lentoliikenteen alue). Lentoaseman alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijoittuvat Hetan taajaman alueelle noin 6,5 kilometrin etäisyydelle lentoaseman itäpuolelle. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Historia ja nykyinen toiminta Enontekiön kunta aloitti 800 m x 23 m kokoisen pienlentokentän rakentamisen vuonna Kenttä valmistui vuonna Kiitotie jatkettiin metrin pituiseksi 1980-luvun puolivälissä. Valtion omistukseen lentoasema siirtyi vuonna Ensimmäinen reittiliikennelento lentoasemalta

6 6 lennettiin vuonna Kiitotie jatkettiin ja levennettiin 1990-luvun alussa nykyiseen kokoonsa, m x 45 m. Asematasoa laajennettiin vuonna 2003 vastaamaan lisääntyvää paikoitustarvetta. Kiitotie on varustettu nykyaikaisilla lähestymis- ja kiitotievalojärjestelmillä sekä Cat1 ILStarkkuuslähestymisjärjestelmällä. Uudistukset on tehty voimakkaasti kehittyneen charter-liikenteen mahdollistamiseksi. Matkustajaterminaali rakennettiin ensi vaiheessa palvelemaan alle 50- paikkaisia liikennekoneita. Rakennusta oli tarkoitus myöhemmin laajentaa, mutta hanke ei ole toteutunut. Varsinainen matkustajaliikenne hoidetaan 1990-luvulla rakennetun lentokonehallin ja sen viereen vuonna 2005 rakennetun "kausiterminaalin" kautta. Lentoasemalla toimivat tahot Enontekiön lentoasemalla toimivat Finavia Oyj:n lisäksi seuraavat toiminnanharjoittajat joko Finavia Oyj:n tiloissa tai erillisissä tiloissa Finavia Oyj:ltä vuokratulla alueella: Toiminta Sotilasliikenne Valvonta- ja pelastuslentotoiminta Lentoyhtiöt Yleisilmailu Maapalvelut lentoyhtiöille Polttoaineiden jakelu Muut yritykset/tahot Taho Lapin lennosto ja Utin helikopteripataljoona, satunnaista toimintaa Rajavartiolaitos Finnish Commuter Airlines Oy Ulkomaiset lentoyhtiöt Satunnaisia vierailijoita Airpro Oy Oy Shell Ab Ilmailu Matkamuistomyymälä/kahvila Autovuokraamo Lentoasema-alue Lentoasema-alue koostuu maaliikenne- ja kenttäalueesta. Lentoaseman maaliikennealue käsittää maaliikenneyhteydet ja pysäköintialueet. Aseman tieyhteyksistä päätieverkkoon vastaa Finavia Oyj. Yhtiö vastaa sisäisistä kulkuyhteyksistä ja lentoaseman pysäköintipalveluista ja luo edellytykset taksi-, joukkoliikenne- ja autonvuokrauspalveluille. Lentoaseman kenttäalue muodostuu asematasosta ja liikennealueesta. Finavia Oyj hoitaa asematasolla maaliikenteen ohjausta ja opastaa asematasolla liikkuvia ja pysäköiviä lentokoneita. Kiito- ja rullaustiet muodostavat lentoaseman liikennealueen, jonka turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta Finavia Oyj vastaa. Finavia Oyj tukeutuu kenttäalueiden palo- ja pelastuspalveluissa Lapin pelastuslaitokseen. Lentoliikenne Säännöllistä reittiliikennettä Helsingistä Enontekiön lentoasemalle lentää tällä hetkellä Finncomm Airlines kerran viikossa kevättalvella. Kansainvälisiä charter-lentoja lennetään pääasiassa Brittein saarilta. Charter-lentojen määrä on noin vuodessa.

7 7 Enontekiö tekee yhdessä Norjan Kautokeinon alueen kanssa yhteistyötä lentoaseman kehittämiseksi ja säännöllisen reittiliikenteen vakiinnuttamiseksi ympärivuotiseksi. Sotilasilmailu Enontekiön lentoasemalla on vähäistä. Asemalla ei järjestetä säännöllisesti lentotoimintaharjoituksia. Viime vuosina on järjestetty satunnaisesti noin yhden viikon kestäviä helikoptereiden harjoituksia. Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskonekalusto käyttää lentoasemaa vuosittain vähäisiä määriä lähinnä lentoharjoitusten yhteydessä. Torjuntahävittäjät (Hornet) ja suihkuharjoitushävittäjät (Hawk) operoivat kentällä satunnaisesti käyttäen sitä lähinnä varakenttänä tai lähestymisharjoitteluun. Sotilasilmailun aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman lähialueella ovat nykyisin ja tulevaisuudessa vähäiset. Liikennemäärät ja lentokalusto Nykytilanne Enontekiön lentoasema on matkustajamäärältään Suomen seitsemänneksi pienin (noin matkustajaa vuonna 2009). Liikenneilmailun operaatiomäärät ovat pienet: 146 operaatiota vuonna Vuosikeskiarvona päivässä on 0,4 operaatiota. Matkailun kausivaihteluista johtuen vilkkaimmat ajankohdat ajoittuvat talvikaudelle joulu huhtikuulle. Hiljaisimmat kuukaudet ajoittuvat kesään ja loppusyksyyn. Liikenneilmailun operaatiomääristä 78 % on kansainvälisiä charter-lentoja ja matkustajamääristä 73 % on kansainvälisiä matkustajia. Vuonna 2009 yleisin ilma-alustyyppi matkustajaliikenteessä oli Airbus A320 -sarjan koneet, joilla tehtiin keskimäärin 0,24 operaatiota vuorokaudessa. Kaupallisia lentoja lennetään pääasiallisesti klo Näistä suurin osa on päiväaikana klo Enontekiön lentoasemalla on yleisilmailun lentoja hyvin vähän. Vuonna 2009 näitä oli 26 eli 7 % kaikista operaatioista. Sotilasliikenteen osalta vuosi 2009 oli poikkeuksellinen edellisiin vuosiin verrattuna. Helmikuussa 2009 lentoasemalla pidettiin Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonan lentoharjoitus. Vuonna 2009 kokonaisoperaatiomäärä oli 238, joista helikoptereilla lennettyjä oli 234, yhteys- ja kuljetuskoneilla lennettyjä 2 ja hävittäjäoperaatioita 2. Vuonna 2004 sotilasoperaatioiden määrä oli 30 ja vuosina operaatioiden määrä oli 0 8. Liikenteen kehittyminen Matkustajamäärän arvioidaan kasvavan vähintään neljä prosenttia vuodessa. Kokonaismatkustajamäärän arvioidaan moninkertaistuvan noin , jopa matkustajaan vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Kasvun edellytyksenä on matkailun ja Norjan kanssa tehtävän yhteistyön myönteinen kehitys ja markkinoinnin onnistuminen. Kaupallisen liikenteen operaatioiden arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 600 operaatioon. Lennot ajoittuvat pääsääntöisesti keskipäivälle ja alkuiltaan. Poikkeamat myöhäisemmäksi ovat satunnaisia. Yleisilmailun laskeutumismäärän oletetaan kasvavan jonkin verran vuoteen 2025 saakka.

8 8 Sotilaslentojen määrän arvioidaan kasvavan maltillisesti lähitulevaisuudessa, mutta pysyvän silti melko vähäisenä. Vuoteen 2025 mennessä sotilaslentojen määrä tulee olemaan korkeimmillaan 50 operaatiota vuodessa. Poikkeuksena ovat satunnaisesti kerran vuodessa järjestettävät helikoptereiden lentoharjoitukset. Lentoaseman tekniset tiedot Kenttäalue Enontekiön lentoaseman kiitotien pituus on metriä ja leveys 45 metriä. Kiitotien kokonaispinta-ala on noin 11 hehtaaria. Koko asfaltoidun kenttäalueen (kiitotie, rullaustiet, asematasot) pinta-ala on noin 13,5 hehtaaria. Ilmatila ja lentoreitit Ilmatila on jaettu valvottuun ja valvomattomaan ilmatilaan sekä lentotiedotusvyöhykkeisiin (FIZ). Valvottu ilmatila on ala-, ylä- ja sivurajoiltaan määritetty ilmatila, jossa annetaan eriasteista lennonjohtopalvelua ja lentämiseen vaaditaan lennonjohtoselvitys. Lennonjohto vastaa porrastamisesta eli ilma-alusten välisen turvallisen etäisyyden säilymisestä valvotussa ilmatilassa. Valvotun ilmatilan rajat määritellään yleensä kaupallisen lentoliikenteen tarpeiden pohjalta. Tämä käyttää mittarilentosääntöjä (IFR) eli navigointi tapahtuu mittarinäyttämien perusteella. Lentopaikan lentotiedustelupalvelu AFIS (Aerodrome Flight Information Service) on osa ilmaliikennepalvelujärjestelmää. AFIS-palvelu on järjestetty IFR-lentoliikenteen turvaamiseksi lentoasemilla, joilla lennonjohtopalvelun järjestämistä ei liikennemäärien vuoksi ole katsottu tarpeelliseksi. Palvelun antamisesta vastaa tehtävään koulutettu lennontiedottaja. AFISlentoasemalla ja sitä ympäröivässä ilmatilassa ilma-aluksille annetaan liikennetiedotuksia. Liikennetiedotusten tarkoitus on aikaansaada sujuva ja turvallinen lentoliikenne. AFIS antaa myös tiedot säästä, kiitotieolosuhteista ja lentopaikan laitteiden toimintakunnosta. Tiedotuksiin perustuen ilmaaluksen päällikkö tekee ratkaisunsa ja ilmoittaa menettelytapansa, joilla säilyttää turvallisen etäisyyden muuhun liikenteeseen. Lennontiedottaja seuraa tilannetta ja antaa uusia tiedotuksia tarvittaessa. Laitteiden käytön ja ajoneuvoliikenteen osalta menetelmät ovat samat kuin lennonjohtokentillä. Enontekiön lentoasemalla annetaan AFIS-palvelua. Valvomattomassa ilmatilassa saa vastaavasti lentää ilman lennonjohtoselvitystä lentosääntöjä noudattaen. Siellä lentävät pääsääntöisesti yleisilmailijat, jotka vastaavat itse ilma-alusten välisen turvaetäisyyden säilymisestä. Tämä liikenne käyttää pääasiassa näkölentosääntöjä eli navigointi tapahtuu karttojen ja näköhavaintojen avulla. Enontekiön lentotiedotusvyöhyke (FIZ) ulottuu maasta lentopinnalle 95 (9 500 jalkaa). Korkeudet on määritelty QNH:lla (korkeustaso merenpinnasta). AFIS AFIS saa Suomen aluelennonjohdolta (ACC) reittiselvityksen, jonka se välittää ilma-alukselle. Selvitykseen sisältyy pääsääntöisesti matkalentoreitti

9 9 määränpäähän ja lupa nousta tietylle korkeudelle. Kotimaan liikenteessä olevan ilma-aluksen jättäessä Enontekiön ilmatilan AFIS luovuttaa ilmaaluksen Suomen aluelennonjohdolle. Kansainvälinen tilauslentoliikenne tulee ja lähtee yleensä suoraan Ruotsin ilmatilan kautta, jolloin AFIS luovuttaa lähtevän ilma-aluksen Ruotsin aluelennonjohdon taajuudelle. AFIS:in vastuulla ovat sen vastuualueella toimivat ilma-alukset. Lentotiedotusvyöhykkeelle saavutaan ja siitä poistutaan näkölentosäännöllä lennettäessä määrättyjen tulo- ja menoporttien kautta, jotka on esitetty muun muassa näkölähestymiskartassa. AFIS vastaanottaa luovutettavan ilma-aluksen suoraan aluelennonjohdolta. Liittymäpintana lähilennonjohdolta aluelennonjohdolle on lentopinta 100 ( jalkaa) tai lentotiedotusvyöhykkeen raja. Päinvastoin toimivat tuloportit. Tuloporteilta on määritetty alkulähestymisreitit, jotka johtavat loppulähestymisen alkuun noin 20 kilometrin etäisyydelle kiitotien päästä. Loppulähestymisen ennen kiitotielle laskeutumista ilma-alus suorittaa joko mittarilähestymismenetelmän (RNAV, NDB) mukaisesti tai hyvällä säällä näköyhteydessä kiitotiehen (näkölähestyminen). Näkölähestymisessä loppuosa eli kiitotien suuntaisesti lennetty lähestymisen vaihe on yleensä lyhyempi kuin mittarilähestymisessä, lyhimmillään muutamia kilometrejä. Lentoonlähdöissä ilma-alukset säilyttävät yleensä kiitotien suunnan tiettyyn korkeuteen asti ennen kuin kaartavat reitille tai annettuun määräsuuntaan. Aluelennonjohdon ilmatila koostuu yksisuuntaisista lentoväylistä ja RNAVmääritellyistä lentoreiteistä. Ilma-alukset lentävät näitä reittejä pitkin määrätyllä korkeus-, sivuttais- tai pitkittäiserolla toisiinsa. Navigointiteknologia Ilma-aluksen suunnistus on mittarilentosääntöjen mukaan lennettäessä perustunut maassa olevien laitteiden ohjaamon näyttölaitteisiin antamien signaalien mukaan toimimiseen. Tärkein navigaatiolaite on monisuuntamajakka (VOR), johon liittyy myös etäisyyden mittauslaite (DME). Ilma-alusten navigointi perustuu enenevässä määrin satelliittipaikannuksen hyödyntämiseen eli RNAV-tekniikkaan (Area Navigation). Lentokoneen suunnistuslaitteet keräävät tietoa erinäisistä tietolähteistä, jotka voivat sijaita maanpinnalla (VOR, DME), avaruudessa (GPS- ja GLONASS-satelliitit) tai lentokoneessa itsessään (INS eli inertia). Näistä tai niiden yhdistelmistä saatujen tietojen perusteella lentokoneen suunnistustietokone määrittää lentokoneen paikan ja avustaa navigoinnissa ennalta määrättyjen reittiohjeiden mukaisesti. Kun RNAV-laitteisto on kytketty lentokoneen lennonhallintajärjestelmään eli FMS:ään (Flight Management System), lentokoneen suoritusarvoja pystytään hyödyntämään optimaalisesti eri lennon vaiheissa ja saavuttamaan merkittäviä polttoainesäästöjä ja vähentämään päästöjä. Lentoreitit lentoasemien lähialueen ulkopuolella on määritetty RNAV-pohjaisesti. Lentoreitit Ilmatilan rakennetta ja lentoreittejä koskevat tiedot laaditaan ja julkaistaan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n määrittelemien menettelyiden mukaisesti käyttäen sen standardoimaa esittämistapaa.

10 Lentoaseman kunnossapito 10 Finavia Oyj:n kunnossapitoyksikkö vastaa lentoasema-alueen, rakennusten ja maakaluston kunnossapidosta. Yksikkö vastaa alihankkijana lentopolttonesteiden laadunseurannasta ja tankkauksista. Lentoaseman kunnossapitoon kuuluu muun muassa kiitoteiden liukkaudentorjunta ja muu talvikunnossapito. Yksikkö sijaitsee lentoaseman teknisellä alueella. Kunnossapitoyksiköllä on lentoaseman kunnossapitoa varten kolme henkilöautoa, neljä pakettiautoa, kaksi pyöräkuormaajaa, kolme lumilinkoa, kolme harjapuhallinta, yksi moottorikelkka ja yksi mönkijä. Talvikunnossapito Kiitotien liukkaudentorjunta on talviaikana välttämätöntä. Laskeutuva kone koskettaa kiitotietä kilometrin tuntinopeudella, ja koneen on pystyttävä pysähtymään turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Jokainen lentoonlähtö ja laskeutuminen tarkastetaan ja arvioidaan erikseen. Arviolaskelmissa keskeisiä tekijöitä ovat kiitotien pinnan kitka ja pinnan tila. Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Harjaus aloitetaan kiitotien keskeltä ja lunta poistetaan reunoille päin. Näin lumi saadaan jakautumaan tasaisesti kiitotien molemmille puolille, mikä hidastaa korkeiden lumivallien syntymistä reuna-alueille. Kiitotien reunaan siirretty lumi kootaan kiitotien reunavalorivin sisäpuolelle valliksi, joka heitetään suurteholumilingolla pois kiitotieltä. Kiitotien ulkopuolella on määritelty lumiprofiilit, joita korkeampia lumivalleja ei sallita. Heti kiitotievalojen ulkopuolella lumikerroksen paksuus ei saa olla yli 30 senttimetriä. Lunta saa 15 metrin etäisyydellä olla korkeintaan 1 metri, 20 metrin etäisyydellä 1,5 metriä ja 25 metrin etäisyydellä 3 metriä. Kiitotieltä talven aikana lingottu lumi on noin metriä leveänä mattona kiitotien molemmin puolin. Jos talven lumensyvyys on 80 senttimetriä, reunaalueilla on lunta keskimäärin 1,2 metriä. Asematasoalueella reunavallille ei ole korkeusrajoituksia. Kiitotieltä ja asematasolta kertyneitä lumia ei kuljeteta eikä varastoida muualle. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Sääolosuhteiden mukaan kiitotielle levitetään kemikaaleja g/m 2 eli yhdellä levityskerralla 1 4 tonnia. Kemikaalit levitetään kiitotien metrin levyiselle keskikaistalle. Lentoasemien talvikunnossapitoa Suomessa koskee ilmailumääräys AGA M3-10 "Lumenpoisto ja liukkaudentorjunta", joka perustuu kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen (Annex 14) normeihin ja suosituksiin sekä kansainvälisen ilmailujärjestön ICAOn julkaisuihin Airport Services Manual ja Air Navigation Plan European Region. Talvikunnossapitoon liittyviä määräyksiä on myös yleisissä määräyksissä lentoaseman ylläpidosta (AGA M3-3) ja määräyksissä AGA M3-8 "Kenttäalueen liikenteen ohjaus ja valvonta". Ilmailumääräysten pohjalta laadittu Finavia Oyj:n sisäinen ohjeistus on koottu Kenttätoimialan kunnossapito-ohjeistoon. Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Suomen talven olosuhteissa lentokoneen pintaan kerrostuu usein lunta ja jäätä. Lumi ja jää on poistettava koneen pinnasta turvallisuussyistä. Jäänestokäsittelyllä estetään lumen kiinnittyminen ja jääkerroksen muodostu-

11 11 minen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Koneen lentäessä matkakorkeudella ilmankosteus ja ilmanpaine ovat alhaisia, eikä jäätä yleensä muodostu. Tätä varten ovat lentokoneen omat sähköiset tai mekaaniset jäänpoistolaitteet. Glykoliliuosten käyttömäärä kasvaa lentoliikenteen lisääntymisen myötä. Käyttömääriin vaikuttavat merkittävästi myös talven sääolosuhteet, erityisesti sadanta. Kun lämpötila on alle -10 ºC ja ilmankosteus on alhainen, koneen pintaan ei pääse muodostumaan jäätä, eikä jäänesto- tai jäänpoistokäsittelyjä tarvita. Sen sijaan konetyypeissä, joissa polttoainesäiliöt on sijoitettu siipiin, kylmenneen siiven pintaan voi muodostua ohut jääkerros, vaikka lämpöasteita olisi useita. Kemikaalit Lentoasemalla käytetään liukkaudentorjunnassa pääasiassa nestemäistä kaliumformiaattia (HCOOK) ja rakeista natriumasetaattia (CH 3 COONa). Urean käyttöä on pyritty minimoimaan, ja sitä ei ole käytetty kauden jälkeen. Nestemäinen formiaatti varastoidaan ulkona 15 m 3 :n terässäiliössä. Rakeinen asetaatti varastoidaan 500 kg:n suursäkeissä kylmävarastossa. Lentoasemalla tehdään kunnossapitokaluston ja muiden laitteistojen huolto- ja korjaustöitä, joissa käytetään liuotinpohjaisia pesuaineita ja muita puhdistusnesteitä. Lisäksi lentoasemalla varastoidaan ajoneuvo- ja työkonekaluston huolloissa tarvittavia aineita ja toiminnassa syntyviä ongelmajätteitä. Kemikaalit ja ongelmajätteet säilytetään kunnossapitohallissa tynnyreissä ja kanistereissa. Jäteöljyt varastoidaan 3 m 3 :n terässäiliössä. Lentokoneiden deicing-käsittelyjä (jäänpoisto ja jäätymisen esto) lentoasemalla tekee Airpro Oy. Käsittelyihin käytetään propyleeniglykolipohjaisia (C 3 H 6 (OH) 2 ) nesteitä. Propyleeniglykolia varastoidaan 24 m 3 :n terässäiliössä ulkona. Lisäksi propyleenigykolia varastoidaan muutamissa nestekonteissa (à 1 m 3 ) ulkona ja sisätiloissa. Deicing-käsittelyt tehdään asematasolla.

12 Kemikaali tai valmiste Kaliumasetataattiliuos (Clearway F1) Natriumasetaattirae (Clearway 6S) Safewing MP I Safewing MP IV Kevyt polttoöljy Koostumus 12 Seuraavassa taulukossa on esitetty lupahakemukseen kuuluvat lentoasemalla käytettävät keskeiset kemikaalit. Osuus (%) CAS-nro Luokitus ja lausekkeet Enimmäismäärä prosessissa ja varastossa (t, l) Keskimääräinen käyttö (t/a, l/a) Käyttötarkoitus ja - kohde kaliumformiaatti n Ei luok. vaarallis. 20 t 10 t liukkauden lisäaineet 1 2 torjunta vesi n. 50 natriumasetaatti n. 100 Ei luok. vaarallis. 8 t 0,5 t liukkauden torjunta lisäaineet 1 2 vesi n. 20 propyleeniglykoli n Ei luok. vaarallis l l lentokoneiden jäänesto/- poisto Kevyt polttoöljy > Xn, N, carc. cat 3; R40, R65, R66, R51/53 Diesel diesel > Xn, N, carc. cat 3; R /53 propyleeniglykoli n Ei luok. vaarallis l l lento- lisäaineet 1 2 vesi n. 40 koneiden jäänesto/- poisto l l KT: 27, polttoaineet l l KT: 27, polttoaineet Polttoaineet Kohde Kunnossapitoyksikkö käyttää kaluston polttoaineena kevyttä polttoöljyä ja dieseliä. Polttoöljyn kulutus vuonna 2009 oli noin 15 m 3 ja dieselin kulutus noin 9 m 3. Bensiinin kulutus oli noin 1 m 3. Maakaluston polttonesteen tankkauspaikka on kunnostettu kauppa- ja teollisuusministeriön vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla annetun päätöksen mukaiseksi vuonna Jakelualueella on kunnan rakennustarkastajan vuonna 2005 myöntämä rakennuslupa. Jakelualueen vedet johdetaan hälyttimellä varustetun öljynerottimen kautta imeytysaltaaseen. Hälytys ohjautuu kunnossapidon huoltorakennukseen. Lentoaseman polttonestesäiliöiden tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa. Polttoaineen laatu Säiliön tilavuus (m 3 ) Sijainti Valumaallas Materiaali Valm. vuosi tankkauspaikka kevyt polttoöljy 10 maanpäällinen ei teräs 1) 2005 tankkauspaikka diesel 10 maanpäällinen ei teräs 1) 2005 lentokonehalli, lämmitys kevyt polttoöljy 4 x 1,5 sisätiloissa on muovi 1994 kausiterminaali, lämmitys kevyt polttoöljy 2 x 1,5 sisätiloissa on muovi 2004 huoltorakennus, varavoima kevyt polttoöljy 5 maanpäällinen ei teräs 1) 1991 huoltorakennus, varavoima kevyt polttoöljy 1 sisätiloissa on teräs 1991 huoltorakennus jäteöljy 3 maanpäällinen ei teräs - 1) 2-vaippainen Lisäksi Oy Shell Ab Ilmailulla on polttoaineen varastoalue ja jakelupiste lentoasemalla, mutta ne eivät kuulu lentopaikan ympäristöluvan piiriin. Niissä varastoidaan kerosiinia.

13 Energian käyttö 13 Enontekiön lentoasemalla on sähkölämmitys terminaalirakennuksessa ja huoltorakennuksessa. Kausiterminaalissa ja lentokonehallissa lämpö tuotetaan omilla kevyellä polttoöljyllä toimivilla lämminilmakehittimillä. Vuonna 2009 lämmitysöljyä kului noin 25 m 3 ja sähkö- ja lämpöenergiaa kului MWh. Vedenhankinta ja viemäröinti Lentoaseman käyttövesi saadaan kahdesta aseman alueella olevasta porakaivosta. Kausiterminaalin läheisyydessä sijaitsevan kaivon vettä käytetään terminaalirakennuksessa, kausiterminaalissa ja lentokonehallissa. Toinen kaivo sijaitsee aseman kunnossapidon alueella, ja kaluston huoltorakennuksen käyttövesi otetaan siitä. Terminaaleilla ja lentokonehallilla käytettävä vesi käsitellään kabinettisuodattimella (HOH, Orwa J-CAB) raudan ja mangaanin poistamiseksi ja veden pehmentämiseksi. Lisäksi suodattimeen lisätään suolatabletteja suodatinmassan elvyttämiseksi. Huoltorakennuksen läheisyydessä sijaitsevan porakaivon vettä ei tarvitse käsitellä. Kunnan terveystarkastaja tutkii porakaivojen vedenlaadun kerran vuodessa. Lentoasemalla on kaksi vuonna 2006 rakennettua jätevedenpuhdistamoa. Toinen sijaitsee kausiterminaalin ja lentokonehallin läheisyydessä. Puhdistamossa käsitellään terminaalirakennuksen, kausiterminaalin ja lentokonehallin jätevedet. Toinen puhdistamo on rakennettu huoltorakennuksen läheisyyteen käsittelemään huoltohallista tulevia jätevesiä. Jätevesien puhdistusmenetelmänä on biologis-kemiallinen puhdistus. Puhdistamot ovat pienpuhdistamoja, joiden mitoitusvesimäärät ovat 7,5 m 3 ja 9,5 m 3 vuorokaudessa. Puhdistamot koostuvat sakokaivoista, biosuodattimesta ja selkeyttimestä. Fosforin saostukseen käytetään polyalumiinikloridia, joka syötetään jäteveden sekaan ennen biosuodatinta. Selkeyttimestä vedet ohjataan jakokaivon kautta rakennettuun imeytyskenttään. Imeytyskentissä on sepelikerros, johon vedet imeytetään imeytysputkien avulla. Imeytysputkien päissä on tuuletusputket. Sakokaivoihin imetyt lietteet kuljetetaan imuautolla kunnan jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamoiden toimintaa ei tarkkailla. Maaliikenne ja järjestelyt Lentoasema sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kentälle suuntautuva liikenne on lähinnä matkustaja- ja työmatkaliikennettä. Lentoaseman liikennemäärät vaihtelevat hyvin paljon vuoden aikana: joulukuussa liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa ja muina aikoina ajoneuvoa vuorokaudessa. Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Lentoaseman alueella ei ole mahdollisesti pilaantuneita alueita.

14 14 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön ka nnalta paras käytäntö (BEP) Lentoaseman teknisille toimintaratkaisuille ei ole laadittu parhaan käyttökelpoisen tekniikan arvioimiseen sovellettavaa BAT-vertailuasiakirjaa (BREF). Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Lisäksi hiekoittaminen on mekaaninen menetelmä. Tutkimusten mukaan hiekoittaminen lisää kitkaa vain kertaluonteisesti ja hyvin marginaalisesti. Osa lentokalustosta (esimerkiksi suihkumoottorit ja potkurit) on hyvin vaurioherkkää. Hiekoittaminen on vain poikkeuksellinen erikoistoimenpide. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan määrätyissä sääolosuhteissa kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon tai ennakoivaan liukkaudentorjuntaan estämään kosteuden jäätymistä. Tekninen urea on ollut aikaisemmin perinteinen ja ainoa lentoasemille soveltuva sulatusaine. Se ei aiheuta metallien korroosiota kuten tiesuolat. Asetaateilla on eräissä tilanteissa paremmat ominaisuudet kuin urealla. Asetaattien käyttö on lisääntynyt 1990-luvun jälkipuolelta alkaen. Suorien ympäristövaikutusten kannalta parhaita markkinoilla olevia tuotteita ovat asetaatit ja formiaatit. Formiaatteja pidetään ympäristölle vähemmän haitallisina kuin ureaa ja asetaatteja. Euroopan lentoasemilla käytetään yleisimmin asetaatteja ja formiaatteja. Useat lentoasemat käyttävät muun muassa glykoli- ja alkoholipohjaisia tuotteita. Suorien ympäristövaikutusten lisäksi käytettäviä aineita valittaessa otetaan huomioon aineiden vaikutukset lentokoneiden eri materiaaleihin ja päällysteeseen, millä on merkitystä lentoturvallisuuden kannalta. Ennakoiva liukkaudentorjunta vähentää kemikaalien käyttömääriä. Kiitotien sulana pitämiseen tarvitaan vain puolet siitä kemikaalimäärästä, joka tarvitaan saman jäätyneen vesimäärän sulattamiseen. Liukkausvaroitusjärjestelmien avulla pystytään tekemään keliä koskevia ennusteita ja soveltamaan ennakoivaa liukkaudentorjuntaa. Talvikunnossapidon menetelmiä tutkitaan ja kehitetään aktiivisesti. Menetelmien yhtenä oleellisena valintakriteerinä ovat niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Muita menetelmiä ovat muun muassa kiitotien sulattaminen lämmityslaitteistolla, kiitotien pinnan kuivaaminen imurilla ja asfalttipäällysteiden kuumentamiseen käytettävät laitteet. Lisäksi on testattu uusia liukkaudentorjunta-aineita kuten betaiinia lentokoneiden korroosiovaikutusten vähentämiseksi. Ympäristöjohtamisjärjestelmä Finavia Oyj:n ympäristötyötä koordinoi ympäristöjohtoryhmä. Yhtiö hyödyntää toiminnassaan ISO standardin mukaista ympäristöjohtamisjärjestelmää. Lentoaseman päällikkö vastaa lentoaseman toiminnasta ja on vastuussa asetettujen ympäristötavoitteiden toteuttamisesta sekä ympäristöasioiden hoidosta lentoasemalla. Lentoaseman päällikön määräämä ympäristövastaava ylläpitää ympäristöjärjestelmän dokumentaatiota lentoasemalla ja vastaa ympäristötietojen toimittamisesta raportointia varten.

15 15 Lentoaseman muun henkilöstön tehtävänä on ilmoittaa toimintatapoja tai järjestelmää koskevista puutteista ja syntyvistä kehittämisideoista sekä toimia annetun ohjeistuksen mukaisesti. Finavia Oyj:n ympäristöpolitiikassa on määritelty toiminta ilmailun ja yhteiskunnan parhaaksi, osaaminen ja vastuuntunto, ympäristön kuormittumisen ehkäiseminen, ympäristöasioiden hallinta ja kansainvälinen yhteistyö. YMPÄRISTÖKUORMITUS Enontekiön lentoaseman toiminnassa merkittäviä päästöjä ja ympäristövaikutuksia aiheutuu lentoaseman kenttä-alueen kunnossapidosta, kunnossapitokaluston käytöstä ja huollosta, lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyistä, lentokoneiden liikkumisesta ja lentoaseman rakennusten ylläpidosta. Kiitoteiden talvikunnossapidossa käytetään liukkaudentorjunta-aineita, jotka valumavesien kautta aiheuttavat vesistökuormitusta. Kunnossapitokaluston käyttö, huolto ja korjaus ovat verrattavissa raskaiden ajoneuvojen käyttöön ja ylläpitoon, jossa käsitellään polttoaineita ja syntyy jätteitä. Lentokoneiden käyttöhuollossa merkittävin toiminto on lentokoneiden pintojen jäänesto ja -poisto talviaikana. Toiminnassa käytetty propyleeniglykoli voi valumien kautta aiheuttaa vesistökuormitusta. Lentotoiminnasta aiheutuu melua ja pakokaasupäästöjä. Lentoasema-alueen rakennusten ylläpidosta aiheutuu ympäristövaikutuksia energian käytöstä ja jätteistä. Lentokoneiden tankkaustoiminta edellyttää polttonesteiden varastointia ja käsittelyä, mihin sisältyy vahinkoriski. Lentopolttonestehuollosta vastaa öljy-yhtiö. Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Talvikunnossapito Talvikauteen asti Enontekiön lentoasemalla liukkaudentorjunnassa käytettiin pelkästään ureaa. Sen rinnalla on käytetty formiaattia ja asetaattia vuodesta 2001 lähtien. Urean käyttö on loppunut vuonna Talvikaudella liukkaudentorjuntaan käytettiin nestemäistä kaliumformiaattia 8,1 tonnia kiitotielle, rullaustielle ja asematasolle, yhteensä 13,5 hehtaarille. Liukkaudentorjunta-aineiden käyttö on kasvanut liikennemäärän kasvaessa. Toisaalta talven sääolot vaikuttavan käyttömäärään paljon, ja säiden lauhtuminen on kasvattanut kemiallisen liukkaudentorjunnan tarvetta. Liukkaudentorjuntakemikaalien aiheuttama biologinen hapenkulutus on kaudella ollut noin 1,2 tonnia. Vuonna 2025 liukkaudentorjuntakemikaalien käyttömäärän on arvioitu olevan noin 40 tonnia ja biologisen hapenkulutuksen noin 6 tonnia.

16 Ilma-alusten jäänpoisto ja -esto 16 Sekä jäänpoistoon (deicing) että jäänestoon (anti-icing) käytetään propyleeniglykolia. Enontekiön lentoasemalla käytettiin talvikautena glykolinesteitä 20 m 3. Jäänpoistoon käytetään kuumaa vettä ja tyypin I glykolinestettä. Jäänestoon käytetään tyypin I tai paksunnettua tyypin IV glykolinestettä. Tyypin I nesteen kulutus oli 17 m 3 ja tyypin IV nesteen kulutus 3 m 3. Glykolinesteiden aiheuttama biologinen hapenkulutus on kaudella ollut noin 14 tonnia. Vuonna 2025 glykolinesteiden kulutuksen on arvioitu olevan noin 65 m 3 ja glykolinesteiden aiheuttaman biologinen hapenkulutuksen noin 46 tonnia. Polttonesteet Lentokoneiden tankkaustoiminta edellyttää polttonesteiden varastointia ja käsittelyä, mihin sisältyy vahinkoriski. Lentopolttonestehuollosta vastaa öljy-yhtiö. Suihku- ja potkuriturbiinikoneissa käytetään lentopetrolia eli kerosiinia. Lentopetrolia varastoidaan säiliöissä Finavia Oyj:ltä vuokratuilla varastoalueilla. Lentokoneet tankataan asematasolla autosta käsin. Kunnossapitokaluston polttoaineena käytetään pääasiassa kevyttä polttoöljyä ja dieseliä. Öljysäiliöiden vuodon tai täytön yhteydessä voi öljyä päästä maaperään, mutta vuodon todennäköisyys on pieni. Vuotojen varalta Oy Shell Ab:llä ja lentoasemalla on öljyvahingon toimenpideohjeet, joiden avulla öljyn kulkeutuminen maaperään ja pintavesiin voidaan ehkäistä. Päästöt ilmaan Lentoasema-alueella ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat kenttäalueella operoivat lentokoneet ja maakalusto, maaliikennealueen autoliikenne ja rakennusten lämmitys. Suihku- ja potkuriturbiinimoottoreiden pakokaasut sisältävät typen oksideja (NO X ), palamattomia hiilivetyjä (HC), hiilimonoksidia eli häkää (CO), hiilidioksidia (CO 2 ), vesihöyryä (H 2 O), rikin oksideja (SO X ) ja hiukkasia. Typen oksidien, palamattomien hiilivetyjen ja hiilimonoksidin määrä vaihtelee lennon eri vaiheissa lentomenetelmästä ja moottoritehosta riippuen. Rullausten aikana palamistehokkuus on pienin ja suhteellinen hiilivetypäästö on suurimmillaan. Enontekiön lentoaseman lentoliikenteen ja maakaluston laskennalliset päästöt vuonna 2009 ja ennustetilanteessa vuonna 2025 on esitetty seuraavassa taulukossa. LTOsyklimäärä CO [t/a] HC [t/a] NO x [t/a] Hiukkaset [t/a] SO 2 [t/a] CO 2 [t/a] Polttoaine [t/a] Lentoliikenne v ) ,1 0,3-0, Lentoliikenne ennustetilanteessa 2) ,3 1,9-0, Maakalusto v ) - 0,3 0,1 0,5 0,03 0, Maakalusto ennustetilanteessa 3) - 0,5 0,2 0,8 0,04 0, ) Finavia Oyj, ympäristöraportti ) Ennustetilanne on laskettu siten, että liikenneilmailun arvioidaan noin nelinkertaistuvan ja muun ilmailun kasvavan hieman. 3) Ennustetilanteen päästöt on laskettu siten, että polttoöljyn kulutuksen arvioidaan olevan 50 % suurempi kuin vuonna 2009.

17 Melu 17 Lentokoneiden melu Finavia Oyj ei ole katsonut tarpeelliseksi laatia Enontekiön lentoasemalle lentokoneiden melun leviämistä koskevaa laskennallista selvitystä. Lentoaseman siviililiikenteen operaatiomäärät ovat hyvin vähäiset ja ajoittuvat talvikuukausiin pääosin päivä- ja ilta-aikaan. Myös sotilasliikenteen operaatiomäärät ovat vähäiset ja vaihtelevat vuosittain alueella pidettävien helikopterilentoharjoitusten mukaan. Lentoasema-alueen läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin asutus sijaitsee lentoasemasta lounaaseen yli kolmen kilometrin etäisyydellä. Lähin taajama-alue, Hetta, sijaitsee noin kuuden kilometrin etäisyydellä lentoasemasta koilliseen ja noin viisi kilometriä sivuun kiitotiestä. Lentoliikenteen aiheuttamasta melusta ei ole tullut yhteydenottoja lentoasemalle. Enontekiön lentoaseman operaatiomäärät ovat olleet vuosina 2000, 2005, 2008 ja 2009 sekä ennustetilanteessa seuraavat: Vuosi 2000 Vuosi 2005 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2025 ennuste Liikenneilmailu Yleisilmailu Sotilasilmailu Yhteensä Meluisan MD80-kaluston arvioidaan poistuvan liikenteestä. Konekannan rakenne säilyy muilta osin vuoden 2009 konetyyppijakauman mukaisena. Konekaluston meluominaisuudet kehittyvät positiivisesti. Yleisesti laskennallisten melualueiden kärjet kiitoteiden suunnassa aiheutuvat lähestymisistä ja melualueen sivusuuntaiset laajentumat kiitotien välittömässä läheisyydessä lentoonlähdöistä. Enontekiön lentoasemalla siviililentoliikenne jakautuu pääosin tasaisesti molempiin suuntiin kiitotieltä. Sotilaslentoliikenne jakautuu vaihtelevasti satunnaisten helikopterilentoharjoitusten harjoitusalueiden mukaisesti. Kokemusten perusteella on arvioitu, että Enontekiön lentoaseman siviililiikenteen vuositason laskennallinen L den >55 db melualue sekä vuoden 2009 että vuoden 2025 ennustetulla kokonaisliikenteen määrällä jää hyvin pieneksi. Lentokonemelun L den >55 db melualue ei todennäköisesti ulotu lentoaseman liikkumisrajoitetun alueen ulkopuolelle. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Finavia Oyj:n jätehuoltoon tukeutuvat kaikki lentoasemalla toimivat tahot. Ne toimittavat jätteensä jäteastioihin, jotka tyhjennetään tarvittaessa. EU:n ulkopuolelta tulevan jätteen varastoinnista ja käsittelystä lentoasemalla huolehtii Airpro Oy. Lentoasemalla kertyvä jäte on pääosin normaalia yhdyskuntajätettä. Ongelmajätteitä muodostuu lähinnä ajoneuvojen ja kunnossapitokaluston huolto- ja korjaustoiminnasta. Suihkukoneiden huoltoja ja korjauksia tehdään lentoasemalla vain poikkeustapauksissa.

18 Jätemäärät vuonna 2009 olivat seuraavat: 18 Jätelaji Määrä Yksikkö Sekajäte Keräyspaperi kg l Kaivojen tyhjennysjäte l Pienakut ja paristot 3 kg Ajoneuvojen renkaat 8 kpl Ajoneuvojen akut 22 kpl Jätelajien lajittelu ja keräyspisteet ovat seuraavat: Jätelaji Lajittelu Keräyspiste Sekajäte lajittelematon kaatopaikkajäte Terminaali Toimistopaperi keräyspaperi ja toimistopaperi Terminaali Pahvi ei erilliskeräilyä Biojäte ei erilliskeräilyä Lasi ei erilliskeräilyä Metalliromu oma keräyspiste Terminaali, kunnossapito Jäteöljy jäteöljysäiliö Kunnossapito Kiinteä öljyinen jäte erilliset astiat Kunnossapito Maalit purkin yms. pohjat Kunnossapito Liuottimet erilliset astiat Kunnossapito Akut/paristot erilliset astiat Kunnossapito Loisteputket erillinen astia Terminaali Elektroniikkaromu erillinen astia/lava Kunnossapito TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön maankäyttö Lentoasema sijaitsee Muotkajärven pohjoispäädyn ja kantatien 93 pohjoispuolella. Lentoaseman ympäristössä on pääosin suo- ja metsävaltaisia alueita. Lähimmät asuintalot sijoittuvat noin 2,5 kilometrin etäisyydelle kiitotien itäpuolelle ja noin kolmen kilometrin etäisyydelle kiitotien lounaispuolelle. Hetan keskustaajama sijaitsee noin kuuden kilometrin etäisyydellä lentoaseman itäpuolella. Ympäristön laatu Maaperä Lentoasema-alueen luontainen maaperä on pääosin moreenia. Alueen eteläosassa on myös hiekkavaltainen muodostuma. Alueen ympäristössä on runsaasti suoalueita, joita halkovat moreenipeitteiset kummut ja selänteet. Lentoaseman läheisyydessä olevat vaarat kohoavat noin metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle. Alueen kallioperä on pääosin arkoosigneissiä ja kvartsiittia. Lentoaseman kiitotien koillispääty on tasolla noin +306 mpy ja lounaispääty tasolla noin +304 mpy. Kiitotie on alimmillaan tasolla noin +303 mpy. Terminaalirakennuksen ja asematason alueella maaperä on tasolla noin mpy.

19 Pohjavesi 19 Lentoaseman päällystetyillä alueilla ja moreenipeitteisillä alueilla ei muodostu merkittäviä määriä pohjavettä. Alueella muodostuva pohjavesi purkautuu lentoasema-aluetta ympäröiville suoalueille ja puroihin. Lentoasema-alueen kaakkoisosaan ulottuu III-luokan pohjavesialue Iso Ingijärvi A ( A). Sen kokonaispinta-ala on 0,24 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,14 km 2. Alueella muodostuvan pohjaveden määrä on arviolta 100 m 3 /vrk. Lentoaseman läheisyydessä on myös Muotkajärven III-luokan pohjavesialue ( A ja B). Pintavesi Lentoasema sijoittuu kokonaisuudessaan Muotkajärven valuma-alueelle , jonka pinta-ala on noin 80,5 km 2. Lentoasema-alueen pintavedet kulkeutuvat valuma-alueen pääjärven, Muotkajärven, pohjoisosaan. Lentoaseman hulevedet ohjataan ympäristöön neljästä pisteestä, jotka sijoittuvat kiitotien itä- ja länsipuolelle. Vedet ohjautuvat purkupisteistä suoalueille, ojiin ja puroihin, joista ne kulkeutuvat pääosin kiitotien alitse kulkevan Ingijoen kautta Muotkajärveen ja Pahkurinojan kautta Pahkuri-järveen. Ingijoki saa alkunsa pohjoispuolella olevasta Iso Ingijärvestä. Lentoaseman läheisyydessä sijaitsee seuraavia pintavesiä: Pikku Ingijärvi, Iso Ingijärvi, Kalaton Ingijärvi, Pahkurijärvet, Kihlankijärvet, Myllyrovanjärvi, Muotkajärvi ja Pahkuri. Lisäksi alueen läheisyydessä on pieniä suolampia. Järvet ovat pinta-alaltaan pääosin melko pieniä, 1 10 hehtaaria. Muotkajärven pinta-ala on noin 4,3 km 2. Luonnonolosuhteet Ilmanlaatu Lentoasema sijaitsee Tunturi-Lapissa. Kasvimaantieteellisesti alue sijoittuu pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen. Lentoasema on poronhoitoalueella. Lentoaseman välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura- tai muita suojelualueita. Noin 20 kilometrin säteellä sijaitsevat suojelu- ja Natura-alueet ovat Tornionjoen ja Muonionjoen vesistöalue, Sotkavuoma, Pallas- Ounastunturi, Luppokurun lehto, Pyörisjärven erämaa, Ounasjoki ja Tervantovaara. Enontekiön lentoaseman lähialueen ilmanlaatu on yleisesti ottaen hyvä, sillä alueella ei ole raskasta teollisuutta tai laajoja taajama-alueita. Alueen asukastiheys on alhainen ja liikennemäärät pieniä. Kantatie 93:n keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2006 oli noin 570 ajoneuvoa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luonnonympäristöön Noin 2,5 kilometrin etäisyydellä lentoasemasta sijaitsevat Natura-alueet Tornionjoen-Muonionjoen vesistö ja Sotkavuoman alue. Tornionjoen- Muonionjoen vesistöalueella esiintyy luontodirektiivin liitteen II mukaisia

20 20 lajeja. Sotkavuoman alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen II ja lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Lisäksi Sotkavuoman alue kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Finavia Oyj:llä ei ole tiedossa, että melulla olisi havaittavaa vaikutusta lentoaseman läheisyydessä olevaan luonnonympäristöön ja linnustoon. Lentotoimintaa on harjoitettu lentoasemalla 1980-luvulta lähtien. Linnut eivät erityisesti karkotu lentoasemien ympäristöstä. Pikemminkin eräät lajit esiintyvät runsaina lentoaseman avoimessa elinympäristössä. Ennustetilanteessa vuonna 2025 lentoliikenteen määrä kasvaa, minkä vuoksi riski törmätä lintuihin suurenee. Lintujen karkottaminen lentokoneiden operoidessa kentällä kuuluu lentoasemien rutiinitoimintoihin. Vaikutus maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Lapin olosuhteissa suurin osa liukkaudentorjunta-aineista päätyy aurojen ja lumilinkojen heittämänä kiitotien vierustan nurmetetulle alueelle. Arviolta 20 % liukkaudentorjunta-aineista kulkeutuu sadevesiviemäriin ja 80 % nurmialueille. Jäänpoistoon ja -estoon käytettävistä glykolinesteistä arviolta 80 % jää asematasolle ja loput kulkeutuvat koneiden mukana kiitotielle. Asematasolle jääneestä glykolista arviolta 20 % kulkeutuu sadevesiviemäriin ja 80 % lumen mukana nurmialueelle. Talvikaudella maaperään kohdistuva happea kuluttava kuormitus oli yhteensä 12,4 tonnia ja pintavesiin kohdistuva kuormitus oli yhteensä noin 3 tonnia. Koska asetaatit ja formiaatit ovat nopeasti hajoavia yhdisteitä ja niiden haittavaikutus kestää melko lyhyen ajan, niiden vaikutuksia pinta- ja pohjaveden laatuun voidaan pitää vähäisinä. Vuoden 2025 ennustetilanteessa glykolinesteiden ja liukkaudentorjuntaaineiden kulutus talvikaudella olisi arviolta 2,5-kertainen viimeisten viiden vuoden keskiarvokulutukseen verrattuna. Ennustetilanteessa liukkaudentorjunta-aineiden kulutus on arviolta 40 tonnia ja glykolinesteiden kulutus noin 65 m 3. Käyttömäärien perusteella laskettu hapenkulutuskuormitus olisi noin 52 tonnia, josta kuormitus pintavesiin olisi noin 10 tonnia. Oletuksena on, että liukkaudentorjunnassa käytetään kaliumformiaattia. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin eivät tule merkittävästi kasvamaan ennustetilanteessa viime talvien tasoon nähden. Liukkaudentorjunta- ja jäänpoistoaineiden vaikutuksia pintavesien laatuun ei tarkkailla Enontekiön lentoaseman ympäristössä, koska käyttömäärät ovat vähäisiä. Arviolta noin 20 % lentoasemalla käytetyistä kemikaaleista kulkeutuu hulevesien mukana suoalueille, ojiin ja puroihin, joista vedet kulkeutuvat pääosin Ingijoen kautta Muotkajärveen ja Pahkurinojan kautta Pahkuri-järveen ja edelleen Ounasjärveen. Lentoasema-alueelta tulevat hulevedet joko suodattuvat suoalueille tai laimenevat kulkeutuessaan Muotkajärveen, joten on oletettavaa, että vesistön happipitoisuus pysyy hyvällä tasolla ja kalatalousvaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi ja ovat lähinnä teoreettisia. Polttonesteiden pääsyä maaperään ja vesiin on vähennetty tekemällä tankkauspaikoilla kauppa- ja teollisuusministeriön jakeluasemia koskevan päätöksen nro 415/1998 mukaiset suojaukset. Finavia Oyj:n maakaluston polttoaineiden jakeluasemalta tulevat vedet johdetaan hälyttimellä varuste-