Finavia OYJ ympäristöraportti 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Finavia OYJ ympäristöraportti 2011"

Transkriptio

1 Finavia OYJ ympäristöraportti 2011

2 Sisällysluettelo 02 Mukana yhteisissä talkoissa 03 Lentoasemien ympäristövaikutukset 04 Finavian yritysvastuu lyhyesti 06 Finavian ympäristötyön tapahtumia Järkevää joukkoliikennettä 11 Lentoliikenne mukana EU:n päästökaupassa 12 Helsinki-Vantaa ja Lapland Airports mukaan Euroopan lentoasemien ilmastotalkoisiin 14 Lentoasemakohtaiset tunnusluvut Helsinki-Vantaan ympäristövuosi Helsinki-Vantaa & uusi ympäristölupa 27 Ympäristöorganisaatio 27 Tietoa ilmailun ympäristöasioista Mukana yhteisissä talkoissa Vuonna 2008 ilmailuteollisuuden osapuolet lentoyhtiöt, lentokonevalmistajat, lennonvarmistusyhtiöt ja lentoasemat sitoutuivat hiilineutraaliin kasvuun. Myös Finavia allekirjoitti yhteisen tavoitteen. Lentoasemien järjestö Airports Council International (ACI) on lisäksi rohkaissut jäseniään pyrkimään oman toimintansa osin hiilineutraaliksi. Koko lentoliikennejärjestelmän ilmastopäästöistä noin 5 prosenttia aiheutuu lentoasemien toiminnasta. Avustaakseen lentoasemia hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ACI kehitti erityisen ohjelman, joka antaa säännöt ja vaatimukset tietojen keräämiselle, todentamiselle ja raportoinnille. Ohjelmassa on erilaisia tasoja, joiden edellytysten täyttyessä lentoasemat saavat sertifikaatin toimenpiteistään. Finavian lentoasemista sertifiointia hakivat yhdessä kuusi Lapland Airports -brändin lentoasemaa sekä Helsinki-Vantaa. Lapin lentoasemilla vuoden 2010 päästöt alittivat edellisten vuosien tason. Tämä johtui muun muassa siitä, että energiatehokkuus parani kiinteistöissä ja että kolmella lentoasemalla otettiin käyttöön pellettilämmitys. Jatkamme työtämme ohjelman vaatimusten mukaisesti ja pohdimme, onko mahdollista saavuttaa hiilineutraalius omassa toiminnassamme. Lentoyhtiöt ja niiden liikenne on vuoden 2012 alussa liitetty EU:n päästökauppajärjestelmään. Järjestelmään liittyy kilpailua vääristäviä riskejä, mikäli EU:n ulkopuoliset lentoyhtiöt eivät valtioidensa tukemana suostu sen ehtoihin. Tämä voi tiukoilla markkinoilla siirtää liikenteen painopistettä lentoyhtiöille, joille päästöjen vähentäminen on vähäisempi tavoite kuin EU:ssa toimiville yrityksille. Päästökaupan tulee kuitenkin antaa matkustajille vahva viesti siitä, että lentokoneiden päästöt ovat mukana kansainvälisissä ilmastokeskusteluissa ja että EU-yhtiöissä päästöt ovat tarkasti tiedossa, valvonnassa ja hallinnassa. Finavia vastaa lentoasemien ja lennonvarmistuksen toiminnasta. Omalta osaltamme olemme mukana yhteisissä talkoissa. Vantaalla Kari Savolainen, toimitusjohtaja Mikko Viinikainen, ympäristöjohtaja 2

3 Lentoasemien ja lentoliikenteen ympäristövaikutukset Kiitoteiden liukkaudentorjunta Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä: harjausta ja aurausta. Kemiallisia aineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistossa sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Nykyisin käytettävät aineet ovat natriumasetaatti, kaliumasetaatti, natriumformiaatti ja kaliumformiaatti rakeisessa ja nestemäisessä muodossa. Aineet kuluttavat happea joutuessaan vesistöön, mutta ovat ympäristölle mahdollisimman vähän haitallisia. Kiitoteiden liukkaudentorjunnasta vastaa Finavia. Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Lentokoneiden pinnoilta on poistettava lumi ja jää sekä estettävä uuden jään muodostuminen koneen ohjattavuuden ja suorituskyvyn turvaamiseksi. Lentokoneen pinnalle ruiskutettava propyleeniglykoli ei ole vaaralliseksi luokiteltu aine, mutta se kuluttaa happea hajotessaan sekä aiheuttaa hajuhaittoja. Lentokoneiden jäänestosta ja -poistosta huolehtivat maahuolintayhtiöt. Lentotoiminta Lentoyhtiöiden, yksityisten ja puolustusvoimien ilma-alusten liikkuminen aiheuttaa melua ja pakokaasupäästöjä. Lentokoneiden melua hallitaan kiitoteiden käytön suunnittelulla, kansainvälisin melumääräyksin, kehittämällä moottoritekniikkaa sekä maankäytön suunnittelulla. Lentoasemilla päästöjä ilmaan aiheuttavat toiminnoillaan useat eri toimijat: Finavia, lentoyhtiöt, maahuolintayhtiöt, muut lentoasema-alueilla toimivat yritykset sekä puolustusvoimat. Finavia vastaa omista toiminnoistaan ja päästöistään ja sillä on lentoaseman pitäjänä osavastuu lentoasemalla suoritettavien toimintojen ympäristövaikutuksista. Lentoaseman infra ja maaliikenne 1 Tieyhteys lentoasemalle 2 Pysäköinti ja maajoukkoliikenne 3 Matkustajaterminaali 4 Lennonjohtotorni (lennonvarmistus) 5 Lentoaseman toimistorakennus 6 Lentoaseman kunnossapitokaluston halli 7 Lentokonehalli 8 Kiitotie ja rullaustiet Lentokoneiden jäänesto ja valumavedet 9 Lentokoneiden jäänesto ja -poisto 10 Jäänesto- ja poistoainesäiliöt (glykoli) 11 Asemataso ja sen vesien johtaminen Kiitoteiden liukkaudentorjunta ja valumavedet 12 Kunnossapitokalusto ja liukkaudentorjunta 13 Liukkaudentorjunta-ainesäiliöt (formiaatit, asetaatit) Lentokoneiden polttoainehuolto 14 Lentokoneiden tankkaus 15 Lentokoneiden polttoaineiden varastointi Kunnossapitokalusto ja yhdyskuntatekniikka 16 Kunnossapitokaluston polttoainehuolto 17 Yhdyskuntajätteet 18 Ongelmajätteet 19 Tilojen yhdyskuntatekniikka (vesi ja lämmitys) Lentokoneiden liikkuminen 20 Lentokoneiden huoltokoekäyttö 21 Lentokoneiden nousut, laskut ja rullaukset 3

4 Finavian yritysvastuu lyhyesti Finavia on Suomen valtion omistama osakeyhtiö, joka ylläpitää lentoliikenteen toimintaedellytyksiä eli lentoasemia ja lennonvarmistusta. Lentoliikenne on tärkeä osa maan liikennejärjestelmää, ja kattava lentoasemaverkostomme mahdollistaa nopeat yhteydet kaikkialle Suomeen ja Suomesta maailmalle. Huolehdimme siitä, että toimintamme on taloudellisesti kestävää ja kannattavaa. Pyrimme minimoimaan toiminnastamme aiheutuvat ympäristövaikutukset ja kerromme niistä avoimesti kaikille sidosryhmillemme. Haluamme myös olla hyvä työnantaja henkilöstöllemme ja luotettava kumppani sidosryhmillemme. Pääasiakkaitamme ovat lentoyhtiöt ja lentomatkustajat. Muita keskeisiä sidosryhmiä ovat muun muassa lentoyhtiöitä palvelevat yritykset, kuntien ja valtion viranomaiset, lentoaseman lähistöllä asuvat ihmiset sekä rahoittajamme. Neljä vastuun pilaria Taulukko 1. Finavia Oyj:n toiminta 2011 lukuina Lentoasemien määrä Operaatioiden määrä Matkustajamäärä lentoasemilla yhteensä Liikevaihto Voitto ennen satunnaisia eriä Tilikauden voitto Investoinnit Finavian oma energiakulutus Energian kulutus per matkustaja Hiilidioksidipäästöt omasta toiminnasta Hiilidioksidipäästöt omasta toiminnasta per matkustaja Liukkaudentorjunta-aineiden käyttö Lentoasemia luvitettu YSL:n mukaan Henkilöstö Finavian työntekijöiden kokonaismäärä Suomalaisen keskimääräinen matka matkustajalentoasemalle ,9 milj. euroa 19,8 milj. euroa -10,2 milj. euroa 34,2 milj. euroa 158 GWh 9,0 kwh/pax t 1,7 kg/pax t 15 kpl km Yrityksen yhteiskuntavastuu on vastuuta liiketoiminnan vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan, ympäristöön ja yrityksen sidosryhmiin. Yhä useammin yhteiskuntavastuusta käytetään termiä yritysvastuu. Yritysvastuuta tarkastellaan yleensä taloudellisen vastuun, ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun näkökulmista. Finavialla on kuitenkin myös erittäin tärkeä yhteiskunnallinen rooli 25 lentoaseman verkoston pitäjänä. Siksi yrityksen yhteiskunnallinen vastuu on nostettu erikseen esille. Suomi ei menesty ilman hyviä yhteyksiä Suomen valtiolla on Finavialle omistajana yhteiskunnallisia tavoitteita, jotka liittyvät yhti- 4

5 ölle määriteltyihin erityistehtäviin. Niitä ovat koko maan kattavan lentoasemaverkoston ylläpito, turvallisesti toimivan lentoliikenteen mahdollistaminen sekä valtionilmailuun ja pelastuspalveluun liittyvät tehtävät. Finavian toimintaa ohjataan taloudellisin perustein, mutta omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen. Kustannustehokkuus on verkoston edellytys Finavia rahoittaa toimintansa lentoyhtiöille, matkustajille ja alan toimijoille tuottamiensa palvelujen tuotoilla. Lentoyhtiöille suunnatuista palveluista Finavia perii lentoliikennemaksuja, jotka puolestaan jakaantuvat lentokenttämaksuihin ja lennonvarmistuspalveluiden maksuihin. Eurooppalaisessa vertailussa Finavian tuottamien palveluiden hinnat ovat edullisimmasta päästä. Suomessa koko maan kattavan lentoasemaverkoston ylläpito rahoitetaan osittain päälentoasema Helsinki-Vantaan tuotoilla. Finavian erityistehtävän mukaisesti jokainen lentoasema, jonne on säännöllistä reittiliikennettä, pidetään toiminnassa kannattavuusnäkökulmasta huolimatta. Pyrimme pitkäjänteisesti kustannustehokkuuteen ja toimintamme tuottavuuden parantamiseen säilyttääksemme asemamme hintakilpailussa. Ympäristövaikutukset tarkasti luvitettu Finavian tavoite on, että lentoliikenne voidaan hoitaa Suomessa mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin. Tässä oleellisimpia kysymyksiä ovat kiitoteiden liukkaudentorjunta, lentokoneiden jäänpoisto ja -esto, tehokas melunhallinta lentoasemien läheisyydessä sekä lentoliikenteen ja lentoasemien energiatehokkuus. Tiukentuvat ympäristöluvat edellyttävät enenevän määrän toimenpiteitä lentoasemilla. Koko lentoasemaverkostossa Finavian ympäristötyön tavoite on toteuttaa lentoasemien ympäristölupamääräysten edellyttämät kehitystehtävät määräajassa. Finavian ympäristövastuu kattaa ensi sijassa lentoasemien ympäristövaikutukset. Lisäksi tuemme lentoyhtiöitä ja muita ilmailutoimijoita vähentämään ympäristövaikutuksiaan tarjoamalla tehokkaita lennonvarmistuspalveluita, kuten ruuhkatonta ilmatilaa ja joustavia lähestymismenetelmiä, sekä ohjeistamalla lentokoneiden jäänpoistotoimintaa ja kehittämällä lentoasemien valumavesien keräysjärjestelmiä. Huolehdimme ihmisistä Finavia Oyj työllistää noin ihmistä ympäri Suomen ja koko konsernin henkilöstömäärä on noin Kaikkiaan Finavian lentoasemilla työskentelee koko- tai osa-aikaisesti yhteensä noin eri yritysten työntekijää. Asiakkaillemme tarjoamme kattavan, toimivan ja turvallisen lentokenttäverkoston palveluineen. Vuonna 2011 panostimme paljon resursseja työhyvinvoinnin kehittämiseen, minkä ansiosta sairauspoissaolot vähentyivät selvästi. Vuoden 2011 sairauspoissaoloprosentti oli 3,7 %, mikä on edellisvuotta pienempi ja vähemmän kuin palvelusektorilla yleisesti. 5

6 Finavian ympäristötyön tapahtumia 2011 Viidestoista työ: Rovaniemi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto päätti Rovaniemen lentoaseman ympäristöluvasta joulukuussa. Päätös oli viidestoista Finavialle myönnetty, ympäristönsuojelulain mukainen lentoaseman toimintaa koskeva lupa. Sen myötä kaikkien Lapland Airports -lentoasemien (Ivalo, Enontekiö, Kittilä, Rovaniemi, Kuusamo ja Kemi-Tornio) luvituskierros on nyt valmis. Rovaniemen lupa mahdollistaa alueen matkailu- ja muita elinkeinoja tukevan lentoliikenteen kehittämisen pitkälle tulevaisuuteen. Lupapäätöksen mukaisesti Finavia laatii vuoden 2012 syyskuun loppuun mennessä propyleeniglykoli-valumien lyhyen aikavälin hallintasuunnitelman ja laajentaa sitä vuonna Propyleeniglykoli, jota maahuolintayhtiöt käyttävät lentokoneiden jäänpoistossa ja -estossa, on biologisesti helposti hajoava aine, mutta se aiheuttaa vesistöissä hapen kulumista ja hajua. Päätöksen mukaan kiitotien liukkaudentorjunta-aineiden aiheuttama kuormitus vesiin ei saa olennaisesti lisääntyä nykyisestä. Melun vaikutusten vähentämiseksi on öisin tehtävä laskeutumiset pohjoisen suunnasta ja lentoon on lähdettävä pohjoiseen, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. Rovaniemen kaupunki sijaitsee lentoaseman eteläpuolella. Vuonna 2011 ympäristölupapäätöksen saivat myös Kemi-Tornion, Enontekiön ja Helsinki-Vantaan lentoasemat. Helsinki-Vantaan ympäristölupa rajoittaa yöliikennettä Finavia jätti Helsinki-Vantaan ympäristölupahakemuksen vuoden 2007 lopussa. Etelä- Suomen aluehallintovirasto antoi elokuussa 2011 lupapäätöksensä, joka sisältää kymmeniä määräyksiä ympäristövaikutusten vähentämisestä, seuraamisesta ja raportoinnista. Määräysten toimenpano edellyttää Finavialta paljon toimenpiteitä ja investointeja muun muassa vesiensuojelun kehittämiseen. Lupa rajoittaa Suomen päälentoaseman yöliikennettä ja sen aiheuttamaa melua. Rajoitukset eivät kuitenkaan merkittävästi vaikeuta Suomelle tärkeää vaihtomatkustusta Euroopan ja Aasian välillä, sillä se keskittyy iltapäivän tunneille. Ilman vaihtomatkustajia liikennetarjonta Suomesta Eurooppaan olisi vain puolet nykyisestä. Päätöstä voidaan tulkita siten, että sydänyön tunteja lukuun ottamatta Helsinki- Vantaan, ja samalla koko Suomen lentoliikenne, voi määräysten rajoissa kehittyä osana Helsingin seudun kasvua. Lupaan haki muutosta 39 tahoa, joista yksi on Finavia. Valtaosa kuntien ja yksityishenkilöiden muutoskirjelmistä koski lentokoneiden aiheuttamaa melua. Myös vesiensuojelua koskevia määräyksiä vaadittiin muutettavaksi. Päätöksessä määrätään hakemaan lupamääräysten tarkistamista vuoden 2017 loppuun mennessä. Finavia katsoo, että määräaika on lentoaseman infrastruktuurin ja toiminnan kehittämisen kannalta liian lyhyt ja vaatii omassa muutoksen haussaan aikataulun pidentämistä. Lainvoimainen lupa saataneen Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn jälkeen Tällöin lupahanke olisi Finaviassa kestänyt kymmenen vuotta. Luvan edellyttämistä toimenpiteistä kerrotaan tarkemmin sivuilla

7 7

8 Hiilijalanjälki pienentyi Lapin lentoasemilla Kansainvälinen lentoasemajärjestö ACI (Airports Council International) on kehittänyt Airport Carbon Accreditation (ACA) -ohjelman voidakseen avustaa jäsenlentoasemiaan hiilidiksidipäästöjen systemaattisessa arvioimisessa, raportoimisessa sekä vähentämisessä. Kyseessä on jatkuva sertifiointiohjelma, jossa on osoitettava vuosittaista kehitystä. Myös Finavian vuonna 2011 hyväksymä energiapolitiikka edellyttää jatkuvaa energiatehokkuuden parantamista sekä päästöjen vähentämistä. Hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) määritettiin vuodesta 2007 lähtien ja vuosien keskiarvoa verrattiin vuoden 2010 päästöihin. Koska päästöjä määriteltiin tällä tarkkuudella ensimmäistä kertaa, oli tietojen kokoaminen haasteellista. Päästötietojen todennuksen suoritti Enemi Oy. Kuuden Lapin lentoaseman oman toiminnan CO 2 -päästöt olivat tonnia ja Helsinki-Vantaan tonnia vuonna Lapland Airports -ryhmän kuudelle lentoasemalle myönnettiin Airport Carbon Accreditation -sertifikaatti (taso 2) osoituksena hiilipäästöjen vähentämisestä. Lapland Airports -asemien CO 2 -päästöt vähenivät vuonna 2010 vuosien keskiarvosta yhteensä 637 tonnia. Helsinki-Vantaan lentoasema saavutti neliportaisen ohjelman tason 1, ja seuraavaksi sille tavoitellaan tasoa 2 vuoden 2011 tiedoilla. Lue ohjelmasta lisää sivuilla Helsinki-Vantaan remontit aiheuttivat tiedusteluja Helsinki-Vantaan lentoasemalla tehtyjen kunnossapitotöiden vuoksi kiitotie 2 oli kesällä suljettuna viikon ja kiitotie 1 kuukauden ajan. Poikkeuksellinen kiitotiekäyttö aiheutti sen, että lentokonemelun takia Finaviaan yhteyttä ottaneiden määrä kasvoi usealla kymmenellä edelliseen vuoteen nähden. Muutamana päivänä vallitsi myös niin voimakkaita kaakkois- tai luoteistuulia, että kiitotietä 2 jouduttiin käyttämään lentoonlähtöihin tai laskeutumisiin Pohjois-Helsingin yli, mikä myös lisäsi tiedustelujen määrää. Vuosina ohjattiin tuuliolosuhteiden vuoksi laskeutumisia Espoon ja Länsi- Vantaan suunnasta ja lentoonlähtöjä Keravan suuntaan keskiarvoa useammin. Vuonna 2011 voitiin kiitoteitä käyttää sääolosuhteiden ansiosta enemmän ensisijaisuusperiaatteiden mukaisesti. Espoon ja Länsi-Vantaan suunnasta tehtyjen laskeutumisten osuus oli vuositasolla 18 %, kun edellisenä kahtena vuotena se oli 31 %. Tuuliolosuhteiden vaikutus voidaan nähdä myös koko vuoden ajalle lasketun lentokonemelualueen muodossa. Laskeutumislinjojen suunnassa Länsi-Vantaalla ja Keski-Espoossa melualue pieneni. Kiitotien 1 suunnassa kohti Etelä-Keravaa melualue laajeni, sillä laskeutumisten määrä kasvoi, samalla kun lentoonlähtöjen määrä suuntaan väheni. Lentoaseman operaatiomäärä nousi 11 % ja L den >55 db melualueen pinta-ala kasvoi kuusi km 2. Alueen asukasmäärä kasvoi tuhannella ja oli Jäänpoistokäsittelyt tiukempaan ohjaukseen Finavia laati maakuntalentoasemille toimintastrategian, joka ohjaa sekä lentokoneiden jäänpoistokäsittelyjä tekeviä maahuolintayri- 8

9 tyksiä että Finaviaa toimimaan tehokkaammin vesistövaikutusten vähentämiseksi. Kolmella maakunta-asemalla edellytetään, että maahuolintayritysten jäänpoistoautoissa on pesunesteen glykolipitoisuuden säätömahdollisuus ja että yrityksillä on käytettävissään puhallin tai muu mekaaninen menetelmä paksun lumikerroksen poistoon vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2020 mennessä mekaaninen menetelmä on oltava käytössä kaikilla lentoasemilla. Lisäksi edellytetään, että maahuolintayrityksien varastosäiliöissä on tipattomat liittimet viimeistään vuonna Finavia kuvaa asematasojen viemärit vähintään seitsemän vuoden välein ja suorittaa viipymättä tarvittavat korjaukset. Asematasoja uusittaessa Finavia tarkastaa, onko lentoasemalla teknis-taloudellisia mahdollisuuksia käsittelypaikkojen valumavesien erilliskeräykselle. Oulun, Tampere-Pirkkalan ja Kuopion lentoasemilla toteutetaan glykolipitoisen lumen sulamisvesien keräys vuoteen 2015 mennessä. Mikäli lentoasemalla glykolin keräys on järjestetty, on tavoitteena kerätä 50 %, ellei suurempaa tasoa ole erikseen määrätty. Finavian on varmistettava, että asematasojen puhdistukseen on aina tarvittaessa riittävästi henkilöstöä. Finavia aikoo toteuttaa Helsinki-Vantaalla hyvin toimivaa yhteistyömallia myös maakuntien lentoasemilla toimivien jäänpoistoyritysten kanssa. Paloharjoitusalueita puhdistetaan Kauan käytössä olleiden paloharjoitusalueiden maaperää tutkittiin Ivalossa, Rovaniemellä ja Turussa. Maaperänäytteitä otettiin riskikohteiden läheisyydestä ja vesinäytteitä purkuojista. Harjoitusalueilla havaittiin muun muassa öljyllä ja liuottimilla pilaantuneita maita. Seuraavaksi Finavia arvioi maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen, ja niiden perusteella määritetään kunnostustavoitteet ja laaditaan alueiden kunnostussuunnitelmat. Alueet puhdistetaan ELY-keskusten määräysten mukaisesti vuoden 2012 aikana. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä noin 0,2 miljoonaa euroa. Ympäristöjärjestelmän päivitys ja muita tavoitteita vuodelle 2012 Vuonna 2012 lentokoneiden jäänpoistotoimintaa ja sen ympäristövaikutuksia ohjaavaa strategiaa aletaan toteuttaa kaikilla lentoasemilla. Jatkuvan liu un lähestymisten toteumaa parannetaan erityisesti Helsinki-Vantaalla. Osana työtä laaditaan lähestymisten melunhallintaselvitys sekä suunnitelma toimenpiteistä, joita lähivuosina otetaan käyttöön. Sellainen saattaa olla esimerkiksi meluoptimoitujen lentomenetelmien käyttöönotto yöaikana. Finavian ympäristöjärjestelmä päivitetään vastaamaan muuttuvaa organisaatiota. Muun muassa hankintoja arvioidaan sen mukaan, miten tehokkaasti ympäristövaatimuksia voidaan käyttää niiden kohdalla valintakriteereinä. Samalla päätetään vaatimuksista vuodelle Tiukentuvat ympäristöluvat edellyttävät toimenpiteitä lentoasemilla. Finavian ympäristötyön keskeisenä tavoitteena on toteuttaa lupamääräysten edellyttämät selvitys- ja kehitystehtävät määräajassa. 9

10 Järkevää joukkoliikennettä Lentoliikenteellä on tärkeä rooli myös kotimaan liikennejärjestelmässä. Lentoliikenne yhdistää seutukunnat toisiinsa ja Suomen maailmaan. Kotimaan lentoliikenteessä eripituisilla matkoilla käytetään matkan pituuteen sopivia energiatehokkaita lentokoneita. Nykyaikaiset potkuri- ja suihkukoneet kuluttavat polttoainetta huomattavasti vähemmän kuin ennen. Polttoaineen kulutus on pienentynyt istuinta kohti 70 % viimeisen 40 vuoden aikana. Kotimaan liikenteessä potkurikoneella (ATR) polttoaineen kulutus on 2,5 3 l / 100 km/ henkilö täydessä koneessa. Kotimaan lentoliikenteestä yli puolet lennetään potkurikoneilla. Lapin lennolla suihkukoneen (A320) kulutus on parhaimmillaan 3,7 l / 100 km/ henkilö. Suomen ilmatila on ympäristötehokas, sillä siviili- ja sotilasilmailun tarpeet sovitetaan suunnitelmallisesti yhteen. Suomen kattava lentoasemaverkosto palvelee hyvin erilaisia matkustamistarpeita. Verkosto mahdollistaa tehokkaat työmatkat maakunnista ulkomaille ja sujuvat vapaa-ajan matkat Suomessa. Lisää tietoa: 10

11 Kotimaan lentoliikenteestä yli puolet lennetään potkurikoneilla. Lentoliikenne mukana EU:n päästökaupassa Lentoliikenteen ensimmäinen päästökauppakausi alkoi 1. tammikuuta Päästökauppa koskee kaikkia EU:n lentoasemilta lähteviä ja niille saapuvia lentoja. Päästökaupan tavoitteena on vähentää päästöjä kustannustehokkaalla tavalla eri tuotanto- ja energiasektoreiden kesken. Lentoyhtiöiden on ostettava päästöoikeuksia markkinoilta, sillä niille ennakolta jaettu määrä ei yleensä ole riittävä. Yksi päästöoikeusyksikkö vastaa yhtä tonnia hiilidioksidipäästöjä. Päästöoikeuksien kokonaismäärä perustuu vuosien päästöjen keskiarvoon ja oikeuksia jaetaan vuonna prosenttia tästä keskiarvosta. Seuraavalla päästökauppakaudella osuus on 95 prosenttia. Yhtiökohtaisesti päästöoikeuksien määrä perustuu sen ilmoittamiin vuoden 2010 tonnikilometreihin, jotka on todennettu oikeiksi. Lentoyhtiöt toimittavat tiedot Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:lle, joka vastaa päästökaupan toimeenpanosta Suomessa. Kolme prosenttia päästöoikeuksista jaetaan maksutta uusille toimijoille ja jäljelle jäävistä jaettavista päästöoikeuksista jaetaan 85 prosenttia vuoden 2010 liikenteen perusteella. Loput 15 prosenttia päästöoikeuksista huutokaupataan, mistä Suomessa huolehtii Energiamarkkinavirasto. Lentoliikenteen päästökaupan on arvioitu suhteellisesti vähentävän päästöjä 46 % vuoteen 2020 mennessä verrattuna tilanteeseen ilman päästökauppaa. Lisätietoja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi: 11

12 Jo yli 50 eurooppalaista lentoasemaa on liittynyt kansainväliseen ohjelmaan, jonka tavoitteena on pienentää lentoasemien hiilijalanjälkeä. Mukaan talkoisiin ovat lähteneet myös Helsinki-Vantaa ja kuusi Lapin lentoasemaa. Helsinki-Vantaa ja Lapland Airports mukaan Euroopan lentoasemien ilmastotalkoisiin tö. Energiaa kuluu lentoasemien rakennusten ja infran lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, valaistukseen sekä erilaisten laitteiden ja järjestelmien pyörittämiseen. Eurooppalaisilla lentoasemilla on paikallisen ympäristötyön lisäksi virinnyt halu osallistua kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen globaalilla tasolla. Lentoasemat haluavat omalta osaltaan kantaa vastuuta teollisuudenalansa ilmastolle aiheuttamasta kuormituksesta. Tavoitteena hiilipäästöjen vähentäminen Kansainvälinen lentoasemajärjestö ACI (Airports Council International) on ottanut aktiivisen roolin asiassa. Se on laatinut neliportaisen, kestävää kehitystä tukevan ohjelman, jonka tavoitteena on tukea, vaihe vaiheelta, lentoasemien työtä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Neljännen tason saavutettuaan lentoaseman voidaan katsoa olevan hiilineutraali toimija. Vuonna 2009 lanseerattuun Airport Carbon Accreditation (ACA) -ohjelmaan oli tammikuun 2012 loppuun mennessä hyväksytty jo 55 eurooppalaista lentoasemaa, mukaan lukien Helsinki-Vantaa sekä kuusi Lapin matkailulentoasemaa. Hyväksynnän saaneiden lentoasemien kautta kulkee kaiken kaikkiaan noin 750 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Vihreä viesti Finavian päätös liittyä ohjelmaan on linjassa niin valtion energiapoliittisen ohjauksen kuin oman energiapolitiikkamme kanssa. Finavia pyrkii jatkuvasti parantamaan energiatehokkuuttaan ja vähentämään energiankäytön ympäristövaikutuksia, toteaa energia- ja ilmasto- Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change) mukaan lentoliikenteen osuus koko maapallon hiilidioksidipäästöistä on noin kaksi prosenttia. Lentoasemien osuus tästä on viitisen prosenttia. Lentoasema-alueella päästöjä ilmaan aiheuttavat muun muassa lentokoneet, kenttäalueen maakaluston liikenne, maaliikennealueen autoliikenne ja lentoaseman oma energian käytohjelman koordinaattorina toimiva apulaisjohtaja Reijo Särkkä lentoasemaliiketoiminnasta. ACA-ohjelma on Särkän mukaan hyvä toimintamalli energiankäytön aiheuttamien hiilipäästöjen jatkuvaan seurantaan ja ohjeistuksen kehittämiseen. Ohjelmassa mukana oleminen lähettää positiivisen ja tärkeän viestin niin Finavian asiakkaille, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille kuin omalle henkilökunnalle: ACA-logo kertoo, että lentoasemalla tehdään tosissaan työtä ympäristön hyväksi energiaa säästämällä ja polttoaineen käyttöä vähentämällä. Lapissa päästiin vähennystavoitteiseen ACA-ohjelmassa lentoaseman energian- ja polttoaineenkulutus muutetaan kertoimilla yhteismitalliseen muotoon hiilidioksidipäästöiksi. Kesän ja syksyn 2011 aikana kartoitettiin ja laskettiin CO 2 -päästöjä sekä Helsinki-Vantaalla että Lapland Airports -konseptiin kuuluvilla kuudella lentoasemalla. Selvityksen kohteita olivat lämmön ja sähkön hankinnan ja tuotannon päästöt, Finavian ajoneuvojen päästöt, varavoimajärjestelmien sekä paloharjoituksissa käytettyjen polttoaineiden päästöt. Vuoden 2010 lukuja verrattiin vuoden keskiarvoihin. Tulosten perusteella haimme Helsinki- Vantaan osalta ohjelman ensimmäiselle tasolle (mapping / kartoitus), sillä päästölukemia olivat nostaneet sekä kylmä talvi että lentoaseman lisääntynyt kiinteistömassa. Lapin lentoasemilla päästöt olivat vähentyneet, joten niiden suhteen voimme hakea ohjelman toiselle tasolle (reduction / vähennys). Vuoden 2011 tulosten osalta uskomme Helsinki-Vantaankin pääsevän kakkostasolle, Särkkä selvittää. 12

13 Energian säästäminen vaatii tekoja, muistuttaa Lapin lentoasemien aluetekniikan esimies Vesa Santaniemi. Helsinki-Vantaalla energiansäästö on arkipäivää Energiankulutuksen vähentäminen on johtoajatus työssäni, tiivistää Helsinki-Vantaan lentoaseman rakennusten huoltotoiminnan päällikkö Martin Alm. Almin työ pitää sisällään suunnittelua ja päivittäistä seurantaa. Normaalin lentoasematoiminnan lisäksi energia-asioita pohditaan lentoasemalla käynnissä olevien saneeraustöiden ja uudisrakentamisen yhteydessä. Eniten energiaa kuluu lentoasemalla matkustajaterminaalien ilman lämmitykseen ja jäähdytykseen. Lisähaasteetta tuo se, että lämpötilojen suhteen meidän on otettava huomioon niin matkustajien kuin henkilökunnan tarpeet, Alm selvittää. Uusien tilojen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota ilmanvaihtoon ja valaistukseen liittyviin energiaratkaisuihin. Ohjaustekniikan avulla ilmanvaihto saadaan toimimaan tarkoituksenmukaisesti, ja energiaa säästetään ottamalla käyttöön uusia energiatehokkaita valonlähteitä. Vuoden 2011 aikana Helsinki-Vantaalla toteutettiin useita energiansäästöhankkeita, Alm kertoo. Lennonjohtotornin jäähdytys liitettiin osaksi keskusjäähdytysjärjestelmää, jossa lämpö otetaan talteen tuloilman lämmitystä varten. Terminaali 2:n vieressä sijaitsevan toimintakeskuksen ATK-tilan jäähdytys vaihdettiin ympäristöystävälliseen vapaajäähdytykseen, jossa jäähdytysvesi viilennetään kylmällä ulkoilmalla ilman kompressoreita. T2-terminaalin lähtöaulan toinen ilmanvaihtokone pysäytettiin talven ajaksi, sillä huomasimme käytännössä, että yhdelläkin tulee toimeen varsinkin silloin, kun ei ole ruuhkaa. Tästäkin syntyi säästöä. Useimmat energiansäästöratkaisut syntyvätkin Almin mukaan siten, että toimintaa justeerataan käytännön havaintojen perusteella tarkoituksenmukaisemmaksi. Näin tehtiin muun muassa niillä asematason konepaikoilla, joita lämmitetään kaukolämmön paluuvedellä. Toiminta tehostui heti, kun lunta mittaavia antureita säädettiin tarkemmiksi. Pienistä teoista kasvaa suuria Lapland Airports on Finavian operoimien kuuden matkailulentoaseman rypäs, johon kuuluvat Ivalon, Enontekiön, Kittilän, Rovaniemen, Kuusamon ja Kemi-Tornion lentoasemat. Näillä lentoasemilla hiilidioksidipäästöjä onnistuttiin vähentämään tarkkailujaksolla paljolti siksi, että monella niistä on siirrytty öljylämmityksestä vähemmän ympäristöä kuormittavaan pellettilämmitykseen. Energian säästäminen vaatii tekoja, ei pelkkiä puheita, kiteyttää ajatteluaan aluetekniikan esimies Vesa Santaniemi, jonka vastuualueeseen Lapland Airports -asemat kuuluvat. Pienetkin teot vaikuttavat, kun niitä on paljon. Otetaan esimerkiksi vaikka valojen sammuttaminen silloin, kun niitä ei tarvita ja vesihanojen automaatio-ohjaus: näillä päästään jo pitkälle niin säästötavoitteiden kuin asennemuokkauksen suhteen. Toki Lapin lentoasemilla tehdään suurempiakin tekoja. Ilmastoinnin automatiikkaan kuuluvien CO 2 -antureiden ansiosta ilma vaihtuu vasta silloin, kun se on tarpeen. Säästöjä saatiin myös vaihtamalla matkustajasillan halogeenilamput led-valoihin. Hankinnoissa ja tekemisissä pyrimme valitsemaan aina energiatehokkaimman ratkaisun. Se ei välttämättä ole juuri sillä hetkellä edullisin vaihtoehto, mutta maksaa itsensä kyllä takaisin pitkällä aikavälillä, Santaniemi arvioi. Lisää ACA-ohjelmasta: 13

14 Lentoasemakohtaiset tunnusluvut 2011 Lentoasemien sekä ilmailun ympäristökuormitusta koskeva tietoaineisto Liitekuvissa ja taulukoissa on esitetty lentoasemakohtaiset liukkaudentorjunta-aineiden ja lentokoneiden jäänestoaineiden käyttömäärät sekä jätekertymät ja energian- ja vedenkulutus. Näiden osalta on myös kuvattu viime vuosien kehitystä ja tarkasteltu sen syitä. Taulukoituna ovat myös lentoasemien liikennemäärät sekä lentoasemalla liikennöivien lentokoneiden pakokaasupäästöt. Lisäksi esitetään Finavian maakaluston päästötiedot. Lentoliikenteen pakokaasupäästöt Suomen ilmatilassa julkaistaan LIPASTO-järjestelmän kautta, ks. Taulukko 2. Ilma-alusten laskeutumismäärät Finavian lentoasemilla vuonna 2011 sekä muutos edelliseen vuoteen. Lentoasema Liikenneilmailu Yleisilmailu Vuosi 2011 Muutos edelliseen vuoteen (%) Sotilasilmailu Yhteensä Liikenneilmailu Yleisilmailu Sotilasilmailu Enontekiö ,4-55,6-96,8-49,3 Halli ,0-24,5-2,5-5,2 Helsinki-Malmi ,8 1,1-36,7 1,1 Helsinki-Vantaa ,2 49,8 0,0 9,8 Ivalo ,5 55,0 61,5 13,1 Joensuu ,2-10,6 4,5-10,0 Jyväskylä ,9-14,9 0,5-4,8 Kajaani ,3 45,5 54,0 32,4 Kauhava ,0-37,9 7,5 6,2 Kemi-Tornio ,1-14,5 100,0-5,3 Kittilä ,3 2,8 358,3 23,8 Kokkola-Pietarsaari ,9-12,0-7,8-2,2 Kuopio ,9-7,2 8,3 4,4 Kuusamo ,7 127,3 460,0 16,8 Lappeenranta ,4 81,7-13,8 31,6 Maarianhamina ,5 41,5 0,0 25,3 Oulu ,7-15,0 6,1 6,5 Pori ,9-22,1-44,0-20,0 Rovaniemi ,6-43,6-6,7-16,7 Savonlinna ,3-28,8-46,7-22,4 Tampere-Pirkkala ,5-2,0-3,8-1,6 Turku ,5-9,3 13,8-4,5 Utti ,0 30,7 3,4 9,1 Vaasa ,0 17,4 39,4 12,9 Varkaus ,5-32, ,6 Yhteensä ,0-6,9 1,6 2,4 Yhteensä 14

15 Lentoasemakohtaiset tunnusluvut 2011 Taulukko 3. Kenttäalueiden liukkaudentorjunta-aineiden sekä lentokoneiden jäänestoaineiden käyttö ja jätekertymät lentoasemittain vuonna Liukkaudentorjunta-aineita käyttää Finavia ja lentokoneiden jäänestoaineita lentoyhtiöt sekä näitä palvelevat maahuolintayritykset. Helsinki-Vantaan osalta energian ja veden kulutusmääriin ei toimintojen myynnin vuoksi enää vuodesta 2010 alkaen sisälly verkostohäviöitä. Jätemäärissä on mukana myös Finavian lentoasema-alueen toimijoilta sopimusperusteisesti vastaanottama jäte. Lentoasema urea t Liukkaudentorjunta- ja jäänestokemikaalit (vuosi 2011) asetaatti 100% t formiaatti 100% t betaiini 100% t glykoli 100% m 3 Energian ja veden kulutus (vuosi 2011) sähkö MWh lämpö MWh vesi m 3 sekajäte t Jätemäärät (vuosi 2011) Enontekiö Halli Helsinki-Malmi Helsinki-Vantaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kauhava Kemi-Tornio Kittilä Kokkola-Pietarsaari Kuopio Kuusamo Lappeenranta Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Tampere-Pirkkala Turku Utti Vaasa Varkaus Yhteensä hyötyjäte t ongelmajäte t 15

16 Lentoasemakohtaiset tunnusluvut 2011 Taulukko 4. Lentokoneiden polttoaineen kulutus sekä päästöt alle 915 metrin (3000 jalkaa) lentokorkeudessa (ns. LTO-syklin aikana) sekä Finavian maakaluston polttoaineen kulutus ja päästöt lentoasemittain vuonna Vuonna 2011 lentokoneiden LTO-syklin aikaisten päästöjen ja polttoaineen kulutuksen kokonaismäärät kasvoivat keskimäärin 10 % vuoteen 2010 verrattuna. Finavian maakaluston päästöjen ja polttoaineen kulutuksen kokonaismäärät vähenivät keskimäärin 16 %. Lentoasema LTOsykli kpl CO (t) Lentokoneiden päästöt (vuosi 2011) HC (t) NO x (t) SO 2 (t) CO 2 (t) Polttoaine (t) CO (t) HC (t) Finavian maakaluston päästöt (vuosi 2011) Enontekiö Halli Helsinki-Malmi Helsinki-Vantaa Ivalo Joensuu Jyväskylä Kajaani Kauhava Kemi-Tornio Kittilä Kokkola-Pietarsaari Kuopio Kuusamo Lappeenranta Maarianhamina Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Tampere-Pirkkala Turku Utti Vaasa Varkaus Yhteensä NO x (t) Hiukkaset (t) Taulukon luvut ovat pyöristettyjä. Lentokoneiden päästölaskelmissa ei ole mukana sotilasilmailua, helikopterilentoja tai purjelentokoneita. Lentokoneiden hiukkastiedot puuttuvat. 1 litra kerosiinia = kg. SO 2 (t) CO 2 (t) Polttoaine (t) Taulukko 5. Lämmön, sähkön ja veden kulutus Finavian kiinteistöissä vuonna 2011 ja muutos edelliseen vuoteen verraten. Matkustajaa kohti jyvitettyjen arvojen laskennassa eivät ole mukana Kauhavan, Hallin, Utin ja Malmin lentoasemat, joilla ei ole säännöllistä matkustajaliikennettä. Vuosi 2011 Muutos Lämpöenergian kulutus 52 GWh -19% Lämpöenergian kulutus matkustajaa kohti 3,0 kwh/pax -22% Sähköenergian kulutus 79 GWh -1% Sähköenergian kulutus matkustajaa kohti 4,7 kwh/pax -1% Veden kulutus m 3 2% Veden kulutus matkustajaa kohti 8,7 l/pax -12% Maakaluston energiankulutus 27 GWh -17% Maakaluston energiankulutus matkustajaa kohti 1,3 kwh/pax -28% Matkustajat 19,1 milj. 16% LTO - sykli Lentokoneiden päästöt lasketaan kansainvälisesti määritellylle ns. LTOsyklille (Landing and Take off Cycle). Laskentaan otetaan mukaan lentoonlähdön, laskeutumisen ja niihin liittyvien rullausten aiheuttamat päästöt 3000 jalan (n. 900 m) korkeuteen asti. Tämä tarkoittaa päästöjä noususuunnassa noin 6 km matkalta ja laskeutumissuunnassa noin 18 km matkalta. Maakalusto Finavian maakalustoa ovat muun muassa talvikunnossapidossa, asematasovalvonnassa sekä korjaus- ja huoltotoiminnassa käytettävät ajoneuvot. Maakaluston päästöt lasketaan polttoaineen kulutus- ja kalustotietojen perusteella. 16

17 Lentoasemakohtaiset tunnusluvut Kuva 1. Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärä vuosittain Finavian lentoasemilla Nestemäisen asetaatin, formiaatin ja betaiinin osalta liuosten sisältämä vesi (50%) on vähennetty kokonaismäärää laskettaessa. Vuonna 2011 kemikaalien kulutusmäärät olivat tavanomaisella tasolla edellisiä vuosia leudomman ja sateisemman sään vuoksi. Kokonaismäärästä noin puolet käytetään Helsinki-Vantaalla. Betaiini on uusi aine, joka on ollut koekäytössä Tampere-Pirkkalan, Kauhavan ja Kuopion lentoasemalla. Tonnia Kuva 4. Finavian lentoasemilla vuonna 2011 kertyneen jätteen jakautuminen seka-, hyöty- ja ongelmajätteeseen. Vuosi Urea Asetaatti Formiaatti Betaiini Sekajäte 49% Hyötyjäte 48% Ongelmajäte 3% 1200 Kuva 2. Liukkaudentorjunta-aineista aiheutuva hapenkulutus- ja typpikuormitus vuosittain Kuormitus on vähentynyt merkittävästi vuosituhannen vaihteessa urean käytöstä luopumisen myötä luvulla kuormitus on pysynyt tasaisena huolimatta liukkaudentorjunta-aineiden kulutuksen kasvusta. Syynä on siirtyminen vähiten ympäristöä kuormittavan nestemäisen formiaatin käyttöön. Vuosina 2009 ja 2010 kuormitus on laskenut käyttömäärän pienenemisen vuoksi. Tonnia Vuosi 2011, Helsinki-Vantaa Sekajäte 48% Hyötyjäte 51% Kokonaishapenkulutus (O 2 ) Typpikuormitus (N) Ongelmajäte 1% Kuva 3. Maahuolintayritysten lentokoneiden jäänpoistoon ja -estoon käyttämän propyleeniglykolin määrä vuosina Finavian lentoasemilla luvun alussa jäänpoisto- ja jäänestoaineiden kulutusmäärät kasvoivat melko voimakkaasti. Kasvu johtui liikennemäärän kasvusta, käsittelyjen ohjeistuksen muuttumisesta ja konetyyppien vaihtumisesta. Vuonna 2011 propyleeniglykolin käyttömäärä oli lauhan syksyn vuoksi tavallista alhaisempi m 3 Taulukko 6. Finavian järjestämässä jätehuollossa vuonna 2011 kertynyt seka-, hyöty- ja ongelmajäte sekä käsittelyyn toimitetun pilaantuneen maa-aineksen määrä (ei mukana kokonaismäärässä). Taulukossa on esitetty myös muutos edelliseen vuoteen verraten. Hyötyjätteeseen sisältyy erilliskerätyt biojäte, metalli, lasi, muovi, keräyspaperi ja -pahvi, voiteluöljyjäte, käytetyt renkaat, SER-jäte sekä lajitteluun mennyt rakennusjäte. Pilaantuneita maita on vuonna 2011 toimitettu käsittelyyn Jyväskylässä, Kuopiossa, Kuusamossa ja Helsinki-Vantaalla. Vuosi 2011 Tonnia Muutos Sekajäte % Hyötyjäte % Ongelmajäte 90 14% Yhteensä % Pilaantuneet maat % 17

18 Helsinki- vantaan lentoasema 2011 Helsinki-Vantaan ympäristövuosi 2011 Vuonna 2011 melualueen (Lden > 55 db) asukasmäärä oli noin asukasta ja melualueen pinta-ala noin 64 km 2. Vuoden 2010 vastaavat luvut olivat ja 58. Liikenteen määrän lisääntyminen sekä tuuliolosuhteet (lännen ja luoteenpuoleiset tuulet) vaikuttivat melualueen laajenemiseen pääasiassa Keravan suunnassa. Kiitoteiden sulkeminen lentoasemalla tehtävien kunnostustöiden vuoksi saattaa myös vaikuttaa melualueiden muotoon ja sitä kautta laskennallisella melualueella asuvien asukkaiden määrään. Lentoyhtiöt voivat tehokkaasti vähentää lentokoneiden aiheuttamaa melua korvaamalla konekalustoaan uusilla vähämeluisilla konetyypeillä. Vähämeluisten suihkukoneiden osuus liikenteestä oli noin 65 % ja potkuriturbiinikoneiden osuus noin 24 %. Laajarunkokoneiden osuus Helsinki-Vantaan liikennemääristä on noin 5 %. Ilmavoimien tukeutumisvalmiuden ylläpitämiseksi Satakunnan lennoston F-18 Hornet -koneet vierailivat Helsinki-Vantaan lentoasemalla muutaman kerran vuoden aikana. Lähestymisten melunhallinnan kehittäminen jatkuu Uusi ympäristölupa Helsinki-Vantaan lentoaseman sai uuden ympäristöluvan elokuussa Lupapäätöksessä edellytetään muun muassa yöliikenteen rajoittamista melun vuoksi, jatkuvan liu un lähestymisten lisäämistä ja lentokoneiden jäänestoaineiden talteen keräilyn tehostamista. Ympäristöluvasta on kerrottu enemmän tämän raportin sivulla 20. Liikenteen määrä kasvoi Vuonna 2011 Helsinki-Vantaan lentoaseman operaatiomäärä (laskeutumiset ja lentoonlähdöt) oli , mikä on noin 11 % edellisvuotta enemmän. Matkustajamäärä kasvoi noin 15 % ja oli 14,9 miljoonaa. Kansainvälisen liikenteen osuus liikenneilmailun operaatioista oli noin 70 %. Kotimaan kaupallisesta lentoliikenteestä hieman yli puolet lennetään potkuriturbiinikoneilla, jotka kuluttavat selvästi suihkukoneita vähemmän polttoainetta matkustajaa ja matkakilometriä kohti. Kunnostustöitä kiitoteillä Kesä-heinäkuussa tehtiin kunnostustöitä kiitoteillä 1 ja 2. Kunnostustöiden ajan kiitotiet olivat kokonaan tai osa-aikaisesti suljettuina ja liikenne ohjattiin kahdelle muulle kiitotielle, mikä vaikutti jonkin verran lentosuuntiin kesän aikana. Töiden aiheuttamista meluvaikutuksista tiedotettiin alueen asukkaille lehdistön välityksellä ja Finavian Internet-sivuilla. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme kiitotietä, joita käytetään sääolosuhteiden, liikenteen ja ympäristöseikkojen edellyttämällä tavalla. Lentokoneiden on turvallisinta nousta ja laskeutua vastatuuleen. Kiitotien valintaan vaikuttavat turvallisuustekijöiden lisäksi liikenteen määrä ja lentokoneiden aiheuttama melu. Helsinki-Vantaan ensisijainen laskeutumissuunta yöaikaan (klo 22 07) on kiitotielle 2 luoteesta. Tätä suuntaa käytti 57 % laskeutumisista. Ensisijaista lentoonlähtösuuntaa eli kiitotietä 3 lounaaseen käytti yöaikaan 78 % lentoonlähdöistä. Lentokoneiden melualue kasvoi hieman Lentokoneen päästöt ilmaan sekä koneen aiheuttama melu vähenevät, jos lähestyminen tehdään korkeutta jatkuvasti vähentäen, ilman vaakalentovaihetta. Tämäntyyppistä lähestymistä kutsutaan jatkuvan liu un lähestymiseksi (CDO = Continuous Descent Operation). Menetelmän mahdollistaa sopiva ilmatilan rakenne ja lennonjohdon toiminta, mutta käytännössä sen toteuttamisesta vastaa lentokoneen lentäjä. Iltapäivän ruuhka-aikaan, kun rinnakkaisille kiitoteille laskeudutaan samanaikaisesti, CDO-menetelmää voidaan käyttää vain toiselle kiitoteistä. Finavia käynnisti talvella 2008 kolmen kotimaisen lentoyhtiön kanssa yhteistyöhankkeen jatkuvan liu un lähestymisten lisäämiseksi. Hankkeen myötä ilmatilan rajoja ja lähestymisreittejä on optimoitu kauempana lentoasemasta ja lennonjohdon ja lentäjien välille on luonnosteltu yhteistoimintaohje lähestymisten melunhallintaan liittyen. Menetelmien kehittäminen jatkuu edelleen. Finavia seuraa CDO-toteumaa yleisesti käytettyjen parametrien perusteella apunaan lentoreittien seurantajärjestelmä. Toteuma vaihtelee suuresti. On havaittu, että eri lentoyhtiöt lentävät samaa konetyyppiä eri tavoin. Samoin on todettu, että toteuma on ilta- ja yöaikaan parempi kuin päivällä ja että rinnakkaisten kiitoteiden käytön aikana toteuma on pienin. Toteuma vaihtelee myös kiitoteittäin, parhaaseen tulokseen on päästy ensisijaisen kiitotien 15 (kiitotie 2 Nurmijärven suunnasta) laskeutumisissa. CDO-toteuma vuonna 2011 oli 55 %. Yöaikana toteuma oli 59 % ja iltapäivisin ruuhkaaikaan 29 %. Yöaikaiset koekäytöt vähenivät Lentoyhtiöt koekäyttävät lentokoneitaan moottorihuoltojen jälkeen. Huoltokoekäytöt 18

19 Helsinki- vantaan lentoasema 2011 tehdään lentoaseman teknisen alueen koekäyttöpaikalla, joka on ympäröity noin yhdeksän metriä korkeilla maavalleilla. Tietyissä sääolosuhteissa melu voi valleista huolimatta kuulua läheisille asuinalueille. Konekaluston kehittymisen myötä koekäyttöjen aiheuttama melu on kuitenkin pienentynyt. Vuonna 2011 suihkukoneita koekäytettiin osa- tai täysteholla yöaikaan (klo 23 06) keskimäärin 11 kertaa kuukaudessa. Vastaava määrä edellisvuonna oli 12. Mittaukset osoittivat ilmanlaadun parantuneen Lento- ja ajoneuvoliikenteen vaikutuksia ilman typpidioksidipitoisuuksiin arvioitiin passiivikeräinmenetelmällä syksyllä 2011 kolmen kuukauden ajan. Keräimiä asetettiin 22 paikkaan eri puolille lentoasema-aluetta. Keräimet vaihdettiin ja analysoitiin kuukauden välein. Vastaava mittausjakso toteutettiin lentoasemalla syksyllä Vilkas ajoneuvo- ja maakalustoliikenne näkyy mittaustuloksissa sekä terminaalirakennusten edessä että takana, etenkin huonosti tuulettuvissa paikoissa. Koska kiito- ja rullaustiet sen sijaan ovat hyvin tuulettuvia eikä niillä ole pitkään paikallaan käynnissä olevia moottoroituja maakalustolaitteita tai -ajoneuvoja, ovat typpidioksidipitoisuudet niillä selvästi matalampia. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin lentoasema-alueen ulkopuolelta terminaali 2:n edustalta sekä lentoasemalle johtavan tien (Ilmakehä) risteyksessä, jossa on paljon tieliikennettä. Vuoden 2006 mittauksiin verrattuna typpidioksidin pitoisuudet alenivat useassa pisteessä. Eniten ilmanlaatu parani kenttäalueella terminaali 2:n kärjessä sekä kenttäalueen ulkopuolella Ilmailutien ja Tietotien risteyksessä. Automatiikkaa vesienohjaukseen Lentokoneiden jäänestoon ja -poistoon käytetään propyleeniglykolipohjaisia nesteitä. Jäänesto ja -poistokäsittelyt tehdään alueilla, jotka on viemäröity jätevesiviemäriin. Lisäksi mahdollisimman suuri osa glykoleista kerätään talteen imuriautoilla ja viedään Viikinmäen mädättämöön hyötykäyttöön. Jäänpoistokäsittelyalueilta kerätään lumet erilliselle alueelle, josta sulamisvedet johdetaan jätevesiviemäriin. Glykolipitoisten vesien hallintaa kehitetään jatkuvasti ja käsittelyjä keskitetään pienemmille alueille. Glykolipitoisten vesien hallintaa varten on hankittu uusi vesienohjausjärjestelmä. Uudessa järjestelmässä vesien ohjaus tapahtuu osin automaattisesti erilaisten antureiden avulla. Järjestelmässä on myös aiempaa paremmat hälytysmenetelmät häiriöiden varalta sekä tietojen taltiointi- ja raportointimahdollisuudet. Jäänpoistokäsittelyjä keskitetään etäjäänpoistoalueille, joilta jäänpoistoaineet voidaan kerätä talteen tehokkaammin kuin laajoilta asematasoalueilta. Kertomusvuonna 35 % jäänesto- ja poistoaineista käytettiin muutama vuosi sitten valmistuneella etäjäänpoistopaikalla, kun vastaava osuus vuonna 2010 oli 13 %. Toinen etäjäänpoistopaikka on rakenteilla, sen ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön talvikaudella Koko alue valmistuu talvikaudelle Vuonna 2011 lentokoneiden jäänestoon ja -poistoon käytettävän propyleeniglykolin määrä oli noin m 3, kun se vuonna 2010 oli noin m 3. Käyttömäärää vähensi erityisesti lauha ja sateinen syksy. Kiitoteiden liukkaudentorjunta-aineita sen sijaan käytettiin paria aiempaa vuotta enemmän. Sääolosuhteet vaikuttavat myös liukkaudentorjuntaan: kuivina pakkastalvina torjuntaaineita tarvitaan vähemmän kuin lämpötilan vaihdellessa nollan vaiheilla. Lentokoneiden jäänpoistoaineiden leviämisselvitykset Kehäradan rakentamisen yhteydessä havaittiin tunneleissa bakteerikasvustoa, joka mahdollisesti johtuu lentokoneiden jäänpoistoaineiden pitkäaikaisesta käytöstä. Kokonaisuuden selvittämiseksi ympäristöviranomaiset pyysivät Finavialta laajoja selvityksiä jäänesto- ja poistoaineiden leviämisestä Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella. Selvitystä varten otettiin vesinäytteet 101 näytepisteestä. Glykoliperäisiä aineita esiintyy maa- ja kallioperän vedessä lähinnä terminaalin T1 edustan asematason kohdalla. Haitta-aineita havaittiin merkittäviä määriä vain yhdessä terminaalin perusvesikaivossa, vanhan glykolivesialtaan ympäristössä ja kiitotien 2 eteläpäässä lumialueen vieressä. Selvitykset jatkuvat edelleen. Jäänpoistoaineita sisältävien vesien johtamista on kehitetty edelleen. Terminaalin T1 edustalla oleva viemäriverkosto on kuvattu vuonna 2010 ja rikkoutumat on korjattu kesän 2011 aikana. Viemärikuvauksia on jatkettu vuonna 2011 terminaalin T2 edustalla ja tarvittavat korjaukset tehdään vuoden 2012 aikana. Glykolivesien johtamiseen käytettävä sadevesitunneli tiivistetään vuoden 2012 aikana ympäristöluvan mukaisesti. Kehäratatunnelin viereen on rakennettu pumppauskaivot, joiden tarkoitus on vähentää tunnelin vuotovesimäärää. Pintavesien kuormitus on vähentynyt merkittävästi Kolmena viimeisenä talvikautena on biologinen hapenkulutuskuormitus pintavesiin ollut selvästi pienempi kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin. Suotuisaan muutokseen ovat vaikuttaneet Finavian pintavesikuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimet, joita ovat muun muassa pumppaamokapasiteetin lisääminen ja jäänpoistokäsittelyjen keskittäminen etäjäänpoistoalueelle. Viime talvikaudella biologinen hapenkulutuskuormitus ympäröiviin ojiin oli noin 150 tonnia, kun se edellisten kymmenen vuoden aikana on ollut keskimäärin 300 tonnia talvikaudessa. Eniten on vähentynyt Kylmäojaan kohdistunut biologinen hapenkulutuskuormitus, joka talvikaudella oli noin 12 tonnia. Edellisellä talvikaudella kuormitus oli vajaa 40 tonnia, ja sitä edeltävien viiden vuoden aikana kuormitus on vaihdellut 60 tonnista 580 tonniin talvikaudessa. Energiajäte paremmin talteen Finavian jätehuoltoon tulevien jätteiden määrä Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli noin tonnia vuonna Jätteiden määrä vähentyi edellisvuodesta noin 4 %. Jätteiden lajittelua on tehostettu, ja hyötykäyttöön menevän jätteen määrä on kasvanut. Biojätteen määrä on kasvanut runsaasti, noin 32 %. Samalla sen osuus jätteistä on kasvanut 11 %:sta 14 %:iin. Hyötykäyttöön menevän erilliskerätyn energiajätteen määrä on kasvanut edellisvuodesta 8 %. Myös sekajätteenä kerätty jäte meni energiahyötykäyttöön, samoin kuin valtaosa lajiteltavaksi menevästä rakennusjätteestä. Lähes puolet kaikista jätteistä ohjattiin energiahyötykäyttöön. 19

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Finavia Oyj A2/2010, Vol 2 Vantaa 16.7.2010. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2010

Finavia Oyj A2/2010, Vol 2 Vantaa 16.7.2010. Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2010 Finavia Oyj A2/21, Vol 2 Vantaa 16.7.21 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 21 Lentokonemelukatsaus 2/1 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HUHTI-KESÄKUU

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Melumittaus Laaksolahdessa

Melumittaus Laaksolahdessa Melumittaus Laaksolahdessa 7.6 11.12.27 Mittaus siirrettävällä mittausasemalla Melumittaus Laaksolahdessa 7.6-11.12.27 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. MITTAUSASEMAN SIJAINTI... 3 3. LENTOREITTIEN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja 31.10.2013 Tilaisuuden tavoitteet, organisointi ja työskentelytapa Ympäristösi parhaat tekijät Työpajan tavoitteet 2 Lisätä yhteistä tietopohjaa lentoasemaverkostoa

Lisätiedot

Finavia A2/2011, Vol 3 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2011

Finavia A2/2011, Vol 3 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2011 Finavia A2/211, Vol 3 Vantaa 28.1.211 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 211 Lentokonemelukatsaus 3/11 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HEINÄ-SYYSKUU

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto 4.5.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS TASAPAINOISESTA LÄHESTYMISTAVASTA LENTOASEMAN MELUN HALLINNASSA

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto 4.5.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS TASAPAINOISESTA LÄHESTYMISTAVASTA LENTOASEMAN MELUN HALLINNASSA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto 4.5.2016 Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS TASAPAINOISESTA LÄHESTYMISTAVASTA LENTOASEMAN MELUN HALLINNASSA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtioneuvoston asetuksella

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Finavia A2/2011, Vol 2 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2011

Finavia A2/2011, Vol 2 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 2011 Finavia A2/211, Vol 2 Vantaa 29.7.211 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Huhti-kesäkuu 211 Lentokonemelukatsaus 2/11 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HUHTI-KESÄKUU

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

FINAVIA OYJ:N HAKEMUS MELUUN LIITTYVISTÄ TOIMINTARAJOITUKSISTA, VERTAILU DIREKTIIVIN 2002/30/EY LIITTEESEEN II

FINAVIA OYJ:N HAKEMUS MELUUN LIITTYVISTÄ TOIMINTARAJOITUKSISTA, VERTAILU DIREKTIIVIN 2002/30/EY LIITTEESEEN II FNAVA OYJ MSTO 1(5) 11.12.2014 FNAVA OYJ:N HAKEMS MEN TTYVSTÄ TOMNTARAJOTKSSTA, VERTA DREKTVN 2002/30/EY TTEESEEN Finavian hakemusmateriaalit Finavia toimittanut Helsinki-Vantaan ympäristöluvassa listattujen

Lisätiedot

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille?

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on 40% ja ilmastopäästöistä 30%. Yli 30 000 kerrostalokiinteistöön energiatehokkuustoimenpiteitä

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Finavia A2/2011, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2011

Finavia A2/2011, Vol 4 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 2011 Finavia A2/211, Vol 4 Vantaa 27.1.212 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Loka-joulukuu 211 Lentokonemelukatsaus 4/11 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS LOKA-JOULUKUU

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001 ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, 90240 OULU Puh. 08-348 789 www.nhservice.com YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 SFS-EN ISO 14001 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Energiankulutus 3 Vedenkulutus 5 Tilastoidut häiriöt

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Valtion omistaminen lentoasemaliiketoiminnassa

Valtion omistaminen lentoasemaliiketoiminnassa Valtion omistaminen lentoasemaliiketoiminnassa Asiantuntijakuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 27.5.2016 Toimitusjohtaja Kari Savolainen, Finavia Oyj Lentoliikenteen ABCD A. Lentoyhtiöiden kilpailu

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

ILMARI. Ilmatilan kokonaisuudistus Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

ILMARI. Ilmatilan kokonaisuudistus Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. ILMARI Ilmatilan kokonaisuudistus 9.10.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. ILMARI - Taustaa Projekti käynnistettiin Trafi-joryssä 9.8.2013 Projektin tarkoituksena oli ja on tunnistaa ja toteuttaa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä

Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Liikenne- ja viestintävaliokunta 09.06.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kv. lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto LUONNOS/

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto LUONNOS/ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Palveluosasto LUONNOS/23.2.2016 Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS TASAPAINOISESTA LÄHESTYMISTAVASTA LENTOASEMAN MELUN HALLINNASSA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtioneuvoston asetuksella

Lisätiedot

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT Jyväskylän maalaiskunnan katselmointikohteet Teppo Manninen Palvelukokonaisuudet Energia-analyysipalvelut Analyysipalvelut nykytilanteen toiminnalliseen ja taloudelliseen

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

Finavia Oyj Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2012

Finavia Oyj Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 2012 Finavia Oyj Vantaa 3.12.212 Helsinki-Vantaan lentoasema LENTOKONEMELUKATSAUS Heinä-syyskuu 212 Lentokonemelukatsaus 3/12 1 FINAVIA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA LENTOKONEMELUKATSAUS HEINÄ-SYYSKUU 212 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot