Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministerityöryhmän kokous Suomen Kuntaliiton näkemyksiä

Transkriptio

1 Muisti 1 (5) Antti Lindtman Kari-Pekka Mäki-Lhiluma Dnr 1273/90/2014 Peruspalveluhjelman ministerityöryhmä Valtivarainministeriö Peruspalveluhjelmaa valmistelevan ministerityöryhmän kkus Sumen Kuntaliitn näkemyksiä Kuntataluden tilanne Vuden 2013 tilinpäätösten ennakktietjen mukaan kuntien yhteenlaskettu tuls li nin 300 miljnaa eura psitiivinen. Tuls parani edellisestä vudesta nin 600 miljnaa eura. Taustalla vat timintakulujen kasvun pulittuminen ja vertuksen kertaeristä jhtunut vertuljen kasvu. Ilman näitä nin 1,2 miljardin eurn timenpiteitä kuntataluden alamäki lisi jatkunut edellisvuden tapaan. Kuntataluden näkymät Vunna 2014 kuntien tulphja kehittyy heiksti. Valtinsuudet pienenevät suritettujen leikkausten jhdsta nin 100 miljnaa eura. Vertuljen kasvun arviidaan hidastuvan viime vuden 6,8 prsentista alle klmannekseen, eli 2,1 prsenttiin tänä vunna. KT Kuntatyönantajien julukuussa 2013 tekemän kyselyn mukaan kunnat tulevat jatkamaan ja tehstamaan timintjaan. Henkilöstömenja speutetaan nin 600 miljnalla eurlla tänä vunna. Julkisen talutemme kestävyysvajeeksi VM n laskenut 4,7 prsenttia BKT:stä, eli nin 9,5 miljardia eura. Tästä lähes viisi miljardia khdistuu kuntien vastuulla levien palvelujen ja tinen puli tulnsiirtjen, lähinnä eläkkeiden, kestävän rahitusphjan varmistamiseen. Maan hallituksen rakennehjelman mukaan kuntien tulisi itse kta nin miljardi vuteen 2017 mennessä samalla kun valtin tulisi kuntien tehtäviä ja velvitteita keventämällä vahvistaa kuntatalutta myös miljardilla eurlla. Kunnat vat päätöksillään j krttaneet verjaan vudelle 2014 lähes 400 miljnalla eurlla ja paikkaavat näin talustilannettaan. Mitä ilmeisimmin vudelle 2015 n dtettavissa vastaavanlainen kuntaverjen krtus. Kunnat tteuttavat myös mittavia säästötimenpiteitä. Rahitusperiaatteen tteutuminen Sumen Kuntaliitt painttaa tässä tilanteessa erityisesti rahitusperiaatetta ja sen tteutumista. Rahitusperiaatteen mukaisesti valtin tulee antaessaan kunnille tehtäviä ja velvitteita varmistua siitä, että kunnilla n tsiasialliset edellytykset niistä selviytymiseen. Kuntaliitt kats, että rahitusperiaatteen tteutuminen n kuntien lisääntyneiden tehtävien ja velvitteiden sekä mittavien valtinsuusleikkausten vuksi nyt vakavasti uhattuna. Sumen Kuntaliitt Tinen linja 14,00530 Helsinki PL 200, Helsinki Puh ,faksi etunimi.sukunimi@kuntaliitt.fi Finlands Kmmunförbund Andra linjen 14,00530 Helsingfrs PB 200, Helsingfrs Tfn , fax frnamn.efternamn@kmmunfrbundet.fi

2 2 (5) Kuntataluksiin vaikuttavat yleisen taluskehityksen lisäksi merkittävästi kuntien valtinsuusleikkaukset sekä yksittäisten kuntien salta valtinsuusjärjestelmän uudistus sekä tehtävien ja velvitteiden muutkset. Siksi n tärkeää, että valtinsuusuudistuksesta n hallituksen alustavan kaavailun mukaisesti pyydettävä perustuslakivalikunnan lausunt. Tärkeää n myös kehittää arviintimenetelmät rahitusperiaatteen tteutumisen seuraamiseksi. Olennaista n tarkastella rahitusperiaatteen tteutumista kuntataluden kknaisuuden, perusteella, kuten uudessa kuntatalushjelmassa tullaan tekemään, ei vain miten yksittäinen säädösmuuts vaikuttaa kuntataluteen. Nyt käsillä leva valtintaluden kehys n käytännössä nykyisen hallituksen viimeinen suunnitelma maan taluden ja julkisen taluden tasapainttamiseksi ja taluskasvun edellytysten parantamiseksi. Kuntaliitt kuntien etujärjestönä n saltaan mukana talustalkissa. Tähän mennessä tehdyt valtintaluden knkreettiset säästöpäätökset vat valtasaltaan khdistuneet kuntasektriin. Kun kuntien tehtäviä ja velvitteita ei le vastaavasti vähennetty, vat kunnat lleet paktettuja nstamaan verjaan selviytyäkseen lakisääteisistä velvitteista, kska tulksellisuuden lisäys ei le riittänyt tasapainn saavuttamiseen. Vernkrtusten lisäksi n tehty mittavia säästötimenpiteitä jtka jatkuvat. Tässä tilanteessa n välttämätöntä, että maan hallitus linjaa kestävän kuntataluden timenpiteitä lähivusille. Kuntaliitn esitykset vuden valtintaluden kehyksiin (julkisen taluden suunnitelmaan) ja siihen liittyvään Peruspalveluhjelmaan: Valti-/kuntasuhde: Kuntaliitt edellyttää, että maan hallitus vahvistaa kuntatalutta vuteen 2017 mennessä rakennepliittisen hjelman timeenpanpäätöksen mukaisesti yhdellä miljardilla eurlla kuntien tehtäviä ja velvitteita vähentämällä. Ellei kehysriihen yhteydessä le sitettavissa riittäviä keinja tavitteen saavuttamiseksi, tulee valmistelua jatkaa, jtta budjettiriihessä esitys n kknaisuutena valmis. Sellaisista kuntien menja lisäävistä päätöksistä, jita ei vielä le pantu timeen, tulee nyt arviida uudelleen ja myös tarvittaessa lupua. Tällainen n muun muassa työmarkkinatuen rahitusvastuun siirt kunnille, jka tulee ehdttmasti tteuttaa kustannusneutraalisti samin kuin peruspetuksen klmen vusiviikktunnin lisäys ja ppivelvllisuuden pidentäminen. Varmistetaan rahitusperiaatteen tteutuminen ja kehitetään sen tteutumisen arviintijärjestelmä. Kunta- ja ste- rakenneuudistukset n tteutettava kuntia kuullen ja alueelliset lsuhteet humin ttaen. Kulutuksen rakennemuutkset tulee tehdä kuntalähtöisesti. Siirrytään hallitusti uuteen kuntataluden hjausjärjestelmään vunna Kuntatalutta tulee myös jatkssa käsitellä kuntataluden käsittein sana kansantaluden tilinpidn mukaista kk kansantaluden tarkastelua. Kuntien verphjan laajentaminen: Kiinteistövern tietkannat saatetaan ajan tasalle ja kiinteistövertuksen sisällöllistä kehittämistä jatketaan. Osa päämaverjen tutsta hjataan kunnille erikseen selvitettävällä tavalla. Kuntien liikenteen vastuista, kustannuksista sekä liikenneverjen khdentumisesta sittain kunnille käynnistetään selvitys.

3 3 (5) Kuntaverista tehtävät vähennykset kmpensidaan kunnille ensisijaisesti verjärjestelmän sisällä valtin verista. Yhteisövern kuntien jak-suus tulee säilyttää vuden 2015 jälkeenkin vähintään nykyisellä taslla. Valtinsuusjärjestelmä ja sen uudistaminen: Valtinsuusleikkauksia ei missään tapauksessa tule enää tehdä. Valtinsuusjärjestelmän valtinsuuksien tasauksessa käytettävän verphjan n ltava mahdllisimman laaja. Uudistusta jatkettaessa valtinsuusjärjestelmän hallint n yhtenäistettävä niin, että kaikki tehtäväalueet (myös tisen asteen kulutus ikälukkaphjalta) n kttu yhteen. Ammattikrkeakulu-uudistuksessa kuntien marahitussuus n rahitettava kknaan petus- ja kulttuuritimen valtinsuuksia alentamalla. Mikäli näin ei tehdä, vat tästä aiheutuvat kuntien valtinsuustuljen menetykset VM:n hallinnnalalla tettava humin. Harkinnanvarainen valtinsuuden krtus (entinen harkinnanvarainen rahitusavustus) n pidettävä jatkssakin sana järjestelmää. Sen painarva tulee lisätä eikä vähentää eikä lisäystä tule rahittaa muiden kuntien valtinsuuksia vastaavasti alentamalla. Investinnit: Suhdannepliittisesti tärkeiden investintien tukea n jatkettava. Investintien vaihtehtisia rahitustapja n kehitettävä. Valtin ja kuntien pitkäjänteinen infrainvestintien rahitus n turvattava. Yhtenä vaihtehtna n syytä selvittää Infra Oy:n perustaminen. Kuntaliitn yksityiskhtaiset esitykset tiivistelmään: Peruspalveluhjelman tiivistelmä n sa valtineuvstn kehyspäätöstä. Kuntaliitn kmmentit liittyvät tässä vaiheessa tähän päätössaan. Kuntien valtinavut Kunnille suunnattavat valtinavut tulisi käsitellä yhtenä kknaisuutena niin, että selvästi kävisi ilmi kaikki eri tekijät, jtka vaikuttavat valtinsuuksiin kehyskaudella ja erityisesti ensi vunna. Peruspalvelujen valtinsuusprsenttia ensi vudelle ei päätössasta selviä lainkaan. - Muiden ssiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen varattu 9,4 miljnaa eura ei tule riittämään. Pelkästään valmisteilla levan ssiaalihultlain kustannukset vivat lla mninkertaiset. Samin itsemääräämisikeuden rajittamiseen liittyvän Lainsäädännön kustannukset tulevat Kuntaliitn käsityksen mukaan nusemaan jpa kaksinkertaiseksi budjetituun 3 miljnan eurn verrattuna. - Oppilas- ja piskeluhultn varatut resurssit, 13,1 miljnaa eura, vat liian alhaiset. Kuntaliitn arvin mukaan laki aiheuttaa kunnille vähintään 50 miljnan eurn lisäkustannuksen vuden 2015 tasssa. - Peruspetuksen vähimmäistuntimäärän lisäys 3 vusiviikktunnilla aiheuttaa pelkästään palkkakustannuksina nin 30 miljnaa eura, minkä lisäksi tulevat mm. tilakustannukset nusemaan. Ehdtettu valtinsuuksien krtus 3,9 milj. eura 2016 ja 9,4 miljnaa vudesta 2017 lukien, ei siten riitä. Mikäli tästä säädetään, tulee valtin rahittaa se kknaan.

4 4 (5) - Oppilaitsten ja kirjastjen perustamishankerahituksen siirtäminen peruspalvelujen valtinsuusphjaan n perusteltu. Siirrn tasssa n tettava humin sekä rakennusaikainen että jälkirahitteisen rahituksen tas pidemmän ajan keskiarvna. - Esityksessä ei enää mainita edellisen kehyksen päätöstä säästää valtin menja 150 milj. eurlla siirtämällä sa yli 300 päivää työmarkkinatuella lleiden rahitusvastuusta kunnille. Tätä n pidettävä ikeana, kska kunnilla ei le edellytyksiä selviytyä tästä tehtävälaajennuksesta ilman lisäresursseja. Uudistus n tehtävä kustannusneutraalisti ja kunnille n turvattava riittävä timivalta selvitä uusista vastuista. Hallituksen rakennepliittisen hjelman timenpiteet - Turvaktitiminnan valtinvastuusiirrn yhteydessä n tteutettava myös kustannustensiirt. KUTHANEK:n taludellisten vaikutusten arviintijastn muistissa esityksiä n arviitu seuraavasti: Aikuisten hammashultn esitettyjen timenpiteiden jhdsta mudstuva kuntien säästö n humattavasti pienempi kuin esitetty 15 miljnaa eura. Ktihidn tuen jakamisen ja subjektiivisen päivähit-ikeuden rajaamisen yhdistelmällä n mahdllista päästä nettmääräisiin säästöihin edellyttäen, että kunnille säädetään timivalta timinnan (timinta-aika) järjestämisessä. Lutettavia laskelmia ei le lemassa. Kuntaliitn mielestä erityisesti päivähidn kysynnän lisäys n arviitu liian alhaiseksi. Oikeampi tas n nin 150 miljnaa eura. Oppivelvllisuusiän nstn kustannuksiksi arviidaan 15 miljnaa eura. Tämän perusteella kuntien valtinsuuksia esitetään nstettavaksi 5,6 miljnaa eura. Arviintijast ei le kyennyt tekemään lutettavaa kustannusarvita esityksen kustannuksista. Kuntaliitn käsityksen mukaan kustannukset nusevat vähintään 100 miljnaan eurn vudessa muun muassa, kska velvittavuus sisältää tarvikkeet ja kuljetukset. Tämän lisäksi vutuiset piskelijamäärät nusevat. Muut kmmentit: Peruspalveluhjelma sisältää useita uusia esityksiä, jtka tteutuessaan tulevat lisäämään kuntien menja tai jiden kuntatalusvaikutuksia ei le riittävästi selvitetty. Tällaisia vat ainakin: - Asiakasmaksulainsäädännön kehittäminen tehstetussa palveluasumisessa aiheuttaa Kuntaliitn arvin mukaan kuntien asiakasmaksujen pienenemistä jpa miljnaa eura vudessa tämänhetkisillä pykälälunnksilla laskettuna. - Omaishidn tukea n tarkitus kehittää kansallisen maishidn kehittämishjelman mukaisesti. Tämä vi merkitä kunnille jpa satjen miljnien lisäkustannuksia. - Vammaispliittisen hjelman timeenpana jatketaan - Tutkinta vailla levilta pistetaan tutkintmaksut - Tutkinnn sien surittaminen - Kulujen aamu- ja iltapäivätiminnan laajentaminen - Kuntien vastuuta vahvistetaan peruspetuksen päättävien nurten hjauksessa

5 5 (5) - Lukikulutuksen rahitusjärjestelmä uudistetaan, samalla tiivistetään ppilaitsverkka - Jkaiselle nurelle taataan työ-, piskelu-, kuntutus- tai harjittelupaikka - Uudistetaan nurislaki Muiden kuin peruspalveluministeriöiden timinnan vaikutusten arviintia tulee vahvistaa. Jakelu valtivarainministeri Jutta Urpilainen hallint- ja kuntaministeri Henna Virkkunen peruspalveluministeri Susanna Huvinen ssiaali- ja terveysministeri Paula Risikk petusministeri Krista Kiuru sisäasiainministeri Päivi Räsänen ikeusministeri Anna-Maja Henrikssn liikenneministeri Merja Kyllönen kehitysministeri Pekka Haavist maa- ja metsätalusministeri Jari Kskinen valtisihteeri Tuire Santamäki-Vuri, VM valtisihteeri Sari Raassina, VM valtisihteeri Pia Phja, STM valtisihteeri Ulla-Maija Rajakangas, STM valtisihteeri Andrei Nahkala, SM valtisihteeri Rist Artjki, MMM valtisihteeri Pilvi Trsti, OKM erityisavustaja Ville Kpra, VM erityisavustaja Sini Krpinen, VM erityisavustaja Laura Lindeberg, STM erityisavustaja Juus Rönnhlm, STM erityisavustaja Tiina Rytilä, MMM erityisavustaja Niklas Anderssn, SM erityisavustaja Jyri Kuusela, LVM erityisavustaja Malin Brännkärr, OM erityisavustaja Tuuli Kusa, UM erityisavustaja Esa Suminen, OKM ylijhtaja Päivi Laajala, VM budjettineuvs Juk Narikka, VM neuvtteleva virkamies Tanja Rantanen, VM jhtaja Matti Väisänen, OKM neuvtteleva virkamies Mikk Nygård, STM finanssineuvs Markku Nissinen, VM finanssineuvs Hannele Savija, VM apulaisjhtaja Reij Vurent, Sumen Kuntaliitt