ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 58/11/1 Dnro PSAVI/217/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 58/11/1 Dnro PSAVI/217/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2011"

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 58/11/1 Dnro PSAVI/217/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Enontekiön lentoaseman ympäristölupa, Enontekiö Finavia Oyj PL Vantaa

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 Toimintaa koskevat luvat... 5 Sopimukset... 5 Kaavoitustilanne... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Historia ja nykyinen toiminta... 5 Lentoasemalla toimivat tahot... 6 Lentoasema-alue... 6 Lentoliikenne... 6 Liikennemäärät ja lentokalusto... 7 Nykytilanne... 7 Liikenteen kehittyminen... 7 Lentoaseman tekniset tiedot... 8 Kenttäalue... 8 Ilmatila ja lentoreitit... 8 Lentoaseman kunnossapito Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Kemikaalit Polttoaineet Energian käyttö Vedenhankinta ja viemäröinti Maaliikenne ja järjestelyt Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Ympäristöjohtamisjärjestelmä YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön maankäyttö Ympäristön laatu Maaperä Pohjavesi Pintavesi Luonnonolosuhteet Ilmanlaatu TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luonnonympäristöön Vaikutus maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun ja tärinän vaikutus Vaikutus terveyteen PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMET Jäänesto ja liukkaudentorjunta Ilmapäästöjen hallinta Melun hallinta TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Ympäristötarkkailuohjelma Pintavesitarkkailu... 24

3 3 Jätteet Päästöt ilmaan Melu Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Riskinarviointi LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan kuuleminen ja vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesiin ja maaperään Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Polttoaineet, kemikaalit ja varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointi Käyttö- ja päästötarkkailu Ympäristövaikutusten tarkkailu Mittausten laadunvarmennus Kirjanpito ja raportointi Toiminnan lopettaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 39

4 4 HAKEMUS Ilmailulaitos Finavia Oyj on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Enontekiön lentoaseman nykyiselle ja ennustetun kehityksen mukaiselle toiminnalle. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Enontekiön lentoaseman toimintaa. Lupaa haetaan nykyiselle ja vuoteen 2025 saakka ennustettavissa olevalle toiminnalle. Ympäristölupahakemukseen kuuluu Finavian Oyj:n toiminta lentoasemalla. Hakemukseen kuuluvat seuraavat lentoaseman toiminnot: lentoaseman kenttäalueen liikenne (ilma-alukset ja maaliikenne) ja niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman välittömässä läheisyydessä, asematasojen, rullausteiden ja kiitoteiden kunnossapito, kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta, ilma-alusten jäänesto- ja jäänpoistokäsittely, kenttäalueiden palo- ja pelastuspalvelut, Finavia Oyj:n käyttämien kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö, Finavia Oyj:n tilojen energiankulutus ja vedenhankinta sekä toiminnassa syntyvät jätteet. Enontekiön lentoasema sijaitsee Enontekiön kunnassa noin kuusi kilometriä Hetan taajaman länsipuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 12 b) mukaan lentopaikalla on oltava ympäristölupa. Lapin ympäristökeskus on päivätyssä kirjeessään edellyttänyt Ilmailulaitos Finaviaa hakemaan ympäristölupaa Enontekiön lentoaseman toiminnalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen lentoasemaa koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 12 b) kohdan nojalla.

5 5 TOIMINTAA KOSKEV AT LUV AT, SOPIMUKSET J A ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Toimintaa koskevat luvat Sopimukset Enontekiön lentoasemalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Toimintaan liittyvät muut aiemmat päätökset ja sopimukset ovat seuraavat: Jätevedenpuhdistamot ja maakaluston jakelualue Kunnan rakennustarkastaja on myöntänyt Enontekiön lentoaseman jätevedenpuhdistamoille ja maakaluston jakelualueelle rakennusluvat. Lintujen ja rauhoitettujen ja rauhoittamattomien eläinten torjuntaluvat Lapin ympäristökeskus on vuonna 2005 myöntänyt lentoasemalle luvan poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun. Maa- ja metsätalousministeriö on vuonna 2005 myöntänyt Ilmailulaitos Finavialle luvan tappaa lentoasemilla lentoliikennettä vaarantavat rauhoitetut ja rauhoittamattomat eläimet. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun. Lentoaseman maa-alueet omistaa Finavia Oyj. Oy Shell Ab:llä on maanvuokrasopimus lentoaseman alueella ilmailuhuoltoaseman alueesta. Kaavoitustilanne Ympäristöministeriön vahvistamassa Tunturi-Lapin maakuntakaavassa lentoasema on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL). Lentoliikennettä on kehitettävä kasvavien kotimaisten tarpeiden lisäksi myös kansainvälisesti painottaen matkailua ja muita elinkeinoja tukevien lentoyhteyksien kehittämistä. Lentoasema sijoittuu Hetan ympäristön ranta-alueiden osayleiskaavan alueelle merkinnällä LL (lentoliikenteen alue). Lentoaseman alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijoittuvat Hetan taajaman alueelle noin 6,5 kilometrin etäisyydelle lentoaseman itäpuolelle. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Historia ja nykyinen toiminta Enontekiön kunta aloitti 800 m x 23 m kokoisen pienlentokentän rakentamisen vuonna Kenttä valmistui vuonna Kiitotie jatkettiin metrin pituiseksi 1980-luvun puolivälissä. Valtion omistukseen lentoasema siirtyi vuonna Ensimmäinen reittiliikennelento lentoasemalta

6 6 lennettiin vuonna Kiitotie jatkettiin ja levennettiin 1990-luvun alussa nykyiseen kokoonsa, m x 45 m. Asematasoa laajennettiin vuonna 2003 vastaamaan lisääntyvää paikoitustarvetta. Kiitotie on varustettu nykyaikaisilla lähestymis- ja kiitotievalojärjestelmillä sekä Cat1 ILStarkkuuslähestymisjärjestelmällä. Uudistukset on tehty voimakkaasti kehittyneen charter-liikenteen mahdollistamiseksi. Matkustajaterminaali rakennettiin ensi vaiheessa palvelemaan alle 50- paikkaisia liikennekoneita. Rakennusta oli tarkoitus myöhemmin laajentaa, mutta hanke ei ole toteutunut. Varsinainen matkustajaliikenne hoidetaan 1990-luvulla rakennetun lentokonehallin ja sen viereen vuonna 2005 rakennetun "kausiterminaalin" kautta. Lentoasemalla toimivat tahot Enontekiön lentoasemalla toimivat Finavia Oyj:n lisäksi seuraavat toiminnanharjoittajat joko Finavia Oyj:n tiloissa tai erillisissä tiloissa Finavia Oyj:ltä vuokratulla alueella: Toiminta Sotilasliikenne Valvonta- ja pelastuslentotoiminta Lentoyhtiöt Yleisilmailu Maapalvelut lentoyhtiöille Polttoaineiden jakelu Muut yritykset/tahot Taho Lapin lennosto ja Utin helikopteripataljoona, satunnaista toimintaa Rajavartiolaitos Finnish Commuter Airlines Oy Ulkomaiset lentoyhtiöt Satunnaisia vierailijoita Airpro Oy Oy Shell Ab Ilmailu Matkamuistomyymälä/kahvila Autovuokraamo Lentoasema-alue Lentoasema-alue koostuu maaliikenne- ja kenttäalueesta. Lentoaseman maaliikennealue käsittää maaliikenneyhteydet ja pysäköintialueet. Aseman tieyhteyksistä päätieverkkoon vastaa Finavia Oyj. Yhtiö vastaa sisäisistä kulkuyhteyksistä ja lentoaseman pysäköintipalveluista ja luo edellytykset taksi-, joukkoliikenne- ja autonvuokrauspalveluille. Lentoaseman kenttäalue muodostuu asematasosta ja liikennealueesta. Finavia Oyj hoitaa asematasolla maaliikenteen ohjausta ja opastaa asematasolla liikkuvia ja pysäköiviä lentokoneita. Kiito- ja rullaustiet muodostavat lentoaseman liikennealueen, jonka turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta Finavia Oyj vastaa. Finavia Oyj tukeutuu kenttäalueiden palo- ja pelastuspalveluissa Lapin pelastuslaitokseen. Lentoliikenne Säännöllistä reittiliikennettä Helsingistä Enontekiön lentoasemalle lentää tällä hetkellä Finncomm Airlines kerran viikossa kevättalvella. Kansainvälisiä charter-lentoja lennetään pääasiassa Brittein saarilta. Charter-lentojen määrä on noin vuodessa.

7 7 Enontekiö tekee yhdessä Norjan Kautokeinon alueen kanssa yhteistyötä lentoaseman kehittämiseksi ja säännöllisen reittiliikenteen vakiinnuttamiseksi ympärivuotiseksi. Sotilasilmailu Enontekiön lentoasemalla on vähäistä. Asemalla ei järjestetä säännöllisesti lentotoimintaharjoituksia. Viime vuosina on järjestetty satunnaisesti noin yhden viikon kestäviä helikoptereiden harjoituksia. Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskonekalusto käyttää lentoasemaa vuosittain vähäisiä määriä lähinnä lentoharjoitusten yhteydessä. Torjuntahävittäjät (Hornet) ja suihkuharjoitushävittäjät (Hawk) operoivat kentällä satunnaisesti käyttäen sitä lähinnä varakenttänä tai lähestymisharjoitteluun. Sotilasilmailun aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman lähialueella ovat nykyisin ja tulevaisuudessa vähäiset. Liikennemäärät ja lentokalusto Nykytilanne Enontekiön lentoasema on matkustajamäärältään Suomen seitsemänneksi pienin (noin matkustajaa vuonna 2009). Liikenneilmailun operaatiomäärät ovat pienet: 146 operaatiota vuonna Vuosikeskiarvona päivässä on 0,4 operaatiota. Matkailun kausivaihteluista johtuen vilkkaimmat ajankohdat ajoittuvat talvikaudelle joulu huhtikuulle. Hiljaisimmat kuukaudet ajoittuvat kesään ja loppusyksyyn. Liikenneilmailun operaatiomääristä 78 % on kansainvälisiä charter-lentoja ja matkustajamääristä 73 % on kansainvälisiä matkustajia. Vuonna 2009 yleisin ilma-alustyyppi matkustajaliikenteessä oli Airbus A320 -sarjan koneet, joilla tehtiin keskimäärin 0,24 operaatiota vuorokaudessa. Kaupallisia lentoja lennetään pääasiallisesti klo Näistä suurin osa on päiväaikana klo Enontekiön lentoasemalla on yleisilmailun lentoja hyvin vähän. Vuonna 2009 näitä oli 26 eli 7 % kaikista operaatioista. Sotilasliikenteen osalta vuosi 2009 oli poikkeuksellinen edellisiin vuosiin verrattuna. Helmikuussa 2009 lentoasemalla pidettiin Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonan lentoharjoitus. Vuonna 2009 kokonaisoperaatiomäärä oli 238, joista helikoptereilla lennettyjä oli 234, yhteys- ja kuljetuskoneilla lennettyjä 2 ja hävittäjäoperaatioita 2. Vuonna 2004 sotilasoperaatioiden määrä oli 30 ja vuosina operaatioiden määrä oli 0 8. Liikenteen kehittyminen Matkustajamäärän arvioidaan kasvavan vähintään neljä prosenttia vuodessa. Kokonaismatkustajamäärän arvioidaan moninkertaistuvan noin , jopa matkustajaan vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Kasvun edellytyksenä on matkailun ja Norjan kanssa tehtävän yhteistyön myönteinen kehitys ja markkinoinnin onnistuminen. Kaupallisen liikenteen operaatioiden arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 600 operaatioon. Lennot ajoittuvat pääsääntöisesti keskipäivälle ja alkuiltaan. Poikkeamat myöhäisemmäksi ovat satunnaisia. Yleisilmailun laskeutumismäärän oletetaan kasvavan jonkin verran vuoteen 2025 saakka.

8 8 Sotilaslentojen määrän arvioidaan kasvavan maltillisesti lähitulevaisuudessa, mutta pysyvän silti melko vähäisenä. Vuoteen 2025 mennessä sotilaslentojen määrä tulee olemaan korkeimmillaan 50 operaatiota vuodessa. Poikkeuksena ovat satunnaisesti kerran vuodessa järjestettävät helikoptereiden lentoharjoitukset. Lentoaseman tekniset tiedot Kenttäalue Enontekiön lentoaseman kiitotien pituus on metriä ja leveys 45 metriä. Kiitotien kokonaispinta-ala on noin 11 hehtaaria. Koko asfaltoidun kenttäalueen (kiitotie, rullaustiet, asematasot) pinta-ala on noin 13,5 hehtaaria. Ilmatila ja lentoreitit Ilmatila on jaettu valvottuun ja valvomattomaan ilmatilaan sekä lentotiedotusvyöhykkeisiin (FIZ). Valvottu ilmatila on ala-, ylä- ja sivurajoiltaan määritetty ilmatila, jossa annetaan eriasteista lennonjohtopalvelua ja lentämiseen vaaditaan lennonjohtoselvitys. Lennonjohto vastaa porrastamisesta eli ilma-alusten välisen turvallisen etäisyyden säilymisestä valvotussa ilmatilassa. Valvotun ilmatilan rajat määritellään yleensä kaupallisen lentoliikenteen tarpeiden pohjalta. Tämä käyttää mittarilentosääntöjä (IFR) eli navigointi tapahtuu mittarinäyttämien perusteella. Lentopaikan lentotiedustelupalvelu AFIS (Aerodrome Flight Information Service) on osa ilmaliikennepalvelujärjestelmää. AFIS-palvelu on järjestetty IFR-lentoliikenteen turvaamiseksi lentoasemilla, joilla lennonjohtopalvelun järjestämistä ei liikennemäärien vuoksi ole katsottu tarpeelliseksi. Palvelun antamisesta vastaa tehtävään koulutettu lennontiedottaja. AFISlentoasemalla ja sitä ympäröivässä ilmatilassa ilma-aluksille annetaan liikennetiedotuksia. Liikennetiedotusten tarkoitus on aikaansaada sujuva ja turvallinen lentoliikenne. AFIS antaa myös tiedot säästä, kiitotieolosuhteista ja lentopaikan laitteiden toimintakunnosta. Tiedotuksiin perustuen ilmaaluksen päällikkö tekee ratkaisunsa ja ilmoittaa menettelytapansa, joilla säilyttää turvallisen etäisyyden muuhun liikenteeseen. Lennontiedottaja seuraa tilannetta ja antaa uusia tiedotuksia tarvittaessa. Laitteiden käytön ja ajoneuvoliikenteen osalta menetelmät ovat samat kuin lennonjohtokentillä. Enontekiön lentoasemalla annetaan AFIS-palvelua. Valvomattomassa ilmatilassa saa vastaavasti lentää ilman lennonjohtoselvitystä lentosääntöjä noudattaen. Siellä lentävät pääsääntöisesti yleisilmailijat, jotka vastaavat itse ilma-alusten välisen turvaetäisyyden säilymisestä. Tämä liikenne käyttää pääasiassa näkölentosääntöjä eli navigointi tapahtuu karttojen ja näköhavaintojen avulla. Enontekiön lentotiedotusvyöhyke (FIZ) ulottuu maasta lentopinnalle 95 (9 500 jalkaa). Korkeudet on määritelty QNH:lla (korkeustaso merenpinnasta). AFIS AFIS saa Suomen aluelennonjohdolta (ACC) reittiselvityksen, jonka se välittää ilma-alukselle. Selvitykseen sisältyy pääsääntöisesti matkalentoreitti

9 9 määränpäähän ja lupa nousta tietylle korkeudelle. Kotimaan liikenteessä olevan ilma-aluksen jättäessä Enontekiön ilmatilan AFIS luovuttaa ilmaaluksen Suomen aluelennonjohdolle. Kansainvälinen tilauslentoliikenne tulee ja lähtee yleensä suoraan Ruotsin ilmatilan kautta, jolloin AFIS luovuttaa lähtevän ilma-aluksen Ruotsin aluelennonjohdon taajuudelle. AFIS:in vastuulla ovat sen vastuualueella toimivat ilma-alukset. Lentotiedotusvyöhykkeelle saavutaan ja siitä poistutaan näkölentosäännöllä lennettäessä määrättyjen tulo- ja menoporttien kautta, jotka on esitetty muun muassa näkölähestymiskartassa. AFIS vastaanottaa luovutettavan ilma-aluksen suoraan aluelennonjohdolta. Liittymäpintana lähilennonjohdolta aluelennonjohdolle on lentopinta 100 ( jalkaa) tai lentotiedotusvyöhykkeen raja. Päinvastoin toimivat tuloportit. Tuloporteilta on määritetty alkulähestymisreitit, jotka johtavat loppulähestymisen alkuun noin 20 kilometrin etäisyydelle kiitotien päästä. Loppulähestymisen ennen kiitotielle laskeutumista ilma-alus suorittaa joko mittarilähestymismenetelmän (RNAV, NDB) mukaisesti tai hyvällä säällä näköyhteydessä kiitotiehen (näkölähestyminen). Näkölähestymisessä loppuosa eli kiitotien suuntaisesti lennetty lähestymisen vaihe on yleensä lyhyempi kuin mittarilähestymisessä, lyhimmillään muutamia kilometrejä. Lentoonlähdöissä ilma-alukset säilyttävät yleensä kiitotien suunnan tiettyyn korkeuteen asti ennen kuin kaartavat reitille tai annettuun määräsuuntaan. Aluelennonjohdon ilmatila koostuu yksisuuntaisista lentoväylistä ja RNAVmääritellyistä lentoreiteistä. Ilma-alukset lentävät näitä reittejä pitkin määrätyllä korkeus-, sivuttais- tai pitkittäiserolla toisiinsa. Navigointiteknologia Ilma-aluksen suunnistus on mittarilentosääntöjen mukaan lennettäessä perustunut maassa olevien laitteiden ohjaamon näyttölaitteisiin antamien signaalien mukaan toimimiseen. Tärkein navigaatiolaite on monisuuntamajakka (VOR), johon liittyy myös etäisyyden mittauslaite (DME). Ilma-alusten navigointi perustuu enenevässä määrin satelliittipaikannuksen hyödyntämiseen eli RNAV-tekniikkaan (Area Navigation). Lentokoneen suunnistuslaitteet keräävät tietoa erinäisistä tietolähteistä, jotka voivat sijaita maanpinnalla (VOR, DME), avaruudessa (GPS- ja GLONASS-satelliitit) tai lentokoneessa itsessään (INS eli inertia). Näistä tai niiden yhdistelmistä saatujen tietojen perusteella lentokoneen suunnistustietokone määrittää lentokoneen paikan ja avustaa navigoinnissa ennalta määrättyjen reittiohjeiden mukaisesti. Kun RNAV-laitteisto on kytketty lentokoneen lennonhallintajärjestelmään eli FMS:ään (Flight Management System), lentokoneen suoritusarvoja pystytään hyödyntämään optimaalisesti eri lennon vaiheissa ja saavuttamaan merkittäviä polttoainesäästöjä ja vähentämään päästöjä. Lentoreitit lentoasemien lähialueen ulkopuolella on määritetty RNAV-pohjaisesti. Lentoreitit Ilmatilan rakennetta ja lentoreittejä koskevat tiedot laaditaan ja julkaistaan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n määrittelemien menettelyiden mukaisesti käyttäen sen standardoimaa esittämistapaa.

10 Lentoaseman kunnossapito 10 Finavia Oyj:n kunnossapitoyksikkö vastaa lentoasema-alueen, rakennusten ja maakaluston kunnossapidosta. Yksikkö vastaa alihankkijana lentopolttonesteiden laadunseurannasta ja tankkauksista. Lentoaseman kunnossapitoon kuuluu muun muassa kiitoteiden liukkaudentorjunta ja muu talvikunnossapito. Yksikkö sijaitsee lentoaseman teknisellä alueella. Kunnossapitoyksiköllä on lentoaseman kunnossapitoa varten kolme henkilöautoa, neljä pakettiautoa, kaksi pyöräkuormaajaa, kolme lumilinkoa, kolme harjapuhallinta, yksi moottorikelkka ja yksi mönkijä. Talvikunnossapito Kiitotien liukkaudentorjunta on talviaikana välttämätöntä. Laskeutuva kone koskettaa kiitotietä kilometrin tuntinopeudella, ja koneen on pystyttävä pysähtymään turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Jokainen lentoonlähtö ja laskeutuminen tarkastetaan ja arvioidaan erikseen. Arviolaskelmissa keskeisiä tekijöitä ovat kiitotien pinnan kitka ja pinnan tila. Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Harjaus aloitetaan kiitotien keskeltä ja lunta poistetaan reunoille päin. Näin lumi saadaan jakautumaan tasaisesti kiitotien molemmille puolille, mikä hidastaa korkeiden lumivallien syntymistä reuna-alueille. Kiitotien reunaan siirretty lumi kootaan kiitotien reunavalorivin sisäpuolelle valliksi, joka heitetään suurteholumilingolla pois kiitotieltä. Kiitotien ulkopuolella on määritelty lumiprofiilit, joita korkeampia lumivalleja ei sallita. Heti kiitotievalojen ulkopuolella lumikerroksen paksuus ei saa olla yli 30 senttimetriä. Lunta saa 15 metrin etäisyydellä olla korkeintaan 1 metri, 20 metrin etäisyydellä 1,5 metriä ja 25 metrin etäisyydellä 3 metriä. Kiitotieltä talven aikana lingottu lumi on noin metriä leveänä mattona kiitotien molemmin puolin. Jos talven lumensyvyys on 80 senttimetriä, reunaalueilla on lunta keskimäärin 1,2 metriä. Asematasoalueella reunavallille ei ole korkeusrajoituksia. Kiitotieltä ja asematasolta kertyneitä lumia ei kuljeteta eikä varastoida muualle. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Sääolosuhteiden mukaan kiitotielle levitetään kemikaaleja g/m 2 eli yhdellä levityskerralla 1 4 tonnia. Kemikaalit levitetään kiitotien metrin levyiselle keskikaistalle. Lentoasemien talvikunnossapitoa Suomessa koskee ilmailumääräys AGA M3-10 "Lumenpoisto ja liukkaudentorjunta", joka perustuu kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen (Annex 14) normeihin ja suosituksiin sekä kansainvälisen ilmailujärjestön ICAOn julkaisuihin Airport Services Manual ja Air Navigation Plan European Region. Talvikunnossapitoon liittyviä määräyksiä on myös yleisissä määräyksissä lentoaseman ylläpidosta (AGA M3-3) ja määräyksissä AGA M3-8 "Kenttäalueen liikenteen ohjaus ja valvonta". Ilmailumääräysten pohjalta laadittu Finavia Oyj:n sisäinen ohjeistus on koottu Kenttätoimialan kunnossapito-ohjeistoon. Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Suomen talven olosuhteissa lentokoneen pintaan kerrostuu usein lunta ja jäätä. Lumi ja jää on poistettava koneen pinnasta turvallisuussyistä. Jäänestokäsittelyllä estetään lumen kiinnittyminen ja jääkerroksen muodostu-

11 11 minen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Koneen lentäessä matkakorkeudella ilmankosteus ja ilmanpaine ovat alhaisia, eikä jäätä yleensä muodostu. Tätä varten ovat lentokoneen omat sähköiset tai mekaaniset jäänpoistolaitteet. Glykoliliuosten käyttömäärä kasvaa lentoliikenteen lisääntymisen myötä. Käyttömääriin vaikuttavat merkittävästi myös talven sääolosuhteet, erityisesti sadanta. Kun lämpötila on alle -10 ºC ja ilmankosteus on alhainen, koneen pintaan ei pääse muodostumaan jäätä, eikä jäänesto- tai jäänpoistokäsittelyjä tarvita. Sen sijaan konetyypeissä, joissa polttoainesäiliöt on sijoitettu siipiin, kylmenneen siiven pintaan voi muodostua ohut jääkerros, vaikka lämpöasteita olisi useita. Kemikaalit Lentoasemalla käytetään liukkaudentorjunnassa pääasiassa nestemäistä kaliumformiaattia (HCOOK) ja rakeista natriumasetaattia (CH 3 COONa). Urean käyttöä on pyritty minimoimaan, ja sitä ei ole käytetty kauden jälkeen. Nestemäinen formiaatti varastoidaan ulkona 15 m 3 :n terässäiliössä. Rakeinen asetaatti varastoidaan 500 kg:n suursäkeissä kylmävarastossa. Lentoasemalla tehdään kunnossapitokaluston ja muiden laitteistojen huolto- ja korjaustöitä, joissa käytetään liuotinpohjaisia pesuaineita ja muita puhdistusnesteitä. Lisäksi lentoasemalla varastoidaan ajoneuvo- ja työkonekaluston huolloissa tarvittavia aineita ja toiminnassa syntyviä ongelmajätteitä. Kemikaalit ja ongelmajätteet säilytetään kunnossapitohallissa tynnyreissä ja kanistereissa. Jäteöljyt varastoidaan 3 m 3 :n terässäiliössä. Lentokoneiden deicing-käsittelyjä (jäänpoisto ja jäätymisen esto) lentoasemalla tekee Airpro Oy. Käsittelyihin käytetään propyleeniglykolipohjaisia (C 3 H 6 (OH) 2 ) nesteitä. Propyleeniglykolia varastoidaan 24 m 3 :n terässäiliössä ulkona. Lisäksi propyleenigykolia varastoidaan muutamissa nestekonteissa (à 1 m 3 ) ulkona ja sisätiloissa. Deicing-käsittelyt tehdään asematasolla.

12 Kemikaali tai valmiste Kaliumasetataattiliuos (Clearway F1) Natriumasetaattirae (Clearway 6S) Safewing MP I Safewing MP IV Kevyt polttoöljy Koostumus 12 Seuraavassa taulukossa on esitetty lupahakemukseen kuuluvat lentoasemalla käytettävät keskeiset kemikaalit. Osuus (%) CAS-nro Luokitus ja lausekkeet Enimmäismäärä prosessissa ja varastossa (t, l) Keskimääräinen käyttö (t/a, l/a) Käyttötarkoitus ja - kohde kaliumformiaatti n Ei luok. vaarallis. 20 t 10 t liukkauden lisäaineet 1 2 torjunta vesi n. 50 natriumasetaatti n. 100 Ei luok. vaarallis. 8 t 0,5 t liukkauden torjunta lisäaineet 1 2 vesi n. 20 propyleeniglykoli n Ei luok. vaarallis l l lentokoneiden jäänesto/- poisto Kevyt polttoöljy > Xn, N, carc. cat 3; R40, R65, R66, R51/53 Diesel diesel > Xn, N, carc. cat 3; R /53 propyleeniglykoli n Ei luok. vaarallis l l lento- lisäaineet 1 2 vesi n. 40 koneiden jäänesto/- poisto l l KT: 27, polttoaineet l l KT: 27, polttoaineet Polttoaineet Kohde Kunnossapitoyksikkö käyttää kaluston polttoaineena kevyttä polttoöljyä ja dieseliä. Polttoöljyn kulutus vuonna 2009 oli noin 15 m 3 ja dieselin kulutus noin 9 m 3. Bensiinin kulutus oli noin 1 m 3. Maakaluston polttonesteen tankkauspaikka on kunnostettu kauppa- ja teollisuusministeriön vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla annetun päätöksen mukaiseksi vuonna Jakelualueella on kunnan rakennustarkastajan vuonna 2005 myöntämä rakennuslupa. Jakelualueen vedet johdetaan hälyttimellä varustetun öljynerottimen kautta imeytysaltaaseen. Hälytys ohjautuu kunnossapidon huoltorakennukseen. Lentoaseman polttonestesäiliöiden tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa. Polttoaineen laatu Säiliön tilavuus (m 3 ) Sijainti Valumaallas Materiaali Valm. vuosi tankkauspaikka kevyt polttoöljy 10 maanpäällinen ei teräs 1) 2005 tankkauspaikka diesel 10 maanpäällinen ei teräs 1) 2005 lentokonehalli, lämmitys kevyt polttoöljy 4 x 1,5 sisätiloissa on muovi 1994 kausiterminaali, lämmitys kevyt polttoöljy 2 x 1,5 sisätiloissa on muovi 2004 huoltorakennus, varavoima kevyt polttoöljy 5 maanpäällinen ei teräs 1) 1991 huoltorakennus, varavoima kevyt polttoöljy 1 sisätiloissa on teräs 1991 huoltorakennus jäteöljy 3 maanpäällinen ei teräs - 1) 2-vaippainen Lisäksi Oy Shell Ab Ilmailulla on polttoaineen varastoalue ja jakelupiste lentoasemalla, mutta ne eivät kuulu lentopaikan ympäristöluvan piiriin. Niissä varastoidaan kerosiinia.

13 Energian käyttö 13 Enontekiön lentoasemalla on sähkölämmitys terminaalirakennuksessa ja huoltorakennuksessa. Kausiterminaalissa ja lentokonehallissa lämpö tuotetaan omilla kevyellä polttoöljyllä toimivilla lämminilmakehittimillä. Vuonna 2009 lämmitysöljyä kului noin 25 m 3 ja sähkö- ja lämpöenergiaa kului MWh. Vedenhankinta ja viemäröinti Lentoaseman käyttövesi saadaan kahdesta aseman alueella olevasta porakaivosta. Kausiterminaalin läheisyydessä sijaitsevan kaivon vettä käytetään terminaalirakennuksessa, kausiterminaalissa ja lentokonehallissa. Toinen kaivo sijaitsee aseman kunnossapidon alueella, ja kaluston huoltorakennuksen käyttövesi otetaan siitä. Terminaaleilla ja lentokonehallilla käytettävä vesi käsitellään kabinettisuodattimella (HOH, Orwa J-CAB) raudan ja mangaanin poistamiseksi ja veden pehmentämiseksi. Lisäksi suodattimeen lisätään suolatabletteja suodatinmassan elvyttämiseksi. Huoltorakennuksen läheisyydessä sijaitsevan porakaivon vettä ei tarvitse käsitellä. Kunnan terveystarkastaja tutkii porakaivojen vedenlaadun kerran vuodessa. Lentoasemalla on kaksi vuonna 2006 rakennettua jätevedenpuhdistamoa. Toinen sijaitsee kausiterminaalin ja lentokonehallin läheisyydessä. Puhdistamossa käsitellään terminaalirakennuksen, kausiterminaalin ja lentokonehallin jätevedet. Toinen puhdistamo on rakennettu huoltorakennuksen läheisyyteen käsittelemään huoltohallista tulevia jätevesiä. Jätevesien puhdistusmenetelmänä on biologis-kemiallinen puhdistus. Puhdistamot ovat pienpuhdistamoja, joiden mitoitusvesimäärät ovat 7,5 m 3 ja 9,5 m 3 vuorokaudessa. Puhdistamot koostuvat sakokaivoista, biosuodattimesta ja selkeyttimestä. Fosforin saostukseen käytetään polyalumiinikloridia, joka syötetään jäteveden sekaan ennen biosuodatinta. Selkeyttimestä vedet ohjataan jakokaivon kautta rakennettuun imeytyskenttään. Imeytyskentissä on sepelikerros, johon vedet imeytetään imeytysputkien avulla. Imeytysputkien päissä on tuuletusputket. Sakokaivoihin imetyt lietteet kuljetetaan imuautolla kunnan jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamoiden toimintaa ei tarkkailla. Maaliikenne ja järjestelyt Lentoasema sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kentälle suuntautuva liikenne on lähinnä matkustaja- ja työmatkaliikennettä. Lentoaseman liikennemäärät vaihtelevat hyvin paljon vuoden aikana: joulukuussa liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa ja muina aikoina ajoneuvoa vuorokaudessa. Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Lentoaseman alueella ei ole mahdollisesti pilaantuneita alueita.

14 14 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön ka nnalta paras käytäntö (BEP) Lentoaseman teknisille toimintaratkaisuille ei ole laadittu parhaan käyttökelpoisen tekniikan arvioimiseen sovellettavaa BAT-vertailuasiakirjaa (BREF). Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Lisäksi hiekoittaminen on mekaaninen menetelmä. Tutkimusten mukaan hiekoittaminen lisää kitkaa vain kertaluonteisesti ja hyvin marginaalisesti. Osa lentokalustosta (esimerkiksi suihkumoottorit ja potkurit) on hyvin vaurioherkkää. Hiekoittaminen on vain poikkeuksellinen erikoistoimenpide. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan määrätyissä sääolosuhteissa kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon tai ennakoivaan liukkaudentorjuntaan estämään kosteuden jäätymistä. Tekninen urea on ollut aikaisemmin perinteinen ja ainoa lentoasemille soveltuva sulatusaine. Se ei aiheuta metallien korroosiota kuten tiesuolat. Asetaateilla on eräissä tilanteissa paremmat ominaisuudet kuin urealla. Asetaattien käyttö on lisääntynyt 1990-luvun jälkipuolelta alkaen. Suorien ympäristövaikutusten kannalta parhaita markkinoilla olevia tuotteita ovat asetaatit ja formiaatit. Formiaatteja pidetään ympäristölle vähemmän haitallisina kuin ureaa ja asetaatteja. Euroopan lentoasemilla käytetään yleisimmin asetaatteja ja formiaatteja. Useat lentoasemat käyttävät muun muassa glykoli- ja alkoholipohjaisia tuotteita. Suorien ympäristövaikutusten lisäksi käytettäviä aineita valittaessa otetaan huomioon aineiden vaikutukset lentokoneiden eri materiaaleihin ja päällysteeseen, millä on merkitystä lentoturvallisuuden kannalta. Ennakoiva liukkaudentorjunta vähentää kemikaalien käyttömääriä. Kiitotien sulana pitämiseen tarvitaan vain puolet siitä kemikaalimäärästä, joka tarvitaan saman jäätyneen vesimäärän sulattamiseen. Liukkausvaroitusjärjestelmien avulla pystytään tekemään keliä koskevia ennusteita ja soveltamaan ennakoivaa liukkaudentorjuntaa. Talvikunnossapidon menetelmiä tutkitaan ja kehitetään aktiivisesti. Menetelmien yhtenä oleellisena valintakriteerinä ovat niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Muita menetelmiä ovat muun muassa kiitotien sulattaminen lämmityslaitteistolla, kiitotien pinnan kuivaaminen imurilla ja asfalttipäällysteiden kuumentamiseen käytettävät laitteet. Lisäksi on testattu uusia liukkaudentorjunta-aineita kuten betaiinia lentokoneiden korroosiovaikutusten vähentämiseksi. Ympäristöjohtamisjärjestelmä Finavia Oyj:n ympäristötyötä koordinoi ympäristöjohtoryhmä. Yhtiö hyödyntää toiminnassaan ISO standardin mukaista ympäristöjohtamisjärjestelmää. Lentoaseman päällikkö vastaa lentoaseman toiminnasta ja on vastuussa asetettujen ympäristötavoitteiden toteuttamisesta sekä ympäristöasioiden hoidosta lentoasemalla. Lentoaseman päällikön määräämä ympäristövastaava ylläpitää ympäristöjärjestelmän dokumentaatiota lentoasemalla ja vastaa ympäristötietojen toimittamisesta raportointia varten.

15 15 Lentoaseman muun henkilöstön tehtävänä on ilmoittaa toimintatapoja tai järjestelmää koskevista puutteista ja syntyvistä kehittämisideoista sekä toimia annetun ohjeistuksen mukaisesti. Finavia Oyj:n ympäristöpolitiikassa on määritelty toiminta ilmailun ja yhteiskunnan parhaaksi, osaaminen ja vastuuntunto, ympäristön kuormittumisen ehkäiseminen, ympäristöasioiden hallinta ja kansainvälinen yhteistyö. YMPÄRISTÖKUORMITUS Enontekiön lentoaseman toiminnassa merkittäviä päästöjä ja ympäristövaikutuksia aiheutuu lentoaseman kenttä-alueen kunnossapidosta, kunnossapitokaluston käytöstä ja huollosta, lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyistä, lentokoneiden liikkumisesta ja lentoaseman rakennusten ylläpidosta. Kiitoteiden talvikunnossapidossa käytetään liukkaudentorjunta-aineita, jotka valumavesien kautta aiheuttavat vesistökuormitusta. Kunnossapitokaluston käyttö, huolto ja korjaus ovat verrattavissa raskaiden ajoneuvojen käyttöön ja ylläpitoon, jossa käsitellään polttoaineita ja syntyy jätteitä. Lentokoneiden käyttöhuollossa merkittävin toiminto on lentokoneiden pintojen jäänesto ja -poisto talviaikana. Toiminnassa käytetty propyleeniglykoli voi valumien kautta aiheuttaa vesistökuormitusta. Lentotoiminnasta aiheutuu melua ja pakokaasupäästöjä. Lentoasema-alueen rakennusten ylläpidosta aiheutuu ympäristövaikutuksia energian käytöstä ja jätteistä. Lentokoneiden tankkaustoiminta edellyttää polttonesteiden varastointia ja käsittelyä, mihin sisältyy vahinkoriski. Lentopolttonestehuollosta vastaa öljy-yhtiö. Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Talvikunnossapito Talvikauteen asti Enontekiön lentoasemalla liukkaudentorjunnassa käytettiin pelkästään ureaa. Sen rinnalla on käytetty formiaattia ja asetaattia vuodesta 2001 lähtien. Urean käyttö on loppunut vuonna Talvikaudella liukkaudentorjuntaan käytettiin nestemäistä kaliumformiaattia 8,1 tonnia kiitotielle, rullaustielle ja asematasolle, yhteensä 13,5 hehtaarille. Liukkaudentorjunta-aineiden käyttö on kasvanut liikennemäärän kasvaessa. Toisaalta talven sääolot vaikuttavan käyttömäärään paljon, ja säiden lauhtuminen on kasvattanut kemiallisen liukkaudentorjunnan tarvetta. Liukkaudentorjuntakemikaalien aiheuttama biologinen hapenkulutus on kaudella ollut noin 1,2 tonnia. Vuonna 2025 liukkaudentorjuntakemikaalien käyttömäärän on arvioitu olevan noin 40 tonnia ja biologisen hapenkulutuksen noin 6 tonnia.

16 Ilma-alusten jäänpoisto ja -esto 16 Sekä jäänpoistoon (deicing) että jäänestoon (anti-icing) käytetään propyleeniglykolia. Enontekiön lentoasemalla käytettiin talvikautena glykolinesteitä 20 m 3. Jäänpoistoon käytetään kuumaa vettä ja tyypin I glykolinestettä. Jäänestoon käytetään tyypin I tai paksunnettua tyypin IV glykolinestettä. Tyypin I nesteen kulutus oli 17 m 3 ja tyypin IV nesteen kulutus 3 m 3. Glykolinesteiden aiheuttama biologinen hapenkulutus on kaudella ollut noin 14 tonnia. Vuonna 2025 glykolinesteiden kulutuksen on arvioitu olevan noin 65 m 3 ja glykolinesteiden aiheuttaman biologinen hapenkulutuksen noin 46 tonnia. Polttonesteet Lentokoneiden tankkaustoiminta edellyttää polttonesteiden varastointia ja käsittelyä, mihin sisältyy vahinkoriski. Lentopolttonestehuollosta vastaa öljy-yhtiö. Suihku- ja potkuriturbiinikoneissa käytetään lentopetrolia eli kerosiinia. Lentopetrolia varastoidaan säiliöissä Finavia Oyj:ltä vuokratuilla varastoalueilla. Lentokoneet tankataan asematasolla autosta käsin. Kunnossapitokaluston polttoaineena käytetään pääasiassa kevyttä polttoöljyä ja dieseliä. Öljysäiliöiden vuodon tai täytön yhteydessä voi öljyä päästä maaperään, mutta vuodon todennäköisyys on pieni. Vuotojen varalta Oy Shell Ab:llä ja lentoasemalla on öljyvahingon toimenpideohjeet, joiden avulla öljyn kulkeutuminen maaperään ja pintavesiin voidaan ehkäistä. Päästöt ilmaan Lentoasema-alueella ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat kenttäalueella operoivat lentokoneet ja maakalusto, maaliikennealueen autoliikenne ja rakennusten lämmitys. Suihku- ja potkuriturbiinimoottoreiden pakokaasut sisältävät typen oksideja (NO X ), palamattomia hiilivetyjä (HC), hiilimonoksidia eli häkää (CO), hiilidioksidia (CO 2 ), vesihöyryä (H 2 O), rikin oksideja (SO X ) ja hiukkasia. Typen oksidien, palamattomien hiilivetyjen ja hiilimonoksidin määrä vaihtelee lennon eri vaiheissa lentomenetelmästä ja moottoritehosta riippuen. Rullausten aikana palamistehokkuus on pienin ja suhteellinen hiilivetypäästö on suurimmillaan. Enontekiön lentoaseman lentoliikenteen ja maakaluston laskennalliset päästöt vuonna 2009 ja ennustetilanteessa vuonna 2025 on esitetty seuraavassa taulukossa. LTOsyklimäärä CO [t/a] HC [t/a] NO x [t/a] Hiukkaset [t/a] SO 2 [t/a] CO 2 [t/a] Polttoaine [t/a] Lentoliikenne v ) ,1 0,3-0, Lentoliikenne ennustetilanteessa 2) ,3 1,9-0, Maakalusto v ) - 0,3 0,1 0,5 0,03 0, Maakalusto ennustetilanteessa 3) - 0,5 0,2 0,8 0,04 0, ) Finavia Oyj, ympäristöraportti ) Ennustetilanne on laskettu siten, että liikenneilmailun arvioidaan noin nelinkertaistuvan ja muun ilmailun kasvavan hieman. 3) Ennustetilanteen päästöt on laskettu siten, että polttoöljyn kulutuksen arvioidaan olevan 50 % suurempi kuin vuonna 2009.

17 Melu 17 Lentokoneiden melu Finavia Oyj ei ole katsonut tarpeelliseksi laatia Enontekiön lentoasemalle lentokoneiden melun leviämistä koskevaa laskennallista selvitystä. Lentoaseman siviililiikenteen operaatiomäärät ovat hyvin vähäiset ja ajoittuvat talvikuukausiin pääosin päivä- ja ilta-aikaan. Myös sotilasliikenteen operaatiomäärät ovat vähäiset ja vaihtelevat vuosittain alueella pidettävien helikopterilentoharjoitusten mukaan. Lentoasema-alueen läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin asutus sijaitsee lentoasemasta lounaaseen yli kolmen kilometrin etäisyydellä. Lähin taajama-alue, Hetta, sijaitsee noin kuuden kilometrin etäisyydellä lentoasemasta koilliseen ja noin viisi kilometriä sivuun kiitotiestä. Lentoliikenteen aiheuttamasta melusta ei ole tullut yhteydenottoja lentoasemalle. Enontekiön lentoaseman operaatiomäärät ovat olleet vuosina 2000, 2005, 2008 ja 2009 sekä ennustetilanteessa seuraavat: Vuosi 2000 Vuosi 2005 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2025 ennuste Liikenneilmailu Yleisilmailu Sotilasilmailu Yhteensä Meluisan MD80-kaluston arvioidaan poistuvan liikenteestä. Konekannan rakenne säilyy muilta osin vuoden 2009 konetyyppijakauman mukaisena. Konekaluston meluominaisuudet kehittyvät positiivisesti. Yleisesti laskennallisten melualueiden kärjet kiitoteiden suunnassa aiheutuvat lähestymisistä ja melualueen sivusuuntaiset laajentumat kiitotien välittömässä läheisyydessä lentoonlähdöistä. Enontekiön lentoasemalla siviililentoliikenne jakautuu pääosin tasaisesti molempiin suuntiin kiitotieltä. Sotilaslentoliikenne jakautuu vaihtelevasti satunnaisten helikopterilentoharjoitusten harjoitusalueiden mukaisesti. Kokemusten perusteella on arvioitu, että Enontekiön lentoaseman siviililiikenteen vuositason laskennallinen L den >55 db melualue sekä vuoden 2009 että vuoden 2025 ennustetulla kokonaisliikenteen määrällä jää hyvin pieneksi. Lentokonemelun L den >55 db melualue ei todennäköisesti ulotu lentoaseman liikkumisrajoitetun alueen ulkopuolelle. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Finavia Oyj:n jätehuoltoon tukeutuvat kaikki lentoasemalla toimivat tahot. Ne toimittavat jätteensä jäteastioihin, jotka tyhjennetään tarvittaessa. EU:n ulkopuolelta tulevan jätteen varastoinnista ja käsittelystä lentoasemalla huolehtii Airpro Oy. Lentoasemalla kertyvä jäte on pääosin normaalia yhdyskuntajätettä. Ongelmajätteitä muodostuu lähinnä ajoneuvojen ja kunnossapitokaluston huolto- ja korjaustoiminnasta. Suihkukoneiden huoltoja ja korjauksia tehdään lentoasemalla vain poikkeustapauksissa.

18 Jätemäärät vuonna 2009 olivat seuraavat: 18 Jätelaji Määrä Yksikkö Sekajäte Keräyspaperi kg l Kaivojen tyhjennysjäte l Pienakut ja paristot 3 kg Ajoneuvojen renkaat 8 kpl Ajoneuvojen akut 22 kpl Jätelajien lajittelu ja keräyspisteet ovat seuraavat: Jätelaji Lajittelu Keräyspiste Sekajäte lajittelematon kaatopaikkajäte Terminaali Toimistopaperi keräyspaperi ja toimistopaperi Terminaali Pahvi ei erilliskeräilyä Biojäte ei erilliskeräilyä Lasi ei erilliskeräilyä Metalliromu oma keräyspiste Terminaali, kunnossapito Jäteöljy jäteöljysäiliö Kunnossapito Kiinteä öljyinen jäte erilliset astiat Kunnossapito Maalit purkin yms. pohjat Kunnossapito Liuottimet erilliset astiat Kunnossapito Akut/paristot erilliset astiat Kunnossapito Loisteputket erillinen astia Terminaali Elektroniikkaromu erillinen astia/lava Kunnossapito TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön maankäyttö Lentoasema sijaitsee Muotkajärven pohjoispäädyn ja kantatien 93 pohjoispuolella. Lentoaseman ympäristössä on pääosin suo- ja metsävaltaisia alueita. Lähimmät asuintalot sijoittuvat noin 2,5 kilometrin etäisyydelle kiitotien itäpuolelle ja noin kolmen kilometrin etäisyydelle kiitotien lounaispuolelle. Hetan keskustaajama sijaitsee noin kuuden kilometrin etäisyydellä lentoaseman itäpuolella. Ympäristön laatu Maaperä Lentoasema-alueen luontainen maaperä on pääosin moreenia. Alueen eteläosassa on myös hiekkavaltainen muodostuma. Alueen ympäristössä on runsaasti suoalueita, joita halkovat moreenipeitteiset kummut ja selänteet. Lentoaseman läheisyydessä olevat vaarat kohoavat noin metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle. Alueen kallioperä on pääosin arkoosigneissiä ja kvartsiittia. Lentoaseman kiitotien koillispääty on tasolla noin +306 mpy ja lounaispääty tasolla noin +304 mpy. Kiitotie on alimmillaan tasolla noin +303 mpy. Terminaalirakennuksen ja asematason alueella maaperä on tasolla noin mpy.

19 Pohjavesi 19 Lentoaseman päällystetyillä alueilla ja moreenipeitteisillä alueilla ei muodostu merkittäviä määriä pohjavettä. Alueella muodostuva pohjavesi purkautuu lentoasema-aluetta ympäröiville suoalueille ja puroihin. Lentoasema-alueen kaakkoisosaan ulottuu III-luokan pohjavesialue Iso Ingijärvi A ( A). Sen kokonaispinta-ala on 0,24 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,14 km 2. Alueella muodostuvan pohjaveden määrä on arviolta 100 m 3 /vrk. Lentoaseman läheisyydessä on myös Muotkajärven III-luokan pohjavesialue ( A ja B). Pintavesi Lentoasema sijoittuu kokonaisuudessaan Muotkajärven valuma-alueelle , jonka pinta-ala on noin 80,5 km 2. Lentoasema-alueen pintavedet kulkeutuvat valuma-alueen pääjärven, Muotkajärven, pohjoisosaan. Lentoaseman hulevedet ohjataan ympäristöön neljästä pisteestä, jotka sijoittuvat kiitotien itä- ja länsipuolelle. Vedet ohjautuvat purkupisteistä suoalueille, ojiin ja puroihin, joista ne kulkeutuvat pääosin kiitotien alitse kulkevan Ingijoen kautta Muotkajärveen ja Pahkurinojan kautta Pahkuri-järveen. Ingijoki saa alkunsa pohjoispuolella olevasta Iso Ingijärvestä. Lentoaseman läheisyydessä sijaitsee seuraavia pintavesiä: Pikku Ingijärvi, Iso Ingijärvi, Kalaton Ingijärvi, Pahkurijärvet, Kihlankijärvet, Myllyrovanjärvi, Muotkajärvi ja Pahkuri. Lisäksi alueen läheisyydessä on pieniä suolampia. Järvet ovat pinta-alaltaan pääosin melko pieniä, 1 10 hehtaaria. Muotkajärven pinta-ala on noin 4,3 km 2. Luonnonolosuhteet Ilmanlaatu Lentoasema sijaitsee Tunturi-Lapissa. Kasvimaantieteellisesti alue sijoittuu pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen. Lentoasema on poronhoitoalueella. Lentoaseman välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura- tai muita suojelualueita. Noin 20 kilometrin säteellä sijaitsevat suojelu- ja Natura-alueet ovat Tornionjoen ja Muonionjoen vesistöalue, Sotkavuoma, Pallas- Ounastunturi, Luppokurun lehto, Pyörisjärven erämaa, Ounasjoki ja Tervantovaara. Enontekiön lentoaseman lähialueen ilmanlaatu on yleisesti ottaen hyvä, sillä alueella ei ole raskasta teollisuutta tai laajoja taajama-alueita. Alueen asukastiheys on alhainen ja liikennemäärät pieniä. Kantatie 93:n keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2006 oli noin 570 ajoneuvoa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luonnonympäristöön Noin 2,5 kilometrin etäisyydellä lentoasemasta sijaitsevat Natura-alueet Tornionjoen-Muonionjoen vesistö ja Sotkavuoman alue. Tornionjoen- Muonionjoen vesistöalueella esiintyy luontodirektiivin liitteen II mukaisia

20 20 lajeja. Sotkavuoman alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen II ja lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Lisäksi Sotkavuoman alue kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Finavia Oyj:llä ei ole tiedossa, että melulla olisi havaittavaa vaikutusta lentoaseman läheisyydessä olevaan luonnonympäristöön ja linnustoon. Lentotoimintaa on harjoitettu lentoasemalla 1980-luvulta lähtien. Linnut eivät erityisesti karkotu lentoasemien ympäristöstä. Pikemminkin eräät lajit esiintyvät runsaina lentoaseman avoimessa elinympäristössä. Ennustetilanteessa vuonna 2025 lentoliikenteen määrä kasvaa, minkä vuoksi riski törmätä lintuihin suurenee. Lintujen karkottaminen lentokoneiden operoidessa kentällä kuuluu lentoasemien rutiinitoimintoihin. Vaikutus maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Lapin olosuhteissa suurin osa liukkaudentorjunta-aineista päätyy aurojen ja lumilinkojen heittämänä kiitotien vierustan nurmetetulle alueelle. Arviolta 20 % liukkaudentorjunta-aineista kulkeutuu sadevesiviemäriin ja 80 % nurmialueille. Jäänpoistoon ja -estoon käytettävistä glykolinesteistä arviolta 80 % jää asematasolle ja loput kulkeutuvat koneiden mukana kiitotielle. Asematasolle jääneestä glykolista arviolta 20 % kulkeutuu sadevesiviemäriin ja 80 % lumen mukana nurmialueelle. Talvikaudella maaperään kohdistuva happea kuluttava kuormitus oli yhteensä 12,4 tonnia ja pintavesiin kohdistuva kuormitus oli yhteensä noin 3 tonnia. Koska asetaatit ja formiaatit ovat nopeasti hajoavia yhdisteitä ja niiden haittavaikutus kestää melko lyhyen ajan, niiden vaikutuksia pinta- ja pohjaveden laatuun voidaan pitää vähäisinä. Vuoden 2025 ennustetilanteessa glykolinesteiden ja liukkaudentorjuntaaineiden kulutus talvikaudella olisi arviolta 2,5-kertainen viimeisten viiden vuoden keskiarvokulutukseen verrattuna. Ennustetilanteessa liukkaudentorjunta-aineiden kulutus on arviolta 40 tonnia ja glykolinesteiden kulutus noin 65 m 3. Käyttömäärien perusteella laskettu hapenkulutuskuormitus olisi noin 52 tonnia, josta kuormitus pintavesiin olisi noin 10 tonnia. Oletuksena on, että liukkaudentorjunnassa käytetään kaliumformiaattia. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin eivät tule merkittävästi kasvamaan ennustetilanteessa viime talvien tasoon nähden. Liukkaudentorjunta- ja jäänpoistoaineiden vaikutuksia pintavesien laatuun ei tarkkailla Enontekiön lentoaseman ympäristössä, koska käyttömäärät ovat vähäisiä. Arviolta noin 20 % lentoasemalla käytetyistä kemikaaleista kulkeutuu hulevesien mukana suoalueille, ojiin ja puroihin, joista vedet kulkeutuvat pääosin Ingijoen kautta Muotkajärveen ja Pahkurinojan kautta Pahkuri-järveen ja edelleen Ounasjärveen. Lentoasema-alueelta tulevat hulevedet joko suodattuvat suoalueille tai laimenevat kulkeutuessaan Muotkajärveen, joten on oletettavaa, että vesistön happipitoisuus pysyy hyvällä tasolla ja kalatalousvaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi ja ovat lähinnä teoreettisia. Polttonesteiden pääsyä maaperään ja vesiin on vähennetty tekemällä tankkauspaikoilla kauppa- ja teollisuusministeriön jakeluasemia koskevan päätöksen nro 415/1998 mukaiset suojaukset. Finavia Oyj:n maakaluston polttoaineiden jakeluasemalta tulevat vedet johdetaan hälyttimellä varuste-

ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 131/11/1 Dnro PSAVI/104/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2011

ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 131/11/1 Dnro PSAVI/104/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2011 LUPAPÄÄTÖS Nro 131/11/1 Dnro PSAVI/104/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJAT Rovaniemen lentoaseman ympäristölupa, Rovaniemi Finavia Oyj PL 50 01531 Vantaa Ilmavoimien esikunta

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 29/11/1 Dnro PSAVI/17/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 29/11/1 Dnro PSAVI/17/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011 LUPAPÄÄTÖS Nro 29/11/1 Dnro PSAVI/17/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kemi-Tornion lentoaseman ympäristölupa, Kemi ja Keminmaa Finavia Oyj PL 50 01531 Vantaa SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 123/10/1 Dnro PSAVI/33/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2010. Ivalon lentoaseman ympäristölupa, Inari

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 123/10/1 Dnro PSAVI/33/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2010. Ivalon lentoaseman ympäristölupa, Inari 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 123/10/1 Dnro PSAVI/33/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Ivalon lentoaseman ympäristölupa, Inari Finavia Oyj PL 50 01531 Vantaa 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS...

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Ilmailulaitoksen ympäristökatsaus

Ilmailulaitoksen ympäristökatsaus 2002 Ilmailulaitoksen ympäristökatsaus 9 I L M A I L U L A I T O K S E N Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2 0 0 2 ENSIMMÄINEN YMPÄRISTÖRAPORTTI VALMISTUI Vuoden 2002 syyskuussa valmistui Ilmailulaitos-konsernin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla

Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla VANTAAN OMAKOTIYHDISTYSTEN KESKUSJÄRJESTÖ ry. Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla Esitys 26.2.2009 VANTAAN LAURI - lehti - Stefan Skog - Vantaan ympäristöjohtaja Kansalaisten vaatimusten

Lisätiedot

Kittilän lentoasema. Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025 yleistason tarkastelu

Kittilän lentoasema. Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025 yleistason tarkastelu Kittilän lentoasema Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025 yleistason tarkastelu Ilmailulaitos Finavia A6/2008 12.2.2009 Kittilän lentoasema, Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025, yleistason tarkastelu

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN

MUISTIO 1 (3) KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN MUISTIO 1 (3) Päivämäärä 17.11.2014 Liite 6, 12.12.2014 KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN Tässä muistiossa kuvataan Trafin lisäselvityspyynnössä 25.02.2014

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1 4450/11.01.00/2011 88 Vaasan hallinto-oikeuden päätös koskien Finavia Oyj:n Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvasta tehtyjä valituksia Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ilmailulaitos Finavia ja Lentotekniikkalaitos Ilmavoimien Koelentokeskus PL 50 PL 5 01531 VANTAA 35601 HALLI

Ilmailulaitos Finavia ja Lentotekniikkalaitos Ilmavoimien Koelentokeskus PL 50 PL 5 01531 VANTAA 35601 HALLI PÄÄTÖS Nro 112/09/1 Dnro ISY-2007-Y-164 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2009 ASIA Hallin lentoaseman ympäristölupa, Jämsä. HAKIJAT Ilmailulaitos Finavia ja Lentotekniikkalaitos Ilmavoimien Koelentokeskus

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 58/08/1 Dnro ISY-2007-Y-163 Annettu julkipanon jälkeen 7.4.2008 ASIA. Joensuun lentoaseman ympäristölupa. HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 58/08/1 Dnro ISY-2007-Y-163 Annettu julkipanon jälkeen 7.4.2008 ASIA. Joensuun lentoaseman ympäristölupa. HAKIJA PÄÄTÖS Nro 58/08/1 Dnro ISY-2007-Y-163 Annettu julkipanon jälkeen 7.4.2008 ASIA Joensuun lentoaseman ympäristölupa. HAKIJA Ilmailulaitos Finavia PL 50 01531 VANTAA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Joensuun lentoasema

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Turun Sataman kortteli 15:1)

Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Turun Sataman kortteli 15:1) TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 348 21.05.2002 3 Ymp 2731-2002 (235) Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Turun Sataman kortteli 15:1) Ympkaalk 348 Ympäristönsuojelutoimisto

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Y M PÄ R I S T Ö T I E D O T 2 0 01

Y M PÄ R I S T Ö T I E D O T 2 0 01 YMPÄRISTÖTIEDOT 2001 TAVOITTEENA EKOTEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Finnair on Euroopan johtavia lentoyhtiöitä ympäristöasioissa. Vastuuntuntoinen ja avoin ympäristöasioiden hoitaminen on kiinteä osa konsernin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni YMPÄRISTÖTIEDOT 2002 www.finnair.fi/konserni SOPEUTUSTOIMILLA SUOTUISA YMPÄRISTÖVAIKUTUS Suuret muutokset kysynnässä ja tarjonnassa näkyivät vahvas ti Finnairin toiminnassa vuonna 2002. Kysynnän muutoksesta

Lisätiedot

ILMAILUTIEDOTUS. PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499

ILMAILUTIEDOTUS. PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 ILMAILUTIEDOTUS OPS T1-21 4.2.1999 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi KENTTÄALUEEN KYLTIT JA NIIDEN YHTEYDESSÄ KÄYTETTÄVÄT MAALAUSMERKINNÄT

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b 1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 35 YLO LOS-2003-Y-1335-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Wipro Infrastructure Engineering Oy:n ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta muutoshakemuksesta,

Lisätiedot

www.finnair.fi/konserni

www.finnair.fi/konserni YMPÄRIS TÖTIEDOT 2003 www.finnair.fi/konserni LENTOLIIKENNE YMPÄRIS TÖASIOISSA MAINETTAAN PAREMPI Lentoliikenne on muodostunut tärkeäksi jokapäiväiseksi toiminnaksi yhteiskunnassamme, ja se on kasvava

Lisätiedot

Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64. Ympäristölupahakemus nautakasvattamon lupamääräysten tarkistamiseksi

Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64. Ympäristölupahakemus nautakasvattamon lupamääräysten tarkistamiseksi 1/YMPLA 24.6.2015 LOIMAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64 Loimijoentie 74 Annetaan julkipanon jälkeen 32440 ALASTARO 29.6.2015 Asia Luvan hakija Ympäristölupahakemus

Lisätiedot

Järkevää joukkoliikennettä

Järkevää joukkoliikennettä Y M P Ä R I S T Ö R A P O R T T I Järkevää joukkoliikennettä Lentämistä pidetään energiatehottomana liikennemuotona. Sitä se onkin pahimmassa tapauksessa lennettäessä tyhjillä suihkukoneilla lyhyitä matkoja.

Lisätiedot

LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS

LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS Yritysten parhaat käytännöt Case: Finavia Oyj:n Tampere-Pirkkalan ja Turun lentoasema ELLO Etelä-Suomen logistiikka WP4: EcoHub konseptin kehittäminen Forssa, 17.8.2010

Lisätiedot

Puhelinnumerot 00280. Työntekijämäärä tai henkilötyövuodet 450

Puhelinnumerot 00280. Työntekijämäärä tai henkilötyövuodet 450 HAKEMUS TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAN YMPÄRISTÖLUVAN TARKISTAMISEKSI (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

ILMI SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ. Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008

ILMI SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ. Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 ILMI SUOMEN ILMALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAJÄRJESTELMÄ Siviililentoliikenteen energiankulutus ja päästöt Suomen lentotiedotusalueella 2008 Muistio, v. 1.0 19.10.2009 Konsernihallinto, Ympäristö Siviililentoliikenteen

Lisätiedot

Jyväskylän lentoasema. Lentokonemeluselvitys Tilanne 2006 ja ennuste 2025

Jyväskylän lentoasema. Lentokonemeluselvitys Tilanne 2006 ja ennuste 2025 Jyväskylän lentoasema Lentokonemeluselvitys Tilanne 2006 ja ennuste 2025 Ilmailulaitos Finavia A 1/2008 1.7.2008 Jyväskylän lentoasema, Lentokonemeluselvitys, Tilanne 2006 ja ennuste 2025 0 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

SEINÄJOEN LENTOASEMA LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSEN TÄYDENNYS, KIITORADAN PIDENNYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta

SEINÄJOEN LENTOASEMA LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSEN TÄYDENNYS, KIITORADAN PIDENNYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2012 SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSE TÄYDEYS, KIITORADA PIDEYS SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 36/2007/2 Dnro LSY 2001 Y 301

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 36/2007/2 Dnro LSY 2001 Y 301 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 36/2007/2 Dnro LSY 2001 Y 301 Annettu julkipanon jälkeen 3.9.2007 ASIA Ilmailulaitos Finavian ja Satakunnan Lennoston ympäristönsuojelulain (86/2000)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2015 1 (6) Kaupunginhallitus Ryj/2 11.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2015 1 (6) Kaupunginhallitus Ryj/2 11.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2015 1 (6) 2 Lausunto Liikenteen turvallisuusvirastolle Finavia Oyj:n hakemuksesta meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki- Vantaan lentoasemalla HEL 2011-001908

Lisätiedot

Finavia Oyj 1.7.2011 KOULUTUSLENTOTOIMINTA HELSINKI-MALMIN LENTOASEMALLA

Finavia Oyj 1.7.2011 KOULUTUSLENTOTOIMINTA HELSINKI-MALMIN LENTOASEMALLA Finavia Oyj KOULUTUSLENTOTOIMINTA HELSINKI-MALMIN LENTOASEMALLA 2 (10) SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. YLEISTÄ ILMATILAN HALLINNASTA...3 2.1. Valvottu ja valvomaton ilmatila... 3 2.2. Minimilentokorkeudet...

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajankohtaista tuulivoimasta yksikönpäällikkö Juha Nurmi 2012 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. 1 Sisältö Tuulivoimalat, ilmailulaki laki ja lentoestelupa Tuulivoimaloiden rakentaminen ja korkeustarpeet

Lisätiedot

Moottoripäästöt, lentomelu ja jätehuolto keskeisimmät haasteet

Moottoripäästöt, lentomelu ja jätehuolto keskeisimmät haasteet YMPÄRISTÖRAPORTTI 2004 1 YMPÄRISTÖTYÖ POHJOLAN HERKÄSSÄ LUONNOSSA Nykyaikaisella kalustolla ja tekniikalla, laadukkaalla ympäristöjohtamisella sekä ympäristöä kunnioittavalla yrityskulttuurilla voidaan

Lisätiedot

Finavia Oyj 12.7.2012 korjaus 15.8.2012. Oulun lentoasema Lentokonemeluselvitys Tilanne 2010 ja ennuste 2020 30

Finavia Oyj 12.7.2012 korjaus 15.8.2012. Oulun lentoasema Lentokonemeluselvitys Tilanne 2010 ja ennuste 2020 30 Finavia Oyj 12.7.2012 korjaus 15.8.2012 Oulun lentoasema Lentokonemeluselvitys Tilanne 2010 ja ennuste 2020 30 Oulun lentoasema, Lentokonemeluselvitys, Tilanne 2010 ja ennuste 2020-30 0 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA ROMUNKÄSITTELYLAITOS Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 28.4.2015 Raahen Romu Oy / Seuranta ja tarkkailusuunnitelma 28.4.2014 1/4 1. Laitokselle käsiteltäviksi hyväksyttävät materiaalit Raahen

Lisätiedot

ABC-VAAJAKOSKEN YMPÄRISTÖLUPA

ABC-VAAJAKOSKEN YMPÄRISTÖLUPA 1 (5) JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA Ympäristölautakunta Puistokatu 35 40200 JYVÄSKYLÄ PÄÄTÖS ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta lupahakemuksesta. ABC-VAAJAKOSKEN YMPÄRISTÖLUPA HAKIJA Osuuskauppa Keskimaa

Lisätiedot

Kuopion lentoasema Lentokonemeluselvitys Tilanne 2008 ja ennuste 2025

Kuopion lentoasema Lentokonemeluselvitys Tilanne 2008 ja ennuste 2025 Kuopion lentoasema Lentokonemeluselvitys Tilanne 2008 ja ennuste 2025 A 1/2010 30.04.2010 ennakkokopio Kansilehden kuvat: ja Ilmavoimat Kuopion lentoasema, Lentokonemeluselvitys, Tilanne 2008 ja ennuste

Lisätiedot

Humppilan lentokenttä

Humppilan lentokenttä Raportti 4620-1a Meluselvitys Humppilan lentokenttä Meluselvityksen muutokset Numero Päiväys Muutokset 4620-1a Ensimmäinen versio Raportti 4667-1a 2(7) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Tilaaja... 3

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75 Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2007 ASIA Helsingin Sataman ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka

Lisätiedot

Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on toimitettu Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnalle 23.11.2009, jolloin se on tullut vireille.

Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on toimitettu Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnalle 23.11.2009, jolloin se on tullut vireille. Ymp.ltk 16.3.2010 Liite nro 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Ympäristölupamääräysten PL 6 tarkistamisesta 44201 Suolahti Annettu julkipanon jälkeen Puh. 020 632 3318 Pvm 23.3.2010 Dnro

Lisätiedot

Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Vanha Tampereentie 205)

Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Vanha Tampereentie 205) TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 819 12.11.2002 6 Ymp 8535-2002 (235) Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Vanha Tampereentie 205) Ympkaalk 819 Ympäristönsuojelutoimisto

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Lupahakemuksen laatiminen

Lupahakemuksen laatiminen Luvan tarve Lentoaseman toiminnassa tai ympäristövaikutuksissa ei ole tapahtumassa hyppäyksellisiä muutoksia. Lupatarve johtuu vesienjohtamisluvan määräaikaisuudesta sekä ympäristösuojelulain voimaantulosta

Lisätiedot

MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ

MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ YMPÄRISTÖRAPORTTI 2006 MODERNI LAIVASTO SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ 1 Finnairissa ympäristönäkökulmat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Näin varmistetaan kestävä, kannattava kasvu myös ekologiselta kannalta.

Lisätiedot

Postinumero ja - toimipaikka

Postinumero ja - toimipaikka RISKIKARTOITUS NUMMELANHARJUN-NUMMENKYLÄN POHJAVESIALUUELLA - YRITYKSET 1 YRITYS Yrityksen nimi 2 TOIMIPAIKKA 3 LISÄTIETOJA YRITYKSESTÄ 4 TOIMINNAN KUVAUS Yrityksen toimiala Lähiosoite Puhelin Kiinteistön

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.5.2002 Kokouspvm 16.5.2002 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Silja Suominen, ympäristötarkastaja Pohjavedensuojelu maa-ainesten ottamisessa ja jalostamisessa

Lisätiedot

Finavia OYJ ympäristöraportti 2011

Finavia OYJ ympäristöraportti 2011 Finavia OYJ ympäristöraportti 2011 Sisällysluettelo 02 Mukana yhteisissä talkoissa 03 Lentoasemien ympäristövaikutukset 04 Finavian yritysvastuu lyhyesti 06 Finavian ympäristötyön tapahtumia 2011 10 Järkevää

Lisätiedot

Ympäristötiedot 2000

Ympäristötiedot 2000 Ympäristötiedot 2000 HAASTEENA YMPÄRISTÖNSUOJELU Lentoliikenteen kehittämiseksi on tehty paljon menneen vuosikymmenen aikana, mutta uudet haasteet odottavat. Yksi vaikeimmista kysymyksistä on, miten rajoittaa

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ympäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomi Päätös Nro 35/2014/1 Dnro ESAVI/287/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 17.2.2014 ASIA FinnHEMS Oy:n ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus Turun lentoasemalla sijaitsevan lentopetrolin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta 26.02.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta 26.02.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 26.02.2015 Sivu 1 / 1 423/11.01.00/2015 15 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupaa koskevista valituksista Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Helsinki-Vantaan lentoasema

Helsinki-Vantaan lentoasema Helsinki-Vantaan lentoasema ympäristöraportti 27 Jatkuvaa työtä ympäristön hyväksi. Noudatamme Finavian ympäristöpolitiikkaa. Jatkuvan seurannan avulla vähennämme suunnitelmallisesti toimintamme ympäristövaikutuksia.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 15.9.2003 Kokouspvm 11.9.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

Oy Teboil AB:n ympäristölupahakemus

Oy Teboil AB:n ympäristölupahakemus TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 368 28.05.2002 1 Ymp 3118-2002 (235) Oy Teboil AB:n ympäristölupahakemus Ympkaalk 368 Ympäristönsuojelutoimisto 16.5.2002/EP 1. ASIA Oy

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin Laserkeilausaineiston hyödynt dyntäminen Finavian tarpeisiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausseminaari 10.10.2008 Finavia / Jussi Kivelä ICAO:n asettamat vaatimukset Kansainvälisen Siviili-ilmailujärjestö

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 18.11.2002 Kokouspvm 14.11.2002 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

TAMPERE-PIRKKALAN LENTOASEMAN MELUTILANNEVISIO VUODELLE 2040. Tausta-aineistoa Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040

TAMPERE-PIRKKALAN LENTOASEMAN MELUTILANNEVISIO VUODELLE 2040. Tausta-aineistoa Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 TAMPERE-PIRKKALAN LENTOASEMAN MELUTILANNEVISIO VUODELLE 2040 Tausta-aineistoa Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 Finavia Oyj Ympäristö 18.6.2014 Tampere-Pirkkalan lentoaseman melutilannevisio vuodelle 2040

Lisätiedot

Päätös. Tampere-Pirkkalan lentoaseman toimintaa koskevassa ympäristöluvassa nro 36/2007/2, 3.9.2007 edellytetty hulevesiä koskeva selvitys, Pirkkala

Päätös. Tampere-Pirkkalan lentoaseman toimintaa koskevassa ympäristöluvassa nro 36/2007/2, 3.9.2007 edellytetty hulevesiä koskeva selvitys, Pirkkala Päätös Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 19/21/1 Dnro LSSAVI/258/4.8/21 Annettu julkipanon jälkeen 2.11.21 ASIA Tampere-Pirkkalan lentoaseman toimintaa koskevassa ympäristöluvassa nro 36/27/2, 3.9.27 edellytetty

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Itä Vantaan linja autovarikon hulevedet

Itä Vantaan linja autovarikon hulevedet Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Vantaan kaupunki Itä Vantaan linja autovarikon hulevedet 82116843 18.6.2007 Vantaan kaupunki Itä Vantaan linjaautovarikon hulevedet Pvm 18.6.2007 Kirjoittanut

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan

Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan Tiedote 12.2.2013 Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon seurauksena merkittävä osa kaivospiirin

Lisätiedot

Oy Shell Ab:n ympäristölupahakemus (Aninkaistenkatu 15: polttonesteiden jakeluaseman uusiminen)

Oy Shell Ab:n ympäristölupahakemus (Aninkaistenkatu 15: polttonesteiden jakeluaseman uusiminen) TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 652 30.10.2001 1 Ymp 6012-2001 (231) Oy Shell Ab:n ympäristölupahakemus (Aninkaistenkatu 15: polttonesteiden jakeluaseman uusiminen) Ympkaalk

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

Finavia OYJ ympäristöraportti 2011

Finavia OYJ ympäristöraportti 2011 Finavia OYJ ympäristöraportti 2011 Sisällysluettelo 02 Mukana yhteisissä talkoissa 03 Lentoasemien ympäristövaikutukset 04 Finavian yritysvastuu lyhyesti 06 Finavian ympäristötyön tapahtumia 2011 10 Järkevää

Lisätiedot

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä Lakimies Marko Nurmikolu Selvilläolovelvollisuus YSL 6 : Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä

Lisätiedot

Päätös / Ympäristölupa / Maitofarmi Mamis Ay - Eläinsuoja / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Päätös / Ympäristölupa / Maitofarmi Mamis Ay - Eläinsuoja / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Rakennus- ja ympäristölautakunta 319 17.10.2012 Päätös / Ympäristölupa / Maitofarmi Mamis Ay - Eläinsuoja / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 575/11/01/00/2010 RYL 319 Asiakirjat Asiakirjat ovat

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Koskenheimo Ky, Louhijantie 10, 48220 KOTKA

Koskenheimo Ky, Louhijantie 10, 48220 KOTKA 1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro KAS-2005-Y-305-111 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2005 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. LUVAN HAKIJA Koskenheimo Ky,

Lisätiedot

Helsinki-Vantaan lentoasema

Helsinki-Vantaan lentoasema Helsinki-Vantaan lentoasema ympäristövuosiraportti 26 Jatkuvaa työtä ympäristön hyväksi. Noudatamme Finavian ympäristöpolitiikkaa. Jatkuvan seurannan avulla vähennämme suunnitelmallisesti toimintamme ympäristövaikutuksia.

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.2002 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto ry HARRASTEILMAILUN YMPÄRISTÖOHJELMA

Suomen Ilmailuliitto ry HARRASTEILMAILUN YMPÄRISTÖOHJELMA Suomen Ilmailuliitto ry HARRASTEILMAILUN YMPÄRISTÖOHJELMA Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Harrasteilmailu Suomessa ja sen ympäristövaikutukset... 3 3. Ympäristövaikutusten hallinta... 4 4. Harrasteilmailun

Lisätiedot

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 3 Vantaa 11.11.2008. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2008

Ilmailulaitos Finavia A5/2008, Vol 3 Vantaa 11.11.2008. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2008 Ilmailulaitos Finavia A5/28, Vol 3 Vantaa 11.11.28 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 28 Lentokonemelukatsaus 3/8 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA Lehdistötilaisuus 14.4.2008 1 13/04/2008 Kati Ihamäki Helsinki on aina matkan varrella Euroopan ja Aasian välillä kulkee nyt noin 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Markkinat

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN LINJA OY:N HAKEMUS TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAN YMPÄRISTÖLUVAN TARKISTAMISEKSI

NURMIJÄRVEN LINJA OY:N HAKEMUS TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAN YMPÄRISTÖLUVAN TARKISTAMISEKSI NURMIJÄRVEN LINJA OY:N HAKEMUS TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAN YMPÄRISTÖLUVAN TARKISTAMISEKSI KU-YK 69/12.5.2015 Päätös annetaan julkipanon jälkeen 18.5.2015 ASIA. Päätös ympäristönsuojelulain 71 :n mukaisesta

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 19.4.2004 Kokouspvm 15.4.

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 19.4.2004 Kokouspvm 15.4. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 19.4.2004 Kokouspvm 15.4.2004 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet)

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Yritysneuvojakoulutus Gardenia 28.2.2008 Ympäristötarkastaja Hannu Arovaara Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Ongelmajätteet Jätelaki (1072/1993) Jäte: aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut

Lisätiedot

02.08.2010 KUMOTTU MIL AGA -SOTILASILMAILUMÄÄRÄYKSISSÄ KÄYTETTYJEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ (MIL AGA M3-1)

02.08.2010 KUMOTTU MIL AGA -SOTILASILMAILUMÄÄRÄYKSISSÄ KÄYTETTYJEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ (MIL AGA M3-1) SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-To-Tu-009 02.08.2010 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel. +358 299 800 MIL

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/PAPERINKERÄYS OY Paperinkeräys Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee olemassa olevaa keräyspaperin ja pahvin lajittelua ja varastointia Porin

Lisätiedot